FI90107B - Foerfarande och anordning foer att goera ytoeppningar - Google Patents

Description

Menetelmä ja laite pinta-aukkojen tekemiseksi 1 90107

Keksinnön kohteena on menetelmä pinta-aukkojen ja kaivantojen tekemiseksi kiinteisiin liikennetasoihin 5 yleensä muille liikenneväylille kuin kiskoväylille kuten kaduille ja puistoihin - joissa on perusta ja pintakerros, jolloin pintakerros on tehty kantavasta kerroksesta ja sulkevasta pintakerroksesta, bitumista ja betonista, sekä laite tämän menetelmän toteuttamiseksi.

10 Kaupungeissa ja kunnissa kulkee yleensä katupinto- jen tai niiden reuna-alueiden alapuolella veden ja jäteveden, sähkövirran ja kaasun sekä myös heikkovirtalaitteiden erilaiset huoltojohdot. Myöskin äskettäin päällystetyt kadut ja jalkakäytävät täytyy avata uudelleen, mikäli näissä 15 erilaisissa huoltojohdoissa sattuu vaurio, jotta näissä syvällä olevissa johdoissa oleva vaurio voidaan korjata. Normaalisti riittää tällöin pinta-aukon tekeminen, so. suunnilleen neliön muotoisen aukon, jonka sivun pituus jää yleensä alle metrin; joskin vesi- ja jätevesijohtojen koh-20 dalla tarvitaan yleensä suuremmat pinta-aukot. Voi myös sattua, että täytyy kaivaa pidempi matka, siis kaivanto vaurion korjaamiseksi tai myös uuden asennuksen vuoksi.

Kaikissa tapauksissa tähän asti menetellään siten, että paineilmavasaralla tai hydraulisella vasaralla, jossa 25 on lapio, hakataan riittävän suuri aukko liikennetason pintaan ja sitten kaivetaan perustaa tavanomaisella tavalla hakulla ja lapiolla tai kaivurilla. Vaurion korjaamisen jälkeen kuoppa täytetään jälleen pintatasoa myöden, tiivistetään ja sitten saumataan materiaalilla, joka vastaa 30 alkuperäistä materiaalia. Tällaisen työn tulos on kuitenkin äärimmäisen epätyydyttävä. Toisaalta jää pinta-aukon tai kaivannon reuna pintakerrosta vasaralla irrotettaessa rosoiseksi, toisaalta käytäntö osoittaa, että huolimatta perustan tiivistämisestä vajoaa koko massa, sekä pohja-35 että pintakerros, jolloin entisen pinta-aukon tai kaivan- 2 90107 non pintaan muodostuu ehkä puolen vuoden, vuoden kuluttua riippuen liikenteen kuormituksesta selvä kuoppa, joka voidaan korjata vain täyttämällä. Mutta vielä tämän korjauksenkin jälkeen tapahtuu vajoamista, jolloin kuoppa tulee 5 jälleen näkyviin. Tämä johtuu siitä, että tämäntapaiset liikennetasot ovat siten rakennetut, että suhteellisen kova pintakerros jakaa kuormitusta riittävästi, sen alla olevat kerrokset, tuki- tai kantavat kerrokset taas tasaavat perustan muodonmuutoksia. Näitä pinta- tai kantavan 10 kerroksen tehtäviä ei voida enää aikaansaada jälkeenpäin tehtävillä täyttämisillä, sillä perusta liikkuu sitten, myöskin tiivistämisen jälkeen joko sivuille tai alaspäin, siihen tuodulla kantavalla kerroksella ei ole hyvää kontaktia vanhempaan kantavaan kerrokseen ja siksi ne painu-15 vat ylempi pintakerros mukaanlukien alkuperäisestä tasosta alaspäin.

Jotta voitaisiin välttää ainakin tällaisen rikkomisen aikaansaama ruma jälki, käytetään myös pyörösahoja, jotka leikkaavat pintakerroksen ja osittain myös kantavan 20 kerroksen ja vasta myöhemmin työskennellään eteenpäin tätä sahaus-leikkauslinjaa pitkin. Uudelleen täytetyn materiaalin vajoamista ei voida kuitenkaan välttää, koska nyt-tenkään ei synny stabiilia sidosta täytetyn ja alkuperäisten kerrosmateriaalien välillä.

25 Nyttemmin ehdotetaan myös, että kaivetaan tarpeel lisen levyinen pinta-aukko tai kaivanto vasaralla ja/tai kaivurilla ja sitten kun perusta on täytetty ja tiivistetty erotetaan pinta- ja kantavat kerrokset pyörösahauksella edellisen kaivannon reunojen välistä ja erotettu materiaa-30 li poistetaan. Täten syntyy lujitetun perustan ja jäljellejäävän kantavan keroksen välille porrastus, joka sitten voidaan täyttää kantavalla ja sittemmin pintakerroksella. Tosin näillä toimenpiteillä saadaan perustan laskeutuminen vähentymään ja esiintyy myös teräväreunaisia erotusleik-35 kauksia, mutta kuitenkaan ei saada uutta kantavaa kerrosta

II

3 901C 7 sitoutumaan vanhaan, siellä olevaan kantavaan kerrokseen johtuen sileästä leikkauspinnasta, mikä myötävaikuttaa materiaalin vajoamiseen. Lisäksi syntyy tässä sangen suuret työkalukustannukset johtuen pyörösahanterän syvästä 5 käytöstä.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada menetelmä, jolla nämä epäkohdat saadaan korjatuksi, ts. että voidaan estää uudelleen asetettavan kantavan kerroksen ja myös pintakerroksen vajoaminen. Tämä saavutetaan keksinnön mu-10 kaisella menetelmällä siten, että pintakerros leikataan pyörösahalla kantavaan kerrokseen saakka ja että sitten noin 30 cm päähän tästä sahausleikkauksesta, pinta-aukon, tai kaivannon sisäpuolelle tehdään ylempään kantavaan kerrokseen ja mahdollisesti vielä, samalla porrastuksella 15 perustaan aukko, käyttäen hydraulista vasaraa, jossa on lapio ja/tai kaivurilla, edullisesti maaimurilla.

Pinta-aukkoja tai kaivantoja ei tehdä enää kuten tähän asti siten, että sivupinnat, pintakerroksesta pohjaan asti ovat tasaisia pintoja, vaan niissä on pintaker-20 roksen ja kantavan kerroksen ja mahdollisesti vielä kantavan kerroksen ja perustan välissä ainakin yksi porrastus -olakkeinen vietto. Tämä olake mahdollistaa sen, että ensin voidaan laittaa tiivistetyn perustan päälle kantava kerros, jonka päälle sitten laitetaan kova pintakerros, 25 kuin kansi, jolloin tämä kova pintakerros jakaa kuormaa kuten alkuperäinen konstruktio, ja joka myös jakaa kuormaa alkuperäiselle pintakerrokselle. Täten joutuu muovautuva kantava kerros pienemmälle rasitukselle, kuten tämän tapaisissa liikennetasoissa yleensä, joten mikäli perusta on 30 riittävän tiivis, kantavan kerroksen ja tietystikään myös pintakerroksen vajoamista ei enää tapahdu. Käytäntö on tosiasiassa osoittanut, että eri kerrosten huolellisella rakentamisella ja perustan riittävällä tiivistämisellä saavutetaan se, että tällaiseen pinta-aukkoon tai tällai-35 seen kaivantoon liitetty materiaali ei vajoa.

4 90107

Huomattavaa on se, että ainoastaan pintakerros leikataan pois pyörösahauksella, jolloin heti työn alkaessa pintakerroksen jännitys katoaa, jolloin työskenneltäessä edelleen hydraulisella vasaralla pintakerros ei murru enää 5 kontrolloimattomana, jolloin aina muodostuu pinta-aukon tai kaivannon reunoille siisti sahausleikkaus. Tällöin saadaan jälleen paitsi kaunis suljetun pinta-aukon tai kaivannon ulkonäkö, myös myöhemmän pintatason valu tai urakaistan teko on helppoa.

10 Merkittävä lisäetu saadaan siinä, että kun on puh kaistu pintakerros, työskennellään jonkin välimatkan päässä tästä erotteluleikkauksesta hydraulisella vasaralla, jolloin täytyy menetellä siten, että vasaranlapion erotusleikkausten väli on aina lapionleveys. Työskentely 15 vasaralapiolla antaa jo rauhattoman, kulmikkaan erotuspinnan, johon tulee vielä lisäulkonemia vasaran yksittäisten työpintojen väliin. Suositeltavaa on tehtäessä syvempiä pinta-aukkoja tai kaivantoja ja kaivettaessa kaivurilla tai ensisijassa maaimurilla se, että tehdään vielä yksi 20 porrastus 5-30 cm, jolloin syntyy pinta-aukon tai kaivannon seinämä, joka hammastuu myöhemmin tuotavan maa-aineksen tai kantavan kerroksen materiaalin kanssa. Näiden kerrosten myöhempi vajoaminen on täten estetty.

Olakkeiden tekeminen keksinnön mukaisella menetel-25 mällä edellyttää huolellista työskentelyä, mitä ei aina katutöissä voida edellyttää. Keksinnön mukaan on vielä kehitetty myös laite menetelmän toteuttamiseksi, jolla saadaan paitsi varmasti menetelmän mukaiset tarpeelliset porrastukset pintakerroksen ja kantavan kerroksen välille, 30 myös tämän työn suoritus oleellisesti helpommaksi ja nopeammaksi. Keksinnön mukainen laite tunnetaan ensisijaisesti yksiakselisesta, katuliikenteeseen sallitusta perävaunusta, joka on varustettu välitangolla ja jossa on moottoriajoneuvon perävaunun kytkin, jossa on ohjattava vetopyörä 35 ja joka on yhdistetty moottoriin, edullisesti hydrauli-

II

5 90107 moottoriin ja jonka sivulla on hydraulimoottorilla varustettu pyörösaha sekä hydraulinen vasara, molemmat ensisijassa hydraulisella nostosylinterillä liikuteltavia ja jonka päälle on asennettu käyttömoottorilla varustettu 5 hydrauli-aggregaatti.

Liikuteltavat, joskin katuliikenteeseen kielletyt käyttömoottorilla varustetut pyörösahakoneet, ovat jo tunnettuja. Näitä laitteita käytetään kuten yllä on selitetty, ne siis leikkaavat pintakerroksen ja mahdollisesti 10 myös osaa kantavasta kerroksesta. Sen jälkeen laajennetaan leikkauskohtaa, kuten edellä on selitetty käyttämällä paineilma- tai hydraulisia vasaroita, jolloin näiden vasaroiden lapion muotoiset terät koskettuu tähän sahausleik-kaukseen. Vastakohtana tälle on keksinnön mukaisessa perä-15 vaunussa sen tyyppinen pyörösaha käyttömoottoreineen, sa moinkuin hydraulinen vasara, joka kuitenkin on sijoitettu muutettavalle etäisyydelle pyörösahasta, jolloin lapion muotoinen terä vaikuttaa juuri tällä etäisyydellä pyörösa-halla liikennetason pintakerrokseen tehdystä leikkaukses-20 ta. Tällöin syntyy toisaalta sahausleikkauksesta ja toisaalta hydraulisen vasaran tekemänä rajattu pintakerros-materiaalin kappale, joka on helposti nostettavissa ylös oikein muotoilluilla nostotyökaluilla. Työtä jatketaan tunnetulla tavalla hydraulisella vasaralla tai kaivurilla, 25 joka erottaa kantavan kerroksen perustusta myöden, jolloin nämä erotetut kantavan kerroksen materiaalit voidaan myös nostaa vastaavilla nostotyökaluilla ylös. Pinta-aukon tai kaivannon jatkotyö voidaan suorittaa edullisella tavalla maaimurilla, jolla ei ole ainoastaan sitä etua, että kai-30 vamisessa ei vahingoiteta maahan asetettuja johtoja, vaan se myös nopeuttaa työntekoa.

Edellä mainittu nostolaite voi olla myös perävaunussa samanaikaisesti, tarkoituksenmukaisesti siten, että vasaran nostosylinteriin on kiinnitetty varsi pihdintapai-35 sine tartuntalaitteineen, joka voi tarttua erotettuun pintakerros- tai kantavan kerroksen palaan ja nostaa se ylös.

6 90107

Luonnollisestikaan ei tarvitse työskennellä juuri niin kuin edellä on selitetty, vaan voidaan myös ensin tehdä sahausleikkaus ja nostaa sahausleikkauksella kantavaan kerrokseen asti rajattu taso ylös ja sitten työn jat-5 kuessa erotetaan hydraulisella vasaralla kantava kerros ja samoin myös perusta ja lopuksi ne nostetaan ylös.

On samantekevää, kumpaa työtapaa noudatetaan, sillä tämä keksinnön mukainen työ perävaunun kanssa on osoittautunut sangen käytännölliseksi, sillä perävaunua voidaan 10 siirtää ja pitää halutussa suunnassa välitankoon sijoitetulla, tarkoituksenmukaisesti hydraulimoottorin vetämällä vetopyörällä. Tämä ei ole tärkeää vain hyvän rajauspinnan tekemisen vuoksi, vaan myös työkalujen, erityisesti pyörö-sahanterän varjelemisen vuoksi. Perävaunun ajamisen hel-15 pottamiseksi on perävaunun taaemmissa kulmapisteissä kor-keussäädettävät tukipyörät, jotka paitsi keventävät perävaunun pyörien kuormitusta myös poistavat tämän akselin aiheuttaman joustavan työkalun heilahtelun. Lisäksi voidaan tukipyörien korkeutta säätää, jolloin voidaan työs-20 kennellä myös esim. jalkakäytävän reunalla, jolloin toinen tukipyörä liikkuu ajoradalla ja toinen jalkakäytävällä.

Lopputuloksena on tässä laite, joka mahdollistaa teräväreunaisten, rajattujen pinta-aukkojen tai kaivanto-25 jen tekemisen, ja lisäksi näiden töiden sellaisen viimeistelyn, että täytettyjen kerrosten myöhempi vajoaminen on lähes poissuljettu.

Menetelmän toteutus ja keksinnön mukainen laite on kaaviomaisesti esitetty piirustuksessa, jossa: 30 kuvio 1 esittää menetelmäkaaviota, kuvio 2 esittää laitteen kuvaa välitangon kohdalla, kuvio 3 esittää sivukuvaa ja kuvio 4 esittää perävaunun työsivua takaa nähtynä, kuvio 5 esittää yksityiskohtaa tukipyörän kohdalla. 35

II

7 90107

Liikennetason rakenne on esitetty kuviossa 1 kaavamaisesti. Siinä on esitetty perustalla 9 olevat liikenne-tason pintakerros 7 ja kantava kerros 8. Menetelmän mukaan erotetaan pintakerros 7 kohtisuoralla tai 20° kulmassa 5 pintakerroksen yläpintaan nähden tehdyllä pyörösahaleik-kauksella 10 ja nostetaan pois. Sen jälkeen murretaan kantava kerros 8 hydraulisella lapiolla n. 30 cm etäisyydellä saakka katkoviivalla piirrettyä linjaa 11 pitkin ja taas poistetaan hajotettu kantavan kerroksen materiaali. Jos 10 pinta-aukko tai kaivanto täytyy tehdä syvemmäksi, suoritetaan kaivaminen kaivurilla, ensisijassa maaimurilla katkoviivalla 12 esitettyä linjaa pitkin. Tällä menetelmällä on se etu, että pyörösahaleikkauksella 10 saadaan pintakerros siististi erotetuksi, että tällöin myös syntyy vastaavasti 15 puhtaat reunukset, jotka ei näytä vain edulliselta, vaan jotka voidaan moitteettomasti kiinnittää pinta-aukon tai kaivannon täyttämisen jälkeen paikalle jääneeseen pintakerrokseen 7. Kantavassa kerroksessa 8 ja perustassa 9 syntyy sitä vastoin varsin voimakkaasti profiloidut sei-20 nät, jotka mahdollistavat myöhemmin täytettävän perustan tai kantavan kerroksen materiaalin tarttumisen paikalle jääneeseen perustaan tai kantavaan materiaaliin. Täten saadaan vältetyksi tämän materiaalin vajoaminen, tietysti sillä edellytyksellä, että edeltävä tiivistys on hyvin 25 suoritettu, ja saadaan tasainen ja tasaisena pysyvä pintakerros .

Tämän kaavamaisesti esitetyn menetelmän toteuttamisessa käytetään yksiakselista perävaunua 1, jossa on kor- keussäädettävä välitanko 2, jossa on ajoneuvon perävaunu- 30 kytkin 3. Perävaunuun on asennettu polttomoottorilla varustettu hydrauli-aggregaatti 4. Perävaunun sivulla ovat pystyjohteet 5, joiden välissä on nostosylinteri 13. Pys-tyjohteiden 5 väliin on sijoitettu hydraulinen vasara, *- ·' jota nostosylinteri 13 nostaa ja laskee. Näihin johteisiin 35 on sijoitettu myös pidin 14, jossa on pyörösahanmoottori 8 <50107 pyörösahanterineen, joten nostosylinteri 13 nostaa ja laskee myös tätä pyörösahanmoottoria pyörösahanterineen.

Välitankoon 2 on kiinnitetty kääntönivelen 19 ympäri kääntyvä, ohjaimella 15 ohjattava vetopyörä 6, jota 5 käyttää hydraulimoottori 19. Sekä vetopyörän 6, että vasaran ja pyörösahanmoottorin hydraulimoottorin 19 ohjaus 18 on perävaunun 1 etupuolella, ohjaimen 15 lähellä.

Perävaunun 1 taaemmassa kulmassa on tukipyörän 17 korkeussäädettävä kiinnitin 16, joka kuvion 5 mukaan saa-10 daan työasentoon kääntämällä (nuoli 20) kiinnitintä 16 alaspäin. Kiinnittimessä 16 on piirustuksessa sangen yksinkertainen laite tukipyörän 17 korkeudensäätöön, nimittäin manuaalisesti käytettävä ajoneuvonnostin. Luonnollisesti voitaisiin tähän ajoneuvonnostimen sijaan valita 15 hydraulimäntä, koska hydraulivoimaa on saatavilla.

Perävaunu 1 voidaan kiinnittää perävaunukytkimes-tään 3 moottoriajoneuvon vastaavaan kytkimeen, jolloin se voidaan helposti ja nopeasti siirtää käyttökohteeseen. Käyttökohteessa, hydrauli-aggregaatin 4 käynnistämisen ja 20 vetopyörän 6 laskemisen jälkeen merkittyyn käyttötilaan, ajetaan perävaunua 1 tällä vetopyörällä 6 siten, että kun hydraulisylinteri 13 on laskenut pyörösahanterän alas, pintakerrosta 7 voidaan leikata korkeintaan kantavaan kerrokseen 8 asti. Sen jälkeen otetaan käyttöön hydraulinen 25 vasara lapioineen, joka erottaa kantavasta kerroksesta 8 ja/tai, riippuen tämän kantavan kerroksen 8 paksuudesta, erottaa myös perustaa siten, että pintakerroksen pyörösa-haleikkaukseen jää n. 5 - 30 cm porrastus. Tuloksena syntyy pinta-aukko tai kaivanto, jossa pintakerros 7 on siis-30 tisti ja tarkasti leikattu ennalta määriteltyä erotuslin-jaa myöden, johon liittyy sitten sisäpuolella oleva, varsinaisen pinta-aukon tai kaivannon seinään ulottuva porrastus. Töiden suorituksen jälkeen täytetään pinta-aukko tai kaivanto jälleen, tiivistetään ja siihen laitetaan 35 kantava kerros 8 ja lopuksi porrastuksen päällälepäävä pintakerros 7.

Il

Claims (11)

1. Menetelmä pinta-aukkojen ja kaivantojen tekemiseksi kiinteisiin liikennetasoihin - yleensä muille lii- 5 kenneväylille kuin kiskoväylille kuten kaduille ja puistoihin - joissa on perusta (9) ja pintakerros, jolloin pintakerros on tehty kantavasta kerroksesta (8) ja sulkevasta pintakerroksesta (7), bitumista ja betonista, tunnettu siitä, että pintakerros (7) leikataan pyörösa-10 halla kantavaan kerrokseen (8) saakka ja että sitten noin 30 cm päähän tästä sahausleikkauksesta, pinta-aukon tai kaivannon sisäpuolelle tehdään ylempään kantavaan kerrokseen (8) ja mahdollisesti vielä, samalla porrastuksella perustaan (9) aukko, käyttäen hydraulista vasaraa, jossa 15 on lapio ja/tai kaivurilla, edullisesti maaimurilla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pyörösahausleikkaus pintakerroksen ulkopinnan suhteen tapahtuu 90 - 60° kulmassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että vasaralapion erotusleikkaus tapahtuu aina lapionleveyden välein.

4. Laite jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu ensisijaisesti yksiakselisesta, katuliikenteeseen sallitusta perävau- 25 nusta (1), joka on varustettu välitangolla (2) ja jossa on moottoriajoneuvon perävaunun kytkin (3), jossa on ohjattava vetopyörä (6) ja joka on yhdistetty moottoriin (19), edullisesti hydraulimoottoriin ja jonka sivulla on hydrau-limoottorilla varustettu pyörösaha sekä hydraulinen vasa-30 ra, molemmat ensisijassa hydraulisella nostosylinterillä (13) liikuteltavia ja jonka päälle on asennettu käyttö-moottorilla varustettu hydrauli-aggregaatti.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että pyörösaha ja vasara ovat sijoitetut 35 perävaunun takasivulle, välitangon (2) vastakkaiselle sivulle. 10 <50107

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että pyörösahanmoottori on sijoitettu nostovarteen (pidin 14), joka on käännettävissä 90 ja 60° välillä pintakerroksen yläpinnan suhteen.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun nettu siitä, että pyörösaha on siirrettävissä työs-kentelysuunnassa 10 - 30 cm ja sivusuunnassa 5 - 30 cm vasarasta poispäin.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n - 10. e t t u siitä, että pyörösaha ja vasara ovat saman nos- tosylinterin (13) piirissä (t. liitettävissä siihen).

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että vasaran nostosylinteriin (13) on kytketty kääntyvä nostovarsi, jossa on pihdintapainen tar- 15 tuntalaite erotetun pinta- tai kantavan kerroksen nostamista varten.

9 90107

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että perävaunun (1) takanurkkien alueella on sisään- ja ulosajettavat ja/tai työasemaan käännet- 20 tävät korkeussäädettävät tukipyörät (17).

11. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että perävaunun työnpuoleinen sivuseinä on niin paljon vaunun sisäpuolella, että välitangon puolelta on näkyväisyys työlaitteisiin. 25 II 11 90107