FI86677C - Mottagare med parallella signalbanor. - Google Patents

Description

86677

Rinnakkaiset signaalitiet käsittävä vastaanotin

Keksintö liittyy vastaanottimeen suurtaajuussignaalien vastaanottamiseksi, kun vastaanotin muodostuu ensimmäisestä 5 oskillaattorista, toisesta oskillaattorista, signaalitiepa-rista, jotka on kytketty rinnakkain tuloon, kun kumpaankin signaalitiehen kuuluu peräkkäin olevat sarjaan kytketyt sekoitusasteiden ensimmäinen pari, jotka vastaanottavat ensimmäisistä oskillaattorisignaaleista 90°-vaihesiirrossa 10 vastaanotettujen suurtaajuussignaalien alassekoittamiseksi, suodatinvälineet vastaanotetun suurtaajuussignaalin valitsemiseksi ja toisen sekoitusasteiden parin, jotka vastaanottavat toisista oskillaattorisignaaleista 90° -vaihesiirrossa taajuudella f2 valitun suurtaajuussignaalin ylössekoittamiseksi, 15 ja sisältää superponointipiirin, joka on kytketty sekoitus-asteiden toiseen pariin ja jolla on signaalilähtö jolla tuotetaan signaalilähdössä lähtösignaali, joka sisältää kaksi taajuuskoinponenttia niin, että keskustaajuus f2 sijaitsee oleellisesti keskellä niiden välissä, ja sisältää ohjaus-20 signaalilaitteen, joka muodostuu kolmannesta sekoitusastei den parista ja jolla on ensimmäiset sekoitustulot, toiset sekoitustulot ja lähdöt, kun kaksi toista sekoitustuloa on kytketty signaalilähtöön ohjaussignaalien generoimiseksi lähdössä, joilla korjataan ei-toivottuja amplitudi- ja vaihe-ero-'25 ja signaaliteiden signaaliprosessoinnissa.

Tällainen vastaanotin on tunnettu EP-patenttihakemukses-ta nro 122 657 (PHN 10.642). Mainittu patenttihakemus esittää, kuinka vastaanotettua moduloitua suurtaajuussignaalia prosessoidaan kahdella signaalitiellä. Koska taajuuden alas-30 sekoitukseen liittyy yleensä taittuminen modulaatiosignaalin 0 Hz:n taajuuskomponenttien tienoilla, on toteutettu modulaa-tiodiagrammi, jonka mukaan taajuuden ylössekoitus kahdella signaalitiellä oleville signaaleille tapahtuu toisen sekoitus-asteiden parin avulla. Tätä taajuussekoitusta seuraa super-35 ponointi (summaus tai vähennys) superponointipiirissä edellä mainittujen taajuuskomponenttien kehittämiseksi. Kehitys ta- 2 86677 pahtuu, kun superponointipiirin lähtösignaalissa olevat ei-toivotut taajuuskomponentit kumoavat toisensa asiallisesti ottaen täysin superponointiprosessin aikana. Kahden sig-naalitien signaaliprosessoinnissa olevat keskinäiset erot 5 aiheuttavat ei-toivottuja amplitudi- ja vaihe-eroja, jotka saavat aikaan ei-toivottujen taajuuskomponenttien kehittymistä superponoidussa lähtösignaalissa, mikä edelleen johtaa vääristymiin ja vihellykseen modulaatiosignaalissa, joka saadaan lähtösignaalin ilmaisemisen jälkeen. Mikäli vastaan-10 otetussa suurtaajuussignaalissa ei ole modulaatiota, super-ponoinnin jälkeen lähtösignaaliin jää pääasiallisesti kaksi taajuuskomponenttia, joista ensimmäinen on toivottu ilmaistava kantoaaltokomponentti ja toinen superponoinnista johtuva virhekomponentti, joka on pohjimmiltaan ei-toivottu; vii-15 meksi mainitun virhekomponentin muodostaessa luotettavan mitan kahden signaalitien signaaliprosessoinnissa mahdollisesti olevalle keskinäisille eroille. Tunnetussa vastaanotti-messa, jossa on kapeakaistainen kantoaaltovalintapiiri, vain lähtösignaalin toivotun kantoaaltokomponentin sallitaan pääs-20 tä yhdessä lähtösignaalin kanssa. Kantoaaltovalintapiiri on kytketty sarjaan ylimääräisen vaihelukitun silmukan kanssa, jotta kantoaaltokomponentista saataisiin regeneroitua vaiheessa oleva ilmaisukantoaalto, jota käytetään ohjaussignaalien synnyttämiseen.

25 Haittana kapeakaistaisen kantoaaltovalintapiirin ja yli määräisen vaihelukitun silmukan sarjakytkennän käytössä on, että taajuudeltaan erilaisen kantoaallon, esimerkiksi kytkettäessä uuteen vastaanottavaan signaaliin, nopea vaihelukitus on yleensä vaikea suorittaa.

30 Keksinnön päämääränä on toteuttaa vastaanotin, joka on helppo koota ja laajakäyttöinen ja jossa on nopeampi uuden signaalin tahdistus.

Näin ollen keksinnön mukaisen vastaanottimen ensimmäinen toteutus on tunnettu siitä, että ohjaussignaalilaitteeseen 35 kuuluu lisäsekoitusasteiden pari, jolla on ensimmäiset sekoi-tustulot, toiset sekoitustulot ja sekoituslähdöt, kun lisäse- 3 86677 koitusasteparin toiset sekoitustulot ovat kytketty signaali-lähtöön, sekoituslähdöt ovat kytketty kolmannen sekoitusas-teiden parin ensimmäisiin sekoitustuloihin, ja toisen oskillaattorin synnyttämät 90°-vaihesiirron taajudeltaan 2 x f2 5 oskillaattorisignaalit viedään lisäsekoitusasteparin ensimmäi siin sekoitustuloihin peilisymmetrisen taajuussignaalin generoimiseksi kummassakin sekoituslähdössä, peilisymmetrisen taajuussignaalin sisältäessä kaksi taajuuskomponenttia, jotka signaalilähdössä oleviin kahteen signaalikomponenttiin nähden 10 ovat keskustaajuusarvon f2 peilisymmetrisiä arvoja, ja että vastaanotin sisältää kahdella-jakajan sijoitettuna toisen oskillaattorin ja toisen sekoitusasteparin väliin.

Keksintö perustuu sille oleelliselle havainnolle, että käyttämällä yhtä ja samaa oskillaattoria, josta oskillaatto-15 risignaali viedään signaaliteiden toiseen sekoitusasteiden pariin sekä lisäsekoitusasteiden pariin, lähtösignaalin samalla taajuusarvolla sijaitsevat identtiset taajuuskomponentit ja peilisymmetriset taajuussignaalit ovat kiinteässä vaihe-erossa toisiinsa nähden kahdessa sekoituslähdössä, mikä tekee 20 ylimääräisen vaihelukitun silmukan käytön jopa täysin tarpeettomaksi .

On edullista, että keksinnön mukainen vastaanotin voidaan koota helpommin, koska se muodostuu moduleista, jotka yleensä voidaan yhdistää yksinkertaisella tavalla vaihelukit-25 tuun silmukkaan.

On huomattava, että kytkemällä oskillaattorisignaali ensimmäisen lisäsekoitusasteen ensimmäiseen sekoitustuloon, ensimmäisen ohjaussignaalin generoitunut tasavirta-(DC-) komponentti muodostaa edustavan mitan ei-toivotuille amplitudi-30 eroille, jotka esiintyy kahden signaalitien signaalien välil lä, ja kytkemällä 90°-vaihesiirrossa oleva oskillaattorisignaali toisen lisäsekoitusasteen ensimmäiseen sekoitustuloon, toisessa ohjaussignaalissa generoitunut DC-komponentti muodostaa edustavan mitan ci-toivotuille vaihe-eroille, jotka 35 esiintyvät kahden signaalitien 90°-vaihesignaaleissa.

4 86677

Lisäetuna on se seikka, että ehdotettu ratkaisu ei tuo mukanaan moduleita, jotka aiheuttavat merkittävää aikaviivettä tahdistuksessa; näin ollen tahdistus tapahtuu nopeasti lyhyen palautumisajän ansiosta, mikä luo uusia mahdollisuuksia 5 vastaanottimen käytölle aloilla, joissa lyhyt palautumisaika on äärimmäisen tärkeä, jäljitettäessä interferenssin mahdollisesti häiritsemää signaalia. Kannattaa harkita sen käyttöä kutsujärjestelmissä, ja erityisesti liikkuvissa radio- ja puhelinjärjestelmissä.

10 Keksinnön mukaisen vastaanottimen toinen toteutus on tun nettu siitä, että vastaanottimeen kuuluu kaistanpäästösuodatin, jonka lähtö on kytketty signaalilähdön ja toisten sekoitustu-lojen väliin ja jolla on päästökaista, joka on tarpeeksi leveä päästämään tässä signaalilähdössä lähtösignaalin kaksi 15 taajuuskomponenttia.

Tällä toteutuksella on se etu, että kaistanpäästösuodat-timella saa olla leveä päästökaista, johon sopivat sekä kanto-aaltokomponentti modulaatiosignaaleineen että lähtösignaalin virhekomponentit.

20 Keksinnön mukaisen vastaanottimen kolmas toteutus on tun nettu siitä, että vastaanotin sisältää rajoittimen, jolla on lähtö, joka on kytketty kaistanpäästösuodattimen lähdön ja toisten sekoitustulojen väliin.

Käytettäessä rajoitinta on edullista kytkeä siihen sinänsä 25 tunnettu ilmaisin lisäprosessointia varten, tarkemmin kantoaal-tokomponentin ja moduloivan signaalin, minkä seurauksena kanto-aaltosignaalilla on vakiotaso niin, että AM-modulaatio on hävinnyt. Tämän lisäksi saadaan takaisinsyöttöpiirin (22-1) sil-mukkavahvistukselle kiinteä arvo.

30 Keksinnön mukaisen vastaanottimen neljäs toteutus on tunnettu siitä, että vastaanotin sisältää alipäästösuodatti-men, joka on kytketty rajoittimen lähdön ja toisten sekoitus-tulojen väliin.

Tämä neljäs toteutus on edullinen siksi, että mahdolli-35 set taajuuskomponentit, jotka ovat kehittyneet amplitudirajoi-tusprosessin aikana mutta joilla on häiritsevä vaikutus oh- 5 86677 jaussignaalin generointiin, voidaan yksinkertaisella tavalla poistaa suodattamalla, kun käytetään tätä alipäästösuodatinta.

Keksinnön mukaisen vastaanottimen viides toteutus on tunnettu siitä, että ohjaussignaalilaitteeseen kuuluvat ali-5 päästösuodattimet, jotka on kytketty sekoituslähtöjen ja kolmannen sekoitusasteiden parin ensimmäisten sekoitustulojen väliin, kun alipäästösuodattimilla on päästökaista, joka on tarpeeksi leveä päästämään vastaavien peilisymmetristen taajuus-signaalien kaksi taajuuskomponenttia.

10 Alipäästösuodattimien sijoitus on edullista siksi, että ei-toivotut taajuuskomponentit, esim. sekoitusprosessin aikana lisäsekoitusasteissa esiintyvät sekoitustuotteet, häviävät. Verrattuna näitten alipäästösuodattimien päästökaistan valintaan, joissa esimerkiksi yhden taajuuskomponentin annetaan 15 päästä peilisymmetrisissä taajuussignaaleissa, ensimmäisessä ja toisessa ohjaussignaalissa olevien DC-virtakomponenttien amplitudi on kaksi kertaa niin suuri.

Keksintöä ja sen etuja selitetään lisää viitaten oheisiin kuviin, joissa: 20 kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen vastaanottimen ensi sijaista toteutusta; ja kuviot 2a-2e esittävät kuvion 1 mukaisessa vastaanotti-messa esiintyvien eri signaalien taajuusspektrejä.

Kuviossa 1 esitettyä vastaanotinta 1, joka sisältää 25 kaksi 90°-vaihe-eron signaalitietä 3-1 ja 3-2 kytkettyinä tuloon 2, käytetään yhdistetyissä vastaanottimissa, joilla vastaanotetaan, esimerkiksi, taajuus-, amplitudi-, tai yhdellä sivukaistalla moduloituja signaaleja.

Kumpaankin signaalitiehen 3-1 ja 3-2 kuuluu vastaava 30 sekoitusaste 4-1 ja 4-2, suodatinvälineet, jotka kuviossa 1 ovat alipäästösuodattimet 5-1 ja 5-2, ja sekoitusaste 6-1 ja 6-2, jotka ovat erikseen liitetty sarjaan vastaavalla sig-naalitiellä 3-1 ja 3-2. Signaalitiet 3-1 ja 3-2 ovat molemmat kytketty superponointipiiriin 7. Sekoitusasteet 4-1 ja 4-2 35 ovat kytketty yleisesti viritettävään ensimmäiseen oskillaattoriin 8, jonka 90°-vaihe-ero-signaaleja "0" ja "90" käyte- 6 86677 tään tulosta 2 saatavien vastaanotettujen suurtaajuussignaa-lien alassekoittamiseen. Viritettäessä oskillaattoritaajuut-ta vastaanotetun moduloidun suurtaajuussignaalin taajuuskaistan sisällä, sekoituksen jälkeen tapahtuu taajuuden taittu-5 minen 0 Hz:n tienoilla. Halutun suurtaajuussignaalin valinta vastaanotetuista signaaleista tapahtuu alipäästösuodattimis-sa 5-1 ja 5-2. Suodattimien 5-1 ja 5-2 alipäästöominaisuuk-sissa on risteileviä taajuuksia, joilla on pienet arvot, jolloin yleensä toteutuu suodattimien reunojen jyrkkä laskeutu-10 minen. Jyrkät reunat antavat suuren valikoivuuden ja minimoivat interferenssin suodattimien 5-1 ja 5-2 valitsemien signaalien kanssa, mitä saattaa esiintyä kahdessa vierekkäisessä kanavassa lähellä vastaanotettua suurtaajuussignaalia.

Vastaanottimeen 1 kuuluu toinen oskillaattori 9, joka 15 antaa oskillaattorisignaali 90°-vaihesiirrossa kahteen se- koitusasteeseen 6-1 ja 6-2 muun muassa vaihejakajan 60 kautta jäljempänä kuvattavalla tavalla. Alipäästösuodatuksen jälkeen rinnakkaisilla signaaliteillä 3-1 ja 3-2 olevien signaalien ylössekoitus toteutetaan sekoitusasteissa 6-1 ja 6-2 20 yleensä kiinteään oskillaattorin 9 taajuusarvoon. Yleensä esiintyy kaksi taittosivukaistaa, joidenka arvot ovat kiinteän taajuusarvon molemmilla puolilla. Superponointipiirillä 7 on signaalilähtö 10, josta saadaan lähtösignaali, joka saadaan superponoimalla sekoitusasteiden 6-1 ja 6-2 lähtösignaa-25 lit. Superponointipiiri 7 voidaan suunnitella summaajaksi tai vähentäjäksi riippuen siitä, onko demoduloitava kaista matalataajuuskaista vaiko suurtaajuuskaista. Jos oskilaatto-rin 8 lähtösignaalin taajuutta merkitään fl, oskillaattorin 9 f2 ja vastaanotetun suurtaajuussignaalin kantoaallon 30 taajuutta fc, vastaanotettava haluttu taajuuskaista sijaitsee taajuusarvon f2-fl+fc ympärillä superponointipiirin 7 ensimmäisessä versiossa ja taajuuden f2+fl-fc ympärillä toisessa versiossa. Ensimmäisessä versiossa pohjimmiltaan ei-toivotun virhekomponentin taajuuskaista, joka selitetään 35 myöhemmin, on suunnilleen kohdassa f2+fl-fc ja toisessa versiossa suunnilleen kohdassa f2-fl+fc.

7 86677

Koska tulossa 2 oleva suurtaajuussignaali on yleensä moduloitu, signaalien toivotujen ja ei-toivottujen taajuus-komponenttien ympärillä olevaa taajuuskaistaa on käsitelty edellä. Yksinkertaisuuden vuoksi tästä eteen päin oletetaan, 5 että vastaanotettu suurtaajuussignaali on moduloimaton ja vai kantoaaltokomponentti vastaanotetaan. Tällöin on mahdollista käsitellä taajuuskomponentteja taajuuskaistojen sijaan.

Kuvio 2a esittää A:11a ja A':11a merkittyjen signaalien taajuuskaistoja taajuuden funktiona; signaalien vaiheeseen 10 liittyvää informaatiota ei ole annettu tässä eikä seuraavissa kuvioissa. Signaalien A ja A’ sekä oskillaattorin 9 taajuudeltaan f2 olevan oskillaattorisignaalin sekoittamisen jälkeen sekoitusasteiden 6-1 ja 6-2 lähtösignaalien spektrit ovat kuviossa 2b esitettyjen kaltaisia. Signaalilähdössä 10 ole-15 valla lähtösignaalilla on tällöin oleellisesti kaksi taajuus-komopnenttia, jotka sijaitsevat oskillaattoritaajuuden f2 molemmilla puolilla. Kuvio 2c esittää C:llä merkityn lähtösig-naalin kaksi taajuuskomponenttia G ja E tapauksessa, jossa superponointipiiri 7 on summaaja. Toivottu kantoaaltokompo-20 nentti on merkitty G:llä. Edellä mainittu virhekomponentti, E, muodostaa luotettavan mitan mahdollisille keskinäisille eroille signaaliteiden 3-1 ja 3-2 signaaliprosessoinnissa. Nämä erot aiheutuvat ei-toivotuista amplitudi- ja vaihe-eroista superpo-nointipiiriin 7 vietävien signaalien B ja B' välillä, minkä 25 johdosta virhekomponentti E esiintyy yhdessä toivotun taajuus-komponentin G kanssa signaalilähdön 10 lähtösignaalissa. Tämän virhekomponentin läsnäolo aiheuttaa sen, että tapauksessa, jossa vastaanotettu signaali on moduloitu, häiritsevää vääristymää ja vihellystä esiintyy signaalissa, joka saadaan 30 sen jälkeen kun lähtösignaali G on demoduloitu.

Kuviossa 1 esitettyyn vastaanottimeen 1 kuuluu ohjaus-signaalilaite 11, jolla generoidaan yleensä kaksi ohjaussignaalia jäljempänä kuvattavalla tavalla. Ensimmäinen ohjaussignaali muodostaa mitan ei-toivotuille amplitudieroille, 35 joita esiintyy signaalien ja kahden signaalitien 3-1 ja 3-2 välillä. Niin muodoin toinen ohjaussignaali muodostaa mitan 8 86677 esiintyville ei-toivotuille vaihe-eroille. Piiritoteutus, jossa ohjaussignaaleja käytetään pienentämään näitä amplitudi-ja vaihe-eroja on sinänsä tunnettu EP-patenttihakemuksesta nro 122 657, jota käsiteltiin johdannossa. Tällaisen piirin toinen 5 mahdollinen toteutus on esitetty kuviossa 1, jossa esimerkiksi signaalitiellä 3-1 sekoitusasteen 6-1 ja superponointipii-rin 7 välissä säädettävä vahvistin (vähennin) 37 on kytketty vielä käsiteltävään ensimmäiseen ohjaussignaalilähtöön 22 niin, että se vähentää ei-toivottuja amplitudieroja vaikutit) tamalla ensimmäisen ohjaussignaalin vahvistuksen. On ilmeistä, että säädettävä vahvistin voidaan sijoittaa minne tahansa signaalitiellä 3-1 tai 3-2. Edelleen, tällaisessa piirissä vaihejakaja 60, esimerkiksi, sisältää vaiheohjauksen, jolla on vaiheohjaustulo 38. Vaiheohjaustulo 38 on kytketty 15 toiseen ohjaussignaalilähtöön 34, jota käsitellään jäljempänä, jotta toisella ohjaussignaalilla voitaisiin vaikuttaa 90°-vaihe-erosuhteeseen sekoitusasteisiin 6-1 ja 6-2 vietyjen 90°-vaihe-ero-oskillaattorisignaalien välillä. Vaiheoh-jattavan vahejakajan 60 sijaan voidaan käyttää ei-ohjattavaa 20 vaihejakajaa 60 yhdessä lähtöön 34 kytketyn vaihesiirtäjän kanssa, joka on sijoitettu mielivaltaiseen kohtaan signaali-tiellä 3-1 tai 3-2.

Edellä mainitussa EP-patenttihakemuksessa käsiteltyyn vastaanottimeen kuuluu muun muassa sarjassa oleva kantoaal-25 tovalintapiiri, jossa on ylimääräinen vaihelukittu silmukka kytkettynä summaajana toimivaan superponointipiiriin. Silmukka viritetään kantoaaltovalintapiirin lähtösignaalin avulla. Haittana on ,että palautumisaika, jolla ymmärretään aikaa, jonka silmukka tarvitsee lukittuakseen lähtösignaaliin kun 30 silmukkaa on ensimmäistä kertaa viritetty, on verrattain suuri. Tämän aiheuttaa se, että vaihelukitun silmukan kaistanleveys on kapea.

Kuten jäljempänä tulee ilmeiseksi, minkäänlaista ylimääräistä vaihelukittua silmukkaa ei käytetä käsiteltävässä 35 vastaanottimessa 1. Näin ollen vastaanottimessa 1 ei esiinny edellä mainittuja haittoja, jotka aiheutuvat ylimääräisen silmukan käytöstä.

9 86677

Vastaanottimen 1 ohjaussignaalilaite 11 sisältää piirin, jota tästä lähtien kutsutaan ensimmäiseksi taajuuspeilauspii-riksi 12 ja jolla on ensimmäinen peilisymmetrinen signaaliläh-tö 13. Ensimmäinen taajuuspeilauspiiri 12 sisältää ensimmäisen 5 lisäsekoitusasteen 14. Ensimmäisessä lisäsekoitusasteessa 14 on kaksi sekoitustuloa 15 ja 16 sekä sekoituslähtö 49. Ensimmäinen sekoitustulo 15 on kytketty oskillaattoriin 9 jäljempänä kuvattavalla tavalla. Toinen sekoitustulo 16 on kytketty superponointipiirin 7 signaalilähtöön 10 myös jäljempänä ku-10 vattavalla tavalla.

Signaalilähdössä 10 olevan lähtösignaalin sekoittaminen oskillaattorisignaalin, jonka taajuusarvo on kaksi kertaa oskillaattorin 9 f2, saa aikaan kahden taajuuskomponentin G ja E ilmestymisen ensimmäiseen peilisymmetriseen signaalilähtöön 15 13 f2:n peilisymmetrisinä arvoina. Ensimmäisestä peilisymmet- risestä signaalilähdöstä 13 saatavaa niin kutsuttua ensimmäistä taajuuspeilisymmetristä signaalia on merkitty I:llä. Kaksi peilisymmetristä taajuuskomponenttia G ja E on esitetty kuviossa 2-d.

20 Ohjaussignaalilaite 11 sisältää kolmannen sekoitusastei- den parin ensimmäisen sekoitusasteen 17, jolla on kaksi sekoitustuloa 18 ja 19 ja lähtö 20. Ensimmäinen sekoitustulo 18 on kytketty ensimmäisen peilisymmetriseen signaalilähtöön 13 toisen sekoitustulon 19 ollessa kytkettynä signaalilähtöön 25 10; kuviossa 1 olemalla kytkettynä toiseen sekoitustuloon 16.

Ohjaussignaalilaite 11 sisältää ensimmäisen alipäästösuodat-timen 21, joka on kytketty lähtöön 20 ja jolla on ensimmäinen ohjaussignaalilähtö 22. Koska vastaavat komponentit G ja E kuvioissa 2c ja 2d sijaitsevat peilisymmetrisesti, saman taa-30 juuden suhteen, kolmannen parin ensimmäisessä sekoitusastees-sa 17 tapahtuvan sekoituksen jälkeen saadaan lähdössä 20 niin kutsuttu ensimmäinen ohjaussignaali, jossa on DC-virtakompo-nentti. Ensimmäisen ohjaussignaalin DC-virtakomponenttia, joka on ensimmäisessä ohjaussignaalilähdössä 22 kuljettuaan 35 alipäästösuodattimen 21 läpi on merkitty Kiila kuviossa 2e.

10 86677 Tämä ensimmäinen ohjaussignaali DC-virtakomponentin muodossa muodostaa luotettavan mitan ei-toivotuille amplitudieroille, joita esiintyy kahden signaalitien 3-1 ja 3-2 signaalien välillä. Säädettävän vahvistimen 37 takaisinsyöttöpiirin 22-1 kaut-5 ta tämä ensimmäinen ohjaussignaali syötetään korjaamaan signaa-litiellä 3-1 olevan signaalin amplitudia.

Kuviossa 1 esitetty vastaanottimen 1 toteutus sisältää oh-jaussignaalilaitteen 11 ja niin kutsutun toisen taajuuspeilaus-piirin 23, jolla on toinen peilisymmetrinen signaalilähtö 24.

10 Toinen taajuuspeilauspiiri 23 sisältää toisen lisäsekoitusas-teen 25. Toisella lisäsekoitusasteella 25 on sekoitustuloa 26 ja 27 sekä sekoituslähtö 50. Ensimmäinen sekoitustulo 26 on kytketty 90°-vaihe-erolla oskillaattoriin 9 90°-vaihesiirto-verkon kautta jäljempänä kuvattavalla tavalla. Toinen sekoitus-15 tulo 27 on kytketty superponointipiirin 7 signaalilähtöön 10 ja on kytketty toiseen sekoitustuloon 16.

Signaalilähdössä 10 olevan lähtösignaalin sekoittaminen 90°-vaihe-ero-oskillaattorisignaalin, jonka taajuus on oskillaattorin 9 f2, kanssa saa aikaan kahden taajuuskomopnentin 20 G ja E ilmestymisen toiseen peilisymmetriseen signaalilähtöön 24 f2:n peilisymmetrisinä arvoina. Toisesta peilisymmetrisestä lähdöstä 24 saatavaa niin kutsuttua toista taajuuspeilisymmet-ristä signaalia on merkitty I':lla ja taajuusspektri vastaa kuviossa 2-d esitettyä spektriä.

25 Ohjaussignalilaite 11 sisältää edelleen kolmannen sekoi- tusasteiden parin toisen sekoitusasteen 29, jolla on kaksi sekoitustuloa 30 ja 31 ja lähtö 32. Ensimmäinen sekoitustulo 30 on kytketty toiseen peilisymmetriseen signaalilähtöön 24 ja toinen sekoitustulo 31 on kytketty signaalilähtöön 10; kuviossa 1 30 olemalla kytkettynä toiseen sekoitustuloon 16. Ohjaussignaali-laite 11 sisältää toisen alipäästösuodattimen 33, joka on kytketty lähtöön 32 ja jolla on toinen ohjaussignaalilähtö 34. Toisessa sekoitusasteessa 29 tapahtuvan sekoituksen jälkeen toinen ohjaussignaali, jolla on DC-virtakomopnentti ilmestyy läh-35 töön 32 tavalla, joka kuvattiin jo ensimmäisen ohjaussignaalin 86677 yhteydessä. Alipäästösuodatuksen jälkeen DC-virtakomponentti, merkitty kirjaimella K kuviossa 2e, on saatavissa toisesta ohjaussignaalilähdöstä 34. Tämä DC-virtakomponentin muodossa oleva toinen ohjaussignaali muodostaa luotettavan mitan 5 ei-toivotuille vaihe-eroille, joita esiintyy kahdella signaa-litiellä 3-1 ja 3-2 olevien signaalien välillä, ja se viedään ohjattavan vaihejakajan 60 vaiheohjaustuloon 38 takaisin-syöttöpiirin 34-1 kautta "0"-"90"- vaihe-ero-oskillaattori-signaalien keskinäisen vaiheen korjaamiseksi.

10 Oskillaattori 9 on kytketty ensimmäiseen sekoitustu- loon 15 ja muun muassa 90°-vahesiirtäjän 28, jolla on ensimmäinen sekoitustulo 26, kautta. Taajuuspeilisymmetrian toteuttaminen oskillaattoritaajuuden f2, joka sijaitsee oleellisesti yhtä kaukana kahdesta taajuuskomponentista G ja E, ympärillä 15 kahden taajuuspeilauspiirin 12 ja 23 avulla saadaan aikaan yksinkertaisella tavalla antamalla ensimmäisessä sekoitustu-lossa 15 olevalle signaalille ja vaihesiirtoverkon 28 ansiosta ensimmäisessä sekoitustulossa 26 olevalle signaalille taa-juusarvo 2 x f2. Signaalitiellä 3-1 olevan sekoitusasteen 20 6-1 ja singaalitiellä 3-2 olevan sekoitusasteen 6-2 yhdistä minen oskillaattorilla 9 voidaan sitten toteuttaa kahdella-jakajalla 36, joka voidaan toteuttaa piirillä yksinkertaisella tavalla. Kahdella-jakaja 36 sijoitetaan oskillaattorin 9 ja vaihejakajan 60 väliin.

23 Oskillaattorin 9 ja sekoitusasteiden 6-1 ja 6-2 väliin voidaan haluttaessa sijoittaa alipäästösuodattimet poistamaan mahdolliset oskillaattorisignaalin yliharmoniset komponentit.

Edullinen seikka on, että vastaanotin 1 kumoaa vaihe-ja amplitudierot, joita aiheuttavat sekoitusasteet 4-1, 4-2 30 sekä alipäästösuodattimet 5-1, 5-2 että sekoitusasteet 6-1, 6-2.

Tähän mennessä annettu selostus perustuu siihen, että signaalilähdössä 10 oleva lähtösignaali sisältää kaksi taa-juuskomponenttia. Tämä on oleellisesti oikein. Tarkasteltaes-35 sa kuitenkin tarkemmin signaalilähdössä 10 olevan lähtösignaa-lin spektriä, merkitty C, kuvio 2c, havaitaan, että niin kut- 86677 suttuja vääriä taajuuskomponentteja myös esiintyy signaalissa. Joukko näitä vääriä taajuuskomponentteja on esitetty kuvioissa 2b ja 2c merkittyinä Si ja S'i (kun i = 1, 2 ja 3). Komponentti SI, esimerkiksi, aiheutuu siksi, että osa tulosignaa-5 lista A ja A' päätyy signaalilähdössä 10 olevaan lähtösignaa-liin C sekoitusasteiden 6-1 ja 6-2 ja superponointipiirin 7 kautta. Komponentit S2 ja S3 ovat komponentit, joissa kaksi taajuuskomponenttia G ja E ovat sekoittuneet f2:n kolmannen harmonisen ymärille.

10 Kuviossa 1 eistetty vastaanotin sisältää kaistanpäästö- suodattimen 39, joka päästää esimerkiksi molemmat komponentit G ja E. On edullista antaa kaistanpäästösuodattimen 39 olla niin laajakaistainen suodatin, että nämä kaksi komponenttia pääsevät kulkemaan. Niin haluttaessa on myös mahdollista pääs-15 tää kulkemaan ainoastaan toivottu kantoaaltokomopnentti G, jota ympäröi taajuuskaista, joka syntyy vastaanotetun suurtaajuus-signaalin moduloinnin aikana.

Kaistanpäästösuodattimella 39 on lähtö 40, johon amplitu-dirajoitin 41, jolla on lähtö 42, voidaan kytkeä. On edullista, 20 että sinänsä tunnettu ilmaisin ja vahvistuspiiri 43 kovaääni-sineen 44 voidaan kytkeä suoraan lähtöön 42. Tarkemmin, kun vastaanotinta käytetään liikkuvissa järjestelmissä, joissa vastaanotetussa signaalissa on yleensä monitiesäröinterferenssin aiheuttamia amplitudimodulaatioita, lähdössä 42 olevassa sig-25 naalissa ei esiinny näitä amplitudimodulaatioita, joita yleensä pidetään häiritsevinä. Haluttaessa lähtö 42 voidaan kytkeä suoraan sekoitustuloihin 16, 19, 27 ja 31.

Kuviossa 1 esitettyyn vastaanottimeen 1 kuuluu alipääs-tösuodatin 46, jonka lähtö 45 on kytketty lähtöön 42 ja sekoi-30 tustuloihin 16, 19, 27 ja 31. Tässä tapauksessa vastaanottimeen 1 kuuluu ainoastaan yksi alipäästösuodatin 46, jota käytetään poistamaan lähdöstä 45 spektrisignaalivaihteluita, joita esimerkiksi on kehittynyt amplitudirajoitusprosessin aikana. Täten lähdössä 45 olevan signaalin spektri sisältää ainoastaan 35 kaksi taajuuskomopnenttia G ja E.

13 B6677

Kuviossa 1 esitettyyn vastaanottimeen 1 kuuluu lisäksi alipäästösuodatin 47 kytkettynä ensimmäisen lisäsekoitus-asteen 14 sekoituslähdön 49 ja ensimmäisen peielisymmetrisen signaalilähdön 13 väliin, ja alipäästösuodatin 48 kytkettynä 5 toisen lisäsekoitusasteen 25 ja toisen peilisymmetrisen signaalilähdön 24 väliin. Alipäästösuodattimien 47 ja 48 käyttäminen aiheuttaa peilisymmetrisissä signaalilähdöissä 13 ja 24 olevien signaalien sekoitusprosessin aikana syntyneiden spektrivaihteluiden häviämisen. Täten lähdöissä 13 ja 24 10 olevien signaalien spektri sisältää ainoastaan kaksi peili-symmetristä taajuuskomponenttia G ja E.

Lisäetuna edellä selostetussa vastaanottimessa 1 on, että kummankin signaalitien 3-1 ja 3-2 konfiguraatio, ensimmäisen lisäsekoitusasteen 14, alipäästösuodattimen 47 sekä 15 ensimmäisen sekoitusasteen 17 rakenne, kuin myös toisen lisäsekoitusasteen 25, alipäästösuodattimen 48 ja toisen sekoitusasteen 29 konfiguraatio, on aina sama, toisin sanoen, kahden sekoitusasteen väliin asetetun alipäästösuodattimen konfiguraatio. Tämän ekvivalentin konfiguraation ansiosta 20 vastaanotin 1 voidaan toteuttaa piirilevyllä yksinkertaisella tavalla.

Oskillaattoreina 8 ja 9 toimivat ensisijaisesti neliö-aalto-oskillaattorit, jotka tuottavat neliöaalto-oskillaat-torisignaalin, jolla on vastakkaiset amplitudiarvot yhtä-25 pitkinä ajanjaksoina. Käytännössä tällainen neliöaaltosig-naali sisältää oleellisesti merkityksettömän DC-virtakompo-nentin, minkä ansiosta DC-siirtymistä aiheutuvat amplitudi-ja/tai vaihevaitelut signaaliteillä 3-1 ja 3-2 poistuvat.

Claims (5)

14 86677

1. Vastaanotin (1) suurtaajuussignaalien vastaanottamiseksi, mudostuu ensimmäisestä oskillaattorista (8), toises-5 ta oskillaattorista (9), ja signaalitieparista (3-1, 3-2), jotka on kytketty rinnakkain tuloon (2), kun kumpaankin sig-naalitiehen 3-1, 3-2) kuuluu peräkkäin olevat sarjaan kytketyt sekoitusasteiden ensimmäinen pari (4-1, 4-2), jotka vastaanottavat ensimmäisistä oskillaattori- (8) signaaleis-10 ta 90°-vaihesiirrossa vastaanotettujen suurtaajuussignaalien alassekoittamiseksi, suodatinvälineet (5-1, 5-2) vastaanotetun suurtaajuussignaalin valitsemiseksi ja toisen sekoitus-asteiden parin (6-1, 6-2), jotka vastaanottavat toisista oskillaattori- (9) signaaleista 90°-vaihesiirrossa taajuu-15 della f2 valitun suurtaajuussignaalin ylössekoittamiseksi, ja sisältää superponointipiirin (7), joka on kytketty sekoitusasteiden toiseen pariin (6-1, 6-2) ja jolla on signaali-lähtö (10), jolla tuotetaan signaalilähdössä (10) lähtösig-naali, joka sisältää kaksi taajuuskomponenttia niin, että 20 keskustaajuus f2 sijaitsee oleellisesti keskellä niiden välissä, ja sisältää ohjaussignaalilaitteen (10), joka muodostuu kolmannesta sekoitusasteiden parista (17, 29) ja jolla on ensimmäiset sekoitustulot (18, 30), toiset sekoitustu-lot (19, 31) ja lähtöt (20,32), kun kaksi toista sekoitus-25 tuloa (19, 31) on kytketty signaalilähtöön (10) ohjaussignaalien generoimiseksi lähdöissä (20, 32), joilla korjataan ei-toivottuja amplitudi- ja vaihe-eroja signaaliteiden (3-1, 3-2) signaaliprosessoinnissa, tunnettu siitä, että ohjaussignaalilaitteeseen (11) kuuluu lisäsekoitus-30 asteiden pari (14, 25), jolla on ensimmäiset sekoitustulot (15, 26), toiset sekoitustulot (16, 27) ja sekoituslähdöt (49, 50), kun lisäsekoitusasteparin (14, 25) toiset sekoitustulot (16, 27) ovat kytketty signaalilähtöön (10), sekoituslähdöt (49, 50) ovat kytketty kolmannen sekoitusasteiden 35 parin (17, 29) ensimmäisiin sekoitustuloihin (18, 30), ja 15 86677 toisen oskillaattorin (9) synnyttämät 90°-vaihesiirron taajuudeltaan 2 x f2 oskillaattori-signaalit viedään lisä-sekoitusasteparin (14, 25) ensimmäisiin sekoitustuloihin (15, 26) peilisymmetrisen taajuussignaalin generoimiseksi 5 kummassakin sekoituslähdössä (49, 50), peilisymmetrisen taa- juussignaalin sisältäessä kaksi taajuuskomopnenttia, jotka signaalilähdössä (10) oleviin kahteen signaalikomponenttiin nähden ovat keskustaajuus-arvon f2 peilisymmetrisiä arvoja, ja että vastaanotin (1) sisältää kahdella-jakajan (36) si-10 joitettuna toisen oskillaattorin (9) ja toisen sekoitusas-teparin (6-1, 6-2) väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vastaanotin, tunnettu siitä, että vastaanottimeen (9) kuuluu kaistanpäästösuodatin (39), jonka lähtö (40) on kytketty 15 signaallähdön (10) ja toisten sekoitustulojen (16, 19, 27, 31. väliin ja jolla on päästökaista, joka on tarpeeksi leveä päästämään tässä signaalilähdössä (10) lähtösignaalin kaksi taajuuskomponenttia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen vastaanotin, 20 tunnettu siitä, että vastaanotin (1) sisältää ampli- tudirajoittimen (41), jolla on lähtö (42), joka on kytketty kaistanpäästösuodattimen (39) lähdön (40) ja toisten sekoi-tustulojen (16, 19, 27, 31) väliin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen vastaanotin, 25 tunnettu siitä, että vastaanotin (1) sisältää ali- päästösuodattimen (46), joka on kytketty amplitudirajoittimen (41) lähdön (42) ja toisten sekoitustulojen (16, 19, 27, 31) väliin.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen vastaan-30 otin, tunnettu siitä, että ohjaussignaalilaitteeseen (11) kuuluvat alipäästösuodattimet (47, 48), jotka on kytketty sekoituslähtöjen (59, 50) ja kolmannen sekoitusasteiden parin (17, 29) ensimmäisten sekoitustulojen (18, 30) väliin, kun alipäästösuodattimilla (47, 48) on päästökaista, 35 joka on tarpeeksi leveä päästämään vastaavien taajuuspeili-signaalien kaksi taajuuskomponenttia. ie 86677