FI90487B - Tiedonsiirtolaite - Google Patents

Description

1 90487

TIEDONSIIRTOLAITE

Tämän keksinnön kohteena on tiedonsiirtolaite ja erityisesti sellainen tiedonsiirtolaite, joka on 5 joustava ja taloudellinen.

Tietoliikenteen kehityssuunta on nykyisin kohti digitaalisia järjestelmiä ja erityisesti sellaisia järjestelmiä, joissa puhetta siirretään aikajakoi-sesti (time division multiplex, TDM) käyttäen hyväksi 10 pulssikoodimodulaatiota (PCM). Isossa Britanniassa puheenkäsittelyssä otetaan tavallisesti puheesta näytteitä 8 kHz:n taajudella ja jokainen puhenäyte siirretään kahdeksan binääribitin avulla siten, että saadaan toteutettua 64 kbit/s kanava. Keskusten välisessä aika-15 jakoisessa yhdysjohdossa on tavallisesti 32 tällaista kanavaa, jolloin saadaan toteutettua 2048 kbit/s yhdys-johto, jota usein nimitetään 2 Mbit/s yhdysjohdoksi. Kanavien lukumäärät voivat vaihdella; näin ollen useimmat USA:ssa käytetyt PCM-järjestelmät ovat 24 20 kanavaisia. Tätä keksintöä voidaan soveltaa sellaisiin järjestelmiin, joissa on erilaiset määrät kanavia.

On huomattava, että tilaajakanavilla on toiset bittinopeudet, erityisesti siellä, missä dataa käsitellään. Kuitenkin yleisenä käytäntönä on yhä sovittaa 25 kanavat 2048 kbit/s yhdysjohdolle. Kun näin koko kaistaleveys on käytössä, tällainen yhdysjohto pystyy käsittelemään vähemmän kuin koko 31 tilaajakanavan joukon. On huomattava, että yhdysjohdon 32 kanavasta yhtä käytetään yleensä synkronointiin, ja toista kanavaa 30 voidaan käyttää yhteiskanavamerkinantoon. Pienen bit-tinopeuden kanavien kokoaminen suuren bittinopeuden yhdysjohdoille tuo mukanaan limittämisen eli multiplek-soimisen; lisäksi on tarpeen kyetä erottelemaan kanavia so. demultipleksoimaan suuren bittinopeuden yhdysjoh-35 dolta pienen bittinopeuden kanaville.

Esimerkki järjestelmästä, jossa tällainen kokoaminen ja erotteleminen suoritetaan, on kuvattu 2 90487 patenttijulkaisussa US 4,494,231 (Slawy et ai.)· Tässä järjestelmässä tilaajajohdot, joista kukin voi olla piirikytketty (ääni) tai pakettikytketty (data), on liitetty yhteen 31 johdon ryhmiksi ns. kytkentämoduu-5 leiksi. Jokainen tällainen moduuli yhdistää tilaajajohdot ja kaksisuuntaisen 2.048 Mbit/s yhdysjohdon toisiinsa. Huomattakoon, että tilaajajohdoilla voi olla erilaiset bittinopeudet.

Kaksisuuntaiset suuren bittinopeuden yhdysjoh-10 dot on yhdistetty keskuskytkentämatriisilla, joka liittää yhteen (kytkentämatriisista katsottuna) ottoyhdys-johdot ja (kytkentämatriisista katsottuna) antoyhdys-johdot. Nämä kaikki yhdysjohdot on yhdistetty vastaaviin liitäntämoduuleihin, joilla päästään kaukokeskuk-15 siin tai muihin laitteisiin ja lisäksi tilaajajohdoille .

Näin tuleva puhelu saavuttaa kytkentämoduulin, jossa se multipleksoidaan suuren bittinopeuden yhdys-johdolle. Tämä yhdistetään kytkentämatriisin kautta 20 toiselle suuren bittinopeuden yhdysjohdolle, josta se demultipleksoidaan sopivalle lähtöjohdolle. Huomattakoon, että lähtöjohdot voivat sisältää tilaajajohtoja kaukokeskuksiin tai muihin laitteisiin.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada laite, 25 joka voi suorittaa samanlaisia toimintoja kuin edellä mainitussa patentissa esitetyn järjestelmän liitäntämo-duuli, mutta tehokkaammin ja joustavammin.

Keksinnön mukaiselle tiedonsiirtolaitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisissa patentti-30 vaatimuksissa.

Keksinnön mukaiseen tiedonsiirtolaitteeseen kuuluu ohjausyksikkö, jonka avulla laitteen toimintojen kokonaisohjausta hoidetaan, ja yksi tai useampia alayksiköitä, jotka yksiköt on yhdistetty keskenään yhteis-35 väylärakenteen vastaavien väyläjohtimien avulla, johon väylärakenteeseen kaikki mainitut yksiköt on liitetty, ja koko siirtoliikenne väylärakenteessa on digitaalis- 3 90487 ta, jossa kussakin alayksikkössä on liitäntä yhdelle tai useammalle digitaaliselle kanavalle, tai yhdelle tai useammalle analogiselle kanavalle, joihin kanaviin kuuluu yksi tai useampi tilaajalaitekanava, ja jotka 5 alayksiköt voivat käsitellä erilaisia tilaajapalvelulta, kuten puheen- ja datansiirtoa. Keksinnön mukaisesti: (a) suuren bittinopeuden tulo- ja lähtöyhdys-johto on kytketty ohjausyksikköön, kun laite on käytös- 10 sä; (b) ohjausyksikkö valvoo yhteyksien rakentamista, ylläpitoa ja purkamista suuren bittinopeuden yhdysjohdon ja digitaalisten kanavien sekä analogisten kanavien välillä siten, että ohjausyksikkö on mukana 15 kaikkien yhteyksien rakentamisessa, jotka muodostetaan laitteen kautta; (c) ohjausyksikkö sisältää muistivälineet, joihin tallennetaan kaikkien alayksiköiden aikavälien ajankohtaisten jakojen ja alayksiköiden tilaajapalvelu- 20 jen väyläjohtimien yksityiskohtaiset tiedot; (d) vastaaville väyläjohtimille, jotka yhdistävät keskenään ohjausyksikön ja alayksiköt, on varattu aikavälit suuren bittinopeuden yhdysjohdon ja digitaalisista ja analogisista kanavista vastaavien kanavien 25 yhteyksiä varten, jolloin tällaiselle yhteydelle voidaan varata yksi tai useampia mainituista aikaväleistä vaaditusta kaistaleveydestä riippuen, johon aikaväliva-raukseen vaikutetaan ohjausyksikön ohjauksella; (e) ohjausyksikön ja alayksiköiden välisiin 30 yhteyksiin vaikutetaan väylärakenteen kautta lähetetyillä sanomilla, joista kukin on varustettu sen yksikön osoitteella, johon sanoma on tarkoitettu, ja ne lähetetään aikavälillä, joka on varattu väylärakenteeseen siihen liittyvää yhteyttä varten; ja 35 (f) alayksikön osoitteeseen vastataan tämän alayksikön osoitevastauslaitteella, joka liittyy itseensä alayksikköön eikä sen paikkaan laitteessa, jolla 4 90487 tavoin alayksikkö voidaan sijoittaa laitteessa mihin tahansa sen osoitetta muuttamatta.

Näin ollen voidaan havaita, että laitteeseen voidaan sovittaa joukko erityyppisiä alayksiköitä, 5 joista kukin on sovitettavissa mihin tahansa lukuisista eri paikoista laitetelineessä. Tämä ominaisuus antaa keksinnön mukaiselle tiedonsiirtolaitteelle suuren joustavuuden. Huomattakoon, että tällaisella alayksiköllä voidaan päästä pienen bittinopeuden digitaali-10 kanaville, suuren bittinopeuden digitaalikanaville, analogia-(yleensä puhe) kanaville ja merkinantokanaville. Kun sanoma kohdistetaan alayksikölle, se sisältää alayksiköllä olevan liitäntälaitteen osoitteen. Tämä nimenomaan mahdollistaa tuon yksikön liittämisen lukui-15 siin eri paikkoihin laitetelineessä. Kun alayksikköä käyttävälle kutsulle on varattu aikaväli, lähetetään sanoma, joka sisältää yksikön osoitteen ja varatun aikavälin tunnistamisen. Tällä osoitteella tunnistetun alayksikön vastaanotossa sanoma saa aikaan sen, että 20 kutsulle varattu siirtotie asettuu varattuun aikaväliin. Tätä aikaväliä käytetään sitten kaksisuuntaisena datasiirtotienä ohjausyksiköstä sopivaan alayksikköön.

Kuten myöhemmin huomataan, ohjausyksiköllä ja merkinanto- ja käsittely-yksiköillä (kun ne ovat eril-25 lään ohjausyksiköistä) on kiinteät paikat telineessä, kun taas alayksiköiden paikat voidaan valita täysin vapaasti. Yksi esimerkki tällaisen jäjestelyn edullisuudesta on tilanne, jossa teline on alunperin vain osittain varustettu. Jos uusi alayksikkö lisätään, se 30 voidaan lisätä siihen paikkaan, mihin se on mekaanisesti helppo tehdä ilman, että minkään muun yksikön paikkaa tarvitsee muuttaa. Lisäksi niihin liitäntöihin ei tarvitse tehdä muutoksia, joita käytetään yhdistämään yksiköt väylään. Tällainen joustavuus ei ole to-35 teutettavissa olemassa olevin laittein, kuten esim. em. US-patentissa esitetyllä laitteella.

Monissa tapauksissa suuren bittinopeuden yh- S 90487 dysjohdolta tai -johdoilta, jotka on liitetty ohjausyksikköön, voidaan päästä väylärakenteen ja alayksiköiden kautta kanaville (siirtoteille), joilla on suurempi liikenteenkäsittelykapasiteetti kuin yhdysjohdolla tai 5 -johdoilla. Tällöin käytetään hajautustoimintoa.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuva 1 esittää yleisluontoista lohkokaaviota, joka havainnollistaa keksinnön mukaista tiedonsiirto- 10 laitetta ja sen toimintaa;

Kuva 2 esittää yksityiskohtaisemmin kuvan 1 tiedonsiirtolaitetta;

Kuva 3 esittää tiedonsiirtolaitteessa käytettyä kehysrakennetta; 15 Kuva 4 esittää perpektiivikuvaa keksinnön mukaisen laitteen mekaanisesta rakenteesta;

Kuva 5 esittää ohjaimen 1 (kuva 1) lohkokaaviota;

Kuvat 6-10 esittävät lohkokaavioita, joista 20 käy ilmi, miten keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää, ja jokainen lohko, joka on merkitty PDMX-laiteena (primary distributed multiplex), edustaa kuvassa 1 esitettyä laitetta; huomattakoon, että PDMX on STC PCL:n tavaramerkki; 25 Kuva 11 esittää kaaviomaisesti kuvassa 1 esi tetyn laitteen ääniprosessorikortin toimintaa ja sen yhteyksiä merkinantoprosessorikorttiin;

Kuva 12 esittää kaaviomaisesti kuvan 1 laitteen merkinantoprosessoria; 30 Kuvat 13 ja 14 esittävät kaaviomaisesti kuvan 1 laitteen ohjelmistojärjestelyitä; ja

Kuvat 15 ja 16 esittävät yksinkertaistettuina lohkokaavioina kuvan 1 laitteen verkonhanintatoimin-toja.

35 Kuten myöhemmin havaitaan, kuvassa 1 esitetty laite, johon on viitattu PDMX-laitteena, on ensiasteen multiplekseri, joka on suunniteltu asianmukaisten 6 90487 CCITTrn suositusten mukaisesti multipleksointi- ja tietojenkäsittelysovellusten monenlaisia muunnoksia varten.

Laitteen ohjausosa käsittää tehoyksikön ja 5 multiplekseriohjaimen (MUX), joka on asennettu laite- hyllyyn, joka on tässä suoritusmuodossa TEP1-(E)-tyyppiä. Laite on myös saatavissa standardinmukaisessa 19" laitetoteutuksena. Nämä yksiköt on yhdistetty, ks. kuva 2 jäljempänä, takalevyssä liitäntäväylään, johon voi-10 daan kytkeä joukko liitäntä- ja käsittelytoimintoja.

Tehoyksikkö muodostaa väliliitännän ensisijaisen teholähteen ja takalevyn tehonjakojohtimien välille. Se voi olla ohjausyksikön osa. Se voi olla yleisen käytännön mukainen.

15 MUX ohjaimessa on pääportit, johon on liitetty yksi tai useampi 2048 kbit/s yhdysjohto, V24 käyttäjä-portti (ei esitetty) ohjausta ja valvontaa varten ja järjestelyt tavanomaisempiin releperusteisiin hälytysjärjestelmiin liittämistä varten. Nämä erityiset lii-20 täntäjärjestelyt voivat olla vakiintuneen käytännön mukaisia, eikä niitä siten kuvata tässä yhteydessä. Portit 2048 kbit/s voivat olla muodostettu kanavakohtaista merkinantoa (CAS) varten tai yhteiskanavamerkinantoa (CCS) varten, jossa käytetään aikaväliä 16 25 (TS16). Aikaväliä nolla (TS0) käytetään, kuten taval lista, synkronointiin ja siihen liittyviin toimintoihin. CCITTrn suosittelemia verkon ylläpitostrategioita tuetaan ja lisäbittien saanti on järjestetty. Tämä viimeksi mainittu seikka sisältää mahdollisuuden käyt-30 tää yhtä näistä lisäbiteistä 4 kbit/s kanavana verkon-hallintasovelluksissa. Huomattakoon, että 2048 kbit/s yhdysjohdoista puhutaan usein 2 Mbit/s yhdysjohtoina.

Käyttäjäporttia V24, johon edellä viitattiin, voidaan ohjata ei-älykkäästä (käsikäyttöisestä) päät-35 teestä tai hallintatietokoneesta, joka näin mahdollistaa sen, että laite voi käyttää hyväkseen integroitua verkon hallintaympäristöä samalla, kun laite on helppo , 90487 integroida tavanomaisiin järjestelmiin. Yksi esimerkki hallintatietokoneen käytöstä on esitetty patenttijulkaisussa GB 1,467,641 (G.G. Smith - D.G. Bryan 7-5), missä tällainen tietokone on kuvattu TXE4 puhelinkes-5 kukseen sovellettuna.

MUX ohjain tukee näin järjestelmän data- ja ohjausväylää, joka muodostaa väliliitännän yksittäisen liitännän tai käsittely-yksiköiden, jäljempänä mainittujen alayksiköiden, ja ohjaimen välille. Käyttäjästä 10 tai sovelluksesta riippuva informaatio näiden ohjelmoitavien yksiköiden tilan tai toimintojen osalta talletetaan haihtumattomaan suorasaantimuistiin (NVRAM) ja siirretään yksiköille väylärakenteen kautta.

Väylärakenne, josta jäljempänä puhutaan yksi-15 tyiskohtaisemmin, käsittää joukon rinnakkaisia da-tasiirtoteitä, tässä tapauksessa 24 siirtotietä, joita käytetään datan siirtämiseen yksiköiden välillä ja yksiköiden väliseen merkinantoon käyttäen hyväksi 32 aikavälin rakennetta. Siirtotiet sisältävät ohjausjoh-20 don (CIN), jota käytetään siirtämään sarjaohjaussanoma ohjaimesta mihin tahansa toiseen pistokkeella liitettävään yksikköön, ja hälytyksen valvontajohdon (AS), jota käytetään siirtämään sarjasanomat pistokkeella liitettävistä yksiköistä ohjaimeen, ja myös välineet sisällön 25 erittelemiseksi. Väylärakenne käsittelee myös ajastus-signaaleita, kuten esim. synkronointiin tarkoitetun 4 MHz:n kellosignaalin, ja tehonjakelua.

Tarkasteltavien alayksiköiden moninaisuuden tähden puoliasiakaspohjaista väyiäliitäntälaitetta 30 käytetään tukemaan perustoimintavalmiutta ja sitä voidaan käyttää kaikissa yksiköissä, joista kukin on painetulla piirikortilla. Uudet korttimallit voivat näinollen vaihtaa ohjaus- ja tilasanomia MUX ohjaimen kanssa väylärakenteen kautta.

35 Järjestelmääjatuksen perusta, jota tämä laite, kuva 1, ilmentää, lepää kolmella jalustalla: ohjausyksikkö, johon viitataan myös ydintoiminteina, alayksi 8 90487 köiden joukko, ja yhteisväylärakenne, jossa on joukko väyliä ja joka liittää yhteen edellä mainitut yksiköt.

Ydintoiminteiden yksikkö sisältää multiplek-sointi/demultipleksointi- ja ohjausyksikön 1, jossa on 5 liitäntä yhden tai useamman 2 Mbit/s yhdysjohdon ja muiden kuvassa 1 esitettyjen laitteiden välillä. Nämä yhdys johdot menevät yleensä kaukokeskuksiin tai senkaltaisiin tai tulevat sieltä, ja yksi yhdysjohto on esitetty. Yksikkö 1, jossa on myös ohjaustoimintoja, 10 kuten myöhemmin huomataan, on painetulla piirikortilla, joka yhdistetään liittimellä väylärakenteeseen. Näin ollen ydinyksikkö käsittää tässä tapauksessa yhden painetun piirikortin, joka sisältää multipleksointi-demultipleksointilaitteen ja tehoyksikön.

15 Kuvassa 1 esitetään myös merkinanto- ja käsit- telykortti 2, vaikka joissakin tapauksissa sen toiminnot voitaisiin suorittaa kortin 1 ohjausosien avulla.

Alayksiköistä 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 9A päästään erilaisiin lähteviin digitaali- ja analogialiitäntöi-20 hin. Alayksiköiden joukko, joka voidaan kytkeä takalevyyn, sisältää: (a) yksikön 3, josta päästään kuudelle 64 kbit/s datakanavalle; (b) yksikön 4, josta päästään kaksi- tai neli-25 johtamisille äänikanaville; (c) yksikön 5, josta päästään E & M merkinantokanaville; (d) yksikön 6, ääniprosessorin, joka on yksi edellä mainituista lisäkäsittely-yksiköistä ja joka 30 auttaa äänimerkinantoa puhekanavassa; (e) yksikön 7, joka ottaa vastaan DASS merkinannon, joka edustaa brittiläistä tietoliikenteen mer-kinantokäytäntöä; (f) yksikön 8, joka kehittää soittovirran 35 tilaajajohtoon lähetettäväksi; (g) yksikön 9, joka auttaa tarkistusten suorittamista; ja 9 90487 (h) yksikön 9A, joka auttaa digitaalista haarautumista, pudotusta ja upottamista 2 Mbit/s nopeudella.

Nämä kaikki yksiköt tarvitsevat yhden tai 5 useamman aikavälin väylärakenteen nimetyllä siirtotiellä, joka yhdistää esitetyt yksiköt, jotka aikavälit varataan ohjausyksiköllä 1. Tämä viimeksimainittu käsittää myös muistin, joka sisältää sekä aikaväliä että siirtoteiden varauksia koskevat tiedot ja tiedot niistä 10 kanavista, joille aikavälit on varattu.

Laitteeseen kuuluu myös tehonsyöttöyksikkö 9B, jonka avulla liitetään ulkopuolinen teholähde ja esitetty laite toisiinsa. Se tuottaa tarvittavat jännitteet, jotka syötetään toisiin yksiköihin takalevyn 15 väylien kautta.

Puhealayksikön 4 avulla liitetään kaksi- tai nelijohtiminen puhepiiri ja takalevyn väylät toisiinsa. Tämä toteuttaa rajapinnan kaksi- tai nelijohtimisten puhepiirien ja takalevyn 10 väylien välillä. Siihen 20 kuuluu analogia-digitaali- ja digitaali-analogiamuunnos ja se sisältää äänitason vahvistuksen säädön MMI liitännän (man-machine interface) eli käyttäjä-tietoko-neliitännän avulla. Yksiköllä on edustassa vastakkeet puhekanaviin liittämistä varten. Yksikössä 4 on joukko 25 kytkimiä, yksi kutakin puhekanavaa varten, yksikön kaksi- tai nelijohtimiseen tilaan ohjaamista varten.

Ohjaussanomat lähetetään yksikölle 4 ja muille yksiköille, jotka on liitetty väylärakenteeseen, 4 Mbit/s CIN väylän kautta ja ne ohjaavat aikavälivaraus-30 ta, otto- ja antovahvistuksen asettamista ja tilakyse-lyitä. Sanomat lähetetään yksiköstä 4 Mbit/s AS johdolla. Jokainen puhekanava voidaan vapaasti määrätä takalevyn datasiirtokanavalle ja aikaväliin, mutta digitaalinen informaatio voidaan antaa vain parilliselle 35 datasiirtotielle ja vastaanottaa parittomalta datasiir-totieltä. Lisäksi kahta kanavaa ei voida määrätä toimimaan samassa aikavälissä eri siirtoteillä.

10 90487

Tarkastellen seuraavaksi merkinannon alayksiköitä, joista yksi on E & M merkinantoyksikkö 5 kuvassa 1. Tämä hoitaa käyttäjäpäätteiden merkinannon; niinpä yksi tällainen yksikkö voidaan liittää kahdeksan kana-5 van äänilaitteista kahteen. Tämän vuoksi kaksi tällaista merkinantoyksikköä ja neljä äänilaitetta, kuten esim. yksikkö 4 kuvassa 1, palvelee 30 käyttäjäpäätet-tä, jotka on varattu aikaväleille 1-15 ja 17-31. E & M merkinanto voidaan yhdistää kanavakohtaiseen merkinan-10 toon (CAS) aikavälissä 16 (TS16), jossa noudatetaan CCITT:n suosituksia G703 ja G732.

E & M merkinanto käsittää kaksi signaalia: maasignaalin ja ei-maasignaalin, joilla kuvataan neljää tilaa; tilaaja sulkee, tilaaja avaa, vastaus, loppu. 15 Maasignaali saadaan aikaan siten, että 1200 ohmin vastus kytketään maahan (lisäksi enintään 450 ohmin johto-vastus), kun taas ei-maasignaali toteutetaan yli 40 kilo-ohmin vastuksella.

Aikavälin 16 CAS merkinantoa varten jokaisessa 20 aikavälissä 16 on kahdeksan bittiä ja jokainen aikaväli sisältää merkinantoinformaation kahta kanavaa varten. Näin ollen jokaista kanavaa varten joka 16. kehyksellä, so. joka 2ms, on käytettävissään neljä bittiä, a, b, c, d merkinantoinformaatiota. Monessa tapauksessa käyte-25 tään kuitenkin itseasiassa vain bittiä a.

Jokainen E & M merkinantopari voidaan varata mihin tahansa aikaväliin.

Seuraavaksi tarkastellaan data-alayksikköä 3, kuva 1. Tämä, kuten kuvassa 1 esitetään, on kolmi-30 kanavainen yksikkö, mutta toinen muunnos, ja juuri se, joka tässä esitetään, on kuusikanavainen yksikkö. Tähän kuuluu kuusi kanavaa portteineen, jotka muodostavat rajapinnan 64 kbit/s datapalveluiden ja takalevyn siirtoteiden väliin. Liitäntä voi välittää sekä lähetys-35 että vastaanottosuunnissa 64 kbit/s datasignaalin, 64 kHz taajuisen ajastussignaalin ja 8 kHz taajuisen ajas-tussignaalin.

11 90487 Tällä alayksiköllä on seuraavat toiminnot: (a) se multipleksoi dataa lähetyssuunnassa aina neljältä 2,048 Mbit/s ottosiirtotieltä asti MUX ja ohjausyksikköön 1, kuva 1, keskeytymättömänä datavir- 5 tana, joka sisältää datanäytteitä jopa 30 kanavalle. Tämän jälkeen data erotetaan ja lähetetään kuudelle kanavalle erillisinä 64 kbit/s käännettyinä (AMI) data-virtoina; (b) vastaanottosuunnassa se suorittaa proses-10 sin (a) käännetyssä järjestyksessä; (c) otto- ja antosiirtoteiden suunnanvaihto; (d) silmukkavarmistusehdon sovellus nimetylle kanavalle MMI ohjauksen alaisena, yksikön suorituksen kaukotestausta varten; 15 (e) 2 MHz vertailukellosignaalin kehittäminen mistä tahansa kuudesta 64 kbit/s ottosignaalista, jota signaalia käytetään synkronoivana kellosignaalina MUX ja ohjausyksikössä 1, kuva 1; (f) hyväksyy yksikön 1 kautta saapuvat signaa-20 lit aikavälin ja kanavan varauksen ohjaamiseksi, hälytyksen ilmaisemiseksi, vertailukellon tuottamiseksi, silmukkavarmistuksen ohjaamiseksi, jne..

Se voi myös ilmaista hälytyksen käynnistyksiä silloin, kun niitä kysytään MMI:stä.

25 Toinen data-alayksikkötyyppi CCITT suosituksen X21 mukaisille 64 kbit/s kanaville toimii samalla tavalla kuin juuri kuvattu alayksikkö. Tässä alayksikössä on kuusi kanavaa portteineen, jotka toimivat rajapintana datapäätelaitteen (DTE) ja dataliitäntälaitteen 30 (DCE) välillä CCITT suosituksen X21 mukaisesti.

Laitteessa on myös 2x2 Mbit/s lisäliitäntä-yksikkö 9A, jonka käytettävissä on kaksi toimintatilaa: (a) Kaksinkertainen MUX tila, jossa kaksi MUX/DEMUX piiriä toimii itsenäisesti.

35 (b) Pudotus/upotus tai haarautus MUX tila, joissa toteutetaan pudotus- ja upotus- tai haarautus-toiminta aikavälin vaihtamisen ohella.

12 90487 Näistä tiloista ensimmäiseen kuuluu kaksi MUX piiriä, MUX A ja MUX B, jotka ovat identtisiä paitsi, että MUX A:ssa on lisäohjaustoiminteita. Jokaisessa MUX piirissä on seuraavat toiminnot: 5 (a) 30 puhe- tai datakanavan multipleksointi ja demultipleksointi yhdistettyyn 2.048 Mbit/s datavir-taan (HDB3) tai siitä pois CCITT suosituksen G732 mukaisesti .

(b) Ohjaustoiminteet, jotka tarvitaan kaikkia 10 valittuja alayksiköitä varten.

(c) Aikavälin ja kanavan varaus.

(d) Kaukomittausyhteys muihin samanlaisiin järjestelmiin.

(e) Hälytyksen valvonta.

15 (f) Silmukkavarmistustoiminto siten, että kum pikin MUX voidaan testata 2 Mbit/s portiltaan digitaali -analogiatilassa.

Näistä kahdesta tilasta toisessa signaalivir-rat kahdelta siirtotieväylältä yhdistetään yhdeksi 20 2.048 Mbit/s datavirraksi, joka on esitetty vain yhdel le 2.048 Mbit/s liitäntäportille, edellyttäen, että molemmat MUX piirit vastaanottavat signaaleja, jotka mahdollistavat niiden synkronoimisen tälle portille.

Käytettävissä olevat monet alayksikkötyypit, 25 kuten edellä on osoitettu, sekä se seikka, että eri tyypeistä voi olla muunnoksia, osoittavat järjestelmän joustavuuden. Kuhunkin sellaiseen yksikköön kuuluu väy-läyksiköt (BAUt), joissa saattaa olla useampi kuin yksi väyläyksikön väyläliitäntälaite (BID). Haluttu alayk-30 sikkö valitaan näin ollen lähettämällä sen osoite väylärakenteessa olevien väylien kautta, joka väylärakenne toimii osoiteväylänä siten, että yksikön sijaintipaikka telineessä on hyvin joustavasti valittavissa. Sijainnin joustavuus on ominaisuus, jota tunnetuissa järjestel-35 missä ei voida käyttää hyväksi.

Palataan kuvaan 1. Esitetyssä laitteessa yksikkö 2 edustaa esimerkkiä välikäsittelytoiminnosta.

13 90487

Kun sellaista toimintoa tarvitaan, data ohjataan liitäntäyksiköistä väylän kautta käsittely-yksikköön. Käsitelty data palautetaan toisen siirtotien väylällä, joka siirtotie on käytettävissä multipleksointia ja 5 lähetystä varten. Kuten jo osoitettiin, tämän yksikön 2 toiminnot voidaan kuitenkin joissakin tapauksissa suorittaa yksikössä 1.

Tarkastellaan yksityiskohtaisesti ohjausyksikköä 1 ja viitataan kuvan 2 yksinkertaistettuun loh- 10 kokaavioon. Viitataan myös kuvaan 3, joka esittää käytettyä kehysrakennetta.

Ohjausyksiköllä on seuraavat päätoiminnot: (a) Se tukee 2.048 Mbit/s porttia, kuva 2, kaksisuuntaisen datan jakelua varten PCM siirtotieltä 15 20, jossa käytetään HDB3 protokollaa, johon porttiin kuuluu HDB3 kooditulkinta ja koodaus ja kehyksen ja ylikehyksen siirtäminen ja upottaminen. Tämän siirtotien liittäminen tapahtuu yksikön edustassa olevan vastakkeen kautta, ja siirtotie voi olla 75 ohmin 20 koaksiaalikaapeli tai 120 ohmin symmetrinen parijohto. Joissakin tapauksissa ohjausyksikkö voi tukea kahta tai useampaa tällaista suuren bittinopeuden yhdysjohtoa.

(b) Se synkronoi järjestelmää 12.288 MHz: n kideoskillaattoriparista, jota käytetään pääkelloläh- 25 teenä. Nämä on alistettu vertailukellosignaalille, joka saadaan PCM datasta, ulkopuolisesta kellolähteestä tai määrätystä alayksiköstä (ks. jäljempänä).

(c) Se vastaanottaa ja käsittelee vikainfor-maatiota ja kehittää kaikista yksiköistä tulevat vika- 30 hälytykset ja vikaraportit. Vikaprioriteetit ja virhe-taajuuskynnykset voidaan muuttaa MMI 21 (käyttäjä-tietokone liitäntä) ohjauksella, joka on liitetty esitetyllä tavalla mikroprosessoriin 22 yhdysjohdon RS232 kautta.

35 (d) Se tulkitsee ja toteuttaa komentoja, jotka tulevat käsikäyttöisestä päätteestä tai verkon hallin-tanäppäimistöltä, muodostamaan alayksikkökokoonpanoja, i4 904S7 säätämään äänitasojen ottoa ja antoa, asettamaan vika-prioriteetteja ja kysyttäessä tekemään raportteja.

Ohjausyksikköön kuuluu mikroprosessori 22, tässä tapauksessa Intel 8088, jossa on ydinyksikköoh-5 jelma ja erityiset alayksikköohjelmat, jotka ovat ROM, RAM ja EEPROM muisteissa. Ydinyksikköohjelma sisältää ohjauksen suorittamisen keskeytysohjelmineen (mm. ylläpitotoiminnot) ja ajurit sekä ohjausohjelmat ja yleisluonteiset palvelurutiinit. Erityiset alayksikköohjel-10 mat sisältävät moduulisarjoja, joista kukin on ominainen yhdentyyppiselle alayksikölle - tämä voi käsittää saman yksikkötyypin lukuisia muunnoksia. Ohjelma sisältää kortin kaltaisen tallenteen kutakin mahdollisesti ohjattavaa alayksikköä varten. Ohjelmistosta puhutaan 15 jäljempänä yksityiskohtaisemmin.

Kaikki yksiköt - alayksiköt mukaanlukien -yhdistetään siirtoteihin, jotka on muodostettu takalevylle painetuista piirijohtimista, väyläliittäntälait-teiden, BID, kuten esim. 23 ja 24 kautta. Kuten myöhem-20 min huomataan, kukin BID on väyläyksikön (BAU) osa ja joillakin BAU yksiköillä voi olla useampi kuin yksi BID. Takalevyn siirtotiet esitetään myöhemmin yksityiskohtaisesti. Ohjausyksikössä on ohjausporttimatriisi 25, jossa on RAM puskurit 26, 27 64-tavuisten (kaksi 25 per aikaväli) sanomien lähettämiseksi alayksiköihin ja vastaanottamiseksi niistä puskureihin liittyvien 4 Mbit/s BID:ien kautta. Nämä käyttävät CIN (ohjauksen otto) johtoa 28 ja AS (hälytystila) johtoa 29. Lähtevät sanomat siirretään ohjausyksiköstä ohjauksen ottolinjan 30 28 kautta ja tulevat sanomat vastaanotetaan ohjausyksi kössä hälytys- ja tilajohdon 29 kautta.

Edellä viitatuissa sanomissa kaksi ensimmäistä tavua aikavälissä 0 (TSO) määrittää yksikön osoitteen ja vastaavasti sanomatyypin koodin, minkä jälkeen aika-35 välit 1-31 sisältävät varsinaiset sanomat. Yksikön osoite sisältää BID numeron sekä hyllyvälin (mekaanisessa mielessä) numeron. Sanomat voivat käsittää muo- I: is 90 4 37 dostuspyynnöt, hälytystilan, hälytysprioriteetit, toi-mintasuorituspyynnöt ja parametrien muunnospyynnöt.

Ohjausyksikön ja määrättyjen alayksiköiden välillä voi esiintyä jonkin verran hyllynsisäistä kom-5 munikaatiota takalevyn verkon kaukomittausväylän NT kautta nopeudella 4 kbit/s. Tämä väyläjohto on esitetty katkoviivoin viitenumerolla 30 kuvassa 2. Kuten myöhemmin huomataan, joitakin siirtoteitä voidaan käyttää alayksiköiden väliseen kommunikaatioon.

10 Ohjausyksikössä on edelläesitetyn mukainen 4 MHz:n pääkelloanto, joka voidaan synkronoida mihin tahansa alayksikköön takalevyn alayksikön synkronointi-johdon kautta, joka johto on yksi merkinantosiirtoteis-tä 31, tai 2 MHz:n kelloon, jota pidetään yllä siir-15 totiehen 20 liittyvän portin kautta vastaanotetulla datalla tai ulkoiseen kellolähteeseen. Synkronointikel-losignaalit lähetetään tämän jälkeen kaikkiin yksiköihin 4 MHz:n kellosignaalina kahta väyläjohtoa pitkin ja kehyssynkronointina toista väyläjohtoa pitkin.

20 Käytetty kehysrakenne on esitetty kuvassa 3, josta suurimman osan katsotaan olevan itsestään selvää. Huomattakoon kuitenkin, että aikaväliä 16 käytetään sekä merkinantoon että ylikehyksen kohdistukseen. Normaali kehyskohdistus toteutetaan aikavälissä 0, jossa 25 on erilaiset bittikuviot parittomia ja parillisia kehyksiä varten. Muita merkillepantavia seikkoja ovat määrättyjen bittien käyttäminen hälytysten ilmaisemiseen ja se tosiasia, että ylimääräisiä bittejä voidaan käyttää datakanaviin.

30 Kuten PCM-järjestelmissä yleensä, eräät mer kinanto- ja ohjaustoiminnot, joihin käytetään aikaväliä 0 (TS0) tai aikaväliä 16 (TS16), ovat luonteeltaan yli-kehystoimintoja. Näin ollen aikaväliä TS0 käytetään kehyskohdistukseen parittomissa kehyksissä ja muihin 35 merkinantotoimintoihin parillisissa kehyksissä. On olemassa myös 16 kehyksen ylikehysrakenne, jossa kehyksen 0 aikaväliä TS16 käytetään ylikehyskohdistukseen, is 90487 ja muiden kehysten aikavälejä TS16 käytetään merkinantoon. Tätä käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä, kun tarkastelemme merkinantotoimintoja.

Väylärakenne on monijohtoinen painettu piiri-5 levysovitelma, joka muodostaa sen laitehyllyn takalevyn 10, ks. kuva 4, joka sisältää esim. sellaiset laitteet, jotka on esitetty kuvassa 1 ja 2. Esitetty hylly palvelee yhtä ydintoiminteiden yksikköä, kuten esim. 1 (joko erillisen yksikön 2 kanssa tai ilman sitä), ja 10 joukkoa alayksiköitä, kuten esim. 3, 4, 5 kuvassa 1. Kaikki nämä yksiköt, jotka ovat painettuja piirikortteja, on sovitettu telineen ylä- ja alaosissa oleviin ohjaimiin, kuten esim. 11. Sellainen ohjainpari käsitetään välinä, johon kortti sovitetaan. Jokaisessa täl-15 laisessa kortissa on monitieliitin sisään työnnettävässä päässään, johon vastaava liitin (ei esitetty) takalevyn 10 sisäpuolella sopii. Takalevyn 10 liittimet on asetettu niin, että ne ovat suorissa kulmissa takalevyn painettujen piirien johtoja vastaan.

20 Siirtotieväylät, jotka ovat takalevyn 10 pai nettuja piiri johtimia, ulottuvat takalevyn pituudelle ja yhdistävät data-, merkinanto-, synkronointi-, teho-, jne. kortit keskenään, kuten myöhemmin käy ilmi. Nämä kortit työnnetään edellä mainittuihin liittimiin, jotka 25 ovat suorissa kulmissa piirijohtimia vastaan. Väylärakenteen vaatimukset ovat melko yksinkertaisia, koska järjestelmässä hyödynnetään tehokkaasti yhden kanavan koodekkeja siten, että multipleksointi ja demultiplek-sointi tässä laitteessa on täysin digitaalista. Kuten 30 jo osoitettiin, mikä tahansa alayksikkö voi käyttää yhtä tai useampaa 64 kbit/s aikaväliä. Vastaavaa aikavälien varausta takalevyn 10 väylissä ohjataan ydintoiminteiden multipleksointi ja ohjauskortista 1 (kuva 1), missä juoksevat varaukset tallennetaan haihtumattomaan 35 muistiin. Alayksikölle voidaan varata kaksi tai useampia aikavälejä, jolloin se voi tarjota monivälipalvelua tai se voi palvella lukuisia käyttäjiä. Aikavälivarauk- I? 90487 set siirretään osoitejohtojen kautta, jotka johdot muodostavat väylärakenteen osan.

Kuten tällaisissa aikajakojärjestelmissä on tavallista, aikaväliä 16 voidaan käyttää kanavakohtai-5 seen merkinantoon tai normaalina 64 kbit/s kantajana.

Järjestelmä suunniteltiin alunperin, kuten edellä mainittiin, British Telecom-yhtiön TEP1E hyllyä silmällä pitäen, jossa tapauksessa telineessä on vasemmanpuoleisessa päädyssään jatke, kuten viitenumero 12 10 osoittaa. Sitä voidaan käyttää myös yksinkertaisemman 19" hyllyn kanssa, kuten on esitetty, missä tapauksessa takalevy on jonkin verran lyhyempi.

Mekaaninen perusominaisuus on, että ohjausyksikön (ydintoiminteet) ja alayksiköt yhdistävä väylära-15 kenne on yksinkertainen painettu piirilevy, johon kuuluu joukko rinnakkaisia piirijohtoja. Levyllä on näihin johtoihin nähden suorissa kulmissa vastakeliittimiä, joihin ne pistikeliittimet sopivat, jotka ovat korttien sisäpäässä (ei esitetty kuvassa 4). On mahdollista 20 käyttää myös lisätakalevyä 13, jonka avulla toteutetaan liitäntä hyllyn takaosaan, mikäli se on tarpeen. Tällaista takalevyä käytettäessä se asennetaan väylärakenteen painetun piirilevyn taakse ja sen rinnalle, ja siinä on välineet väylärakenteeseen liittymistä varten. 25 Painetuilla piirilevyihin, jotka sisältävät ohjausyksikön (, jossa on enemmän kuin yksi osa) eri osat ja alayksiköt, kuuluu niiden ulkopäihin järjestetyt liitännät ulkopuoliseen maailmaan. Alayksiköissä nämä liitännät ovat yhdysjohtoliitäntöjä ja eri tilaa-30 jien liitäntöjä ja vastaavia. Näiden levyjen ulkopäät voidaan myös varustaa välineillä, joilla päästään levyjen johdotuksiin testausten suorittamiseksi.

Kuten jo osoitettiin, alayksiköiden tarjoamat liitännät voivat sisältää joukon valintamahdollisuuk-35 siä, esim. vain puhe, puhe yhdessä merkinannon kanssa, data. Alayksikössä voi lisäksi olla joukko sellaisia vaihtoehtoja, jotka ohjelmoidaan ydintoiminteiden yksi- is 90487 kössä olevasta haihtumattomasta RAM muistista. Alayksiköiden yhteydessä käytettävät asiaankuuluvat laitteet sisältävät verkkopääteyksiköitä sekä käyttöpääteyksik-öitä, joilla päästään etäislaitteisiin, esim. tilaaja-5 laitteisiin.

Tässä esitetyt laitteet sopivat yhteen yleisesti käytettyjen hälytysjärjestelmien kanssa, ja kaikki yksiköt syöttävät informaatiota, mitä tulee yksittäisiin hälytyksiin, väylärakenteeseen kahdeksan bitin 10 sanoina. Tämän ansiosta ydintoiminteiden multipleksoin-ti- ja ohjausosa 1 kykenee käsittelemään hälytysinfor-maation erilliseen multipleksointilaitteeseen lähettämiseksi .

Väylärakenteen aktiiviset johdot ovat yhdessä 15 toteutuksessa seuraavat: (a) 4 MHz;n kello (CK) johto, jolla kellolla tuotetaan 4096 kHz sakara-aalto (CK+ ja CK-) ja joka kello on järjestelmän pääkello. Johdot, jotka välittävät nämä signaalit, on päätetty niille ominaisilla 20 impedansseilla kutsumisen ja heijastumisen minimoimiseksi.

(b) Kehyssynkronointi (FS) johto, joka synkronointi toteutetaan 8 kHz:n kehysnopeudella toistettavalla 244 ns:n pulssilla. Pulssin takareuna osuu yhteen 25 (nimellisesti) kehyksen lopun kanssa, so. aikavälin 31 lopun ja aikavälin 0 alun kanssa.

(c) Verkon kaukomittaus (NT) johto, jota käytetään verkon hallintaan ja johon sisältyy lähetetyistä sanomista todettavat määränpäät. Tämä on avoin kollek- 30 tori johto eli aktiivisuudeltaan heikko kaksisuuntainen johto ja siinä siirretään 4 kbit/s dataa. Sanoman todellinen määränpää määritetään sen sisällön avulla.

(d) Alayksiköiden synkronointi (TS) johto, joka synkronointi toteutetaan 2048 kHz:n sakara-aallol- 35 la, joka tuotetaan määrätyllä väyläyksiköllä (BAU) vaihelukitsemalla pääkello.

(e) Ohjauksen otto (CIN) johto, joka on 4096 i9 90 487 kbit/s sarjaohjausjohto ydintoiminteiden yksiköstä 1 - 2. Sanoma sisältää aloitusbitin, seitsemän bitin fyysisen osoitteen, sanomatyypin bitin ja sanoman aina 4096 bittiin asti. Sanomat lähetetään jaksottaisesti tälle 5 johdolle, kuten ydintoiminteiden toiminnat vaativat jne., ja johto vedetään "ylös" kun sanomaa ei esiinny.

(f) Hälytys ja valvonta (AS) johto siirtää 4096 kbit/s sarjasanomia BAU:sta vasteena ohjausyksiköstä 1-2 tulevaan kyselypyyntöön. Tällaisen sanoman 10 ensimmäisiä 128 bittiä käytetään sisällön erotteluun (samalla toimintatavalla kuin paikallisverkossa), kaksi seuraavaa tavua tunnistavat kortin paikan ja tyypin ja seuraavat 368 bittiä ovat sanomaa varten.

(g) Datasiirtotiet (DH1-16) siirtävät infor-15 maatiota 2048 kbit/s ja ne kaikki on kehyssynkronoitu FSrlla ja ne käsittävät 32 aikaväliä, joissa jokaisessa on 8 bittiä. Näiden siirtoteiden käyttötarkoitukset ovat: (i) DH1A siirtää 32 x 64 kbit/s signaalit, 20 jotka vastaanotetaan ydintoiminteiden yksikön 2 Mbit/s pääportilta; (ii) DH1B siirtää kanavakohtaista merkinantoa, joka vastaanotetaan DHlA:n datan kanssa; (iii) DH2A ja DH2B siirtävät dataa ja merkin-25 antoa BAU:sta lähetettäväksi 2 Mbit/s pääportilta; (iv) DH3A ja DH3B sekä DH4A ja DH4B siirtävät dataa BAU yksiköiden välillä, A ja B siirtotiet 64 kbit/s dataa ja vastaavasti kanavakohtaista merkinantoa. Muita siirtoteitä, joita saatetaan tarvita 30 monimutkaisemmissa järjestelmissä, ovat DH5 - DH8, sekä A että B, jotka ovat samanlaisia kuin DH1 - DH4, A ja B, sekä DH9 - DH16, jotka eivät huolehdi kanavakohtaisesta merkinannosta.

Nämä datan siirtotiet ovat kolmitilaisia siir-35 toteitä, joita käytetään välittämään informaatiota yhden pistokkeella liitettävän yksikön ja toisen välillä. Ne kaikki on kehyssynkronoitu FS:lla, ja kaikissa 20 90 487 on 32 aikaväliä. Termi datan siirtotie on yleisilmaisu, eikä se tarkoita, että siirtotiellä siirretään vain dataa. Kukin datan siirtotie voi sisältää 2048 tai 4096 kbit/s dataa 8 tai vastaavasti 16 bittiä aikaväliä 5 kohden.

Tarkastellaan sanomamuotoja edellä esitetyillä eri siirtoteillä.

C1N sanomaan kuuluu aloitusbitti, joka aina asetetaan nollaan osoittamaan todellisen sanoman alku, 10 fyysisen sijaintipaikan bitit ADO - AD6, sanomatyypin bitit MTO - MT7 ja sanoma.

Bitit ADO - AD6 tunnistavat BID:n sijaintipaikan ja siis sopivan BID yksikön, johon sanoma on tarkoitettu ja jossa bitit AD2 - AD6 tunnistavat alayksi-15 kön paikan hyllyssä ja ADO - AD1 tunnistavat väyläyksi-kön alayksikkökortilla. Pantakoon merkille, että alayk-sikkökortissa voi olla useampi kuin yksi tällainen BID yksikkö.

Bitit MTO - MT7 ilmaisevat datatyypin sanoman 20 jäännöksestä ja ohjausyksikköön AS johdon kautta palautettavan informaation.

AS sanoma sisältää neljä peruselementtiä, jotka ovat; sisällön erottelu, sijaintipaikka (ΡΑ0 -PA6), vahvistus (readback) tavu (RB0 - RB7) ja sanoma. 25 Tarkastellaan ensin sisällön erottelua. AS

johtoa ohjataan avoimista kollektoripiireistä, jotka ovat normaalisti ylhäällä kun sanomaa ei siirretä. Yleensä AS sanoma kehitetään alayksikössä vasteena CIN sanomalle ja se esiintyy kehyksessä heti tämän CIN 30 sanoman jälkeen. Näin yhdessä kehyksessä kehitetään vain yksi AS sanoma. Kuitenkin tietyt hälytykset vaativat toimintavasteita ohjaimelta ja näitä varten AS sanoma muodostetaan spontaanisti. BID, joka muodostaa tällaisen sanoman, asettaa nollan siinen bittipaik-35 kaan, joka on numeroitu sen kehyksen alusta ja joka vastaa sen sijaintipaikan numeroa. Tämä tunnistetaan muilla yksiköillä, joiden AS sanomat sitten estetään.

21 90487 Tämä ratkaisee sisällön, koska jos samanaikaisia toiminta AS pyyntöjä esiintyy, prioriteetti määrätään hyllyssä olevan sijaintipaikan mukaisesti.

Seuraava tavu PAO - PA6 sisältää paikkainfor-5 maation, joka saadaan kiinteästä hyllystä ja piirilevyn johdotuksesta ja joka vastaa CIN sanoman osoitekenttää.

Readback-tavu RBO - RB7 tunnistaa yksikön tyypin. Se voidaan laajentaa kahteen tai kolmeen tavuun käyttämällä kunkin readback-tavun viimeistä bittiä 10 ilmaisemaan toisen viereisen readback-tavun olemassaoloa tai puuttumista. Viimeinen bitti on 1, kun sitä seuraa toinen readback-tavu, ja bitti 0 silloin, kun sellaista tavua ei esiinny. RBO lähetetään ensin.

Jäljellä olevat 368 bittiä tai vähemmän, jos 15 käytetään laajennettuja readback-tavuja, ovat sanoman käytettävissä, joka sanoma voi käsittää tila- tai hälytys informaatiota sen mukaan, mitä CIN sanomalla kysytään.

Tarkastellaan datan siirtoteitä DH1 - DH16 (, 20 joita kaikkia 16 käytetään). Nämä on ryhmitelty yhteen neljän joukkoina esim. DH1A, DH1B, DH2A ja DH2B; jokainen tällainen joukko koostuu yksisuuntaisesta datalin-japarista (DH1A, DH2A), joka tarjoaa kaksisuuntaisen tien dataa tai PCM ääntä varten, ja samanlaisesta yk-25 sisuuntaisesta merkinantolinjaparista (DH1B, DH2B). Merkinanto voi olla kanavakohtaista tai määriteltyjä merkinanto/hallintatoiminteita tai pakettimuotoista dataa.

Kaikki siirtotiet eivät pääty ohjausyksikköön 30 ja niitä, jotka eivät sinne pääty, alayksiköt voivat käyttää datasiirtoon alayksiköiden välillä.

Ydintoiminteiden yksikön 1 mux/ohjausosaan, ks. kuva 5, kuuluu liitännällä 100 varustettu 2 Mbit/s pääportti, bitti- ja kehyskohdistusjärjestelyt 101, 35 kunnossapitosignaaleiden puskurointi ja käsittely 102, 103 jaksottaisen redundanssin tarkastusyksikkö 104 (jos on tarpeen), pääkello 105, joka voi olla synkronoitu 22 90487 lukuisiin vertailulähteisiin, ja ohjain 106, joka sisältää RAM, ROM muistit ja prosessointikykyä, tässä tapauksessa INTEL 8088 mikrotietokoneen. Ohjain ohjaa ja valvoo järjestelmää.

5 Liitäntä 100 (2 Mbit/s), johon edellä viitat tiin, käsittää yhdysjohdon, joka on kytketty siihen kortin etuosasta. Sen vastaanottava puoli sisältää ajastuksen virkistysyksikön HDB3, johtokoodin dekoo-dausyksikön ja kehyksen ja ylikehyksen purkuyksiköt. 10 Lähetyspuolella se sisältää vastakkaiset toimintayksiköt kehyksen ja ylikehyksen muodostamiseksi ja HDB3 koodauksen suorittamiseksi. Lähetyspuolen kehyksen muodostusyksikkö täytyy olla synkronoitavissa järjestelmän kelloon tai virkistysyksikön kelloon. Erilaisten 15 vikatilojen varalta tarvitaan ilmaisimia ja erilaisten signaalien muodostusyksiköitä. Liitäntä antaa tarvittaessa myös CRC (virhetarkistus) bittejä.

Mikä tahansa lisäbiteistä valituista neljästä lisäbitistä, ks. kuva 3, voidaan käyttää 4 kbit/s ver-20 kon hallintakanavana.

Ohjaimella on seuraavat toiminnot: (a) tallentaa BAU väyläyksiköiden BID väylä-1iitäntälaitteiden toimintaparametrit; (b) siirtää BAU väyläyksiköiden toimintapara-25 metrit tarvittaessa CIN sanomina CIN johdon kautta; (c) vastaanottaa ja tulkita hälytys ja valvonta (AS) vasteet, jotka tulevat BAU väyläyksiköistä AS johdon kautta; (d) olla yhteydessä alayksiköiden käyttäjä-30 portteihin toimintaparametrien asettamiseksi ja toteuttaa hälytyksen diagnostiikkaproseduureja; (e) olla yhteydessä verkon hallintayksikköön, joka palvelee lukuisia järjestelmiä, kuten esim. tässä yhteydessä esitettyjä, 4 kbit/s kanavan tai käyttäjä- 35 portin kautta; (f) tarjota lähihälytysliitäntä; (g) toteuttaa sovelluksesta riippuva toiminta- 23 90487 vaste, jota kutsutaan järjestelmän tilan avulla.

Pääportti 2048 kbit/s on muuntajan avulla kytketty bipolaariseen liitäntäpiiriin, joka on toteutukseltaan puoliasiakaskohtainen analoginen sovelluspiiri, 5 jota puolestaan ohjataan CMOS-tyyppisestä ULA johtolii-tännästä. Tämä suorittaa HDB3 koodaus- ja dekoodaustoi-minnot, kehyksen muodostamisen ja kohdistuksen, tavanomaisen hälytys- ja valvontainformaation muodostamisen ja erottamisen CCITT suosituksen G732 mukaisesti. 10 Jaksottaisen redundanssin tarkistusyksikön ULA 104, joka noudattaa CCITT suositusta G704, lisääminen on tehty mahdolliseksi. Tämä parantaa pienten virhenopeuk-sien valvontaa, mutta sitä käytetään vain, jos järjestelmässä toteutetaan CRC standardi kaikilla 2048 kbit/s 15 kytkentäporteilla. Kohdistuspuskuri 101 toteuttaa takalevyssä lähetys- ja vastaanottovirtojen synkronoinnin. Plesiokroonisessa toiminnassa se voi suorittaa ohjattuja siirtoja ja se voi suorittaa myös aikavälin vaihto-toimintaa (TSI) väyläliitäntälaitteen 103 ohjaamana.

20 Kellon 105 pääoskillaattori voidaan vaiheluki- ta tulevaan signaaliin, ulkopuoliseen vertailulähtee-seen tai synkronointisignaaliin nimetystä lähteestä tulevan väylän kautta, ja se lähettää ulos CK ja AS annot.

25 Väyläliitäntälaitteella 103 on sama tehtävä 2048 kbit/s liitännän suhteen kuin laitteen kaikilla muilla yksiköillä, nimittäin yhdistää ne ohjaimeen CIN ja AS johtojen kautta. Se toteuttaa tahdistuksen ja aikavälin vaihdot so. TSI:n ohjaimelta 109 tulevien 30 käskyjen mukaisesti. Se myös kokoaa hälytys- ja valvonta- (AS) sanomat, jotka liittyvät 2048 kbit/s porttiin.

Ohjaimessa 109 käytetään Intel 8088 mikroprosessoria 106, joka toimii 4 MHz:n taajuudella, yhdessä RAM, EPROM ja NVRAM (haihtumaton RAM) muistien 35 kanssa suorittamaan seuraavat toiminnot: (a) Järjestelmän tilainformaation tallentaminen ja päivittäminen NVRAM:iin; 24 90487 (b) Tilainformaation ja aikavälivarausten kääntäminen ja siirtäminen epäitsenäisille yksiköille takalevyn väylän CIN sarjaohjausjohdon kautta. On huomattava, että ohjaimella 109 on oma CIN RAM 110; 5 (c) Epäitsenäisistä yksiköistä AS sarjajohdon kautta tulevien hälytys- ja tilaraporttien vastaanottaminen ja tulkinta. Pantakoon merkille AS RAM 111, joka liittyy ohjaimeen 109; (d) Liitäntä päätteeseen, verkon hallintalait-10 teeseen tai käyttökeskukseen sarjaohjausportin kautta; (e) Vaihtoehtoisen kanavan toteutus käyttämällä hyväksi TS0:n lisäbittiä kaukovarausta ja valvontaa varten; (f) Rinnakkaishälytysväylän tukeminen tavano-15 maisia paikallisyksiköiden hälytyksiä varten.

Mikroprosessori 106 suorittaa vain korkean tason toimintoja; alatason liitäntätoiminnot kehitetään laitteistossa. Osoitteen dekoodaus suoritetaan 2k x 8 bipolaarisessa PROM:ssa 113, joka huolehtii muistin 20 kartoituksesta UART:ia, staattista RAM:ia, EPROM:ia, NVRAM:ia, ohjainporttiryhmää, hälytyksen I/O salpaa ja "out of range" -signaalia varten.

Sekä CIN että AS johdot toimivat nopeudella 4096 kbit/s tahdistettuna järjestelmän kellon kanssa, 25 ja ne kuljettavat sanomia, joiden informaatiokentät on määritelty järjestelmän kehysrakenteella.

MUART:iin 107 liitetty ohjausportti tarjoaa sarjallisen, asynkronisen pääsyn päätteestä multiplekseriin. Tätä huoltohenkilökunta voi käyttää tarkistaes-30 saan hälytysjärjestelmää ja suorittaessaan vianmääri-tystoimintoja. Kaikki tilaosoitukset saadaan tämän portin kautta lukuunottamatta tehonhäviämistilaa ja prosessorivikatilaa, joiden ilmaisemiseen käytetään LEO:jä.

35 Verkon kaukomittausväyläjohto NT, kuva 2, on yhdistetty UART:iin 108 ja se laajentaa vastaavan 4 kbit/s datayhteyden toisiin verkkoportteihin (esim. kun I.

25 90 487 sitä käytetään pudotus- ja upotusmuodossa).

Hälytyksen I/O salpa 112 siirtää hälytysin-formaation hyllyn näyttöyksikön puolelle, joka myös sisältää vastaanotto/huomio-kytkimen. Tätä salpaa 112 5 voidaan myös käyttää vastaanottamaan hälytyssignaaleita multiplekserin ulkopuolelta, kuten esim. viereiseltä multiplekseriItä.

Ohjaimen 109 ohjelmisto on luokiteltu kuuteen sovellustehtävään (prioriteettijärjestyksessä): 10 (i) "Viankäsittelytehtävä" käsittelee vioista toipumista; (ii) "MMI siirtotehtävä” käsittelee ohjauspor-tin kautta kulkevia sanomia; (iii) "Yhteyden siirtotehtävä" käsittelee sa-15 moin TSO yhteyden; (iv) "Vastaanottotehtävä" käsittelee vastaanotettuja sanomia molemmista lähteistä ja sillä päästään parametrimuistin dataan; (v) "Valikkotehtävää" käytetään vain käsikäyt-20 töistä päätettä kytkettäessä; se näyttää tekstin ja tulkitsee näppäinpainallukset; (vi) "Hälytyksen käsittelytehtävä" ohjaa häly-tysliitäntää.

Ohjain käy läpi tehtäviä etsien aktiivista 25 lippua määrittääkseen suoritettavan tehtävän, joiden järjestys määräytyy prioriteetin perusteella.

Järjestelmän taustatehtävää suoritetaan silloin, kun mitään muita tehtäviä ei ole työn alla. Tämä tehtävä toteuttaa sisäiset tarkistustoiminnot (EPROM 30 valvonta, RAM valvonta jne.). Se myös ylläpitää listaa ajankohtaisista hälytyksistä suorittamalla kiertokyselyjä jokaiselle alayksikölle vuorotellen ja päivittämällä prosessin parametrit. Muistin NVRAM sisältöä verrataan tavu tavulta sen RAM kuvaan ja kaikki muutok-35 set asetetaan jonoon muistiin kirjoittamista varten.

Kuvat 6 -10 esittävät, miten edellä esitetyn kaltaisia järjestelyjä, joihin on viitattu käyttämällä 26 90487 tavaramerkkiä kuten PDMX, so.primary digital multiplexers, sovelletaan käytännössä.

Kuva 6 esittää standardinmukaista pudotus/upo-tusjärjestelyä, jossa käytetään yhtä PDMX laitetta, 5 joka on yhdistetty kahden 2 Mbit/s johdon väliin.

Kuva 7 esittää kolmea PDMX laitetta, jotka on itse asiassa kytketty sarjaan hajautetussa multiplek-sointijärjestelyssä.

Kuva 8 esittää ns. kymmenkanavaista jakelu-10 verkkoa. Tähän kuuluu digitaalinen valitsija 50, so. digitaalinen keskus, joka on yhdistetty 2 Mbit/s yhdys-johdon kautta ensimmäiseen PDMX laitteeseen 51. Tästä päästään 704 kbit/s johdon kautta johdon pääteyksikköön 52, joka on yhdistetty toisen 2 Mbit/s johdon kautta 15 digitaaliseen ΡΆΒΧ vaihteeseen 53. Toinen 704 kbit/s johto tarjoaa PDMX laitteelle 51 pääsyn toiseen PDMX laitteeseen 54, joka palvelee data- ja VF- antoja. Lopuksi yksi 704 kbit/s johto tarjoaa pääsyn PDMX laitteeseen 55, jolla päästään analogiseen PABX vaihteeseen 20 56.

Kuva 9 esittää digitaalista ristikytkentäjärjestelyä, johon kuuluu kaksi PDMX laitetta, jotka on kytketty esitetyllä tavalla.

Kuva 10 esittää datan laajennus- ja etäissaan-25 tijärjestelyä, johon kuuluu joukko 64 kbit/s johtoja PDMX laitteesta 70 jakojärjestelyyn 71, josta päästään lukuisiin liitäntöihin. Järjestelyssä on myös tilastollinen multiplekseri 72, joka on yhdistetty toisella 64 kbit/s johdolla PDMX laitteeseen 70, ja multiplekseris-30 tä 72 päästään eri liitäntöihin. Lopuksi kaksi- tai nelijohtiminen johto PDMX laitteesta 70 tarjoaa pääsyn verkkopääteyksikköön 73, jonka toisella puolella on V35 48 kbit/s johto.

Tässä esitetyillä PDMX laitteilla on luonnol-35 lisesti monia muitakin sovelluksia.

On huomattava, että tämän keksinnön mukaiset laitteet on lohkokaavioissa merkitty hakijan tavaramer- 27 90 4 87 kiliä PDMX.

Tarkastellaan lyhyesti merkinantotoimintoja.

Merkinanto vastaanotetaan suuren bittinopeuden yhdysjohdon kautta joko kanavakohtaisena merkinantona 5 tai yhteiskanavamerkinantona käyttäen esim. aikaväliä 16 (TS16). Kummassakin tapauksessa merkinannon käsittelyssä, jossa voidaan käyttää ohjaimen lisäkorttia, poimitaan merkinantoinformaatio järjestelmän kellon ohjaamana. Informaatio käännetään sitten muotoon, joka 10 sopii laitteen sisällä käytettäväksi, ja sitä käytetään ohjaamaan sellaisia toimintoja, kuten aikavälien varaukset tietojenkäsittely-yksikköön niille alayksiköille lähetettäväksi, jotka sopivat informaation aiotuiksi määräpaikoiksi.

15 Näin ollen ohjain tunnistaa muistisisältönsä perusteella, mitä pienen bittinopeuden siirtoteistä (, joista useimmat ulottuvat tilaajille) on käytettävä tiettyihin määräpaikkoihin tarkoitetuille tuleville kutsuille. Ohjain valitsee siten saatavissa olevan 20 aikavälin käyttöön laitteen sisällä ja varaa tämän aikavälin kutsulle. Näin ohjain on kytketty yhden väylärakenteen datasiirtotien kautta siihen alayksikköön, joka on tarkoituksenmukainen määräpaikka käsiteltävänä olevalle kutsulle. Kuten jo osoitettiin, koska yksi-25 tyiskohdat näiden määräpaikkojen sijainnista ja niiden alayksiköistä on tallennettu muistiin, alayksiköiden fyysiset sijaintipaikat voidaan hyvin joustavasti valita.

Kutsun osoittamiseksi tiettyyn määräpaikkaan 30 ohjain ja merkinantolaite valitsevat yhdessä tämän alayksikön osoitteen ja siihen sopivan siirtotien. Tämä osoite lähetetään sitten väylärakenteen merkinantosiir-toteiden kautta ja näin sitä tarjotaan kaikille alayksiköille. Kullakin näistä yksiköistä on liitäntälaite 35 (BID), joka reagoi omaan osoitteeseensa. Tämän vuoksi asetussanomaan, joka sisältää tämän osoitteen, vastataan sopivan alayksikön BID:lta, ja sen osa, joka tun- 28 90 4 37 nistaa tällä alayksiköllä olevan pienen bittinopeuden siirtotien, varaa tämän siirtotien. Itse asiassa nämä vasteet aiheuttavat sen, että se osa bittivirrasta 2048 kbit/s yhdysjohdolla, joka liittyy tähän kutsuun, 5 suunnataan asetetulle pienen bittinopeuden siirtotielle .

Pienen bittinopeuden siirtotieltä saatua kutsua varten alayksikkö antaa merkin ohjaimelle, että tämä kutsu on olemassa. Tämän seurauksena ohjain valit-10 see yhdysjohdon vapaan aikavälin, minkä jälkeen liitäntä rakennetaan vähän samalla tavalla kuin mitä yh-dysjohdolta lähtevän liitännän yhteydessä käytettiin.

Huomattakoon, että merkinantojärjestelyt sisältävät mahdollisuuden tarjota varattusignaali ja 15 muita sopivia signaaleita. Lisäksi, kuten jo mainittiin, yksiköiden 1 ja 2 toiminnot voidaan joissakin tapauksissa yhdistää yhteen yksikköön.

Ääniprosessori toimii käsittelytoiminnoissaan yhdessä sekä merkinantoprosessorin että mux/ohjauskor-20 tin kanssa. Kuten kuvasta 11 nähdään, se mahdollistaa kanavien ja niihin liittyvän merkinannon suuntaamisen välityskytkimien kautta niiden PDMX laitteiden välillä, jotka eivät pysty käsittelemään TS16 kanavakohtaista merkinantoa. Se käsittää yhden piirin, joka palvelee 25 enimmillään 30 kanavaa jäljempänä kerrotuilla toiminnoilla.

Piiri on väliprosessori A-lain mukaisesti koodattuja puhesignaaleita varten ja se toimii merkinantoprosessorin 2 yhteydessä. Piiri muuttaa mer-30 kinantoprosessorista tulevan ja lähtevän merkinannon niitä merkinantojärjestelmiä varten, joita eri alayksiköt, esim. magneetto (Magneto), maakutsu (Earth calling), silmukkakutsu (Loop calling) ja E & M, käyttävät. Merkinantoprotokollat määritellään merkinanto-35 prosessorilla.

Ääniprosessori käyttää yksitaajuista ääni- ja digitaalista signaalikäsittely-yksikköä, jossa on aika- I: 29 90487 jakoinen laite koodattujen puhekanavan sisäisten signaalien ilmaisemiseksi ja kehittämiseksi enimmillään 30 kanavaa varten. Se voi samanaikaisesti antaa signaaleita eteenpäin ja taaksepäin. Kuten huomataan, se toi-5 mii läheisessä yhteistyössä merkinantoprosessorin kanssa.

Laitteisto (kovo) voi tukea taajuusaluetta ja tasoja, jotka ovat valittavissa yksikkökohtaisesti, sanomilla, jotka saadaan MUX ohjaimelta 1, kuva 1.

10 Lähetyssuunnassa piiri vastaanottaa koodattuja puhesignaaleita käyttäjäalayksiköltä ja siihen liittyvän merkinannon merkinantoprosessorilta. Nämä lähetetään MUX ohjaimelle. Merkinanto muunnetaan puhekanavan sisäisiksi koodatuiksi signaaleiksi (kuva 11).

15 Vastaanottosuunnassa piiri vastaanottaa kooda tut puhesignaalit puhekanavan sisälle koodatun merkinannon kanssa MUX ohjaimelta. Koodatut puhesignaalit lähetetään käyttäjäalayksikölle ja siihen liittyvä koodattu merkinanto muunnetaan ja lähetetään merkinan-20 toprosessorille.

Näin nähdään, ks. kuva 11, että käyttäjä 312, on yhdistetty kummallakin tavalla käyttäjäyksikköön 313. Tämä on yhdistetty koodatulla merkinannolla mer-kinantoprosessoriin 314 (2, kuva 1), joka toimii yhdes-25 sä ääniprosessorin 315 (6, kuva 1), ja ohjausyksikön 316 kanssa (1, kuva 1). Toimintojen perusta on se, että ääniprosessori sopivasti ohjattuna muodostaa tarvittavat äänisignaalit ja syöttää ne väylärakenteen sopiviin aikaväleihin. Se reagoi myös vastaanotettuihin 30 äänimerkkeihin ja ilmaisee ne.

Ääniprosessori 315 saadaan muodostamaan ääni-merkit merkinantoprosessorin 314 ja/tai ohjausyksikön 316 avulla, ja se syöttää ilmaisutoimintansa tulokset noille kahdelle yksikölle. Ottaen huomioon järjestel-35 mässä käytetty kanavan sisäinen merkinanto koodattu puhe ohjataan ääniprosessorin 315 läpi.

Tästä johtuen nämä prosessorit reagoivat da- 30 9G4S7 taan (tuota sanaa käytetään sen laajassa merkityksessä)/ joka on vastaanotettu väylärakenteesta, ja sovittavat toimintojensa tulokset väylärakenteeseen.

Kun äänimerkki näin ollen saapuu, se kulkee 5 käyttäjäalayksiköstä 313 väylärakenteeseen, jossa se ilmaistaan ääniprosessorin 315 avulla. Tämä päästää väylärakenteen läpi pyydetyt ilmaisutulokset MUX ohjaimelle 316 tai merkinantoprosessorille 315 tai molemmille. Samalla tavalla ääniprosessori 315 vastaanottaa 10 käskyt joko merkinantoprosessorilta 314 tai MUX ohjaimelta 316 tai molemmilta sopivien äänimerkkien kehittämiseksi .

Väylärakenteen aktiiviset johdot sisältävät johdot PCM koodattua puhetta, ohjausyksikön 1 ja muiden 15 yksiköiden välistä merkinantoa, kelloja ja verkon kau-komittausta varten. Tämä viimeksi mainittu käyttää väylärakenteen erikoisjohtoa, NT johtoa, joka käsittelee verkon hallintasanomia. Tämän väylän kautta lähetettyjen sanomien määräpaikat ovat ilmaistavissa lähe-20 tetyistä sanomista.

Ääniprosessorin toiminnot tapahtuvat siihen tallennetun ohjelmiston ohjaamana. Tästä syystä emme esitä tämän laitteen kovon toteutusmuotojen monia yksityiskohtia. Ääniprosessori on itseasiassa äärellisen 25 tilan tietokone (finite state machine), koska se voi olla joukossa määrättyjä tiloja, joista joissakin se vastaanottaa ärsykkeitä ulkopuolisesta maailmasta, ja joissakin lähettää ärsykkeitä ulkopuoliseen maailmaan. Se kytkeytyy eri tiloihin reagoiden erilaisiin ärsyk-30 keisiin, joita se vastaanottaa. Kun esim. ääniprosesso-rille ilmoitetaan, että puhelinyhteys on rakennettu halutulle tilaajajohdolle, se tarkistaa muistissaan olevasta informaatiosta, minkälainen johto on kyseessä. Tämän tuloksena se määrittää ohjelmiston ohjauksessa 35 sen soittoäänen luonteen, joka on tarkoitus lähettää soittajalle ja myös signaalin, joka on tarkoitus lähettää kutsutulle johdolle. Kun kutsuttu tilaaja vastaa, 3i 90487 siitä seurauksena oleva signaali lähetetään takaisin alayksikkökorteista yhden kortin ja väylärakenteen sopivan siirtotien kautta ääniprosessorikorttiin, missä se aikaansaa soittosignaalin ja -virran päättymisen.

5 Ottaen huomioon ohjelmistotekniikkaa koskevan taustatiedon huomattavan määrän, jota taustatietoa alan ammattilaisella on käytettävissään, ei ole katsottu tarpeelliseksi esittää yksityiskohtaista tietoa ääni-prosessorista .

10 Tarkastellaan sanomien muotoja eri siirtoteil lä, koska tämä on erittäin tärkeä osa yleistä merkinan-totoimintaa.

Ohjausjohdolla CIN, joka on kuvassa 1 esitetyn väylärakenteen johtimista yksi, oleva sanoma käsittää 15 aloitusbitin, joka on asetettu nollaan ilmaisemaan pätevän sanoman alku, fyysiset paikannusbitit ADO -AD6, jotka tunnistavat halutun alayksikön paikan hyllyssä ja myös alayksikkökortilla olevan väyläyksikön. Näitä seu-raavat bitit MTO - MT7, jotka ilmaisevat datatyypin 20 sanoman jäännöksessä ja AS johdon kautta ohjausyksikölle palautettavan informaation luonteen.

Päinvastaiseen suuntaan AS johdossa lähetetty AS sanoma sisältää neljä peruselementtiä; sisällön erottelun, paikantamisen (PAO - PA6), readback-tavun 25 (RBO - RB7) ja sanoman.

Sisällön erottelua varten AS johto on normaalisti vedetty ylös silloin, kun sanomaa ei siirretä. Normaalisti AS sanoma muodostetaan alayksikössä vastauksena CIN sanomaan. Yhdessä kehyksessä muodostetaan 30 siis vain yksi AS sanoma. Tietyt hälytykset kuitenkin vaativat nopeita toimenpidevasteita ohjaimelta, ja näitä varten AS sanoma muodostetaan spontaanisti. Yksikkö, joka sellaisen sanoman muodostaa, asettaa nollan siihen bittipaikkaan, joka vastaa sen sijaintipai-35 kan numeroa. Tämä tunnistetaan muilla yksiköillä, joiden AS sanomat sitten lakkautetaan, mikä ratkaisee sisällön, koska jos on olemassa samanaikaisia toimenpi- 32 90 487 de-AS pyyntöjä, prioriteetti määrätään hyllyssä olevan sijainnin mukaan.

Seuraava tavu PAO - PA6 sisältää sijaintipaik-kainformaation, joka saadaan kiinteästä hyllystä ja 5 piirilevyjohdotuksesta, ja joka vastaa CIN sanoman osoitekenttää.

Readback-tavu RBO - RB7 tunnistaa yksikön tyypin. Se voidaan laajentaa kahteen tai kolmeen tavuun käyttämällä kunkin readback-tavun viimeistä bittiä il-10 maisemaan toisen viereisen readback-tavun olemassaolo tai puuttuminen. Viimeinen bitti on 1, kun ilmaistaan, että seuraa toinen readback-tavu, ja 0 silloin, kun sellaista tavua ei ole olemassa. RBO lähetetään ensin.

Jäljellä olevat 368 bittiä tai sitä pienempi 15 lukumäärä bittejä, jos käytetään laajennettuja readback-tavu ja, ovat käytettävissä sanomaa varten, joka sanoma voi sisältää tila- tai hälytysinformaatiota sen mukaan, mitä CIN sanomalla on kysytty.

Tarkastellaan merkinannon käsittelytoimintoja 20 joko kanavakohtaisena merkinantona tai yhteiskanavamerkinantona, jossa käytetään hyväksi esim. aikaväliä 16 (TS16). Kummassakin tapauksessa merkinannon käsit tely-yksikkö 314 kuvassa 11, jossa käsittelyssä käytetään korttia 2, ilmaisee merkinantoinformaation järjes-25 telmän kellon ohjaamana. Se suorittaa kaksisuuntaiset tilasta riippuvat muuntamiset kanavakohtaisten PCM merkinantokoodien ja merkinannon eri liitäntäyksiköiden välillä. Yksi yksikkö voi käsitellä kaikki 30 kanavaa. Näin ollen merkinantoprosessori on myös äärellinen 30 tilatietokone (finite state machine).

Kortin 2 ohjelmistomuistissa on joukko erilaisia muunnosalgoritmeja, joista jokainen voidaan sijoittaa mihin tahansa aikaväliin MUX/ohjainkortin ohjaamana.

35 Kuten seuraavasta selityksestä havaitaan, mer kinantoprosessori järjestelyssä on useita tärkeitä näkökohtia. Nämä ovat: 33 90 4 87 (a) liitäntätoimintojen erottelu, kuten esim. silmukka- ja maadoituskutsutoimintojen erottelu logiik-katyyppisistä toiminnoista. Nämä molemmat toimintojoukot voidaan toteuttaa ohjelmallisesti.

5 (b) merkinannon käsittelytoiminnot suoritetaan äärellisellä tilatietokonemenetelmällä. Kuten edellä mainittiin, tätä sovelletaan myös ääniprosessoriin.

(c) järjestely antaa tehokasta ohjelmistotukea, joka voi muuntaa merkinantotoiminnon SDL kuvauksen 10 PROM (ohjelmoitava lukumuisti) kovolle suoraan tilatie-tokoneessa käytettäväksi (pienimmällä mahdollisella ihmisen panoksella).

SDL on kuvauskieli ja se on CCITT:n suosittelema muodollinen tehtävien määrittelytekniikka merkin-15 antojärjestelmien määrittelemiseksi tietoliikenteessä.

Se on vuokaavion formalisoitu versio.

Merkinantoprosessorikortti suorittaa seuraavat toiminnot: a. Puskuroi tulevan PCM merkinantodatan A, B, 20 C ja D bitit 32 aikavälille. Tämä käyttää kahdeksan bitin sanaa aikavälillä TS16, mikä antaa kaksi jaksoa, joissa kummassakin on neljä bittiä A, B, C, D. Joissakin tapauksissa käytetään vain yhtä tällaista jaksoa.

b. Puskuroi tulevan johtomerkinantodatan (16 25 bittiä/kanava 32 kanavalla).

c. Käyttää tulevaa PCM ja johtomerkinantodataa muodostamaan lähtevä PCM ja johtomerkinantodata määritellyn algoritmin mukaisesti. Merkinantoprosessorin muistista on saatavilla joukko algoritmeja, joista mikä 30 tahansa voidaan määrätä mihin tahansa aikaväliin MUX/ ohjainkortin ja tulevan merkinantoinformaation ohjaamana .

Merkinantoprosessori suorittaa ohjelmiston ohjaamana l:stä 4:ään muunnosta jokaisessa aikavälissä 35 joka 2 ms.

Aikavälissä 16, TS16, käytetään merkinantoon kahdeksaa bittiä ainakin joissakin TS16:sta peräkkäi- 34 90 4 87 sissä esiintymisissä muodostamaan kaksi neljän mer-kinantobitin A, B, C, D ja A', B', C, D' joukkoa.

Tässä tapauksessa näistä biteistä käytetään itseasiassa vain neljää ensimmäistä.

5 Kukin merkinantoprosessorikortin toimintajakso esitetään seuraavassa erikseen, ks. kuva 12.

Ottopuskuri 320, joka on kytketty takalevyn ottosignaalin siirtotiehen, sisältää multiplekserin, siirtorekisterin, salvan ja datan valintalohkot. Otto-10 puskuri vastaanottaa dataa joko yhdeltä kolmesta takalevyn datasiirtotieltä sekä PCM merkinantodataa että johtomerkinantodataa varten. Käytettävän merkinan-tosiirtotien valinta riippuu ainakin osittain lähettävän datan määränpäästä. Ohjauslohko määrää näin ollen, 15 mitä siirtotietä käytetään kulloisiakin aikavälejä varten asettamalla sopiva "SIIRTOTIEN VALINTA" johto alas. Jokaista aikaväliä varten PCM ja johtodata täytyy tulla samalta siirtotienumerolta. Data siirretään sitten sarjassa sisään/rinnakkain ulos siirtorekistereihin 20 ja sarjamuoto puretaan.

Antopuskuri 321, joka on yhdistetty takalevyn antosignaalin siirtotiehen, sisältää puskuri RAM:t (PCM datalla 4 bittiä leveä ja johtodatalla 16 bittiä leveä), rinnan sisään/sarjassa ulos siirtorekisterit ja 25 antodemultiplekserit.

Data ladataan RAM muisteihin jonomuistista 322 takalevyn aikavälin keskellä. Jonomuisti 322 käyttää johtoa "IO/PROC", joka sisältyy monijohdinkytkentänä lohkoon 322 määrittämään sen, luetaanko RAM muisteista 30 (2 MHz datan bittien IS ja O aikana) vai ovatko ne va paana. RAM osoite liittyy jonomuistin käsiteltävänä olevaan ajankohtaiseen aikaväliin.

Lähtevän aikavälijakson lopussa RAM osoite muuttuu jonomuistiosoitteesta aikaväliosoitteeksi + 1 35 ja data tallennetaan siirtorekistereihin siirtymällä aikavälistä (n) aikaväliin (n + 1) ohjauslohkon valvomana.

35 90 437 PCM data siirretään ulos nopeudella 2 Mbit/s ja johtomerkinanto nopeudella 4 Mbit/s. Koska PCM datassa käytetään 8 bittisiä sanoja ja johtomerkinannossa 16 bittisiä sanoja, nämä sanat esiintyvät itseasiassa 5 rinnakkain. Data siirretään ulos multipleksereille puskurista 321, joka ohjauslohkon ohjaamana syöttää datan sopivalle datan siirtotielle.

Ohjauslohko 323 käsittää väyläliitäntäporttien ryhmän, so. BID (Bus Interface Device) piirin, jono-10 osoitegeneraattorin, anto-RAM osoitegeneraattorin ja muuntoalgoritmi RAM:n (ja niihin liittyvät ohjauspiirit) .

Väyläliitäntäryhmä määrää sen, mitä prosessorin tilataulukkoa tietyssä aikavälissä noudatetaan. 15 Tilajonomuisti 322 suorittaa jono-ohjaimen 324 valvomana tilasiirrot niissä parametreissä, jotka väyläliitän-tä määrittää. Tilataulukot sisältävät talletetun informaation koskien sitä, miten merkinantoprosessorin pitäisi vastata eri johtotiloihin.

20 Väyläliitäntää käsitellään yksityiskohtaisem min jäljempänä.

Tilajonomuisti 322 vastaanottaa tulevilta joh-tosiirtoteiltä ja tulevilta PCM siirtoteiltä dataa puskurin 320 kautta ja muodostaa lähtevän johtodatan ja 25 lähtevän PCM datan, jotka syötetään ulos puskurin 321 kautta. Jonomuistin ohjain 324 muodostaa kaikki logiik-kasignaalit, joita tarvitaan jonomuistin käyttämiseen.

Ajastinohjain 325 on 16 bittinen dekoodauksella varustettu laskuri, johon kuuluu valitsijamultiplek-30 seri. Laskuri kellotetaan joka 2 ms ja dekoodauksella saadaan aikaan 5 antosignaalia. Valitsijamultiplekseri valitsee ajastimen valintakenttään perustuen jonomuistin sisältä yhden antosignaaleista, ja tämä valittu signaali määrää sen, miten usein kutakin ajastimen tu-35 losta vähennetään.

Näin ollen niiden välillä käytetään merkinan-toprosessoria ja MUX ohjainta ohjaamaan sellaisia toi- 36 90487 mintoja kuten aikavälien varaukset tietokoneelle, jotka on määrä lähettää niille alayksiköille, jotka sopivat informaation aiotuiksi määräpaikoiksi. Kuten jo on osoitettu, kun on kyse äänimerkeistä, ääniprosessori on 5 myös mukana näissä toiminnoissa.

Näin ollen ohjain tunnistaa muistisisältönsä perusteella, mitä pienen bittinopeuden siirtoteistä (, joista useimmat ulottuvat tilaajille) on käytettävä niille kutsuille, jotka on tarkoitettu tiettyihin mää-10 räpaikkoihin. Se valitsee siten saatavissa olevan aikavälin käyttöönsä laitteen sisällä ja varaa tämän aikavälin kutsulle. Näin ohjain on kytketty yhden väylärakenteen datasiirtotien kautta siihen alayksikköön, joka on tarkoituksenmukainen määräpaikka käsiteltävänä ole-15 valle kutsulle. Yksityiskohdat näiden määräpaikkojen sijainnista ja niiden alayksiköistä on tallennettu muistiin, jolloin alayksiköiden fyysiset sijaintipaikat voidaan hyvin joustavasti valita.

Kutsun osoittamiseksi tiettyyn määräpaikkaan 20 ohjain ja merkinantolaite valitsevat yhdessä tämän alayksikön osoitteen ja siihen sopivan siirtotien. Osoite lähetetään sitten ulos väylärakenteen merkinantosiir-toteiden kautta ja näin sitä tarjotaan kaikille alayksiköille. Kullakin näistä yksiköistä on yksi tai kaksi 25 väyläliitäntälaitetta (BID), joista jokainen reagoi omaan osoitteeseensa. Tämän vuoksi siihen asetussano-maan, joka sisältää tämän osoitteen, vastataan sopivan alayksikön BID:11a, ja sen osa, joka tunnistaa tämän alayksikön pienen bittinopeuden siirtotien, varaa ko. 30 siirtotien. Itse asiassa nämä vasteet aiheuttavat sen, että se osa bittivirrasta 2048 kbit/s yhdysjohdolla, joka on tälle kutsulle tarkoitettu, suunnataan määrätylle pienen bittinopeuden siirtotielle.

Pienen bittinopeuden siirtotieltä saatua kut-35 sua varten alayksikkö antaa merkin ohjaimelle, että kutsu on olemassa. Tämän seurauksena ohjain valitsee yhdysjohdon vapaan aikavälin, minkä jälkeen yhteys .37 90487 rakennetaan vähän samalla tavalla kuin, mitä yhdysjoh-dolta lähtevässä yhteydessä käytettiin.

Huomattakoon, että merkinantojärjestelyt sisältävät mahdollisuudet käyttää varattusignaalia ja 5 muita sopivia signaaleita.

Järjestelmän ohjelmisto on asennettu MUX ohjaimeen 1, kuva 1. Sillä on moduulirakenne, josta voidaan tarkasti havaita tuetut toiminnot. Moduulien väliset rajapinnat on hyvin määritelty ja koodin muodos-10 tamista varten käytetään hyvin dokumentoituja korkea tason kieliä.

Ohjelmiston päätoimintalohkot on esitetty kuvassa 13, jotka lohkot havainnollistavat toimintaa.

MMI moduuli palvelee sekä sarjallista datayh-15 dystietä, joka on yhdistetty MUX/ohjainkortin portiin V24, että sitä yhdystietä, joka on liitetty 4kbit/s kanavaan ja muodostettu TDM/PCM siirtotien lisäbiteil-lä. Tällä moduulilla muodostetaan näyttö käsikäyttöiselle päätteelle, kun sellaista käytetään ohjaamaan 20 järjestelmän asentamista ja moduuli tulkitsee näppäimistöltä annetut viestit.

Käyttäjän kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa käytetään ohjelmavalikkoja, joissa on hierarkkinen puurakenne. Korkean tason osa on MMI moduulissa, 25 kun taas alemman tason osat ovat alayksiköiden tietyissä moduuleissa.

Verkon hallintalaite, jota on määrä tarkastella myöhemmin, on suoraan vuorovaikutuksessa laitteen kanssa ja se tiedustelee tiettyjen muistien sisältöra-30 portteja ja päivittää NVRAM muistien tiettyjä tavuja. Tämä toteutetaan NMI moduulin kautta. Kaikki käyttäjä-tietokone liitännät, joiden kautta pyritään vaikuttamaan mihin tahansa tilamuutoksiin, ovat verkon hallintalaitteessa.

35 NMI moduuli voi siis tunnistaa ja tulkita ver

kon hallintalaitteelta (NM) tulevia sanomia ja vaadittaessa se muodostaa sopivasti muotoillut vasteet NM

38 90487 hallintalaitteelle ja ohjaa kussakin tapauksessa asiaankuuluvia muistitapahtumia.

Hälytys- ja valvontamoduuli tarkistaa kaiken vastaanotetun datan ja panee alulle hälytys-, valvonta-5 tai suoritustoiminnat sen mukaisesti. Sellaisenaan siihen kuuluu sovelluksesta riippuva osa. Järjestelmä tukee tavanomaisia TEP1E hälytysliitäntöjä.

Väyläliitäntämoduuli vastaa CIN sanomien kääntämisestä ja AS sanomien tulkitsemisesta.

10 Alayksiköiden erityismoduulit sisältävät me nettelytavat alayksiköiden parametrien päivittämiseksi, alayksiköiden tilaraporttien saamiseksi niihin liittyvistä AS sanomista ja vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi MMI:n ja NMl:n välillä näiden päämäärien saavuttamisek-15 si.

Laitteessa, kuten esim. on esitetty kuvassa 1, on kaksi verkon hallintaliikenteen kanavaa, joista yksi, 60 kuvassa 15, on valittavissa olevan nopeuden omaava RS232 liitäntä, jossa käytetään em. CIN ja AS 20 väyliä. Toinen tällainen kanava on 4 kbit/s kanava 61, jossa käytetään 2 Mbit/s PCM bittivirran aikavälin 16 lisäbittiä. Molemmissa kanavissa käytetään asynkronista merkkiperusteista sanomamuotoa, joka on DATAFO protokollan määritysten mukainen.

25 Kuva 15 esittää järjestelyä yksinkertaistet tuna, ja huomataan, että sitä voidaan hallita etäältä älykkäästä päätteestä käsin oton 62 kautta tai yksinkertaisesta käsikäyttöisestä ohjaimesta käsin toisen oton 63 kautta. Nämä molemmat otot ovat tyypiltään 30 RS232 - V24. Nämä otot liittyvät MUX ohjaimeen 64 sen 2

Mbit/s ottoon. Tähän on yhdistetty ns. 2x2 kortti 65, josta päästään 2 Mbit/s siirtotietä toiseen samanlaiseen laitteeseen. Tämän kortin kautta ohjaimella 64 päästään kahteen kanavaan 60, 61, jotka ulottuvat eri-35 laisille (tilaaajajohto jne.) alayksikkökorteille 66 ja NT puskurikortille 67. Tämän viimeksi mainitun kautta päästään muihin samantyyppisiin lähilaitteisiin, ja se 39 90487 myös mahdollistaa NT johdon ulottamisen useisiin kortteihin samassa takalevyssä.

NT kortin käyttäminen puskurina muissa samanlaisissa laitteissa voidaan nähdä kuvassa 16. Tässä on 5 laiteteline 70, joka sisältää kolme samanlaista laitetta, joissa jokaisessa on oma MUX ohjauskortti, PMC ja NT puskurikortti. Ylimpänä oleva laite on ohjauksen kannalta katsottuna päälaite.

Tarkastellaan verkon hallintalaitteen älykästä 10 päätettä 71, josta saadaan informaatio eri laitteiden asentamista varten. Informaatio siirtyy päätteestä verkon hallintalaitteen keskeytysyksikön 7IA kautta siirtojärjestelmään 72, 73, josta se saavuttaa yhden pää-laitteen RS232 - V24 liittimistä. Toista samanlaista 15 liitintä syötetään kädessäpidettävästä päätteestä 74.

Verkko, jossa laite toimii, voidaan liittää NW hallintalaitteeseen RS232 kanavalla tai TSO yhdys-kanavalla, koska se voi hyväksyä molemmilta tulevia sanomia ja vastata niihin. Se ei vastaa sanomaan, jolla 20 on erilainen määräpaikan osoite kuin tehtävätilassa odotettu osoite. Jos kuitenkin vaaditaan verkon laajentamista TSO yhteydestä RS232:een tai päinvastoin, niin laite tekee tämän edellyttäen, että se on ohjaustilas-sa, kuten asianlaita on ylemmän laitteen kohdalla teli-25 neessä 71.

Ohjaustilassa laite seuraa sanomaprotokollaa niiden sanomien osalta, joilla ei ole täsmäävää määräpaikan osoitetta; se lähettää sitten uudelleen koko sanoman verkon toiselle osalle. Yleisiin sanomiin se 30 sekä vastaa että lähettää edelleen ohjaustilassa.

Ohjaustilan vaihtoehto on tehtävätila. Tehtä-vätilassa mitään sanomia ei lähetetä edelleen ja ainoastaan sanomiin, joilla on oikea osoite tai yleisosoite, vastataan.

35 Verkon hallintakäytännöt jaetaan kahteen laa jaan ryhmään, ohjaus- ja valvontaryhmään. Ohjausryhmä sallii laitteen täydellisen erilliskokoonpanon ja ko- «O 90487 koonpanon kyselyn sen vahvistus tai virheellinen paikannus tukenaan. Kaksi ohjauksen pääaluetta ovat alayk-sikkökorttien kokoonpano ja korttien välisten yhteyksien muodostaminen. Huomattakoon, että verkon osoite on 5 MUX/ohjauskortin parametri ja se täytyy perustaa ennen verkon kytkemistä.

Alayksikkökorteilla on ohjausparametrit, jotka mahdollistavat toiminnallisen tason ohjauksen laitteen (kovo) toiminnan ajan. Ohjausparametrien esimerkkejä 10 ovat aikavälivaraukset, hälytysprioriteetit, äänivah-vistukset jne..

Alayksikkökortin kokoonpanolla on siihen liittyvä parametrilista, joka on tallennettu haihtumatto-maan (EPROM) muistiin ja muutokset tähän parametrilis-15 taan aiheuttavat muutoksia verkon hallintajärjestelyllä alayksikölle lähetettyyn toimintadataan.

Ennenkuin alayksikkökortti asetetaan toimintaan sillä täytyy olla siihen liittyvä parametrilista; parametrilistan perustamisprosessia kutsutaan kortin 20 muodostamiseksi. Alayksikkökortin parametrilista osoitetaan hyllyssä olevan kortin fyysisellä sijaintipaikalla. Tähän fyysiseen sijaintipaikkaan viitataan rakona tai välinä, jota ei pidä sekoittaa aikaväliin, jossa alayksikkökortti toimii. Tullakseen määritetyksi tämä 25 väli vaatii kaksi merkkiä. Parametrilista on jaettu piireiksi. Piiriä käytetään usein ryhmittelemään parametrien joukkoa siinä, missä jokin looginen jako on olemassa. Yksittäinen piiri sisältää yleensä kaikki parametrit, jotka liittyvät yksittäiseen aikavälisaan-30 tiyksikköön tai kanavaan. Lisäksi voi olla piirejä, jotka sisältävät parametrejä, jotka koskevat hälytys-prioriteettia tai parametrejä, jotka ohjaavat alayksik-kökorttia kokonaisuutena tai ulkopuolisia liitäntöjä multiplekserien tapauksessa jne. .

35 Piirien lukumäärä ja keinot, joilla niihin päästään, riippuvat alayksikön tyypistä. Laajasti ottaen on piirejä, jotka on numeroitu 01:stä alkaen kortin li 4i 90487 kanavien lukumäärän mukaisesti ja valinnaisesti piirejä, jotka on numeroitu AI, A2 jne., jotka viittaavat korttiin kokonaisuutena. Piirien numeroissa on aina kaksi merkkiä.

5 Parametrien järjestely kunkin piirin sisällä riippuu alayksikön tyypistä. Yksittäisiin kanaviin liittyvillä piireillä on keskenään sama muoto. Parametrit on numeroitu erikseen jokaista piiriä varten 00:sta piirin parametrien lukumäärään - 1 asti. Parametrit on 10 numeroitu ASCII koodattuina desimaalilukuina ja para-metrinumerot esitetään aina kahdella merkillä, joissa on tarpeen mukaan edessä nolla.

Alayksikön tyyppi määritetään kortin tunnuksen (ID) avulla, joka on juuri se tunnus, joka luetaan 15 kortilta ydinohjelmistolla ja se on yksilöllinen. ID:n avulla tunnistetaan se ohjelmisto, jota pitää käyttää kortin ohjaamiseen. Ohjelmiston mikä tahansa kokoonpano voi toimia rajoitetun korttityyppijoukon kanssa. Verkon kautta laitteesta voidaan saada mahdollisten ID tunnus-20 ten lista. Huomataan, että jokaiselle kortti ID:lie, jota vastaa kortti ja joka on muodostettavissa verkosta riippumatta, on olemassa vastaava ohjelmistomoduuli verkon hallintalaitteessa.

Laitteessa on neljä dataväylää, jotka sisältä-25 vät kaksi datan siirtotietä kumpikin aikaväliin liittyvää dataa ja aikaväliin liittyvän merkinannon identtistä ryhmää varten. Puhelinyhteyksien määrittämiseksi kahden aikavälisaantiyksikön välillä on välttämätöntä, että nuo kaksi yksikköä käyttävät samaa väylää samassa 30 aikavälissä, mutta päinvastaisiin suuntiin. Tähän para-metrikolmikkoon viitataan kanavan aikavälivarauksena. On olemassa standardimuoto, jossa aikavälivaraus ilmaistaan aikavälisaantiyksiköille, jotka ovat joustavia väylien, suuntien ja aikavälien (kaikki eivät ole täy-35 sin joustavia) käyttämisessä. Aikavälivarauksen muoto on: BDXX - jossa: (a) B on väylänumero ja se voi saada arvot 42 9 0 4 8 7 tyhjäväli tai nolla (nämä ovat samanarvoiset), 1, 2 tai 3.

(b) D on suunta ja se saa arvon T tai R. Suunta = T on standardi alayksikkö ja R on MCC (MUX oh- 5 jäin).

(c) XX on aikaväli välillä 00 ja 31. Aikaväli-arvo 00 on inaktiivinen aikavälivaraus.

Mitä tahansa aikavälivarausta varten on mahdollista määrätä, mitkä fyysiset kanavat ovat aktiivi-10 siä, ja tästä informaatiosta on mahdollista muuntaa aikavälivaraus.

On mahdollista jakaa datan siirtotiet niin, että käytössä on 16 siirtotien moninkertainen joukko. Jokaisen joukon aikavälivaraukset ovat itsenäisiä, eikä 15 puhelintoimi- tai merkinantodataa voi siirtyä yhdestä joukosta toiseen takalevyn kautta. Tässä tapauksessa datan siirtoteiden joukot tunnetaan järjestelminä. MUX ohjain voi ohjata ainakin 4 järjestelmää ja niihin viitataan järjestelminä 0:sta 3:een. Standardilaittees-20 sa on vain yksi järjestelmä ja tämä on järjestelmä 0.

Laitteen valvonta käsittää aktiivisten hälytysten listan saamisen ja ylläpitämisen. Mahdollinen hälytysten lista vaihtelee kokoonpanon mukaan, joten aktiivisten hälytysten listan pituus ja muoto vaihtele-25 vat. Tämän takia aktiivisten hälytysten raportointi suoritetaan lähettämällä laitteelle hälytysmäärittelijä ja vastaanottamalla määrittelijän hälytystila tai sen sijaan seuraava aktiivinen hälytys. Heti kun hälytys on esiintynyt listalla kahdesti tai hälytysmäärittelijät 30 peittävät toisensa osittain, aktiivisten hälytysten täydellinen lista on luettu.

Hälytysmäärittelijä sisältää hälytyksen (väli) fysikaalisen sijaintipaikan ja myös hälytysnumeron ASCII koodattuna desimaalilukuna (2 merkkiä) 01:stä 35 99:ään. Jos käytetään hälytysnumeroa 00 määrittelijän sanomassa "kysele seuraavaa hälytystilaa", niin haku pakotetaan alkamaan tietyn välin hälytyksestä 01.

43 9D487

Sellaista sanomatyyppien joukkoa käytetään, joita ei ole yksityiskohtaisesti listattu. Sanoman runko alkaa kuitenkin sanoman luokittelumerkillä ja alaluokittelulla. Sanomatyypit sisältävät: 5 (i) "Oletko siellä", joka tarkistaa, että verkko on toiminnassa, ja sitä käytetään, jos solmuun ei ole ennalta asetetun jakson aikana lähetetty lainkaan liikennettä. Paluusanoma sisältää laitteen ydinoh-jelmiston numeron.

10 (ii) Sarjayhteystesti, jota käytetään aktivoi maan uudelleen ei-aktiivinen solmu. Jos se vastaanotetaan aktiivisella laitteella, ei toimintaa esiinny. Jos se kuitenkin saavuttaa ei-aktiivisen solmun, se odottaa, kunnes viisi tällaista sanomaa on vastaanotettu 15 oikein, ennenkuin kanava ilmoitetaan aktiiviseksi. Näin ollen ei-aktiivisesta kanavasta ei saada mitään vastetta.

On myös olemassa sanomia verkon tilan kyselemiseksi, aikavälivarauksen kyselemiseksi jne..

20 Virhetarkistusta käytetään, ja jos virhe huo mataan, pyydetään toistoa.

Kuva 14 esittää yksinkertaisessa muodossa laitteen ohjausohjelmiston kokonaisrakenteen.

Jokaisessa järjestelmässä, olipa alayksikkö-25 tyyppien rakenne mikä tahansa, on "ydin" järjestelmäohjelmisto MUX ohjaimen EPROM:ssa. Tätä ohjelmistoa käytetään ohjaamaan alatason laitteistoa (kovo) sekä myös suorittamaan MUX/DEMUX toimintaa ja aikavälivarausta. Järjestelmän ydinohjelmistoa ympäröivät itseasiassa 30 alayksiköiden erityiset ohjelmistokerrokset, jotka kasvavat aina kun lisäalayksikön oheisohjelmistopaketteja lisätään. Kertyvä kokonaisuus muodostuu EPROM:sta, joka on varustettu kaikilla aikaisemmilla ohjelmistopaketeilla kuten myös viimeisimmällä, joka on suunniteltu 35 erityisesti uutta alayksikköä varten. Jos asiakas haluaa käyttää viimeisimpiä kortteja, mutta hänen EPROM:nsa on ladattu aikaisemman sukupolven ohjelmistolla, tar- 44 90 4 87 vitsee yksinkertaisesti vain irroittaa EPROM liittimes-tään ja korvata se uusimman sukupolven EPROM:11a.

i

Claims (15)

42 90487

1. Tiedonsiirtolaite, johon kuuluu ohjausyksikkö (1), jonka avulla laitteen toimintojen kokonais-5 ohjausta hoidetaan, ja yksi tai useampia alayksiköitä (3-5), jotka yksiköt on yhdistetty keskenään yhteis-väylärakenteen (10) vastaavien väyläjohtimien (28-31) avulla, johon väylärakenteeseen kaikki mainitut yksiköt on liitetty, ja koko siirtoliikenne väylärakenteessa on 10 digitaalista, jossa kussakin alayksikkössä (3-5) on liitäntä yhdelle tai useammalle digitaaliselle kanavalle tai yhdelle tai useammalle analogiselle kanavalle, joihin kanaviin kuuluu yksi tai useampi tilaajalaite-kanava, ja jotka alayksiköt voivat käsitellä erilaisia 15 tilaajapalvelulta, kuten puheen- ja datansiirtoa, tunnettu siitä, että: (a) suuren bittinopeuden tulo- ja lähtöyhdys-johto (20) on kytketty ohjausyksikköön (1), kun laite on käytössä; 20 (b) ohjausyksikkö (1) valvoo yhteyksien raken tamista, ylläpitoa ja purkamista suuren bittinopeuden yhdysjohdon (20) ja digitaalisten kanavien sekä analogisten kanavien välillä siten, että ohjausyksikkö on mukana kaikkien yhteyksien rakentamisessa, jotka muo-25 dostetaan laitteen kautta; (c) ohjausyksikkö (1) sisältää muistivälineet, joihin tallennetaan kaikkien alayksiköiden aikavälien ajankohtaisten jakojen ja alayksiköiden tilaajapalvelujen väyläjohtimien yksityiskohtaiset tiedot; 30 (d) vastaaville väyläjohtimille (28-31), jotka yhdistävät keskenään ohjausyksikön (1) ja alayksiköt (3-5), on varattu aikavälit suuren bittinopeuden yhdys-johdon ja digitaalisista tai analogisista kanavista vastaavien kanavien yhteyksiä varten, jolloin tällai-35 selle yhteydelle voidaan varata yksi tai useampia mainituista aikaväleistä vaaditusta kaistaleveydestä riippuen, johon aikavälivaraukseen vaikutetaan ohjausyk- 46 90487 sikön (1) ohjauksella; (e) ohjausyksikön (1) ja alayksiköiden (3-5) välisiin yhteyksiin vaikutetaan väylärakenteen kautta lähetetyillä sanomilla, joista kukin on varustettu sen 5 yksikön osoitteella, johon sanoma on tarkoitettu, ja ne lähetetään aikavälillä, joka on varattu väylärakenteeseen siihen liittyvää yhteyttä varten; ja (£) alayksikön osoitteeseen vastataan tämän alayksikön osoitevastauslaitteella (24), joka liittyy 10 itsessään alayksikköön eikä sen paikkaan laitteessa, jolla tavoin alayksikkö voidaan sijoittaa laitteessa mihin tahansa sen osoitetta muuttamatta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhteisväylärakenteeseen 15 (10) kuuluu painettu piirilevy, jossa on joukko johti mia, joista kukin toimii yhtenä rakenteen väyläjohti-mista, ja jossa ohjausyksikkö ja alayksiköt kukin sisältävät ainakin yhden painetun piirikortin, joka on asetettu olennaisesti kohtisuorasti yhteisväyläraken- 20 netta vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että väylärakenteen piirilevy on laitetelineen takaosassa, jossa laitetelineessä on johteet (11) mainittujen korttien vastaanottamiseksi, 25 ja jossa kussakin mainitussa kortissa on pistikeliitin sen sisäpäässä, joka liitin sopii piirilevyllä olevaan vastakkeeseen.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu takalevyra- 30 kenne, joka on asennettu piirilevyn taakse ja sen kanssa rinnakkain, ja joka tarjoaa pääsyn takakautta mainittuun piirilevyyn.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että väyläjohtimiin kuuluu 35 dataa varten n paria väyliä, joista kukin sisältää erilliset lähetys- ja vastaanottosiirtotiet mainitusta ohjausyksiköstä katsottuna. 47 90 487

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että aikavälivaraus toteutetaan lähettämällä sanoma väyläjohtimien kautta varatussa aikavälissä alayksikölle, jolle tuo aikaväli on varat- 5 tu, ja että sanoma sisältää sen alayksikön osoitteen, johon se on tarkoitettu, ja jossa asianmukainen alayksikkö vastaa omaan osoitteeseensa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että väylärakenne sisältää 10 yhden tai useamman väyläjohtimen, joita ei ole yhdistetty ohjausyksikköön, ja jossa yksi tai usempi tällainen väyläjohdin on kukin yhdistetty kahteen tai useampaan alayksikköön, ja joita käytetään alayksiköiden väliseen tiedonsiirtoon.

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että liitännät mainittuihin yksiköihin on toteutettu näiden yksiköiden ulkopäissä telineen etupuolella.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, 20 tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi ainakin yksi lisäkäsittely-yksikkö (2, 6-9A), joka palvelee kaikkia alayksiköitä, joka lisäkäsittely-yksikkö on fyysisesti erossa ohjausyksiköstä (1) ja jotka ohjausyksikkö, alayksiköt ja lisäkäsittely-yksikkö on 25 yhdistetty yhteisväylärakenteeseen, jossa: (a) lisäkäsittely-yksikkö (2) käsittelee dataa, joka on ominaista yhteyksille näiden rakentamisvaiheessa tai jo laitteen kautta rakennetuille yhteyksille, joka data on lisätietoa näiden liitäntöjen tie- 30 tosisältöön; (b) lisäkäsittely-yksikkö vaikuttaa datan käsittelyyn valvomalla väylärakennetta datan tai muun siihen liittyvän yhteyttä koskevan informaation varmistamiseksi ; 35 (c) lisäkäsittely-yksikkö reagoi väyläraken teen valvonnan tuloksiin muodostamalla lisädataa tai muuta informaatiota, joka sovitetaan väylärakenteeseen 48 90487 tavalla, joka on sopiva sitä koskevalle yhteydelle; ja (d) lisäkäsittely-yksikkö vaikuttaa valvontaan ja lisädatan muodostamiseen erillään ohjausyksikön toiminnoista ja oman ohjelmistonsa ohjaamana.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että lisäkäsittely-yksikkö (7), tai yksi lisäkäsittely-yksiköistä, käsittelee merkinantoa laitteen kautta toteutettavia yhteyksiä varten.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, 10 tunnettu siitä, että lisäkäsittely-yksikkö (6), tai yksi lisäkäsittely-yksiköistä, käsittelee äänimerkin muodostamista yhteyksiä varten, ja se käsittelee myös väylärakenteella jo olemassa olevien äänimerkkien tunnistamisen.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kaksi lisäkäsittely-yksikköä, joista ensimmäinen käsittelee laitteen kautta toteutettavien yhteyksien merkinantoa, ja joista lisäkäsittely-yksiköistä toinen käsittelee 20 äänimerkin muodostamisen yhteyksiä varten, ja se käsittelee myös väylärakenteella jo olemassa olevien ääni-merkkien tunnistamisen.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että alayksiköiden tunnusluvut 25 muodostetaan lähettämällä noille yksiköille asianmukainen informaatio verkon hallintalähteestä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kaksi kanavaa informaation siirtämiseksi ohjausyksiköstä mui- 30 hin yksiköihin, joista kanavista ensimmäinen on suuren bittinopeuden kaksisuuntainen kanava, joka käyttää väylärakenteen kahta eri väylää ja joista kanavista toinen on suhteellisen pienen bittinopeuden vuorosuuntainen kanava, joka käyttää väylärakenteen yhtä väylää.

15. Tiedonsiirtolaite, joka sisältää joukon laitteita, joista jokainen on patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, ja kytketty laitteiden väyliin, t u n - li 49 90487 n e t t u siitä, että yksi mainituista laitteista on päälaite ja toinen tai muut ovat alilaitteita, jossa kaikille mainituille laitteille tarkoitetut sanomat suunnataan päälaitteelle, josta ne ohjataan liitäntöjen 5 kautta alilaitteille, ja että vastakkaiseen suuntaan lähetetyt sanomat ovat samalla tavalla lähetetty kuin päinvastaiseen suuntaan lähetetyt sanomat. 50 90 4 87