FI88747B - Substridsdel - Google Patents

Description

1 88747

Sotatarvikkeen osa

Esillä oleva keksintö kohdistuu sotatarvikkeen osaan, joka on asennettu irtoamaan lentävästä rungosta, esimerkiksi ammussäiliöstä tai vastaavasta, kohdealueen yläpuolella, sotatarvikkeen osan muodostuessa taistelukärjestä, kohteen havaitsimesta ja laitteesta, joka siirtää pyörimisliikkeen sotatarvikkeen osaan kohdealueen kartoittamiseksi kierteisessä liikkeessä sinä aikana, kun sotatarvikkeen osa putoaa kohdealuetta kohti.

Huolimatta parantuneista kohteen tähtäys- ja tulenjohto-menetelmistä perinteiset asejärjestelmät kärsivät rajoitetusta toimintasäteestä. Panoksen tai ammuksen väistämätön hajaantuminen ja vaikeudet tähdättäessä tarkkaan kohteeseen aiheuttavat sen, että osumatarkkuus vähenee nopeasti ulottuvuuden kasvaessa. Tällaisessa tilanteessa kohde vaatii huomattavan määrän ammuksia ja runsaasti aikaa, jotka ovat tekijöitä, joita ei ole helposti tarjolla taistelutilanteessa.

FEBA-kohteiden, jotka voidaan nähdä laukaisupaikalta, osumatarkkuutta voidaan lisätä käyttämällä ohjattuja ammuksia tai ohjuksia, esimerkiksi ohjusta, jota ohjataan kohdetta kohti automaattisesti tai manuaalisesti koko sen liikeradan läpi. Tällaisilla järjestelmillä on kuitenkin taipumus olla erittäin monimutkaisia ja tämän tuloksena myös kalliita. Ohjuksia varten tarvitaan erityisiä lau-kaisulaitteita, ja tykistöupseerin on pystyttävä tarkkailemaan kohdetta ja jäljittämään sen.

Vastaukseksi tämän tekniikan tarpeisiin parantaa esimerkiksi perinteisten AT-aseiden osumatarkkuutta ja toimin-tasädettä viime aikoina on kehitetty menetelmiä, jotka 2 88747 perustuvat niin kutsuttuun ammuksen viimeisen vaiheen korjaukseen. Tällaisissa menetelmissä ammukset laukaistaan perinteisellä tavalla ballistiselle liikeradalle kohdetta kohti. Kun ammus lähestyy kohdetta, kohteen havaitsin käynnistää tarvittavan liikeradan korjauksen, jotta kohteeseen osutaan.

Vaatimukset viimeisen vaiheen korjauksen toteuttamiseksi ovat kaksitahoiset: ensiksikin kohteen havaitsin, joka lähettää signaalin, jos ammus seuraa reittiä kohti kohteen vieressä olevaa pistettä, ja toiseksi laitteet ammuksen liikeradan korjaamiseksi vastaukseksi signaaliin. Kohteen havaitsin voi esimerkiksi muodostua useista ha-vaitsinyksiköistä, joissa kukin havaitsemista on varustettu vinosti eteenpäin suuntautuvalla näkökentällä ei-ten, että kun ammus lähestyy kohdetta, kohdealue kartoitetaan sisäänpäin kapenevalla, kierteisellä liikkeellä kohti sitä pistettä, johon ammus on sillä hetkellä tähdätty, havaitsemien ollessa lisäksi yhteydessä esimerkiksi korjausmoottoreihin sillä tavalla, että jos ammus seuraa liikerataa kohti kohdealueen (johon voidaan kohdistaa esimerkiksi lasersäde) vieressä olevaa pistettä, käynnistyskomennot lähetetään korjausmoottoreihin, jolloin ammuksen liikerataa muutetaan ja ammus osuu kohteeseen.

Tämän tyyppinen pyörivä ammus, jonka viimeinen vaihe on korjattu, on aikaisemmin tunnettu ruotsalainen patenttihakemuksesta n:o 76.03926-2. korjausraoottorin sisältäessä lukuisia yksitellen valittavissa olevia suulakkeita, jotka on sijoitettu ammuksen kehälle ja joista kukin on yhdistetty omaan havaitaimeensa.

Vaikka tällainen etsiytyvä, korjausvaiheen ammus on sekä vähemmän monimutkainen käyttää että edullisempi valmistaa verrattuna ohjukseen, joka ohjataan kohteeseen automaattisesti tai manuaalisesti koko sen liikeradan läpi, ammus 3 88747 tai panos on kuitenkin varustettava monimutkaisilla komponenteilla, kuten kohteen havaitsinlaitteella ja kor-jausmoottorilla. Lisäksi tarvitaan laserlähetintä kohteeseen suunnatun lasersäteen käynnistämiseksi. Kohteen ha-vaitsemislaitteen on otettava vastaan kohteen, johon on suunnattu lasersäde, lähettämä kaikusignaali. ja on annettava signaali vastaukseksi tämän kaikusignaalin sijaintiin ammuksen liikeradan korjaamiseksi.

On aikaisemmin tunnettua ruotsalaisesta patenttihakemuksesta n:o 83.01651-9 vähentää ammuksen laukaisuhajaantu-mista tuhoamiskuviossa laskemalla sen lähtönopeuden perusteella ammuksen osumapiste ja lähettämällä ammukseen hidastuskomento.

Perinteistä laukaisulaitetta, esimerkiksi tykistölaitet-ta, voidaan käyttää, ja ammus voi olla varustettu perinteisellä, työntävällä panoksella. Laukaisukomentolait-teisto on varustettava lähtönopeuden (v ) mittauslait-

O

teella, ja ammus on varustettava vastaanottimella hidastuskomento jen vastaanottamiseksi laukaisupaikalta. Edellä mainittuBsa ruotsalaisessa patenttihakemuksessa julkaistussa esimerkissä komento lähetetään kyseiseen ammukseen radiolinkin välityksellä.

Vaikka sekä ammuksen vastaanotin että jarrutuslaitteet voivat olla suhteellisen yksinkertaisia rakenteeltaan, laite kokonaisuutena on kuitenkin melko monimutkainen, sillä tarvitaan maalaitteistoa v -mittauslaitteen, tutka- o yksikön ja radiolinkkilaitteiston muodossa. Lisäksi iär-jestelmähäiriöiden vaara on ilmeinen, lähinnä vihollisen tahallisen häirinnän takia.

Sekä edellä mainituissa ohjuksissa että ohjatuissa ammuksissa on tarpeen, että kullakin laukaistulla ammusvksi-löllä on yksi osumapiste kohdealueella. Suurissa kohde- 4 88747 alueissa, joiBsa on useita erillisiä kohteita, tarvitaan täBtä syystä suuri määrä laukaistuja ammuksia kohdealueiden kattamiseksi ja pommittamiseksi. Tämän seurauksena tällä alalla on myös ollut aikaisemmin tunnettua käyttää niin kutsuttuja sotatarvikkeen osayksiköitä, jotka laukaistaan perinteisellä tavalla ballistiselle liikeradalle kohdealuetta kohti. Kun ammussäiliö on saavuttanut kohdealueen, useita sotatarvikkeen osayksiköitä vapautetaan. Sotatarvikkeen osayksiköt varustetaan kohteen havaitse-mislaitteilla, ja lähettämällä kohteen havaitsemislait-teeseen pyörimis-, presessio- tai kierreliikkeen ne voivat lentää maa-alueen yläpuolella tarkkailun alaisina.

Kun kohde havaitaan, laukaistaan ammuksen muodostava ontto panos, jolla on suuren räjähdysvoiman tunkeuma. Sotatarvikkeen osayksiköiden määrä, joka voidaan sijoittaa säiliöön, riippuu järjestelmän kaliiperista ja ulkoisesta suunnittelusta, esimerkiksi sotatarvikkeen osan hidastus-ja pyörimislaitteista.

Kohteen havaitsemislaite voi olla IR-tyyppinen, mutta muunkin tyyppisiä kohteen havaitsemia voidaan käyttää, esimerkiksi millimetriaaltoihin perustuvia kohteen ha-vaitsimia, tai ne voivat olla magneettista tai optista tyyppiä. Kohteen havaitsemien yhdistelmät ovat myös mahdollisia. Kohteen havaitsin kartoittaa kohdealueen, ja havaitsinsignaali analysoidaan, jotta erotetaan kohde, esimerkiksi aseistettu kulkuneuvo, ja sen tausta. Kun kohteen havaitsin on paljastanut kohteen, taistelukärki laukaistaan.

Tunnetun tekniikan pyörimislaitteet kartoitusliikkeen aikaansaamiseksi ovat usein laskuvarjon tyyppisiä, mutta muutkin mekaanisia siipiä käyttävät laitteet ovat aikaisemmin tunnettuja. Täten sotatarvikkeen osa voidaan varustaa epäsymmetrisellä laskuvarjolla, joka synnyttää kartoitustoiminnon tarvitseman pyörimisen, bai vaihtoeh- s B8747 toisesti sotatarvikkeen osan aerodynaaminen suunnittelu voi olla sellainen, että se saa aikaan tarvittavan pyörimisen. Laskuvarjojen käytön haittana on se, että tällöin ammussäiliöstä tarvitaan suhteellisen suuri tila, mikä vähentää säiliön sotatarvikkeen osavksiköiden määrää.

Esimerkkeinä tunnetun tekniikan sotatarvikkeen osajärjestelmä voidaan mainita amerikkalainen SADARM-järjestelmä, joka käyttää 15,5 cm kaliipeerin ammussäiliötä, jonka on kehittänyt Avco Systems Division, USA. SADARM-säiliö sisältää neljä erillistä sotatarvikkeen osayksikköä, jotka työnnetään ulos säiliön pohjatasosta, kun säiliö on saavuttanut kohdealueen. Sotatarvikkeen osien irtoamishet-kellä tapahtuvan luonnollisen pyörimisen tuloksena ja käyttämällä niin kutsuttua "vaahteran siemenen siipeä”, saadaan kohdealueen kierteinen kartoitus.

Tämän erittelyn asiantuntevalle lukijalle viitataan myös patenttihakemuksiin GB-PS 2 090 950 ja DE-PS 3 323 685. Jälkimmäinen patenttihakemus kuvaa järjestelmän, jossa sotatarvikkeen osien putoamisnopeutta ia kulkusuuntaa ohjataan epäsymmetrisellä laskuvarjolla ja jossa kartoitus-toimintoon tarvittava pyöriminen saadaan aikaan ohjaus-työntömoottorilla.

Tunnetun tekniikan järjestelmien yhteisiä haittoja ovat niiden korkea monimutkaisuusaste ja vaikeudet sotatarvikkeen ohjatun putoamisnopeuden ja pyörimisen aikaansaamisessa .

Esillä olevan keksinnön kohteena on toteuttaa sotatarvikkeen osa, mieluiten keskiraskaasti ja raskaasti aseistettujen kohteiden pommittamiseksi epäsuoralla tulella, sotatarvikkeen osan aerodynaamisen suunnittelun ollessa sellainen, että saadaan aikaan pyöriminen ja putoamisnopeutta pystytään säätelemään, esillä olevan keksinnön mu- 6 B B 7 4 7 kaisen sotatarvikkeen osan viedessä vähemmän tilaa kulje-tinsäiliössä, joten suurempi määrä sotatarvikkeen osayk-siköitä voidaan siioittaa säiliötä kohti. Esillä olevan keksinnön tunnetut ominaisuudet käyvät paremmin ilmi liitetystä patenttivaatimuksesta 1.

EBillä olevan keksinnön luonne ja sen näkökohdat ovat helpommin ymmärrettävissä seuraavasta oheistettujen piirrosten lyhyestä kuvauksesta ja siihen viittaavasta keskustelusta .

Oheistetuissa piirroksissa:

Kuvio 1 on kaaviokuva sotatarvikkeen osan kartoitusliik-keestä;

Kuvio 2 esittää sotatarvikkeen osan turvallisessa, akti-voimattomassa tilassa;

Kuvio 3 esittää sotatarvikkeen osan aktivoidussa tilaBBa sen jälkeen, kun se on irronnut säiliöstä;

Kuvio 4 on sivukuva sotatarvikkeen osasta; ja

Kuvio 5 on yläkuva sotatarvikkeen osasta.

Viitaten piirroksiin kuvio 1 esittää sotatarvikkeen osaa l, joka on irroitettu kantoraketin säiliöstä. Kantorakettia. säiliöstä ja irtoamisvaihetta ei käsitellä yksityiskohtaisemmin tässä yhteydessä, koska ne eivät muodosta osaa esillä olevasta keksinnöstä. Kantoraketti voi esimerkiksi olla IB.S cm kaliiperin, ja se on laukaistu perinteisellä tavalla kenttätykistölaitteesta ballistiselle liikeradalle kohti kohdealuetta, jossa on erillisiä kohteita kuten aseistetut ajoneuvot 2 ja 3.

7 88747

Sotatarvikkeen osa sisältää kohteen havaitsimen ja tais-telukärjen, joka on ammuksen muodostava ontto panos. Kohteen havaitsimen optinen akseli on samansuuntainen kuin taistelukärjen symmetria-akseli. Kartoitetun kohdealueen suurentamiseksi sotatarvikkeen osa sijoitetaan suorittamaan pyörivää liikettä akselin ympäri, joka on kallistettu noin 30° kulmaan kohteen havaitsimen optiseen akseliin nähden. Tapa, jolla tämä pyöriminen saadaan aikaan, kuvataan yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Kun sotatarvikkeen osa on saavuttanut stabiilin tilan, sen pyörimisakseli on sama kuin pystysuora akseli. Kun sotatarvikkeen OEa putoaa, se kartoittaa alapuolellaan olevaa aluetta kierteissä liikkeessä 4. Kun kohteen havaitsin paljastaa kohteen, taistelukärki käynnistetään.

Kuten johdannossa on mainittu, on aikaisemmin tunnettua varustaa sotatarvikkeen osat laskuvarjoilla, jotta hidastetaan niiden putoamista maata kohti. Yksi laskuvarjojen käytön haitta on niihin liittyvä tilavaatimus. Tätä seikkaan ajatellen esillä olevan keksinnön mukainen sotatarvikkeen osan aerodynaaminen suunnittelu on sellainen, että se synnyttää pyörimistä, ja tällöin putoamisnopeus hidastuu ilman, että on käytettävä laskuvarjoa. Sotatarvikkeen osan aerodynaamisen suunnittelun on oltava sellainen, että se tuottaa seuraavat neljä ominaisuutta: stabiili pyörimisliike halutun, valinnaisen akselin ympäri sotatarvikkeen osan painopisteen lävitse.

ohjattu kulmanopeus valitun akselin ympäri.

ohjattu putoamisnopeus.

ohjattu suunta sivutuulien vaikutusten poistamiseksi. Fysiikan lakien mukaan vapaa, epäsymmetrinen, kolmiulot- 8 88747 teinen kappale, jolla on kolme erilaista hitausmomenttia pääakselin ympärillä, pyörii stabiilisti sen akselin ympäri, jolla on pienin hitausmomentti, ja sen, jolla on vastaavasti suurin hitausmomentti. Hajauttamalla kappaleen massa, jotta saavutetaan yhdenmukaisuus edellä mainittujen lakien kanssa, kappale saadaan pyörimään stabiilisti ennaltamääritellyn ja valinnaisesti valitun akselin ympäri.

Jos kappaleeseen vaikuttaa törmäysaine, esimerkiksi ilma, siihen vaikuttavat ulkoiset voimat. IlmaBBa tapahtuvassa vapaaesa putoamisessa näillä voimilla on hidastava vaikutus etenemisnopeuteen. Tätä hidastusvaikutusta voidaan säädellä törmäykselle alttiina olevan alueen sopivalla suunnittelulla tai muuttamalla kokonaismassaa. Jos tällainen törmäys tuottaa osavoiman, joka on poikittainen törmäyssuuntaan nähden ja joka ei kulje tarkastellun pyörimisakselin kautta, käyttövoimamomentti nousee akselin ympärillä. Tämä aiheuttaa kappaleen pyörimisen. Kappaleen sopivalla suunnittelulla tätä käyttövoimamomenttia - ja täten myös pyörimisnopeutta - voidaan säädellä. Jotta saavutetaan pyörimisakselin haluttu suuntautuminen (ylös tai alas) suhteessa törmäyssuuntaan, tunnetun tekniikan menetelmän mukaan painekeskiö on sijoitettava painopisteen taakse.

Jotta kappaleella olisi neljä edellä kuvattua ominaisuutta, kappale on suunniteltava seuraavien sääntöjen mukaan:

Kappaleen suunnittelu on oltava sellainen, että kappaleen pienin tai suurin pääakseli on sama kuin haluttu pyörimisakseli.

Kappaleen suunnittelu on oltava sellainen, että sopiva käyttövoimamomentti tapahtuu pyörimisakselin ympäri.

9 88747

Kappaleen suunnittelu on oltava sellainen, että vapaassa pudotuksessa vaikuttava hidastusalue on oikeassa suhteessa kappaleen massaan.

Kappaleen suunnittelu on oltava sellainen, että paine-keskiö sijaitsee painopisteen takana katsottuna tör-mäyssuunnasta.

Kuvio 2 kuvaa yksityiskohtaisemmin sotatarvikkeen oea rakennetta. Tässä kuviossa sotatarvikkeen osa on kuvattu turvallisessa, aktivoimattomassa tilassaan silloin, kun se on sijoitettuna säiliöön. Heti kun sotatarvikkeen osa irroitetaan säiliöstä, se on aktivoidussa tilassa, joka on sellainen, että edellä kuvatuissa teoreettisissa olosuhteissa mainitut toivottavat, aeromekaaniset ominaisuudet täytetään.

Kuten kuviosta 2 käy ilmi, sotatarvikkeen osa on rakenteeltaan kompakti lieriömäinen kappale, jonka pituus on rajoitettu minimiin, jotta kantorakettiin saadaan tilaa mahdollisimman monelle erilliselle sotatarvikkeen osalle. Sotatarvikkeen osa muodostuu kahdesta pääosasta: taiste-lukärjestä 5 ja kohteen havaitsimesta 6. Taistelukärki 5 muodostaa sotatarvikkeen osan pohjaosan, kohteen havait-simen 6 ollessa sijoitettuna sen yläosaan.

Taistelukarki 5 muodostuu ammuksen muodostavasta ontosta panoksesta, joka on itsetakoutuvaa sirpaletyyppiä tai räjähtämään asennettua läpitunkeutuvaa tyyppiä, joka muodostuu terässuojuksesta 7 ja metallivuorauksesta 8, joka ympäröi rajähdyspanosta, esimerkiksi oktoolia, sisältävää kammiota 9. Lisäksi panos sisältää sytvttimen 10 panoksen rajäyttäraisekBi. Tällaisten ohjattujen räjähdyspanosten teoria on aikaisemmin tunnettua; katso esimerkiksi julkaisua Arvidsson, Bakowsky, Brown, "Computational Modeling of Explosively Formed Hypervelocitv Penetrators".

10 3 8 7 ·; 7

Terässuojus 7 sisältää lieriömäisen osan, joka myös muodostaa sotatarvikkeen osan ulkosuojuksen, ja pohjaosan, jonka keskiosaan sytytin 10 on sijoitettu. Terässuojuksen pohjaosa sisältää lisäksi kaksi vastakkain sijoitettua alustaa 12 ia 13 havaitsimelle 6 ja tukipinnalle 11 (jonka toiminta kuvataan tarkemmin viitaten kuvioon 3), joka on muodoltaan olennaisesti pyöreä levy, joka muodostaa sotatarvikkeen osan yläosan yläsuojuksen.

Sekä kohteen havaitsin 6 että kulietinpinta 11 on asennettu kääntyen aktivointiakseleilleen 12a, 13a, näiden akseleiden ollessa samansuuntaisia kuin taistelukärjen symmetriaviiva 5a.

Sotatarvikkeen osa sisältää Iisaksi niin kutsutun SAI-yk-sikön 14, SAI:n ollessa lyhennys sanoista Safing, Arming ja Ignition. SAI-yksikkö aktivoidaan laukaisuympäristön lineaarisella kiihtymisellä ja pyörimisellä. Lineaarinen kiihtyminen aktivoi myös sotatarvikkeen osan paristot 15 virran tuottamiseksi.

Sotatarvikkeen osa yläosa, eli pohjimmiltaan havaitsin 6, on ympäröity kahdella teräksisellä, irtonaisella puoli-lieriömäisellä osalla 16a, 16b. Kun sotatarvikkeen osa on sijoitettu säiliöön, teräksisten puolilieriöiden on tarkoitus absorpoida lineaarinen kiihtyminen, jolle sotatarvikkeen osa on alttiina laukaistaessa. Heti kun sotatarvikkeen osa on irronnut säiliöstä, teräksiset puoliympyrät putoavat sotatarvikkeen osasta ja mahdollistavat täten havaitsimen 6 ja kuljetinpinnan 11 aktivoinnin.

Jotta kolmiulotteiseen kappaleeseen - sotatarvikkeen osaan - synnytetään kohdealueen säädelty kartoitusliike, eli ohjattu pyörimis- ja putoamisnopeus, havaitsin 6 ia kuljetinpinta 11 ovat, kuten edellä on mainittu, kääntyen sijoitettu niiden vastaaville aktivointiakseleille 12a ja n 88747 13a. Kuviossa 3 sotatarvikkeen osa on kuvattu aktivoidussa tilassa eli tilassa, jossa sotatarvikkeen osa on. kun se irtoaa säiliöstä. Sekä havaitsin 6 että kuljetinpinta 11 on käännetty 180° vastaavan asennusakselin ympäri mieluiten vääntöjousien avulla, toisen eli kuljetinpinnan 11 vääntö jousen 17 ollessa kuvattuna kuviossa. Täten muodostettu kappale on mitoitettu siten, että se saavuttaa toivottavat aeromekaaniset ominaisuudet edellä kuvatun teorian mukaisesti. Tällöin sotatarvikkeen osa tekee pyörivää liikettä pyörimisakselinsa (5b) ympäri sotatarvikkeen osan painopisteen T^ lävitse; katso kuviota 4. Kävttövoi-mamomentti syntyy pyörimisakselin ympärillä, mikä siirtää pyörimisen varsinaiseen sotatarvikkeen osaan. Sekä havaitsin että kuljetinpinta 11 synnyttävät hidastusvaiku-tuksen putoamisnopeuteen. Vaikuttavan hidastusalueen on oltava oikeassa suhteessa sotatarvikkeen osan massaan sotatarvikkeen osan sopivan putoamisnopeuden aikaansaamiseksi. Lisäksi sotatarvikkeen osan suunnittelu on sellainen, että sen painekeskiö Τς sijaitsee painopisteen T^ takana sotatarvikkeen osan symmetria-akselilla (5a) katsottuna ilman törmäyssuunnasta.

Havaitsimen optinen akseli - joka on samansuuntainen kuin symmetria-akseli - muodostaa noin 30° kulman pyörimisakselin kanssa, mistä seuraa, että havaitsin kartoittaa kohdealuetta kierteissä liikkeessä. Pyörimisakseli määräytyy suurimman hitausakselin perusteella, joka puolestaan määräytyy sotatarvikkeen osan massan jakautumisen perusteella, etenkin paristojen 15 sijainnin perusteella.

Kuvio 5 on vino yläkuva sotatarvikkeen osasta. Kohteen havaitsimen suunnittelua ja rakennetta ei käsitellä yksityiskohtaisesti tässä yhteydessä. Kuitenkin se voi hvvin olla IR-tyyppinen, ja siinä pitäisi olla riittävä näkökenttä ja aukko tarvittavan ja riittävän ulottuvuuden aikaansaamiseksi. Muunkin tyyppisiä havaitsimia voidaan 12 887 47 kuitenkin myös käyttää, kuten millimetriaaltoihin perustuvia kohteen havaitsemislaitteita. Kaikkien kohteen ha-vaitsimien yhteinen vaatimus on, että niiden on oltava käynnistettävissä edellä kuvatulla tavalla ja synnytettävä yhdessä ylimääräisen kuljetinpinnan 11 kanssa haluttu putoamis- ja pyörimisnopeus sotatarvikkeen osaan.

Käytettäessä yhdistettyjä kohteen havaitsimia - esimerkiksi IR- ja millimetriaaltoperiaatteilla toimivia - ylimääräinen kuljetinpinta 11 voi hyvin sisältää kohteen li-sähavaitsimen.

Kuviossa 5 on myös esitetty paristojen 15 sijainti, tässä tapauksessa yhdistettynä ylimääräiseen painoon 18 toivotun massan jakautumisen aikaansaamiseksi.

Claims (5)

13 8 8 7 47

1. Ala-ammus, joka on sovitettu erotettavaksi lentokappa-leesta, esimerkiksi kuljetushylsystä tai vastaavasta, kohdealueen yläpuolella, johon ammukseen kuuluvat: - taistelukärki (5), - kohdeilmaisin (6), joka on nivelletty asennusakseliin (12a), joka on samansuuntainen taistelukärjen symmetriavii-van (5a) kanssa, kohdeilmaisimen (6) käynnistämiseksi ulospäin sisäänvedetystä asennosta, jossa kohdeilmaisimen optinen akseli yhtyy taistelukärjen symmetriaviivaan (5a), läh-töasentoon, jossa kohdeilmaisimen optinen akseli on samansuuntainen taistelukärjen symmetriaviivan (5a) kanssa, jotta kohdeilmaisimella (6) olisi vapaa näkyvyys taistelukärjen (5) vieressä ja - tukipintaelin (11), joka on nivelletty asennusakseliin (13a), joka on samansuuntainen taistelukärjen symmetriaviivan (5a) kanssa sisäänvedetyn asennon ja ulospäin suunnatun lähtöasennon välillä, jossa elin ulottuu taistelukärjen ulkopuolelle, kohdeilmaisimen (6) ja tukipintaelimen (11) tukiakselien (12a, 13a) ollessa sijoitetut vastakkain ala-ammukseen, tunnettu siitä, että mainittu kohdeilmaisin (6) ja tukipintaelin (1) lähtöasennossaan antavat ala-ammukselle pyörinnän ja laskunopeuden jotka säädetään siten, että kohdealue pyyhkäistään kierteisen kuvion mukaan ala-ammuksen laskiessa kohdealuetta kohti, ja ala-ammuksella on sopiva massajakau-tuma siten, että käyttömomentti pyörähdysakselin (5b) ympärillä saa ala-ammuksen pyörimään ja ala-ammuksen aerodynaaminen hidastus saavutetaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ala-ammus, tunnettu siitä, että sekä kohdeilmaisin (6) että tukipintaelin (li) pyörivät 180° asennusakselinsa (12a, 13a) ympäri niitä käynnistettäessä lähtöasentoihinsa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ala-ammus, tunnettu siitä, että lisäkohdeilmaisin sovitetaan kohdeilmaisimen (6) lisäksi tukipintaelimeen (11).

14. B 7 * - 7