FI87213C - Foerfarande foer framstaellning av antikolinerga foereningar - Google Patents

Description

8721 3

Menetelmä valmistaa antikolinergisiä yhdisteitä - Förfarande för framställning av antikolinerga föreningar

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä valmistaa farmakologisesti käyttökelpoisia yhdisteitä, joiden kaava (I) on 0 r4-o-|-ch-6 \\ (I)

Aoor1 jossa R ^ on suora tai haarautunut alkyyli tai syk 1 (»a 1 kyy 1 i r yhmä , jossa on 1 - 8 hiiliatomia, ja R4 on R5^ R5 ___ ^ jossa r5 on alkyyliryhmä, jossa on 1 - 5 hiiliatomia, tai kaavan (I) mukaisen yhdisteen kvaternääristä ammoniumsuolaa yhdisteen kanssa, jonka kaava on R7Y, jossa R7 on aikyyliryhmä, jossa on 1-5 hiiliatomia ja Y on farmaseuttisesti hyväksyttävä anio- ni .

Kaupallisesti saatavissa olevilla antikolinergisi11 a lääkkeillä, kuten antropiini1 la ja skopolamiinilla ja niiden synteettisillä analogeilla on kaikilla monia erilaisia ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Vanhemmilla ihmisillä havaitaan usein jo pienillä annoksilla kiihtymistä, kiihottumista ja uneliaisuutta. Tooppisen silmään antamisen jälkeen lapsilla on esiintynyt 8721 3 2 vaarallisia keskushormostovälitteisiä psykoottisia reaktioita ja käyttäytymishäiriöitä. Käyttäminen silmässä voi myös aiheuttaa paikallisia sivuvaikutuksia, kuten ohimenevää pistelyä, silmäluomen ailergeenisia reaktioita, rakkuloista sidekalvontulehdusta, turvotusta ja valokammoa. Kts. Toxicology of Commercial Products, R.E. Gosselin et ai, toim. (Williams & Wilkins, Balt., 4. painos, 1976) osa III, s. 43 - 46.

Mydriaattiset aineet ovat tärkeä luokka yhdisteitä, joita käytetään pupillin laajentamiseen. Mustuaisen laajeneminen on tarpeen silmätutkimusten aikana, jotta voitaisiin täydellisemmin tutkia silmänpohjaa, lasiaista ja myköiden kehää, ja erilaisissa kirurgisissa toimenpiteissä, kuten Freeman'in et ai. raportoimissa, American Intra-Ocular Society Journal 7:172-173 (1981) (esim. lasiaisen poisto, mykiöiden poisto ja silmän-sisäinen mykiöiden siirrostaminen).

Kaupallisesti saatavissa olevilla mydriaattisi1 la lääkkeillä, kuten atropiini1 la, skopolamiinilla, homatropiinilla ja niiden synteettisillä analogeilla on kaikilla useita haittoja. Koska näiden aineiden indusoima mustuaisen laajeneminen aiheuttaa näöin hämärtymistä ja vaikutus kestää suhteellisen kauan, so. useita tunteja, potilas on käytännössä pidettävä liikkumattomana silmätutkimuksen jälkeen, kunnes mydriaasi on laantunut ja potilas voi toimia jälleen normaalisti. Näiden aineiden käyttö silmässä voi myös aiheuttaa paikallisia sivuvaikutuksia, kuten ohimenevää pistelyä, silmäluomen ailergeenisia reaktioita, rakkulaista sidekalvontulehdusta, turvotusta ja valokammio. Kts. R.E. Gosselin et ai supra.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on tuoda esiin menetelmä valmistaa uusia yhdisteitä, joilla on antikolinergisia ominaisuuksia ja jotka indusoivat mydriaasin, jotka yhdisteet ovat tehokkaampia ja vähemmän toksisia kuin tällä hetkellä saatavissa olevat.

3 87213

Edellä olevat ja muut tavoitteet saavutetaan esillä olevan keksinnön avulla, jolle menetelmälle on tunnusomaista se, happokloridi, jonka kaava on COOR] jossa on edellä määritelty, saatetaan reagoimaan alkoholin kanssa, jonka kaava on R5^ R5^

X N \ N

OH 0' OH

jossa R^ on edellä määritelty, jota seuraa kun halutaan kaavan (I) mukaisen yhdisteen kvaternäärinen suola, saadun kaavan (I) mukaisen yhdisteen kvaternisonti alkylointiyhdisteen kanssa, jonka kaava on R^Y, jossa R^ ja Y on edellä määritelty.

Kaavan (I) mukaisilla yhdisteillä on antikolinergisia ja/tai mydriaattisia ominaisuuksia.

Kaavan (I) mukaisia yhdisteitä ja niiden kvaternäärisia suoloja voidaan työstää farmaseuttisiksi seoksiksi yksikköannostus-muodossa, jotka sisältävät antikolinergisen tai mydriaasin aiheuttavan määrän edellä olevan kaavan mukaista yhdistettä tai sen suolaa ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävää kantajaa.

4 87213

Keksintö perustuu havaintoon, että atropiinin, skopolamiinin ja muiden yhdisteiden, sekä niiden synteettisten analogien inaktiivisten polaaristen happamien metaboliittien eräät esterit ovat aktiivisia antikolinergisia yhdisteitä, jotka ovat merkittävästi vähemmän toksisia kuin niiden vapaat emo-alkoholit. Useiden on havaittu myös olevan aktiivisia mydri-aattisia aineita, jotka indusoivat paljon 1yhyempiaikaisen mydriaasin kuin vapaat emo-alkoholit.

Atropiinin ja skopolamiinin antikolinergisesti inaktiivisia metaboliitteja ovat esimerkiksi vastaavat vapaat hapot, joilla on rakennekaavat: ch3 ch3

I I

N \ N

---(II) ---(III) ^ 0 \ o I | o o-I-ch-c6h5 o-!-ch-c6h5

ioOH ioOH

Näiden happojen eräillä estereillä on atropiinia ja skopola-miinia vastaavia antikolinergisiä ja mydriaattisia ominaisuuksia, mutta ne ovat paljon vähemmän toksisia. Nämä esterit hydrolysoituvat metabolisesti edellä oleviksi inaktiivisiksi alkoholeiksi, kun niitä annetaan eläimille tai ihmisille.

Edellä olevassa kaavassa (I) on kaikkein parhaiten alempi alkyyli, esimerkiksi metyyli, etyyli, propyyli jne.

Kvaternääriset ammoniumjohdokset ovat parhaiten pidettyjä antikolinergisia ja mydriaattisia yhdisteitä, koska niillä on suuremmat antikolinergiset aktiivisuudet kuin derivatisoimat-tomilla yhdisteillä. Kvaternääriset substituentit voivat olla 5 8721 3 mitä tahansa toksittomia alempia aikyyliryhmiä, parhaiten metyylejä. Y voi olla mikä tahansa farmaseuttisesti hyväksyttävä anioni, mieluummin halogeeni, sulfaatti, a 1 kyy 1isulfaatti tai alkyylisulfonaatti.

Havainnollisuudet vuoksi kutsutaan esillä olevan keksinnön mukaisia yhdisteitä vastaavien aktiivisten alkoholien "pehmeiksi" 1ääkeanalogeiksi tai -johdoksiksi.

Esterit voidaan valmistaa fenyy1imalonihaposta kahdessa vaiheessa tertiäärisiksi yhdisteiksi ja kolmessa vaiheessa kva-ternäärisiksi yhdisteiksi.

Seuraava reaktiokaavio havainnollistaa menetelmää: 6 87213 ¢1

D—S

cd c=i (ft ci' _ * kJl 5—§ o»u rf^ qiM (Γ IM Π

S

^ /—N

·—t rs| :: q - r

* * «A

• rvj • ’ * r-i 2? 8 i3

Oi ci ·—« r«i • ^ w

it) O

0 ai 1 >ιί

.··.·. o ?i -H

/ \ C C

υ y <U O

8 8 fcrH

7 87213

Mydriaatti-koe 12 Uusi-Seelantilaisen molempia sukupuolia olevan albino-kanin, joiden painot oli 2,5 - 3 kg, muodostamia ryhmiä käytettiin kokeessa. Valitun aineen 50 μΐ standardiannos valitulla pitoisuudella 0,9 % suolaliuoksena annosteltiin toiseen silmään. Toinen silmä muodosti kontrollin. Koe suoritettiin valoisassa ja lämpötila säädetyssä huoneessa. Silmätilan halkaisija käsitellyssä ja käsittelemättömässä silmässä mitattiin tietyin aikavälein ja mittausten ero taltioitiin kunnes halkaisija palautui normaaliarvoon. Silmäterän laajeneminen (mm) jokaisella koeaineella vastaa 12 kanin keskiarvoa. Mydri-aasin kestoaika vastaa aioitusaikaa, joka määrittelee sen mitatun ajan, joka kuluu siihen, kun silmäterän halkaisija on palautunut ja on 0,75 mm suurempi kuin normaali silmäterä.

Tulokset samoilla pitoisuuksilla (pitoisuus-%, palautusaika-hr) olivat: skopolamiini (0,1 %, 33 hr); atropiini (0,5 %, 22 hr); tropikamidi (0,3 %, 6,5 hr); atropiinianalogi: etyyli1 (3 %, 3,75 hg), n-butyyli2 (2 %, 2,5 hr), sykioheksyyli3, (1,5 %, 3,25 hr); skopolamiinianalogit: etyyli4 (0,5 %, 2,75 hr), n-propyyli3 (0,75 %, 3,5 hr), n-butyyli^ (1 %, 4hr).

Etyyli(±)-a-(karboksi)-8-metyy1i-8-atsabisyklo[3.2.l]okt-3-yylibentseeniasetaattidimetyylisulfaatti 2 Butyyli(±)-a-(karboksi)-8-metyy1i-8-atsabisyklo[3.2.l]okt-3-yylibentseeniasetaattidimetyylisulfaatti 3 Sykloheksyyli(±)-a-(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo- [3.2.1] okt-3-yylibentseeniasetaattidimetyy1isulfaatti 4 Etyyli(±)-a-(karboksi)-6,7-epoksi-8-metyyli-8-atsabisyklΟΙ] 3 . 2 . 1]okt-3-yy1ibentseeniasetaattidimetyy1isulfaatti 3 Propyyli(±)-a-(karboksi)-6,7-epoksi-8-metyyli-8-atsabisyklo- [3.2.1] okt-3-yylibentseeniasetaattidimetyylisulfaatti 3 Butyyli(±)-a-(karboksi)-6,7-epoksi-8-metyyli-8-atsabisyklo- [3.2.ljokt-3-yylibentseeniasetaattidimetyylisulfaatti 87213

TAULUKKO A

1. Pehmeä topikamidi- lääkeaine_ R^=alempialkyyli (1-8 hiiliatomia) l^O^—CH— ji —c - n=0 - 4 C2K5 CH2<^ R^=fenyyli tai muu aryyli- tai sykloalkyyli 3

Tropikamidi R =H

O

O X*-H-C-(amld«.) R0« -C.H, ©-c^-ji-'c-chHg) Rg ^5(CH2)n CCORl Bl° R4. iiO)-ch2- 2-1

Pehmeä lääkeaine 2. Pehmeä isopropamidi- lääkeaine_ (p) . R^=alempi alkyyli (1-8 hiiliatomia) CH "h ^ 2 3 ( ’em-ι'-c«ruJ-/ÖN R ·Β " ““ ary),li tai ruy 'z L 2 M sykloalkyyli 3 3 <wh n λ ‘ n=0-4

Isopropamidi jodidi X-OHj-ihiUUtomi)

CH + ¢) - Be1 RS

( CH^-K-CH-CH^<j -(o) R4" *·^Κ” kV" (CH3J2CH* CH3 CHj R? * *CK3 coca1 X =anioni, mieluummin halogeeni, alkyyli-Pehmeä lääkeaine sulfaatti, sulfaatti tai alkyylisul- fonaatti 87213 9 3. Pehmeä ipratropium-lääkeaine_ C4 _ R^=alempi alkyyli (1-8 hiiliatomia) . R =fenyyli

' CH.^H Q

X=-0-(j-(esteri)

Ipratropiumbromidi m=0 r4 · <*r\/4 x- \PA f, π '/ uw”-

°"c7j"7\5) »"«»J

COOR1 - X =anioni, parhaiten halogeeni,

Pehemä lääkeaine alkyylisulfaatti, sulfaatti, alkyylisulfonaatti 4. Syklopentolaatti-lääkeaine_ CV„-CH—CH-O-'d-CH-/Ö) · HCi , CHj L™ R = a^-emP^ alkyyli (1-8 hiiliatomia) onV—^ R^=fenyyli tai muu aryyli tai syklo- : Syklopentolaatti-hydro- alkyyli :\\ kloridi - : : r3«h 3sii-ch2-Ch,-0-c-ch-(p) ' HCt n*° 4 CHJ UHZ)n χ.-0-C-Uiteri) C00*1 m 2 5 .. r*. ROU- tai R4-7.;i“ *”

Pehmeä lääkeaine R^ r» RS.R6-CH3 (jossa R^, R^, R^=alempi alkyyli (1-5 _ hiiliatomia), parhaiten metyyli ja X 8 anioni, parhaiten halogeeni, alkyylisulfaatti, sulfaatti, alkyyilsulfonaatti.

10 87213

Esillä olevan keksinnön mukaisia pehmeitä antikolinergisiä lääkeaineita on havainnollistettu seuraavassa taulukossa B, jossa on annettu esimerkkejä useista edellä olevaan rakennekaavaan I perustuvista lääkeaineista.

n 87213

Taulukko H

Seuraavat uudet pehmeät antikolinergiset yhdisteet saadaan noudattamalla yleismenetelmää ja korvaamalla reaktiokomponentit sopivalla tavalla: JL* (0-4) x

Alempi alkyyli, Mikä tahansa farmaseut- sykliset, ,tisesti hyväksyttävä anioni, suorat tai Λ halogeeni, sulfaatti, al- haarautuneet /z\ 'zx — —c“ kyylisulfaatti tai alkyyli- alkoholit (1-8 ”\2/ H ·\2λί!’Γ o o ' sulfonaatti hiiliatomia) 1 5 _____ =»,- -<ö> <ö> 1 · _“t 0 CH3CM2CH2~ 1 ° -0“^~

CN -CH- Μν·ί&—\ S

ch3 -® -© ° 0 “0“^“ “l*9* CH 0 c:VcVicV -£) Ό ° ° CV°i -© * P 1 ΪΓ“®"ί0ί C"1 ' ‘VWV ° ^ C‘*

· CHj C

«.jIch^ch'-chj© h o j -o-V- cVcV«CHi Ό Ό Q;- i « _o_

Ci^ + o :/;* «3^-«- ch^ch, h ° * “°-c- ^ O- -© ·© $> ‘ 0 *; 12 8721 3

Taulukko B (jatk.) . m n R1 jL Rl R. (0-4) (0-4) X X_

Alempi alkyyli, Mikä tahansa farmaseut- sykliset, tisesti hyväksyttävä anioni, suorat tai halogeeni, sulfaatti, al- haarautuneet kyylisulfaatti tai alkyyli- alkoholit (1-8 sulfonaatti hiiliatomia) CM -CH-CN '{p) V 1 0 -d- “j < CM> lY CM3*(CM2,3‘C:H2‘ i o —SH— »<·'

CHj'^ Z' CY<CV«-CY

CH3-Cij-CH2- -Q H C2K,— l- « 0 -S- CH3S04 ch2 ch3 c3“ -® Ό O- 1 ° -c»- CHj. *· (> -CVY®-(Ö> “>'(> 0 0 -o-c- c12h„-so;

Cf -® 0 1 “ch — CHl «, ^ CH3-CH-CH2-CH3- -(^y Uj~\J ” 1 0 -HH-C- c'h «, I ·<^ O-CH-j 1 ° Cl

rj,J

i3 8721 3

Aktiivisten estereiden metabolisen hydrolyysin nopeuksia voidaan säätää esteröivän alkoholin valinnan avulla.

Keksintöä on havainnollistettu seuraavien ei-rajoittavien esimerkkien avulla.

ESIMERKKI 1

Metyylivetyfenyylimalonaatti

Fenyylimalonihapon (3,6 g, 0,02 moolia), bootrifluoridiete-raatin (2,4 ml, 0,02 moolia) ja vedettömän metanolin (0,8 ml, 0,02 moolia) seosta refluksoitiin ja sekoitettiin 24 tuntia. Huoneen lämpötilaan jäähdyttämisen jälkeen reaktioseos suodatettiin ja lisättiin 20 ml vettä.

Saostunut öljy uutettiin kloroformilla (30x3). Yhdistetyt uutteet pestiin vedellä ja kuivattiin vedettömällä magnesium-sulfaatilla ja haihdutettiin alipaineessa. Saadun öljymäisen nesteen NMR-spektri vastasi sen rakennetta.

Hapon R^ = 0,52 saanto = 57 % esterin Rf = 0,72.

Metyylitenyylimalonyylikloridin valmistaminen

Edellä saatuun öljymäiseen nesteeseen lisättiin 5 ml tionyylikloridia. Reaktioseosta kuumennettiin öljyhauteella :-** 1 tunti vedettömissä olosuhteissa. Ylimääräinen tionyyli- kloridi postettiin lisäämällä ja tislaamalla tyhjössä 10 ml vedetöntä bentseeniä. Öljymäinen tuote saatettiin reagoimaan välittömästi tropiiniemäksen kanssa.

Metyylifenyylimalonikloridin ja tropiinin esteröinti Täysin kuivattua tropiiia (1,4 g, 0,01 moolia) lisättiin 14 8721 3 juuri valmistettuun metyylivetYfenYYlimalonyylikloridiin. Seosta kuumennettiin vedettömissä olosuhteissa 5 tuntia 100°C:ss samalla sekoittaen. Seos muuttui ruskeaksi, ja kehittyi kaasua. Seos jäähdytettiin huoneen lämpötilaan ja suodatettiin, minkä jälkeen se käsiteltiin 10 ml:11a vettä. Kirkas liuos säädettiin kyllästetyllä ^200^-liuoksella pH-arvoon 9, uutettiin etyylieetterillä ja kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla. Eetteriliuos suodatettiin ja tislattiin alipaineessa, jolloin saatiin öljymäistä tuotetta.

ESIMERKKI 2

Etyyli (j)-a-(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo/3.2.1/okt- 3-yyli-bentseeniasetaatin valmistaminen a) Etyylivetyfenyylimalonaatin valmistaminen (1):

Fenyylimalonihappoa (13,5 g, 0,07 moolia) kuivassa eetterissä (40 ml) käsiteltiin tionyylikloridilla (8,92 g, 5,4 ml), 0,07 moolia) ja yhdellä pisaralla Ν,Ν-dimetyyliformamidia. Seosta kuumennettiin 3 tuntia 40 - 50°C:ssa. Kirkas liuos haihdutettiin alipaineessa mahdollisen jäljelle jääneen tionyylikloridin poistamiseksi. Öljymäinen jäännös liuotettiin uudelleen kuivaan eetteriin (40 ml), liuos käsiteltiin etyylialkoholilla (0,075 moolia, 4,1 cm^) ja refluksoitiin 2 tuntia. Reaktioseos jäähdytettiin huoneen lämpötilaan ja pestiin vedellä. Orgaaninen kerros uutettiin natriumbikarbonaatin kyllästetyllä liuoksella alkalisuuteen asti. Yhdistetyt uutteet pestiin eetterillä ja vesikerros tehtiin happameksi 5N suolahapolla pH-arvoon 1. Saostunut öljy uutettiin metyleenikloridilla (3x50). Yhdistetyt uutteet pestiin vedellä (4x50) ja kuivattiin vedettömällä magnesium-sulfaatilla. Öljymäinen tuote kiteytyi seisotettaessa.

Saanto: - 7,2 g (49,4 %)

Sp.: 78-9°C (kuten raportoitu).

is 87213 b) Etyylifenyylimalonyylikloridin valmistaminen

Etyylivetyfenyylimalonaattia (2,08 g, 0,01 moolia) sekoitettiin tionyylikloridin (5 ml) kanssa ja kuumennettiin vedettömissä olosuhteissa yksi tunti 70°C:ssa. Saatu neste haihdutettiin alipaineessa. Jäännökseen lisättiin vedetöntä bentseeniä (10 ml) ja mahdollinen jäljelle jäänyt tionyylikloridi poistettiin tislaamalla uudelleen.

c) Etyylimalonyylikloridin ja tropiinin esteröinti

Edellä saatu happokloridi (0,01 moolia), joka oli liuotettu 10 ml:aan kuivaa bentseeniä, lisättiin tipottain ja samalla sekoittaen puolen tunnin aikana kuivan tropiinin (2,8 g, 0,02 moolia) liuokseen kuivassa bentseenissä. Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 24 tuntia ja suodatettiin. Suodos pestiin vedellä neutraaliksi. Orgaaninen kerros kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla ja liuotin haihdutettiin. Saatu öljymäinen emäs muunnettiin oksalaatti-suolaksi lisäämällä emäksen eetteriliuokseen oksaalihapon eetteriliuosta. Seosta naarmuttamalla saatiin valkoista kiinteätä tuotetta. Jäähdytettiin pakastimessa, sen jälkeen pestiin kylmällä eetterillä ja kuivattiin 24 tuntia eksik-kaattorissa kalsiumkloridin päällä, jolloin saatiin kiteistä tuotetta, jonka koversio oksalaatiksi oli 78 %.

Uudelleenkiteyttäminen suoritettiin metanolin ja eetterin seoksesta.

Vapaan emäksen =0,4

Vapaan emäksen saanto = 75 %

Oksalaatin saanto = 78 %

Sp. 135-7°C

Analyysi cigH25°4N* (COOH) ^: lie ib 87213 C% H% N%

Teoreettinen 59,85 6,45 3,32

Saatu 59,88 6,532 3,30 ^HNMR (CDC13 ) = 6 7,31 (s, 5H, CgHg], 5,13-4,88 (s, 1H, C, tropiini) 4,53 (s, 1H, CH'C6H5 ) , 4,19 (q, 2H, J=

J 1 COOR

7Hz, -COOCH2CH3) 3,29-2,9 (lev.s, 1H. tropiinin + C5), 2,83-1,6 /m, 11H, N-CH^ (s, 2,25)+, tropiinin bisyklinen kuori .

Mikroanalyysiarvojen ja NMR-spektrin perusteella saadulla yhdisteellä on seuraava rakenne:

Ch3 . (C00H)2 ‘^Λ ^ i ?i _y~\ 0-C-CK -v / COOCH2CH5 ESIMERKKI...1

Metyyli-(±)-a-(karboks i)-8-met vv1i-8-atsabi syk1 o f 3.2.11okt- 3-— yyIi-bentseeniasetaatin synteesi a) Metyylivetyfenyylimalonaatin synteesi (uusi menetelmä)

Fenyylimalonihappoa (13,5 g, 0,07 moolia) kuivassa eette-• rissa (40 ml) käsiteltiin tionyylikloridilla (8,92 g, 5,4 ml, 0,071 moolia) ja yhdellä pisaralla N,N-dimetyyli-iormamidia. Seosta kuumennettiin 3 tuntia 40-50°C:ssa,

Kiikas liuos haihdutettiin alipaineessa mahdollisen jäljelle i7 87213 jääneen tionyylikloridin poistamiseksi. Öljymäinen jäännös liuotettiin uudelleen kuivaan eetteriin (40 ml) ja liuos käsiteltiin metyylialkoholilla (0,075 moolia, 3 ml) ja refluksoitiin 2 tuntia. Reaktioseos jäähdytettiin huoneen lämpötilaan ja pestiin vedellä. Orgaaninen kerros uutettiin natriumbikarbonaatin kyllästetyllä liuoksella alkalisuuteen asti. Yhdistetyt uutteet pestiin eetterillä ja vesikerros tehtiin happameksi 5N suolahapolla pH-arvoon 1. Saostunut öljy uutettiin metyleenikloridilla (3x50). Yhdistetyt uutteet pestiin vedellä (4x50) ja kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla. Öljymäinen tuote kiteytyi seisotettaessa.

Saanto - 6 g (41,2 %)

Sp. - 86-88°C, kuten raportoitu b) Metyylifenyylimalonyylikloridin synteesi

Aikaisemmin valmistettu esteri (2,94 g (0,01 moolia) sekoitettiin tionyylikloridin kanssa (5 ml) ja kuumennettiin 1 tunti 70°C:ssa vedettömissä olosuhteissa. Saatu neste haihdutettiin alipaineessa. Jäännökseen lisättiin vedetöntä betnseeniä (10 ml) ja mahdollinen jäljelle jäänyt tionyyli-kloridi poistettiin tislaamalla uudelleen.

* · · : c) Metyylifenyylimalonyylikloridin ja tropiinin esteröinti 1 '//i' Aikaisemmin valmistettu happokloridi liuotettiin 10 ml:aan : ·.. kuivaa bentseeniä ja lisättiin tipottain puolen tunnin ;V: aikana samalla sekoittaen kuivan tropiinin (2,8 g, 0,02 moolia) liuokseen kuivassa bentseenissä. Seosta sekoitettiin huoeeen lämpötilassa 24 tuntia ja suodatettiin. Suodos pestiin vedellä neutraaliksi. Orgaaninen kerros kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla ja liuotin haihdutettiin. Saatu öljymäinen emäs puhdistettiin muuntamalla oksalaatti-suolaksi, joka tapahtui lisäämällä oksaalihapon eetteri- is 87213 liuosta emäksen eetteriliuokseen. Naarmuttamalla seosta ja pitämällä jääkaapissa yön yli erottui valkoista kiinteää tuotetta. Suodatettiin nopeasti ja kuivattiin tyhjöeksik-kaattorissa vedettömän kalsiumkloridin päällä.

Kiteyttämällä uudelleen metanolin ja eetterin seoksesta saatiin valkoista kiteistä tuotetta.

Vapaan emäksen Rf =0,41

Vapaan emäksen saanto = 1 g (64,5 %)

Oksalaatin saanto = 1,5 g (35,7 %)

Sp. - 89,91°C

Analyysi cigH23°4N'^C00H)2·H20: C% H% N%

Teoreettinen 56,47 6,39 3,29

Saatu 56,48 6,2 2,94 1HNMR (DC13): δ 7,33 (s, 5H, C6H5), 5,2-4,8 (lev. s, 1H, C3 tropiini), 4,6 (s, 1H, CH^q|) , 3,4 (s, 3H, -OCH3), 3,29-2,9 (s, 2H, trooppinen + C5), 2,23-1,4 /(m, 11H, bisyklinen kuori + NCH3 (s, 223)/.

Mirkoanalyyttisten arvojen ja NMR-spektrin perusteella yhdisteillä on seuraava rakenne:

CH

| 3 · (COOH), ^ 1 n jT\ O-C-CH —e 7 COOCH3 8721 3 19 ESIMERKKI 4

Tc,nPropyyli-i i )-a-(karboksi )-8-met y v I i-8-a t sabi syki oi 3.2.11-ok t -_3 ^_yyl i-bentseeniasetaatin synteesi a) Isopropyylivetyfenyylimalonaatin synteesi

Fenyylimalonihappoa 813,5 g, 0,07 moolia) kuivassa eetterissä (40 ml) käsiteltiin tionyylikloridilla (8,92 g, 5,4 ml, 0,07 moolia) ja yhdellä pisaralla N,N-dimetyy1i-f orinani id ia . Seosta kuumennettiin 3 tuntia 40- 50°C:ssa. Mahdollinen jäljelle jäänyt tionyylikloridi poistettiin kirkkaasta liuoksesta haihduttamalla alipaineessa. Öljymäinen jäännös liuotettiin uudelleen kuivaan eetteriin (40 ml) ja liuos käsiteltiin isopropyylialkoholilla (0,075 moolia, 5,76 ml), refluksoitiin 2 tuntia ja jatkokäsiteltiin samoinkuin edellä, jolloin saatiin otsikkoyhdisteet.

Saanto = 60 % (kuten raportoitu)

Sp. - 64-66°C (kuten raportoitu).

b) Isopropyylifenyylimalonyylikloridin synteesi

Aikaisemmin valistettu monoesteri (2,22 g, 0,01 moolia) sekoitettiin tionyyliklor idin (5 ml) kanssa ja kuumennet-tiin vedettömissä olosuhteissa 1 tunti 70°C:ssa. Saatu ' . neste haihdutettiin alipaineessa. Lisättiin vedetöntä bentseeniä (10 ml) ja seos tilsattiin uudelleen.

c) Isopropyylifenyylimalonyylikloridin ja tropiinin este-röinti ’ Aikaisemmin valmistettu happokloridi liuotettiin 10 ml:aan kuivaa bentseeniä ja lisättiin tipottain puolen tunnin aikana ja samalla sekoittaen kuivan tropiinin (2,8 g, 0,02 moolia) liuokseen kuivassa bentseenissä. Seosta 20 8721 3 sekoitettiin huoneen lämpötilassa 24 tuntia ja suodatettiin. Suodos pestiin vedellä neutraaliksi. Orgaaninen kerros kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla ja liuotin haihdutettiin. Saatu öljymäinen emäs puhdistettiin muodostamalla oksälaattisuola. Oksaalihapon eetteriliuosta lisättiin emäksen eetteriliuokseen. Naarmuttamalla seosta ja pitämällä pakastimessa 24 tuntia saatiin valkoista kiinteätä tuotetta. Suodattamisen jälkeen kuivattiin tyhjöeksikkaattorissa kalsiumkloridin päällä.

Kiteyttämällä uudelleen metanolin ja eetterin seoksesta saatiin valkoista kiteistä tuotetta.

Emäksen Rf -0,3

Emäksen saanto - 2,5 g (72,4 %)

Oksalaatin saanto - 3 g (68,9 %)

Sp. - 78-80°C

Analyysi C2oH27°4N.(COOH)2:lie C% H% N%

Teoreettinen 60,68 6,71 3,21

Saatu 60,41 6,77 3,13 1HNMR (CDC13): δ 7,23 (s, 5H, CgH-), 5,2-4,8 (lev. s, 1H, C3 tropiini), 4,46 (s, 1H, CHC6H5), 3,1-2,91 (lev. s, 2H, C. + Cr tropiini), 2,3-1,44 /(m, bisyklinen kuori),

^ p U

+ 2,2 (s, 3H, -N-CH, ) , 1,23 (d, 6H, -CH„7.-3).

Sekä mikroanalyyttisten arvojen että NMR-spektrin perusteella saadulla yhdisteellä on seuraava rakenne: 21 8721 3 CH, I . CCOOH) O-C-CH '—y /CH CCOCH J XH- j ESIMERKKI 5

Sykloheksyyli (+)-a-(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo-/3.2.l/okt-3-yyli-bentseeniasetaatin synteesi a) Sykloheksyylivetyfenyylimalonaatin valmistaminen

Fenyylimalonihappo (13,5 g, 0,07 moolia) kuivassa eetterissä (40 ml) käsiteltiin tionyylikloridilla (8,92 g, 5,4 ml, 0,07 moolia) ja yhdellä pisaralla N,N-dimetyyliformamidia. Seosta kuumennettiin 3 tuntia 40-50°C:ssa. Kirkas liuos tislattiin tyhjössä, öljymäinen jäännös liuotettiin uudelleen kuivaan eetteriin (40 ml), liuos käsiteltiin syklo- 3 heksyylialkoholilla (0,075 moolia, 7,9 cm ) 3a refluksoitiin 2 tuntia. Seos työstettiin edellä kuvatulla tavalla, jolloin saatiin öljymäinen tuote, joka kiteytyi seisotettaessa. Kiteyttämällä uudelleen bentseenin ja petrolieette-rin (40-60°C) seoksesta saatiin valkoista kiteistä tuotetta.

Rf - 0,76

Sp. - 80-2°C

Saanto - 12,5 g (64,14 %).

22 8721 3

Analyysi ci5Hi8°4 : C% H%

Teoreettinen 68,69 6,9

Saatu 68,79 6,92 1HNMR (CDC13): δ 8,96 (s, 1H, -COOH), 7,3 (s, 5H, CgH5), 4,6 (s, 1H, CH"C6H5), 1,96-1,10 (lev. s, UH, CcE^).

COOR 6 11

Edellä olevien arvojen perusteella syntetisoidulla yhdisteellä on seuraava rakenne: 0 /__ 11 KO-c— CH-^ y cooc,h,. o JL 1 b) Sykloheksyylifenyylimalonyylikloridin synteesi

Edellä valmistettu sykloheksyyliesteri (2,6 g, 0,01 moolia) sekoitettiin tionyylikloridin (5 ml) ja kuumennettiin 1 tunti 70°C:ssa vedettömissä olosuhteissa. Saatu neste haihdutettiin alipaineessa. Jäännökseen lisättiin vedetöntä bentseeniä (10 ml) ja mahdollinen jäljelle jäänyt tionyyli-kloridi poistettiin tislaamalla uudelleen. Öljymäinen tuote jähmettyi seisotettaessa. Se käytettiin seuraavassa vaiheessa enempää puhdistamatta.

c) Sykloheksyylifenyylimalonyylikloridin ja tropiinin esteröinti

Happokloridi liuotettiin 10 ml:aan kuivaa bentseeniä ja lisättiin sekoittaen ja tipottain puolen tunnin aikana kuivan tropiinin (2,8 g, 0,02 moolia) liuokseen kuivassa bentseenissä. Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 24 tuntia ja suodatettiin. Suodos pestiin vedellä neutraaliksi. Orgaaninen kerros kuivattiin vedettömällä magnesium- 23 8721 3 sulfaatilla ja liuotin haihdutettiin. Saatu öljymäinen emäs muunnettiin oksalaattisuolaksi lisäämällä emäksen eetteriliuokseen oksaalihapon eetteriliuosta. Naarmuttamalla seosta ja jäähdyttämällä jääkaapissa erottui valkoista kiinteätä tuotetta. Suodatettiin ja kuivattiin kalsiumklo-ridin päällä tyhjöeksikkaattorissa. Kiteyttämällä uudelleen metanolin ja eetterin seoksesta saatiin valkoista kiteistä tuotetta.

Rf - 0,22

Emäksen saanto - 3 g 77 %

Oksalaatin saanto - 3,1 g 63 %

Sp- - 160-2°C.

Analyysi C23**31N04 . ( COOH) ^ ' He C% H% N%

Teoreettinen 63,15 6,99 2,93

Saatu 63,05 7,26 2,78 1HNMR (CDCl 3 ) : & 7,33 (s, 5H, CgHg) , 4,61 (s, 1H, CH'^^), 3,2-29 (lev. s, 2H, tropiinin C1 + CHg); : 2,23-1,06 /m, 21H, bisyklinen kuori + N-CH^ (s, 2,33) +

CgH^^ (lev. s, 1,66-1,06)/.

Saadulla yhdisteellä on seuraava rakenne mikroanalyysitie-tojen ja NMR-spektrin perusteella: : ' ^H3 · ccooh)2 Ή 0—C-CH —(f ) cooc6H11 24 8721 3 ESIMERKKI 6

Tropanyylivetyfenyylimalonaatti (-)-a-(karboksi)-8-metyyli- 8-atsabisyklo-/3.2. l/okt-3-yylibentseenietikkahapon valmistaminen

Fenyylimalonihappoa (2,5 g, 0,014 moolia) kuivassa eetterissä (10 ml) käsiteltiin tionyylikloridilla (1,78 g, 1,09 ml, 0,01 moolia) ja N,N-dimetyyliformamidilla (2 pisaraa). Seosta kuumennettiin 2 tuntia 50 - 60°C:ssa. Poistettiin eetteri ja ylimääräinen tionyylikloridi ja lisättiin kolme erillistä erää kuivaa bentseeniä ja poistettiin samalla tavoin. Jäännös (1,9 g, 0,01 moolia) liuotettiin 20 ml:aan kuivaa bentseeniä ja lisättiin puolen tunnin aikana tipottain kuivan tropiinin (2,82 g, 0,02 moolia) sekoitettuun liuokseen 10 ml:ssa kuivaa bentseeniä. Seosta sekoitettiin ympäristön lämpötilassa 24 tuntia ja suodatettiin. Suodos pestiin vedellä neutraaliksi ja orgaaninen kerros kuivattiin vedettömällä magnesium-sulfaatilla ja haihdutettiin, öljymäinen tuote muunnettiin vastaavaksi oksalaatiksi lisäämällä yhdisteen eetteriliuok-seen oksaalihapon eetteriliuosta. Valkoista kiinteää tuotetta saatiin naarmuttamalla eetteriliuosta ja säilyttämällä sitä yön yli jääkaapissa.

Tämä valkoinen kiinteä aine eristettiin suodattamalla ja pestiin hyvin eetterillä ja kuivattiin, jolloin saatiin 0,7 g (23 %). Rf (CHC13: MeOH 3:1) = 0,23, sp. 112-115°C.

Analyysi c17H2i°4N (COOH)2 0.5H2O:lle C% H% N%

Teoreettinen 56,71 6,01 3,48

Saatu 56,94 6,26 3,32 25 8721 3 1HNMR (CDClj) δ 7,16 (s, 5H, ); 4,88 (s, 1H, CH^C6H5 ) ; 3,13-2,86 (lev. s, 2H, tropiinin C1 + C,-); COOR 1 3 2,23-1,7 /m, 11H, tropiinin bisyklinen kuori + N-CH^ (s, 2,23)/.

Saaduilla yhdisteillä on seuraava rakenne edellä olevien arvojen perusteella: CH,

| 5 · CCOOHK

0—C-CH - \θΟΗ ESIMERKKI 7

Sykloheksyyli (-) -a-(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo-/3.2.l/okt-3-yylibentseeniasetaatti-metjodidin valmistaminen

Sykloheksyyli (+)-a-karboksimetyyli-8-metyyli-8-atsabisyklo- (3.2.1)okt-3-yylibentseeniasetaatin (3,85 g, 0,01 moolia) ja metyylijodidin(10 ml) liuosta 30 mlrssa kuivaa bentseeniä sekoitettiin huoneen lämpötilassa 6 tuntia. Seos suodatettiin ja kiinteä aine kuivattiin ja kiteytettiin uudelleen metanolin ja eetterin seoksesta, jolloin saatiin kellertävän valkoista kiinteää tuotetta.

Rf - 0,35

Saanto - (55,9 %)

Sp. - 228-230°C.

Anlyysi C24H34IN04. O ,25 H20:lle 26 87213 C% H% N%

Teoreettinen 54,19 6,53 2,63

Saatu 54,00 6,48 2,50 lHNMR (DMSO-dg) Λ 7,31 (s, 5H, Cgi^); 4,99 (s, 1H, tropiinin CHCC6H5 + C3); 3,1-1,4 /m, 24H, N+CH3 (s, 3,1) + N+CH3 (s, 3) + bis^PP&ien kuori + *^ev· s» 1,7-1,4)/.

Edellä olevien arvojen perusteella yhdisteillä on seuraava rakenne:

CHT

I ^ 1 1 + -CH-

0-C-CH

\ COCC, H,.

6 il ESIMERKKI 8

Etyyli (- ) -g-(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo/3.2.1/okt- 3-yyli-bentseeniasetaatti-metjodidin valmistaminen

Etyyli (+)-a-(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo/3.2.a/okt- 3-yyli-bentseeniasetaatin (3,31 g, 0,01 moolia) ja metyyli-jodidin (10 ml) liuosta 25 ml:ssa kuivaa bentseeniä sekoitettiin huoenen lämpötilassa 6 tuntia. Seos suodatettiin ja kiinteä aine kuivattiin ja kiteytettiin uudelleen alkoholin ja eetterin seoksesta.

Rf - 0,41

Sp. - 2 3 2-234°C (haj.)

Anal. c20H2gINO4: lie 27 8721 3 C% H% N%

Teoreettinen 50,75 5,92 2,96

Saatu 50,55 6,97 2,97 1HNMR (DMSO-dg) 6 7,28 (s, 5H, CgHg); 4,96 (s, 1H,

Ch'C6H5 ), 4,13 (q, 2H, J = 7Hz, -OCH-CH^); 3,23-1,9 /m,

COOR

14H, bisyklinen kuori + N CH^ (s, 3,23) + 1,6 (t, 3H, J = 7Hz, -OCH2CH3).

Edellä olevien arvojen perusteella yhdisteillä on seuraava rakenne: CK- τ-

Ι ^ I

1 +-CH-

0-C-CH

\ COCCH2Oi5 ESIMERKKI 9

Metyyli (- ) - a-(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisylo/3.2.1/okt- 3-yyll-bentseeniasetaatti-dimetyylisulfaatin valmistaminen

Metyyli (+)-a-(karobksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo/3.2.1/okct- 3-yyli-bentseeniasetaatin liuosta kuivassa etyylieetterissä ja dimetyylisulfaatissa (2 x esterin moolimäärä), sekoitettiin yön yli huoneen lämpötilassa. Valkoinen kiinteä aine suodatettiin, kuivattiin ja kiteytettiin uudelleen metanoli-eetteristä.

Sp. - 138-140°C

Anal. C20H29NOgS.l/2 Heille 28 8721 3

C% H% N% S

Teoreettinen 53,08 6,68 3,09 7,08

Saatu 53,06 6,65 3,01 7,14 1H NMR (DMSO-dg) δ 7,4 (s, CfiH,); 5,1 (s, Ch'C6H5;

COOR

3,8 (s, -OCH,); 3,4 (s, CH„SO.); 3,1 ja 3 (s, N 3) 2,7-1,6 (m, bisyklinen rengas).

ch3

Edellä olevien arvojen perusteella yhdisteillä on seuraava rakennekaava: CH. f'i <*-& Ή.

-<g> C0CCH.

j ESIMERKKI 10

Etyyli (-)-g-(karboksi)-8-emtwli-8-atsabisyklo/3.2.1/okt- 3-yyli-bentseeniasetaatti-dimetYYlisulfaatin valmistaminen

Etyyli (+)-a-(karboksi)-8-raetyyli-8-atsabisyklo/3.2.1/okt- 3-yyli-bentseeniasetaatin liuosta kuivassa etyylieette-rissä ja dimetyylisulfaatissa (2x esterin moolimäärä) sekoitettiin huoneen lämpötilassa yön yli. Valkoinen kiinteä aine suodatettiin, kuivattiin ja kiteytettiin metanoli-eetteristä.

Sp. - 165-167°C

29 8721 3

Anal. C21H31NOgS:lie C% H% N% S%

Teoreettinen 55,13 6,83 3,06 7,01

Saatu 55,10 6,87 2,96 7,02 1HNMR (DMSO-dg): 6 7,4 (s, CgH5); 5,1 (s,

CH'C6H5); 4,2 (q, -CH-CH..); 3,4 (s, CH-.SO.); 3,1 ja 3 'COOR 1 J

(s, Ä'CH3); 2,8-1,7 (m, bisyklinen rengas); 1,2 (t, -ch2-c£3J.

Edellä olevien arvojen perusteella yhdisteillä on seuraava rakenne: CH, «3*ϊ

Lh-ch-Zo) C00C2H; ESIMERKKI 11

Isopropyyli ( - )-g-(karboksi)-8-metyyli-8--atsabisyklo-3.2.l/ok-3-yyli-bentseeniasetaatti-dimetyylisulfaatin valmistaminen

Isopropyyli (+ )-a-(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo/3.2.1/-okt-3-yyli-bentseeniasetaatin liuosta kuivassa etyylieet-terissä ja dimetyylisulfaatissa (2x esterin moolimäärä) sekoitettiin yön yli huoneen lämpötilassa. Valkoinen kiinteä aine suodatettiin, kuivattiin ja kiteytettiin •uudelleen metanoli-eetteristä.

Sp. - 128-130°C

Anal. C22H33NOgS:lie 30 8721 3 C% H% N% S%

Teoreettinen 56,03 7,05 2,97 6,80

Saatu 55,91 7,08 2,96 6,78

C H

1HNMR (DMSO-d6) 6 7,5 (s, ΰ,Η. ) ; 5,1 (s, CH 6 5

COOR

/CH

m, CHscH ); 3,4 (s' ch3S04); 3,2 ja 3,1 (s,

*'CH3 3 CH

H ); 2,8-1,7 (m, bisyklinen rengas); 1,3 (t, CH 3).

3

Edellä olevien arvojen perusteella yhdisteillä on seuraava rakenne: CH,

C-C-CK

CCCCH-CH-! J ch3 ESIMERKKI 12

Sykloheksyyli (-)-a-(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo/3.2.1/-okt-3-yyli-bentseeniasetaatti-dimetwlisulfaatin valmistaminen

Sykloheksyyli (+)-a-(karboksi)-8-metyyli-8-atsbisyklo/3.2.1/-okt-3-yyli-bentseeniasetaatin liuosta kuivassa etyylieet-terissä ja dimetyylisulfaatissa (2x esterin molimäärä) sekoitettiin yön yli huoneen lämpötilassa. Valkoinen kiinteä aine suodatettiin, kuivattiin ja kiteytettiin 31 07017 uudelleen metanoli-eetteristä. ^ ^

Sp. - 196-198°C

Anal. C25H37NOgS. 1/2 H20:lle C% H% N% S%

Teoreettinen 57,67 7,36 2,69 6,16

Saatu 57,91 7,15 2,68 6,17

C H

1HNMR (DMSO-dg) 6 7,4 (s, CgHg); 5,1 (S, Ch"kCo0|) ?

CH

3,8 (s, CH3 S04); 3,1 ja 3 (s, Ä^3); 2,8-1,4 (m, bisyklinen rengas, CgH^ ).

Edellä olevien arvojen perusteella yhdisteillä on seuraava rakenne: .....

CH, CH- I 3 ^_ S /n\ μιηλ9/ ccoc6hu ESIMERKKI 13

Uusien tropariyyliestereiden kineettiset tutkimukset HPLC (high pressure liquid chromatography)-menetelmän avulla määritettiin juuri valmistettujen tropanyylieste-reiden hydrolyysinopeus puskuroidussa vesiliuoksessa pH-arvossa 12,0 ja ihmisen plasmassa.

Kromatograafinen analyysi suoritettiin systeemissä: LCD/ Milton Roy Consta Metric ΙΙΙ-annostelupumppu ja LCD UV III Monitor-detektori, joka toimi aallonpituudella 254 nm.

32 8721 3

Analyysiin käytettiin ympäristön lämpötilassa toimivaa 30 cm x 3,9 mm (sisähalkaisija) ASI/U Bondpack Cl8-käänteis-faasikolonnia. Liikkuvana faasina oli 32-prosenttinen aseto-nitriili systeemissä: 0,01 M kaliumdivetyfosfaatti, 0,004 M 1-oktaanisulfonihappo-natrium 0,1-prosenttisessa etikka-hapossa, virtausnopeus 2,3 ml/min.

Hydrolyysin nopeusvakioiden määrittäminen puskuroidussa vesiliuoksessa pH-arvossa 12 37°C:ssa

Puskurin, pH 12, valmistamiseen käytettiin natriumhydroksi-dia ja natriumdivetyfosfaattia. Ionivahvuutena pidettiin 0. 1 M natriumkloridilla.

100 mikrolitraa yhdisteen juuri valmistettua liuosta metanolissa lisättiin 10 ml:aan puskuriliuosta, joka oli jo tasapainoitettu 37°C:een vesihauteessa, ja sekoitettiin hyvin niin, että alkukonsentraatioksi saatiin -3 -1 6 x 10 mol. litra . 100 μ1:η näytteitä ruiskutettiin kolonniin eri aikoina. Laskettiin nopeusvakiot, puoliin-tumisajat ja standardivirheet. Tulokset on annettu taulukossa 1. Seuraavassa on retentioaikoja virtausnopeudella 2,3 ml/min. käytettäessä 32-prosenttista asetonitriiliä:

Huom. Yhdisteen (1) retentioaika oli 3,0 minuuttia Yhdisteen (2) retentioaika oli 7,3 minuuttia Yhdisteen (3) retentioaika oli 9,3 minuuttia Yhdisteen (5) retentioaika oli 4,7 minuuttia Yhdisteen (7) retentioaika oli 3,5 minuuttia virtausnopeudella 2,0 ml/min. yhdisteen 7 retentioaika oli 4,0 minuuttia. 40-prosenttisesta asetonitriilistä muodostuvaa liikkuvaa faasia käytettiin otcottamaan yhdisteet 4 ja 6 virtausnopeudella 2,0 ml/min.

87213 33

Yhdisteellä (4) oli retent-ioaika 8,0 minuuttia Yhdisteellä (6) oli retentioaika 6,6 minuuttia.

TAULUKKO 1 CH-

I J

COOR

Havaitut hydrolyysin ensimmäisen kertoluokan nopeusvakiot (k), standardivirhe (S.E.) ja puoliintumiaika (t 1/2) 0,01 N natriumhydroksidissa, pH 12,0, 37°C:ssa Yhdiste n: o R_Ka t S.E (min'1)_t 1/2 (min) 1 -CH3 1,43 ± 0,Ί2 x 10‘1 4,80 2 -CH2-CH3 16.,9 i 0,15 x 10"2 4,08 /?H3 3 -CH 30 i 0,77 x 10~3 22>S1 a) Kolmen ajon keskiarvo = S.E.M.

34 8721 3

Yhdiste (5) rv Γ J 1' 0-C-C-H N-' \ COOO*2CH3 HPLC-menetelraällä suoritettiin kineettiset tutkimukset, joiden kohteena oli uusien tropiinien hydrolyysi puskuroidussa vesiliuoksessa pH-arvossa 12,0 ja ihmisen plasmassa.

ESIMERKKI 14

Hydrolyysin nopeusvakioiden määrittäminen vesipitoisessa puskurissa pH-arvossa 12,0

Yhdisteiden 4, 6 ja 7 hydrolyysinopeuden määrittämiseen käytettiin edellä yhdisteiden 1, 2, 3 ja 5 hydrolyysiin sovitettua menetelmää. Yhdisteiden 4 ja 6 tapauksessa liikkuva faasi on 40-prosenttinen asetonitriili, 0,01 M KH2P04, 0,04M 1-oktaanisulfonihappo-natriumsuola ja 0,1% HAC virtausnopeudella 2 ml/min. Yhdisteillä 4 ja 6 oli vastaavasti .retentioajat 8,0 ja 6,6 minuuttia, kuten on esitetty taulukossa 2. Yhdisteellä 7 oli retentio-aika 3,1 minuuttia virtausnopeudella 2,3 ml/min. ja 3,5 min. nopeudella 2,0 ml/min.

35 8 721 3 TAULUKKO 2

ch5 I J

p"Vs /O

O-C-C-H

/

C-O-R

// 0

Havaitut hydrolyysin ensimmäisen kertaluokan pseudo-nopeusvakiot (K) ja puoliintumisajat (t 1/2) 0,01 M natrium-hydroksidissa, pH 12 ja 37°C

Yhdiste n:o R K (min'1)a S.E.M. t 1/2 (min) 4 V7) 379 i 0 ,8 x 10~5 182 6b 5/43 1 °f1 X 10~1 1,28 7 H 19,8 i 0,3 x 1 0-4 350 \ · - V - -— - - - . .. a) Kolmen ajon keskiarvo.

b) Esterin 4 kvaternäärinen jodidisuola.

36 87213 ESIMERKKI 15

Entsymaattisten hydrolyyttisten pilkkoutumisnopeuksien määrittäminen ihmisen plasmassa 37°C:ssa Käytettiin juuri talteenotettua plasmaa, joka sisälsi noin 80 % plasmaa laimennettuna sitraattifosfaattidekstroo-si-antikoagulanttiliuoksella, U.S.P.

100 μΐ yhdisteen juuri valmistettua liuosta metanolissa lisättiin 10 ml:aan plasmaa, joka jo oli tasapainoitettu 37°C:ssa vesihauteessa, ja sekoitettiin hyvin niin, että -3 -1 alkukonsentraatioksi saatiin 6 x 10 mol. litra . Testattavasta mediumista poistettiin 1 ml plasmanäytteet, sekoitettiin välittömästi 3 ml:n kanssa jääkylmää asetonitriiliä, sentrifugoitiin ja supernatantti analysoitiin HPLC:lla. Hydrolyysin ensimmäisen kertaluokan nopeusvakio määritettiin seuraamalla yhdisteen häviämistä ajan funktiona. Tulokset on annettu t.alukossa 3.

87213 TAULUKKO 3 37

Havaitut hydrolyysin ensimmäisen kertaluokan nopeusvakiot (K) ja puoliintumisajät (t 1/2) ihmisen plasmassa 37°C:ssa

Yhdiste r ; K (min'*) ♦ S.E.M. t 1/2 (h) n: o_____ 2 -CH2CH3a 1 Sf 0 ± 0,3 X 10”5 77r4 /c«3 3 -CH 6,27 t 0.3 x 10~5 185.5 x ch3 4 -{7) 4,44 ± 0,4 x 10~5 269,8 5 -CH2CH3b 14,1 ± 0,6 x 10“5 82,2 6 -^T)C 6,31 i 0f8 x 10-5 183,2 a) 4 ajon keskiarvo, loput arvot ovat 3 ajon keskiarvoja.

b) Esterin 2 kvaternäärinen jodidisuola.

c) Esterin 4 kvaternäärinen jodidisuola.

38 87213 ESIMERKKI 16

Tertiäärisen etyyliesterin (2) hydrolyysinopeuden ia sen hajoamistuotteen (7) muodostumisnopeuden määrittäminen 0,01 M NaOH:ssa, pH 12 ia 37°C

Yhdisteen (2) ja sen hajoamistuotteen, so. puoliesterin (7) erottamiseen käytetty liikkuva faasi oli: 32 % MeCN, Ο,ΟΙΜ ΚΗ2?04, 0,004M 1-oktaanisulfonihappo-natriumsuola ja 0,1 % etikkahappo. Retentioajat olivat 9 minuuttia ja 4,6 minuuttia vastaavasti virtausnopeudella 1,5 ml/min.

(2) ja (7).

Menetelmä 100 mikrolitraa yhdisteen (2) juuri valmistettua liuosta

metanolissa lisättiin 10 ml:aan puskuroitua liuosta (pH

12), joka jo oli tasapainoitettu 37°C:een vesihauteessa -3 . -1 niin, että saatiin alkukonsentraatioksi 6 x 10 mol.litra Aika ajoin otettiin 1 rnl näytteet ja nämä sekoitettiin 3 ml:n kanssa asetonitriiliä. Kerättyjä näytteitä injisoi-tiin 100 mikrolitraa ja seurattiin HPLC:n avulla yhdisteen (2) häviämistä ja yhdisteen (7) muodostumista.

Tulokset on annettu taulukossa 4.

TAULUKKO 4

Tertiäärisen etyyliesterin (2) hydrolyysinopeus puolies-teriksi (7) 0,01 N NaOH:ssa, pH 12 ja 37°C

Yhdiste n:o Kobsd(min_1 ) ± S.E.M. t 1/2 (min) 39 8721 3 ESIMERKKI 17

Tropanyylivetyfenyylimalonaatin (7) hydrolyysinopeus kahdenarvoiseksi hapoksi (fenyylimalonihapoksi) 0,01 N natriumhydroksidissa, pH 12 37°C:ssa

Yhdisteen (7) hydrolyysi määritettiin noudattamalla edellä kuvattua menetelmää, jolla määritettiin yhdisteen (2) hydrolyysinopeus.

Yhdisteen (7) häviämistä seurattiin HPLC:lla.

Muodostuneen kahdenarvoisen hapon konsentraatio määritettiin HPLC:11a. Liikkuvana faasina oli: 15 % asetonitriili, 0,01M ΚΗ2ΡΟ^ ja 0,1 % etikkahappo. Virtausnopeudella 2 ml/min. yhdisteen retentioaika oli 4 minuuttia.

Hydrolyysituotteen (8) muodostumisnopeuden määrittämiseen käytettiin näytteitä, jotka oli otettu yhdisteen (7) häviämisnopeuden määrittämisen jälkeen. Näytettä injisoitiin 100 mikrolitraa ja tuotteen muodostumista seurattiin HPLC:n avulla.

Tulokset on annettu taulukossa 5.

TAULUKKO 5

Yhdiste n:o ^obsd^m^n_^ 1 1/2 (nin) 7 20,9 i 0,27 x 10~4 331,25 * 4,31 8 21 ,7 ± 0,95 x 10-4 3 16,01 t 3 3..5 ESIMERKKI 18 40 87213

Uusien estereiden entsymaattisen hydrolyysin määrittäminen rotan maksan homogenisaatissa 37°C:ssa

Maksahomogenaatti valmistettiin seuraavalla menetelmällä.

Kaksi Spraque-Dawley-rottaa tapettiin katkaisemalla päät ja maksat poistettiin, punnittiin ja homogenisoitiin kudoshomogenisaattorissa 0,11 M vesipitoisessa fosfaattipuskurissa, pH 7,4, jolloin saatiin 20-prosenttinen maksahomogenaatti. Homogenaatti sentrifugoitiin ja testiin käytettiin supernatanttia. 100 μΐ esterin 0,6 M liuosta metanolissa sekoitettiin 10 ml:n kanssa homogenaattia, joka jo oli tasapainoitettu 37°C:een vesihauteessa, jolloin alkukonsentraa- - 3 -1 tioksi saatiin 6 x 10 mol/litra . Mediumista poistettiin aika ajoin 1,0 ml näytteet, lisättiin välittömästi 3 ml:aan jääkylmää asetonitriiliä, ravisteltiin voimakkaasti ja laitettiin pakastimeen. Kun kaikki näytteet oli otettu, ne sentrifugoitiin ja jokainen supernatantti analysoitiin HPLC.-lla. Tulokset on annettu taulukossa 6.

41 TAULUKKO 6 8721 3

Valittujen tropanyyliestereiden hydrolyysinopeudet maksaho-mogenaatissa

Yhdiste r K (min"1) ± S.E. t 1/2- (min) n: o 2 -CH2CH3a 1.99 ± 0.996 x ΙΟ'*1 3.48 /CH3 3 -CH 97.2 i 0.7,6 x 10“3 7.12 \ ch3 • -Θ 37.0 i 0.3 x 10-3 18.73 5 -CH.2CH3b 10.5 i 0.28 x 10“2 6.6 6 -^7)C 10.4 ± 0.23 x 10“3 66.8 a) Yhdisteille 2, 3 ja 5 käytetty liikkuva faasi oli: 32 % asetonitriili, 0,01M ΚΗ2ΡΟ^, 0,004M 1-oktaani-sulfonihappo-natriumsuola ja 0,1 % HAC. Yhdisteille 4 ja 6 käytetty liikkuva faasi oli: 40 % asetonitriili, 0,01M KH2P04, 0,004M 1-oktaani-sulfonihappo-natriumsuola ja 0,1 % HAC.

b) Se on 2 - metjodidi.

c) Se on 4 - metjodidi.

87213 ESIMERKKI 19 42

Uusien tropanyyliestereiden farmaseuttinen tutkimus

Kaikkien uusien yhdisteiden antikolinerginen aktiivisuus tutkittiin in vitro tutkimalla lääkkeiden inhibiitiovaiku-tusta iliumsuikaleiden, jotka oli saatu juuri tapetuista marsuista, karbakolilla indusoituihin kouristuksiin.

Marsun (200-500 g) terminaalinen ileum leikattiin 2 -3 cm suikaleiksi ja suspendoitiin juuri valmistettuun Tryode'n liuokseen 40 ml elinhauteeseen. Liuosta ilmastettiin 37°C:ssa seoksella, jossa oli 95 % happea ja 5 % hiilidioksidia. Kudokseen kohdistettiin 1 g jännitys ja kumulatiiviset vastekäyrät tallennettiin käyttämällä karbakolia, kunnes saatiin vakiona pysyvät vasteet. Sen jälkeen hauteeseen lisättiin konsentraatio antagonistia ja 10 sekunnin kuluttua muodostettiin uudet konsentraatio-vastekäyrät karbakolin suhteen. Tämä tapahtuma toistettiin tämän jälkeen käyttämällä yhä suurempia antagonistikonsentraatioita. EC^q laskettiin vain karbakolille ja karbakolille, kun mukana oli eri antagonistikonsentraatioita. Taulukossa 7 on annettu jokaiselle testatulle yhdisteelle PA2_arvo. Vertailussa käytettiin standardina atropiinia. PA2 laskettiin seuraavasti: p.

PA2 = log (— -1) -log /antagonisti/ A = EC50 karbakolille antagonistin läsnäollessa a = EC^q karbakolille yksinään ennen antagonistin lisäämistä 43 8721 3 TAULUKKO 7

Yhdiste n:oa R

Atropiini g 29 1 -CH3 6,55b 2 -CH2CH3 6,72 /CH3 3 -CH 7,55 4 6,59b 5c -CH2CK3 7,86 6d 7,35 7 H 6,20 a) Nämä tulokset olivat kahden kokeen keskiarvoja.

: b) Kolmen kokeen keskiarvo, c) Tertiäärisen etyyliesterin kvaternäärinen jodidisuola.

d) Sykloheksyyliesterin kvaternäärinen jodidisuola.

44 8721 3 ESIMERKKI 20

Isopropyyli (+ - ) -a -(karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo-/3.2.l/okt-3-yyli-bentseeniasetaatti-metjodidin synteesi ίη3 Γ : b /O ^

0-C-CH

COOCH^5 i \ .

Liuokseen, jossa oli 2,07 g (0,006 moolia) isopropyyli (±)-o- ? (karboksi )-8-metyyli-8-at.sabisyklo[3.?.l]okt-3-yyl i - bent -seeniasetaattia 20 mlrssa kuivaa bentseeniä, lisättiin 6 ml metyy1ijodidia ja seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 6 tuntia. Kellertävän valkoinen kiinteä tuote suodatettiin, ; kuivattiin ja kiteytettiin etanolin ja eetterin seoksesta, - “ jolloin saatiin 1,8 g (61,56 %) otsikkoyhdistettä, sp. 251-2540C.

• · · 1H NMR (DMSO-d,) & 7,3 (s, 5H, C,Hc ) , 4,96 (s, 3H b b -?r h : tropiinin C3 + -COOCH(CH3)2 + -CH ^ 6n5); 3,16-1,97 /m, 14H, N+CH, (s, 3,16) + N+CH, (s^^Oö) + tropiinin

• · J -5 ,PU

bisyklmen kuori/; 1,27 (lev. s, 6H, -CH -3.

' OH 3

Anal. C21H3qIN04 . 0,5 H20:lle 8721 3 45 C% H% N%

Teoreettinen 50,81 6,29 2,82

Saatu 50,67 6,25 2,95

Farmakologinen tulos: PA£ = 7,61.

ESIMERKKI 21

Yhdisteiden mustuaista laajentavaa aktiivisuutta on havainnollistettu seuraavalla menetelmällä.

Pehmeiden esteri-lääkeaineiden (yhdiste 5) mydriaattinen aktiivisuus arvioitiin 0,1-prosenttiseen tropikamidiin / p \ (Mydriacyl ) verrattuna 0,9-prosenttisessa suolaliuoksessa kosnentraatiossa 0,05 ja 0,1 %. Käytetyt eläimet olivat normaaleja kummankin sukupuolen New Zealand albinokaniineja, paino noin 2 kg. Eläimet laitettiin puisiin kiinnityslaa-tikoihin. Kaniinien silmiin laitettiin 50 ui suuruiset vakioannokset ja pupillin muutokset mitattiin huoneessa, jonka valoisuus ja lämpötila oli säädetty. Pupillin laajeneminen mitattiin mikrometreissä 15, 30, 60, 90, L20, 180, 240, 300 ja 360 minuutin välein Starrett’in mikrometrillä, jota pidettiin vakioetäisyydellä. Tiedot tallennettiin niinä eroina, jotka olivat samoilla eläimillä .. . silmien pupillin halkaisijoiden välillä, kun toisessa silmässä oli lääkeainetta ja toisessa silmässä kyllästettyä suolaliuosta. Käyrän jokainen piste on 3 - 6 eläimellä saadun tuloksen keskiarvo. Palautumisaika määritellään aikana, joka tarvitaan pupillin halkaisijan palautumiseen halkaisijaltaan 1,0 millimetriksi.

Tulokset on esitetty kuviossa 1, joka kuvaa mustuaisen laajenemista ajan funktiona. Tropikamidi on tyypillinen kaikkein lyhytvaikutteisin kaupallisesti saatavissa . . oleva antikolinerginen mydriaattinen aine. Sen sisältämä aktiivinen aine on tropikamidi - kemiallinen nimi = 46 8721 3 bentseeniasetamidi N-etyyli-α-(hydroksimetyyli)-N-(4-pyridinyylimetyyli). Kuviossa 1 esitetyistä tuloksista on ilmeistä, että keksinnön mukaisilla seoksilla ja menetelmillä "palautumisaika", so. palautuminen mydriaasista, on paljon lyhyempi kuin kaupallisesti saatavissa olevilla tuotteilla.

Jäljempänä esitetyissä taulukoissa 8, 9 ja 10 on annettu saanto- ja analyysiarvoja tässä yhteydessä kuvatuille yhdisteille, jotka on valmistettu edellä kuvatuilla menetelmillä: 47 8721 3 %. n ^ n - rs

S *V m ·* V

n cm n m m »j cm r- .co' 0 o\° cm cm vn r~ cm ti * o* to" co~ Ό f"·» rd (ti W -o- co a —. £ <*> =1 ®. 'V ®.

U <Q CO Cc O C*> tn tn vn co co

H

<

J < co en n ^ J

O O «m n cm o p CM °'° *· I - ·' -T*

xn = 2 Π ro n m CM

h ™

Eh ° d

En 4-* *-h en en »-I oh ^ · 4J o m m- r> en < “Jo O o o- «Γ < w v J r- tn co en Ä M ,D < co co ·-· 0 /X oV° ,_ t ► * ·» /v'X U co co öh o en 2 il tn tn tn co cö § V1 w o o 5 00 2 =r_o CM Tn m <-j o 3= “

S ^ | <- «- « <r _?T M

Ui 2 0 — 0 ^JM o ^ 5s1 _CM $ 3 S I “cm e: ^ “cm cm cm 4j 2¾ J 5 o en o o o o Φ < m ^—° > "e- o *r cr < 7 ^ § xy ' s s .s i i s Λ w / 3 - 5 S ^

1 | m ps U O O CO C

rj _Γ> _ _ cm cm ,ö ö O o o o o +j - g *

Eh z O -h c 2 ti en -e- en tl <C. C □ cd ctf> m "* iC £ Tl

2 (ή cm to r~ cm -P

- W W ti Q £ H s.

W tn cm λ.

S —. n o co ^ r,1 . | I I i · Ή S g· υ ΓΜ S S « § * Φ 0)

•P

M

CM -H

O '— T3 cv »-> = _p *“* χ:

Pd e: 30= -— 77 — c_> cm o = ?h — o

0 = 0 -H

*

• *H

S = S 2 Z 2 & x < 87213 48

r** vt Q

9> ^ ν' n Cm' f-» to O* »Tj Ot CM ^ ftf Vt to o > M Vt ©

<T) vt «o O

sX (J ^ SS s 'to cm m et 00 to 2 ^ CM* cT CM*

P

ö) N» σ> rt ‘", *Ί- “1.

(/) Vt to VO

fd ^ „ v Vt o O r^ 03 r* cT o p II vt tn vt

H

H I Q

S S—S m °n ο*1 °N

Q I > iisis

O λ«.Λ *ö C9 O * V N

en *-> ° — fö _S _S p _r ·

. I ^ “o -- *V

o F-4 ·“ I «VJ «VI «VJ

S w O

g S ry s g a r° n. *

c<i o J to S3 S

H § \/ä

W ^ -H

H 5 -p < ♦ Oli

*> 3 «H * «H

i> rH ·Η r—H >r^ *** , r—* e 0) O 0) e Q> • 5^ cp S p

P p CtS 4-> 4J P

.,-ΐ (T) <u P Φ m Q) j2 e qj 0) QJ g 0) *n

CO

X

•r «r O

rt vt rt

• «M CM N

O, u «i Λ o!,

CO O rt Vt «M

CM CM CM

_P

pi s” =F

9 = <i° • u

• I

T3 A £ £ 2 >4 » » » 49 87213 rt a f- — o ^ — ΓΛ ·**· *>· r-. ^ Ό nä

-· 1Λ O O W O

Z m «m t isj r^" 4-1 w> r*« eg Wi Π3 o O O — fl3 ffi ^ ps Γ1»

GO

%o © — ~- o οι ο ^ π wi vi rs WV c> *Λ ^ eh H ® S 2 < 2 r- r- o o < -p [ti /x <D e* 'd r-. m 3 Λ Z e o_ · « & Γ J S " ~ ^

W -J

M T es e r» \o ^ 1 g W «L 1 °s ns ^ O —— u V) « ^ ^

Eh o äo ο π n r-.

pj I (J) O —· «3 O S I n vi <o tH H o u. m « >n O ° S (f o 0 Ö S 3 f r-> l—1—. -J 1Λ ι_3ΐ—ΐ si ♦ / l Λ [? α ιλ wn wn fci 5j o _ / >—1 > © CD o a !=> Ph \ζ'/ (¾ ^922 »<£ I*tJ ^ <si *ri *V» ^ / W = ji j·» S' *7 Ο Λ O **Vj *V)

Jn n O N N N N

M-Η — 4J U O O U> w c

Fh <e _ < « a s 5 s hd c

•H

4J

- ' O

. «Η ____ . ω w w « ή

4J Z 35 Z Z H

•H a) • -- ^ ..- 4-»

---- 4J

O f· O O (1)

> · . « o m σ* JJ

- * «1111 ^ rv, n as v» ο ο ·η

5) o 2 2 - Ξ rH

o c «M m r, =r == g

« G S4 ϋ J° E

G II

£--- §

> v > » I

87213 50

Taulukossa 11 on annettu useiden keksinnön mukaisten yhdisteiden arvot hydrolyysikinetiikalle eri mediumeissa.

51 8721 3 Πί

O

o ’ Γ·'· ro

M

H

H

3 § O _ ^ o . S_ 7 n — IM ", £ c gT 2 ’o ? · 'o e C -g wc « - 2 - -

G KKK

<,w 2 £ avs n x ___ ·

Td * *v σ* — vj> ^ o ö e »n -#

CO <! KÖ» v.r^ V« 4.rJ S«M *V

ro (N CO > e*·. r*’·* »**«·- *£*- Ό

ί2 \ nj o o - o o x> © O

g h2 Ä -I *1 -I *ι -i ^ CO , , Zj ' en rj o »o i -rl- 4-· s—en ·- S. ·, ·; ms *Z «.r-η-θθ V) h-4 T3 «** O rl ** ,_i q. <; <— ^ — *-r r? OT H -s

g S I

5 Ό

M Ä a 4J

- o° °- _ _ _ „ _ _ ‘ e (N i" rT. m u* «n m m ._, 9__. V, «“* I t I I I -tv

^1 X—s -<< | o Ö o O o »H

rCgc **-.***« «

ft < ^ 23 -H * * * * * -H

Ä CO ^ ^ :5 Q . ^ ^ Q, > r^ θ' ^O eno »MO :fl3 _ a-8 3 £ -S « ^ * ι Ξ + ι S+i ° ♦ i 2*i g

- I Ώ 3 2. Ö ? s S

I x § M ci i“ s ci S 5 o _! g g ·* * rV g 3

P f £ W L, rH

t] (¾ z — y y 7 :2 3 > < 'Tl. t o o y yf o o S :<3

ί _T> <£ ΰ e ^-r 2 — ""* O O — CO P

H a~- 3 B -H— t * * ~ ~ .. ti n S e a}—I " rv vt M K >n ^ +1 5*1 3 _ w w e oo" §o" Se' 2S g"- So' “o O 3 EH 5 N “-g g+, V+I v*i -Se" s® e», -*i > c

Zo *—i O °5 7 ‘'ex 2. 5 2 ·Η

S 2 Ώ 7, M>- O S o - -H -H

MW 4j M ns 2 — -* ή C2. Ξ. ϋ Λ-p H < h Ji a) a) S ^ Λ Λ *j C ω ·η «— ·ή 3 > rH * *. e n o >5 r· e. o o

ori «- >» * '21 S

5¾ v —· o- tn ^ i <tjc/j C ^ n) uj Φ »-H C 4-·

W p ^ x; >, ω -H

w i i >. B p

'J2 tn y> wi rA W

"r λ -» I O ® nl Xi 52 8721 3

Taulukossa 12 on annettu antikolinergiset aktiivisuudet erilaisille esillä olevan keksinnön mukaisille yhdisteille. Roomalaisilla numeroilla merkittyjen yhdisteiden identtisyys on annettu taulukossa 11. Aktiivisuudet saatiin esimerkissä 19 kuvatulla menetelmällä.

53 8721 3 μ ·<ϋ

Z P

M ^ _ ___ -H

S λ o ·σ ^ in < > > > 0)

O ^ -P

D Z tn tn W

m W oo ό ro 4) i_i v ·Η

> M ^ ^ ^ V

M Ph ‘P

m :C "O

EH :c o txS Z -<7

< K P

« <y Z H ε WC Z > 9 0 w

3 S I

Oi O M ^ o ^ s 0)

° M S P

2 7“° i » s ~ 0=0 2 >—I Λ3 ^3 O 2® S I z S c £ £ £ Ξ- 2

S I ia p$ P

£5 _^ o -id* o tn oj tn tn en -H

3 2 a - - ^ “i. “i *1 g ^ ( h « f M <C W Λ W H . .

n I 3 o —Z ^ -3 :rö M §

z -S

H ij

M P

pm £

o -S

(¾ ^ S e

** -H

Z 7j w p

P P

H 5 M ti : : : S 'Γ* ffi « S =>

w -H W

rH *H

ω >i c p 2 1>1 -H ·Ρ

M M ·Η P

<r* ^ CL W

:·. g g * = 3 ä Ϊ S 2 U

g :<* i -p W :< ω < <0

: : : ft P

Claims (7)

54 8721 3

1. Menetelmä valmistaa farmakologisesti käyttökelpoisia yhdisteitä, joiden kaava (I) on 0 R4-0-C-CH (/ V> (I) iooR1 jossa R* on suora tai haarautunut alkyyli tai syk1oa1 kyy 1iryhmä, jossa on 1 - fi hi i 1 i at omi a , ja R4 on R5 R5 ^ N ^ N * ''iR, jossa R^ on alkyyliryhmä, jossa on 1 - 5 hiiliatomia tai kaavan (I) mukaisen yhdisteen kvaternääristä ammoniumsuolaa yhdisteen kanssa, jonka kaava on R7Y, jossa R7 on alkyyliryhmä, jossa on 1-5 hiiliatomia ja Y on farmaseuttisesti hyväksyttävä anio-ni, tunnettu siitä, että happokloridi, jonka kaava on «-Ιοη-ΖΛ COOR1 jossa R·^ on edellä määritelty, saatetaan reagoimaan alkoholin kanssa, jonka kaava on 55 8721 3 r5\ r5x fcR “ X OH O' OH jossa Ron edellä määritelty, jota seuraa kun halutaan kaavan (I) mukaisen yhdisteen kvaternäärinen suola, saadun kaavan (I) mukaisen yhdisteen kvaternisonti a 1 ky1ointiyhdisteen kanssa, jonka kaava on R7Y, jossa R7 ja Y on edellä määritelty.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistettu kaavan (I) mukainen yhdiste on etyyli (±)-(a-karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo[3.2.1]okt-3~ yy1i-bentseeni asetaat ti dimetyy1isulfaatti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistettu kaavan (I) mukainen yhdiste on butyyli (i)-(a-karboksi)-8-metyy1i-8-atsabisyklo[3.2.1]okt-3-yyli-bentseeniasetaattidimetyy1isulfaatti.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistettu kaavan (I) mukainen yhdiste on sykioheksyyli (±)-(a-karboksi)-8-metyyli-8-atsabisyklo[3.2.1]-okt-3-yyli-bentseeniasetaattidimetyy1isulfaatti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistettu kaavan (I) mukainen yhdiste on etyyli (±)-(α-karboksi)-6,7-epoksi-8-metyyli-8-atsabisyklo- [3.2.1]okt-3-yyli-bentseeniasetaat tidimetyylisulfaatti.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistettu kaavan (I) mukainen yhdiste on 56 8721 3 propyyli (±) -(a-karboksi)-6,7-epoksi-8-met yy1i-8-atsabisyklots. 2. l]okt. -3-yyli -bentseeniasetaattidimetyy1i sulfaatti .

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valmistettu kaavan (I) mukainen yhdiste on butyy1i (±)-(α-karboksi)-6,7-epoksi-8-metyy1i-8-atsabisyklo- [3.2.1]okt-3-yyli-bentseeniasetaat t idimetyylisulfaatti. 57 8721 3