FI87015C - Anordning foer foerdelning och foertunning av en blandning av kolpulver och luft - Google Patents

Description

1 87015

Laite hiilipölystä ja ilmasta koostuvan seoksen jakamiseksi ja ohentamiseksi Tämä keksintö koskee laitetta hienojakoisten kiin-5 tohiukkasten siirtämiseksi ja erityisesti laitetta, jossa hiukkasten siirto tapahtuu paineilmalla, ns. "Sakeafaasi-na" eli siten, että hiukkasten ja ilman painosuhde on suurempi kuin yksi (1).

Tarkemmin sanottuna esillä oleva keksintö koskee 10 patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista (esimerkiksi US-patenttijulkaisusta 4 191 500 tunnettua) laitetta.

Alalla tunnetaan lukuisia toisistaan poikkeavia laitteita hiukkasten siirtämiseksi määrättyjen paineilma-määrien avulla.

15 Normaalisti tällaisessa siirrossa tarvitaan suuria ilmamääriä siirrettävää hiukkasyksikköä kohti. On havaittu, että tällaisilla ilman ja hiukkasten painosuhteilla saavutetaan luotettava hiukkassiirto, jossa siirtoputkis-ton tukkeutumisvaara on vähäinen. Tunnettua on myös, että 20 siirrettävä väliaine muodostuu tällaisissa tapauksissa suurimmaksi osaksi ilmasta ja hiukkasten tehokas siirto vaatii näin ollen paljon energiaa hiukkasten painoyksikköä kohti. Tällaisten siirtojärjestelmien putkijohdot ja venttiilit kuluvat myös varsin voimakkaasti, koska hiukkaset 25 liikkuvat suurella nopeudella ja iskeytyvät suurella nopeudella putkijohtojen ja venttiilien seinämiin.

Kun hiukkasmäärää suurennetaan siten, että hiukkasten ja ilman painosuhde siirtoputkijohtojärjestelmässä tulee suuremmaksi kuin yksi, siirretyn väliaineen sanotaan 30 siirtyvän "sakeafaasina”. Kun hiukkasten paino-osuus kasvaa suureksi, hiukkaset tai jauhe virtaavat putkijohtojärjestelmän läpi nesteen tavoin. Hiukkasten välissä virtaava ilma vähentää yksittäisten hiukkasten välistä kitkaa. Suurennettaessa edelleen hiukkasten paino-osuutta, ilmaa ei 35 enää riitä hiukkasten liikkumiseen toistensa suhteen. Täi- 2 87015 löin hiukkasia siirretään "kiintomassana", jota paineilma työntää edellään.

Siirrettäessä hiukkasia sakeafaasina, energiantarve on paljon pienempi kuin tapauksessa, jossa hiukkasten pai-5 nomäärä per kilogramma ilmaa on pienempi. Tuloksena on myös putkiston pienempi kuluminen, koska hiukkasten nopeus on tällaisessa tapauksessa erittäin pieni, esim. 3-5 m/s.

Tekniikan tasolla tiedetään, että ilmavirran sisältämien hiukkasten paino-osuuden kasvu johtaa materiaali-10 virtauksen sykkimiseen. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun hiukkasia siirretään pitkähköjä matkoja, koska hiukkaset kerääntyvät tällöin "aalloiksi", jotka kulkevat jaksoittain putkijohdossa ja saavuttavat putken pään epäjatkuvana virtauksena.

15 Tunnettua on myös, että hiukkasten ja ilman suhteen kasvattaminen lisää myös tukkeutumisriskiä siirtoputkijohto järjestelmässä.

Lisäksi on tunnettua, että hiukkasten siirtyessä sakeafaasina, on välttämätöntä paineistaa säiliö, ns. lä-20 hetysastia, joka täytetään kokonaan tai osittain siirrettävillä hiukkasilla. Seurauksena on, että hiukkasten siirto on normaalisti epäjatkuvaa. Kun säiliö on tyhjentynyt hiukkasista, hiukkasten siirto lakkaa ja putkijärjestelmä puhalletaan puhtaaksi, jonka jälkeen lähetysastia täyttyy 25 uudelleen hiukkasilla ja paineistetaan uudelleen.

Mutta tämän hiukkasvirtauksen epäjatkuvuuden poistamiseksi ja prosessin saamiseksi jatkuvatoimiseksi on tunnettua varustaa prosessi kahdella hiukkasten lähetysas-tialla, jotka toimivat vuoroin, hiukkasten lähettämiseksi 30 yhteen ja samaan siirtoputkijohtoon tai hiukkasmateriaalin ohjaamiseksi lähetysastiaan, joka pidetään jatkuvasti pai-neenalaisena.

Mutta kaikki tunnetut hiukkassiirtojärjestelmät, jotka toimivat suuren hiukkas-ilmasuhteen omaavilla seok-35 silla, siirtävät materiaalin jaksoittain eli ajallisesti 87015 vaihtelevänä virtausjakautumana.

Nykyään tunnetuissa konstruktioissa ei myöskään säädellä hiukkasten nopeutta eikä hiukkasten poistovir-tausta. Tarvittava ylipaine riippuu siirtomatkan pituudes-5 ta ja näin määräytyvät myös olosuhteet putkijohtojärjes-telmän poistopäässä. Siirtojärjestelmä kuljettaa hiukkas-materiaalia ennalta määrätyllä maksimikapasiteetilla, mutta se ei mahdollista virtauksen ja sen ajallisen jakautuman säätöä.

10 Menetelmä hienojakoisten kiintohiukkasten siirtämi seksi "sakeafaasina" kuvataan ja selvennetään kuvin US-pa-tenttijulkaisussa 4 191 500 ja se muodostuu vaiheista a) syöttösäiliön täyttäminen hienojakoisilla hiukkasilla, 15 b) säiliön sulkeminen, c) välityskaasun syöttö suljettuun säiliöön tulo-liitännän kautta, joka on paineistettu sellaiseen arvoon, että syntyy hetkellinen paine, joka on suurempi kuin paine jäljempänä olevassa syöttöputkijohdossa, 20 d) venttiilin avaaminen, joka liittää säiliön ala osan jäljempänä olevaan syöttöjohtoon, jolloin hiukkaset syöttyvät suhteessa näin syntyneeseen paine-eroon ja kaasun laajenemiseen hiukkasten välitilassa, ja e) lisäkaasun syöttö mainitun paineistetun tulolii-25 tännän kautta ja mainitun säiliön läpi sellaisena määränä, että ylläpidetään paine-ero säiliön ja syöttöjohdon välillä ja saadaan hiukkaset liikkumaan säiliöstä mainitun venttiilin ja syöttöjohdon kautta poistoliitäntään.

Käsiteltävänä olevaan tekniseen alueeseen kuuluu 30 FR-patenttijulkaisu 2 159 182, jossa kuvataan konstruktio, jossa vaihtelevan konsentraation omaavia hiukkasia syötetään säiliöön ja jossa mainitut hiukkaset poistuvat mainitusta säiliöstä siten, että niiden konsentraatio on pienentynyt ja konsentraation vaihtelu vähentynyt.

35 Tällä alalla eräänä ongelmana on hiukkasten siirto- 4 87015 laitteen tai -järjestelmän aikaansaaminen, jossa hiukkaset voidaan siirtää määrätyllä määrällä paineilmaa ja jossa tällainen siirto tapahtuu tasaisena virtauksena hiukkasten ja ilman suuresta painoerosta riippumatta.

5 Teknisenä ongelmana on siten se, että on pystyttävä konstruoimaan hiukkasten siirtolaite, joka eliminoi hiuk-kasagglomeraattien vaeltamisen, mikä on normaalia suurella hiukkasten ja ilman painosuhteella toimivissa hiukkasten siirtolaitteissa.

10 Toisena teknisenä ongelmana on hienonnettujen tai murskattujen kiintohiukkasten siirtolaitteen aikaansaaminen, jossa hiukkaset voidaan siirtää pienellä energiankäytöllä eli käytännössä siten, että virtauksessa olevien hiukkasten osuus on hyvin suuri verrattuna ilman osuuteen.

15 Yllä kuvattujen hiukkasten siirtolaitteiden tek nisenä lisäongelmana on kyetä siirtämään hiukkaset moni-vaiheisesti siten, että hiukkasten painon ja ilman painon suhde pienenee vaihe vaiheelta siirron suunnassa esim. säädettävissä olevalla tavalla.

20 Tarkasteltaessa yllä kuvattua tekniikan tasoa tällä erityisalueella, on ilmeistä, että merkittävänä ongelmana on aikaansaada hiukkasten siirtolaite, joka pystyy jatku-vatoimisesti siirtämään hiukkas-ilmaseoksia, joissa hiukkasten ja ilman painosuhde on suurempi kuin viisi.

25 Näitäkin vaikeammin ratkaistavana teknisenä ongel mana on tietenkin hiukkasten siirtolaitteen aikaansaaminen. jossa hiukkasten ja ilman painosuhde voi olla suurempi kuin 20 tai mieluummin jopa välillä 30-40.

Kun kyse on hiilijauheen siirtolaitteista, joilla 30 syötetään hiilijauhetta polttouuniin kytkettyyn hiilijau-hepolttimeen, merkittävänä teknisenä ongelmana on laitteen aikaansaaminen, jolla pystytään syöttämään hiilijauhepolt-timeen hiilijauheen ja ilman seosta, jossa painosuhde on suurempi kuin viisi.

35 Merkittävänä teknisenä ongelmana on lisäksi hiili- 5 87015 jauheen siirtolaitteen aikaansaaminen, jossa hiilijauhe siirtyy putkijohdossa määrätyn paineilmamäärän avulla siten, että hiilijauheen siirto tapahtuu käytännössä tasaisena virtauksena, jolloin tunnetuissa hiilijauheen siirto-5 laitteissa tavallinen hiukkasagglomeraattien vaeltaminen eliminoituu.

Yllä kuvattujen hiilijauheen siirtolaitteiden eräänä vaikeasti ratkaistavana teknisenä ongelmana on hiili-jauheen siirtolaitteen aikaansaaminen, jossa ei synny juu-10 rikaan hukkaa ja joka mahdollistaa suurien hiilijauhemää-rien siirtämisen ilmamääräyksikköä kohti ilman vaeltavia hiukkas- agglomeraatteja.

Havaitaan, että teknisenä lisäongelmana on hiili-jauheen siirtolaitteen aikaansaaminen, joka pystyy jatku-15 vatoimisesti siirtämään suuria määriä hiilijauhetta ilmamääräyksikköä kohti siten, että siirtoputkistossa ei synny kasautuneista hiilijauheagglomeraateista johtuvia tukkeumia ja siten, että materiaalia siirretään jatkuvasti lei-jukerrosperiaatteen mukaisesti.

20 Kun kyse on hiilijauheen siirtolaitteista, jotka on tarkoitettu hiilijauheen siirtämiseen pitkiä matkoja, eräänä teknisenä ongelmana on olosuhteiden aikaansaaminen, jotka mahdollistavat virtauksessa olevan hiilijauheen osuuden lisäämisen tarpeen mukaan lähelle rajaa, joka on 25 mahdollinen siirron suorittamiseksi pidemmällä ensimmäisellä osuudella ja jotka mahdollistavat mainitun hiili-jauheen osuuden vähentämisen hiilen siirtämiseksi lyhyemmällä toisella siirto-osuudella eli ns. loppusiirto-osuu-della.

30 Kun on kyse virtauksessa olevan ilman osuudesta, teknisenä lisäongelmana on tässä kohdin ja erityisesti hiilijauheen siirtolaitteiden yhteydessä välineen aikaansaaminen, joka mahdollistaa virtauksessa olevan hiili-jauheosuuden sääteleminen siten, että mainittu hiilijauhe-35 osuus voidaan syöttää suoraan hiilijauhepolttimeen ja 6 87015 polttimen antotehoa voidaan säädellä säätämällä siihen syötetyn hiilijauhemäärän avulla.

Käsiteltävänä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannosta mainitun kaltaista laitetta hienon-5 nettujen tai murskattujen kiintohiukkasten siirtämiseksi, jossa hiukkaset siirretään määrättyjen paineilmamäärien avulla.

Käsiteltävänä olevan keksinnön mukaisesti ehdotetaan laitetta, jolla on patenttivaatimuksessa 1 määritel-10 lyt tunnusmerkit.

Edut, jotka ensisijaisesti saavutetaan käsiteltävänä olevan keksinnön mukaisella laitteella hienonnettujen, hienojakoisten kiintohiukkasten siirtämiseksi tai käsiteltävänä olevan keksinnön mukaisella hiilijauheen siirto-15 laitteella, johtuvat siitä, että hienojakoisia hiukkasai-neita voidaan siirtää leijukerrosperiaatteen mukaisesti vähäisellä energiankulutuksella, joka laite pystyy siirtämään hiukkasia (esim. hiilijauhetta polttimeen) siten, että hiukkassyötteen ajalliset vaihtelut pysyvät hyvin 20 pieninä. Käytettäessä hiilijauheen siirtolaitetta, on mah dollista syöttää hiilijauhetta jatkuvatoimisesti ja va-kiovirtauksena hiilijauhepolttimeen siten, että hiili-jauheen pitoisuus hiilijauheen ja ilman seoksessa on helposti säädettävissä aikayksikköä kohti.

25 Seuraavassa kuvataan yksityiskohtaisemmin suositel tavaa toteuttamismuotoa, joka omaa käsiteltävänä olevan keksinnön karakteristiset tunnusmerkit, viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 on huomattavasti yksinkertaistettu kaavio-30 kuva laitoksesta useiden hiilijauhepolttimien syöttämisek si jatkuvatoimisesti ja siihen liitetyistä hiilijauheen siirtolaitteista; laitos on hiilijauhevarasto, kuvio 2 on läpileikkauskuva sivusta hiilijauheen siirtolaitteen yksiköstä hiilijauheen jakelemiseksi ja 35 seoksen hiilijauhekonsentraation muuttamiseksi, jota yk- 7 87015 sikköä voidaan käyttää kuvion 1 mukaisessa systeemissä, ja kuvio 3 on läpileikkauskuva sivusta keksinnön mukaisesta hiilijauhepolttimesta.

Kuvio 1 on huomattavasti yksinkertaistettu kaavio-5 kuva systeemistä hiilijauheen syöttämiseksi jatkuvatoimi-sesti hiilijauhepolttimeen 1, joka on yksi monesta tällaisesta polttimesta ja liitetty polttouuniin 2, joka on varustettu polttosuuttimella 2a. Polttosuuttimeen syötetään ensiöilmaa liitännän 3 kautta, joka on hiilijauhepolttimen 10 1 vieressä ja polttosuuttimeen syötetään toisioilmaa lii tännän 4 kautta ja nämä syötöt tapahtuvat yhteisellä pu-haltimella 5. Ensiöilman 3 ja toisioilman 4 tilavuus- tai painosuhde on olennaisesti yhden suhde kolmeen.

Hiilijauheen siirtolaitteeseen kuuluu putkijohto 6, 15 jolla hiilijauhe syötetään jatkuvatoimisesti polttimeen 1. Putkijohto 6 toimii yhdessä yksikön 7 kanssa, jota seuraa-vassa kutsutaan muuttajaksi ja jolla pystytään muuttamaan hiilijauheen ja ilman suhdetta. Suuren hiilijauheen ja ilman painosuhteen omaava ja asianmukaisen putkijohdon 8 20 kautta siirretty seos muutetaan muuttajassa 7 siten, että sen hiilijauheen ja ilman painosuhde on hieman pienempi. Muuttajassa 7 tulevaan suspensioon syötetään ilmaa putki-johdon 9 kautta ja poistetaan hieman pienemmän hiili-jauheen ja ilman painosuhteen omaavaa seosta ja seos siir-25 retään putkijohdossa 6. Muuttajaan 7 ei jää varastoituvia tai kerrostuvia hiukkasia.

Kuvion 1 esittämään laitteeseen kuuluu myös jakelu-elin 10, jolla putkijohdon 11 kautta siirretty hiili-jauheen ja ilman seos voidaan jakaa yhteen tai useampaan 30 neljästä hiilipolttimesta 1. Kuvatun toteuttamismuodon putkijohto 8 on liitetty muuttajaan 7. Jäljellä olevat putkijohdot 8a, 8b ja 8c on liitetty samanlaisiin muuttajiin (ei näkyvissä), jotka syöttävät muita hiilijauhepolt-timia (ei näkyvissä).

35 Putkijohto 11 liittyy yksikköön eli astiaan 12, jo- 8701 5 hon syötetään paineilmaa kompressoriasemalta 14 putkijohdon 13 kautta. Kun yksikkö eli astia 12 sisältää hiilijau-hetta, mainittu hiili voidaan siirtää putkijohdon 11 kautta paineilmalla putkijohdon 13 kautta. Astian 12 yläpuo-5 lella on täyttöyksikkö 15, joka liittyy putkijohdon 16 välityksellä siiloon 17, jossa on hiilijauhetta 18.

Aikaisemminkin on ollut tunnettua siirtää hiilijau-he laitteella, jonka periaate on kuvattu kuviossa 1. Mutta on huomattava, että johdossa 11 olevan seoksen hiilijau-10 heen ja ilman painosuhteen on oltava suurempi kuin 30, jopa suurempi kuin 40.

Muuttajaan 7 syötetään ilmaa putkijohdon 9 kautta siten, että putkijohdon 6 kautta vastaavaan polttimeen 1 kulkevassa hiilijauhe-ilmaseoksessa painosuhde on suurempi 15 kuin 5, mieluiten 8-20 ja sopivasti 10-15.

Kuvio 2 esittää sivusta nähtynä ja osaksi poikkileikkauksena polttoaineseoksen jakeluelimestä 10 ja muuttajasta 7 muodostuvaa yhdistelmää, joka on osa hiilijau-heen siirtolaitteesta.

20 Niinpä esitetään, että kuvion 2 esittämä yksikkö tai yhdistelmä liitetään laitteeseen hiilijauheen siirtämiseksi jatkuvatoimisesti hiilijauhepolttimeen, joka on liitetty polttokammioon, jolloin hiilijauhe siirretään -:· määrätyllä määrällä paineilmaa. Hiilijauhe siirretään 25 polttimeen vähintään kaksivaiheisesti siten, että hiili-jauheen ja ilman painosuhde on ensimmäisessä vaiheessa suurempi kuin 15 ja toisessa vaiheessa saadaan hiili-jauheen ja ilman seos, joka sopii syötettäväksi jatkuvatoimisesti suoraan hiilijauhepolttimeen.

30 Hiilijauheen ja ilman painoseos seoksessa voi en simmäisessä vaiheessa olla suurempi kuin 20 ja mieluiten 30-40.

: Ensimmäisen ja toisen vaiheen yhtymäkohta on hiili- jauhepolttimen välittömässä läheisyydessä.

35 Hiilijauhe-ilmaseos siirretään ensimmäisestä vai- 8701 5 heesta toiseen samalla syöttäen ilmaa seokseen, jolloin hiilijauheen ja ilman painosuhde seoksessa pienenee arvoon yli 5. Tämä seos on syötettävä jatkuvatoimisesti useaan hiilijauhepolttimeen. Painosuhde on sopivasti 8-20, mie-5 luiten 10-15.

Ensimmäisen vaiheen hiilijauhe-ilmaseos syötetään säiliöön putkijohdon kautta, joka ulottuu olennaisen tan-gentiaalisesti säiliön yläosasta ja useat putkijohdot, yksi kutakin hiilijauhepoltinta kohti, ulottuvat säiliön 10 läpi siten, että vastaavien putkijohtojen poistoaukot ovat vierekkäin säiliön alaosassa.

Säiliön alimman kohdan kautta siihen voidaan syöttää ilmavirtaus.

Muuttaja, tässä merkinnällä 20, on varustettu väli-15 kappaleella 11a ja putkijohtoa 11 varten ja hiilijauheil-maseos syötetään välikappaleen kautta olennaisesti lieriön muotoiseen tilaan 21. Tilan 21 pohjaosassa 21a on seula 22 ja liitoskappale 23, joiden kautta syötetään paineilmaa toiseen tilaan 21b.

20 Tilaan 21 kertynyt hiilijauheseos ohennetaan väli kappaleen 23 kautta syötetyllä ilmalla ja näin laimennettu hiilijauheseos poistuu putkijohtojen 25, 26, 27 ja 28 (putkijohtoja 25 ja 6 pidetään identtisinä) kautta, jotka johtavat kutakin vastaavaan hiilijauhepolttimeen.

25 On tunnettua, että syötettäessä seos, joka omaa yl lä mainitun hiilijauhe-ilmapainosuhteen, putkijohdon 11 kautta, mainitun seoksen siirtyessä sen hiukkaskonsentraa-tio vaihtelee. Tällainen epätasainen hiukkaskonsentraatio eliminoituu käsiteltävänä olevan keksinnön laitteella, 30 koska putkijohdon 11 poistoaukko 11b ulottuu tangentiaali-sesti tilassa 21 ja saattaa sitten putkijohtojen 25, 26, 27 ja 28 ympärillä olevan hiilijauheen kiertävään tai pyörremäiseen liikkeeseen.

Kuviossa 3 nähdään käsiteltävänä olevan keksinnön 35 mukainen hiilijauhepoltin sivusta ja poikkileikkauksena.

10 8701 5

Kuvatussa polttimessa on ensimmäinen putkielementti 40, jonka kautta poltettava hiilijauhe siirretään jatkuvatoimisesta paineilman avulla yllä kuvatulla tavalla. Polttimessa on myös ensimmäiset välineet (3) 41 ensiöilman syöt-5 tämiseksi polttosuuttimeen 2a ja toiset välineet (4) 42 toisioilman syöttämiseksi mainittuun suuttimeen 2a syntyneen liekin palamisen parantamiseksi.

Hiilijauheen paino aikayksikköä kohti ja ilman paino aikayksikköä kohti hiilijauhe-ilmaseoksessa, joka siir-10 retään elementtiin 40, valitaan kumpikin siten, että painosuhteen arvo tulee suuremmaksi kuin 5. Hiilijauhe-ilma-seoksen suhde on mieluiten 8-20 ja käytännön kokeet ovat osoittaneet, että suhteet välillä 10 ja 15 ovat edullisia.

On huomattava, että ensimmäinen putkielementti 40 15 dimensioidaan ja sovitetaan siten, että se voidaan työntää tilaan, joka on tarkoitettu öljylämpövoimalan öljysuutinta tai injektoria ja öljynsyöttöjohtoa varten ja joka jää vapaaksi, kun nämä osat poistetaan mainitusta öljylämpövoi-malasta. Öljylämpövoimalaa voidaan muuten käyttää sellai-20 senaan, ensiöilman ensimmäisten syöttövälineiden avulla ja käyttämällä toisia välineitä toisioilman syöttämiseksi polttosuuttimeen 2a.

Ensimmäisen putkielementin 40 poistoaukko 40a on sijoitettu siten, että se toimii yhdessä kartiomaisen, 25 pitkänomaisen jakelu- eli annostelulaitteen 43, ns. "bluff bodyn" kanssa, joka on sijoitettu mainitun ensiö- ja toi-sioilmavirtauksen synnyttämän pyörteen keskelle.

Ensimmäiset välineet ensiöilman syöttämiseksi polttosuuttimeen ja toiset välineet toisioilman syöttämiseksi 30 siihen valitaan kumpikin siten, että ilmansyötön suhteeksi tulee yhden suhde kolmeen.

Pyörre, jonka ensiö- ja/tai toisioilma synnyttävät polttosuuttimen jakelu- tai annostelulaitteen taakse, aikaansaadaan lieriömäisissä kanavissa olevilla säädettävil-35 lä vinosiivillä. Ensimmäisen putkielementin 40 sisähalkai- 11 8701 5 sija on 10-25 mm, mieluiten n. 15 mm. Kartiomaisen jakelu-tai annostelulaitteen 43 kärki on ensimmäisen elementin keskellä ja kartiokulma on 50-110°, mieluiten 60-90°.

Kartiomaisessa osassa 43 on ulkoreuna 43a, joka on 5 8-20 mm:n, mieluiten n. 10 mm:n etäisyydellä ensimmäisen elementin poistoaukosta 40a. Tämä etäisyys voi olla hieman pienempi kuin elementin 40 vastakkaisten seinien välinen etäisyys.

Kartiomaisessa osassa on toinenkin reuna 43, joka 10 ulottuu elementin sisähalkaisijän geometrisen ulottuvuuden alapuolella 1-10 mm:n etäisyydellä siitä.

Viitataan kuvioon 2, josta voidaan havaita, että ensimmäisen ja toisen vaiheen välinen säiliö on poikkipin-taalaltaan ympyrä. Ensimmäisen ja toisen vaiheen välisen 15 olennaisesti lieriömäisen säiliön korkeus on suurempi kuin sen halkaisija ja lieriö kapenee hieman alapäästään. Tämän lisäksi putkijohtojen päiden on sijaittava keskeisesti säiliön alapään vieressä ja niiden on oltava alalla, jonka halkaisija on pienempi kuin puolet säiliön halkaisijasta. 20 Selvennyksen vuoksi voidaan mainita, että kuvio 1 esittää laitetta, joka ensin jakelee putkijohdossa 11 olevan jauheen eri polttimiin ja jonka vastaavissa putkijohdoissa, jotka johtavat niitä vastaaviin polttimiin, on muuttaja 7, joka ohentaa jauhe-ilmaseoksen lisäilmalla. 25 Kuvion 2 laite toimii siten, että se ensin ohentaa seoksen ja suorittaa sitten jakelun.

Putkijohtoon 11 tulevan jauheaineksen sykkivä virtaus laimennetaan säiliössä 20 ja jaellaan siten, että säiliöstä poistuu putkijohdon 8-8c kautta homogeeni aines-30 virta, jossa hiukkastiheys vaihtelee vain merkityksettömän vähän.

Laite toimii siten, että määrätyn ajan kuluessa jauheaines vaihteluista riippumatta syöttyy kokonaisuudessaan säiliöstä tasaisen jauheainesvirran muodossa no-35 peudella 15-30 m/s, mieluiten 20-25 m/s ja hiukkasten ja 12 87 015 ilman painosuhde hiukkas-ilmaseoksessa on 10-15.

Säiliön korkeus on alle yhden metrin.

Kartiomainen osa on keskiöity ensimmäiseen put-kielementtiin 40 ja on mieluiten säädettävissä mainitun 5 elementin pituussuunnassa, jolloin voidaan säätää aukkoa, joka on tarjolla putkielementin läpi virtaavalle hiili-jauheilmaseokselle ja siten myös liekin muotoa.

Keksintö ei rajoitu yllä kuvattuihin toteuttamis-esimerkkeihin, vaan modifikaatiot ovat mahdollisia seuraa-10 vien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (5)

13 8701 5

1. Laite hiilipölystä ja ilmasta koostuvan seoksen jakamiseksi ja ohentamiseksi, jonka seoksen hiilipölypi- 5 toisuus ajallisesti vaihtelee, johon laitteeseen kuuluu säiliö (20), jossa on tuloaukko (11a), jonka kautta hiili-pölystä ja ilmasta koostuva seos tuodaan säiliöön, ja useita poistoaukkoja (25-28), jotka kukin on edullisesti liitetty hiilipölynpolttimeen (1),tunnettu siitä, 10 että säiliössä (20) on ottoaukko (23), jonka kautta säiliöön tuodaan ylipaineella ilmaa, että tuloaukolla (11a) on tangentiaalisesti ulottuvan putken muoto, joka putki on sovitettu säiliön (20) jollekin päätyalueelle ja avautuu johonkin säiliön seinämän vieressä olevaan kohtaan, että 15 poistoaukot (25-28) käsittävät useita aksiaalisesta suun tautuvia putkia, joiden avoimet päät sijaitsevat säiliön vastapäisellä päätyalueella, että säiliöllä (20) on ympyrän muotoisesti kaareva sisäpinta, joka ympäröi poistoauk-koina toimivia putkia, ja että ottoaukko (23) on liitetty 20 mainittuun vastapäiseen päätyalueeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliön (20) mainitun vastapäisen päätyalueen poikkileikkauspinta on pienempi kuin säiliön (20) ensiksi mainitun päätyalueen poikkileikkauspinta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliö (20) on olennaisesti lieriömäinen ja että säiliön korkeus on suurempi kuin sen läpimitta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, t u n -30 n e t t u siitä, että säiliön (20) korkeus on pienempi kuin yksi metri.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että poistoaukot (25— 28. on sovitettu alueelle, joka on pienempi kuin puolet 35 säiliön (20) läpimitasta. 14 8701 5