FI90487C - Tiedonsiirtolaite - Google Patents

Description

1 90487

TIEDONSIIRTOLAITE

Tåmån keksinnon kohteena on tiedonsiirtolaite ja erityisesti sellainen tiedonsiirtolaite, joka on 5 joustava ja taloudellinen.

Tietoliikenteen kehityssuunta on nykyisin kohti digitaalisia jårjestelmiå ja erityisesti sellai-sia jårjestelmiå, joissa puhetta siirretaan aikajakoi-sesti (time division multiplex, TDM) kåyttåen hyvåksi 10 pulssikoodimodulaatiota (PCM). Isossa Britanniassa puheenkåsittelysså otetaan tavallisesti puheesta nåyt-teita 8 kHz:n taajudella ja jokainen puhenåyte siirretaan kahdeksan binååribitin avulla siten, ettå saadaan toteutettua 64 kbit/s kanava. Keskusten vålisesså aika-15 jakoisessa yhdysjohdossa on tavallisesti 32 tållaista kanavaa, jolloin saadaan toteutettua 2048 kbit/s yhdys-johto, jota usein nimitetaan 2 Mbit/s yhdysjohdoksi. Kanavien lukumåarat voivat vaihdella; nåin olien useimmat USA:ssa kaytetyt PCM-jårjestelmåt ovat 24 20 kanavaisia. Tåtå keksintoa voidaan soveltaa sellaisiin jarjestelmiin, joissa on erilaiset mååråt kanavia.

On huomattava, ettå tilaajakanavilla on toiset bittinopeudet, erityisesti siellå, misså dataa kåsitel-låån. Kuitenkin yleisenå kåytåntonå on yhå sovittaa 25 kanavat 2048 kbit/s yhdysjohdolle. Kun nåin koko kais-taleveys on kåytosså, tållainen yhdysjohto pystyy kå-sittelemåån våhemntån kuin koko 31 tilaajakanavan jou-kon. On huomattava, ettå yhdysjohdon 32 kanavasta yhtå kåytetåån yleenså synkronointiin, ja toista kanavaa 30 voidaan kåyttåå yhteiskanavamerkinantoon. Pienen bit-tinopeuden kanavien kokoaminen suuren bittinopeuden yhdysjohdoiIle tuo mukanaan limittåmisen eli multiplek-soimisen; lisåksi on tarpeen kyetå erottelemaan kanavia so. demultipleksoimaan suuren bittinopeuden yhdysjoh-35 dolta pienen bittinopeuden kanaville.

Esimerkki jårjestelmåstå, jossa tållainen kokoaminen ja erotteleminen suoritetaan, on kuvattu 2 90487 patenttijulkaisussa US 4,494,231 (Slawy et al.)· Tåsså jårjestelmåsså tilaajajohdot, joista kukin voi olla piirikytketty (aani) tai pakettikytketty (data), on liitetty yhteen 31 johdon ryhmiksi ns. kytkentamoduu-5 leiksi. Jokainen tållainen moduuli yhdiståå tilaaja-johdot ja kaksisuuntaisen 2.048 Mbit/s yhdysjohdon toisiinsa. Huomattakoon, ettå tilaajajohdoilla voi olla erilaiset bittinopeudet.

Kaksisuuntaiset suuren bittinopeuden yhdysjoh-10 dot on yhdistetty keskuskytkentåmatriisilla, joka liit-tåa yhteen (kytkentåmatriisista katsottuna) ottoyhdys-johdot ja (kytkentåmatriisista katsottuna) antoyhdys-johdot. Nåmå kaikki yhdysjohdot on yhdistetty vastaa-viin liitåntåmoduuleihin, joilla pååståån kaukokeskuk-15 siin tai muihin laitteisiin ja lisåksi tilaajajohdoil-le.

Nåin tuleva puhelu saavuttaa kytkentåmoduulin, jossa se multipleksoidaan suuren bittinopeuden yhdys-johdolle. Tåmå yhdistetåån kytkentåmatriisin kautta 20 toiselle suuren bittinopeuden yhdysjohdolle, josta se demultipleksoidaan sopivalle låhtojohdolle. Huomattakoon, ettå låhtdjohdot voivat sisåltåå tilaajajohtoja kaukokeskuksiin tai muihin laitteisiin.

Keksinnon tarkoituksena on aikaansaada laite, 25 joka voi suorittaa samanlaisia toimintoja kuin edellå mainitussa patentissa esitetyn jårjestelman liitåntåmo-duuli, mutta tehokkaammin ja joustavammin.

Keksinnon mukaiselle tiedonsiirtolaitteelle on tunnusomaista se, mitå on esitetty oheisissa patentti-30 vaatimuksissa.

Keksinnon mukaiseen tiedonsiirtolaitteeseen kuuluu ohjausyksikko, jonka avulla laitteen toimintojen kokonaisohjausta hoidetaan, ja yksi tai useampia alayk-sikoitå, jotka yksikot on yhdistetty keskenåån yhteis-35 våylårakenteen vastaavien våylåjohtimien avulla, johon våylårakenteeseen kaikki mainitut yksikot on liitetty, ja koko siirtoliikenne våylårakenteessa on digitaalis- 3 90487 ta, jossa kussakin alayksikkosså on liitåntå yhdelle tai useammalle digitaaliselle kanavalle, tai yhdelle tai useammalle analogiselle kanavalle, joihin kanaviin kuuluu yksi tai useampi tilaajalaitekanava, ja jotka 5 alayksikdt voivat kasitella erilaisia tilaajapalvelui-ta, kuten puheen- ja datansiirtoa. Keksinnon mukaisesti: (a) suuren bittinopeuden tulo- ja låhtoyhdys-johto on kytketty ohjausyksikkoon, kun laite on kaytos- 10 sa; (b) ohjausyksikko valvoo yhteyksien rakenta-mista, yllåpitoa ja purkamista suuren bittinopeuden yhdysjohdon ja digitaalisten kanavien sekå analogisten kanavien valilla siten, ettå ohjausyksikko on mukana 15 kaikkien yhteyksien rakentamisessa, jotka muodostetaan laitteen kautta; (c) ohjausyksikko sisal t'å'å muistivålineet, joihin tallennetaan kaikkien alayksikoiden aikavålien ajankohtaisten jakojen ja alayksikoiden tilaajapalvelu- 20 jen våylajohtimien yksityiskohtaiset tiedot; (d) vastaaville vaylåjohtimille, jotka yhdis-tavat keskenaan ohjausyksikbn ja alayksikot, on varattu aikavalit suuren bittinopeuden yhdysjohdon ja digitaa-lisista ja analogisista kanavista vastaavien kanavien 25 yhteyksia vårten, jolloin tallaiselle yhteydelle voi-daan varata yksi tai useampia mainituista aikavaleista vaaditusta kaistaleveydestå riippuen, johon aikavåliva-raukseen vaikutetaan ohjausyksikon ohjauksella; (e) ohjausyksikon ja alayksikbiden vålisiin 30 yhteyksiin vaikutetaan våylMrakenteen kautta låhete- tyilla sanomilla, joista kukin on varustettu sen yksi-kon osoitteella, johon sanoma on tarkoitettu, ja ne lahetetaan aikavalilla, joka on varattu våylårakentee-seen siihen liittyvåå yhteyttå vårten; ja 35 (£) alayksikon osoitteeseen vastataan tåmån alayksikbn osoitevastauslaitteella, joka liittyy it-seensa alayksikkoon eikå sen paikkaan laitteessa, jolla 4 90487 tavoin alayksikko voidaan sijoittaa laitteessa mihin tahansa sen osoitetta muuttamatta.

Nåin olien voidaan havaita, ettå laitteeseen voidaan sovittaa joukko erityyppisiå alayksikoitå, 5 joista kukin on sovitettavissa mihin tahansa lukuisista eri paikoista laitetelineesså. Tamå ominaisuus antaa keksinnon mukaiselle tiedonsiirtolaitteelle suuren joustavuuden. Huomattakoon, ettå tållaisella alayksi-kollå voidaan paåsta pienen bittinopeuden digitaali-10 kanaville, suuren bittinopeuden digitaalikanaville, analogia-(yleenså puhe) kanaville ja merkinantokanavil-le. Kun sanoma kohdistetaan alayksikolle, se sisåltåå alayksikolla olevan liitåntålaitteen osoitteen. Tamå nimenomaan mahdollistaa tuon yksikon liittåmisen lukui-15 siin eri paikkoihin laitetelineesså. Kun alayksikkoå kåyttåvålle kutsulle on varattu aikavåli, låhetetåån sanoma, joka sisåltåå yksikon osoitteen ja varatun aikavålin tunnistamisen. Tållå osoitteella tunnistetun alayksikon vastaanotossa sanoma saa aikaan sen, ettå 20 kutsulle varattu siirtotie asettuu varattuun aikavå-liin. Tåtå aikavåliå kåytetåån sitten kaksisuuntaisena datasiirtotienå ohjausyksikostå sopivaan alayksikkoon.

Kuten mydhemmin huomataan, ohjausyksikollå ja merkinanto- ja kåsittely-yksikoillå (kun ne ovat eril-25 låån ohjausyksikoistå) on kiinteåt paikat telineesså, kun taas alayksikoiden paikat voidaan valita tåysin vapaasti. Yksi esimerkki tållaisen jåjestelyn edulli-suudesta on tilanne, jossa teline on alunperin vain osittain varustettu. Jos uusi alayksikko lisåtåån, se 30 voidaan lisåtå siihen paikkaan, mihin se on mekaani-sesti helppo tehdå ilman, ettå minkåån muun yksikon paikkaa tarvitsee muuttaa. Lisåksi niihin liitåntoihin ei tarvitse tehdå muutoksia, joita kåytetåån yhdistå-måån yksikot våylåån. Tållainen joustavuus ei ole to-35 teutettavissa olemassa olevin laittein, kuten esim. em. US-patentissa esitetyllå laitteella.

Monissa tapauksissa suuren bittinopeuden yh- S 90487 dysjohdolta tai -johdoilta, jotka on liitetty ohjausyk-sikkoon, voidaan pååsta våylårakenteen ja alayksikoiden kautta kanaville (siirtoteille), joilla on suurempi liikenteenkåsittelykapasiteetti kuin yhdysjohdolla tai 5 -johdoilla. Talloin kåytetåån hajautustoimintoa.

Seuraavassa keksintoå selostetaan yksityiskoh-taisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuva 1 esittåå yleisluontoista lohkokaaviota, joka havainnollistaa keksinnon mukaista tiedonsiirto- 10 laitetta ja sen toimintaa;

Kuva 2 esittåa yksityiskohtaisemmin kuvan 1 tiedonsiirtolaitetta;

Kuva 3 esittåå tiedonsiirtolaitteessa kåytet-tyå kehysrakennetta; 15 Kuva 4 esittåå perpektiivikuvaa keksinnon mukaisen laitteen mekaanisesta rakenteesta;

Kuva 5 esittåå ohjaimen 1 (kuva 1) lohkokaaviota;

Kuvat 6-10 esittåvåt lohkokaavioita, joista 20 kåy ilmi, miten keksinndn mukaista laitetta voidaan kåyttåå, ja jokainen lohko, joka on merkitty PDMX-lai-teena (primary distributed multiplex), edustaa kuvassa 1 esitettyå laitetta; huomattakoon, ettå PDMX on STC PCL:n tavaramerkki; 25 Kuva 11 esittåå kaaviomaisesti kuvassa 1 esi- tetyn laitteen ååniprosessorikortin toimintaa ja sen yhteyksiå merkinantoprosessorikorttiin;

Kuva 12 esittåå kaaviomaisesti kuvan 1 laitteen merkinantoprosessoria; 30 Kuvat 13 ja 14 esittåvåt kaaviomaisesti kuvan 1 laitteen ohjelmistojårjestelyitå; ja

Kuvat 15 ja 16 esittåvåt yksinkertaistettuina lohkokaavioina kuvan 1 laitteen verkonhallintatoimin-toja.

35 Kuten mydhemmin havaitaan, kuvassa 1 esitetty laite, johon on viitattu PDMX-laitteena, on ensiasteen multiplekseri, joka on suunniteltu asianmukaisten ___ .. τ— 6 90487 CCITTrn suositusten mukaisesti multipleksointi- ja tietojenkåsittelysovellusten monenlaisia muunnoksia vårten.

Laitteen ohjausosa kåsittåå tehoyksikon ja 5 multiplekseriohjaimen (MUX), joka on asennettu laite- hyllyyn, joka on tåsså suoritusmuodossa TEP1-(E)-tyyp-piå. Laite on myos saatavissa standardinmukaisessa 19" laitetoteutuksena. Nåmå yksikot on yhdistetty, ks. kuva 2 jåljempånå, takalevysså liitåntåvåylåån, johon voi-10 daan kytkeå joukko liitåntå- ja kåsittelytoimintoja.

Tehoyksikko muodostaa valiliitannån ensisi-jaisen teholahteen ja takalevyn tehonjakojohtimien vålille. Se voi olla ohjausyksikon osa. Se voi olla yleisen kåytånnon mukalnen.

15 MUX ohjaimessa on pååportit, johon on liitetty yksi tai useampi 2048 kbit/s yhdysjohto, V24 kayttaja-portti (ei esitetty) ohjausta ja valvontaa vårten ja jarjestelyt tavanomaisempiin releperusteisiin hålytys-jarjestelmiin liittamistå vårten. Nåmå erityiset lii-20 tåntåjårjestelyt voivat olla vakiintuneen kåytånnon mukaisia, eikå niitå siten kuvata tåsså yhteydesså. Portit 2048 kbit/s voivat olla muodostettu kanavakoh-taista merkinantoa (CAS) vårten tai yhteiskanavamer-kinantoa (CCS) vårten, jossa kåytetåån aikavåliå 16 25 (TS16). Aikavåliå nolla (TSO) kåytetåån, kuten taval- lista, synkronointiin ja siihen liittyviin toimintoi-hin. CCITTrn suosittelemia verkon yllåpitostrategioita tuetaan ja lisåbittien saanti on jårjestetty. Tåmå viimeksi mainittu seikka sisåltåå mahdollisuuden kåyt-30 tåå yhtå nåistå lisåbiteistå 4 kbit/s kanavana verkon-hallintasovelluksissa. Huomattakoon, ettå 2048 kbit/s yhdysjohdoista puhutaan usein 2 Mbit/s yhdysjohtoina.

Kåyttåjåporttia V24, johon edellå viitattiin, voidaan ohjata ei-ålykkååstå (kåsikåyttoisestå) pååt-35 teestå tai hallintatietokoneesta, joka nåin mahdollis-taa sen, ettå laite voi kåyttåå hyvåkseen integroitua verkon hallintaympåristoå samalla, kun laite on helppo , 90487 integroida tavanomaisiin jarjestelmiin. Yksi esimerkki hallintatietokoneen kåytdstå on esitetty patenttijul-kaisussa GB 1,467,641 (G.G. Smith - D.G. Bryan 7-5), misså tållainen tietokone on kuvattu TXE4 puhelinkes-5 kukseen sovellettuna.

MUX ohjain tukee nåin jårjestelmån data- ja ohjausvåylåå, joka muodostaa våliliitånnån yksittåisen liitånnån tai kåsittely-yksikoiden, jaljempånå mainit-tujen alayksikoiden, ja ohjaimen vålille. Kåyttåjåstå 10 tai sovelluksesta riippuva informaatio nåiden ohjelmoi-tavien yksikdiden tilan tai toimintojen osalta tallete-taan haihtumattomaan suorasaantimuistiin (NVRAM) ja siirretåån yksikoille våylårakenteen kautta.

Våylårakenne, josta jåljempånå puhutaan yksi-15 tyiskohtaisemmin, kåsittåå joukon rinnakkaisia da-tasiirtoteitå, tåsså tapauksessa 24 siirtotietå, joita kåytetåån datan siirtåmiseen yksikoiden vålillå ja yksikoiden våliseen merkinantoon kåyttåen hyvåksi 32 aikavålin rakennetta. Siirtotiet sisåltåvåt ohjausjoh-20 don (CIN), jota kåytetåån siirtåmåån sarjaohjaussanoma ohjaimesta mihin tahansa toiseen pistokkeella liitettå-våån yksikkoon, ja hålytyksen valvontajohdon (AS), jota kåytetåån siirtåmåån sarjasanomat pistokkeella liitet-tåvistå yksikoistå ohjaimeen, ja myos vålineet sisållon 25 erittelemiseksi. Våylårakenne kåsittelee myos ajastus-signaaleita, kuten esim. synkronointiin tarkoitetun 4 MHz:n kellosignaalin, ja tehonjakelua.

Tarkasteltavien alayksikoiden moninaisuuden tåhden puoliasiakaspohjaista våyiåliitåntålaitetta 30 kåytetåån tukemaan perustoimintavalmiutta ja sitå voi-daan kåyttåå kaikissa yksikoisså, joista kukin on pai-netulla piirikortilla. Uudet korttimallit voivat nåi-nollen vaihtaa ohjaus- ja tilasanomia MUX ohjaimen kanssa våylårakenteen kautta.

35 Jårjestelmåajatuksen perusta, jota tåmå laite, kuva 1, ilmentåå, lepåå kolmella jalustalla: ohjausyk-sikko, johon viitataan myos ydintoiminteina, alayksi- T— 8 90487 koiden joukko, ja yhteisvåylårakenne, jossa on joukko vayliå ja joka liittåa yhteen edellå mainitut yksikot.

Ydintoiminteiden yksikko sisåltåå multiplek-sointi/demultipleksointi- ja ohjausyksikon 1, jossa on 5 liitanta yhden tai useamman 2 Mbit/s yhdysjohdon ja muiden kuvassa 1 esitettyjen laitteiden valilla. Nåmå yhdysjohdot menevåt yleenså kaukokeskuksiin tai senkal-taisiin tai tulevat sieltå, ja yksi yhdysjohto on esi-tetty. Yksikkd 1, jossa on myos ohjaustoimintoja, 10 kuten myohemmin huomataan, on painetulla piirikortilla, joka yhdistetåån liittimellå våylårakenteeseen. Nåin olien ydinyksikko kåsittåå tåssa tapauksessa yhden painetun piirikortin, joka sisåltåå multipleksointi-demultipleksointilaitteen ja tehoyksikon.

15 Kuvassa 1 esitetåån myos merkinanto- ja kåsit- telykortti 2, vaikka joissakin tapauksissa sen toimin-not voitaisiin suorittaa kortin 1 ohjausosien avulla.

Alayksikoistå 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 9A pååståån erilaisiin låhteviin digitaali- ja analogialiitåntdi-20 hin. Alayksikoiden joukko, joka voidaan kytkeå takale-vyyn, sisåltåå: (a) yksikon 3, josta pååståån kuudelle 64 kbit/s datakanavalle; (b) yksikon 4, josta pååståån kaksi- tai neli-25 johtimisille åånikanaville; (c) yksikon 5, josta pååståån E & M merkinan-tokanaville; (d) yksikon 6, ååniprosessorin, joka on yksi edellå mainituista lisåkåsittely-yksikoistå ja joka 30 auttaa åånimerkinantoa puhekanavassa; (e) yksikon 7, joka ottaa vastaan DASS merkin-annon, joka edustaa brittilåistå tietoliikenteen mer-kinantokåytåntoå; (f) yksikon 8, joka kehittåå soittovirran 35 tilaajajohtoon låhetettåvåksi; (g) yksikon 9, joka auttaa tarkistusten suo-rittamista; ja 9 90487 (h) yksikon 9A, joka auttaa digitaalista haa-rautumista, pudotusta ja upottamista 2 Mbit/s nopeudel-la.

Nåmå kaikki yksikot tarvitsevat yhden tai 5 useamman aikavålin vaylarakenteen nimetyllå siirtotiel-lå, joka yhdiståå esitetyt yksikot, jotka aikavalit varataan ohjausyksikollå 1. Tama viimeksimainittu kå-sittåa myos muistin, joka sisaltåa seka aikavåliå etta siirtoteiden varauksia koskevat tiedot ja tiedot niista 10 kanavista, joille aikavalit on varattu.

Laitteeseen kuuluu myos tehonsyottoyksikko 9B, jonka avulla liitetåån ulkopuolinen teholåhde ja esi-tetty laite toisiinsa. Se tuottaa tarvittavat jånnit-teet, jotka sydtetåån toisiin yksikoihin takalevyn 15 våylien kautta.

Puhealayksikon 4 avulla liitetaån kaksi- tai nelijohtiminen puhepiiri ja takalevyn vaylat toisiinsa. Tåma toteuttaa rajapinnan kaksi- tai nelijohtimisten puhepiirien ja takalevyn 10 våylien vålillå. Siihen 20 kuuluu analogia-digitaali- ja digitaali-analogiamuunnos ja se sisåltåå åånitason vahvistuksen såådon MMI lii-tånnån (man-machine interface) eli kåyttåjå-tietoko-neliitånnån avulla. Yksikollå on edustassa vastakkeet puhekanaviin liittåmistå vårten. Yksikdsså 4 on joukko 25 kytkimiå, yksi kutakin puhekanavaa vårten, yksikon kaksi- tai nelijohtimiseen tilaan ohjaamista vårten.

Ohjaussanomat låhetetåån yksikolle 4 ja muille yksikdille, jotka on liitetty våylårakenteeseen, 4 Mbit/s CIN våylån kautta ja ne ohjaavat aikavålivaraus-30 ta, otto- ja antovahvistuksen asettamista ja tilakyse-lyitå. Sanomat låhetetåån yksikostå 4 Mbit/s AS johdol-la. Jokainen puhekanava voidaan vapaasti mååråtå takalevyn datasiirtokanavalle ja aikavåliin, mutta digi-taalinen informaatio voidaan antaa vain parilliselle 35 datasiirtotielle ja vastaanottaa parittomalta datasiir-totieltå. Lisåksi kahta kanavaa ei voida mååråtå toimi-maan samassa aikavålisså eri siirtoteillå.

τ~ 10 90487

Tarkastellan seuraavaksi merkinannon alayksi-koitå, joista yksi on E & M merkinantoyksikko 5 kuvassa 1. Tåmå hoitaa kåyttåjåpååtteiden merkinannon; niinpa yksi tållainen yksikko voidaan liittaå kahdeksan kana-5 van åånilaitteista kahteen. Taman vuoksi kaksi tållais-ta merkinantoyksikkdå ja neljå åånilaitetta, kuten esim. yksikko 4 kuvassa 1, palvelee 30 kåyttåjåpååtet-tå, jotka on varattu aikavåleille 1-15 ja 17-31. E & M merkinanto voidaan yhdiståå kanavakohtaiseen merkinan-10 toon (CAS) aikavålisså 16 (TS16), jossa noudatetaan CCITT:n suosituksia G703 ja G732.

E & M merkinanto kåsittaå kaksi signaalia: maasignaalin ja ei-maasignaalin, joilla kuvataan neljaå tilaa; tilaaja sulkee, tilaaja avaa, vastaus, loppu. 15 Maasignaali saadaan aikaan siten, ettå 1200 ohmin vastus kytketåan maahan (lisåksi enintaån 450 ohmin johto-vastus)/ kun taas ei-maasignaali toteutetaan yli 40 kilo-ohmin vastuksella.

Aikavålin 16 CAS merkinantoa vårten jokaisessa 20 aikavålissa 16 on kahdeksan bittia ja jokainen aikavali sisåltåa merkinantoinformaation kahta kanavaa vårten. NMin olien jokaista kanavaa vårten joka 16. kehyksella, so. joka 2ms, on kåytettåvissaan nelja bittia, a, b, c, d merkinantoinformaatiota. Monessa tapauksessa kåyte-25 taan kuitenkin itseasiassa vain bittia a.

Jokainen E & M merkinantopari voidaan varata mihin tahansa aikavaliin.

Seuraavaksi tarkastellaan data-alayksikkoå 3, kuva 1. Tamå, kuten kuvassa 1 esitetåan, on kolmi-30 kanavainen yksikkd, mutta toinen muunnos, ja juuri se, joka tåsså esitetåan, on kuusikanavainen yksikko. Tåhån kuuluu kuusi kanavaa portteineen, jotka muodostavat rajapinnan 64 kbit/s datapalveluiden ja takalevyn siir-toteiden våliin. Liitåntå voi vålittåå sekå lahetys-35 ettå vastaanottosuunnissa 64 kbit/s datasignaalin, 64 kHz taajuisen ajastussignaalin ja 8 kHz taajuisen ajas-tussignaalin.

11 90487 Tållå alayksikollå on seuraavat toiminnot: (a) se multipleksoi dataa låhetyssuunnassa aina neljåltå 2,048 Mbit/s ottosiirtotieltå asti MUX ja ohjausyksikkoon 1, kuva 1, keskeytymåttomånå datavir- 5 tana, joka sisåltåå datanåytteitå jopa 30 kanavalle. Tåmån jålkeen data erotetaan ja låhetetåån kuudelle kanavalle erillisinå 64 kbit/s kåånnettyinå (AMI) data-virtoina; (b) vastaanottosuunnassa se suorittaa proses-10 sin (a) kåånnetysså jårjestyksesså; (c) otto- ja antosiirtoteiden suunnanvaihto; (d) silmukkavarmistusehdon sovellus nimetylle kanavalle MMI ohjauksen alaisena, yksikon suorituksen kaukotestausta vårten; 15 (e) 2 MHz vertailukellosignaalin kehittåminen mistå tahansa kuudesta 64 kbit/s ottosignaalista, jota signaalia kåytetåån synkronoivana kellosignaalina MUX ja ohjausyksikdsså 1, kuva 1; (f) hyvåksyy yksikdn 1 kautta saapuvat signaa-20 lit aikavålin ja kanavan varauksen ohjaamiseksi, håly-tyksen ilmaisemiseksi, vertailukellon tuottamiseksi, silmukkavarmistuksen ohjaamiseksi, jne..

Se voi myos ilmaista hålytyksen kåynnistyksiå silloin, kun niitå kysytåån MMI:stå.

25 Toinen data-alayksikkotyyppi CCITT suosituksen X21 mukaisille 64 kbit/s kanaville toimii samalla ta-valla kuin juuri kuvattu alayksikko. Tåsså alayksikosså on kuusi kanavaa portteineen, jotka toimivat rajapinta-na datapååtelaitteen (DTE) ja dataliitåntålaitteen 30 (DCE) vålillå CCITT suosituksen X21 mukaisesti.

Laitteessa on myos 2x2 Mbit/s lisåliitåntå-yksikko 9A, jonka kåytettåvisså on kaksi toimintatilaa: (a) Kaksinkertainen MUX tila, jossa kaksi MUX/DEMUX piiriå toimii itsenåisesti.

35 (b) Pudotus/upotus tai haarautus MUX tila, joissa toteutetaan pudotus- ja upotus- tai haarautus-toiminta aikavålin vaihtamisen ohella.

12 90487 Nåistå tiloista ensimmåiseen kuuluu kaksi MUX piiriå, MUX A ja MUX B, jotka ovat identtisiå paitsi, ettå MUX A:ssa on lisåohjaustoiminteita. Jokaisessa MUX piirisså on seuraavat toiminnot: 5 (a) 30 puhe- tai datakanavan multipleksointi ja demultipleksointi yhdistettyyn 2.048 Mbit/s datavir-taan (HDB3) tai siita pois CCITT suosituksen G732 mu-kaisesti.

(b) Ohjaustoiminteet, jotka tarvitaan kaikkia 10 valittuja alayksikoitå vårten.

(c) Aikavålin ja kanavan varaus.

(d) Kaukomittausyhteys muihin samanlaisiin jårjestelmiin.

(e) HSlytyksen valvonta.

15 (f) Silmukkavarmistustoiminto siten, ettå kum- pikin MUX voidaan testata 2 Mbit/s portiltaan digitaa- 1i-analogiatilassa.

Naista kahdesta tilasta toisessa signaalivir-rat kahdelta siirtotievåylalta yhdistetåån yhdeksi 20 2.048 Mbit/s datavirraksi, joka on esitetty vain yhdel- le 2.048 Mbit/s liitåntåportille, edellyttåen, ettå molemmat MUX piirit vastaanottavat signaaleja, jotka mahdollistavat niiden synkronoimisen talle portille.

Kåytettåvissa olevat monet alayksikkotyypit, 25 kuten edellå on osoitettu, sekå se seikka, ettå eri tyypeistå voi olla muunnoksia, osoittavat jårjestelmån joustavuuden. Kuhunkin sellaiseen yksikkoon kuuluu våy-låyksikot (BAUt), joissa saattaa olla useampi kuin yksi våylåyksikon våylåliitåntålaite (BID). Haluttu alayk-30 sikko valitaan nåin olien låhettåmållå sen osoite våy-lårakenteessa olevien våylien kautta, joka våylårakenne toimii osoitevåylånå siten, ettå yksikon sijaintipaikka telineesså on hyvin joustavasti valittavissa. Sijainnin joustavuus on ominaisuus, jota tunnetuissa jårjestel-35 misså ei voida kåyttåå hyvåksi.

Palataan kuvaan 1. Esitetysså laitteessa yk-sikko 2 edustaa esimerkkiå vålikåsittelytoiminnosta.

13 90487

Kun sellaista toimintoa tarvitaan, data ohjataan lii-tåntåyksikoistå vaylan kautta kåsittely-yksikkoon. Kåsitelty data palautetaan toisen siirtotien våylållå, joka siirtotie on kåytettåvisså multipleksointia ja 5 lahetysta vårten. Kuten jo osoitettiin, tåmån yksikon 2 toiminnot voidaan kuitenkin joissakin tapauksissa suo-rittaa yksikossa 1.

Tarkastellaan yksityiskohtaisesti ohjausyk-sikkoå 1 ja viitataan kuvan 2 yksinkertaistettuun loh- 10 kokaavioon. Viitataan myos kuvaan 3, joka esittaa kåy-tettyå kehysrakennetta.

Ohjausyksikollå on seuraavat pååtoiminnot: (a) Se tukee 2.048 Mbit/s porttia, kuva 2, kaksisuuntaisen datan jakelua vårten PCM siirtotieltå 15 20, jossa kaytetaan HDB3 protokollaa, johon porttiin kuuluu HDB3 kooditulkinta ja koodaus ja kehyksen ja ylikehyksen siirtåminen ja upottaminen. Taman siirtotien liittaminen tapahtuu yksikon edustassa olevan vastakkeen kautta, ja siirtotie voi olla 75 ohmin 20 koaksiaalikaapeli tai 120 ohmin symmetrinen parijohto. Joissakin tapauksissa ohjausyksikko voi tukea kahta tai useampaa tållaista suuren bittinopeuden yhdysjohtoa.

(b) Se synkronoi jårjestelmaå 12.288 MHz:n kideoskillaattoriparista, jota kaytetåan paakellolåh- 25 teena. Nåmå on alistettu vertailukellosignaalille, joka saadaan PCM datasta, ulkopuolisesta kellolåhteestå tai mååråtystå alayksikostå (ks. jåljempånå).

(c) Se vastaanottaa ja kåsittelee vikainfor-maatiota ja kehittåå kaikista yksikoista tulevat vika- 30 hålytykset ja vikaraportit. Vikaprioriteetit ja virhe-taajuuskynnykset voidaan muuttaa MMI 21 (kåyttåjå-tie-tokone liitåntå) ohjauksella, joka on liitetty esite-tyllå tavalla mikroprosessoriin 22 yhdysjohdon RS232 kautta.

35 (d) Se tulkitsee ja toteuttaa komentoja, jotka tulevat kåsikåyttoisestå pååtteestå tai verkon hallin-tanåppåimistoltå, muodostamaan alayksikkokokoonpanoja, 14 904S7 sååtåmåån åånitasojen ottoa ja antoa, asettamaan vika-prioriteetteja ja kysyttåesså tekemåån raportteja.

Ohjausyksikkoon kuuluu mikroprosessori 22, tåsså tapauksessa Intel 8088, jossa on ydinyksikkooh-5 jelma ja erityiset alayksikkoohjelmat, jotka ovat ROM, RAM ja EEPROM muisteissa. Ydinyksikkoohjelma sisåltåå ohjauksen suorittamisen keskeytysohjelmineen (mm. yllå-pitotoiminnot) ja ajurit sekå ohjausohjelmat ja yleis-luonteiset palvelurutiinit. Erityiset alayksikkoohjel-10 mat sisaltåvåt moduulisarjoja, joista kukin on ominai-nen yhdentyyppiselle alayksikolle - tamå voi kåsittaa saman yksikkotyypin lukuisia muunnoksia. Ohjelma sisåltåå kortin kaltaisen tallenteen kutakin mahdollisesti ohjattavaa alayksikkoå vårten. Ohjelmistosta puhutaan 15 jåljempånå yksityiskohtaisemmin.

Kaikki yksikot - alayksikot mukaanlukien -yhdistetåån siirtoteihin, jotka on muodostettu takale-vylle painetuista piirijohtimista, våylåliittåntålait-teiden, BID, kuten esim. 23 ja 24 kautta. Kuten myohem-20 min huomataan, kukin BID on våylåyksikon (BAU) osa ja joillakin BAU yksikoillå voi olla useampi kuin yksi BID. Takalevyn siirtotiet esitetåån myohemmin yksityis-kohtaisesti. Ohjausyksikosså on ohjausporttimatriisi 25, jossa on RAM puskurit 26, 27 64-tavuisten (kaksi 25 per aikavåli) sanomien låhettåmiseksi alayksikoihin ja vastaanottamiseksi niistå puskureihin liittyvien 4 Mbit/s BID:ien kautta. Nåmå kåyttåvåt CIN (ohjauksen otto) johtoa 28 ja AS (hålytystila) johtoa 29. Låhtevåt sanomat siirretåån ohjausyksikostå ohjauksen ottolinjan 30 28 kautta ja tulevat sanomat vastaanotetaan ohjausyksi- kdsså hålytys- ja tilajohdon 29 kautta.

Edellå viitatuissa sanomissa kaksi ensimmåistå tavua aikavålisså 0 (TSO) måårittåå yksikon osoitteen ja vastaavasti sanomatyypin koodin, minkå jålkeen aika-35 vålit 1-31 sisåltåvåt varsinaiset sanomat. Yksikon osoite sisåltåå BID numeron sekå hyllyvålin (mekaani-sessa mielesså) numeron. Sanomat voivat kåsittaa muo- I: is 90 4 37 dostuspyynnot, hålytystilan, hålytysprioriteetit, toi-mintasuorituspyynnot ja parametrien muunnospyynnot.

Ohjausyksikon ja mååråttyjen alayksikdiden vålillå voi esiintyå jonkin verran hyllynsisåistå kom-5 munikaatiota takalevyn verkon kaukomittausvåylan NT kautta nopeudella 4 kbit/s. Tåmå våylajohto on esitetty katkoviivoin viitenumerolla 30 kuvassa 2. Kuten myohem-min huomataan, joitakin siirtoteitå voidaan kåyttaå alayksikoiden våliseen kommunikaatioon.

10 Ohjausyksikosså on edellåesitetyn mukainen 4 MHz:n pååkelloanto, joka voidaan synkronoida mihin ta-hansa alayksikkoon takalevyn alayksikon synkronointi-johdon kautta, joka johto on yksi merkinantosiirtoteis-tå 31, tai 2 MHz:n kelloon, jota pidetaan yllå siir-15 totiehen 20 liittyvan portin kautta vastaanotetulla datalla tai ulkoiseen kellolahteeseen. Synkronointikel-losignaalit låhetetåån tåmån jalkeen kaikkiin yksikoi-hin 4 MHz:n kellosignaalina kahta vaylåjohtoa pitkin ja kehyssynkronointina toista vaylajohtoa pitkin.

20 KMytetty kehysrakenne on esitetty kuvassa 3, josta suurimman osan katsotaan olevan itseståån selvåa. Huomattakoon kuitenkin, ettå aikavåliå 16 kåytetåån seka merkinantoon ettM ylikehyksen kohdistukseen. Nor-maali kehyskohdistus toteutetaan aikavålisså 0, jossa 25 on erilaiset bittikuviot parittomia ja parillisia ke-hyksiå vårten. Muita merkillepantavia seikkoja ovat mååråttyjen bittien kåyttåminen hålytysten ilmaisemi-seen ja se tosiasia, ettå ylimååraisiå bittejå voidaan kåyttaå datakanaviin.

30 Kuten PCM-jårjestelmisså yleenså, erååt mer- kinanto- ja ohjaustoiminnot, joihin kåytetåån aikavåliå 0 (TSO) tai aikavåliå 16 (TS16), ovat luonteeltaan yli-kehystoimintoja. Nåin olien aikavåliå TSO kåytetåån kehyskohdistukseen parittomissa kehyksisså ja muihin 35 merkinantotoimintoihin parillisissa kehyksisså. On olemassa myos 16 kehyksen ylikehysrakenne, jossa kehyk-sen 0 aikavåliå TS16 kåytetåån ylikehyskohdistukseen, --- 1— is 90487 ja muiden kehysten aikavålejå TS16 kåytetåan merkinan-toon. Tåtå kåsitellåan yksityiskohtaisemmin jåljempånå, kun tarkastelenune merkinantotoimintoja.

Våylarakenne on monijohtoinen painettu piiri-5 levysovitelma, joka muodostaa sen laitehyllyn takalevyn 10, ks. kuva 4, joka sisåltåå esim. sellalset laitteet, jotka on esitetty kuvassa 1 ja 2. Esitetty hylly pal-velee yhtå ydintoiminteiden yksikkoå, kuten esim. 1 (joko erillisen yksikon 2 kanssa tai ilman sitå), ja 10 joukkoa alayksikoitå, kuten esim. 3, 4, 5 kuvassa 1. Kaikki nåmå yksikot, jotka ovat painettuja piirikort-teja, on sovitettu telineen ylå- ja alaosissa oleviin ohjaimiin, kuten esim. 11. Sellainen ohjainpari kåsite-tåån vålinå, johon kortti sovitetaan. Jokaisessa tål-15 laisessa kortissa on monitieliitin sisaån tyonnettåvås-så pååssåån, johon vastaava liitin (ei esitetty) takalevyn 10 sisåpuolella sopii. Takalevyn 10 liittimet on asetettu niin, ettå ne ovat suorissa kulmissa takalevyn painettujen piirien johtoja vastaan.

20 Siirtotievåylåt, jotka ovat takalevyn 10 pai nettuja piirijohtimia, ulottuvat takalevyn pituudelle ja yhdiståvåt data-, merkinanto-, synkronointi-, teho-, jne. kortit keskenåån, kuten myohemmin kåy ilmi. Nåmå kortit tyonnetåån edellå mainittuihin liittimiin, jotka 25 ovat suorissa kulmissa piirijohtimia vastaan. Våylåra-kenteen vaatimukset ovat melko yksinkertaisia, koska jårjestelmåsså hyodynnetåån tehokkaasti yhden kanavan koodekkeja siten, ettå multipleksointi ja demultiplek-sointi tåsså laitteessa on tåysin digitaalista. Kuten 30 jo osoitettiin, mikå tahansa alayksikko voi kåyttåå yhtå tai useampaa 64 kbit/s aikavåliå. Vastaavaa aika-vålien varausta takalevyn 10 våylisså ohjataan ydintoiminteiden multipleksointi ja ohjauskortista 1 (kuva 1), misså juoksevat varaukset tallennetaan haihtumattomaan 35 muistiin. Alayksikdlle voidaan varata kaksi tai useam-pia aikavålejå, jolloin se voi tarjota monivålipalvelua tai se voi palvella lukuisia kåyttåjiå. Aikavålivarauk- i? 90487 set siirretåån osoitejohtojen kautta, jotka johdot muodostavat våylårakenteen osan.

Kuten tållaisissa aikajakojårjestelmisså on tavallista, aikavålia 16 voidaan kayttåa kanavakohtai-5 seen merkinantoon tai normaalina 64 kbit/s kantajana.

Jårjestelma suunniteltiin alunperin, kuten edella mainittiin, British Telecom-yhtion TEP1E hyllya silmålla pitaen, jossa tapauksessa telineesså on vasem-manpuoleisessa påådyssåån jatke, kuten viitenumero 12 10 osoittaa. Sitå voidaan kayttåå myos yksinkertaisemman 19" hyllyn kanssa, kuten on esitetty, misså tapauksessa takalevy on jonkin verran lyhyempi.

Mekaaninen perusominaisuus on, ettå ohjausyk-sikon (ydintoiminteet) ja alayksikdt yhdiståvå våylåra-15 kenne on yksinkertainen painettu piirilevy, johon kuu-luu joukko rinnakkaisia piirijohtoja. Levyllå on nåihin johtoihin nåhden suorissa kulmissa vastakeliittimiå, joihin ne pistikeliittimet sopivat, jotka ovat korttien sisåpååsså (ei esitetty kuvassa 4). On mahdollista 20 kayttåa myos lisåtakalevyå 13, jonka avulla toteutetaan liitåntå hyllyn takaosaan, mikåli se on tarpeen. Tål-laista takalevyå kåytettåesså se asennetaan våylåraken-teen painetun piirilevyn taakse ja sen rinnalle, ja siinå on vålineet våylårakenteeseen liittymistå vårten. 25 Painetuilla piirilevyihin, jotka sisåltåvåt ohjausyksikon (, jossa on enemmån kuin yksi osa) eri osat ja alayksikot, kuuluu niiden ulkopåihin jårjes-tetyt liitånnåt ulkopuoliseen maailmaan. Alayksikoisså nåmå liitånnåt ovat yhdysjohtoliitåntojå ja eri tilaa-30 jien liitåntojå ja vastaavia. Nåiden levyjen ulkopååt voidaan myos varustaa vålineillå, joilla pååståån levyjen johdotuksiin testausten suorittamiseksi.

Kuten jo osoitettiin, alayksikoiden tarjoamat liitånnåt voivat sisåltåå joukon valintamahdollisuuk-35 sia, esim. vain puhe, puhe yhdesså merkinannon kanssa, data. Alayksikosså voi lisåksi olla joukko sellaisia vaihtoehtoja, jotka ohjelmoidaan ydintoiminteiden yksi- is 90487 kosså olevasta haihtumattomasta RAM muistista. Alayksi-koiden yhteydesså kåytettåvåt asiaankuuluvat laitteet sisåltåvåt verkkopååteyksikoitå sekå kåyttopååteyksik-oitå, joilla pååståån etåislaitteisiin, esim. tilaaja-5 laitteisiin.

Tåsså esitetyt laitteet sopivat yhteen ylei-sesti kåytettyjen hålytysjårjestelmien kanssa, ja kaik-ki yksikot syottåvat informaatiota, mitå tulee yksit-tåisiin hålytyksiin, våylårakenteeseen kahdeksan bitin 10 sanoina. Tåmån ansiosta ydintoiminteiden multipleksoin-ti- ja ohjausosa 1 kykenee kåsittelemåån hålytysinfor-maation erilliseen multipleksointilaitteeseen låhet-tåmiseksi.

Våylårakenteen aktiiviset johdot ovat yhdesså 15 toteutuksessa seuraavat: (a) 4 MHzsn kello (CK) johto, jolla kellolla tuotetaan 4096 kHz sakara-aalto (CK+ ja CK-) ja joka kello on jårjestelmån pååkello. Johdot, jotka vålittå-våt nåmå signaalit, on pååtetty niille ominaisilla 20 impedansseilla kutsumisen ja heijastumisen minimoimi-seksi.

(b) Kehyssynkronointl (FS) johto, joka synk-ronointi toteutetaan 8 kHz:n kehysnopeudella toistetta-valla 244 ns:n pulssilla. Pulssin takareuna osuu yhteen 25 (nimellisesti) kehyksen lopun kanssa, so. aikavålin 31 lopun ja aikavålin 0 alun kanssa.

(c) Verkon kaukomittaus (NT) johto, jota kåy-tetåån verkon hallintaan ja johon sisåltyy låhetetyistå sanomista todettavat måårånpååt. Tåmå on avoin kollek- 30 tori johto eli aktiivisuudeltaan heikko kaksisuuntainen johto ja siinå siirretåån 4 kbit/s dataa. Sanoman todellinen måårånpåå mååritetåån sen sisållon avulla.

(d) AlayksikSiden synkronointi (TS) johto, joka synkronointi toteutetaan 2048 kHz:n sakara-aallol- 35 la, joka tuotetaan mååråtyllå våylåyksikollå (BAU) vaihelukitsemalla pååkello.

(e) Ohjauksen otto (CIN) johto, joka on 4096 19 90 487 kbit/s sarjaohjausjohto ydintoiminteiden yksikosta 1 - 2. Sanoma sisaltaå aloitusbitin, seitseman bitin fyysi-sen osoitteen, sanomatyypin bitin ja sanoman aina 4096 bittiin asti. Sanomat låhetetåån jaksottaisesti tålle 5 johdolle, kuten ydintoiminteiden toiminnat vaativat jne., ja johto vedetåån "ylos" kun sanomaa ei esiinny.

(f) Halytys ja valvonta (AS) johto siirtaa 4096 kbit/s sarjasanomia BAU:sta vasteena ohjausyksi-kostå 1-2 tulevaan kyselypyyntddn. Tfillaisen sanoman 10 ensimmaisia 128 bittia kåytetåan sisalion erotteluun (samalla toimintatavalla kuin paikallisverkossa), kaksi seuraavaa tavua tunnistavat kortin paikan ja tyypin ja seuraavat 368 bittia ovat sanomaa vårten.

(g) Datasiirtotiet (PHI-16) siirtavat infor-15 maatiota 2048 kbit/s ja ne kaikki on kehyssynkronoitu FSrlla ja ne kasittavat 32 aikavåliå, joissa jokaisessa on 8 bittia. Nåiden siirtoteiden kayttotarkoitukset ovat: (i) DH1A siirtaa 32 x 64 kbit/s signaalit, 20 jotka vastaanotetaan ydintoiminteiden yksikon 2 Mbit/s paaportilta; (ii) DH1B siirtaa kanavakohtaista merkinantoa, joka vastaanotetaan DHlA:n datan kanssa; (iii) DH2A ja DH2B siirtavat dataa ja merkin-25 antoa BAU:sta lahetettfivaksi 2 Mbit/s paaportilta; (iv) DH3A ja DH3B sekS DH4A ja DH4B siirtavat dataa BAU yksikoiden vålillM, A ja B siirtotiet 64 kbit/s dataa ja vastaavasti kanavakohtaista merkinantoa. Muita siirtoteitå, joita saatetaan tarvita 30 monimutkaisemmissa jarjestelmissa, ovat DH5 - DH8, sekå A etta B, jotka ovat samanlaisia kuin DH1 - DH4, A ja B, sekå DH9 - DH16/ jotka eivåt huolehdi kanavakoh-taisesta merkinannosta.

Nåmå datan siirtotiet ovat kolmitilaisia siir-35 toteitå, joita kåytetåån vålittåmåån informaatiota yhden pistokkeella liitettåvån yksikon ja toisen vålil-lå. Ne kaikki on kehyssynkronoitu FS:lla, ja kaikissa 20 90 487 on 32 aikavalia. Termi datan siirtotie on yleisilmaisu, eikå se tarkoita, etta siirtotiella siirretåan vain dataa. Kukin datan siirtotie voi sisåltaa 2048 tai 4096 kbit/s dataa 8 tai vastaavasti 16 bittia aikavalia 5 kohden.

Tarkastellaan sanomamuotoja edellå esitetyilla eri siirtoteillå.

C1N sanomaan kuuluu aloitusbitti, joka aina asetetaan nollaan osoittamaan todellisen sanoman alku, 10 fyysisen sijaintipaikan bitit ADO - AD6, sanomatyypin bitit MTO - MT7 ja sanoma.

Bitit ADO - AD6 tunnistavat BID:n sijaintipai-kan ja siis sopivan BID yksikon, johon sanoma on tar-koitettu ja jossa bitit AD2 - AD6 tunnistavat alayksi-15 kon paikan hyllysså ja ADO - ADI tunnistavat våylayksi-kon alayksikkokortilla. Pantakoon merkille, etta alayk-sikkokortissa voi olla useampi kuin yksi tållainen BID yksikko.

Bitit MTO - MT7 ilmaisevat datatyypin sanoman 20 jSannoksestS ja ohjausyksikkoon AS johdon kautta palau-tettavan informaation.

AS sanoma sisaltåå nelja peruselementtia, jotka ovat; sisållon erottelu, sijaintipaikka (ΡΑ0 -PA6), vahvistus (readback) tavu (RB0 - RB7) ja sanoma. 25 Tarkastellaan ensin sisallon erottelua. AS

johtoa ohjataan avoimista kollektoripiireista, jotka ovat normaalisti ylhaalla kun sanomaa ei siirreta. Yleensa AS sanoma kehitetaan alayksikossa vasteena CIN sanomalle ja se esiintyy kehyksessS heti tåmån CIN 30 sanoman jalkeen. Nain yhdessa kehyksesså kehitetaan vain yksi AS sanoma. Kuitenkin tietyt hålytykset vaati-vat toimintavasteita ohjaimelta ja nåitå vårten AS sanoma muodostetaan spontaanisti. BID, joka muodostaa tållaisen sanoman, asettaa nollan siinen bittipaik-35 kaan, joka on numeroitu sen kehyksen alusta ja joka vastaa sen sijaintipaikan numeroa. Tama tunnistetaan muilla yksikoilla, joiden AS sanomat sitten estetaån.

21 90487 Tåmå ratkaisee sisållon, koska jos samanaikaisia toi-minta AS pyyntojå esiintyy, prioriteetti mååråtaån hyllysså olevan sijaintipaikan mukaisesti.

Seuraava tavu PAO - PA6 sisåltåå paikkainfor-5 maation, joka saadaan kiinteåstå hyllystå ja piirilevyn johdotuksesta ja joka vastaa CIN sanoman osoitekenttåå.

Readback-tavu RBO - RB7 tunnistaa yksikon tyy-pin. Se voidaan laajentaa kahteen tal kolmeen tavuun kåyttåmållå kunkin readback-tavun viimeistå bittiå 10 ilmaisemaan toisen viereisen readback-tavun olemassa-oloa tai puuttumista. Viimeinen bitti on 1, kun sitå seuraa toinen readback-tavu, ja bitti 0 silloin, kun sellaista tavua ei esiinny. RBO låhetetåån ensin.

Jåljellå olevat 368 bittiå tai våhemmån, jos 15 kåytetåån laajennettuja readback-tavuja, ovat sanoman kåytettåvisså, joka sanoma voi kåsittåå tila- tai håly-tysinformaatiota sen mukaan, mi tå CIN sanomalla kysy-tåån.

Tarkastellaan datan siirtoteitå DH1 - DH16 (, 20 joita kaikkia 16 kåytetåån). Nåmå on ryhmitelty yhteen neljån joukkoina esim. DH1A, DH1B, DH2A ja DH2B; jokai-nen tållainen joukko koostuu yksisuuntaisesta datalin-japarista (DH1A, DH2A), joka tarjoaa kaksisuuntaisen tien dataa tai PCM ååntå vårten, ja samanlaisesta yk-25 sisuuntaisesta merkinantolinjaparista (DH1B, DH2B). Merkinanto voi olla kanavakohtaista tai mååriteltyjå merkinanto/hallintatoiminteita tai pakettimuotoista dataa.

Kaikki siirtotiet eivåt pååty ohjausyksikkodn 30 ja niitå, jotka eivåt sinne pååty, alayksikot voivat kåyttåå datasiirtoon alayksikdiden vålillå.

Ydintoiminteiden yksikon 1 mux/ohjausosaan, ks. kuva 5, kuuluu liitånnållå 100 varustettu 2 Mbit/s pååportti, bitti- ja kehyskohdistusjårjestelyt 101, 35 kunnossapitosignaaleiden puskurointi ja kåsittely 102, 103 jaksottaisen redundanssin tarkistusyksikko 104 (jos on tarpeen), pååkello 105, joka voi olla synkronoitu ___ - Γ' 22 90487 lukuisiin vertailulåhteisiin, ja ohjain 106, joka si-såltåå RAM, ROM muistit ja prosessointikykya, tåsså tapauksessa INTEL 8088 mlkrotietokoneen. Ohjain oh jaa ja valvoo jarjestelmåå.

5 Liitåntå 100 (2 Mbit/s), johon edella viitat- tiin, kåsittåå yhdysjohdon, joka on kytketty siihen kortin etuosasta. Sen vastaanottava puoli sisåltåa ajastuksen virkistysyksikon HDB3, johtokoodin dekoo- dausyksikdn ja kehyksen ja ylikehyksen purkuyksikot. 10 Låhetyspuolella se sisåltSM vastakkaiset toimintayksi-kot kehyksen ja ylikehyksen muodostamiseksi ja HDB3 koodauksen suorittamiseksi. Låhetyspuolen kehyksen muodostusyksikko taytyy olla synkronoitavissa jarjes-telmån kelloon tai virkistysyksikon kelloon. Erilaisten 15 vikatilojen varalta tarvitaan ilmaisimia ja erilaisten signaalien muodostusyksikditå. LiitåntS antaa tarvitta-essa myos CRC (virhetarkistus) bittejS.

Mikå tahansa lisåbiteistå valituista neljåsta lisåbitistå, ks. kuva 3, voidaan kayttåå 4 kbit/s ver-20 kon hallintakanavana.

Ohjaimella on seuraavat toiminnot: (a) tallentaa BAU vaylayksikoiden BID våylå-1i itantålaitteiden toimintaparametrit; (b) siirtåå BAU vaylayksikoiden toimintapara-25 metrit tarvittaessa CIN sanomina CIN johdon kautta; (c) vastaanottaa ja tulkita halytys ja valvon-ta (AS) vasteet, jotka tulevat BAU våylayksikoistå AS johdon kautta; (d) olla yhteydessa alayksikoiden kayttåja-30 portteihin toimintaparametrien asettamiseksi ja toteut- taa halytyksen diagnostiikkaproseduureja; (e) olla yhteydessa verkon hallintayksikkoon, joka palvelee lukuisia jarjestelmiå, kuten esim. tasså yhteydessa esitettyjå, 4 kbit/s kanavan tai kåyttaja- 35 portin kautta; (f) tarjota låhihalytysliitåntå; (g) toteuttaa sovelluksesta riippuva toiminta- 23 90487 vaste, jota kutsutaan jårjestelmån tilan avulla.

Pååportti 2048 kbit/s on muuntajan avulla kyt-ketty bipolaariseen liitåntåpiiriin, joka on toteutuk-seltaan puoliasiakaskohtainen analoginen sovelluspiiri, 5 jota puolestaan ohjataan CMOS-tyyppisestå ULA johtolii-tånnåstå. Tåmå suorittaa HDB3 koodaus- ja dekoodaustoi-minnot, kehyksen muodostamisen ja kohdistuksen, ta-vanomaisen hålytys- ja valvontainformaation muodostamisen ja erottamisen CCITT suosituksen G732 mukaisesti. 10 Jaksottaisen redundanssin tarkistusyksikon ULA 104, joka noudattaa CCITT suositusta G704, lisååminen on tehty mahdolliseksi. Tåmå parantaa pienten virhenopeuk-sien valvontaa, mutta sitå kåytetåån vain, jos jårjes-telmasså toteutetaan CRC standard! kaikilla 2048 kbit/s 15 kytkentåporteilla. Kohdistuspuskuri 101 toteuttaa taka-levysså låhetys- ja vastaanottovirtojen synkronoinnin. Plesiokroonisessa toiminnassa se voi suorittaa ohjattu-ja siirtoja ja se voi suorittaa my6s aikavålin vaihto-toimintaa (TSI) våylåliitåntålaitteen 103 ohjaamana.

20 Kellon 105 pååoskillaattori voidaan vaiheluki- ta tulevaan signaaliin, ulkopuoliseen vertailulåhtee-seen tai synkronointisignaaliin nimetystå låhteestå tulevan vaylan kautta, ja se låhettåa ulos CK ja AS annot.

25 VaylSliitåntålaitteella 103 on sama tehtåvå 2048 kbit/s liitånnån suhteen kuin laitteen kaikilla muilla yksikdillS, nimittain yhdiståå ne ohjaimeen CIN ja AS johtojen kautta. Se toteuttaa tahdistuksen ja aikavålin vaihdot so. TSI:n ohjaimelta 109 tulevien 30 kåskyjen mukaisesti. Se myds kokoaa hålytys- ja valvon-ta- (AS) sanomat, jotka liittyvåt 2048 kbit/s porttiin.

Ohjaimessa 109 kåytetåån Intel 8088 mikro-prosessoria 106, joka toimii 4 MHz:n taajuudella, yh-desså RAM, EPROM ja NVRAM (haihtumaton RAM) muistien 35 kanssa suorittamaan seuraavat toiminnot: (a) Jårjestelmån tilainformaation tallentami-nen ja påivittåminen NVRAM:iin; 24 90487 (b) Tilainformaation ja aikavålivarausten kååntåminen ja siirtåminen epåitsenåisille yksikoille takalevyn våylan CIN sarjaohjausjohdon kautta. On huo-mattava, ettå ohjaimella 109 on oma CIN RAM 110; 5 (c) Epåitsenåisistå yksikoistå AS sarjajohdon kautta tulevien hålytys- ja tilaraporttien vastaanotta-minen ja tulkinta. Pantakoon merkille AS RAM 111, joka liittyy ohjaimeen 109; (d) Liitånta pååtteeseen, verkon hallintalait-10 teeseen tal kåyttokeskukseen sarjaohjausportin kautta; (e) Vaihtoehtoisen kanavan toteutus kayttåmål-la hyvaksi TS0:n lisåbittiå kaukovarausta ja valvontaa vårten; (f) Rinnakkaishålytysvåylån tukemlnen tavano-15 maisia paikallisyksikoiden halytyksia vårten.

Mikroprosessori 106 suorittaa vain korkean tason toimintoja; alatason liitåntåtoiminnot kehitetåån laitteistossa. Osoitteen dekoodaus suoritetaan 2k x 8 bipolaarisessa PROM:ssa 113, joka huolehtii muistin 20 kartoituksesta UART:la, staattista RAM:ia, EPROM:ia, NVRAM:ia, ohjainporttiryhmåå, hålytyksen I/O salpaa ja "out of range" -signaalia vårten.

Sekå CIN ettå AS johdot toimivat nopeudella 4096 kbit/s tahdistettuna jårjestelmån kellon kanssa, 25 ja ne kuljettavat sanomia, joiden informaatiokentåt on mååritelty jårjestelmån kehysrakenteella.

MUART:iin 107 liitetty ohjausportti tarjoaa sarjallisen, asynkronisen pååsyn pååtteestå multiplek-seriin. Tåtå huoltohenkilokunta voi kåyttåå tarkistaes-30 saan hålytysjårjestelmåå ja suorittaessaan vianmååri-tystoimintoja. Kaikki tilaosoitukset saadaan tåmån portin kautta lukuunottamatta tehonhåviåmistilaa ja prosessorivikatilaa, joiden ilmaisemiseen kåytetåån LEO:jå.

35 Verkon kaukomittausvåylåjohto NT, kuva 2, on yhdistetty UART:iin 108 ja se laajentaa vastaavan 4 kbit/s datayhteyden toisiin verkkoportteihin (esim. kun I.

25 90 487 sitå kåytetåån pudotus- ja upotusmuodossa).

Hålytyksen I/O salpa 112 siirtåå hålytysin-formaation hyllyn nåyttoyksikon puolelle, joka myos sisaltaa vastaanotto/huomio-kytkimen. Tatå salpaa 112 5 voidaan myos kåyttåa vastaanottamaan hålytyssignaaleita multlplekserin ulkopuolelta, kuten esim. viereiseltå multiplekseriltå.

Ohjaimen 109 ohjelmisto on luokiteltu kuuteen sovellustehtåvåån (prioriteettijårjestyksesså): 10 (i) "Viankåsittelytehtåvå" kåsittelee vioista toipumista; (ii) "MMI siirtotehtåvå” kåsittelee ohjauspor-tin kautta kulkevia sanomia; (iii) "Yhteyden siirtotehtåvå" kåsittelee sa-15 moin TSO yhteyden; (iv) "Vastaanottotehtåvå" kåsittelee vastaan-otettuja sanomia molemmista låhteistå ja sillå pååståån parametrimuistin dataan; (v) "Valikkotehtåvåå" kåytetåån vain kåsikåyt-20 toistå pååtettå kytkettåesså; se nåyttåå tekstin ja tulkitsee nåppåinpainallukset; (vi) "Hålytyksen kåsittelytehtåvå" ohjaa håly-tysliitåntåå.

Ohjain kåy låpi tehtåviå etsien aktiivista 25 lippua måårittååkseen suoritettavan tehtåvån, joiden jårjestys mååråytyy prioriteetin perusteella.

Jårjestelmån taustatehtåvåå suoritetaan sil-loin, kun mitåån muita tehtåviå ei ole tyon alla. Tåmå tehtåvå toteuttaa sisåiset tarkistustoiminnot (EPROM 30 valvonta, RAM valvonta jne.). Se myos yllåpitåå listaa ajankohtaisista hålytyksistå suorittamalla kierto-kyselyjå jokaiselle alayksikdlle vuorotellen ja påivit-tåmållå prosessin parametrit. Muistin NVRAM sisåltoå verrataan tavu tavulta sen RAM kuvaan ja kaikki muutok-35 set asetetaan jonoon muistiin kirjoittamista vårten.

Kuvat 6 *10 esittåvåt, miten edellå esitetyn kaltaisia jårjestelyjå, joihin on viitattu kåyttåmållå 26 90487 tavaramerkkiå kuten PDMX, so.primary digital multiplexers, sovelletaan kåytånndsså.

Kuva 6 esittåå standardinmukaista pudotus/upo-tusjårjestelyå, jossa kåytetåan yhtå PDMX laitetta, 5 joka on yhdistetty kahden 2 Mbit/s johdon våliin.

Kuva 7 esittåå kolmea PDMX laitetta, jotka on itse asiassa kytketty sarjaan hajautetussa multiplek-sointijårjestelysså.

Kuva 8 esittåa ns. kymmenkanavaista jakelu-10 verkkoa. Tåhån kuuluu digitaalinen valitsija 50, so. digitaalinen keskus, joka on yhdistetty 2 Mbit/s yhdys-johdon kautta ensimmåiseen PDMX laitteeseen 51. Tåstå pååståån 704 kbit/s johdon kautta johdon pååteyksikkoon 52, joka on yhdistetty toisen 2 Mbit/s johdon kautta 15 digitaaliseen ΡΆΒΧ vaihteeseen 53. Toinen 704 kbit/s johto tarjoaa PDMX laitteelle 51 pååsyn toiseen PDMX laitteeseen 54, joka palvelee data- ja VF- antoja. Lopuksi yksi 704 kbit/s johto tarjoaa pååsyn PDMX laitteeseen 55, jolla pååståån analogiseen PABX vaihteeseen 20 56.

Kuva 9 esittåå digitaalista ristikytkentåjår-jestelyå, johon kuuluu kaksi PDMX laitetta, jotka on kytketty esitetyllå tavalla.

Kuva 10 esittåå datan laajennus- ja etåissaan-25 tijarjestelyå, johon kuuluu joukko 64 kbit/s johtoja PDMX laitteesta 70 jakojårjestelyyn 71, josta pååståån lukuisiin liitåntdihin. Jårjestelysså on myos tilastol-linen multiplekseri 72, joka on yhdistetty toisella 64 kbit/s johdolla PDMX laitteeseen 70, ja multiplekseris-30 tå 72 pååståån eri liitåntoihin. Lopuksi kaksi- tai nelijohtiminen johto PDMX laitteesta 70 tarjoaa pååsyn verkkopååteyksikkbon 73, jonka toisella puolella on V35 48 kbit/s johto.

Tåsså esitetyillå PDMX laitteilla on luonnol-35 lisesti monia muitakin sovelluksia.

On huomattava, ettå tåmån keksinnon mukaiset laitteet on lohkokaavioissa merkitty hakijan tavaramer- 27 90 4 87 killa PDMX.

Tarkastellaan lyhyesti merkinantotoimintoja.

Merkinanto vastaanotetaan suuren bittinopeuden yhdysjohdon kautta joko kanavakohtaisena merkinantona 5 tai yhteiskanavamerkinantona kåyttåen esim. aikavåliå 16 (TS16). Kummassakin tapauksessa merkinannon kåsit-telysså, jossa voidaan kåyttaa ohjaimen lisåkorttia, poimitaan merkinantoinformaatio jårjestelmån kellon ohjaamana. Informaatio kåånnetåån sitten muotoon, joka 10 sopii laitteen sisalla kaytettavåksi, ja sita kåytetåån ohjaamaan sellaisia toimintoja, kuten aikavålien va-raukset tietojenkåsittely-yksikkoon niille alayksikoil-le låhetettåvåksi, jotka sopivat informaation aiotuiksi mååråpaikoiksi.

15 Nåin olien ohjain tunnistaa muistisisaltonså perusteella, mitå pienen bittinopeuden siirtoteista (, joista useimmat ulottuvat tilaajille) on kåytettåvå tiettyihin måarapaikkoihin tarkoitetuille tuleville kutsuille. Ohjain valitsee siten saatavissa olevan 20 aikavalin kayttdon laitteen sisalla ja varaa tåmån aikavalin kutsulle. NMin ohjain on kytketty yhden vay-lårakenteen datasiirtotien kautta siihen alayksikkoon, joka on tarkoituksenmukainen måårapaikka kasiteltåvåna olevalle kutsulle. Kuten jo osoitettiin, koska yksi-25 tyiskohdat nåiden mååråpaikkojen sijainnista ja niiden alayksikoista on tallennettu muistiin, alayksikoiden fyysiset sijaintipaikat voidaan hyvin joustavasti vali-ta.

Kutsun osoittamiseksi tiettyyn maarapaikkaan 30 ohjain ja merkinantolaite valitsevat yhdessa tåman ala-yksikon osoitteen ja siihen sopivan siirtotien. Tamå osoite lahetetaan sitten vaylårakenteen merkinantosiir-toteiden kautta ja nåin sitå tarjotaan kaikille alayk-sikdille. Kullakin nåistå yksikoistå on liitåntålaite 35 (BID), joka reagoi omaan osoitteeseensa. Tåmån vuoksi asetussanomaan, joka sisåltåå tåmån osoitteen, vasta-taan sopivan alayksikon BID:lta, ja sen osa, joka tun- 28 90 4 37 nistaa tålla alayksikollå olevan pienen bittinopeuden siirtotien, varaa tåmån siirtotien. Itse asiassa nåmå vasteet aiheuttavat sen, ettå se osa bittivirrasta 2048 kbit/s yhdysjohdolla, joka liittyy tåhån kutsuun, 5 suunnataan asetetulle pienen bittinopeuden siirtotiel-le.

Pienen bittinopeuden siirtotieltå saatua kut-sua vårten alayksikko antaa merkin ohjaimelle, ettå tåmå kutsu on olemassa. Tåmån seurauksena ohjain valit-10 see yhdysjohdon vapaan aikavålin, minkå jålkeen lii-tåntå rakennetaan våhån samalla tavalla kuin mitå yh-dysjohdolta låhtevån liitånnån yhteydesså kåytettiin.

Huomattakoon, ettå merkinantojårjestelyt si-såltåvåt mahdollisuuden tarjota varattusignaali ja 15 muita sopivia signaaleita. Lisåksi, kuten jo mainit-tiin, yksikoiden 1 ja 2 toiminnot voidaan joissakin tapauksissa yhdiståå yhteen yksikkoon.

Ååniprosessori toimii kåsittelytoiminnoissaan yhdesså sekå merkinantoprosessorin ettå mux/ohjauskor-20 tin kanssa. Kuten kuvasta 11 nåhdåån, se mahdollistaa kanavien ja niihin liittyvån merkinannon suuntaamisen vålityskytkimien kautta niiden PDMX laitteiden vålillå, jotka eivåt pysty kåsittelemåån TS16 kanavakohtaista merkinantoa. Se kåsittåå yhden piirin, joka palvelee 25 enimmillåån 30 kanavaa jåljempånå kerrotuilla toimin-noilla.

Piiri on våliprosessori A-lain mukaisesti koodattuja puhesignaaleita vårten ja se toimii merkinantoprosessorin 2 yhteydesså. Piiri muuttaa mer-30 kinantoprosessorista tulevan ja låhtevån merkinannon niitå merkinantojårjestelmiå vårten, joita eri alayksi-kot, esim. magneetto (Magneto), maakutsu (Earth calling), silmukkakutsu (Loop calling) ja E & M, kåyttå-våt. Merkinantoprotokollat mååritellåån merkinanto-35 prosessorilla.

Ååniprosessori kåyttåå yksitaajuista ååni- ja digitaalista signaalikåsittely-yksikkoå, jossa on aika- I: 29 90487 jakoinen laite koodattujen puhekanavan sisaisten sig-naalien ilmaisemiseksi ja kehittåmiseksi enimmillåån 30 kanavaa vårten. Se voi samanaikaisesti antaa signaa-leita eteenpåin ja taaksepåin. Kuten huomataan, se toi-5 mii laheisessa yhteistyosså merkinantoprosessorin kanssa.

Laitteisto (kovo) voi tukea taajuusaluetta ja tasoja, jotka ovat valittavissa yksikkokohtaisesti, sanomilla, jotka saadaan MUX ohjaimelta 1, kuva 1.

10 Låhetyssuunnassa piiri vastaanottaa koodattuja puhesignaaleita kåyttåjåalayksikoltå ja siihen liitty-vån merkinannon merkinantoprosessorilta. Nåmå låhete-tåån MUX ohjaimelle. Merkinanto muunnetaan puhekanavan sisåisiksi koodatuiksi signaaleiksi (kuva 11).

15 Vastaanottosuunnassa piiri vastaanottaa kooda- tut puhesignaalit puhekanavan sisålle koodatun merkinannon kanssa MUX ohjaimelta. Koodatut puhesignaalit låhetetåån kåyttåjåalayksikolle ja siihen liittyvå koodattu merkinanto muunnetaan ja låhetetåån merkinan-20 toprosessorille.

Nåin nåhdåån, ks. kuva 11, ettå kåyttåjå 312, on yhdistetty kummallakin tavalla kåyttåjåyksikkddn 313. Tåmå on yhdistetty koodatulla merkinannolla mer-kinantoprosessoriin 314 (2, kuva 1), joka toimii yhdes-25 så ååniprosessorin 315 (6, kuva 1), ja ohjausyksikdn 316 kanssa (1, kuva 1). Toimintojen perusta on se, ettå ååniprosessori sopivasti ohjattuna muodostaa tarvit-tavat åånisignaalit ja syottåå ne våylårakenteen sopi-viin aikavåleihin. Se reagoi myos vastaanotettuihin 30 åånimerkkeihin ja ilmaisee ne.

Ååniprosessori 315 saadaan muodostamaan ååni-merkit merkinantoprosessorin 314 ja/tai ohjausyksikon 316 avulla, ja se syottåå ilmaisutoimintansa tulokset noille kahdelle yksikolle. Ottaen huomioon jårjestel-35 måsså kåytetty kanavan sisåinen merkinanto koodattu puhe ohjataan ååniprosessorin 315 låpi.

Tåstå johtuen nåmå prosessorit reagoivat da- ____ - T-- 30 9G4S7 taan (tuota Sanaa kåytetåån sen laajassa merkitykses-sa), joka on vastaanotettu våylårakenteesta, ja sovit-tavat toimintojensa tulokset våylårakenteeseen.

Kun åånimerkki nåin olien saapuu, se kulkee 5 kåyttåjåalayksikostå 313 våylårakenteeseen, jossa se ilmaistaan aåniprosessorin 315 avulla. Tåmå pååståå våylårakenteen låpi pyydetyt ilmaisutulokset MUX ohjai-melle 316 tai merkinantoprosessorille 315 tai molemmil-le. Samalla tavalla ååniprosessori 315 vastaanottaa 10 kåskyt joko merkinantoprosessorilta 314 tai MUX ohjai-melta 316 tai molemmilta sopivien åånimerkkien kehit-tåmiseksi.

Våylårakenteen aktiiviset johdot sisåltåvåt johdot PCM koodattua puhetta, ohjausyksikon 1 ja muiden 15 yksikoiden vålistå merkinantoa, kelloja ja verkon kau-komittausta vårten. Tåmå viimeksi mainittu kåyttåå våylårakenteen erikoisjohtoa, NT johtoa, joka kåsitte-lee verkon hallintasanomia. Tåmån våylån kautta låhe-tettyjen sanomien mååråpaikat ovat ilmaistavissa låhe-20 tetyistå sanomista.

Aåniprosessorin toiminnot tapahtuvat siihen tallennetun ohjelmiston ohjaamana. Tåstå syystå emme esitå tåmån laitteen kovon toteutusmuotojen monia yksi-tyiskohtia. Ååniprosessori on itseasiassa åårellisen 25 tilan tietokone (finite state machine), koska se voi olla joukossa mååråttyjå tiloja, joista joissakin se vastaanottaa årsykkeitå ulkopuolisesta maailmasta, ja joissakin låhettåå årsykkeitå ulkopuoliseen maailmaan. Se kytkeytyy eri tiloihin reagoiden erilaisiin årsyk-30 keisiin, joita se vastaanottaa. Kun esim. ååniprosesso-rille ilmoitetaan, ettå puhelinyhteys on rakennettu halutulle tilaajajohdolle, se tarkistaa muistissaan olevasta informaatiosta, minkålainen johto on kyseesså. Tåmån tuloksena se måårittåå ohjelmiston ohjauksessa 35 sen soittoåånen luonteen, joka on tarkoitus låhettåå soittajalle ja myos signaalin, joka on tarkoitus låhettåå kutsutulle johdolle. Kun kutsuttu tilaaja vastaa, 3i 90487 siitå seurauksena oleva signaali låhetetåån takaisin alayksikkdkorteista yhden kortin ja våylårakenteen sopivan siirtotien kautta ååniprosessorikorttiin, misså se aikaansaa soittosignaalin ja -virran pååttymisen.

5 Ottaen huomioon ohjelmistotekniikkaa koskevan taustatiedon huomattavan måårån, jota taustatietoa alan anunattilaisella on kåytettåvissåån, ei ole katsottu tarpeelliseksi esittåå yksityiskohtaista tietoa ååni-prosessorista.

10 Tarkastellaan sanomien muotoja eri siirtoteil- lå, koska tåmå on erittåin tårkeå osa yleistå merkinan-totoimintaa.

Ohjausjohdolla CIN, joka on kuvassa 1 esitetyn våylårakenteen johtimista yksi, oleva sanoma kåsittåå 15 aloitusbitin, joka on asetettu nollaan ilmaisemaan påtevån sanoman alku, fyysiset paikannusbitit ADO -AD6, jotka tunnistavat halutun alayksikon paikan hyllysså ja myos alayksikkdkortilla olevan våylåyksikon. Nåitå seu-raavat bitit MTO - MT7, jotka ilmaisevat datatyypin 20 sanoman jåånndksesså ja AS johdon kautta oh-jausyksikolle palautettavan informaation luonteen.

Påinvastaiseen suuntaan AS johdossa låhetetty AS sanoma sisåltåå neljå peruselementtiå; sisållon erottelun, paikantamisen (PAO - PA6), readback-tavun 25 (RBO - RB7) ja sanoman.

Sisållon erottelua vårten AS johto on normaa-listi vedetty ylos silloin, kun sanomaa ei siirretå. Normaalisti AS sanoma muodostetaan alayksikosså vas-tauksena CIN sanomaan. Yhdesså kehyksesså muodostetaan 30 siis vain yksi AS sanoma. Tietyt hålytykset kuitenkin vaativat nopeita toimenpidevasteita ohjaimelta, ja nåitå vårten AS sanoma muodostetaan spontaanisti. Yk-sikko, joka sellaisen sanoman muodostaa, asettaa nol-lan siihen bittipaikkaan, joka vastaa sen sijaintipai-35 kan numeroa. Tåmå tunnistetaan muilla yksikoillå, joi-den AS sanomat sitten lakkautetaan, mikå ratkaisee sisållon, koska jos on olemassa samanaikaisia toimenpi- 32 90 487 de-AS pyyntojå, prioriteetti mååråtåån hyllysså olevan sijainnin mukaan.

Seuraava tavu PAO - PA6 sisåltåå sijaintipaik-kainformaation, joka saadaan kiinteåstå hyllystå ja 5 piirilevyjohdotuksesta, ja joka vastaa CIN sanoman osoitekenttåå.

Readback-tavu RBO - RB7 tunnistaa yksikon tyy-pin. Se voidaan laajentaa kahteen tai kolmeen tavuun kåyttåmållå kunkin readback-tavun viimeistå bittiå il-10 maisemaan toisen viereisen readback-tavun olemassaolo tai puuttuminen. Viimeinen bitti on 1, kun ilmaistaan, ettå seuraa toinen readback-tavu, ja 0 silloin, kun sellaista tavua ei ole olemassa. RBO låhetetåån ensin.

Jåljellå olevat 368 bittiå tai sitå pienempi 15 lukumåårå bittejå, jos kåytetåån laajennettuja readback-tavu ja, ovat kåytettåvisså sanomaa vårten, joka sanoma vox sisåltåå tila- tai hålytysinformaatiota sen mukaan, mitå CIN sanomalla on kysytty.

Tarkastellaan merkinannon kåsittelytoimintoja 20 joko kanavakohtaisena merkinantona tai yhteiskanava-merkinantona, jossa kåytetåån hyvåksi esim. aikavåliå 16 (TS16). Kummassakin tapauksessa merkinannon kåsit- tely-yksikko 314 kuvassa 11, jossa kåsittelysså kåytetåån korttia 2, ilmaisee merkinantoinformaation jårjes-25 telmån kellon ohjaamana. Se suorittaa kaksisuuntaiset tilasta riippuvat muuntamiset kanavakohtaisten PCM merkinantokoodien ja merkinannon eri liitåntåyksikoiden vålillå. Yksi yksikko voi kåsitellå kaikki 30 kanavaa. Nåin olien merkinantoprosessori on myos åårellinen 30 tilatietokone (finite state machine).

Kortin 2 ohjelmistomuistissa on joukko erilai-sia muunnosalgoritmeja, joista jokainen voidaan sijoit-taa mihin tahansa aikavåliin MUX/ohjainkortin ohjaamana.

35 Kuten seuraavasta selityksestå havaitaan, mer kinantoprosessori jårjestelysså on useita tårkeitå nåko-kohtia. Nåmå ovat: 33 90 4 87 (a) liitåntåtoimintojen erottelu, kuten esim. silmukka- ja maadoituskutsutoimintojen erottelu logiik-katyyppisistå toiminnoista. Nåmå molemmat toimintojou-kot voidaan toteuttaa ohjelmallisesti.

5 (b) merkinannon kåsittelytoiminnot suoritetaan åarellisella tilatietokonemenetelmållå. Kuten edella mainittiin, tåtå sovelletaan myos aåniprosessoriin.

(c) jårjestely antaa tehokasta ohjelmistotu-kea, joka voi muuntaa merkinantotoiminnon SDL kuvauksen 10 PROM (ohjelmoitava lukumuisti) kovolle suoraan tilatie-tokoneessa kaytettåvaksi (pienimmålla mahdollisella Ihmisen panoksella).

SDL on kuvauskieli ja se on CCITT:n suositte-lema muodollinen tehtåvien måårittelytekniikka merkin-15 antojårjestelmien maSrittelemiseksi tietoliikenteesså.

Se on vuokaavion formalisoitu versio.

Merkinantoprosessorikortti suorittaa seuraavat toiminnot: a. Puskurol tulevan PCM merklnantodatan A, B, 20 C ja D bltit 32 aikavSlille. TSma kayttåå kahdeksan bitin sanaa aikavéilillél TS16, mikM antaa kaksi jaksoa, joissa kummassakin on neljå bittiå A, B, C, D. Joissa-kin tapauksissa kMytetaan vain yhtå tallaista jaksoa.

b. Puskuroi tulevan johtomerkinantodatan (16 25 bittiM/kanava 32 kanavalla).

c. Kåyttaa tulevaa PCM ja johtomerkinantodataa muodostamaan lShteva PCM ja johtomerkinantodata mååri-tellyn algoritmin mukaisesti. Merkinantoprosessorin muistista on saatavilla joukko algoritmeja, joista mika 30 tahansa voidaan maarata mihin tahansa aikavaliin MUX/ ohjainkortin ja tulevan merkinantoinformaation ohjaama-na.

Merkinantoprosessori suorittaa ohjelmiston ohjaamana l:stå 4:åan muunnosta jokaisessa aikavålissa 35 joka 2 ms.

Aikavålissa 16, TS16, kåytetåån merkinantoon kahdeksaa bittiå ainakin joissakin TS16:sta peråkkåi- 34 90 4 87 sisså esiintymisissa muodostamaan kaksi neljan mer-kinantobitin A, B, C, D ja A', B', C, D' joukkoa.

Tassa tapauksessa nåistå biteistå kåytetåan itseasiassa vain neljaa ensimmåistå.

5 Kukin merkinantoprosessorikortin toiminta jakso esitetaan seuraavassa erikseen, ks. kuva 12.

Ottopuskuri 320, joka on kytketty takalevyn ottosignaalin siirtotiehen, sisaltaa multiplekserin, siirtorekisterin, salvan ja datan valintalohkot. Otto-10 puskuri vastaanottaa dataa joko yhdeltå kolmesta takalevyn datasiirtotieltå sekå PCM merkinantodataa ettå johtomerkinantodataa vårten. Kåytettåvån merkinan-tosiirtotien valinta riippuu ainakin osittain lahettå-van datan måårånpååstå. Ohjauslohko mååråå nain olien, 15 mitå siirtotietå kaytetåån kulloisiakin aikavåleja vårten asettamalla sopiva "SIIRTOTIEN VALINTA" johto alas. Jokaista aikavåliå vårten PCM ja johtodata taytyy tulla samalta siirtotienumerolta. Data siirretåån sit-ten sarjassa sisåån/rinnakkain ulos siirtorekistereihin 20 ja sarjamuoto puretaan.

Antopuskuri 321, joka on yhdistetty takalevyn antosignaalin siirtotiehen, sisåltåM puskuri RAM:t (PCM datalla 4 bittiå levea ja johtodatalla 16 bittiå leveå), rinnan sisaan/sarjassa ulos siirtorekisterit ja 25 antodemultiplekserit.

Data ladataan RAM muisteihin jonomuistista 322 takalevyn aikavalin keskellå. Jonomuisti 322 kåyttaå johtoa "IO/PROC", joka sisåltyy monijohdinkytkentånå lohkoon 322 måårittåmaån sen, luetaanko RAM muisteista 30 (2 MHz datan bittien IS ja O aikana) vai ovatko ne va- paana. RAM osoite liittyy jonomuistin kåsiteltåvånå olevaan ajankohtaiseen aikavaliin.

Lahtevan aikavalijakson lopussa RAM osoite muuttuu jonomuistiosoitteesta aikavåliosoitteeksi + 1 35 ja data tallennetaan siirtorekistereihin siirtymållå aikavålista (n) aikavaliin (n + 1) ohjauslohkon valvo-mana.

35 90 437 PCM data siirretåån ulos nopeudella 2 Mbit/s ja johtomerkinanto nopeudella 4 Mbit/s. Koska PCM da-tassa kåytetåån 8 bittisiå sanoja ja johtomerkinannossa 16 bittisiå sanoja, nåmå sanat esiintyvåt itseasiassa 5 rinnakkain. Data siirretåån ulos multipleksereille pus-kurista 321, joka ohjauslohkon ohjaamana syottåå datan sopivalle datan siirtotielle.

Ohjauslohko 323 kåsittåå våylåliitåntåporttien ryhmån, so. BID (Bus Interface Device) piirin, jono-10 osoitegeneraattorin, anto-RAM osoitegeneraattorin ja muuntoalgoritmi RAM:n (ja niihin liittyvåt ohjauspii-rit).

Våylåliitåntåryhmå mååråå sen, mitå prosesso-rin tilataulukkoa tietysså aikavålisså noudatetaan. 15 Tilajonomuisti 322 suorittaa jono-ohjaimen 324 valvoma-na tilasiirrot niisså parametreisså, jotka våylåliitån-tå måårittåå. Tilataulukot sisåltåvåt talletetun infor-maation koskien sitå, miten merkinantoprosessorin pi-tåisi vastata eri johtotiloihin.

20 Våylåliitåntåå kåsitellåån yksityiskohtaisem- min jåljempånå.

Tilajonomuisti 322 vastaanottaa tulevilta joh-tosiirtoteiltå ja tulevilta PCM siirtoteiltå dataa pus-kurin 320 kautta ja muodostaa låhtevån johtodatan ja 25 låhtevån PCM datan, jotka syotetåån ulos puskurin 321 kautta. Jonomuistin ohjain 324 muodostaa kaikki logiik-kasignaalit, joita tarvitaan jonomuistin kåyttåmiseen.

Ajastinohjain 325 on 16 bittinen dekoodauksel-la varustettu laskuri, johon kuuluu valitsijamultiplek-30 seri. Laskuri kellotetaan joka 2 ms ja dekoodauksella saadaan aikaan 5 antosignaalia. Valitsijamultiplekseri valitsee ajastimen valintakenttåån perustuen jonomuistin sisåltå yhden antosignaaleista, ja tåmå valittu signaali mååråå sen, miten usein kutakin ajastimen tu-35 losta våhennetåån.

Nåin olien niiden vålillå kåytetåån merkinan-toprosessoria ja MUX ohjainta ohjaamaan sellaisia toi- — Γ 36 90487 mintoja kuten aikavålien varaukset tietokoneelle, jotka on måara låhettåå niille alayksikoille, jotka sopivat informaation aiotuiksi mååråpaikoiksi. Kuten jo on osoitettu, kun on kyse åånimerkeistå, ååniprosessori on 5 myos mukana nåisså toiminnoissa.

Nåin olien ohjain tunnistaa muistisisåltonså perusteella, mitå pienen bittinopeuden siirtoteistå (, joista useimmat ulottuvat tilaajille) on kåytettåvå niille kutsuille, jotka on tarkoitettu tiettyihin måå-10 råpaikkoihin. Se valitsee siten saatavissa olevan aika-vålin kåyttoonså laitteen sisalla ja varaa tåmån aika-vålin kutsulle. Nåin ohjain on kytketty yhden våylåra-kenteen datasiirtotien kautta siihen alayksikkoon, joka on tarkoituksenmukainen mååråpaikka kåsiteltåvånå ole-15 valle kutsulle. Yksityiskohdat nåiden mååråpaikkojen sijainnista ja niiden alayksikoistå on tallennettu muistiin, jolloin alayksikoiden fyysiset sijaintipaikat voidaan hyvin joustavasti valita.

Kutsun osoittamiseksi tiettyyn mååråpaikkaan 20 ohjain ja merkinantolaite valitsevat yhdesså tåmån alayksikon osoitteen ja siihen sopivan siirtotien. Osoite låhetetåån sitten ulos våylårakenteen merkinantosiir-toteiden kautta ja nåin sitå tarjotaan kaikille alayk-sikbille. Kullakin nåistå yksikoistå on yksi tai kaksi 25 våylåliitåntålaitetta (BID)/ joista jokainen reagoi omaan osoitteeseensa. Tåmån vuoksi siihen asetussano-maan, joka sisåltåå tåmån osoitteen, vastataan sopivan alayksikon BID:11a, ja sen osa, joka tunnistaa tåmån alayksikon pienen bittinopeuden siirtotien, varaa ko. 30 siirtotien. Itse asiassa nåmå vasteet aiheuttavat sen, ettå se osa bittivirrasta 2048 kbit/s yhdysjohdolla, joka on tålle kutsulle tarkoitettu, suunnataan måårå-tylle pienen bittinopeuden siirtotielle.

Pienen bittinopeuden siirtotieltå saatua kut-35 sua vårten alayksikko antaa merkin ohjaimelle, ettå kutsu on olemassa. Tåmån seurauksena ohjain valitsee yhdysjohdon vapaan aikavålin, minkå jålkeen yhteys .37 90487 rakennetaan våhån samalla tavalla kuin, mitå yhdysjoh-dolta lahtevåsså yhteydesså kåytettiin.

Huomattakoon, etta merkinantojårjestelyt si-saltåvåt mahdollisuudet kåyttåå varattusignaalia ja 5 muita sopivia signaaleita.

Jårjestelmån ohjelmisto on asennettu MUX oh-jaimeen 1, kuva 1. Sillå on moduulirakenne, josta voi-daan tarkasti havaita tuetut toiminnot. Moduulien våli-set rajapinnat on hyvin mååritelty ja koodin muodos-10 tamista vårten kåytetåan hyvin dokumentoituja korkea tason kieliå.

Ohjelmiston påatoimintalohkot on esitetty ku-vassa 13, jotka lohkot havainnollistavat toimintaa.

MMI moduuli palvelee seka sarjallista datayh-15 dystietå, joka on yhdistetty MUX/ohjainkortin portiin V24, etta sitå yhdystietM, joka on liitetty 4kbit/s kanavaan ja muodostettu TDM/PCM siirtotien lisåbiteil-la. Tållå moduulilla muodostetaan nåytto kåsikåyttoi-selle pååtteelle, kun sellaista kåytetåan ohjaamaan 20 jårjestelmån asentamista ja moduuli tulkitsee nåppåi-mistdltå annetut viestit.

Kåyttåjån kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuk-sessa kåytetåån ohjelmavalikkoja, joissa on hierarkki-nen puurakenne. Korkean tason osa on MMI moduulissa, 25 kun taas alemman tason osat ovat alayksikdiden tietyis-så moduuleissa.

Verkon hallintalaite, jota on måårå tarkastel-la myohemmin, on suoraan vuorovaikutuksessa laitteen kanssa ja se tiedustelee tiettyjen muistien sisåltora-30 portteja ja påivittåå NVRAM muistien tiettyjå tavuja. Tåmå toteutetaan NMI moduulin kautta. Kaikki kayttåjå-tietokone liitånnåt, joiden kautta pyritåån vaikutta-maan mihin tahansa tilamuutoksiin, ovat verkon hallin-talaitteessa.

35 NMI moduuli voi siis tunnistaa ja tulkita ver

kon hallintalaitteelta (NM) tulevia sanomia ja vaadit-taessa se muodostaa sopivasti muotoillut vasteet NM

___ - Γ.~ 38 90487 hallintalaitteelle ja ohjaa kussakin tapauksessa asi-aankuuluvia muistitapahtumia.

Halytys- ja valvontamoduuli tarkistaa kaiken vastaanotetun datan ja panee alulle halytys-, valvonta-5 tai suoritustoiminnat sen mukaisesti. Sellaisenaan sii-hen kuuluu sovelluksesta riippuva osa. Jårjestelmå tukee tavanomalsla TEP1E hålytysliitåntojå.

Våylåliitåntåmoduuli vastaa CIN sanomien kåån-tåmisestå ja AS sanomien tulkitsemisesta.

10 Alayksikoiden erityismoduulit sisåltavat me- nettelytavat alayksikoiden parametrien påivittåmiseksi, alayksikoiden tilaraporttien saamiseksi niihin liitty-vista AS sanomista ja vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi MMI:n ja NMl:n vålilla nåiden paamåarien saavuttamisek-15 si.

Laitteessa, kuten esim. on esitetty kuvassa 1, on kaksi verkon hallintaliikenteen kanavaa, joista yksi, 60 kuvassa 15, on valittavissa olevan nopeuden omaava RS232 liitåntå, jossa kåytetåån em. CIN ja AS 20 våyliå. Toinen tållainen kanava on 4 kbit/s kanava 61, jossa kåytetåån 2 Mbit/s PCM bittivirran aikavålin 16 lisåbittiå. Molemmissa kanavissa kåytetåån asynkronista merkkiperusteista sanomamuotoa, joka on DATAFO proto-kollan mååritysten mukainen.

25 Kuva 15 esittåå jårjestelyå yksinkertaistet- tuna, ja huomataan, ettå sitå voidaan hallita etååltå ålykkååstå pååtteestå kåsin oton 62 kautta tai yksin-kertaisesta kåsikåyttoisestå ohjaimesta kåsin toisen oton 63 kautta. Nåmå molemmat otot ovat tyypiltåån 30 RS232 - V24. Nåmå otot liittyvåt MUX ohjaimeen 64 sen 2

Mbit/s ottoon. Tåhån on yhdistetty ns. 2x2 kortti 65, josta pååståån 2 Mbit/s siirtotietå toiseen samanlai-seen laitteeseen. Tåmån kortin kautta ohjaimella 64 pååståån kahteen kanavaan 60, 61, jotka ulottuvat eri-35 laisille (tilaaajajohto jne.) alayksikkokorteille 66 ja NT puskurikortille 67. Tåmån viimeksi mainitun kautta pååståån muihin samantyyppisiin låhilaitteisiin, ja se 39 90487 myos mahdollistaa NT johdon ulottamisen useisiin kort-teihin samassa takalevysså.

NT kortin kåyttåminen puskurina muissa saman-laisissa laitteissa voidaan nåhda kuvassa 16. Tasså on 5 laiteteline 70, joka sisaltåa kolme samanlaista laitet-ta, joissa jokaisessa on oma MUX ohjauskortti, PMC ja NT puskurikortti. Ylimpånå oleva laite on ohjauksen kannalta katsottuna påålaite.

Tarkastellaan verkon hallintalaitteen ålykåstå 10 pååtettå 71, josta saadaan informaatio eri laitteiden asentamista vårten. Informaatio siirtyy pååtteestå verkon hallintalaitteen keskeytysyksikon 71A kautta siir-tojårjestelmåan 72, 73, josta se saavuttaa yhden påå-laitteen RS232 - V24 liittimistå. Toista samanlaista 15 liitintå syotetåån kådessåpidettavåsta paåtteesta 74.

Verkko, jossa laite toimii, voidaan liittåå NW hallintalaitteeseen RS232 kanavalla tai TSO yhdys-kanavalla, koska se voi hyvåksyå molemmilta tulevia sanomia ja vastata niihin. Se ei vastaa sanomaan, jolla 20 on erilainen mååråpaikan osoite kuin tehtåvåtilassa odotettu osoite. Jos kuitenkin vaaditaan verkon laajen-tamista TSO yhteydestå RS232:een tai påinvastoin, niin laite tekee tåmån edellyttåen, ettå se on ohjaustilas-sa, kuten asianlaita on ylemmån laitteen kohdalla teli-25 neesså 71.

Ohjaustilassa laite seuraa sanomaprotokollaa niiden sanomien osalta, joilla ei ole tåsmååvåå mååråpaikan osoitetta; se låhettåå sitten uudelleen koko sanoman verkon toiselle osalle. Yleisiin sanomiin se 30 sekå vastaa ettå låhettåå edelleen ohjaustilassa.

Ohjaustilan vaihtoehto on tehtåvåtila. Tehtåvåtilassa mitåån sanomia ei låhetetå edelleen ja aino-astaan sanomiin, joilla on oikea osoite tai yleisosoi-te, vastataan.

35 Verkon hallintakåytånnot jaetaan kahteen laa- jaan ryhmåån, ohjaus- ja valvontaryhmåån. Ohjausryhmå sallii laitteen tåydellisen erilliskokoonpanon ja ko- «Ο 90487 koonpanon kyselyn sen vahvistus tai virheellinen pai-kannus tukenaan. Kaksi ohjauksen paåaluetta ovat alayk-sikkokorttien kokoonpano ja korttien vålisten yhteyksi-en muodostaminen. Huomattakoon, etta verkon osoite on 5 MUX/ohjauskortin parametri ja se tåytyy perustaa ennen verkon kytkemistå.

Alayksikkokorteilla on ohjausparametrit, jotka mahdollistavat toiminnallisen tason ohjauksen laitteen (kovo) toiminnan ajan. Ohjausparametrien esimerkkeja 10 ovat aikavålivaraukset, hålytysprioriteetit, aånivah-vistukset jne..

Alayksikkokortin kokoonpanolla on siihen liit-tyvå parametrilista, joka on tallennettu haihtumatto-maan (EPROM) muistiin ja muutokset tåhan parametrilis-15 taan aiheuttavat muutoksia verkon hallintajarjestelylla alayksikolle lahetettyyn toimintadataan.

Ennenkuin alayksikkokortti asetetaan toimin-taan silla taytyy olla siihen liittyva parametrilista; parametri1istan perustamisprosessia kutsutaan kortin 20 muodostamiseksi. Alayksikkokortin parametrilista osoi-tetaan hyllyssa olevan kortin fyysisella sijaintipai-kalla. Tåhan fyysiseen sijaintipaikkaan viitataan rako-na tai vålinå, jota ei pidå sekoittaa aikavåliin, jossa alayksikkokortti toimii. Tullakseen mååritetyksi tarna 25 våli vaatii kaksi merkkiå. Parametrilista on jaettu piireiksi. Piiriå kåytetåån usein ryhmittelemåån para-metrien joukkoa siinå, misså jokin looginen jako on olemassa. Yksittåinen piiri sisåltåå yleenså kaikki parametrit, jotka liittyvåt yksittåiseen aikavålisaan-30 tiyksikkoon tai kanavaan. Lisåksi voi olla piireja, jotka sisåltåvåt parametrejå, jotka koskevat hålytys-prioriteettia tai parametrejå, jotka ohjaavat alayksik-kokorttia kokonaisuutena tai ulkopuolisia liitåntojå multiplekserien tapauksessa jne..

35 Piirien lukumåårå ja keinot, joilla niihin pååståån, riippuvat alayksikdn tyypistå. Laajasti otta-en on piirejå, jotka on numeroitu 01:stå alkaen kortin I* 4i 90487 kanavien lukumåårån mukaisesti ja valinnaisesti piire-jå, jotka on numeroitu Al, A2 jne., jotka viittaavat korttiin kokonaisuutena. Piirien numeroissa on aina kaksi merkkiå.

5 Parametrien jårjestely kunkin piirin sisallå riippuu alayksikon tyypistå. Yksittåisiin kanaviin liittyvillå piireillå on keskenåån sama muoto. Pararnet-rit on numeroitu erikseen jokaista piiriå vårten 00:sta piirin parametrien lukumååråån - 1 asti. Parametrit on 10 numeroitu ASCII koodattuina desimaalilukuina ja para-metrinumerot esitetåån aina kahdella merkillå, joissa on tarpeen mukaan edesså nolla.

Alayksikon tyyppi mååritetåån kortin tunnuksen (ID) avulla, joka on juuri se tunnus, joka luetaan 15 kortilta ydinohjelmistolla ja se on yksilollinen. ID:n avulla tunnistetaan se ohjelmisto, jota pitåå kåyttåå kortin ohjaamiseen. Ohjelmiston mikå tahansa kokoonpano voi toimia rajoitetun korttityyppijoukon kanssa. Verkon kautta laitteesta voidaan saada mahdollisten ID tunnus-20 ten lista. Huomataan, ettå jokaiselle kortti ID:Ile, jota vastaa kortti ja joka on muodostettavissa verkosta riippumatta, on olemassa vastaava ohjelmistomoduuli verkon hallintalaitteessa.

Laitteessa on neljå datavåylåå, jotka sisåltå-25 vat kaksi datan siirtotietå kumpikin aikavåliin liitty-våå dataa ja aikavåliin liittyvån merkinannon identtis-tå ryhmåå vårten. Puhelinyhteyksien måårittåmiseksi kahden aikavålisaantiyksikon vålillå on vålttåmåtontå, ettå nuo kaksi yksikkdå kåyttåvåt samaa våylåå samassa 30 aikavålisså, mutta påinvastaisiin suuntiin. Tåhån para-metrikolmikkoon viitataan kanavan aikavålivarauksena. On olemassa standardimuoto, jossa aikavålivaraus il-maistaan aikavålisaantiyksikoille, jotka ovat joustavia våylien, suuntien ja aikavålien (kaikki eivåt ole tåy-35 sin joustavia) kåyttåmisesså. Aikavålivarauksen muoto on: BDXX - jossa: (a) B on våylånumero ja se voi saada arvot 42 9 0 4 8 7 tyhjåvåli tai nolla (nåmå ovat samanarvoiset), 1, 2 tai 3.

(b) D on suunta ja se saa arvon T tai R. Suun-ta = T on standard! alayksikko ja R on MCC (MUX oh- 5 jain).

(c) XX on aikavåli vålillå 00 ja 31. Aikavåli-arvo 00 on inaktiivinen aikavålivaraus.

Mitå tahansa aikavålivarausta vårten on mah-dollista mååråtå, mitkå fyysiset kanavat ovat aktiivi-10 sia, ja tåstå informaatiosta on mahdollista muuntaa aikavålivaraus.

On mahdollista jakaa datan siirtotiet niin, ettå kåytosså on 16 siirtotien moninkertainen joukko. Jokaisen joukon aikavålivaraukset ovat itsenåisiå, eikå 15 puhelintoimi- tai merkinantodataa voi siirtyå yhdestå joukosta toiseen takalevyn kautta. Tåsså tapauksessa datan siirtoteiden joukot tunnetaan jårjestelminå. MUX ohjain voi ohjata ainakin 4 jårjestelmåå ja niihin viitataan jårjestelminå 0:sta 3:een. Standardilaittees-20 sa on vain yksi jårjestelmå ja tåmå on jårjestelmå 0.

Laitteen valvonta kåsittåå aktiivisten håly-tysten listan saamisen ja yllåpitåmisen. Mahdollinen hålytysten lista vaihtelee kokoonpanon mukaan, joten aktiivisten hålytysten listan pituus ja muoto vaihtele-25 vat. Tåmån takia aktiivisten hålytysten raportointi suoritetaan låhettåmållå laitteelle hålytysmåårittelijå ja vastaanottamalla måårittelijån hålytystila tai sen si jaan seuraava aktiivinen hålytys. Heti kun hålytys on esiintynyt listalla kahdesti tai hålytysmåårittelijåt 30 peittåvåt toisensa osittain, aktiivisten hålytysten tåydellinen lista on luettu.

Hålytysmåårittelijå sisåltåå hålytyksen (våli) fysikaalisen sijaintipaikan ja myos hålytysnumeron ASCII koodattuna desimaalilukuna (2 merkkiå) 01:stå 35 99:åån. Jos kåytetåån hålytysnumeroa 00 måårittelijån sanomassa "kysele seuraavaa hålytystilaa", niin haku pakotetaan alkamaan tietyn vålin hålytyksestå 01.

43 9D487

Sellaista sanomatyyppien joukkoa kåytetåån, joita ei ole yksityiskohtaisesti listattu. Sanoman runko alkaa kuitenkin sanoman luokittelumerkillå ja alaluokittelulla. Sanomatyypit sisaltåvat: 5 (i) "Oletko siellå", joka tarkistaa, ettå verkko on toiminnassa, ja sitå kåytetåån, jos solmuun ei ole ennalta asetetun jakson aikana låhetetty lain-kaan liikennettå. Paluusanoma sisåltåå laitteen ydinoh-jelmiston numeron.

10 (ii) Sarjayhteystesti, jota kåytetåån aktivoi- maan uudelleen ei-aktiivinen solmu. Jos se vastaanote-taan aktiivisella laitteella, ei toimintaa esiinny. Jos se kuitenkin saavuttaa ei-aktiivisen solmun, se odot-taa, kunnes viisi tållaista sanomaa on vastaanotettu 15 oikein, ennenkuin kanava ilmoitetaan aktiiviseksi. Nåin olien ei-aktiivisesta kanavasta ei saada mitåån vastetta.

On myos olemassa sanomia verkon tilan kysele-miseksi, aikavålivarauksen kyselemiseksi jne..

20 Virhetarkistusta kåytetåån, ja jos virhe huo- mataan, pyydetåån toistoa.

Kuva 14 esittåå yksinkertaisessa muodossa laitteen ohjausohjelmiston kokonaisrakenteen.

Jokaisessa jårjestelmåsså, olipa alayksikko-25 tyyppien rakenne mikå tahansa, on "ydin" jårjestelmåoh-jelmisto MUX ohjaimen EPROM:ssa. Tåtå ohjelmistoa kåytetåån ohjaamaan alatason laitteistoa (kovo) sekå myos suorittamaan MUX/DEMUX toimintaa ja aikavålivarausta. Jårjestelmån ydinohjelmistoa ympåroivåt itseasiassa 30 alayksikoiden erityiset ohjelmistokerrokset, jotka kas-vavat aina kun lisåalayksikon oheisohjelmistopaketteja lisåtåån. Kertyvå kokonaisuus muodostuu EPROM:sta, joka on varustettu kaikilla aikaisemmilla ohjelmistopake-teilla kuten myos viimeisimmållå, joka on suunniteltu 35 erityisesti uutta alayksikkoå vårten. Jos asiakas halu-aa kåyttåå viimeisimpiå kortteja, mutta hånen EPROM:nsa on ladattu aikaisemman sukupolven ohjelmistolla, tar- 44 90 4 87 vitsee yksinkertaisesti vain irroittaa EPROM liittimes-taån ja korvata se uusimman sukupolven EPROM:11a.

Claims (15)

42 90487

1. Tiedonsiirtolaite, johon kuuluu ohjausyk-sikko (1), jonka avulla laitteen toimintojen kokonais-5 ohjausta hoidetaan, ja yksi tai useampia alayksikoitå (3-5), jotka yksikot on yhdistetty keskenåån yhteis-våylårakenteen (10) vastaavien våylåjohtimien (28-31) avulla, johon våylarakenteeseen kaikki mainitut yksikot on liitetty, ja koko siirtoliikenne våylårakenteessa on 10 digitaalista, jossa kussakin alayksikkosså (3-5) on liitånta yhdelle tai useammalle digitaaliselle kanaval-le tai yhdelle tai useammalle analogiselle kanavalle, joihin kanaviin kuuluu yksi tai useampi tilaajalaite-kanava, ja jotka alayksikot voivat kåsitellå erilaisia 15 tilaajapalveluita, kuten puheen- ja datansiirtoa, tunnettu siitå, etta: (a) suuren bittinopeuden tulo- ja låhtoyhdys-johto (20) on kytketty ohjausyksikkdon (1), kun laite on kåytdsså; 20 (b) ohjausyksikkb (1) valvoo yhteyksien raken- tamista, yllåpitoa ja purkamista suuren bittinopeuden yhdysjohdon (20) ja digitaalisten kanavien sekå analogisten kanavien vålillå siten, ettå ohjausyksikko on mukana kaikkien yhteyksien rakentamisessa, jotka muo-25 dostetaan laitteen kautta; (c) ohjausyksikko (1) sisåltaå muistivalineet, joihin tallennetaan kaikkien alayksikdiden aikavålien ajankohtaisten jakojen ja alayksikoiden tilaajapalvelu-jen våylajohtimien yksityiskohtaiset tiedot; 30 (d) vastaaville våylMjohtimille (28-31), jotka yhdiståvåt keskenåån ohjausyksikon (1) ja alayksikot (3-5), on varattu aikavålit suuren bittinopeuden yhdysjohdon ja digitaalisista tai analogisista kanavista vastaavien kanavien yhteyksiå vårten, jolloin tållai-35 seile yhteydelle voidaan varata yksi tai useampia mai-nituista aikavåleistå vaaditusta kaistaleveydestå riip-puen, johon aikavålivaraukseen vaikutetaan ohjausyk- ____ - r- 46 90487 sikon (1) ohjauksella; (e) ohjausyksikon (1) ja alayksikoiden (3-5) vålisiin yhteyksiin vaikutetaan våylårakenteen kautta låhetetyillå sanomilla, joista kukin on varustettu sen 5 yksikon osoitteella, johon sanoma on tarkoitettu, ja ne låhetetåan aikavålillå, joka on varattu våylårakentee-seen siihen liittyvåå yhteyttå vårten; ja (£) alayksikon osoitteeseen vastataan tåmån alayksikon osoitevastauslaitteella (24), joka liittyy 10 itsessaån alayksikkoon eikå sen paikkaan laitteessa, jolla tavoin alayksikko voidaan sijoittaa laitteessa mihin tahansa sen osoitetta muuttamatta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå yhteisvåylårakenteeseen 15 (10) kuuluu painettu piirilevy, jossa on joukko johti- mia, joista kukin toimii yhtena rakenteen vaylajohti-mista, ja jossa ohjausyksikkS ja alayksikot kukin si-saltåvåt ainakin yhden painetun piirikortin, joka on asetettu olennaisesti kohtisuorasti yhteisvaylåraken- 20 netta vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitå, etta våylårakenteen piirilevy on laitetelineen takaosassa, jossa laitetelineesså on johteet (11) mainittujen korttien vastaanottamiseksi, 25 ja jossa kussakin mainitussa kortissa on pistikeliitin sen sisåpååsså, joka liitin sopii piirilevyllå olevaan vastakkeeseen.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå siihen kuuluu takalevyra- 30 kenne, joka on asennettu piirilevyn taakse ja sen kans-sa rinnakkain, ja joka tarjoaa pååsyn takakautta mai-nittuun piirilevyyn.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå våylåjohtimiin kuuluu 35 dataa vårten n paria våyliå, joista kukin sisåltåå erilliset låhetys- ja vastaanottosiirtotiet mainitusta ohjausyksikostå katsottuna. 47 90 487

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå aikavålivaraus toteutetaan låhettåmållå sanoma vaylajohtimien kautta varatussa aikavalissa alayksikdlle, jolle tuo aikavali on varat- 5 tu, ja ettå sanoma sisåltåå sen alayksikon osoitteen, johon se on tarkoitettu, ja jossa asianmukainen alayk-sikko vastaa omaan osoitteeseensa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå våylårakenne sisåltåå 10 yhden tai useamman våylåjohtimen, joita ei ole yhdis-tetty ohjausyksikkodn, ja jossa yksi tai usempi tål-lainen våylåjohdin on kukin yhdistetty kahteen tai useampaan alayksikkddn, ja joita kåytetåån alayksikoi-den våliseen tiedonsiirtoon.

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå liitånnåt mainittuihin yksikoihin on toteutettu nåiden yksikdiden ulkopåisså telineen etupuolella.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, 20 tunnettu siitå, ettå siihen kuuluu lisåksi ainakin yksi lisåkåsittely-yksikkd (2, 6-9A), joka palvelee kaikkia alayksikditå, joka lisåkåsittely-yksikkd on fyysisesti erossa ohjausyksikostå (1) ja jotka ohjausyksikko, alayksikot ja lisåkåsittely-yksikkd on 25 yhdistetty yhteisvåylårakenteeseen, jossa: (a) lisåkåsittely-yksikkd (2) kåsittelee da-taa, joka on ominaista yhteyksille nåiden rakentamis-vaiheessa tai jo laitteen kautta rakennetuille yhteyksille, joka data on lisåtietoa nåiden liitåntdjen tie- 30 tosisåltdon; (b) lisåkåsittely-yksikkd vaikuttaa datan kå-sittelyyn valvomalla våylårakennetta datan tai muun siihen liittyvån yhteyttå koskevan informaation varmis-tamiseksi; 35 (c) lisåkåsittely-yksikkd reagoi våylåraken- teen valvonnan tuloksiin muodostamalla lisådataa tai muuta informaatiota, joka sovitetaan våylårakenteeseen 48 90487 tavalla, joka on sopiva sitå koskevalle yhteydelle; ja (d) lisåkåsittely-yksikkd vaikuttaa valvontaan ja lisådatan muodostamiseen erillåån ohjausyksikon toi-minnoista ja oman ohjelmistonsa ohjaamana.

10. Patenttlvaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå lisåkåsittely-yksikko (7), tai yksi lisåkåsittely-yksikoistå, kåsittelee merkin-antoa laitteen kautta toteutettavia yhteyksiå vårten.

11. Patenttlvaatimuksen 9 mukainen laite, 10 tunnettu siitå, ettå lisåkåsittely-yksikko (6), tai yksi lisåkåsittely-yksikoistå, kåsittelee åånimer-kin muodostamista yhteyksiå vårten, ja se kåsittelee myos våylårakenteella jo olemassa olevien åanimerkkien tunnistamisen.

12. Patenttlvaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå laitteeseen kuuluu kaksi lisåkåsittely-yksikkoå, joista ensimmåinen kåsittelee laitteen kautta toteutettavien yhteyksien merkinantoa, ja joista lisåkåsittely-yksikdistå toinen kåsittelee 20 åånimerkin muodostamisen yhteyksiå vårten, ja se kåsittelee myds våylårakenteella jo olemassa olevien ååni-merkkien tunnistamisen.

13. Patenttlvaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå alayksikoiden tunnusluvut 25 muodostetaan låhettåmållå noille yksikoille asianmukai-nen informaatio verkon hallintalåhteestå.

14. Patenttlvaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå laitteeseen kuuluu kaksi kanavaa informaation siirtåmiseksi ohjausyksikostå mui- 30 hin yksikoihin, joista kanavista ensimmåinen on suuren bittinopeuden kaksisuuntainen kanava, joka kåyttåå våy-lårakenteen kahta eri våylåå ja joista kanavista toinen on suhteellisen pienen bittinopeuden vuorosuuntainen kanava, joka kåyttåå våylårakenteen yhtå våylåå.

15. Tiedonsiirtolaite, joka sisåltåå joukon laitteita, joista jokainen on patenttlvaatimuksen 14 mukainen laite, ja kytketty laitteiden våyliin, t u n - 1 49 90487 n e t t u siitå, etta yksi mainituista laitteista on paalaite ja toinen tai muut ovat alilaitteita, jossa kaikille mainituille laitteille tarkoitetut sanomat suunnataan paålaitteelle, josta ne ohjataan liitantojen 5 kautta alilaitteille, ja etta vastakkaiseen suuntaan lahetetyt sanomat ovat samalla tavalla låhetetty kuin påinvastaiseen suuntaan lahetetyt sanomat. 50 90 4 87