FI86002C - Elementsystem foer byggande terraengtrappor, avsatser, terrasser och liknande. - Google Patents

Description

1 86002

Elementtijärjestelmä maastoportaiden, korokkeiden, terassien ja sen tapaisten rakentamiseksi Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 alkuosassa määriteltyä elementtijärjestelmää ja patenttivaatimusten 16-20 alkuosissa määriteltyjä elementtejä. Järjestelmä koostuu tehdasvalmisteisista betonioeista, jotka sopivalla tavalla kootaan ja kiinnitetään toisiinsa maastoportaiden, korokkeiden, terassien ja sen tapaisten rakennelmien muodostamiseksi jalankulkualueille ja rakennusten ympäristöön, esimerkiksi sisäänkäyntien yhteydessä.

Erilaisten nk. maisemabetonituotteiden käyttö on nopeasti kasvamassa Euroopassa ja myös Suomessa. Kasvu perustuu rakennusteollisuudessa vallitsevaan yleiseen suuntaukseen siirtää mahdollisimman suuri osa suoritettavasta työstä tehtaaseen, betonituotteiden valikoiman monipuolistumiseen ja betonituotteiden uudelleenkäyttömahdollisuuteen paikallarakentamiseen verrattuna.

Nykyisin kootaan lyhyet maastoportaat tai muutama askelma useimmiten muihin tarkoituksiin valmistetuista betonituotteista, kuten laatoista, tiilistä, päällystekivistä ja reuna-kivistä. Haittapuolena on usein sopimaton mitoitus, heikko ulkonäkö sekä turvallisuutta heikentävänä tekijänä se, ettei osia voida kestävällä tavalla kiinnittää toisiinsa. Tämä on estänyt pitkien, jyrkkien ja kovaan käyttöön tulevien turval-; ·'; listen portaiden rakentamisen irrallisista osista.

Tästä syystä valetaan maastoportaat tänä päivänä useimmiten käyttöpaikalla yhdeksi rakenteeksi. Pa ikä 1 lava lun haittapuolena ovat suuret kustannukset, varsinkin talviolosuhteissa, heikko laatutaso näkyviin jäävissä pinnoissa ja vaikeus saavuttaa betonin osalta riittävä pakkasenkesto. Tehdasolosuh-'·' " teissä on huolellisempi valvonta, mikä takaa paremman laadun.

e « · 2 86002

Ulkonäköä pyritään usein parantamaan liimaamalla askelmiin betonilaattoja, mikä taas tekee työn monimutkaiseksi.

Markkinoilla on ollut saatavissa erillisiä yksinkertaisia as-kelmaelementtejä ja tukimuurielementtejä sekä reunakiviä.

Näitä erillisiä osia on kuitenkin mahdotonta koota yhteen siistiksi rakenteeksi mittojen ja muotojen yhteensopimattomuuden sekä värieroavaisuuksien takia.

Oheisissa kuvioissa I-V esitetään nyt käytössä olevia maasto-porraselementtejä. Niiden suurena heikkoutena on se, ettei niitä voi kiinnittää toisiinsa runkorakenteiksi. Kantavana rakenteena toimii alla oleva maasto. Asennustyö on vaikeata ja hidasta. Lisäksi rakenne on altis maastossa tapahtuville liikkumisille, esimerkiksi routavahingoi1le.

Tämän keksinnön tarkoituksena on voittaa edellä mainitut epäkohdat ja aikaansaada elementtijärjestelmä, joka täyttää seu-raavassa luetellut toiminnalliset ja tuotantotekni11ieet vaa-t imukset:

Osat tulee voida kiinnittää toisiinsa ja limittää alustan 1iikkumisriskin vuoksi. Tämä on sekä rakennelman kestävyys-vaatimuksena että käyttäjän turvallisuusvaatimuksena. Kiinnityskohtien tulee jäädä valmiissa rakenteessa piiloon; näkyvien pintojen tulee olla laadullisesti hyväksyttäviä ja erikoisesti astuttavat pinnat eivät saa olla liukkaita; betonin tulee olla pakkasenkestävää ja maantiesuolaa kestävää; vain muutamasta erimallisesta perusosasta tulee pystyä rakentamaan maastoportaita, korokkeita, lepotasoja, luiskia ja : sisä- ja ulkokulmia; tuotantoteknillisesti tulee tuotteiden muotoilun olla sellainen, että tarvittavat muotit ovat yksiosaisia, jotta tuotteita voidaan valaa kuten "hiekkakakkuja" maankosteasta betonis-. ta. Lisäksi näkyviin jäävät pinnat tulee valaa muottia vasten korkeatasoisen ulkonäön saavuttamiseksi.

3 86002

Kaikki nämä tavoitteet on toteutettu keksinnön mukaisella elementtijärjestelmällä, jonka pääasiallisimmat tunnusmerkit esitetään patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkklosassa, seka siihen kuuluvilla elementeillä, joiden pääasiallisimmat tunnusmerkit esitetään vaatimusten 16-20 tunnusmerkkioeieaa.

Keksinnön mukaisen elementtijärjestelmän ideana on siis se, että elementtirakenteen samassa kerroksensa joko yksinään olevan laattaelementin pystytuet tai kahden viereisen laattaelementin pystytuet muodostavat vähintään kaksi tuki- ja kiinnityspintaa seuraavassa ylemmässä kerroksessa olevaa laattaelementtiä varten. Kaksi vierekkäistä laattaelementtiä voi myös muodostaa kolme tuki- ja kiinnityspintaa seuraavassa ylemmässä kerroksessa olevalle laattaelementille. Näihin tukija kiinnityspintoihin kiinnitetään yläpuolella oleva elementti naulaamalla, esimerkiksi ampumalla, kiilapultι1la tai vastaavalla reiän poraamiseen perustuvalla menetelmällä, tai liimaamalla. Kiinnityskohta jää yläpuolelle tulevan laattaelementin peittoon. Liimaaminen tulee kysymykseen erikoisesti ylätasanteen reuna laatoissa ja 1epotasoi1la, joissa kiinnitys ei saa tulla näkyviin.

• Laattaelementin pystytuen muodostaa edullisesti sen etu- ja takasivun suuntainen harja. Harja ulottuu edullisesti yli koko laattaelementin.

‘Elementtijärjestelmän edullisen suoritusmuodon mukaan on järjestelmän kaikilla elementeillä sama leveys.

Laattaelementin edullisen suoritusmuodon mukaan on sen mitoitus sellainen, että laattaelementin leveys, ts. sen esim. portaiden leveyeeuuntainen mitta, on kaksi kertaa rakenteen ete-nemä eli rakenteen syvyyssuuntainen limitys. Tämä on tarpeen portaiden ja korokkeiden uiko- ja sisäpuolisten kulmien ra- ____: kenteen aikaansaamiseksi siten, että sama jako ja limitys jat- o kuu 90 :n kulmassa alkuperäiseen etenemissuuntaan nähden.

4 86002

Ku1ma e 1ementeissä on suoran harjan muodossa olevan pyetytuen sijasta kulman muodostava pystytuki.

Rakenteen reunoihin tulevien laattaelementtien leveys on sama kuin muiden laattaelementtien leveys tai puolet siitä. Peu-naelementeissä on pystytuen korkuiset reunat umpinaisen seinämärakenteen aikaansaamiseksi.

Laattaelementin kaikki keskenään vastakkaiset pystysuuntaiset pinnat eli pystytukien ja itse laattaelementin kaikki sivu-seinämät ovat ylöspäin ja sisäänpäin viistotut. Näin on pystysuoriin pintoihin aikaansaatu sellaiset päästöt, että on mahdollista käyttää yksiosaisia valumuotteja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei muottia tarvitse avata valun purkamisen yhteydessä, vaan muotin kääntäminen ylösalaisin tai valukappaleen työntäminen muotin läpi riittää.

Valun yhteydessä voidaan tehdä liukastumista estävä karhennus joko itse muottiin tai käyttämällä negatiivisia pintahidasti-mia eli nk. "pesubetonia". Käytettäessä peeubetonia on tuot teiden annettava kovettua muotissa.

Keksinnön mukainen elementtijärjestelmä käsittää edullisesti kaksi erityyppistä peruselementtiä, askelmaelementtejä ja si-säe 1 emen t. te jä . Askelmae 1 ement in toisessa päässä on askeletäi-syyden eli etenemän päässä pystytuki, johon yläpuolelle tuleva askelmaelementti päättyy. Päällekkäiset askelmaelementit muodostavat rakenteen portaat ja sijaitsevat rakenteen etureu-— nassa. Sisäelementissä on kaksi pystytukea symmetrisesti eo-. vitettuina sisäelementin keskiviivaan nähden ja slsäelementin pituus on kaksi kertaa etenemä eli askelpituus. Koska elementtien leveys edullisesti on kaksi kertaa rakenteen etenemä, on sisäelementti näin ollen edullisesti neliönmuotoinen. Si-säelementei1lä rakennetaan rakenteiden sisäosa ja ne sovitetaan siis reunimmaisten elementtien viereen, jotka ovat joko askelmaelementtejä tai muita reunaelementtejä. Sisaelementte- o jä käytetään edullisesti pystyakselin ympäri 90 käännettyinä 5 86002 päällekkäisissä kerroksissa, jolloin kuormien jakautuminen tulee huomattavasti edullisemmaksi.

Aekelmaelementteja on edullisesti kahta eri tyyppiä. Toinen on samanpituinen kuin eisäelementti eli kaksi kertaa etenemä ja toinen on 1,5 kertaa sisäelementin pituus eli kolme kertaa etenemä. Edellisessä on vain yksi pystytuki ja toisessa on kaksi, jolloin toinen pystytuki sijaitsee elementin takapäässä tai lähellä sitä. Valitsemalla askelmaelementtien syvyydet vastaamaan 2 ja 3 kertaa etenemää vältytään erilaisilta eovi-tusosilta rakennelman reunoissa, lepotasoilla ja luiskissa. Lyhyempiäkin aekelmaelementtejä voidaan käyttää.

Keksinnön mukaiseen elementtijärjestelmään kuuluu lisäksi luiekaelementtejä eri korkeustasojen välisten luiskien muodostamista varten. Luiekaelementtejä on edullisesti kahta eri tyyppiä. Toinen on yksiosainen ja samanpituinen kuin sisä-elementti ja muodostaa jyrkän luiskan. Toinen on kaksi-tai useampiosainen ja kokonaispituudeltaan sisäelementin monikerta ja muodostaa loivan luiskan. Jyrkässä luiskaelemen-tissä on pyetytukena toimiva olake askelpituuden etäisyydellä etureunasta. Olakkeen ja etureunan välinen osa muodostaa . viistopinnan, joka kulkee laatan pohjatasosta olakkeesoen olaketta hieman korkeammalle tasolle, joka vastaa yläpuolelle tulevan elementin askelmatasoa. Loivan luiskaelementin osat ovat sisäelementin pituisia ja korkeimmassa osassa on pysty-tukena toimiva olake askelpituuden päässä sen etureunasta. Luiskaosat muodostavat yhdessä yhtenäisen viistepinnan, joka kulkee etureunasta, laatan pohjatasosta olakkeeseen, olaketta hieman korkeammalle tasolle, joka vastaa yläpuolelle tulevan elementin askelmatasoa. Luiskaelementtien pystysuuntaiset seinät ovat ylös- ja sisäänpäin viistotut kuten muutkin elementit ja valetaan samalla tavalla yksiosaisissa valumuoteis-sa. Näkyvä viistepinta on muodostunut valumuotin seinää vasten ja on näin ollen muotinmukainen ja siisti.

6 86002

Elementit voidaan tehdä lämmitettäviksi niin, että talvella voidaan sulattaa jää niiden pinnalta. Lämmittäminen voi tapahtua esimerkiksi sähkövastuksilla, jotka sijoitetaan askel-mae1ementtien reunimmaisten pystytukien väliin. Elementtitason ollessa kyseessä voivat kaikki elementit olla lämmitettäviä niiden alle sovitetuilla sähkövastuksilla.

Edellä mainittuja elementtejä täydentämään tarvitaan tasomaisia pintalaatto ja, joiden leveys- ja pituusmitoitus vastaavat sisäelementtien ja reunaelementtien mitoitusta.

Seuraavassa esitetään tunnettuun tekniikkaan kuuluvia, betonisia maastoporraeelementtejä sekä keksinnön mukaisen elementtijärjestelmän edullisia suoritusmuotoja oheisiin kuvioihin viitaten, joissa kuviot I-V esittävät aikaisemmin tunnettuja betonisia maasto-porraeelementtejä, joita on selostettu jo edellä, kuvio la esittää kahdella pystytuella varustettua askelmaele-mentt iä, kuvio Ib esittää yhdellä pystytuella varustettua askelmaele-menttiä, kuvio le esittää sisäelementtiä, kuvio 2a esittää sisäelementtiä vastaavaa reunaelementtiä, kuvio 2b esittää reunaelementin puolikasta, kuvio 3a esittää jyrkkää luiskaelementtiä, kuvio 3b esittää loivaa kaksiosaista luiskaelementtiä, kuvio 4a esittää sisäkulmaelementtiä pystyleikkauksena, kuvio 4b esittää sisäkulmaelementtiä yläkuvantona, kuvio 4c esittää sisäkulmaelementtiä porraekulmarakenteesea, kuvio 5a esittää ulkokulmaelementtiä pyetyleifckauksena, kuvio 5b esittää ulkokulmaelementtiä yläkuvantona, kuvio 5c esittää ulkokulmaelementtiä porraekulmarakenteesea, kuviot 6-Θ esittävät eri elementeistä rakennettuja maastopor- taita, kuvio 9 esittää maastoon rakennettua lepotasoa, 7 86002 kuvio 10 esittää maastoon rakennettua luiskarakennelmaa, kuvio 11 esittää koroketta, kuvio 12 esittää kuvion 11 mukaisen korokkeen toista suoritusmuotoa , kuvio 13 esittää kuvion 12 koroketta leikattuna viivaa A-A pitkin, kuvio 14 esittää perspektiivikuvantona maastoon upotettua porrasta, joka on reunustettu reunaelementeillä, ja kuvio 15 esittää perspektiivikuvantona istutuskoroketta ja sen yhteyteen rakennettuja korokeportaita.

Kuvioissa on samoja osia merkitty samoilla viitenumeroilla. Kahdella pystytuella varustettua askelmaelementtiä on merkitty viitenumerolla 1, yhdellä pystytuella varustettua askel-maelementtiä numerolla 2, sisäelementtiä numerolla 3, reunal-lista sisäelementtiä numerolla 4, reunallista sisäelementin puolikasta numerolla 5, jyrkkää luiskaelementtiä numerolla 6, loivan kaksiosaisen luiskaelementin tukiosaa numerolla 7 ja sen jatko-osaa numerolla 8, sisäkulmaelementtiä numerolla 9 ja ulkokulmaelementt. iä numerol la 10.

Kuvioista 1-3 ilmenee selvästi yksittäisten peruselementtien . muoto ja niiden keskinäiset mittasuhteet. Kaikki pystysuun- täiset pinnat ovat ylös- ja sisäänpäin viistettyjä, mikä mah-. . dollistaa elementtien valamisen kuvioihin nähden ylösalaises sa asennossa l-osaisissa muoteissa. Valetut tuotteet irtoavat muoteista päästöpintojensa ansiosta, kun muotit käännetään ylösalaisin. Tämä yksinkertaistaa huomattavasti elementtien valmistamista.

Tämän valmistusmenetelmän ansiosta ovat kaikki näkyvät pinnat kuten askelmapinnat ja luiskapinnat sileitä tai halutulla . V karhennuskuviolla varustettuja, koska ne muodostuvat valumuo- tin seiniä vasten. Valun yhteydessä aikaansaadaan karhennuksen '*·_ lisäksi myös askelmapintojen etureunojen ja mahdollisten mui- β 86002 den reunojen haluttu pyöristys. Etureunan pyöristys on näkyvin. Alareunojen pyöristys voidaan haluttaessa tehdä valun yhteydessä. Mikäli 1iukastumisesto aikaansaadaan pintahidas-timilla eli käyttämällä edellä mainittua "pesubetonia" on elementtien saatava kovettua muotissa. Koska elementtien valu tapahtuu sisätiloissa valvotuissa olosuhteissa, tulee niiden laatu mahdollisimman korkeatasoiseksi.

Rakennettaessa portaita riippuvat askeleen nousu ja etenemä toisistaan ja niillä on selvät käytännön raja-arvot. Mitä jyrkempi nousu on, sitä lyhyempi voi etenemä olla. Jokaisella valittavalla nousu-etenemä-yhdistelmällä on siten oma mitta-sarja kaikkia elementtejä.

Kuvioissa esitetty mittasarja kuvaa edullista nousu-etenemä-suhdetta, jossa etenemä on 400 mm ja nousu 150 mm. Askeleen syvyys, joka on sama kuin etenemä, on siis 400 mm ja elementtien leveys on etenemän kerrannainen, edullisesti kaksi kertaa etenemä eli 800 mm. Kulmarakenteiden aikaansaamiseksi on leveyden oltava kaksi kertaa etenemä, jotta sama jako ja li- o mitys voisi jatkua 90 :n kulmassa alkuperäiseen etenemis-suuntaan nähden. Sisäelementin syvyys on kaksi kertaa etenemä eli 800 mm ja sama kuin yhdellä pystytuella varustetun askel-maelementin syvyys. Kahdella pystytuella varustetun askelma-elementin syvyys on 1200 mm. Pystytukien paksuus elementin syvyyssuunnassa on noin 70 mm ja niiden keskinäinen väli sisä-elementissä on 170 mm ja etäisyys reunoista 245 mm. Laatan paksuus on noin 50 mm. Tällä mitoituksella on kaikkien elementtien paino alle 150 kg ja siis miesvoimin käsiteltävissä sopivia apuvälineitä hyväksikäyttäen.

Kuvioista 4 ja 5 ilmenee porraskulmien rakenne. Kuvio 4c esittää sisäpuolista porraskulmaa ja kuvio 5c ulkopuolista porraskulmaa.

Askelmaelementtien leveys on sama kuin kaksi kertaa etenemä eli sama kuin niiden syvyys. Suorien porrasreunojen muodosta- 9 86002 miseksi tarvitaan lieäkei askelmaelementtien puolikkaita eli leveydeltään puolimittaieia elementtejä.

Kuvioissa 6-8 esitetään erilaisia maastoporrasratkaisuja. Kuvion 6 mukainen rakenne esittää loivaa maastoa, kuvio 7 vähän jyrkempää maastoa ja kuvio 8 jyrkkää maastoa. Kaikki portaat on rakennettu samoilla peruselementeillä eli samalla nousu-etenemä-suhteella.

Loivassa rakenteessa on käytetty yksinomaan kahdella pysty-tuella varustettuja askelmaelementtejä 1. Elementtien pohjaksi käytetään soraa, joka tiivistetään elementtien alle. Kuviosta ilmenee, että jokainen elementti on tuettu kahdesta kohtaa eli alapuolisen elementin pystytukien kohdalta. Alimmainen elementti on tuettu maastoon. Päällekkäiset elementit kiinnitetään toisiinsa pystytukien kohdalta (musta kolmio osoittaa kiinnityskohtaa). Ylätaso samoin kuin portaan edessä oleva laatoitus on muodostettu tavanomaisista betonilaatoista. Askelmaelementin päälle sovitettu laatta on kiinnitetty liimaamalla pystytukien yläpintaan. Tällöin jää myös ylälaatan kiinnitys näkymättömäksi. Liimana voidaan käyttää tavanomaisia betoni 1iimoja, kuten sementti1iimaa, bitumiliimaa tai epoks i1i imaa.

Edellistä jyrkempään maastoon rakennetut portaat on muodostettu yhdellä pystytuella varustetuista askelmaelementeistä 2 ja sisäelementeistä 3. Sisäelementin 3 pystytukien symmetrisellä sijoituksella elementin keskiviivaan nähden tukevat ne kumpikin omaa yläpuolista elementtiä eli kuvion tapauksessa askelmaelementtiä 2 ja sieäelementtiä 3. Alimmaisessa ele-menttikerroksessa ja keskimmäisessä kerroksessa on kaksi elementtiä vierekkäin, kun taas ylimmässä kerroksessa on vain yksi askelmaelementti. Ylimmässä kerroksessa ei tarvita kahta vierekkäistä elementtiä, koska kuormitus on siinä pieni. Kos-‘ ka kyseessä on porrasrakenne, on etummaisena elementtinä aina askelmaelementt!. Jokainen elementti on jälleen tuettu kahden 10 86002 alla olevan pyetytuen kohdalla ja on siten vankasti paikallaan. Kiinnitys tapahtuu esimerkiksi naulaamalla näkymättömissä kohdissa ja liimaamalla näkyvissä kohdissa. Portaiden alapäässä ja yläpäässä on tavanomaisia laattoja.

Jyrkkään maastoon rakennetut portaat on kuvion Θ mukaan muodostettu kaikista kolmesta eri peruselementistä 1, 2 ja 3. Keskimmäisen portaan ainoa elementti 1 on poikkeuksellisesti tuettu kolmesta kohdasta. Ylimmässä porraskerroksessa on jälleen pienen kuormituksen ansiosta vain yksi yhdellä pysty-tuella varustettu askelmaelementti 2. Mikäli portaita tarvittaisiin enemmän, voitaisiin rakennelmaa jatkaa sisäänpäin riittävän tuen antamiseksi rakenteelle. Elementin 3 jatkoksi alimmassa kerroksessa ja elementin 1 jatkoksi keskimmäisessä kerroksessa sopisi sisäelementti 3. Ylimmän kerroksen askel-maelementin 2 tilalle pitäisi silloin vaihtaa askelmaelementti 1. Ylimmäiseksi lisäportaaksi sopisi jälleen askelmaele-mentti 2.

Kuvatut kolme peruselementtiä riittävät siis minkä tahansa muotoisten maastoportaiden rakentamiseksi.

Kuvio 9 esittää yksinkertaista lepotasorakennetta ja kuvio 10 luiskarakennetta pieneen maastonousuun sovellettuina. Koska luiskaelementit 6, 7 ja Θ ovat perusmitoiltaan samanlaiset kuin yhdellä pystytuella varustettu askelmaelementti ja si-säelementti, voidaan niitä käyttää missä tahansa rakenteen ylimmässä kerroksessa askelmaelementtien ja tasolaattojen rinnalla. Luiskaelementit poikkeavat muista peruselementeistä sikäli, että pyetytuen ja ulkoreunan välinen tila on täytetty, jolloin niissä on tasainen viistottu pinta. Tämä pinta ylettyy osissa 6 ja 7 pystytukea niin paljon korkeammalle, että yläpinta on tasoissa seuraavan elementtikerroksen aekelmata-son kanssa. Näin luiskapinta muodostaa kahden eri tasossa olevan elementin välille tasaisen y1imenosi1lan. Viistottu yläpinta päättyy pyetytuen etureunaan ja muodostaa täten 11 86002 olakkeen, johon eeuraavan kerroksen elementti on tuettu. Kaksiosaisen luiskaelementin jatko-osassa 8 ei ole mainittua olaketta, vaan jatko-osa yhtyy sen etuosaan 7 siten, että molempien viistot pinnat muodostavat yhtenäisen tasaisen viisto-tun pinnan.

Kuvio 11 esittää korokkeen rakennetta. Rakennuselementteinä on käytetty vain sisäelementtejä 3 ja kahdenpituisia reuna-elementtejä 4 ja 5.

Kuvio 12 esittää toisen suoritusmuodon mukaista koroketta, joka on rakennettu sisäelementeistä 3 ja reunaelementeistä 4 ja 5 ja jossa keskimmäisen sisäelementtitaeon elementit ovat o vaakatasossa 90 käännettyinä. Tämä antaa kuormien olennaisesti edullisemman jakautumisen ja vähentää lisäksi erilaisten reunaosien tarvetta.

Kuvio 13 esittää kuvion 12 mukaista koroketta viivaa A-A pitkin leikattuna. Se havainnollistaa kuormien edullisempaa jakautumista palkkeina toimivien pystytukien avulla.

Kuvio 14 esittää maastoon upotettuja portaita, joiden reuna-elementit on varustettu pystyreunoi1la, jotka muodostavat reu-: natuen esim. nurmikolle.

Kuvio 15 esittää istutuskoroketta ja korokeportaita perspek-tiivikuvantona. Kaikki reunaelementit on varustettu pystyreu-noilla umpinaisen seinämän muodostamiseksi.

i2 86002

Edellä kuvatut ja selostetut sove1lutukeet ovat vain esimerkkejä siitä, miten keksinnön mukaista elementtijärjestelmää voidaan soveltaa. Esitetyistä peruselementeistä yhdessä samaa mitoitusta noudattavien lisäelementtien, kuten laattojen, reunaelementtien, pyöristettyjen elementtien jne. kanssa voidaan suunnitella ja yksinkertaisella tavalla aikaansaada ha-lutunmuotoisia ja samalla lujia, turvallisia ja siistejä maastorakenteita.

Claims (20)

1. Elementtijärjestelmä maastoportaiden, korokkeiden, terassien ja sentapaisten yksi- tai useampikerroksisten rakenteiden rakentamiseksi, käsittäen edullisesti kaksi tai kolme erilaista betonista laattaelementtiä (1, 2 ja 3), jotka käsittävät laattaosan sekä laattaosan toiselta pinnalta, yläpinnalta, ulkonevat pystytuet seuraavassa ylemmässä kerroksessa olevan laattaelementin tukemiseksi, rakenteen yhdessä kerroksessa olevan, ainakin kahden vierekkäisen pystytuen muodostaessa kaksi tukipintaa seuraavassa ylemmässä kerroksessa olevaa laattaelementtiä varten, tunnettu siitä, että laattaelementin alapinta on tasomainen ja kohtisuorassa pys-tytukiin nähden ja että laattaelementin kaikki vaakatasosta poikkeavat pinnat ovat pääasiallisesti pystysuuntaiset ja että kaikista keskenään vastakkaisista pystypinnoista ainakin toinen on ylös- ja sisäänpäin viistottu päästön aikaansaamiseksi valumuotista poistamista varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että rakennekerroksen kahden vierekkäisen laattaelementin (1 ja 3) pystytuet muodostavat kolme tukija kiinnityspintaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että pystytuen muodostaa laattaelementin ' . sivun suuntainen harja.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että harja ulottuu yli koko laattaelementin.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen element-tijärjestelmä, tunnettu siitä, että elementtijärjestelmän : : kaikilla elementeillä on sama leveys.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että laattaelementin leveys ;.V on kaksi kertaa rakenteen etenemä eli rakenteen syvyyssuun-täinen limitys. 14 86002

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että rakenteen reunaelementtien leveys on sama kuin muiden elementtien leveys tai puolet siitä tai puolitoista kertaa se, juoksulimityksen aikaansaamiseksi .

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että rakenteen kulmaelemen-tissä on sen sivun suuntaisen harjan muodossa olevan pysty-tuen sijasta kulman muotoinen pystytuki.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että rakenteen reunaelemen-tissä (5) on pystytuen korkuinen reuna umpinaisen seinämärakenteen aikaansaamiseksi.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että porrasrakenteen askelma-osan muodostavassa askelmaelementissä (1, 2) on pystytuki, joka sijaitsee etenemän eli askelpituuden päässä etureunasta .

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen elementtijär-:··; jestelmä, tunnettu siitä, että rakenteen sisäosan muodostavassa sisäelementissä (3) on kaksi pystytukea symmetrisesti . sisäelementin keskiviivaan nähden ja että keskiviivan etäi syys sisäelementin reunoista vastaa etenemää eli askelpi-- . tuutta.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että askelmaelementin (2) syvyys on sama kuin sisäelementin (3) syvyys ja että askelmaelementissä on : vain yksi pystytuki.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että askelmaelementin (1) syvyys on puoli-toista kertaa sisäelementin (3) syvyys ja että sen takareu- · nasa on toinen pystytuki. is 86002

13 86002

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen elementtijärjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää luiskaele-mentin (6), jonka syvyys on sama kuin sisäelementin (3) syvyys ja jossa on pystytukena toimiva olake askelpituuden etäisyydellä etureunasta, olakkeen ja etureunan välisen osan muodostaessa viistopinnan, joka kulkee saman kerroksen as-kelmatasosta seuraavan ylemmän kerroksen askelmatasolle.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-13 mukainen elementti-järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi- tai useampiosaisen luiskaelementin (7, 8), jonka kokonaispituus on sisäelementin syvyyden monikerta ja jonka korkeimmassa osassa on pystytukena toimiva olake, olakkeen ja etureunan välisen osan muodostaessa viistopinnan, joka kulkee saman kerroksen askelmatasosta seuraavan ylemmän kerroksen askelmatasolle, ja että luiskaelementti on jaettu sisäosan pituisiin eli kahden askeleen pituisiin osiin.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen elementtijärjestelmän sisäosan muodostava sisäelementti (3), tunnettu siitä, että siinä on kaksi pystytukea, jotka sijaitsevat symmetrisesti sisäelementin keskiviivaan nähden.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukaisen elementti- . järjestelmän askelmaelementti (1), tunnettu siitä, että sii- . nä on kaksi pystytukea, joista toinen sijaitsee etenemän eli askelpituuden etäisyydellä etureunasta ja toinen sijaitsee . . elementin takareunassa tai lähellä sitä ja että elementin - · syvyys on puolitoista kertaa sisäelementin syvyys.

18. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukaisen elementti-järjestelmän askelmaelementti (2), tunnettu siitä, että sii- : nä on yksi pystytuki, joka sijaitsee askelpituuden etäisyy- dellä etureunasta ja että sen leveys on sama kuin sen sy-____; vyys.

19. Patenttivaatimuksen 14 mukaisen elementtijärjestelmän luiskaelementti (6), tunnettu siitä, että sen syvyys on sama 16 86002 kuin sisäelementin syvyys ja että siinä on pystytukena toimiva olake askelpituuden etäisyydellä etureunasta, olakkeen ja etureunan välisen osan muodostaessa viistopinnan, joka kulkee saman kerroksen askelmatasosta seuraavan ylemmän kerroksen askelmatasolle.

20. Patenttivaatimuksen 15 mukaisen elementtijärjestelmän luiskaelementti, tunnettu siitä, että se on kaksi- tai useampiosainen (7, 8) ja että sen kokonaissyvyys on sisäelementin syvyyden monikerta, että korkeimmassa osassa on pysty tukena toimiva olake, olakkeen ja etureunan välisen osan muodostaessa viistopinnan, joka kulkee saman kerroksen askelmatasosta seuraavan ylemmän kerroksen askelmatasolle, ja että luiskaelementti on jaettu sisäosan eli kahden askeleen pituisiin osiin.