FI89398C - Foerfarande foer foerbaettring av ljudisoleringsfoermaogan hos en haolrumsfoersedd byggnadsplatta samt byggnadsplattekombination med god ljudisoleringsfoermaoga - Google Patents

Description

6 9 358

Menetelmä ontelolaatan ääneneristyskyvyn parantamiseksi sekä hyvän ääneneristyskyvyn omaava rakennuslaattayhdistelmä 5 Esillä oleva keksintö liittyy betonielementtirakentamiseen ja siinä käytettäviin betonisiin välipohjiin ja seiniin. Etenkin keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää laattamaisten rakennuselementtien ääneneristyskyvyn parantamiseksi.

10 Tällaisen menetelmän mukaan välimatkan päähän onteloidusta laattamaisesta rakennuselementistä sovitetaan tasomainen mate-riaalikerros ja sanotun materiaalikerroksen ja laattamaisen rakennuselementin väliseen tilaan järjestetään oleellisesti 15 joustavaa materiaalia olevat välikappaleet, jotka erottavat materiaalikerroksen ja rakennuselementin toisistaan.

Keksintö koskee myös patenttivaatimuksen 5 johdannon mukaista laattamaista rakennuselementtiyhdistelmää, jolla on hyvä ää-20 neneristyskyky. Tällaisessa yhdistelmässä on ensimmäinen onte-loitu rakennuslaatta, ainakin yksi toinen rakennuslaatta, joka on sovitettu välimatkan päähän ensimmäisestä rakennuslaatasta, sekä ensimmäisen ja toisen laatan välille sovitetut välikappaleet, jotka on valmistettu joustavasta materiaalista.

25

Betonielementtirakentaminen on tuonut rakennusosien valmistamiseen teollisen valmistamisen mahdollisuuden. Elementtirakentamiseen - kuten myös paikalla rakentamiseen - liittyy kuitenkin tiettyjä äänieristysteknisiä ongelmia. Niinpä kun talo :30 kootaan osista, rakenteisiin muodostuu paljon saumakohtia ja näiden kohdalle vastaavasti äänivuotoja. Samoin pyrkimys ke-veisiin rakenteisiin asettaa äänen vaimennuksen monien vaateiden eteen. Vaikka esivalmistettuja rakennuslaattoja käytetäänkin, voidaan eräät rakennusvaiheet kuitenkin vasta suorittaa 35 rakennuspaikalla, jolloin työtarkkuus vaihtelee luonnonolosuhteiden mukaan. Samoin betonissa ajan mittaan tapahtuvat muodonmuutokset on huomioitava jo rakenteessa.

Rakennusten ääneneristystä voidaan pitkälle selvittää teoreet-... 40 tisin laskentamallein. Kokeellisten tutkimustulosten perus- 2 39398 teella ne voidaan varmentaa uusien ratkaisujen ollessa kysees sä.

Mekaanisen värähtelyn vaimentamiseen vaikuttavia tekijöitä 5 välipohjalaatassa ovat 1. rakenteen massa 2. resonassit 3. koinsidenssi-ilmiö 10 4. lattiapäällyste 5. sivutiesiirtymä

Patenttikirjallisuudesta tunnetaan ratkaisuja, joissa äänen-vaimennuksen parantamiseksi on pyritty ottamaan huomioon osa 15 näistä tekijöistä.

Vuodelta 1941 olevasssa DE-patenttijulkaisussa 714339 on esitelty ratkaisu, jossa joustavia, kumisia elementtejä on käytetty kahden laatan tai levyn välillä pitämässä levyt toisis- 20 taan erillään ja joiden avulla saadaan levyjen väliin jäämään ilmatilaa.

Vastaavanlainen ratkaisu on esitetty FI-patenttijulkaisussa 48115, jolloin levyjä irrallaan pitävät elementit ovat hart-25 silla kyllästettyä narua.

Välipohjan iskuäänen eristysmenetelmä on esitetty FI-patentti-julkaisussa 29753, jossa kovakuitulevyt on eriytetty toisistaan kimmoisilla kappaleilla, jotka ovat pistemäisiä ja pitä-30 vät levyt irrallaan toisistaan ja samalla yhdessä.

FI-patentti 29859 jatkaa edellisen patentin keksintöä siten, että kimmoisa aine on tuotu betonilaattojen väliin paperin tai vastaavan kerroksen avulla, johon kimmoinen aine on aplikoitu 35 pistemäisesti tai viivamaisesti tasaisin väliajoin. Patentin mukaan kimmoisien pisteiden välimatka riippuu tietyn kaavan mukaan eristettävän äänen taajuudesta.

FT-patenttihakemuksessa 9167/73 on esitetty edellisen mukainen 3 39353 ratkaisu, jossa eristävät kerroksia erillään pitävät elementit ovat mineraalivillaa.

Esivalmistetuissa välipohjalaatoissa ääneneristysongelmien 5 ratkaisumalliksi on tullut yllä mainituissa patenttijulkaisuissa kuvattu ns. kelluva laatta, jonka avulla ääneneristys voidaan parantaa tyydyttäväksi. Nykyisen tekniikan mukaan kelluva lattia muodostetaan kantavan rakenteen päälle asetettavalla joustavalla väliainekerroksella ja tämän päälle valetta-10 valla betonilaatalla tai sentapaisella materiaalikerroksella.

Ääneneristyksen kannalta on oleellista kelluvan rakenteen, pintalaatan, ja kantavan osan väliin jäävä tila. Tässä tilassa oleva ilma muodostaa pintalaatan liikkeitä - ja samalla äänen 15 etenemistä - vaimentavan pneumaattisen jousen, joka toimii yhdessä joustavan väliaineen tai jousien kanssa jousiyhdistel-mänä. Kun sanotun tilan paksuus kasvaa, rakenteen äänenvaimen-nuskyky paranee.

20 Edellä esittyyn tekniikkaan liittyy kuitenkin huomattavia epäkohtia ja puutteita.

Teollisen rakentamisen tavoite on mahdollisimman monien työvaiheiden siirtäminen tehtaaseen. Kelluvan pintalaatan valu 25 tehdään sensijaan nykyisin rakennuspaikalla, joten se ei vastaa tätä tavoitetta.

Kelluvat lattiat ovat suuripinta-alaisia. Olettaen, että pintalaatta tehtäisiin 4 cm paksuisesta betonikerroksesta ja 30 että vaadittava ominaistaajuus on 10 Hz, tulisi: f= 60/V(md) m = massa d = 4 cm f = 10 Hz - 35 ilmavälin paksuudeksi n. 38 cm.

Kun otetaan huomioon, että käytännössä joustavan materiaalin ja ilman jousivaikutukset toimivat samanaikaisesti, tulee il- 4 89358 mavälistä tai betonilaatasta vieläkin paksumpi.

Pyrittäessä välipohjalaatoissa pysymään 30 cm pienemmässä kokona israkennevahvuudessa ja vapaavalintaisissa lattiapinnoit-5 teissä, on kompromissi tehtävä rakenteen massan, ilmatilan vahvuuden ja hyväksytyn ominaistaajuuden välillä. Tavallisesti pyritään vielä useista syistä onteloituihin laattoihin, jolloin rakenteen massa vielä pienenee.

10 Yllä on selostettu nykyisessä tekniikassa esiintyviä ongelmia mitä tulee iskuäänen eristämiseen välipohjissa. Seinärakenteissa iskuäänen vaimentaminen ei ole yhtä suuri ongelma kuin välipohjissa. Nykyiset äänentoistolaitteet pystyvät kuitenkin toistamaan varsin kovia ääniä, joita yksinkertaiset rakenteet 15 huonosti vaimentavat. Tämä nk. ilmaääniin liittyvä ongelma voitaisiin ratkaista toisistaan täysin erillään olevilla kak-sikerrosseinillä, mutta ne ovat liian kalliita useimmissa käytännön sovellutuksissa.

20 Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniikkaan liittyvät epäkohdat ja saada aikaan uusi ratkaisu etenkin onteloitujen betonilaattarakenteiden ääneneristyksen parantamiseksi .

25 Tavoitteena on riittävä äänien vaimentaminen erityisesti silloin, kun pyritään keveisiin rakennusosiin. Etenkin halutaan saada aikaan ratkaisu, jolla voidaan yhdistää askeläänien vaimentaminen ja välipohjan pintamateriaalin vapaa valinta. Samoin halutaan lisätä välipohjien ja seinien ilmaäänien eris-J 0 tystä.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että tunnetussa kelluvassa laattayhdistelmässä kasvatetaan pintalaatan ja runko-osan väliin jäävää tilaa yhdistämällä se aukkojen avulla run-35 ko-osan onteloiden kanssa. Tällä ratkaisulla pienennetään yllä mainitun jousiyhdistelmän jäykkyyttä, jolloin äänien vaimentaminen tehostuu. Muodostettavien aukkojen pinta-ala valitaan keksinnön mukaan siten, että runko-osan aukoton osuus toimii vielä rakenteellisena osana.

5 39398 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

5 Keksinnön mukaiselle rakennuselementtiyhdistelmälle on puoles taan tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa.

Tämän hakemuksen puitteissa tarkoitetaan "onteloidulla laatal-10 la" rakennuselementtiä, jossa on ainakin yksi rakennuselemen-tin pituus- tai leveyssuunnassa ulottuva ontelo. Ontelo on edullisesti tyhjä (ilmatäytteinen) tai siinä voi olla jonkin verran esim. huokoista ainetta. Oleellista on kuitenkin, että ontelossa oleva materiaali ei oleellisesti estä ilman puristu-15 mistä ja laajenemista.

Onteloidun laatan viereen tai sen päälle asennettava tasomainen "materiaalikerros" voi koostua mistä tahansa materiaalista, joka pystyy jakamaan painoa laajalle alueelle. Niinpä ky-20 seeseen voivat tulla erilaiset betonilaatat ja -levyt, kipsi-laatat ja -levyt, lastulevyt, kuitulevyt ja sentapaiset raken-nuslaatat ja -levyt. Valittava kerrospaksuus vaihtelee käyttökohteessa vaadittavien lujuusominaisuuksien mukaan.

25 Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja. Niinpä ilmati-lavuuden ja samalla ilmapatsaan korkeuden kasvattaminen pinta-laatan ja runko-osan välillä antaa mahdollisuuden joustavan kerroksen vaatiman korkeuden pienentämiseen. Samalla tullaan osittaispeittoon joustavalla kerroksella, mikä antaa lisää •30 mahdollisuuksia joustavan kerroksen jousiominaisuuksien valinnassa.

Ratkaisun avulla saavutettava ääneneristys on hyvä. Siinä, missä Nilcon-laattana tunnetussa rakenteessa maksimoidaan il-35 matila kantavan osuuden kustannuksella ja massiivilaatassa maksimoidaan kantavan osuuden massa, keksintömme mukaisessa rakenteessa päästään maksimi-ilmatilaa vastaavaan äänenvaimen-nukseen ja samalla suurempaan runko-osan korkeuteen kuin mas-siivilaatalla.

6 89398

Seinärakenteissa keksintömme mukaisesti rakennettu kantava seinä tai osastoiva seinä antaa mahdollisuudet hyvään ilma-äänen eristykseen. Tällöin saamme nykyisiä seinärakenteita kevyemmän seinän ja paremman ilmaäänen vaimennuksen.

5

Keksinnön mukaan välipohjan yläpintaan, eli sen puristuspin-taan, muodostetaan laatan onteloon asti ulottuvat aukot. Näiden pinta-ala on edullisesti 10 - 50 % yläpinnan kokonaisalasta. Rakenteellisen osan puristusosuuden suhde mainittujen ää-10 niaukkojen alaan määräytyy rakenteellisista seikoista ja käytetyn betonin lujuudesta. Tyypillisesti aukot muodostavat noin 15 - 35 % puristuspinnasta, jolloin rakenteen aukoton osuus vielä hyvin toimii rakennusnormien mukaisena puristuspintana.

15 Korkealujuuksiset uudet betoninluonteiset materiaalit ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia valmistaa rakennusosia teollisesti pitkälle automatisoiduissa tehtaissa. Tällöin voidaan toteuttaa taloudellisesti vaikeitakin rakenteita, kuten esim. useammasta osasta rakennetut välipohjat ja osastoivat seinät. 20 Korkea lujuus voidaan hyödyntää solurakennetta käyttäen niin, että rakenteet voidaan tehdä oleellisesti normaalibetonisia kevyemmiksi. Keventyneet osat eivät kuitenkaan toimi äänenvai-mennuksen massalain alaisilla osuuksilla yhtä hyvin kuin raskaammat; siksi tehokas ilmatilan jousivaikutuksen hyödyntämi-25 nen on tärkeää etenkin näiden osien yhteydessä.

Tämän keksinnön mukaisesti on edullista, mutta ei välttämätöntä, valaa ainakin kelluva pinta- eli kansilaatta betonista, jossa suurempi kiviaines on korvattu polystyreenihelmillä tai 30 vastaavilla pehmeillä partikkeleilla. Näin saadaan kevyttä ja lujaa, mutta ennen kaikkea työstettävää betonia, jota kutsutaan tässä solubetoniksi.

Korkean lujuuden rinnakkaisilmiönä pienenevät rakenteiden muo-35 donmuutokset. Pienentyneet muodonmuutokset ja solurakenne antavat perusteet mittatarkkojen rakennusosien valmistamiselle, esim. koneistamalla. Mikäli äänieristyslaatta on valmistettu esim. tyypillisen esijännitetyillä teräslujitteilla varustetun ontelolaatan päälle, on koneistaminen erityisen tärkeää laat- V 89398 takokonaisuuden suoristamiseksi tyypillisistä ontelolaatan käyryysvirheistä. Äänieristysteknisesti koneistetut osat pienentävät saumavuotoja ja myös vähentävät rakennustyömaalla syntyviä virheitä.

5

Keksinnön erään edullisen sovellutusmuodon mukaan saadaan siten aikaan esivalmistettu rakennuslaattayhdistelmä, jossa on-teloidun välipohjan päällä, joustavien välikappaleiden kannatuksessa on solubetonista tai sentapaisesta materiaalista valio mistettu kansilaatta. Koska molemmat laatat on valmistettu mittatarkasti voidaan keksinnön mukaisista rakennuslaattayh-distelmistä helposti valmistaa yhtenäisiä välipohjia, joista käytännöllisesti katsoen täysin puuttuvat laattojen väliset välykset.

15

Keksinnön yhteydessä on kehitetty edullinen välipohjarakenne, joka koostuu poikkileikkauksena kahdesta matalan U:n muotoisesta laatasta, jotka on asetettu vastakkain U:n sakaroista, jolloin niiden väliin jää keskeinen ontelo. Yläpuoliskon muodos-20 tavan U:n kuoreen muodostetaan tällöin joko valun yhteydessä tai sen jälkeen läpäisevät aukot, jotka laattayhdistelmässä yhdistävät kansilaatan ja välipohjan välille jäävän ilmatilan onteloon.

25 On kuitenkin huomattava, että keksinnön avulla voidaan perin teisessä ontelolaattatekniikassakin parantaa äänenvaimennusta ja valmistaa tasaisia, koneistettuja lattiapintoja, kun pintalaatta valmistetaan koneistettavasta solubetonista ja ontelolaatan ontelot yhdistetään yläpinnan rei'in elastiseen 30 osuuteen.

Keksinnön muut yksityiskohdat ja edut käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta, jossa keksintöä on tarkastelu oheisten piirustusten avulla.

35

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen rakennuslaattayhdistelmän osittaisen poikkileikkauksen.

Kuvio 2 esittää rakennuslaattayhdistelmän sivukuvannon.

Kuviot 3 ja 4 esittävät kahden vaihtoehtoisen rakennuslaatta- 8 39393 yhdistelmän yläkuvannot osittain aukileikattuina.

Kuvio 5 esittää kahden rakennuslaattayhdistelmän välisen sau-mankohdan poikkileikkauksen.

Kuvio 6 esittää tavanomaisen ontelolaatan avulla toteutetun 5 ontelolaattayhdistelmän poikkileikkauksen.

Kuvioiden 1 ja 2 mukainen keksinnön sovellutusmuoto käsittää välipohjalaatan 1, 2, jonka päälle on asennettu kansilaatta 3 elastisten välikappaleiden 4 varaan siten, että välipohjalaa-10 tan 1, 2 ja kansilaatan 3 välille jää ilmaväli 5.

Välipohjalaatta 1, 2 on valmistettu tavallisesta betonista ja siihen on muodostettu laatan pituusakselin suuntainen ontelo 6, joka ulottuu laatan päästä päähän. Laatan alempi puolisko 15 2, joka muodostaa nk. vetopinnan, on varustettu esijännite tyillä kuorijänteillä 7, 8, jotka kulkevat laatan pituussuunnassa. Kuorijänteet koostuvat esijännitysteräksistä 7 ja niiden ympärillä olevista kuoriosista 8, jotka on valmistettu kovasta betonista. Laatan yläosaan, eli puristusosaan 1, on 20 ontelon 6 kohdalle muodostettu aukot 9, jotka yhdistävät laatan ja pintalevyn välisen ilmatilan 5 onteloon 6. Välipohja-laatan alapuoliskon reunoihin on muodostettu pituussuuntaiset vaarnaurat 10. Välipohjalaatan reunoihin on edelleen tehty sopivin välein (esim. noin 50 - 70 cm välein) ohennukset 11.

25 Näistä kohdista laatan reunat voidaan puhkaista esim. vesijohto- ja viemäriläpivientejä varten.

Esitetyssä rakenteessa kansilaatan 3 ja välipohjan 1, 2 välinen ilmatila on yhdistetty välipohjan keskeiseen onteloon, 30 mikä vähentää ilmakerroksen jäykkyyttä. Yhdessä elastisten välikappaleiden laajennettu ilmatila muodostaa ääniä tehokkaasti vaimentavan jousiyhdistelmän.

Välipohjalaatta valmistetaan esim. tavallisella muottiteknii-35 kalla valamalla ensin poikkileikkaukseltaan matalan U:n muotoinen alapuolisko 2, kääntämällä se ylösalaisin ja yhdistämällä se yläpuoliskoon 1. Välipohjalaatan ylä- ja alapuolisko-jen yhdistäminen voidaan toteuttaa esim. pulttiliitoksilla.

9 89358

Alapuoliskon valumuotissa on valmiit varaukset laattoihin tulevia reunakevennyksiä 11 varten.

Yläpuolisko 1 on erään sovellutusmuodon mukaan valmistettu sa-5 massa muotissa kuin alapuolisko 2, jolloin molemmat puoliskot ovat lähtökohtaisesti identtiset. Välipohjan kokoamisen jälkeen laatan yläpuoliskoon 1 työstetään tällöin välipohjaan muodostuneen ontelon 6 kohdalle yläpuoliskon 1 kuoren läpäisevät aukot 9. Ne voidaan saada aikaan esimerkiksi poraamalla. 10 Tämä vaihtoehto soveltuu myös käytettäväksi siinä tapauksessa, että jo valmiin rakennuksen välipohjan tai seinärakenteen ää-neneristyskykyä parannetaan jälkikäteen (saneeraustyöt).

Keksinnön edullisen sovellutusmuodon mukaan aukot 9 valmiste-15 taan kuitenkin jo valuvaiheessa valamalla välipohjan yläpuolisko 1 muotissa, jossa on kolomuotit aukkoja varten. Edullisesti käytetään tällöin samaa muottia kuin alapuoliskon valussa, johon muottiin kuitenkin on sovitettu irralliset kolomuotit. Voidaan kuitenkin myös käyttää muottia, jossa on kiinteät 20 kolomuottiosat. Koska välipohjan alapuoliskon 2 kuoripaksuus on yläpuoliskon vastaavaa paksuutta suurempi, voidaan myös alapuolisko valaa tällaisessa muotissa ilman, että sen lu-juusomaisuudet mainittavasti kärsisivät tästä.

25 Kolot 9 voivat poikkileikkaukseltaan olla suorakulmaisia tai pyöreitä ja yhteen, kahteen tai useampaan riviin järjestettyjä, kuten kuviosta 3 ja 4 käy ilmi. Niiden pinta-alojen osuus laatan kokonaispinta-alasta voi vaihdella laajoissa rajoissa välipohjan lujuusvaatimusten mukaan. Tavallisesti aukkojen 30 pinta-ala on kuitenkin noin 10 - 50 % laatan pinnasta.

Välipohjan 1, 2 yläpinnalle järjestetään tämän jälkeen sopivin välein välikappaleita 4, jotka on valmistettu sopivasta joustavasta materiaalista. Välikappaleet voivat koostua luonnonpo-35 lymeereistä tai synteettistä polymeereistä. Esimerkkeinä valmistusmateriaaleista mainittakoon luonnonkumi, polyisopreeni, polyuretaani, polystyreeni ja erilaiset polyolefiiniä. Edullisesti käytetään paisutettuja kumi- tai muovimateriaaleja (solumuoveja tai -kumeja). Välikappaleet voivat kuitenkin myös ίο S 9 393 koostua mekaanisista jousista, kuten alla kuvattavista aallo-tetuista teräslevyistä. Välikappaleiden väli riippuu laatan dimensioista ja niiden valmistusmateriaalista. Tyypillisesti ne kuitenkin asennetaan noin 40 - 70 cm:n välein.

5 Välipohjan yläpinnalle sovitetaan joustavien välikappaleiden 4 väliin välipohjan yläpuoliskoon 1 tukeutuvat teräslevyt, jotka yläpinnastaan muodostavat tasomaisen valualustan. Teräslevyjen jäykkyyden lisäämiseksi ne voidaan varustaa aallotuksilla.

10 Teräslevyjen ja välikappaleiden päälle valetaan sitten muutaman centimetrin paksuinen betonikerros kansilaatan 3 muodostamiseksi. Valuun voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa betonimassaa. Koska kansilaatta ei toimi kantavana rakenteena on kuitenkin edullista valmistaa se mahdollisimman kevyestä ai-15 neesta, kuten solubetonista.

Keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa, jossa yläpuolisko 1 valetaan alapuoliskon muotissa, johon on sovitettu erilliset kolomuotit, kansilevyn valu suoritetaan samassa muotissa kuin 20 yläpuoliskon 1 valu. Tähän ratkaisuun liittyy se etu, että kolomuotit toimivat teräslevyn tukieliminä valun aikana. Erillisiä muottilaitoja ei myöskään tarvita.

Vaihtoehtoisesti, etenkin mikäli välipohjan yläpinnan aukot on 25 työstetty eriseen kuten on asian laita vanhan rakenteen äänen-eristyskykyä parannettaessa, teräslevyjen ja välipohjan yläpinnan välille voidaan tarvittaessa sovittaa erityiset tuki-elimet, kuten esimerkiksi aallotetut teräslevyt, jotka tukevat teräslevyjä. Koska tällaiset aallotetut levy ovat joustavia, 30 ne toimivat yhdessä joustavien välikappaleiden kanssa, tai voivat tarvittaessa toimia tällaisina. Tukielimet voivat olla teräslevyistä erillisiä tai niihin kiinteästi yhteenliitettyjä. Välipohjan yläpuoliskon reunoja vasten asetetaan tässä sovellutusmuodossa erilliset muottilaidat kansilaatan valua 35 varten.

Kummassakin sovellutusmuodossa muotti puretaan valun jälkeen ja kansilaatta 3 koneistetaan tarkasti samankokoiseksi kuin välipohjalaatta.

11 89398

Kuviossa 2 on esitetty kahden keksinnön mukaisen laattayhdis-telmän saumakohdan poikkileikkaus. Kuten kuviosta käy ilmi voidaan laattayhdistelmät 1, 2, 3 koneistuksen ansiosta tarkasti sovittaa kohdakkain. Yllä mainittuihin vaarnauriin jär-5 jestetään asennuksen yhteydessä muovi- tai puumateriaalista koostuvat vaarnat 12 laattojen pitämiseksi paikoillaan pysty-tasossa.

Välipohjien alapuoliskoiden 2 väliset saumat voidaan peittää lasikuituteipillä 13 ja tasoitteella.

10 Välipohjan asennuksen jälkeen kansilevyn päälle voidaan kiinnittää haluttu laittiapinnoite, kuten parketti tai muovimatto.

Valmistettiin yllä kuvattu ontelolaattayhdistelmä, jonka koko-15 naispaksuus oli 30 cm ja jänneväli 6 m. Kantavan ontelolaatan (paksuus 26 cm) yläpintaan muodostettiin tällöin pystytason suuntaisia aukkoja, jotka ulottuivat laatan onteloihin asti. Suorakulmaisten aukkojen osuus laatan yläpinnasta oli 30 %. Tasavälein (noin 50 cm välein) aukkojen ympärille sovitettiin 20 joustavia paloja ja näiden päälle solubetonista valmistettu 3 cm:n paksuinen pintalaatta. Joustavat palat oli valmistettu solumuovista ja niiden paksuus oli 1 cm. Pintalaatan päälle asennettiin vielä 1 cm:n parkettikerros.

25 Suoritetuissa mittauksissa saatiin askeläänitason arvoksi L„w < 55 dB mainitulla ääniaukkojen osuudella. Laattayhdistel-män kantavuus oli normien mukainen.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön mukainen laattayhdistelmä 21, '30 22 perinteisen ontelolaattarakenteen avulla toteutettuna. Vä lipohja koostuu tässä yhdestä esim. liukuvalulla valmistetusta osasta 21, jossa on useita vierekkäisiä pitkänomaisia ontelolta 23, joilla on ympyräkehän tai lähes ympyräkehän muotoinen poikkileikkaus. Ontelolaatan yläpintaan on muodostettu onte-35 loihin 23 asti ulottuvia aukkoja 24, kuten kuviossa 7 on esitetty. Aukot 24 voivat poikkileikkaukseltaan olla pyöreitä tai kulmikkaita. Ontelolaatta on raudoitettu teräksillä 26.

Ontelolaatan 21 päälle on edellisen sovellutusmuodon mukaises- 12 B9398 ti sovitetty joustavat välikappaleet 25 ja niiden varaan kan-silaatta 22. Kansilaatan 22 ja ontelolaatan 21 väliin jää ilmatila 27.

5 Tämänkin sovellutusmuodon avulla aikaansaadaan tehokas äänen-vaimentuminen laattarakenteessa. Todettakoon samalla, että esitetty sovellutusmuoto sopii erityisen hyvin toteutettavaksi peruskorjattavissa rakennuksissa. Näissä kohteissa voidaan alkuperäisten ontelolaatta-välipohjien ääneneristystä parantaa 10 lattiakorjauksen yhteydessä poraamalla laattoihin aukot, jotka ulottuvat onteloihin asti. Tämän jälkeen laattojen päälle asennetaan joustavat välikappaleet ja tasomaiset teräslevyt ja valetaan betoninen pintakerros näiden päälle.

15 Keksinnön puitteissa voidaan ajatella edellä esitetystä poik-keaviakin ratkaisuja. Niinpä - kuten selityksen yleisessä osassa jo todettiin - keksintöä voidaan soveltaa seinien ääneneristyksen parantamiseen. Seinärakenteiksi asennetaan tällöin esim. Kuvioiden 1-5 mukainen laatta tai sentapainen 20 onteloitu laatta. Laattaan porataan onteloon ulottuvat aukot, minkä jälkeen laatan kummallekin puolelle asennetaan seinäle-vyt, jotka joustavien kappaleiden avulla pidetään välimatkan päässä seinälaatasta. Siinä tapauksessa, että seinän kantavana rakenteena toimii palkki, voidaan seinälaattana myös käyttää 25 kotelon muotoista laattaa, jossa on ohuehkot reunat.

Kun keksinnön mukaisessa laattayhdistelmässä on kansi- tai seinälevyt onteloidun laatan molemmin puolin on edullista järjestää aukot onteloituun laattaan siten, etteivät ne poikit-30 taistasossa osu kohdakkain, mikä saattaisi heikentää onteloidun laatan lujuutta.

Claims (16)

13 89393

1. Menetelmä onteloidun rakennuslaatan (1, 2; 21) ääneneris-5 tyskyvyn parantamiseksi, jonka menetelmän mukaan - välimatkan päähän onteloidun rakennuslaatan pinnasta sovitetaan ainakin yksi tasomainen materiaalikerros (3; 22) ja - materiaalikerroksen (3; 22) ja rakennuslaatan (1, 2; 10 21) väliseen tilaan (5; 27) sovitetaan oleellisesti joustavaa materiaalia olevat välikappaleet (4; 25), jotka erottavat materiaalikerroksen ja rakennuslaatan toisistaan, jolloin materiaalikerroksen (3; 22) ja rakennuslaatan (1, 2; 15 21) väliin jäävässä välitilassa (5; 27) oleva ilma yhdessä joustavaa materiaalia olevien välikappaleiden (4; 25) kanssa muodostaa jousiyhdistelmän, joka vaimentaa rakennuslaatan läpi kulkevia ääniä, tunnettu siitä, että 20. välitila (5; 27) yhdistetään rakennuslaatan onteloituun tilaan (6; 23) mainitun jousiyhdistelmän äänenvaimen-nuskyvyn parantamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että välitila (5; 27) yhdistetään rakennuslaatan onteloituun tilaan (6; 23) rakennuslaatan kuoreen tehtyjen aukkojen (9; 24) avulla, joiden aukkojen pinta-ala on noin 10 - 50. rakennuslaatan (1, 2; 21) materiaalikerroksen puoleisesta pinta-alasta, jolloin rakennuslaatan aukoton osuus toimii ra-30 kenteellisena osana.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aukot (9) muodostetaan rakennuslaattaan (1, 2) valuvaiheessa. 3 5

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aukot (9; 24) muodostetaan työstämällä kovettuneeseen rakennuslaattaan (1, 2; 21). 14 3 9 3 98

5. Hyvän ääneneristyskyvyn omaava rakennuslaattayhdistelmä, joka käsittää ensimmäisen rakennuslaatan (1, 2; 21), jossa on ainakin yksi pitkittäissuuntainen ontelo (6; 23), 5. ainakin yhden toisen rakennuslaatan (3; 22), joka on sovitettu välimatkan päähän ensimmäisestä rakennuslaa-tasta välitilan (5; 27) muodostamiseksi rakennuslaatto-jen väliin, ja - ensimmäisen ja toisen laatan välille asennetut välikap-10 paleet (4; 25), jotka on valmistettu joustavasta mate riaalista ja jotka pitävät ensimmäisen ja toisen rakennuslaatan erillään toisistaan, jolloin ensimmäisen (1, 2; 21) ja toisen rakennuslaatan (3; 22. väliin jäävässä välitilassa (5; 27) oleva ilma yhdessä 15 joustavien välikappaleiden (4; 25) kanssa muodostaa jousiyh-distelmän, joka vaimentaa rakennuslaattayhdistelmän läpi kulkevia ääniä, tunnettu siitä, että ensimmäiseen rakennuslaattaan (1, 2; 21) on muodostettu aukot (9; 24), jotka ulottuvat ensimmäisen ja toisen 20 rakennuslaatan välisestä tilasta ensimmäisen rakennus- laatan onteloon (6; 23) välitilan yhdistämiseksi onteloon jousiyhdistelmän vaimennuskyvyn parantamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rakennuslaattayhdistelmä, 25 tunnettu siitä, että ensimmäinen rakennuslaatta (1, 2) koostuu kahdesta poikkileikkaukseltaan matalan U:n muotoisesta puoliskosta, jotka on kiinnitetty U:n sakaroiden kärjistä toisiinsa keskeisen ontelon (6) muodostamiseksi, jolloin ainakin toisen rakennuslaatan (3) puoleiseen puoliskoon (1) on muodos-30 tettu laattapuoliskon läpi kulkevat aukot (9).

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen rakennuslaattayhdistelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen rakennuslaatta (21) koostuu tavanomaisesta ontelolaatasta, jossa on useita vierek- 35 käisiä ontelolta (23) , jotka kulkevat laatan pituussuunnassa sen päästä päähän, ja jonka ainakin toiseen pintaan on työstetty aukot (24), jotka ulottuvat mainittuihin onteloihin.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen rakennuslaatta- is H 9 398 yhdistelmä, tunnettu siitä, että se on esivalmistettu koneistamalla toinen rakennuslaatta (3; 22) tarkasti samankokoiseksi kuin ensimmäinen rakennuslaatta (1, 2; 21).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen rakennuslaatta- yhdistelmä, tunnettu siitä, että toinen rakennus-laatta (3; 22) on valmistettu solubetonista.

10 Jonkin patenttivaatimuksen 5-9 mukainen rakennuslaat-10 tayhdistelmä, tunnettu siitä, että siinä on kaksi toista rakennuslaattaa (3; 22), yksi ensimmäisen rakennuslaa-tan (1, 2; 21) kummallakin puolella, jolloin ensimmäisen ra-kennuslaatan molempien puolien pintoihin on muodostettu aukot (9; 24), jotka ulottuvat välitilasta onteloihin, jotka aukot 15 on sovitettu porrastetusti siten, etteivät laatan molemmilla puolilla olevat aukot tule kohdakkain.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-10 mukainen rakennuslaatta-yhdistelmä, tunnettu siitä, että välikappaleet (4; 20 25) koostuvat luonnonpolymeeristä, synteettisestä polymeeristä tai mekaanisesti joustavasta materiaalista.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 5-11 mukainen rakennuslaatta-yhdistelmä, jossa aukot on valmistettu ensimmäisen rakennus- 25 laatan valun yhteydessä, tunnettu siitä, että aukot (9) ovat poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakulmaisia.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 5-11 mukainen rakennuslaat-tayhdistelmä, jossa aukot on muodostettu työstämällä kovet- 30 tunutta rakennuslaattaa, tunnettu siitä, että aukot (9) ovat poikkileikkaukseltaan oleellisesti ympyrän muotoisia.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 5-13 mukainen rakennuslaat-tayhdistelmä, tunnettu siitä, että toinen laatta (3; 35 22) on valettu ensimmäiseen laattaan tukeutuvan teräslevyn päälle.

16 S93S8