FI86019B - Startstyrkrets foer en televisionsmottagare. - Google Patents

Description

1 86019 Käynnistyksenohjauspiiri televisiolaitetta varten

Keksintö liittyy järjestelyyn teholähteen toiminnan käynnistämiseksi televisiopiirissä.

5 Esimerkiksi televisiovastaanottimessa voi pulssin- leveysmodulaattori tai jännitteensäädin, joka synnyttää pulssinleveysmoduloidun säätösignaalin vaakasuuntaan liittyvällä taajuudella normaalitoiminta- tai ajoteholähteen ohjaamiseksi, voi sisältyä integroituun piiriin (IC), jo-10 hon viitataan tässä integroituna poikkeutuspiirinä, syöttäen ajotoimintatilan käyttöjännitteen, kuten säädetyn B+ käyttöjännitteen vaakapääteasteen ajo- tai teho päällä -toimintatilan aikana. Vaakaohjainpiiristö synnyttää vaakaohjaussignaalin. Vaakaohjaussignaali voi olla kyt-15 ketty vaakaohjaimen kautta tuottamaan suuritehoinen ohjaussignaali, joka ohjaa signaalien ajoitusta vaakapääte-asteessa. Integroidun poikkeutuspiirin saattaa olla tarpeen toimia selektiivisesti tehot päällä -toimintatilassa ja käyttövalmius-toimintatilassa on/ei-ohjaussignaa-20 Iin mukaisesti, jonka esimerkiksi kauko-ohjaimen vastaanotin tuottaa.

Jännitteensäätimen voi olla tarpeen syöttää puls-sinleveysmoduloitu ohjaussignaali ajoteholähteen ohjaamiseksi tehot päällä -toimintatilassa. Kun vaaditaan toi-25 mintaa käyttövalmius-toimintatilassa, tällaista ohjaus-signaalia saatetaan tarvita estämään teholähteen tehon-syöttö poikkeutuspiiristölle esimerkiksi sellaiseen ajan-. · hetkeen asti, jolloin käyttäjä aloittaa tehot päälle -käs kyn kauko-ohjainvastaanottimen kautta, mikä aiheuttaa 30 käyttövalmius-toimintatilaa seuraavan käynnistysaikavä- • Iin alkamisen. Integroidun poikkeutuspiirin pulssinle-veysmodulaattorin saattaa olla tarpeen olla päällä tehot \ *: päällä -toimintatilan aikana, mutta sen ei ehkä ole tar- V ; peen olla päällä käyttövalmius-toimintatilan aikana.

· 35 Esimerkiksi kauko-ohjaimen vastaanottimella voi olla tehonsyöttö sekä tehot päällä -toimintatilan että 2 86019 käyttövalmius-toimintatilan aikana erillisen käyttövalmius-teholähteen avulla. Käyttövalmius-teholähde voi sisältää käyttövalmius-muuntajan, jolla on ensiökäämi, joka on kytketty verkkovirran syöttölähteeseen. Jännite, joka 5 on kehitetty muuntajan toisiokäämille, voi olla tasasuun-nattu kauko-ohjaimen käyttövalmiustilan tasavirtatyyppi-sen tehonsyöttöjännitteen tuottamiseksi.

Sekä käyttövalmiustilan tehonsyöttöjännite että ajoteholähteen ajotoimintatilan käyttöjännite voi olla syö-10 tetty käyttövalmius-toimintatilan ja vastaavasti tehot päällä -toimintatilan aikana integroidun poikkeutuspiirin käyttöjännitteen vastaanottonapaan muodostamaan tehonsyöt-töjännite sellaiseen kytkentänapaan, joka syöttää tehon integroidulle poikkeutuspiirille. Käyttövalmiustilan te-15 honsyöttöjännite syöttää tehon tällaisen kytkentänavan kautta niihin osiin integroitua poikkeutuspiiriä, joilla täytyy olla tehonsyöttö käyttövalmius-toimintatilan aikana ja ainakin osalla seuraavaa käynnistysaikaväliä; kun sitä vastoin tehot päällä -toimintatilan aikana, joka 20 seuraa käynnistysaikaväliä, ajotoimintatilan teholähde aikaansaa koko tehonsyöttöjännitteen tai pääosan siitä kytkentänapaan.

Saattaa olla toivottavaa pienentää sitä syöttövir-taa, joka tarvitaan käyttövalmiusmuuntajasta, jotta pie-25 nennettäisiin tämän muuntajan kustannuksia. Tätä varten ; käyttövalmiustilan tehonsyöttöjännite voi olla kytketty suhteellisen suuren resistanssin kautta varastointikon-densaattoriin varastointikondensaattorin varaamiseksi käyttövalmius-toimintatilan aikana. Jännite, joka on ver-30 rannollinen varastointikondensaattoriin jo tallennettuun varaukseen, on kytketty integroidun poikkeutuspiirin käyttöjännitteen vastaanottavaan kytkentänapaan tehon- *:*. syöttö jännitteen aikaansaamiseksi integroidun poikkeutus- / e piirin tähän kytkentänapaan käynnistysaikavälin ja käyt- * 35 valmiustoimintatilan aikana. Tällaisesta suhteellisen · 3 86019 suuresta resistanssista johtuen virta käyttövalmiusmuun-tajasta edullisesti pienenee käynnistysaikavälin aikana.

Vaakaohjauspiiristö, joka synnyttää vaakaohjaus-signaalin vaakapääteasteelle, voi sisältää vaakaoskillaat-5 torin, joka on tahdistettu kantataajuisesta televisiosignaalista johdettuun vaakatahdistussignaaliin. Vaakaoskil-laattorin ulostulosignaalia voidaan myös käyttää esimerkiksi integroidun poikkeutuspiirin pulssinleveysmodulaatto-riohjaussignaalin aikaansaamiseksi, joka on pulssinleveys-10 moduloitu taajuudelle, joka liittyy oskillaattorin ulostulosignaalin taajuuteen. Käynnistysaikavälin aikana oskillaattorin saattaa olla tarpeen toimia siten, että se tuottaa ulostulosignaalinsa sekä vaakaohjauspiiristölle että jännitteensäätimelle. Täten oskillaattorin saattaa 15 olla tarpeen toimia käynnistysaikavälin aikana ja tehot päällä -toimintatilan aikana.

Piirissä, joka toteuttaa keksinnön ajatuksen, syöttövirta ja oskillaattorin jännitteen vastaanottonapa on kytketty kondensaattoriin, joka aikaansaa tehonsyöt-20 tövirran ja -jännitteen sekä integroidulla poikkeutuspii-rille että oskillaattorille. Integroitu poikkeutuspiiri sisältää kytkentäjärjestelyn, joka käyttövalmiustoiminta-tilan aikana kytkee pois ainakin osan integroidusta poik-keutuspiiristä tehonsyöttövirran pienentämiseksi. Pois-25 kytkeminen tapahtuu myös käynnistysaikavälin aikana, jos tehonsyöttöjännite kondensaattorissa kondensaattorin purkautumisen seurauksena putoaa alle ensimmäisen ennalta määrätyn minimitason, joka tarvitaan käynnistystoimintaa * varten. Tällainen poiskytkeminen mahdollistaa kondensaat- 30 torin uudelleenvaraamisen toisen ennalta määrätyn jännitetason yläpuolelle, joka on korkeampi kuin ensimmäinen • . ennalta määrätty taso.

;]** Keksinnön erään ajatuksen mukaisesti kytkentäjär- ,1 . jestely, joka kytkee pois osan integroidusta poikkeutus- ;_· 35 piiristä käynnistysaikavälin ja käyttövalmius-toimintati- lan aikana, kytkee myös pois oskillaattorin käyttöjän- 1 1 4 86019 nitteen vastaanottonavassa olevan käyttöjännitteen. Täten, kun poiskytkeminen tapahtuu, oskillaattorin tehonsyöttö on estetty, millä pienennetään oskillaattorin kondensaattorista ottamaa virtaa.

5 Keksinnön erään toisen ajatuksen mukaisesti os killaattorin käyttöjännitteen säätely saadaan lämpötila-kompensoidusta jännitteensäätimestä, jota käytetään myös integroidun poikkeutuspiirin käyttöjännitteen vastaanotto-navassa olevan jännitteen säätämiseen. Tämän vuoksi, kun 10 esimerkiksi oskillaattori on sijoitettu integroidun poikkeutuspiirin ulkopuolelle, käyttöjännitteen saaminen oskillaattorille saattaa edullisesti vaatia ainoastaan yhden ylimääräinen, tähän tarkoitukseen varatun kytkentäna-van integroidussa poikkeutuspiirissä.

15 Kylmässä televisiokotelojärjestelyssä, joka on johtavasti eristetty verkkovirtalähteestä, vaakaohjain voi sisältää ohjainmuuntajän, joka aikaansaa vaaditun kuuma-kylmäeristyssulun vaakapääteasteen, joka on johtavasti kytketty kuumaan maahan ja vaakataajuisen kytkentä-20 signaalin välille, joka ohjaa vaakaohjaintransistoria. Tällaisessa järjestelyssä ohjaintransistorin kollektori-elektrodiin kytketyn ohjainmuuntajän ensiökäämin voi olla tarpeen varustaa tehonsyötöllä käyttöjännitteen avulla, joka on johtavasti eristetty verkkojännitteestä ja 25 kuumasta maasta. Saatetaan halutaan käyttää käyttöval-miusmuuntajalla muodostettua kuuma-kylmäsulkua aikaansaamaan tämä kuumasta maasta johtavasti eristetty käyttö-jännite vaakaohjaintransistorin kollektorielektrodille käynnistysaikavälin aikana.

30 Samanlaisista syistä kuin yllä mainitut, voi olla haluttua pienentää virrankulutusta vaakaohjaintransisto-rissa, jota syötetään käyttövalmiustilan aikana. Samalla tavoin voi olla haluttua pienentää virrankulutusta vaa-. . kaohjaintransistorissa käynnistysaikavälin aikan, kun ; * 35 esimerkiksi tehonsyöttöjännite aikaisemmin mainitussa 5 86019 kondensaattorissa putoaa alle ensimmäisen ennalta määrätyn tason.

Keksinnön erään lisäajatuksen mukaisesti on/ei-ohjaussignaalilla ohjattu käyttöjännite ohjaa kollektori-5 virtaa ohjaintransistorissa. Kun, kuten aikaisemmin selitettiin, poiskytkeminen tapahtuu käynnistysaikavälin aikana ja myöskin toimittaessa käyttövalmiustoimintati-lassa, ohjaintransistorin kollektorivirta on edullisesti pienennetty nollaan. Tällä tavoin on edullisesti pienenit) netty virrantarvetta käyttövalmiusmuuntajasta.

Keksinnön vielä erään ajatuksen mukaisesti tele-visiolaitteen teholähde sisältää sisääntulokäyttöjännit-teen lähteen. Muuntaja, jossa on ensimmäinen käämi, on kytketty sisääntulokäyttöjännitteeseen. Ensimmäinen käyt-15 töjännite kehitetään ensimmäiseen kytkentänapaan toimittaessa käyttövalmiustoimintatilassa ja toimittaessa käynnistysaikavälin aikana. On/ei-ohjaussignaalin lähde ilmaisee selektiivisesti, milloin tarvitaan toimintaa käyttövalmiustoimintatilassa ja milloin tarvitaan toimintaa 20 tehot päällä -toimintatilassa. Väline, joka on vasteel-linen on/ei-ohjaussignaalille, synnyttää signaalin ensimmäisellä taajuudella. Ohjauspiirille syötetään teho käynnistysaikavälin aikana jännitteestä, joka on johdettu ensimmäisestä käyttöjännitteestä. Ensimmäinen kytken-"... 25 tätransistori, joka on vasteellinen tälle ensimmäisellä -* ' taajuudella olevalle signaalille ja on/ei-ohjaussignaa lille, on virtaajohtava pääelektrodi, joka jaksoittaises-ti kytketään taajuudella, jonka ensimmäisellä taajuudella oleva signaali määrittää toimittaessa kussakin teho pääl-30 lä -toimintatilassa ja käynnistysaikavälissä. Toinen käyttöjännite kehitetään käynnistysaikavälin aikana, mutta '·: ei käyttövalmiustoimintatilan aikana. Toisella kytkentä- transistorissa on virtaa johtava pääelektrodi, joka on - ^ kytketty ensimmäiseen käyttöjännitteeseen sekä käynnistys- 35 aikavälin että käyttövalmiustoimintatilan aikana, ja oh-*...· jauselektrodi, joka on kytketty toiseen käyttöjännittee- • · · • * · 6 86019 seen. Toisen kytkentätransistorin ohjauselektrodi on vas-teellinen ensimmäisen kytkentätransistorin virtaajohta-van pääelektrodin kytkemiselle toisen kytkentätransistorin saattamiseksi johtavaksi käynnistysaikavälin aikana.

5 Teholähteen pääteaste on kytketty toisen kytkentätransistorin virtaajohtavaan pääelektrodiin kolmannen käyttöjännitteen synnyttämiseksi tehot päällä -toimintatilan aikana, joka kolmas käyttöjännite on kytketty toisen kytkentätransistorin virtaajohtavaan pääelektrodiin.

10 Piirroksessa:

Kuvio 1, joka käsittää kuviot IA ja IB, havainnollistaa keksinnön toteuttavaa television teholähde- ja käynnistysjärjestelyä; ja

Kuviot 2a - 2d havainnollistavat aaltomuotoja, 15 jotka ovat käyttökelpoisia selitettäessä toimintaa kuvion 1 teholähteen käynnistysaikavälissä.

Kuvio 1 havainnollistaa televisiovastaanottimen osaa, johon sisältyy integroitu poikkeutuspiiri 100 ja joka toteuttaa keksinnön ajatuksen. Televisiovastaanot-20 timen tällainen osa sisältää siltatasasuuntaajän 101, joka tasasuuntaa verkkojännitteen VAC tuottaakseen säätä-mättömän tasajännitteen VyR. Tavanomainen teholähteen pääteaste tai säätökytkin 102, joka voi sisältää tyristorin, tuottaa normaalin teho päällä -toiminnan aikana 25 säädetyn jännitteen B+, joka on kytketty paluumuuntajalle Tl. Säätimen 102 sisääntulosyöttönapa 102c on kytketty säätämättömään jännitteeseen VyR. Säätämätön jännite B+ kehitetään säätökytkimen 102 ulostulonapaan 102d. Muuntaja Tl on kytketty vaakataajuudella f„ toimivan vaaka- n 30 pääteasteen 99 poikkeutuskytkentätransistorin Ql kollek-torielektrodille. Pääteasteen 99 vertailutasona on kuuma maajohdin HG, joka on kuvattu kolmiona. Kuuma maa HG on ·.·. johtavasti kytketty jännitteeseen VAC· Ohjaussignaali Hr, joka on pienitehoinen signaali vaakataajuudella fR ja jo-'· ’* 35 ka on tuotettu vastaavassa osassa integroitua poikkeutus- piiriä 100, johon tässä viitataan vaakaprosessorina 100a, « * n » m * « » 7 86019 on kytketty vaakaohjaimen 666 kautta transistorin Q1 kan-taelektrodille. Ohjain 666 sisältää muuntajan T2, joka aikaansaa kylmä-kuumasulun signaalin H , jota verrataan kylmään maajohtimeen ja signaalin Hr2 välille, joka 5 ohjaa transistoria Ql ja jota verrataan kuumaan maajohtimeen H,,. Signaali H ohjaa transistorin Ql kytkentää, joka transistori Ql kehittää poikkeutusvirran i pääteasteen 99 poikkeutuskäämiin LY< Tämän seurauksena tuotetaan pa-luujännite Vw2 muuntajan Tl käämin W2 yli jokaisen vaaka-10 jakson H jokaisessa paluuaikavälissä. Toinen paluujännite iL· , joka on kehitetty muuntajan Tl vaakaprosessoriin 100a kytkettyyn käämiin W3, tahdistaa poikkeutusvirran i tah- distussignaaliin H . Signaali H kehitetään tahdistussig- S s naalin erottimessa, jota ei ole esitetty piirroksessa.

15 Tasavirtatyyppinen ajokäyttöjännite V+, jota ver rataan kylmään maajohtimeen, tuotetaan tasasuuntaamalla jännite V^2 tasasuuntaajajärjestelyssä 104, joka on kytketty käämiin W2. Jännite V+ on kytketty integroidun poikkeutuspiirin 100 vastaavaan osaan, johon tässä vii-20 tataan pulssinleveysmodulaattorina tai hakkurisäätimenä ja -ohjaimena 100b, takaisinkytkentäsignaalin V.^ aikaansaamiseksi. Säädin ja ohjain 100b kehittää pulssinleveys-moduloidun signaalin Sc joka säätää jokaisessa vaaka-aikavälissä H sitä kestoaikaa, jonka säätökytkin 102 on 25 johtavana. Signaali Sc on johtavasti eristetty kuumasta - ' maajohtimesta seurauksena eristyksestä, joka on ai- " . (j kaansaatu säätökytkimen 102 muuntajalla T3. Signaalin Sc toimintajakso vaihtelee takaisinkytkentäsignaalin VIN, joka on verrannollinen jännitteeseen V+, ja vertailujän-30 nitteen välisen eron mukaisesti, joka vertailujännite voi olla tuotettu tavanomaisella tavalla, jota ei ole esitet-ty kuvioissa. Signaali Sc aiheuttaa säädetyn jännitteen B+ olemisen ennalta määrätyllä tasa jännitetasolla, sellaisella kuten esimerkiksi +125 volttia. Signaali Sc, "· 35 jännite B+ ja jännite V+ tuotetaan esimerkiksi, kun in- tegroitu poikkeutuspiiri 100 toimii tehot päällä -toimin- 8 86019 tatilassa, mutta ei käyttövalmiustoimintatilan aikana.

Signaali H muodostetaan kytkentänapaan 122 käyttäen prosessorin 100a vapaata tai avoinkollektoritran-sistoria Q100. Tehot päällä -toimintatilan aikana kanta-5 ohjaus vaakaohjaimen 666 transistorille Q4, mikä tapahtuu suurin piirtein jokaisen jakson H puolikkaan aikana, aikaansaadaan ajojännitteestä V+. Jännite V+ on kytketty diodin D5, joka on sarjassa vastuksen 500 kanssa, kautta transistorin Q4 kantaelektrodille. Jakson H jäljellä ole-10 van osan aikana integroidun piirin 100 signaali Hr aiheuttaa alhaisen impedanssin kytkentänapaan 122, mikä saattaa transistorin Q4 johtamattomaksi.

Transistorin Q4 kollektori on kytketty sarjajärjes-telyn kautta, joka käsittää vaakaohjainmuuntajän T2 ensiö-15 käämin T2a, vastuksen 502 ja diodin D8, tasasuuntaajajärjestelylle 107, joka on samanlainen kuin järjestely 104 ja joka on kytketty paluumuuntajän Tl käämiin W4. Järjestely 107 tuottaa tehot päällä -toimintatilan aikana transistorille Q4 ajojännitteen, jota verrataan kylmään maa-20 johtimeen C„.

Käyttövalmiusmuuntaja TO laskee jännitettä VAC· Laskettu jännite tasasuunnataan tasasuuntaajajärjestelyssä 106 käyttövalmiusjännitteen VgB tuottamiseksi. Käyttövalmiusjännite Vgg, joka on johtavasti eristetty • ]1 25 muuntajalla TO jännitteestä VAC, on kytketty integroidun ' ‘ poikkeutuspiirin 100 tehonsyöttöjännitteen vastaanotto-

napaan 120 suhteellisen suuren vastuksen Rl kautta tuot-tamaan jännite V

cc - - · Esimerkiksi käyttövalmiustoimintatilan aikana jän- 30 nite V_., varaa kondensaattorin 66 vastuksen Rl kautta

OD

tuottaen kondensaattoriin 66 tehonsyöttöjännitteen Vcc1 : Tehot päällä -toimintatilan aikana säädetty jännite V+ . on kytketty kytkentänapaan 120 vastuksen 67 ja diodin D2, joka toimii kytkimenä, kautta jännitteen Vcc syöttämisek-35 si kytkentänapaan 120 jännitteestä V+.

* « · A » « · · · 9 86019 Käyttövalmiusjännite VgB on kytketty kauko-ohjei-man vastaanottimeen 111 aikaansaamaan sen toimintajännite. Kauko-ohjaimen vastaanotin 111 on kytketty MOS-tran-sistoriin 108 kautta integroidulle piirille 100. Kun tran-5 sistori 108 on johtava, vastuksen R734 ja eristetyn tai kylmän maajohtimen C_ liitosnavan 109 väliin on muodostet-

VJ

tu pieni impedanssi. Tämä pieni impedanssi esiintyy esimerkiksi sen jälkeen, kun käyttäjä aloittaa tehot päälle -käskyn infrapunakommunikointiyhteyden kautta, joka käs-10 ky aiheuttaa käynnistysaikavälin esiintymisen, kuten myöhemmin selitetään. Tehot päällä -toimintatilassa, joka seuraa käynnistysaikaväliä, televisiovastaanotin on täysin toiminnassa. Vastakkaisella tavalla, kun käyttäjä on aloittanut tehot pois -käskyn, transistori 108 tulon joh-15 tamattomaksi ja muodostaa suuri-impedanssisen piirin kyt-kentänapaan 109, mikä aiheuttaa käyttövalmiustoimintati-lan esiintymisen. Käyttövalmiustoimintatilassa on raste-ripyyhkäisy televisiovastaanottimen näyttölaitteella kytketty pois päältä.

20 Transistorilla Q705, joka toimii vakiovirtalähtee- nä, on sen kollektori kytkettynä transistorin 108 ja vastuksen R734 väliseen liitosnapaan 109. Transistorien Q705 ja 108 toiminnan seurauksena kehitetään käynnistys- tai on/ei-signaali 110. Signaali 110 on korkealla tasolla ’ 25 tai toisessa tilassa, kun transistori 108 ei johda, mikä ; vastaa toimintaa käyttövalmius- tai ei-toimintatilassa ja matalalla tasolla, tai ensimmäisessä tilassa, kun se on johtava, mikä vastaa toimintaa tehot päällä- tai on-toi-mintatilassa.

: 30 Jännite Vcc säädetään integroidussa poikkeutuspii- rissä rinnakkaissäätimellä 131, jota saatetaan tarvita ·’ : säätämään jännitettä Vcc toimittaessa käyttövalmiustoi- mintatilassa ja tehot päällä -toimintatilassa. Jännitteen

V säätäminen käyttövalmiustoimintatilan aikana voi olla • - cc J

I 1 » *· 35 toivottavaa integroidun poikkeutuspiirin 100 suojaami- ' . seksi kytkentänavassa 120 ylijännitetilanteelta, joka 10 8601 9 voi esiintyä, mikäli jännite V^c ylittäisi integroidun poikkeutuspiirin 100 jännitteen nimellisarvon. Jos sen sallitaan syntyä, tällainen ylijännitetilanne voi vaurioittaa integroitua poikkeutuspiiriä 100. Jännitteen V^c 5 säätäminen myös käyttövalmiustoimintatilan aikana voi olla toivottavaa säädetyn jännitteen V syöttämiseksi sen integroidussa poikkeutuspiirissä 100 olevan piiristön toimintaa varten, joka tarvitaan toimimaan käyttövalmiustoimintatilan aikana, kuten esimerkiksi transistori 10 Q705. Rinnakkaissäädin 131 säätää jännitettä V vertai- c c lujännitteen Vg^ mukaisesti, joka kehitetään sekä tehot päällä- ja käyttövalmiustoimintatilan aikana. Jännite Vg^ kehitetään esimerkiksi kaistavälityyppisessä jännitelähteessä 105, jonka tämän vuoksi tarvitsee toimia sekä käyt-15 tövalmius- että tehot päällä -toimintatilan aikana.

Integroidun poikkeutuspiirin 100 se piiriosa, jolla ei tarvitse olla tehonsyöttöä käyttövalmiustoimintatilan aikana, voi sisältää ensimmäisen joukon transistoreita. Sellainen järjestely on kuvattu esimerkiksi P-N-P-tyyp-20 pisillä transistoreilla 90a - 90d ja 90b'. Jokainen näistä transistoreista voi olla järjestetty yhteiskuntarakenteeksi muodostamaan virtalähteen jokaisen vastaavan transistorin kollektorille. Jokaisella transistoreista 90a -90d ja 90b' on sen kantaelektrodi kytkettynä yhteiseen 25 johtimeen, jota kutsutaan PNP-väyläksi 11.

Kollektorivirtaa jokaisessa transistorissa 90a -90d ja 90b' säädetään jännitteellä VgR, joka on kytketty PNP-väylän 11 kautta kunkin transistorin 90a - 90d ja 90b' vastaavalle kantaelektrodille ja joka kehitetään lämpöti-30 lan kompensoidulla virransäätöjärjestelyllä 300. Yllä mainittujen transistoreiden 90a - 90d ja 90b' emitteri-elektrodit on kytketty vastaavien vastusten kautta käyttöjännitteeseen Vcc, joka on, kuten edellä selitettiin, kiinteä tasajännite. Transistori 90b' ja kuorma 90b'a : 35 edustavat useita transistoreita, joilla jokaisella on emitteri, joka on kytketty jännitteeseen Vcc, kanta, joka 11 86019 on kytketty jännitteeseen VRR, ja kollektori, joka on kytketty vastaavaan kuormaan.

Virransäätöjärjestely 300 sisältää transistorit 90a, 90b, 73, 76, 77 ja 80. Transistorin 73 kollektori on 5 maadoitettu. Transistorin 73 kollektori on maadoitettu. Transistorin 90a kollektori on kytketty transistorin 73 kannalle ja kytkentänavassa 300c transistoreiden 76 ja 77 kollektoreille. Transistorin 77 emitteri on kytketty kyt-kentänapaan 300a vastuksen R61 kautta. Transistorin 76 10 emitteri on kytketty transistorin 77 kannalle, transistorin 80 kannalle ja vastuksen R60 kautta kytkentänapaan 300a. Transistori 80 on järjestetty yhteisemitteriraken-teeksi. Transistorin 76 kanta on kytketty kytkentänavassa 300b molempien transistorien 80 ja 90b kollektoreille.

15 Transistorin 80 emitteri on kytketty kytkentänapaan 300a. Tällainen järjestely aiheuttaa sen, että jännitepudotus vastuksen R60 yli on yhtä suuri kuin transistorin 80 kan-taemitterijännite. Transistorit 76, 77 ja 80 muodostavat lämpötilaa kompensoivan takaisinkytkentäverkon, joka 20 säätää jännitettä VRR. Transistori 76 muodostaa, yhdessä transistorin 80 kanssa, takaisinkytkentäjärjestelyn, joka aiheuttaa transistorin 90b kollektorivirran ΐηη1_ virsi 0b taamisen myös transistorin 80 kollektorivirtana kehittämällä vastaavan kantaemitterijännitteen transistorin 80 25 ja vastuksen R60 yli.

; Esimerkki järjestelystä, joka aikaansaa samanlai-

sen lämpötilakompensoinnin kuin virransäätöjärjestely 300, on selostettu yksityiskohtaisesti US-patenttijulkaisussa 3 886 435, jonka otsikko on "VBE VOLTAGE SOURCE

• 30 TEMPERATURE COMPENSATION NETWORK".

Sekä vaakaprosessoria 100a että säädintä ja ohjainta 100b, jotka vastaavasti tuottavat signaalit H

• a :ja Sc, ohjataan jännitteellä VRR perinteisellä tavalla, jota ei ole esitetty kuvioissa. Esimerkki tavasta, jolla . 35 normaalin toiminnan aikana jännite, kuten jännite νη_., joka ohjaa transistoreita, kuten transistoreita 90a - • * i2 8601 9 90d, voi kehittää ohjaussignaalit, kuten esimerkiksi signaalit Sc ja H , on kuvattu RCA Corporationin lineaarisen integroidun piirin CA3210E ja CA3223E datalehdellä, joka on julkistettu toukokuussa 1982 ja jonka otsikko on "TV 5 Horizontal/Vertical Countdown Digital Sync System".

Kun kollektorivirrat kussakin transistorissa 90a -90d ovat nollia, on esimerkiksi signaali Sc ei-aktiivi-sessa tilassa. Tämän seurauksena säätökytkimen 102 pääs-tökytkin 102b pysyy johtamattomana. Täten jännitettä B+ 10 ei kehitetä ja ulostuloasteen 99 transistori Q1 on edelleen ilman tehonsyöttöä.

On/ei-signaali 110 on kytketty järjestelyn kautta, joka toimii signaalin invertterinä, joka sisältää transistorit Q700, Q701 ja Q703, on/ei-kytkentäjärjestelyn 15 200 liitosnapaan 200a. Toimittaessa tehot päällä -toi mintatilassa toinen on/ei-ohjaussignaali V2Q0a' 3°^3 ^e-hitetään liitosnapaan 200a, on korkealla tasolla sen seurauksena, että signaali 110 on matalalla tasolla; vastakkaisella tavalla, toimittaessa käyttövalmiustoiminta-20 tilassa signaali V200a on matalalla tasolla.

On/ei-kytkentäjärjestely 200 sisältää zener-dio-din 83, jolla on katodi kytkettynä jännitteeseen Vcc ja anodi kytkettynä vastuksen R202 kautta liitosnapaan 200a, joka on kytketty kahden kytkentätransistorin 84 ja 85 25 kannoille. Liitosnapa 200a on kytketty vastuksen 86 kautta maahan.

Kytkentätransistori 84 on johtava ainoastaan käyn-nistysaikavälin aikana, joka seuraa käyttäjän aloittamaa tehot päälle -käskyä. Sen emitteri on kytketty johtimeen 30 10 transistorin 82 kannan ja transistorin 81 emitterin välisessä liitoksessa. Johdin 10 on kytketty kuormaan 778, joka aikaansaa reitin transistorin 84 emitterivirralle, kun transistori 84 on johtava. Transistorin 84 kollekto-ri on kytketty takaisin virransäätöjärjestelyn 300 tran-35 sistorien 76 ja 77 molemmille kollektoreille kytkentäna-vassa 300c.

• · « i3 8601 9

Kytkimenä toimivan transistorin 85 kollektori on kytketty transistorien 87 ja 90 kannoille ja jännitteeseen V vastuksen 88 kautta kytkemään päälle transisto-rit 87 ja 90, kun transistori 85 on johtamaton. Transis-5 torin 87 kollektori on kytkentänavassa 300b kytketty takaisin transistorin 76 kannalle, transistorin 80 kollek-torille ja transistorin 90b kollektorille.

Käyttövalmiustoimintatilan aikana ohjaussignaali V200a on ™atalalla tasolla sen seurauksena, että signaa-10 li 110 on korkealla tasolla. Transistori 87 on kyllästyneenä. Täten transistorin 90b kollektorivirta igQb' joka virtaa kytkentänapaan 300b, ohjataan pois transistorilta 80 transistorilla 87, joka on johtava. Tämän vuoksi jokaisen transistoreista 76, 77 ja 80 kollektorivirta on nolla. 15 Siitä seuraa, että kun on/ei-ohjaussignaali 110 on korkealla tasolla seurauksena käyttäjän aloittamasta tehot pois -käskystä, järjestelyn 300 transistorissa 73 ei kulje mitään kantavirtaa. Emitterivirta transistorissa 73 on tämän vuoksi myös nolla. Täten käyttövalmiustoimintati-20 lassa on kantavirta ja siten emitterivirta jokaisessa transistorissa 90a - 90d myös nolla. Tuloksena on, että ohjaussignaali Sc säilyy ei-aktiivisessa tilassa, joka estää kytkimen 102b johtamisen, niin että estetään jännitteen B+ kehittäminen.

*. 25 Kaistavälityyppinen jännitelähde 105 tuottaa toi- sen lämpötilakompensoidun jännitteen joka on kyt- ketty maadoitetun kollektorin omaavan transistorin Q2 kantaelektrodille. Transistorin Q2 emitteri on kytketty transistorin 90d kollektorille ja emitteriseuraaja tran-’· ·' 30 sistorin Q3 kannalle. Kun transistori 90d johtaa vastee- na sille, että signaali 110 on matalalla tasolla, transistorin 90d kollektorivirta syöttää kantavirran tran-: 1' sistorille Q3, joka tuottaa transistorin Q3 emitterille : jännitteen V„ .

/ . 35 Keksinnön erään ajatuksen mukaisesti jännite V ,

* ’ > 1 S

jota järjestely 300 säätää, on lämpötilakompensoitu ja • * * · · · 14 8601 9 säädetty jännitteen avulla tehot päällä -toimintati lan aikana.

Kun käyttäjä aloittaa tehot päällä -toimintatilan, MOS-transistori 108, joka on kytketty kauko-ohjaimen vas-5 taanottimeen 111, tulee johtavaksi. Kun transistori Q703 on johtamaton, seurauksena matalalla tasolla olevasta signaalista 110, johtava zener-diodi 83 kehittää signaalin V200a* Zener_<3iodi 83 on johtava niin kauan kuin jännite Vcc ylittää ensimmäisen ennalta määrätyn minimi- tai 10 kynnystason, joka on riittävän korkea mahdollistamaan käyn-nistystoiminnan. Zener-diodi 83 estää käynnistystoiminnan aloittamisen, jos kondensaattoria 66 ei ole varattu tämän ensimmäisen tason yläpuolelle. Zener-diodin 83 johtamisen seurauksena kytkentänavassa 200a oleva on/ei-ohjaussignaa-15 li V200a ve^etään ylös riittävän korkealle tasolle, joka aiheuttaa transistorien 85 ja 84 tulemisen johtaviksi.

Käynnistysaikavälin aikana, joka esiintyy välittömästi sen jälkeen, kun signaali V2QQa aiheuttaa transistorien 84 ja 85 kytkeytymisen päälle, transistori 84 ot-20 taa virtaa transistorin 73 kannalta, joka alkaa johtaa samanaikaisesti transistorin 84 kanssa. Transistorin 73 johtaminen saattaa transistorit 90a - 90d johtamaan vastaavat kollektorivirrat. Transistori 87, kun se on kytketty pois päältä, mahdollistaa transistorin 90b kytkeä 25 päälle takaisinkytkentäverkon, joka käsittää transistorit 76, 77 ja 80. Transistorin 90c johtaminen kytkee päälle transistorit 81 ja 82, mikä aiheuttaa transistorin 84 emitterillä olevan jännitteen VRR^ kasvamisen. Jännitteen VBR^ kasvaminen aiheuttaa transistorin 84 tulemisen 30 johtamattomaksi. Transistorin 73 kantavirta syötetään nyt transistoreiden 76 ja 77 johtamisen avulla. Tällä tavoin säätövirtajärjestely 300 mahdollistaa emitterivirtojen kulkea jokaisessa transistorissa 90a - 90d; tällä tavoin integroitu poikkeutuspiiri 100 tulee toimivaksi. Kun tran-. 35 sistorin 90d kollektorivirta kulkee, kehitetään jännite / V .

. s is 86019

Toteutettaessa keksinnön erästä piirrettä, jännite Vg on kytketty kytkentänavan 777c kautta integroidulle piirille 777, joka sisältää esimerkiksi vaakaoskillaatto-rin 777a. Jännite Vg syötetään transistorin Q3 emitteril-5 tä, jolla on ulostuloimpedanssi, joka on pienempi kuin esimerkiksi integroidun piirin 777 syöttönapaan 777c muodostettu sisääntuloimpedanssi. Tämän vuoksi sisääntulo-virran vaihtelu kytkentänavassa 777c ei edullisesti merkittävästi vaikuta jännitteen V tasoon. Jännite V on 10 kytketty integroidun piirin 777 asteisiin aikaansaamaan tehonsyöttöjännite, joka on säädetty ja lämpötila kompensoitu. Kun transistori 90d on johtava, käyttövirta ΐ-ηηη syötetään kondensaattorilta 66 integroidulle piirille 777.

Toteutettaessa erästä keksinnön ajatusta toimit-15 taessa esimerkiksi käyttövalmiustoimintatilassa, kun transistori 90d on johtamaton, transistorille Q3 ei syötetä minkäänlaista kantaohjausvirtaa. Tämän vuoksi integroitu piiri 777 ei edullisesti kuormita kondensaattoria 66 käyt-tövalmiustoimintatilan aikana.

20 Kun jännite V kehitetään, oskillaattori 777a ke-

S

hittää signaalin esimerkiksi taajuudella 32xfH, joka on jaettu taajuusjakajassa 777b, joka sisältyy sisäisesti integroituun piiriin 777, niin että tuotetaan signaali taajuudella f^. Integroitu piiri 100 tarvitsee signaa-25 Iin SH signaalien Hr ja Sc kehittämiseen. Signaali Hr mahdollistaa transistorin Q1 kytkentätoiminnan, jota tarvitaan jännitteen V+ kehittämiseen.

Jännite Vg on kytketty transistorin Q4 kannalle diodin D6 ja ylösvetovastuksen 501 kautta aikaansaamaan 30 kantaohjaus transistorille Q4 jakson H sen osuuden aikana, jona transistori Q100 on johtamaton.

Toteutettaessa vielä erästä keksinnön ajatusta, niin kauan kuin jännite Vg on nolla, esimerkiksi käyttö-:’"r valmiustilan aikana, kantaohjaus transistorille Q4 on . 35 nolla, minkä seurauksena sen kollektorivirta on nolla.

Transistorin Q4 kollektori on kytketty tasasuuntaaja- -♦ * ♦ * · i6 8601 9 järjestelyyn 106 käyttövalmiustoimintatilan aikana. Täten käyttövalmiusmuuntajan TO, joka on kytketty järjestelyyn 106 aikaansaamaan Q4 kollektorivirta, kuormitus on edullisesti estetty esimerkiksi käyttövalmiustoimintatilan 5 aikana.

Käyttövalmiustoimintatilan ja käynnistysaikavälin aikana käyttövalmiusmuuntajasta TO syötetyn virran tason pienentäminen on toivottavaa, jotta helpotetaan muuntajan TO teknisiä arvoja, niin että sen kustannukset pienenevät. 10 Tällaiset kustannukset liittyvät virrantarpeeseen muuntajasta TO.

Käynnistysaikavälin aikana, niin kauan kuin pääte-aste 99 on poissa toiminnasta, käyttövalmius jännite V__, bi5 on kytketty diodin D9, vastuksen 502 ja käämin T2a kaut-15 ta aikaansaamaan käyttöjännite transistorin Q4 kollekto-rille.

Kuviot 2a - 2d havainnollistavat kaavamaisesti aaltomuotoja, jotka ovat käyttökelpoisia selitettäessä kuvion 1 integroidun poikkeutuspiirin toimintaa käynnis-20 tysaikavälin aikana. Samat numerot ja symbolit kuvioissa 1 ja 2a - 2d kuvaavat samoja nimikkeitä tai toimintoja.

Kuvioissa 2a - 2d käynnistysaikavälin sen osuuden tQ - t^ aikana, joka välittömästi seuraa käyttäjän aloittamaan tehot päälle -käskyä, kuvion 1 integroitu pii-25 ri 100 saa tehonsa pääasiallisesti varauksesta, joka on jo varastoituna kondensaattorissa 66. Esimerkiksi käyttö-virtojen integroidussa poikkeutuspiirissä 100 ja integroidussa piirissä 777 sekä kantavirran transistorissa Q4, joka kulkee diodin D6 kautta, aiheuttaman kuormituksen 30 vuoksi kondensaattori 66 voi vähittäin purkautua ennen kuin jännite V+ saavuttaa normaalin toimintatasonsa. Tu-loksena on, että kuvion 2b jännite VQC voi pienentyä esimerkiksi hetkellä t^ tasolle, joka on niin matala, että ·.: jännite V tulee riittämättömäksi ylläpitämään toimintaa ·*: 35 tehot päällä -toimintatilassa.

« • * i7 86019

Kuvion 1 kondensaattorin 66 purkautuminen voi tapahtua, koska esimerkiksi integroitu piiri 100 voi käyn-nistysaikavälin aikana ottaa enemmän virtaa kuin käyttö-valmius jännitteellä VgB voidaan aikaansaada vastuksen Rl 5 kautta, jolla on suhteellisen suuri arvo. Vastus Rl on suunniteltu olemaan suuri vastus, jotta edullisesti pienennetään muuntajan TO kuormitusta. Mikäli kondensaattori 66 purkautuisi, kuten edellä selostettiin, zener-dio-di 83 kytkeytyy pois päältä, kun jännite kondensaattoril-10 la 66 putoaa diodin 83 zener-läpilyöntijännitteen alapuolelle. Transistori 85 säilyy kuitenkin johtavana vastuksien 91 ja 92 kautta tapahtuvan virransyötön ansiosta. Integroitu poikkeutuspiiri 100 jatkaa toimintaa kehittäen signaalit ja Sc sekä jännitteen Vg esimerkiksi 15 kuvion 2b hetkeen t^ saakka, jolloin kuvion 1 jännite Vcc kondensaattorissa 66 putoaa kuvion 2 toisen ennalta määrätyn tason VL2 alapuolelle. Tämä toinen ennalta määrätty taso VL2 on pienin alempi pitotaso, esimerkiksi 4 volttia, joka on vielä riittävä syöttämään tarpeeksi virtaa ku-20 vion 1 vastusten 91 ja 92 kautta transistorin 85 johtamisen ylläpitämiseksi. Tämän alemman pitotason VL2 alapuolella, mikä tapahtuu kuvion 2b hetkellä t^, kuvion IB transistori 85 kytkeytyy pois päältä. Kun transistori 85 kytkeytyy pois päältä, transistorit 87 ja 90 kuitenkin 25 jälleen saturoituvat kytkien pois päältä transistorin 76, mikä aiheuttaa transistorien 90a - 90d emitterivirtojen --· tulemisen nollaksi. Jännitteen VBR ollessa nolla, tran sistorin Q3 kantajännite menee nollaan, mikä aiheuttaa kuvion 2c jännitteen Vg tulemisen nollaksi, mikä aiheut-30 taa käynnistystoiminnan ennenaikaisen päättymisen.

Keksinnön erään lisäajatuksen mukaisesti jännite Vg, joka on nolla esimerkiksi poiskytkemisaikavälin t^ -t2 aikana, aiheuttaa kuvion IA kantavirran i^Q^ olemisen edullisesti nolla, koska transistori Q100, jolla on va-35 paa kollektori, on kykenemätön aikaansaamaan kantavir-.* . taa transistorille Q4; siten kuvion 2d kollektorivirta » · · • · ie 86019 1q4 kuvion 1 transistorissa Q4 ja käyttövirta iηηη> joka virtaa integroidussa piirissä 777, ovat kukin edullisesti nollia. Kaksi transistoria Q99a ja Q99b, joilla on kytkentäjärjestelyn 200 signaalilla ohjatut kantaelektrodit, 5 joka signaali on kehitetty transistorin 85 kollektorilla, leikkaavat jännitteen V nollajännitteeksi käyttövalmius-

S

toimintatilan aikana ja esimerkiksi kuvion 2b poiskyt-kemisaikavälin t^ - t2 aikana.

Aikavälin t^ - t2 aikana kuvion 1 kondensaattori 10 66 varataan uudelleen. Täten kondensaattorin 66 kuormi tus ja muuntajan TO kuormitus ovat edullisesti pienentyneet aikavälin t-j^ - t2 aikana. Tämän jälkeen aikaisemmin selostettu prosessi, joka muodostaa hystereesimäisen järjestelyn, joka tapahtuu vastuksissa 91 ja 92 kulkevan vir-15 ran vuoksi, toistetaan. Kondensaattori 66 voi olla edullisesti varattu uudelleen niin monta kertaa kuin on tarpeen, kunnes tehot päällä -toimintatilan toiminta saavutetaan, jossa tasasuuntaajajärjestelyt 104 ja 107 syöttävät vastaavat ajotoimintatilan jännitteen. Täten käynnis-20 tysaikavälin sellaisten poiskytkemisosuuksien aikana, kuten esimerkiksi kuvion 2b aikavälin t^ - t2 aikana, vastaava käyttövirta sekä kuvion 1 integroidussa poikkeutus-piirissä 100, integroidussa piirissä 777, joka sisältää oskillaattorin 777a, että vaakaohjaimessa 666, on edulli-25 sesti pienentynyt.

Poiskytkentä jatkuu, kunnes kondensaattori 66 varautuu uudelleen ensimmäiselle ennalta määrätylle jännitetasolle VLl kuvion 2b hetkellä t2· Seuraavan aikavälin t2 - t^ aikana tapahtuu toinen käynnistysyritys, joka on 30 samanlainen kuin aikavälin tg - t^ aikana tapahtuva. Esi-tetyssä esimerkissä kuvion 1 jännite V+ tulee hetkellä t^ riittävän suureksi, niin että se alkaa varata kondensaattoria 66 vastuksen 67 ja diodin D2 kautta. Kuvion 2b • : aikavälin t~ - t. aikana kuvion 1 kondensaattori 66 vara- 35 taan maksimitasolle, jota säädetään rinnakkaissäätimellä •. 131, mikä tapahtuu kuvion 2b hetkellä t^. Tämän jälkeen *> * • · 19 8601 9 käynnistysoperaatio lakkaa ja normaali toiminta tehot päällä -toimintatilassa alkaa.

Pitäisi ymmärtää, että tietyllä kuvion 1 jännitteen VAC amplitudilla, joka on riittävän korkea, voi tapahtua 5 onnistunut käynnistysyritys, joka ei pääty ennenaikaisesti, ennen esimerkiksi kuvion 2b hetkeä t^.

Kuvion 2d kollektorivirta i^ kuvion 1 transistorissa Q4 kasvaa suuremmaksi jokaisen peräkkäin esiintyvän jakson H sen vastaavan osuuden aikana, joka esiintyy ku-10 vion 2d aikavälin t^ - t^ aikana. Tehot päällä -toimintatilan aikana käyttöjännite, joka on kytketty kuvion 1 vastukselle 502 diodin D8 kautta, on suurempi kuin vastaava jännite, joka on kytketty diodin D9 kautta käyttö-valmiustoimintatilassa ja käynnistysaikavälin aikana. Tä-15 män vuoksi esimerkiksi kuvion 2d aikavälien tg - t^ ja t2 - t^ aikana kollektorivirta i^^ on edullisesti pienempi kuin tehot päällä -toimintatilan aikana. Tällä tavoin pienennetään virran tarvetta kuvion 1 käyttövalmiusmuun-tajassa TO. Kuten aikaisemmin ilmaistiin, kuvion 2d vaa-20 kataajuinen kollektorivirta kuvion 1 transistorissa Q4 on edullisesti nolla käyttövalmiustoimintatilassa ja esimerkiksi kuvion 2d poiskytkemisaikavälin t^ - t2 aikana.

• »

Claims (10)

20 8601 9 Patenttivaatimuksetι

1. Televisiolaitteen teholähde, jossa on pääteaste (Ql) ja ohjausaste (Q4) ja joka käsittää: 5 sisääntulokäyttöjännitteen lähteen (VAC); muuntajan (TO), jolla on ensimmäinen käämi (ensiö), joka on kytketty sisääntulokäyttöjännitteeseen; välineet (106), jotka on kytketty muuntajan (TO) toiseen käämiin (toisio) ensimmäisen syöttö jännitteen (VSB) 10 kehittämiseksi ensimmäiseen kytkentänapaan (+20 V) toimittaessa käyttövalmiustoimintatilassa ja toimittaessa käyn-nistysaikavälin aikana; on/ei-ohjaussignaalin (110) lähteen (111), joka selektiivisesti ilmoittaa, milloin tarvitaan toimintaa 15 mainitussa käyttövalmiustoimintatilassa ja milloin tarvitaan toimintaa tehot päällä -toimintatilassa; välineet (777), jotka ovat vasteellisia on/ei-oh-jaussignaalille (110) signaalin (SH) kehittämiseksi ensimmäisellä taajuudella, jolloin mainitut välineet saavat te-20 honsyöttönsä käynnistysaikavälin aikana jännitteestä (Vs), joka on johdettu mainitusta ensimmäisestä käyttöjännitteestä (VSB); tunnettu ensimmäisestä kytkentätransistorista (Q100), joka on vasteellinen mainitulle ensimmäisellä taajuudella olevalle 25 signaalille (Sfl) ja mainitulle on/ei-ohjaussignaalille (110) ja jolla on virtaajohtava pääelektrodi, jota kytketään jaksoittaisesti nopeudella, jonka mainittu ensimmäisen taajuuden omaava signaali (SH) määrittää toiminnan aikana sekä tehot päällä -toimintatilassa että käynnistysaikavä-30 Iissä; välineistä (Q3), jotka ovat vasteelliset on/ei-oh-jaussignaalille (110) ja kytketty ensimmäiseen käyttöjännitteeseen (VgB) toisen käyttöjännitteen (Vg) kehittämiseksi toiseen napaan (emitteri) käynnistysaikavälin aikana, 35 mutta ei käyttövalmiustoimintatilassa; 2i 8601 9 ohjausasteen sisältämästä toisesta kytkentätransis-torista (Q4), jolla on virtaajohtava pääelektrodi, joka on kytketty ensimmäiseen käyttöjännitteeseen (VgB) sekä käyn-nistysaikavälin että käyttövalmiustoimintatilan aikana ja 5 jolla on ohjauselektrodi, joka on kytketty toiseen käyttö-jännitteeseen (Vg) , jolloin toisen kytkentätransistorin (Q4) ohjauselektrodi on vasteellinen ensimmäisen kytkentätransistorin (QlOO) virtaajohtavan pääelektrodin kytkemiselle toisen kytkentätransistorin (Q4) saattamiseksi ole-10 maan johtava käynnistysaikavälin aikana; ja siitä, että teholähteen pääteaste (Ql) on kytketty toisen kytkentätransistorin (Q4) virtaajohtavaan pääelekt-rodiin kehittämään tehot päällä -toimintatilan aikana kolmannen käyttöjännitteen (v+), joka on kytketty toisen kyt-15 kentätransistorin (Q4) virtaajohtavaan pääelektrodiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu kondensaattorista (66), joka on kytketty mainittuun ensimmäiseen kytkentänapaan (+20 V) käyttövalmiustoimintatilan aikana vastuksen (Rl) kautta kehittämään mainit-20 tuun kondensaattoriin (66) neljäs käyttöjännite (Vcc), joka on kytketty mainittuihin ensimmäisellä taajuudella olevan signaalin kehittäviin välineisiin aikaansaamaan tehonsyöttö mainituille välineille käynnistysaikavälin aikana, jolloin mainitut välineet muodostavat kuorman, joka purkaa konden-25 saattoria (66) käynnistysaikavälin osan aikana, ja välineistä (200), jotka ovat vasteelliset neljännelle käyttö-jännitteelle (Vcc) toisen ohjaussignaalin kehittämiseksi (Q99a:n ja Q99b:n kannoille) käynnistysaikavälin aikana, jos neljäs käyttöjännite (Vcc) pienenee alle ennalta määrä-30 tyn tason, jolloin mainittu toinen ohjaussignaali on kytketty mainittuihin toisen käyttöjännitteen (Vs) kehittäviin välineisiin (Q3) estämään, toisen ohjaussignaalin mukaisesti, toisen käyttöjännitteen (Vg) kehittämisen, niin että mahdollistetaan kondensaattorin (66) uudelleenvaraaminen. 35

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - 22 8601 9 n e t t u ylösvetovastuksesta (501), joka kytkee toisen käyttöjännitteen (Vs) ensimmäisen kytkentätransistorin (QlOO) virtaajohtavaan pääelektrodiin siten, että ainakin käynnistysaikavälin osan aikana, kun toinen käyttöjännite 5 (Vg) kehitetään, virta, joka kulkee toisen kytkentätransistorin (Q4) kantaelektrodissa, syötetään täydellisesti virrasta, joka kulkee mainitussa ylösvetovastuksessa (501).

4. Televisiolaite, jossa on poikkeutuspiiri (Ql, Q4) ja teholähde, joka sisältää kapasitanssin (66) ensimmäisen 10 kuormapiirin tehonsyöttöä varten ja ensimmäisen virtalähteen (106, Rl) kapasitanssin (66) varaamiseksi ennen käyn-nistysaikaväliä jännitetasolle (9 V), joka ylittää ennalta määrätyn ensimmäisen jännitetason (VLl) sekä käynnistyspii-rin, joka käsittää 15 on/ei-ohjaussignaalin lähteen (111), joka signaali selektiivisesti ilmoittaa, milloin tarvitaan toimintaa tehot päällä -toimintatilassa ja milloin käyttövalmiustoi-mintatilassa, tunnettu välineistä (83), jotka ovat vasteelliset mainitulle 20 jännitteelle (Vcc) mainitussa kapasitanssissa (66) ja on/ei-ohjaussignaalille (110) toisen ohjaussignaalin (VBR) kehittämiseksi, joka mahdollistaa teholähteen aikaansaada tehonsyöttö mainitulle kuormapiirille, kun on/ei-ohjaussig-naali on ensimmäisessä tilassa, joka ilmoittaa, että tarvi-25 taan toimintaa tehot päällä -toimintatilassa, olettaen että mainitussa kapasitanssissa (66) olevan jännitteen taso ylittää ainakin ennalta määrätyn toisen jännitetason (VL2), joka on matalampi kuin ensimmäinen jännitetaso (VLl), jolloin toinen ohjaussignaali (VBR) poistaa mainitun teholäh-30 teen toiminnasta estäen mainitun kuormapiirin tehonsyötön, kun on/ei-ohjaussignaali (110) on toisessa tilassa, joka ilmoittaa, että tarvitaan teholähteen toimintaa käyttöval-miustoimintatilassa, jolloin teholähde toimintaansaatettuna ottaa kapasitanssista (66) käyttövirtaa, joka pyrkii purka-35 maan mainittua kapasitanssia (66), ja toiminnasta poistet- 23 8601 9 tuna ottaa oleellisesti pienemmän virran mainitusta kapasitanssista (66); välineistä (85), jotka on kytketty mainittuun kapasitanssiin (66) ja jotka ovat vasteellisia mainitun toi-5 sen jännitetason (VL2) saavuttamiselle mainitussa kapasitanssissa (66) teholähteen saattamiseksi pois toiminnasta, niin että pienennetään kondensaattorista otettua käyttövir-taa joka kerta, kun kapasitanssi purkautuu mainitulle toiselle jännitetasolle (VL2) kapasitanssin (66) sallimiseksi 10 varautua uudelleen mainitusta ensimmäisestä virtalähteestä (106, Rl); välineistä (Q3), jotka ovat vasteelliset toiselle ohjaussignaalille (VBR) ensimmäisen käyttöjännitteen (Vs) kehittämiseksi ensimmäiseen kytkentänapaan (emitteri), 15 teholähteen ollessa saatettuna toimintaan, ensimmäisen syöttö jännitteen ollessa poistettu, kun teholähde on poissa toiminnasta; oskillaattorista (777), jolla on käyttöjännitteen vastaanottonapa (777c), joka on kytketty ensimmäiseen käyt-20 töjännitteeseen (Vg) muodostamaan toinen kuormapiiri, joka ottaa mainitusta ensimmäisestä kytkentänavasta (Q3:n emitteri) ainakin oleellisen osan käyttövirrasta, joka tarvitaan mainitun oskillaattorin (777) toimintaa varten, siten että kun teholähde on saatettu pois toiminnasta, oskillaat-25 torin (777) ensimmäisestä kytkentänavasta (Q3:n emitteri) ottama käyttövirta on oleellisesti pienentynyt ja kun teholähde on saatettu toimintaan, oskillaattori (777) tuottaa signaalin (SR) ensimmäisellä taajuudella; ja . . poikkeutuspiirin sisältämistä välineistä (Ql, Q4), 30 jotka ovat vasteelliset mainitulla ensimmäisellä taajuudella olevalle signaalille (Sg) ja ensimmäisen kuormapiirin tehonsyötön aikaansaamiselle ensimmäisellä kuormapiirillä säädetyn toisen virran synnyttämiseksi kehittämään mainitun kapasitanssin (66) yli tehot päällä -toimintatilan aikana 35 vakaa jännite, joka estää mainittua kapasitanssia purkautu-masta. 24 8601 9

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu toisen virran kehittävä väline käsittää vaakapoikkeutuspiirin pääteasteen (Ql), ja että mainittu oskillaattori (777) käsittää poikkeutusoskil- 5 laattorin, joka kehittää mainitun vaakataajuuteen suhteellisella ensimmäisellä taajuudella olevan signaalin (SH), kun teholähde on saatettu toimintaan.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen virran kehittävä väline (Ql,

10 Q4) on kytketty mainittuun ensimmäiseen kytkentänapaan (Q3:n emitteri) toimittaessa tehot päällä -toimintatilassa mainitun käyttövirran, joka otetaan ensimmäisestä kytken-tänavasta ja joka tarvitaan oskillaattorin (777) toimintaa varten, syöttämiseksi toimittaessa tehot päällä -toiminta-15 tilassa.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen virran kehittävä väline käsittää kytkentätransistorin (Q4), joka on vasteellinen mainitulla ensimmäisellä taajuudella olevalle signaalille 20 (SH) ja joka toimii poikkeutustaajuudella, mainitulla kyt-kentätransistorilla (Q4) ollessa virtaajohtava pääelektro-di, joka tehot päällä -toimintatilan aikana on kytketty mainittuun toiseen virtaan, ja että ainakin käynnistysai-kavälin osan aikana mainitun kytkentätransistorin (Q4) 25 virtaa johtava pääelektrodi on sen sijaan kytketty mainittuun ensimmäiseen virtalähteeseen (106, Rl), mainitun kytkentätransistorin (Q4) ollessa kytketty vaaka pääteastee-seen (Ql) aikaansaamaan siihen vaakataajuinen ohjausvir-ta.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun nettu siitä, että mainittu ensimmäinen virtalähde (106, Rl) käsittää käyttövalmiusmuuntajan (TO), jolla on ensimmäinen käämi (ensiö), joka on kytketty sisääntulokäyt-töjännitteeseen (VA^), tasasuuntaaja (D6), joka on kytketty 35 mainitun muuntajan toiseen käämiin (toisio), ja vastuksen 25 860 1 9 (330), joka on kytketty tasasuuntaajan (D106) ja mainitun kapasitanssin (66) väliin, jolloin kapasitanssia (66) varataan mainitun vastuksen (Rl) kautta käyttövalmiustoiminta-tilan aikana, niin että mainittu vastus (Rl) eristää ka-5 pasitanssin (66) käyttövalmiusmuuntajasta (TO) ainakin käynnistysaikavälin osan aikana.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu ohjainasteesta (Q4) ja kytkentätransistorista (QlOO), joka toimii taajuudella, joka on suhteellinen poik- 10 keutustaajuuteen, ja jolla on sen tietyn jakson aikana johtava tila ja johtamaton tila, niin että kun mainittu kytkentätransistori (QlOO) on johtamattomassa tilassa, mainittu ensimmäinen käyttöjännite (Vs) on kytketty ylös-vetovastuksen (501) kautta ohjainasteen (Q4) ohjausnapaan 15 (kanta) kytkemään päälle ohjainaste, ja kun mainittu transistori (QlOO) on johtavassa tilassa, mainittu ensimmäinen käyttöjännite (Vs) on kytketty irti ohjainasteen (Q4) oh-jausnavasta (kanta) ohjainasteen kytkemiseksi pois päältä, ja toimittaessa käyttövalmiustoimintatilassa ensimmäisen 20 käyttöjännitteen (Vg) poistaminen aiheuttaa ohjainasteen (Q4) kytkemisen pois päältä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen virtalähde käsittää käyttövalmiusmuuntajan (TO), joka on kytketty sisääntulo- 25 käyttöjännitteeseen (VAC), ja tasasuuntaajan (D106), joka on kytketty mainittuun muuntajaan (TO) toisen käyttöjännitteen (VgB) tuottamiseksi käynnistysaikavälin aikana, ja että ohjainaste käsittää toisen transistorin (Q4), jolla on virtaajohtava pääelektrodi, joka on kytketty toiseen käyt-30 töjännitteeseen (VgB) käynnistysaikavälin aikana ja tämän sijasta toiseen virtaan tehot päällä -toimintatilan aikana. 26 8601 9