FI89420C - Manoeverventil - Google Patents

Description

39 420

OHJAUSVENTTIILI - MANÖVERVENTIL

Tämän keksinnön kohteena on ohjausventtiili kahden erillisen painejärjestelmän paineiden p^ ja p2 välisen määrätyn riippuvuuden säätämiseksi, jossa tarkemmin määriteltynä on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiset tunnusmerkit.

Tämän kaltaiset ohjausventtiilit ovat tunnettuja standardi-lehdestä DIN 24300, maaliskuu 1966, sivu 7, no. 3.2. Siinä on esitetty niin kutsuttu paineporrasventtiili (suhteellinen paineenalennusventtiili). Tällainen ohjausventtiili huolehtii siitä, että paineiden p^ ja p2 välille saadaan tietty suhdearvo b.

Erillisiä paine järjestelmiä, joiden paineiden tulee olla edellä esitetyllä tavalla toisistaan riippuvia, esiintyy esimerkiksi paperikoneiden telapuristimissa, erityisesti märkäpuristimissa (paperirainan kuivattamiseksi) ja/tai kalentereissa (paperirainan kiillottamiseksi). Tällaisissa telapuristimissa voi ainakin yksi teloista olla muodostettu taivutussäätötelaksi, esim. niin kutsutuksi uivaksi telaksi. Tällöin on tärkeätä kahden erillisen painejärjestelmän oikea säätö. Paineet käsittävät yhtäältä tehokkaan paineen ulompien hydraulisylinterien mäntiin, jotka hydraulisylinterit painavat yhtä telaa toista telaa vasten, ja toisaalta ainakin yhden kammion sisäpaineen, joka kammio sijaitsee taivu-tussäätötelassa pyörivän telavaipan ja sen läpi ulottuvan kiinteän "palkin" välissä. Voi kuitenkin olla kysymys myös kahden taivutussäätötelan toisiaan vasten vaikuttavista kahdesta sisäpaineesta, joiden taivutussäätötelojen telavaippo-ja puristetaan vastakkain.

Tällaisissa telapuristimissa, joissa on kaksi erillistä paine järjestelmää, edellytetään, että mainittujen paineiden p^ ja p2 välinen suhde suurella varmuudella säilyy jatkuvasti.

2 89420

Erityisesti vikatilanteessa, esimerkiksi ohjausilman tai hydraulipumpun katkon tai johdon rikkoutumisen yhtäkkiä tapahtuessa, tulee paineiden p^ ja p£ välille mahdollisimman nopeasti saada jälleen haluttu riippuvuus. Toisin sanoen: kun tällaisessa epästationäärisessä prosessissa yksi paineista muuttuu, täytyy myös toisen mahdollisimman pian muuttua samassa suhteessa. Jos näin ei tapahdu, on olemassa vaara, että tela tai paperirainan kanssa telapuristimen läpi kulkeva huopa tai käsiteltävä paperiraina itse vahingoittuu. Tällaiset vauriot ovat aiemmin olleet hyvin yleisiä, koska ei ole pidetty huolta riittävän tarkasti oikeasta painesuh-teesta epästationäärisissä käyttötilanteissa.

Nykyisin käytettävät järjestelmät käyttävät sähköisesti tai pneumaattisesti esisäädettyjä hydrauliventtiilejä, jotka aikaansaavat tietyn paineen hydraulisiin painekammioihin. Vaikkakin epästationäärisissä tilanteissa, eli kohotettaessa tai alennettaessa käyttöpainetta, säätöventtiilit toimivat viiveettä, ei samanaikaista paineenmuutosta muissa kammioissa ole odotettavissa, koska koneen osat ovat elastisesti muotoaan muuttavia ja tällaisen muodonmuutoksen aikaansaamiseksi on ensin pumpattava tietty öljymääräsäätöventtiilien läpi. Konstruktiivisista syistä on poissuljettua aikaansaada tällä vanhalla säätörakenteella molemmissa hydraulisissa järjestelmissä kuormitus- ja kevennystilanteissa aina sama vakioaika muodonmuutoksesta syntyvän hydraulisen työtilavuu-den täyttämiselle tai tyhjentämiselle.

Esimerkinomaiseesti saadaan DE-kuulutusjulkaisun 33 28 779 kuv.l mukaisen hydraulisen taivutussäätötelan tarvittavat dimensiot seuraavalla tavalla: Paineen muuttuessa, esimerkiksi telojen puristuminen toisiaan kohti muuttuu nollasta maksimipaineeseen, muuttavat yhtäältä sivukehykset, jotka eivät näy kuviossa, muotoaan 2 mm, telan palkki 11 sitä vastoin taipuu keskeltä 30 mm. Ulompien hydrau1ipumppujen, jotka aikaansaavat paineen ulomman puristushydrauliikan 3 39420 painekammioihin 32 ja 33, syöttöteho on 40 1/min. Mäntien halkaisija on 300 mm. Jos jätetään vuoto- ja kuristushäviöt huomioonottamatta, kuluu täyden paineen saavuttamiseen ulompaan järjestelmään laskennallisesti 0.42 s. Toisaalta pukin taipumisen syrjäyttämä tilavuus on 140 1 ja pumpun syöttö-määrä 90 1/min. Tällöin sisemmän järjestelmän tarvitsema aika täyden paineen saavuttamiseen on laskennallisesti 93 s, eli enemmän kuin 200-kertainen ulomman järjestelmän tarvitsemaan aikaan verrattuna! Ulomman puristus järjestelmän tekemiseksi samanlaiseksi kuin sisempi, ei ole toivottavaa, koska esimerkiksi häiriötilanteissa halutaan puristin avata nopeasti. Sen lisäksi esiintyy sisemmässä järjestelmässä paineen ja öljyn lämpötilasta riippuvia vuotohäviöitä, jotka voivat käyttöajan mukana muuttua. Tähän astisilla keinoilla ei siis toivottu, samanaikainen, tarkka paineen muutos molemmissa paine järjestelmissä ole mahdollinen.

Eurooppapatenttihakemuksessa 0 112 625 on esitetty samanlaiseen tarkoitukseen suunniteltu venttiililaite. Siinä on ennen kaikkea oneumaattisesti esiohjatut venttiilimännät paineen o^ ohjaamiseksi ensimmäisen hydraulijärjestelmässä ja riippumännäksi muodostettu ohjausventtiili paineen Ρ2 ohjaamiseksi toisessa hydraulijärjestelmässä riippumatta ensimmäisen järjestelmän paineesta p^. Tämä ohjausventtiili soveltuu stationääriseen käyttöön, jolloin saavutetaan näiden kahden paineen välinen säätösuhde ?2 = b * p^. Tällä venttiilillä ei kuitenkaan ole mahdollista saattaa enempää kuin kaksi painetta keskenään yhteyteen, mikä silloin tällöin on toivottavaa. Haitallisempaa on kuitenkin se, että häiriötilanteissa haluttu painesuhde = ^ menetetään tällä venttiilillä. Niinpä toisen eurooppapatenttihakemuksen 0 109 220 mukaisessa ohjausventtiiIissä on edellä esitetyn ohjausventtii1 in lisäksi järjestetty 1 isävarmistusventtiili hydrau l ijärjesteImien väliin, joissa vallitsevat paineet p^ ja p^. Tämä on suunniteltu siten, että heti kun paine jom-massa kummassa järjestelmässä on tietyn määrän liian suuri, 4 89420 avautuu venttiili ja ylipaine purkautuu. Koska kuitenkin venttiilin avautumiseen tarvitaan jousivoimaa ja johdoissa ja venttiilikappaleissa syntyy kitkahäviöitä, ei myöskään tällä laitteella voida saavuttaa tarkkaa säätösuhdetta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ohjausventtiili määrätyn riippuvuuden säätämiseksi kahden erillisen paine-järjestelmän paineiden välille, joka venttiili pitää entistä tarkemmin halutun painesuhteen näiden Dainejärjestelmien välillä niin stationäärisessä kuin myös epästationäärisessä käyttötilanteessa. Samanaikaisesti tulisi painejärjesteImien rakennetta mahdollisimman pitkälle yksinkertaistaa, niin että valmistuskustannuksia voitaisiin alentaa eikä virheitä laitteen säätämisessä enää tapahtuisi. Lopuksi tulisi tarvittaessa olla mahdollista muuttaa näiden paineiden suhdetta mahdollisimman yksinkertaisella tavalla.

Tämä on toteutettu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisesti. Tämä käsittää toisin sanoen seuraavaa: ohjaus-venttiilin mäntä ja runko muodostavat yhdessä kaksi ylivuo-torakoa. Nämä on erotettu toisistaan siten, että kummankin paine järjestelmän nesteet pysyvät täysin erossa toisistaan. Tarvittaessa voidaan myös matalapainetilat, joissa paine-neste virtaa ohitettuaan y1ivirtausraot, erottaa toisistaan. Koska kuitenkin usein käytetään molemmissa painejärjestelmissä samaa painenestettä ja koska sen lisäksi molemmissa matalapainetiloissa vallitsee usein sama paine, esim. ilmanpaine, voidaan tehdä myös vain yksi matalapainetila, joka on molemmille ylivuotoraoilie yhteinen (patenttivaatimus 6).

Keksinnön mukaisessa ohjausventtiiIissä voivat molemmat män-tä-päätypinnat, jotka molemmissa paine järjestelmissä olevien paineiden avulla paineistetaan, olla tarvittaessa yhtä suuret, kun paineiden välisen suhteen oitää olla pysyvästi 1. Yleensä on kuitenkin välttämätöntä, että tämä painesuhde 5 89420 poikkeaa l:stä, niin että tunnetulla tavalla päätypintojen tulee olla erisuuret.

Kaikissa keksinnön mukaisen ohjausventtiilin erilaisissa sovellutusmuodoissa saavutetaan seuraavaa: Kun männän nor maalissa tasapainotilanteessa, kuten tunnetuissa ohjausvent-tiileissä, toisen paineen p^ säätö tapahtuu ylivuotoraon avulla, johon virtaa jatkuvasti pieni nestemäärä toisesta painetilasta matalapainetilassa, ei keksinnön mukaisesti järjestetyssä lisäylivuotoraossa tapahdu säätöä. Paineen säätö alkaa lisäylivuotoraossa vasta, kun toinen paine p^ (esimerkiksi häiriötilanteessa) alittaa halutun arvon. Siinä tapauksessa huolehditaan siis siitä, että ensimmäinen paine o^ palaa samanaikaisesti toisen paineen p£ kanssa, jolloin haluttu painesuhde säilyy jatkuvasti. Keksijä on huomannut, että tämän lisätoiminnon puuttuminen tunnetuista ohjausvent-tiileistä on ollut syynä aiemmin esitettyihin vaikeuksiin.

Patenttivaatimuksen 2 tunnusmerkkien avulla voidaan saavuttaa se, että keksinnön mukainen ohjausventtiili ei pelkästään ota huomioon esimerkiksi taivutussäätötelan painekam-miossa vallitsevaa painetta vaan myös vastapaineen, esi merkiksi öljyviskositeetin ja poistoedellytysten mukaan muuttuvan vastapaineen p^ taivutussäätötelan palkin toisella puolella.

Patenttivaatimuksen 3 mukaisilla tunnusmerkeillä saavutetaan se, että paine-ero p^ - p3 on tarkasti lineaarinen paineen p^ suhteen.

Patenttivaatimuksessa 4 annetut tunnusmerkit ovat muista oh-jausventtiilistä jo tunnettuja. Keksinnön mukaisen ohjaus-venttiilin tapauksessa voidaan lisävoiman F5 avulla saavuttaa esimerkiksi se, että vertikaalisesti puristavan telan omapaino otetaan huomioon paineen säädössä. Siten ohjaus-venttiili ei sovellu ainoastaan säädön suorittamiseen kaavan 6 89420 P2 = b * p^ mukaisesti, vaan myös kaavan p2 = a + b * p·^ mukaisesti, jolloin eroarvon a määrittää lisävoima F5. Siinä tapauksessa, että, kuten edellä mainittiin, myös vastapaine o^ on otettava huomioon, tulee kaava muotoon P2=a+b* (p1-p3).

Periaatteessa voidaan ainakin yhteen männän ohjausreunaan muodostaa, kuten aiemmin mainittiin, männänvaippapintaan työstetty kehäura. Sopivimmin valitaan kuitenkin patenttivaatimuksen 5 johdanto-osassa esitetty ja niinikään tunnettu laite, sillä se on yksinkertaisempi ja tilaa säästävä ja se tarjoaa yksinkertaisin keinoin, nimittäin patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosan mukaisesti mahdollisuuden tarvittaessa muuttaa säätökaavan suhdearvoa b.

Patenttivaatimuksessa 7 mainituilla ohjaushoIkei1la voidaan saavuttaa se, että mäntä voidaan työntää runkoon lähes täysin vastuksettomasti. Tämä johtaa siihen, että ohjausvent-tiili toimii olennaisesti halutulla tarkkuudella.

Patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkeillä saavutetaan se etu, että vielä painetta p2 vastaan suunnattu vastapaine p^ voidaan ottaa huomioon, niin että kaava tulee muotoon ?2 — p^ = a + b * (p^ - p^). Patenttivaatimuksen 8 osan b tunnusmerkeillä huolehditaan siitä, että vastapaineen p^ muuttuminen ei vaikuta säätötapahtumaan.

Patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkin käyttö on suositeltavaa varsinkin niissä ohjausventtiilin rakenneosissa, jotka muodostavat keksinnön mukaisen lisäylivuotoraon. Koska nimittäin tähän ylivuotorakoon virtaa tosiasiassa vain suhteellisen harvoissa tapauksissa nestettä, on olemassa vaara, että männän ja runkoporauksen väliin kiinnittyy 1 ikapartikkelei-ta, jotka aiheuttavat kitkaa. Kartiomaisuuden ansiosta saavutetaan se etu, että yhtäältä 1 isäylivuotoraon kautta kulkee jatkuvasti pieni nestemäärä (ilman että taoahtuu säätöä) 7 89420 ja kuljettaa mahdolliset likapartikkelit pois ja toisaalta silti on olemassa riittävän suuri virtausvastus, joka pitää poisvirtaavan nestemäärän pienenä.

Seuraavassa keksinnön edullisia sovellutusmuotoja selitetään oheisten piirustusten avulla, joissa

Kuv. 1 esittää pitkittäisleikkausta keksinnön mukaisen oh-jausventtiilin ensimmäisestä sovellutusmuodosta.

Kuv. 2 esittää pitkittäisleikkausta kuv.l mukaisen sovellu-tusmuodon eräästä variaatiosta.

Kuv. 3 esittää keksinnön mukaisen ohjausventtiiIin erästä toista sovellutusmuotoa.

Kuv. 4 esittää erään käyttöesimerkin keksinnön mukaiselle ohjausventtiili lie. Tässä on kysymyksessä kolmitelapuristi-men kahden erillisen paine järjestelmän kaaviomainen esitys.

Kuviossa 1 esitetyssä ohjausventtii1issä 50 on alempi mäntä 1 ja ylempi mäntä 2, jotka on yhdistetty männänvarre11a 3 ja järjestetty runkoon 4, jossa on yläkansi 9 ja alakansi 10. Alemman männän 1 alapuolen toimivaan päätypintaan kohdistetaan painetilassa la vallitseva paine p^. Alemman männän 1 yläpuolen vastapainepintaan A3 kohdistetaan matalapaineti-lassa 3a vallitseva paine p3, joka on yleensä matalampi kuin p^. Siinä tapauksessa, että p^ on sama kuin ympäröivä ilmanpaine yhdistetään tila 3a yhteyden S ja johdon 33a välityksellä öljysäiliöön 20. Runkoväliseinä 12, jossa tiiviste-rengas 11, tiivistää matalapainetilan 3a lisämatalapaineti-lasta 4a. Siinä vallitsee paine p4, joka vaikuttaa ylemmän männän 2 vastapainepintaan A4. Myös tila 4a voi olla yhteyden U ja johdon 33 välityksellä yhteydessä öljysäiliöön 26. Männänvarsi 3 on yhtäältä laakeroitu väliseinään 12 ja toisaalta tapilla 13 runkoporaukseen 14. Tapissa 13 on yhteys- 8 89420 poraus 16 painetilan 2a ja tilan 15 välissä. Mäntään 1 kohdistetaan kierre jousella 17 lisävoima F5, joka on säädettävissä kiertämällä kierrekappaletta 18. Sen kierreporaus kannessa 10 on lukittu ruuvilla 19.

öljysäiliöstä 20 johtaa pumppu 21 öljyä painejohdon 21a kautta hydrauliseen puristuselementtiin 22. Painejohdosta 21a johtaa yhteysjohto 23 yhteyden R kautta painetilaan la. Y1ivuotojohdossa 25 oleva paineenrajoitusventtiili 24 pitää yllä painetta p^ painetilassa la. Öljysäiliöstä 26 siirtää pumppu 27 öljyä painejohdon 27a kautta hydrauliseen puris-tuselementtiin 28. Haarajohdon 29 kautta virtaa öljy paineessa ?2, joka on tavallisesti suurempi kuin p^, yhteyden T kautta tilaan 2a ylemmän männän 2 yläpuolelle, jonka toimiva päätypinta A2 on pienempi kuin Ai. Paine p^ painaa koko männän 1, 2, 3 niin pitkälle alaspäin, kunnes raon 32 kautta alkaa poistua öljyä. Näin tilassa 2a pysyy paine p^ sellaisessa arvossa, että voimat Fl + F5 alempaan mäntään 1 ja voima F2 ylempään mäntään 2 ovat tasapainossa.

Kuviossa 2 on kuv.l runko-osia 4, 9, 10 vastaavat runko-osat merkitty viitenumeroilla 4', 9' ja 10'. Tässä lisävoimaa F5 ei aikaansaada jousen avulla vaan hydraulisesti. Johdon 30 kautta johdetaan nestettä paineessa p^ tilaan 5a ja painetaan mäntäosaa 5 vasten, joka voi liukua porauksessa 31 ja muodostaa mäntäosan 1' pidennyksen. Muuttamalla painetta p5 voidaan lisävoima F5 säätää haluttuun arvoon. Ylempi, väliseinässä 12' liukuva mäntäosa 2' omaa koko pituudellaan saman halkaisijan DO. Siten ei tarvita ylempää vastapainepin-taa (kuten A4 kuviossa 1). Mäntäosan 5 halkaisija D5 on sama kuin mäntäosan 2' halkaisija DO. Niinpä mäntäosassa 1' toimiva päätypinta Ai on yhtä suuri kuin vastapaineointä A3.

Kuviossa 3 esitetyssä ja kokonaisuudessaan viitenumerolla 150 merkityssä ohjausventtiiIissä on olennaisesti viisi runko-osaa, jotka (ylhäältä alas) on merkitty viitenume- 9 B 9 420 roilla 101, 102, 103, 104 ja 105. Ylempiin runko-osiin 101 ja 102 johdetaan jälleen toinen paine p^. Männänvarteen 113 on kiinnitetty ylempi, pienempi mäntä 112, joka paineistetaan toisella paineella p2, sen lisäksi keskimmäinen, suhteellisen suuri mäntä 111, joka paineistetaan alakautta ensimmäisellä paineella p^ ja lopuksi alapäähän vaimennus-mäntä 114, joka on paineistettu molemmilta puolilta ensimmäisellä paineella p^. Viimeksi mainittu vaimennusmäntä 114 ei siis paineensäätötapahtumassa vaikuta. Se vain vaimentaa koko mäntä järjestelmän liikkeitä, niin että heilahtelut voidaan välttää.

Runko-osa 102 muodostaa väliseinän 102a, johon on järjestetty pallo-oh jausholkki 106 männänvarren 113 kitkattomaksi laakeroimiseksi. Väliseinän 102a läpi kulkee useita porauksia 102b, niin että runko-osien 102 ja 103 sisätilat muodostavat yhden yksittäisen matalapainetilan 3a', jossa vallitsee yhtenäinen, matalampi paine p^. Runko-osaan 104 on järjestetty toinen pallo-ohjausholkki 116 männänvarren 113 alaosan ohjaamiseksi. Tässä runko-osassa on yhteysporaukset, jotka johtavat paineen p^ vaimennusmännän 114 molempiin päihin. Kaaviomaisesti esitetty, säädettävä kuristin 120 toimii vaimennusefektin säätämiseksi.

Keskimmäinen mäntä 111, jonka alempaan päätypintaan kohdistuu ensimmäinen paine p^ ja lisäksi jousen 117 voima, pienenee ylöspäin kartiomaisesti. Kartiomaisuus on välillä 1:200 ja 1:500.

Ylempien runko-osien 101 ja 102 väliin on asetettu vaihdettava levy 118. Siinä on keskiporaus, jonka halkaisija vastaa ylemmän männän 112 halkaisijaa. Nämä molemmat rakenneosat 112 ja 118 muodostavat ohjausreunoiHaan ylivuotoraon S2, joka pitää toisen paineen p2 halutussa arvossa. Kun tulee tarpeelliseksi muuttaa suhdearvoa b, tarvitsee vain ylemmän runko-osan 101 poistamisen jälkeen vaihtaa levy 118 ja mäntä

γ·. n λ ο η 10 C 7 ' \ Δ U

112 vastaaviin rakenneosiin, joilla on eri poraus- ja män-nänhalkaisija.

Kuv.4 esittää oaDerikoneen koLmite lakii1lotus laitteen kuv.l mukaisen oh jausventt i i Iin 50 käyttöesimerkkinä, jossa oh-jausventtii1issä on yhteysaukot (R), (S), (T) ja (U). Tämä venttiili 50 on välikappaleen 51 välityksellä yhdistetty uivan telan 53 palkkiin 52. Telalle 53 on järjestetty liikkumaton tela 54 ja sen päälle uiva tela 153, jossa on palkki 152. Oivissa teloissa 53, 153 on sylinterimaiset telavaipat 55, 155 , jotka on te lalaakerien 56, 156 kautta laakeroitu palkkeihin 52, 152 oyörivästi. Painetilat 57, 157 rajoittu vat päätytiivisteiden 58, 158 ja p itkittäist i ivista iden 59, 159 avulla palkkien 52, 152 ja telava ippojen 55, 155 väliin. Uiva tela 53 on pallomaisten laakeriholkkien 60 välityksellä yhdistetty jalustoihin 61. Välitela 54 järjestetään jalustojen suhteen pitrkittäissuunnassa liikkuvien 1iuklaakerien väliin. Ylemmän uivan telan 153 palkki 152 on yhdistetty pallomaisten laakeriholkkien 160 välityksellä suoraan tai väliin sovitettujen, kuvioissa esittämättömien, laakerivipu-jen välityksellä kummankin hydraulisylinter in 64 männänvar-siin 63. Sylinterit 64 on tuettu niinikään jalustaan 61, nivelten 65 välityksellä.

Painei lmajohto 66 johtaa paineenalennusventtii1iin 67 oh-jausilmaa. Paineenalennusventtii1iin säädetyn lähtöpaineen näyttää manometri 68 ja säätää ylemmässä uivassa telassa 153 olevan eropainesäätöventtii1 in 169 avulla halutun hydraulisen eropaineen painekammion 157 ja vuotokammion 170 välille.

Lisäventtiili 71 kohottaa paineenalennusventtii1 in 67 antamaa määrää 1 isävakioLla. Lisäventtii1 in lähtöpaine on luettavissa manometrilla 72. Tällä paineella ohjataan alempaan uivaan telaan 53 haluttu hydraulinen eropaine pai- nekammion 57 ja vuotokammion 70 väliin erooainesäätövent-tiilin 69 avulla.

n 39423

Mainitut pneumaattisesti esiohjatut hydrauliset eropaine-venttiilit 69 ja 169 ovat uivien telojen kirjallisuudesta tunnettuja.

Uivissa teloissa 53 ja 153 olevan hydraulisen paineen edellytyksenä on hydraulipumppujen 71 ja 171 käyttö, jotka pump-oaavat johtojen 72, 73 ja 172, 173 kautta öljyä telojen 53 ja 153 oa inekarmioih in 57, 157. Painekammioihin 57, 157 pumpatut öljymäärät kulkevat telojen läpi ja virtvavat johtojen 74, 1 74, erooaineventtii1 ien 69, 169 sekä johtojen 75, 175 kautta vuotokammioihin 70, 170 ja niistä johtojen 76, 176 ja 77, 177 kautta jälleen takaisin öljysäiliöön 78. Pai-neenrajoitusventtiilit 79, 179 on järjestetty vain turvallisuuden vuoksi ja ne ovat normaalikäytössä suljettuja.

Lisäpumppu 80 yhdessä pa inee.nra jo i tus ventti ί 1 in 81 kanssa huolehtii paineöljyvirtauksesta virtausjakajan 32 ja johtojen 84, 88 kautta hydrau 1isy1intereihin 64. Johtoon 84 liitetty haarajohto 83 johtaa ohjausventtiiIin 50 runkoyhtee-seen (T), joka säätää paineen p^ johtoihin 83, 84. Tämä naine o2 paineistaa johtojen 85 ja 86 kautta sylinterin 64 männän 87 yläouolella olevat painetilat.

Pumpun 80 kuljettaman öljyn yksi osa virtaa johdon 88 kautta, joka on varmistettu paineenrajoitusventtii1i1lä 89, pneumaattisesti esiohjattuihin paineensäätöventtiileihin 90, 91 ja paineistaa näiden välityksellä sylinterin 64 männän 87 alapuolet. Paineensäätöventtii le itä 90, 91 esiohjataan oneu-maattisella painesäätimellä 92, 93. Esiohjauspaineet ovat luettavissa manometrei1lä 94, 95.

Ohjausventtii1 in 50 runkoyhteestä (U) tulevaan oaluujohtoon 96 voi olla järjestetty Daineenrajoitusventtii 1 i 97 halutun naineen p^ säätämiseksi ohjausventtii1iin 50 siinä taoauk- 12 39 420 sessa, että tätä painetta tarvitaan (jousen sijasta) lisävoiman F5 aikaansaamiseksi.

Esitetty kaavio havainnollistaa keksinnön mukaisen säätöjärjestelmän kiistattoman yksinkertaisuuden.

Paineensäätöventtiilillä 67 säädetään viivavoima ylätelan 153 ja valitelen 54 välillä. Paineenkorotusventtiili 71 huolehtii automaattisesti paineen p^ kohotuksesta alatelan 53 painetilassa 57 verrattuna ylätelan 153 painetilan 157 paineeseen. Erosuuruus vastaa valitelen 54 oman painon vaikutusta sekä mahdollisia lisäkuormituksia. Männän 87 alapuoliin on kohdistettu tietty esipaine, joka vastaa telojen 54 ja 153 välisen viivavoiman ollessa "nolla" vastapainetta männän 87 yläpuolella. Tämän vastapaineen suuruus määrätään ohjausventtii1issä 50 säätämällä tietty lisävoima F5. Pai-neensäädintä 67 käyttämällä voidaan nyt säätää mikä tahansa haluttu viivavoima. Tällöin ohjausventtii1i 50 huolehtii aina vastaavasta suhteesta telan sisäpaineen ja ouristusosineen välillä sylintereissä 64. Ottamalla paineensäätimet 92, 93 käyttöön voidaan ulkoista puristusoainetta yksipuolisesti tai molemminpuolisesti mielivaltaisesti korjata ylös tai alas.

Claims (10)

13 3 9 4 2 G

1. Ohjausventtiili ensimmäisessä hydraulisessa painejärjes-telmässä vallitsevan ensimmäisen paineen (pj asettelemieksi ja toisessa hydraulisessa painejärjestelmässä vallitsevan toisen paineen (p2) asettelemiseksi ensimmäisestä paineesta riippuvasti, seuraavin tunnusmerkein: a) ohjausventtiilin (50) rungon (4, 9) sisällä liikkuva mäntä (1, 2) sisältää molemmissa päissä päätypinnan (AI, A2) , joista yhteen kohdistuu ensimmäisessä painetilassa (la) ensimmäinen paine (pj ja toiseen toisessa painetilassa (2a) toinen paine (pj ; b) mäntä (1, 2) ja runko (4, 9) muodostavat ensimmäisen ylivuotoraon (SJ , joka yhdistää ensimmäisen painetilan (la) matalapainetilaan (3a), kun toinen paine (p2) alittaa halutun arvon; c) mäntä (1, 2) muodostaa sitä paitsi rungon (4, 9) kanssa toisen ylivuotoraon (SJ , joka avaa toisen painetilan (2a), kun toinen paine (pj ylittää halutun arvon; tunnettu siitä, että d) männässä (1, 2) on ensimmäistä painetta (pj vastaan vaikuttava vastapainepinta (A3), joka on paineistettavissa matalapainetilassa vallitsevalla paineella (pj .

2. Vaatimuksen 1 mukainen ohjausventtiili, tunnettu seuraa-vista tunnusmerkeistä: a) ensimmäinen painetila (la), jossa vallitsee ensimmäinen ' paine (pj, on liitetty johdon (73) kautta painakammioon (57), joka on telapuristimeen kuuluvassa taivutussäätötelas- 14 8 9 4 2 0 sa (53) sen telavaipan (55) ja sen palkin (52) välissä ja toimii puristusvoiman siirrossa; b) toinen painetila (2a), jossa vallitsee toinen paine (p2) , on liitetty toisten johtojen (83, 84) kautta telapuristimeen kuuluvaan hydrauliikkasylinteriin (64), joka toimii kahden telan (53, 153) keskinäisessä puristuksessa, joista yksi on mainittu taivutussäätötela (53); c) matalapainetila (3a) on liitetty taivutussäätötelan (53) vuotokammioon (70).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ohjausventtiili, tunnettu siitä, että männässä (1', 2') on yhdestä päätypinnasta (AI) lähtien lisämäntä (5), joka on ohjattu runkoporaukseen (31) ja jonka halkaisija (D5) on sopivimmin valittu niin suureksi, että vaikuttava päätypinta (AI) on yhtä suuri kuin vastapainepinta (A3) (kuv.2).

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen ohjausvent— tiili, tunnettu siitä, että ainakin yhteen päätypinnoista (Ai, A2) on kohdistettu lisävoima (F5), sopivimmin jousen (17) voiman tai lisämäntään (5) vaikuttavan paineen (p5) muodossa.

5. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen ohjausventtiili, jossa männän (2) ylivuotoraon (S2) muodostavat ohjausreunat on järjestetty välittömästi toisen paineen (p2) paineistamaan mäntäpäätypintaan (A2), tunnettu siitä, että toisen paineen (p2) paineistaman mäntäpäätypinnan (A2) suuruus ja samalla ylivuotoraon (S2) halkaisija ovat muutettavissa siten, että männän ja rungon ne osat, jotka kannattavat ylivuotoraon (S2) ohjausreunoja, ovat vaihdettavissa vastaaviin erisuuriin rakenneosiin. 15 3 9 420

6. Jonkin edellisistä patenttivaatimuksista mukainen oh— jausventtiili, tunnettu siitä, että on järjestetty vain yksi yksittäinen matalapainetila (3a'), johon molemmat ylivuotoraot (SI ja S2) laskevat.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen ohjausventtiili, tunnettu siitä, että yksittäisen matalapainetilan (3a') sisälle on runkoon järjestetty ohjausholkki (106) mäntää (111, 112, 113. varten, sopivimmin sinänsä tunnetun pallo-ohjausholkin muodossa.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen ohjausvent— tiili, tunnettu siitä, että: a) runko (4, 9) rajoittaa väliseinän (12') avulla kaksi erillistä matalapainetilaa (3a ja 4a); b) väliseinässä olevan porauksen (12') kautta ulottuu päätypintoja (AI ja A2) yhdistävä mäntäosa (2'), jonka halkaisija (Do) on yhtä suuri kuin toisen paineen (p2) paineistaman päätypinnan (A2) (kuv.2).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen ohjausvent— tiili, tunnettu siitä, että ainakin yksi männän ohjaus-reunapareista tai runkoporaus on sillä tavalla kartiomainen, että siinä oleva rengasrako levenee ylivuotovirtauksen suunnassa, jolloin kartiomaisuus on sopivimmin välillä 1:200-1:500.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen ohjausvent— tiili, tunnettu siitä, että se on järjestetty taivutussää-tötelan (53) palkkiin (51), jolloin sen ensimmäinen paineti-la (la) on olennaisesti välittömästi yhdistetty siihen . telapainetilaan (57), joka välittää puristusvoiman palkista (51) telavaippaan (55). ie 8 9420