FI87629B - Foerfarande foer tillslutning av en behaollare genom att medelst en dubbelsoem faesta ett lock oever behaollarstommen - Google Patents

Description

1 87629

Menetelmä säiliön sulkemiseksi kiinnittämällä säiliön runkoon kansi kaksoissaumauksen avulla

Keksinnön kohteena ovat menetelmät säiliön eli pak-5 kauksen sulkemiseksi kiinnittämällä pakkauksen runkoon kansi kaksoissaumauksen avulla; ja menetelmät tuotteen pakkaamiseksi aseptisesti pakkausjonoon.

Kansi on yleisesti tyypiltään sellainen, että se käsittää kehäkansiosan, jossa on istukkaseinämä, joka ul-10 konee ylöspäin sulautuen saumauspintaan. Saumauspinta sisältää päätekansitaivutteen. Pakkauksen rungossa on si-vuseinämä, joka päättyy kehärunko-osaan, joka käsittää sivuseinämän pääteosan, joka sulautuu ulospäin suuntautuvaan saumauslaippaan.

15 Keksinnön mukainen menetelmä käsittää vaiheet, joissa: (1) saumauspinta sijoitetaan siten, että se on yhteydessä saumauslaippaan ensimmäisen rajapinnan määrittelemiseksi niiden väliin, jolloin istukkaseinämä sijoite- 20 taan sivuseinämän pääteosan sisälle; (2) kehäkansiosaa ja kehärunko-osaa muotoillaan progressiivisesti poikittain sisäänpäin niiden lukitsemiseksi toisiinsa; ja (3) puristetaan yhteen kehäkansiosa ja kehärunko- 25 osa kaksoissauman muodostamiseksi.

On huomattava, että asian yksinkertaistamiseksi edellä mainittu määritelmä ja oheistetut patenttivaatimukset on laadittu siten, että ne tarkoittavat avonaisen pään sulkemista pakkauksen rungon yläpäässä. Kuitenkin, kuten 30 hyvin tiedetään, monissa tapauksissa on täysin mahdollista, että runko suunnataan niin, että ei avonainen, suljettava pää suuntaudu kohtisuoraan ylöspäin. Sellaisten termien, kuten "ylöspäin" tai "alaspäin" ja niin edelleen on siis katsottava viittaavan siihen suuntaan, joka on ylös-35 päin tai alaspäin ja niin edelleen, jos rungon avonainen pää sattuu olemaan yläosassa, mutta kuitenkaan merkitsemättä sitä, että sen on oltava yläosassa.

2 87629 Tähän mennessä on ollut vaikeuksia sovellettaessa kaksoissaumausta aseptiseen pakkaamiseen. Aseptinen pakkaaminen määritetään tietyn steriilin tuotteen täyttämiseksi steriloituihin pakkauksiin, minkä jälkeen suorite-5 taan näiden sulkeminen ilmatiiviisti steriloiduilla sulki-milla mikro-organismeista vapaassa ympäristössä.

Kun haluttava lopullinen pakkausmuoto on kaksois-saumatulla päällä varustettu pakkaus, pakkaus ja suljin on mahdollista steriloida esimerkiksi tulistetulla höyryllä 10 tai kuumalla ilmalla tai vetyperoksidihöyryllä. On myös mahdollista täyttää steriili tuote steriloituun pakkaukseen mikro-organismeista vapaassa ympäristössä, esimerkiksi steriloidussa kammiossa, joka on täytetty höyryllä tai steriloidulla ilmalla. Samoin on mahdollista sijoittaa 15 steriloitu suljin täytettyyn pakkaukseen vastaavassa, mikro-organismeista vapaassa kammiossa. Pakkausta ei ole tällöin kuitenkaan suljettu ilmatiiviisti. Ilmatiivis sulku saadaan aikaan vain silloin, kun pää on saumattu pakkauksen runkoon kaksoissaumalla.

20 Saumauskoneet kaksoissaumausta varten tunnetaan hyvin, mutta niitä on vaikea sisällyttää sellaiseen steriloivaan koteloon, joka voidaan myös pitää vapaana mikro-organismeista. Aikaisemmat yritykset tämän toteuttamiseksi ovat käsittäneet saumauskoneen kriittisten alueiden sulke-25 misen ja näiden alueiden pitämisen hyvin korkeassa lämpötilassa höyryn tai kuuman ilman avulla. Tämä aiheuttaa huomattavia mekaanisia vaikeuksia saumauskoneeseen, esimerkiksi sen komponenttien lämpölaajenemisesta tai voitelujärjestelmien särkymisestä johtuen. Korkean lämpötilan 30 omaava ympäristö aiheuttaa myös probleeman, jos valmiin pakkauksen toinen tai molemmat komponentit on tehty sellaisesta materiaalista, joka pehmiää tai sulaa tässä korkeassa lämpötilassa, esimerkiksi muovimateriaalista.

Ehdotetaankin, että nämä probleemat voitaisiin rat-35 kaista muodostamalla tilapäinen (tai "alustava") ilmatii- 3 S 7 6 2 9 vis tiiviste pakkauksen rungon ja kannen väliin näiden ollessa vielä steriilissä täyttövyöhykkeessä, jolloin saumattu pakkaus pystytään poistamaan steriilistä vyöhykkeestä ja kaksoissaumaamaan sitten tavanomaisella saumausko-5 neella, joka toimii steriloimattomissa ympäristöolosuhteissa. Tällainen alustava ilmatiivis tiiviste voidaan saada aikaan esimerkiksi, jos sopivalla tavalla vuorattu pakkauksen pää pudotetaan täytetyn pakkauksen laipan päälle pään ollessa vielä kuuma sterilointiprosessin jälkeen, 10 ja jos sitten käytetään painetta, joka saumaa vuorausai-neen pakkauksen laippaan. Tämä ratkaisu on kuitenkin tehokas vain silloin, jos alustavaa ilmatiivistä saumaa ei katkaista ennen kuin kaksoissaumausprosessi on suoritettu loppuun.

15 Tavanomaisessa kaksoissaumausmenetelmässä tällainen ilmatiivis sauma katkeaa pakkauksen rungon saumauslaipan ja kannen saumauspinnan välisestä keskinäisestä liikkeestä johtuen vaiheiden 2 ja 3 aikana, ja tämän vuoksi pakkauksen aseptiikka vahingoittuu.

20 Kun tämä sauma murtuu, mikro-organismeja pyrkii tulemaan pakkauksen yläosaan yläosan paineen mahdollisesti pienentyessä. Lisäksi kannen alapinta, alustavan tiivisteen ulkoreuna, ei pysy steriilinä, kun pakkaus otetaan steriileistä olosuhteista. Tavanomaisen kaksoissaumauksen 25 aikana osa tästä pinnasta vetäytyy yläosaan päin ja voi saastuttaa pakkauksen sisäosan.

Julkaisussa JP-A-5835027 (Hokkai Seikan) on esitetty kaksoissaumausmenetelmä, jossa tavanomaisen kannun pää-teosaan muodostetaan kaula, jolloin tyypiltään tavanomai-30 nen kansi kiinnitetään pääteosaan kaksoissauman avulla. Kansi on alimittainen niin, että sen istukkaseinämällä on pienempi halkaisija kuin kannun runkopääteosalla, jolloin saadaan rengasmainen vapaa tila istukkaseinämän ympärille, johon pääteosat pannaan saumausprosessissa. Saumausproses-35 si käsittää kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa kansi- 4 87629 taivute taivutetaan alaspäin kannun rungon laipan yli, jolloin käytetään voimaa, jolla on säteittäinen komponentti, joka aiheuttaa liukumista runkolaipan ja kansitaivut-teen saumauspinnan välillä, jolloin rungon sivuseinän ylä-5 pää pakottuu tiiviisti istukkaseinämää kohti. Toisessa vaiheessa kansitaivute kierretään yläpäänsä ympäri käyttämällä ei-radiaalista voimaa, jolla on olennainen aksiaalinen komponentti kannun rungon kaulan ja kaksoissauman saattamiseksi valmiiksi.

10 Julkaisussa US-A-4 270 475 (Sonoco Products Compa ny) on myös esitetty menetelmä kaksoissauman muodostamiseksi, jossa kaula muodostetaan tavanomaisen kannun rungon pääteosaan, jolloin tavanomaista lajia oleva kansi kiinnitetään kaksoissauman pääteosaan. Menetelmässä kansi, jonka 15 halkaisija on pienempi kuin kannun runko, pannaan kannun rungon päälle. Sen jälkeen istukka pannaan kannen keski-pintaosalle, mikä aikaansaa sen, että kannun rungon sau-mauslaippa taipuu ulospäin suhteessa kannen saumauspin-taan. Sen jälkeen saumarullasarjän avulla muodostetaan 20 kaksoissauma.

Julkaisussa GB-A-547 229 (Davies) on esitetty mene telmä ruoan pakkaamiseksi metallitölkkiin. Menetelmässä ruoka pannaan tölkkirungon sisään kuumassa höyry-ympäristössä. Pitämällä tölkkirunkoa mainitussa ympäristössä töl-25 kin rungon halkaisijaa vastaava kansi, jossa on tiivistä vää muovimateriaali oleva upote, puristetaan tölkin rungon yläpäähän kannen ja rungon välisen tiivisteen muodostamiseksi. Sen jälkeen tölkin runko yhdessä kannen kanssa poistetaan höyry-ympäristössä ja muodostetaan tavanomai-30 sella saumauskoneella kaksoissauma.

Keksinnön tavoitteena on saada aikaan menetelmä pakkauksen sulkemiseksi kaksoissaumalla, jossa vaiheessa 1 muodostettu saumauspinnan ja saumauslaipan välistä ensimmäisestä rajapintaa ei rikota saumausvaiheissa 2 ja 3.

3 5 Keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaan menetelmäs sä pakkauksen saumaamiseksi i, 5 87629 - menetelmävaiheessa 1 istukkaseinämä sijoitetaan asentoon, jossa se ei kosketa sivuseinämän pääteosaan; - vaiheessa 2 kohdistetaan voimaa suoraan saumaus-pintaan, ja progressiivisesti sen ympärille kohdistetaan 5 voima, joka on kohtisuoraan ensimmäisen rajapinnan tangenttiin nähden, jolloin saumauspinta tulee pidetyksi vasten saumauslaippaa ensimmäisen rajapinnan kohdalla mainitun voiman suunnassa, jolloin kuten edellä progressiivisesti deformoidaan kehäkansiosaa ja kehärunko-osaa saatta-10 matta sivuseinämän pääteossa kosketukseen istukkaseinämän kanssa ja ilman, että saumauspinnan ja saumauslaipan välillä tapahtuu merkityksellistä siirtymää ensimmäisen rajapinnan kohdalla; ja - vaiheessa 3 kohdistetaan suoraan saumauspintaan, 15 ja progressiivisesti sen ympärille olennaisesti poikittainen, sisäänpäin suuntautuva voima kohtisuoraan ensimmäisen rajapinnan tangenttiin nähden, jolloin sivuseinämän pääte-osan ympärysmitta tulee pienemmäksi ja pääteosa tulee pakotetuksi kohti istukkaseinämää kun kehäkansiosaa ja kehä- 20 runko-osaa puristetaan yhteen ilman saumauspinnan ja saumauslaipan välistä merkityksellistä siirtymää ensimmäisen rajapinnan kohdalla, jolloin ensimmäinen rajapinta säilyy kaksoissaumassa.

Edullisesti kansitaivutteen saumauslaipan dimensiot 25 ennen menetelmävaihetta 2 ovat sellaiset, että saumauspinnan ja laipan välinen ensimmäinen rajapinta sijaitsee ainakin osittain kansitaivutteen sisäpuolella ja menetelmä-vaihe 1 käsittää kannen puristamisen saumauslaipan päälle.

Tavanomainen menetelmä, jolla muodostetaan kaksois-30 sauma metallitölkin ja metallikannen (tölkin pään) väliin, edellyttää suhteellisen suuren aksiaalivoiman käyttämistä itse saumausprosessin aikana (vaiheet 2 ja 3), niin että saumaan saadaan riittävän pitkä runkokoukku. Tämän vuoksi tällä hetkellä onkin mahdotonta käyttää kaksoissaumausta 35 sellaisten tölkkien sulkemiseen, joiden rungot ovat liian 6 87629 heikkoja kestämään tämän voiman, esimerkiksi sellaiset rungot, jotka ovat lämpömuovattua muovia tai laminoitua muovia tai metallia, joka on poikkeuksellisen ohutta (nykyisten normien mukaan). Tämä onkin tehnyt mahdottomaksi 5 valmistaa kaksoissauma, joka on edelleenkin erittäin tehokas ja hyväksi tunnustettu tapa pysyvän, ilmatiiviin sauman muodostamiseksi, nyt ehdotettaviin tai kehitettäviin erilaisiin pakkaustölkkeihin, jotka tarjoavat muissa suhteissa miellyttäviä etuja tavanomaisempiin pakkauksiin 10 verrattuna.

Edullisesti, juuri riittävää aksiaalista puristusta käytetään vaiheiden 2 ja 3 aikana pitämään kansi ja runko vaiheessa 1 aikaansaaduissa asemissa toisiinsa nähden.

Probleema, joka ei yleensä esiinny tavanomaisissa 15 metallitölkeissä, liittyy siihen vaaraan, että pakkauksen saumaan tulee reikiä kaksoissaumassa niiden ryppyjen terävistä reunoista, joita voi muodostua kansitaivutteeseen ensimmäisen saumaustoiminnon aikana (vaihe 1), mutta jotka siliävät jälleen toisen toiminnon aikana (vaihe 2) . Kui-20 tenkin runkojen koostuessa sellaisista materiaaleista, jotka muodostavat tuntuvasti pehmeämmän tai heikomman si-vuseinämän, näin syntyvän reaktiovoiman pieneneminen pyrkii vähentämään ryppyjen siliämiskykyä; näin ollen, jos kansi on kovempaa tai vahvempaa materiaalia kuin runko, 25 rypyt voivat puhkaista sivuseinämän.

Vaiheessa 2 kansitaivute käännetään edullisesti sisäänpäin ja ylöspäin niin, että se tukeutuu vasten sivuseinämän pääteossa. Tämä ei ainoastaan mahdollista kan-sitaivutteen tukemista edellä mainitun rypistymisongelman 30 pienentämiseksi tai eliminoimiseksi, vaan se pyrkii myös siirtämään sivuseinämän pääteosaa sisäänpäin, niin että se edistää tai saa jopa aikaan sen ympärysmitan pienenemisen, joka tapahtuu molempien saumaustoimintojen aikana, kaulan muodostamiseksi pakkauksen runkoon.

I: 35 7 8 7 6 2 9

Runko voi olla muovia tai metallia tai jokin la-minoitu rakenne, joka käsittää ainakin yhden kerroksen muovimateriaalia. Vastaavasti kansi voi olla muovia tai metallia tai laminoitua rakennetta, jossa on ainakin yksi 5 kerros muovimateriaalia.

Menetelmän joissakin suoritusmuodoissa ja suositettavissa suoritusmuodoissa, kun menetelmä kuuluu osana aseptiseen pakkaustoimintoon, vaihe 1 suoritetaan, jotta saadaan sauma rungon kannen väliin alkurajapinnassa, tämän 10 sauman säilyessä koko vaiheiden 2 ja 3 ajan, koska sau-mauspinnan ja -laipan välillä ei ole sanottavaa keskinäistä liikettä. Saumausmateriaalikerros voidaan panna sau-mauspinnan ja saumauslaipan väliin mainitun sauman muodostamiseksi. Tämän tyyppisissä suositettavissa rakenteissa 15 runko tai kansi tai nämä molemmat ovat sellaisessa lämpötilassa vaiheen 1 aikana, että saumausmateriaalikerros pehmiää niin, että saumauslaippa uppoaa siihen tiivistävästä. Tällainen saumausmateriaalikerros kiinnittää saumauslaipan saumauspintaan mieluimmin vaiheen 1 aikana. 20 Vaihtoehtoisesti vähintään osa ainakin joko saumauspinnan tai saumauslaipan vahvuudesta, johon kuuluu se näiden vastaava pinta, joka rajaa alkurajapinnan, on muovimateriaalia, alkurajapinnan ollessa kuumennettu joistakin paikoista vaiheen 1 aikana muovimateriaalin pehmentämiseksi ja 25 pinnan ja laipan kiinnittämiseksi yhteen.

Keksinnön toisen näkökohdan mukaan on järjestetty menetelmä tietyn tuotteen pakkaamiseksi aseptisesti pakkaus jonoon, jolloin jokainen pakkaus käsittää esisteriloi-dun rungon ja esisteriloidun kannen, tämän menetelmän kä-30 sittäessä toimenpiteet, joissa - tuote syötetään vuorollaan jokaisen pakkauksen runkoon ensimmäiseen asemaan olennaisesti steriilin kotelon sisällä; - jokainen runko siirretään täyttämisen jälkeen 35 toiseen asemaan sanotun kotelon sisällä; ja 8 8 7 629 - menetelmän menetelmävaiheet 1-3 suoritetaan jokaiselle täytetylle rungolle jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-9 mukaisesti jokaiselle jonossa olevalle pakkaukselle suoritetaan menetelmävaihe 1 mainitussa toisessa 5 asemassa, minkä jälkeen täytetty pakkausrunko, jossa kansi on tiiviinä sen päällä, siirretään ulos kotelosta saumaus-koneeseen, minkä jälkeen saumauskonetta käytetään suorittamaan menetelmävaiheet 2 ja 3 pakkauksen kaksoissauman muodostamiseksi ei-steriileissä ympäröivissä olosuhteissa, 10 jolloin pakkauksen sisällä oleva steriiliys säilyy ensimmäisen säilyneen tiivistysrajapinnan johdosta.

Kansi voi olla yleensä mitä tahansa sellaista materiaalia, joka voidaan kiinnittää pakkauksen runkoon kak-soissaumauksella, esimerkiksi metallia (varustettuna sopi-15 valla saumausvuorauksella tai tiivisteellä, tai ilman sitä) , metalli-muovilaminaattia tai muovia, joka voi olla yksikerros- tai monikerrosrakenteena. Se voi olla niin sanottua "helposti avattavaa" tyyppiä, toisin sanoen siinä on siihen kiinteästi liittyvä tai siihen kiinnitetty 20 avauslaite.

Keksintöä selostetaan nyt vain esimerkkinä viittaamalla tämän patenttihakemuksen piirustuksiin, joissa kuvio 1 on kaaviopystyleikkaus ja esittää tavanomaista kaksoissaumausprosessia kolmiosaisen metallitölkin 25 sulkemiseen sovellettuna, kuvio 2 on sivukuva tyypillisestä pakkauksesta, joka käsittää yhtenäisen rungon, joka on suljettu siihen kaksoissaumatulla kannella, kuviot 3-6 ovat tuntuvasti suurennettuja osaleik-30 kauksia ja esittävät neljää vaihetta tavanomaisessa metal litölkin kaksoissaumausprosessissa, kuvio 7 esittää rypistymisilmiötä, joka voi esiintyä tavanomaisen kaksoissaumausprosessin aikana, kuviot 8-11 vastaavat vastaavasti kuviota 3-6, 35 mutta esittävät vastaavat neljä vaihetta muodostettaessa kaksoissauma keksinnön mukaisella menetelmällä, i 9 87629 kuvio 12 esittää erästä keksinnön suojapiirin mukaista muunnelmaa, ja kuvio 13 on kaavio ja esittää aseptista pakkaus-linjaa, joka on varustettu keksinnön mukaisen menetelmän 5 soveltamista varten.

Kuviossa 1 esitetty tölkki 2 käsittää lieriörungon ja yläkannen tai tölkin pään 4. Runko käsittää runkolie-riön 6 ja tölkin alapään 8, joka on kiinnitetty runkolie-riöön kehän suuntaisella kaksoissaumalla 10. Toiminto, 10 joka koskee kannen 4 kiinnittämistä runkoon, suoritetaan tavanomaisella saumauskoneella, jossa on työkaluina nosto-tyyny 12, istukka 14, ensimmäinen saumaustoimintotela 16 ja toinen saumaustoimintotela 18. Kuten kuviosta 3 parhaiten näkyy, kannessa 4 on kehäosa 20, joka käsittää istuk-15 kaseinämän 22, joka kohoaa kannen keskipintaosan 24 ympärille, ja renkaan muotoisen saumauspinnan 26. Pinnassa 26 on yläosa 28, jolla istukkaseinämä 22 sulautuu säteisosaan 30, ja kannen päätetaivute 32. Runkosylinteri 6 muodostaa sivuseinämän, joka päättyy kehäosaan 34, jossa on sivusei-20 nämän lieriömäinen pääteosa 36, joka liittyy säteisosaan 39 uloskäännetyllä saumauslaipalla 40.

Kuvioissa 3-6 esitetty tavanomainen saumauspro-sessi käsittää seuraavat toimenpiteet: 1) paikalleenpanotoimenpide, jossa tölkin rungon 25 täytettynä tietyllä tuotteella, jota ei ole esitetty) ollessa nostotyynyn 12 päällä kansi 4 pannaan tölkin rungon päälle saumauspinnan yläosan 26 koskettaessa ylhäältäpäin saumauslaippaan 40 alkurajapinnan, joka on esitetty kohdassa 42, rajaamiseksi niiden väliin. Istukka 14 tarttuu 30 istukkaseinämään 22 pienellä välisovitteella keskittäen kannen tällöin rungon päälle ja tukeutuu kannen keskipin-taan 24 ja 2) saumaustoimenpide.

Istukkaseinämän 22 halkaisija on sellainen, että se 35 menee aivan tiiviisti sivuseinämän pääteosaan 36, kuten 10 87629 kuviosta 3 näkyy, kun taas kansitaivutteen päätereuna 44 on huomattavasti suurempikuin saumauslaipan reunan 46 halkaisija. Saumausteloissa 16 ja 18 on vastaavat profiloidut, kehän suuntaiset saumausurat 48 ja 50.

5 Saumaustoimenpide käsittää ensimmäisen toiminnon ja toisen toiminnon, jotka suoritetaan vastaavasti teloilla 16 ja 18. Koko saumaustoimenpiteen ajan tölkki 2 pyörii akselinsa 66 ympäri istukan 14 ja nostotyynyn 12 avulla, ja suhteellisen suuri aksiaalipaine P, kuvio 1, kohdistuu 10 tölkkiin istukan ja nostotyynyn vaikutuksesta. Tämä paine riittää sekä pitämään kannen tölkin runkoa vasten, että auttaa myös niitä voimia, joilla on aksiaalinen komponentti, varsinaisissa saumaustoiminnoissa, kuten seuraavassa selostetaan. Telat kohdistavat peräkkäin tietyn, yleensä 15 poikittaisen (toisin sanoen tässä esimerkissä säteittäi-sen) saumausvoiman saumauspinnan 26 ympärille, niin että tämä ja laippa 40 muuttuvat muodoltaan samanaikaisesti toistensa kanssa.

Kuviot 3 ja 4 esittävät vastaavasti ensimmäisen 20 toiminnon alkua ja loppua telan 32 edetessä tällöin sä-teittäisesti sisäänpäin tölkin akselin suuntaan. Tela 16 kääntää kansitaivutteen 32 sisäänpäin ja ylöspäin kuviossa 4 näkyvään poikkileikkausmuotoon. Samanaikaisesti laippa 40 kääntyy alaspäin laajentuessaan aksiaalipaineen P vai-25 kutuksesta, kuvio 1, jolloin se tulee taivutteen 32 sisälle. Kannen ja rungon sivuseinämän kehäosat 20 ja 34 ovat sitten vastaavasti lukitussuhteessa. Ensimmäisen toiminnon aikana esiintyy näin ollen keskinäistä liukuliikettä saumauspinnan 26 ja laipan 40 välillä. Tämä esitetään kuvion 30 3 kohdissa B ja B1 olevilla vierekkäisillä pisteillä, jot ka ovat toiminnon loppuun mennessä eronneet toisistaan, kuten kuviossa 4 esitetään, niin että alkurajapinta 42 (ja mahdollisesti jokainen sellainen alustava, ilmatiivis sauma, joka voi olla muodostunut mainittuun rajapintaan pai-35 kalleenpanotoimenpiteen aikana) häviää. Viittaamalla ni- 11 87629 menoinaan tässä aikaisemmin esitettyyn yleisselostukseen, joka koskee tämän tavanomaisen kaksoissaumausprosessin epäkohtia, jos sitä käytetään aseptisissa pakkaussovellu-tuksissa, voidaan kuvioita 1 ja 4 vertaamalla nähdä, että 5 kannen alapinta 33 ja rajapinnan 42 ulkopuoli, eivät ole steriilejä, jos saumaustoiminto suoritetaan epästeriileis-sä olosuhteissa, ja että kannen kehäosan 20 deformaatio on yleensä sellainen, että tietty pinnan 33 osa vetäytyy takaisin pakkauksen ylätilaan 57 päin. Koska ensimmäisen 10 toiminnon loppuessa (kuvio 4) rajapinnassa 42 ei ole enää saumaa - vaikka tällainen sauma olisikin ollut ennen saumauksen alkamista on pelättävissä, että näin takaisin vetäytynyt epästeriili pinta aiheuttaa saastumista pakkauksen rungon sisällä.

15 On myös huomattava, että ensimmäisen toiminnon päättyessä saumauspinta on muuttunut muodoltaan niin, että se mukautuu saumausuran 48 profiiliin, kun sen sijaan ak-siaalipaine P syventää istukkaseinämää 22. Kun seinämäosa 38 suuntautuu ylöspäin, viereinen säteisosa pienenee. Tä-20 män prosessin aikana molemmat vierekkäiset pisteet A ja AI (kuvio 3) eroavat toisistaan aksiaalisesti. Lopuksi on painotettava, että seinämäosan 36 ja istukkaseinämän ollessa läheisessä kosketuksessa keskenään kansitaivute 32 pysyy säteen suunnassa erillään seinämäosasta 36 koko en-25 simmäisen toiminnon ajan.

Ensimmäisen toiminnon päättyessä tela 16 vetäytyy takaisin, ja tela 18 kytkeytyy kiinni, kuten kuviossa 5 esitetään, joka havainnollistaa toisen toiminnon alkua. Kuvio 6 esittää toisen toiminnon päättymistä, jolloin tela 30 18 on siirtynyt eteenpäin tölkin akselia kohti aksiaali- paineen P pysyessä yllä, niin että laippa 40 pitenee lisää ja puristaa kehäosat 20 ja 34 yhteen kuviossa 6 esitetyn kehän suuntaisen kaksoissauman 52 lopulliseen muotoon. Sauma 52 käsittää nyt runkokoukun 54, joka lukittuu tii-: 35 vistävästi kansikoukkuun 56, tämän vastatessa ulkoprofii-liltaan telauran 50 ulkoprofiilia.

i2 B7629

Pisteiden A ja AI välinen etäisyys ja pisteiden B ja B1 välinen etäisyys kasvavat lisää toisen toiminnon aikana.

Runkokoukun 54 pään tai säteittäisen sisäosan aksi-5 aalinen pituus on tärkeä tekijä määrättäessä kaksois-sauman yhtenäisyyttä. Kuten edellä esitetystä käy ilmi, pituus Lg liittyy suoraan aksiaalipaineen P suuruuteen. Juuri tästä syystä paineen onkin käytännössä oltava huomattava .

10 Edellä selostetussa tavanomaisessa prosessissa, kun ensimmäinen saumaustoiminta etenee (kuviot 3 ja 4), tai-vutteen 32 reuna 44 on ilman tukea, ja koska sen halkaisija pyrkii progressiivisesti pienenemään, sillä on taipumus muodostaa ryppyjä, kuten kuviossa 7 kohdassa 64 tyypilli-15 sesti esitetään. Nämä rypyt siliävät normaalisti toisen saumaustoiminnon aikana, kun ne viisi materiaalikerrosta, jotka käsittävät valmiin kaksoissauman, puristetaan yhteen.

Kuvio 2 esittää yhtenäistä pakkausrunkoa 58, joka 20 voi olla metallia tai sopivaa muovimateriaalia. Tölkin pää tai kansi 60 on kiinnitetty rungon 58 avonaisen pään päälle kaksoissaumassa 62. Sauma 62 voidaan muodostaa tavalliseen tapaan, kuten edellä selostetaan, jos runko 58 ja pää 60 ovat kumpikin metallia.

25 Katsottaessa nyt kuvioita 8-11 niiden nähdään esittävän menetelmää, jolla suljetaan sellainen kaksois-saumattu pakkaus, jossa on muovimateriaalia oleva runko 70 ja lieriömäinen sivuseinämä 72, jonka kehäosa 134 vastaa yleensä kuviossa 3 nähdyn tölkkirungon osaa 34, ja jolle 30 ovat tunnusomaista pääteosa 136, säteisosa 138 ja saumaus-laippa 140. Pakkauksessa on kansi 74, jonka voidaan tässä esimerkissä olettaa olevan pääasiassa samaa poikkileik-kausmuotoa kuin kuvioissa 1 ja 3 - 6 esitetty kansi 4; siinä on keskipinta 124 ja kehäosa 120, joka käsittää is-35 tukkaseinämän 122 ja saumauspinnan 126, viimeksi mainitun i3 8 7 6 2 9 koostuessa yläosasta 128 ja kansitaivutteesta 132 ja ollessa liitetty säteisosalla 130 istukkaseinämään 122.

Ensimmäisen ja toisen toiminnon vastaavat saumaus-telat 116 ja 118 ja niiden vastaavat saumausurat 148, 150 5 vastaavat pääasiassa teloja 16 ja 18 lukuunottamatta sitä, että kummankin telan osa 78 uran alapuolella on aksiaaliselta korkeudeltaan pieni, joten se estää kosketuksen tölkin sivuseinämään kummankin toiminnon päättyessä, kuten kuvioista 9 ja 11 voidaan todeta.

10 Rungon sivuseinämän tiettyä halkaisijaa varten ku vion 8 kansi 74 on halkaisijaltaan pienempi kuin kansi 4, jota käytettäisiin, jos sovellettaisiin kuvioissa 3-6 esitettyä tavanomaista prosessia. Näin ollen istukkaseinä-män 122 ympärysmitta on sellainen, että kannen ollessa 15 kuvion 8 esittämällä tavalla rungon 70 päällä istukkasei-nämä ei kosketa sitä ympäröivään rungon sivuseinämään 72. Kansi 74 ei ole rungon päällä tietyllä istukkaseinämän ja rungon sivuseinämän välisellä etäisyydellä, vaan se on runkolaipan 140 sisällä, myös sen reuna 146, saumauspinnan 20 126 alapuolta vasten alkurajapinnassa 142, joka ei ole kuviossa 3 esitetyllä tavalla suunnilleen yläosan puolivälissä (28 kuviossa 3), vaan kansitaivutteen 132 juuressa. Kaksi vierekkäistä pistettä rajapinnassa 142, sau-mauspinnassa 126 ja -laipassa 140 on esitetty kuviossa 8 25 vastaavasti kohdissa G ja Gl.

Tavanomaista menetelmää vastaavalla tavalla kuvioissa 8-11 esitetty menetelmä käsittää paikalleenpano-toimenpiteen, jota seuraa saumaustoimenpide, paikalleen-panotoimenpiteen käsittäessä kannen 74 sijoittamisen täy-30 tetyn rungon 70 päälle, joka on nostotyynyn päällä, istukan (114) ollessa tällöin kiinni istukkaseinämässä 122 ja tukeutuessa keskipintaa 124 vasten. Saumaustoimenpide käsittää taas kaksi peräkkäistä saumaustoimintoa istukan ja nostotyynyn kohdistaessa tällöin tietyn aksiaalipaineen ja 35 pakkauksen komponenttien pyöriessä yhtäjaksoisesti yhtei- i4 87629 sen akselinsa ympäri ja teloja 116 ja 118 siirtyessä eteenpäin pakkauksen akselin suuntaan, jolloin ne saavat aikaan vastaavasti niiden ensimmäisen ja toisen toiminnon.

Kuitenkin kannen 74 pienennetyn koon vuoksi laipan 5 140 halkaisija on vain hyvin vähän suurempi kuin kansitai- vutteen reunan 144 halkaisija, niin että laipan reuna 144 on juuri taivutteen 132 sisäpuolella. Tästä syystä kansi painetaan tai siirretään runkoon paikalleenpanotoimenpi-teen aikana laipan 140 luontaisen joustavuuden tehdessä 10 tämän mahdolliseksi.

Eri komponenttien keskinäiset asennot ensimmäisen saumaustoiminnon alussa ja lopussa vastaavat vastaavasti kuvioissa 8 ja 9 esitettyjä, kun taas kuviot 10 ja 11 esittävät toisen toiminnon alkua ja loppua. Kun ensimmäi-15 nen ja toinen saumaustoiminto etenevät, taivutteen 132 ulkoreuna 144 pakotetaan alaspäin ja sisäänpäin tukeutumaan rungon sivuseinämän pääteosaan 136, jolloin tämä taipuu sisäänpäin ja muodostaa mahdollisesti kuviossa 1 kohdassa 76 esitetyn kaulan.

20 Rungon pääteosan 136 halkaisijan pienenemisestä johtuen voidaan valmistaa pitkä runkokoukku 154 ilman ak-siaalipainetta. Näin ollen aksiaalipaineen P (kuvio 1) arvon ei tarvitse olla sanottavasti suurempi kuin, että se riittää pitämään kannen ja rungon aksiaalisessa kosketuk-25 sessa keskenään. Näin ollen voidaan valmistaa hyvin muodostettuja saumoja, jotka käsittävät runkokoukun 154 ja kansikoukun 156, ilman että on pelättävissä rungon painuminen kokoon liian suuresta peruspaineesta johtuen.

Tässä viitataan jälleen kuvioon 7 ja edellä ole-30 vaan, kuvioon 7 liittyvään tekstiin. Kun pakkauksen runko on pehmeämpää materiaalia kuin metalli, esimerkiksi muovia, kuten käsiteltävässä esimerkissä, tai jos se on todella hyvin ohutta materiaalia, mutta kansi on metallia, rypyillä 64 on taipumus leikkautua rungon sivuseinämämate-35 riaalin läpi toisen saumaustoiminnon aikana ja puhkaista is 8 7 629 tällöin sivuseinämä pisteessä L, kuviossa 6 kansikoukun 56 reunan vieressä, ja aiheuttaa vuotovaara. Tätä ei-toivot-tua vaikutusta vähennetään tai se estetään kuvioissa 8 -11 esitetyllä menetelmällä, koska ensimmäisen toiminnon 5 aikana siinä vaiheessa, jolloin rypistymistä pyrkii normaalisti esiintymään, taivute 132 on tuettu rungon sivu-seinämää vasten kuviossa 9 kohdassa M esitetyllä tavalla. Tämä tuki jatkuu koko toisen toiminnon ajan.

On huomattava, että sivuseinämän pääteosa 136 ei 10 ole kosketuksessa istukkaseinämään 122 ensimmäisen toi minnon aikana (kuvio 9) , vaan koskettaa siihen vasta lopuksi kaulan 76 valmistuttua toisessa toiminnossa.

Toinen erittäin tärkeä vaikutus on, että alkuraja-pinta 142 säilyy sauroaustoimintojen ajan, koska saumaus-15 pinnan 126 ja laipan 140 välillä ei ole sanottavaa keskinäistä liikettä, niin että pisteet G ja G1 kuviossa 8 pysyvät lähekkäin valmiissa kaksoissaumassa 152, kuten kuviossa 11 esitetään. Tätä vaikutusta voidaan hyödyntää aseptisissa pakkausjärjestelmissä, jollainen esitetään 20 kaaviona kuviossa 13.

Kuviossa 13 esitetty aseptinen pakkauslinja pak-kausrunkojen tai kuppien 80, jotka ovat muovimateriaalia, täyttämiseksi elintarvikkeilla tai juomilla 82, käsittää kotelon 84, joka pidetään steriileissä olosuhteissa jo 25 tunnetulla tavalla. Mitä tahansa sopivaa tyyppiä oleva kuljetin 86 menee kotelon 84 läpi ja kuljettaa kuppeja. Kotelossa on sterilointiasema 88, täyttöasema 90 ja kansien kiinnitysasema 92. Jokainen kuppi steriloidaan vetyperoksidilla asemalla 88 tavalliseen tapaan ja täytetään 30 sitten tuotteella 82 asemalla 90, jälleen tavalliseen tapaan. Kansien kiinnitysasemalla 92 metallikannet 94 kuljetetaan tunnettua tyyppiä olevan, laskeutuvan kierukkasyöt-tölaitteen avulla (ei esitetty) kuumailmauunin 96 läpi, jossa kannet sekä steriloidaan että kuumennetaan.

35 ie 87629

Kuumat kannet sijoitetaan sitten täytettyihin kuppeihin 80 sopivalla paikalleenpanolaitteella, jota ei ole esitetty, uunin 96 alapuolella. Tämä muodostaa kaksoissau-mausmenetelmän paikalleenpanotoimenpiteen ja käsittää ti-5 läpäisen, ilmatiiviin sauman muodostamisen rajapintaan 148 (kuvio 8) jokaisen kannen ja siihen kuuluvan kupin välissä. Kupit kuljetetaan sitten pois steriilistä kotelosta tavanomaiseen kaksoissaumauskoneeseen 98, joka on epäste-riileissä olosuhteissa, koneen 98 suorittaessa saumaustoi-10 menpiteen kuvioihin 8-11 viittaamalla jo selostetulla tavalla pysyvän kaksoissauman muodostamiseksi.

Ilmatiivis sauma, joka on muodostettu sijoittamalla kansi kupin päälle kansien kiinnitysasemalla 92, säilyy ainakin siihen saakka, kunnes kaksoissauma on valmis, kos-15 ka komponentit eivät liiku rajapinnassa 142, ja koska rajapinnan pinnat ovat aina puristuksessa. Kuviossa 8 kohdassa 102 esitettyä (nyt epästeriiliä) kansitaivutteen aluetta ei vedetä alustavan sauman alueelle ja steriili, vapaatilainen tasku 104 istukkaseinämän 122 ja sivuseinä-20 män pääteosan 136 välissä eliminoituu asteittain pakkauksen steriilille sisäpuolelle särkemättä alustavaa, ilma-tiivistä saumaa.

Jotta sauma saadaan ilmatiiviiksi, siinä on liimaa saumauslaipan 140 ja saumauspinnan 126 välisessä rajapin-25 nassa. Kuppi voi olla muovimateriaalia, niin että kosketus kuumaan kanteen, joka aiheuttaa paikallista kuumenemista rajapinnassa 142, pehmentää laipan 140 pinnan ja saa sen tarttumaan kanteen. Kansi on kuitenkin mieluimmin sellaista tyyppiä, jonka saumauspinnan 126 alapuolella on tiivis-30 te tai kerros sopivaa vuoraus- tai tiivistysmateriaalia 100, kuten kuviossa 12 esitetään. Tämä tiiviste pehmiää uunissa 96, niin että se muodostaa laipan 140 kanssa erittäin yhtenäisen ilmatiiviin sauman. Käytettäessä sopivaa, markkinoilla saatavana olevaa tiivistemateriaalia voidaan 35 saada luja liitos, esimerkiksi, jos metallikansi puristetaan kansien kiinnitysasemalla polypropeenikuppiin.

i7 87629

Pakkauksen runko ja kansi voivat olla mitä materiaalia tahansa, niin että se sallii edellä selostetun kak-soissaumausmenetelmän soveltamisen hyvällä menestyksellä, niin että saadaan sellainen sauma, jolla on tarvittava yh-5 tenäisyys, olipa pakkaus suunniteltu sitten mihin tarkoitukseen tahansa. Keksintöä rajoittamattomat esimerkit käsittävät terästä tai alumiinia olevan tölkkirungon, jossa on teräs- tai alumiinikansi, joka voi olla itsestään avautuvaa tai "helposti avattavaa" tyyppiä; tölkkirunkoon muo-10 vimateriaalia, kuten polypropeenia, polykarbonaattia, po-lyeteeniä tai polyvinyylikloridia ja varustettu terästä tai alumiinia olevalla tölkin päällä, kuten edellä on esitetty; metalli- tai muovirunko, kuten edellä, varustettuna kannella, joka on tehty lukuisista materiaaleista; ja run-15 ko, joka on tehty lukuisista materiaaleista ja varustettu kannella, joka on tehty lukuisista materiaaleista tai metallista tai muovista, kuten edellä. Useita materiaaleja käsittävä runko tai kansi voi olla esimerkiksi laminoitua rakennetta, tai se voi käsittää lukuisia, eri materiaaleja 20 olevia komponentteja (esimerkiksi tölkin pää, jossa on metallinen pintaosa ja muovinen avauslaite) . Tällaiset laminoidut rakenteet käsittävät tyypillisesti yhden tai useamman kerroksen muovimateriaalia, jossa on ohut metal-lifoliokerros, tai jossa sitä ei ole.

25 Selostetulla menetelmällä saumattava muovi- tai la- minoitu runko tai kansi voidaan tehdä lämpömuovauksella tai millä tahansa muulla sopivalla prosessilla. Selostettu saumausmenetelmä sopii myös käytettäväksi äärimmäisen ohuet sivuseinämät käsittäviä metallitölkkirunkoja varten. 30

Claims (15)

1. Menetelmä kannen (74) kiinnittämiseksi säiliön runkoon (70), jolla kannella on kehäkansiosa (120), joka 5 käsittää ylöspäin suuntautuvan istukkaseinämän (122) ja saumausplnnan (126), joka sulautuu istukkaseinämään ja sisältää päätekansltalvutteen (132), jossa rungossa on sivuseinämä (72), joka päättyy kehärunko-osaan, joka käsittää slvuselnämän pääteosan (136) ja saumauslalpan 10 (140), joka sulautuu slvuselnämän pääteosaan, joka mene telmä käsittää vaiheet, joissa: (1) saumauspinta (126) sijoitetaan siten, että se on yhteydessä saumauslaippaan (140) ensimmäisen rajapinnan (142) määrittelemiseksi niiden väliin, jolloin istukkasei- 15 nämä (122) sijoitetaan slvuselnämän pääteosan (136) sisälle; (2) kehäkansiosaa ja kehärunko-osaa muotoillaan progressiivisesti poikittain sisäänpäin niiden lukitsemiseksi toisiinsa; ja 20 (3) puristetaan yhteen kehäkansiosa ja kehärunko- osa kaksoissauman (152) muodostamiseksi, tunnettu siitä, että - menetelmävaiheessa 1 istukkaseinämä (122) sijoitetaan asentoon, jossa se ei kosketa slvuselnämän pääte- 25 osaan (136); - vaiheessa 2 kohdistetaan voimaa suoraan saumaus-pintaan (126), ja progressiivisesti sen ympärille joka voima on kohtisuoraan ensimmäisen rajapinnan (142) tangenttiin nähden, jolloin saumauspinta tulee pidetyksi vas- 30 ten saumauslaippaa (140) ensimmäisen rajapinnan kohdalla mainitun voiman suunnassa, jolloin kuten edellä progressiivisesti deformoidaan kehäkansiosaa ja kehärunkoosaa saattamatta slvuselnämän pääteossa (136) kosketukseen istukkaseinämän (122) kanssa ja ilman, että saumausplnnan 35 (126) ja saumauslalpan (140) välillä tapahtuu merkityksel listä siirtymää ensimmäisen rajapinnan kohdalla; ja i9 87629 - valheessa 3 kohdistetaan suoraan saumauspintaan (126), ja progressiivisesti sen ympärille olennaisesti poikittainen, sisäänpäin suuntautuva voima kohtisuoraan ensimmäisen rajapinnan (142) tangenttiin nähden, jolloin 5 slvuseinämän pääteosan (136) ympärysmitta tulee pienemmäksi ja pääteosa tulee pakotetuksi kohti lstukkaselnämää (122) kun kehäkanslosaa ja kehärunko-osaa puristetaan yhteen liman saumausplnnan (126) ja saumauslalpan (140) välistä merkityksellistä siirtymää ensimmäisen rajapinnan 10 kohdalla, jolloin ensimmäinen rajapinta (142) säilyy kak-soissaumassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, lisäksi tunnettu siitä, että se käsittää alkuvaiheen, jossa kansitaivutteen (132) ja saumauslaipan (140) dimen- 15 slot valitaan siten, että ensimmäinen rajapinta (142) me-netelmävaiheen 1 päättämisen jälkeen sijaitsee ainakin osittain kansitaivutteen (132) sisäpuolella, jolloin mene-telmävaihe 1 lisäksi käsittää kannen (74) puristamisen saumauslaipan (140) päälle.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmävalhelssa 2 ja 3 kohdistetaan juuri riittävä aksiaalinen puristus, että kansi (74) ja runko (70) pysyvät toisiinsa kiinnitettyinä menetelmävaiheen 1 aksiaalisessa keskinäisessä asemassa.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-3 mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä-vaiheessa 2 kansitaivute (132) käännetään sisäänpäin ja ylöspäin niin, että se tukeutuu slvuseinämän pääteosaan (136).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että - menetelmävaiheessa 1 saumausplnta (126) sijoitetaan mainittuun yhteyteen saumauslaipan (140) kanssa siten, että ensimmäinen, näin muodostuva tiivistysrajapinta 35 (142) määrittelee jatkuvan tiivisteen; ja 20 8 7 629 - saumauspinnan ja saumauslaipan välisen suhteellisen liikkeen puute tiivistysrajapinnalla menetelmävaiheis-sa 2 ja 3 ylläpitää mainitun tiivisteen jatkuvana, jolloin ensimmäinen tiivistysrajapinta (142) säilyy kaksoissaumas-5 sa (152).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kerros tiivistävää materiaalia (100) pannaan saumauspinnan (126) ja saumauslaipan (140) väliin tiivisteen muodostamiseksi mainitulle raja- 10 pinnalle (142 ).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmävaiheessa 1 käytetään lämpöä ensimmäisen rajapinnan (142) yhteydessä, jolloin tiivistävää materiaalia (100) oleva kerros pehmenee 15 niin, että saumauslaippa (140) uppoaa siihen tiivistäväs tä

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmävaiheessa 1 aikaansaadaan se, että tiivistävä materiaali (100) kiinnittää 20 saumauslaipan (140) saumauspintaan (126).

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää alkuvaiheen, jossa kansi (74) ja runko (70) valitaan siten, että ainakin osa ainakin yhden saumauspinnan (126) ja saumauslaipan 25 (140) vahvuudesta mukaanluettuina näiden vastaava pinta, joka määrittelee ensimmäisen rajapinnan (142), on muovimateriaalia, jolloin menetelmävaiheessa 1 lisäksi ensimmäinen rajapinta (142) kuumennetaan paikallisesti niin, että muovimateriaali pehmenee, ja saumausplnta kiinnitetään 30 saumauslaippaan.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-9 mukainen menetelmä suoritettuna seuraavien alkuvaiheiden jälkeen: (a) runko (70) ja kansi (74) saatetaan olennaisesti 35 steriileiksi; ja 2i 87629 (b) tuote syötetään runkoon olennaisesti steriileissä olosuhteissa, jolloin mainitun menetelmän menetel-mävaihe 1 suoritetaan olennaisesti steriileissä olosuhteissa, jolloin menetelmässä lisäksi poistetaan runko ja 5 kansi mainituista steriileistä olosuhteista, jolloin pidetään runkoa ja kantta menetelmävaiheen 1 esittämässä keskinäisessä asemassa ja ylläpidetään ensimmäinen tiivistävä rajapinta (142), minkä jälkeen menetelmävaiheet 2 ja 3 suoritetaan ei-steriileissä olosuhteissa.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää alkuvaiheen, jossa runko (70) valitaan materiaalista, joka käsittää muovia, joka määrittelee rungon sisä- ja ulkopinnan. 15 12 Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää alkuvaiheen, jossa valitaan metallinen runko (70).

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää alku- 20 vaiheen, jossa kansi (74) valitaan materiaalista, joka käsittää muovia, joka määrittelee kannen sisä- ja ulkopinnan.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää alku- 25 vaiheen, jossa valitaan metallinen kansi (74).

15. Menetelmä tuotteen (82) pakkaamiseksi aseptisesti säiliöjonoon, jolloin jokainen säiliö käsittää esisteriloidun rungon (80) ja esisteriloidun kannen (94), joka menetelmä käsittää vaiheet: 30. tuote syötetään vuorollaan jokaisen säiliön run koon ensimmäisessä asemassa (90) olennaisesti steriilin kotelon (84) sisällä; - jokainen runko siirretään täyttämisen jälkeen toiseen asemaan (92) sanotun kotelon sisällä; ja : . 35 22 87 629 - menetelmän menetelmävaiheet 1-3 suoritetaan jokaiselle täytetylle rungolle jonkin edellisen patenttivaatimuksen 5-9 mukaisesti, tunnettu siitä, että jokaiselle jonossa olevalle säiliölle suoritetaan mene-5 telmävaihe 1 mainitussa toisessa asemassa (92), minkä jälkeen täytetty säiliörunko, jossa kansi on tiiviinä sen päällä, siirretään ulos kotelosta saumauskoneeseen (98), minkä jälkeen saumauskonetta käytetään suorittamaan menetelmävaiheet 2 ja 3 säiliön kaksoissauman (152) muodos-10 tamiseksi ei-steriileissä ympäröivissä olosuhteissa, jolloin säiliön sisällä oleva steriiliys säilyy ensimmäisen säilyneen tiivistysrajapinnan (142) johdosta.

23 B7629