FI85855C - Foerfarande foer framstaellning av isosilybinfri silibin och silibin innehaollande laekemedel. - Google Patents

Description

85B5S

Menetelmä isosi1ybiinivapaan silibiinin valmistamiseksi ja silibiiniä sisältävä lääkeaine - Förfarande för framställ-ning av isosi1ybinfri silibin och silibin innehällande läke-mede 1

Jakamalla erotettu hakemuksesta 854536 Avdelad ur patentansökan 854536

Keksinnön kohteena on silibiniinin vaImistumenetelmä ja tätä yhdistettä sisältävät lääkeaineet.

Marianohdake - Silybum marianum (L.) Qaertn. (Carduus marianus L.) - on jo muinaisista ajoista asti tunnettu lääkekasvi. R. Mijnster, vrt. Dissertation R. Munster, Munchen, 1966, eristi tämän kasvin hedelmissä esiintyvistä f 1 avo 1ignaaneista erään komponentin, silybiniinin. A. Pelter ja R. Hänsel ovat selvittäneet tämän yhdisteen kemiallisen rakenteen Tetrahedron Letters, Lontoo, nide 25, sivut 2911-2916 (1968).

Silybiniinin, josta aikaisemmin on käytetty myös nimitystä silymariini I, tiedetään olevan arvokas maksaterapeuttinen aine, vrt. DE-AS 17 67 666. Esimerkiksi patenttijulkaisussa DE-AS 19 23 082 on kuvattu tekninen menetelmä silybiniinin • " (silymariini I) valmistamiseksi.

.·.· Jo 1974 otaksuivat H. Wagner, P. Diesel ja M. Seitz, f Arzne imi tte 1 f orschung, nide 24 (4), sivut 466-471, silybi- : niinillä olevan kaksi pa i kka i someer i ä, nimittäin silybiniini ja i sos i 1 yb i n i i n i . A. Arnone, L. Merliini ja A. Zanarotti, Journal Chemical Society Chem.comm., 1979, nide 16, sivut 696/97, ovat tämän olettamuksen täsmentäneet ja vahvistaneet kokeellisesti. ... Sen mukaisesti tunnettu silybiniini muodostuu kahdesta eri yhdisteestä, nimittäin yhdisteistä, joilla on seuraavat raken-: nekaavat A ja B: 85855 2 OH O - 02 (A) Si 1ibini ini 3

—CH2 0H

OB O

(B) Isosilybiini Näistä rakennekaavoista voidaan havaita, että näillä yhdisteillä on kysymys paikkaisomeereistä. Kaavan (A) mukaisen yhdisteen INN-nimi on nykyään silibiniini. Tätä nimitystä käytetään kaavan (A) mukaisesta yhdisteestä myös esillä olevassa hakemuksessa.

Kumpaakin edellä mainittua yhdistettä A ja B on tähän mennessä erotettu ja valmistettu vain analyyttisinä määrinä, eikä yksittäisten isomeerien farmakologisista vaikutuksista tiedetä mitään.

3 85855

Keksinnön tavoitteena on siten tuoda esiin isosi1ybiinittömän silibiinin valmistusmenetelmä sekä si 1ibiniinipitoiset farmaseuttiset aineet.

Keksinnön kohteena on siten menetelmä valmistaa si 1ibiniiniä, jonka kaava on tn o jossa menetelmässä Silybum marianum L. Qaertn. kasvin kuivatuista hedelmistä poistetaan pääosa rasvaö1jyistä siten, että hedelmien solut räjäytetään korkean mekaanisen paineen avulla, minkä jälkeen puristusjäännös, jonka jäännösöljypitoisuus on vielä 5 - 10 %, uutetaan tyhjiin etyyliasetaatilla, etyyliasetaatti haihdutetaan, minkä jälkeen saatua kuivajäännöstä liuotetaan 2 paino-* ternäärisen 1iuotinseoksen, jossa on 95 paino-osaa metanolia, 5 paino-osaa vettä ja 100 paino-osaa petrolieetteriä (kp. 40 - 60°C), metanolista ja vedestä muodostuvaan alafaa-siin, hiutalemaiset kuivajäännökselle suoritetaan tässä 1iuotinsysteemissä moninkertainen, yhdenmuotoinen vastavirta-uutto, jolloin yläfaasi/alafaasin kokonaisvirtauksen tilavuus-suhde pidetään yhtä suurena kuin 1:1, ja sen jälkeen ulos-virtaavasta alafaasista eristetään tyhjössä kuiviinhaihdutta-malla 70 - 80 *:nen po1yhydroksifenyy1ikromanoniseos (sily-mariini I -1V = silymariini l-IV-ryhmä) ruskehtavana jauheena, jolle menetelmälle on tunnusomaista se, että 4 85855 a) yksi paino-osa saatua ruskehtavaa jauhetta, josta jäljempänä puhutaan viitteenä määrästä, suspendoidaan 0,7 - 1,5 paino-osaan vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia, ja saadun suspen-sion annetaan seistä 1-2 päivää ja sakka erotetaan imu 11a, b) saatu sakka pestään 0,07 - 0,15 paino-osalla kylmää vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia ja kuivataan tyhjössä 30 - 50°C:ssa, c) tätä tuotetta liuotetaan 30 - 50 paino-osaa kuivaan (vedettömään) etyyliasetaattiin kiehumis lämmössä, käsitellään 2 tuntia refluksoiden yhdessä 0,4 paino-osan kanssa aktiivihiiltä, suodatetaan ja suodos haihdutetaan 30 - 50°C:ssa tyhjössä noin 1/12 osaan liuotukseen käytetyn liuottimen määrästä, d) konsentraattiin lisätään 0,5 - 0,8 paino-osaa vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia, saostunut silibiniini erotetaan suodattamalla 5-10 tunnin kuluttua ja e) silibiniini suspendoidaan uudelleen, esi kuivataan tyhjössä 30 - 50°C:ssa, esikuivattu tuote jauhetaan ja kuivataan uudelleen 30 - 50°C:ssa tyhjössä.

Vaiheessa a) 1ähtötuotteena käytetty ruskehtava jauhe eli raaka silymariini on si1ymariinien I — IV seos. Käsittelemällä raaka-silymariini vedellä kyllästetyllä etyyliasetaatilla erottuu oleellisesti silymariinien 11 - IV (silibiniini on silymariini I) pääosa ja 20 - 30 % raakasilymariinin saateaineista sekä osa isosi1ybiinistä. Tällä tavoin vaiheessa b) saadaan 80 - 85 saannolla raakasi 1ibiniiniä raakasilymariinin laadusta riippuen (laskettuna raakasilymariinin si 1ibiniiniptoisuudesta) pitoisuuden ollessa 80 - 84 %.

Tekniikan tason mukaisesti raakasi 1ibiniini kuvataan isosily- biinin ja silibiniinin seokseksi suhteessa noin 1:4.

5 85855

Vaiheissa c) - e) tapahtuu'isosilybiinin pääosan erottuminen silibiinistä sekä muiden edellä mainittujen ainesosien jäännösten erottuminen.

Tämän erotusmenetelmän erityisenä etuna on vain yhden ainoan liuottimen, nimittäin etyyliasetaatin, joka osin sisältää erilaisia vesimääriä, käyttäminen. Tällöin on oleellista käyttää vaiheessa c) vedetöntä etyyliasetaattia ja vaiheessa d) vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia. Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan silibiniiniä 79 - 85 % saannolla (laskettuna raakasi 1ibiniinin sisältämästä si 1ibiniinistä) ja si1i — biniinipitoisuudeltaan 96 - 98 prosenttisena.

Keksinnön mukaisen menetelmän erityisen hyvänä pidetty suoritusmuoto muodostuu siitä, että a) yksi paino-osa ruskehtavaa jauhetta suspendoidaan 0,9 paino-osaan vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia, annetaan seistä 48 tuntia huoneen lämpötilassa ja saatu sakka erotetaan imulla, b) sakka pestään 0,09 osalla kylmää, vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia ja kuivataan 48 tuntia 40°C:ssa tyhjössä, c) saatua tuotetta liuotetaan 36 paino-osaa kuivaa etyyliasetaattia kiehumis 1ämmössä, kuumennetaan 2 tuntia refluksoiden yhdessä 0,36 paino-osan kanssa aktiivihiiltä, suodatetaan ja haihdutetaan 50°C:ssa tyhjössä 1/12 osaan liuotukseen käytetyn liuottimen määrästä, d) konsentraattiin lisätään huoneen lämpötilassa 0,6 paino-osaa vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia, annetaan seistä 12 tuntia huoneen lämpötilassa ja saostunut tuote erotetaan suodattama 11a, e) tämä tuote suspendoidaan kaksi kertaa kulloinkin 1,8 paino-osaan teknillistä etyyliasetaattia ja suodatetaan, esikuiva-taan 24 tuntia tyhjössä 40°C:ssa, jauhetaan ja jälkikuivataan 48 tuntia tyhjössä 40°C:ssa.

6 85855 I sosi lybi inivapaan si 1ibinfinin havaittiin sopivan erittäin hyvin farmaseuttisiin tarkoituksiin. Yllättäen havaittiin, että sillä on oleellisia etuja verrattuna Silybum-marianum-uutteiden muihin tunnettuihin ainesosiin. Se sopii erityisen hyvin maksakirroosin ja toksis-metabo1isten maksavaurioiden hoitoon. Sitä voidaan käyttää myös ehkäisevästi siten, että kuvattuja vaurioita ei lainkaan esiinny.

Keksinnön kohteena ovat sen vuoksi myös lääkeaineet, jotka sisältävät si 1ibiniiniä. Niitä käytetään useimmiten systeemi-sesti, esimerkiksi pillereinä, kapseleina, liuoksina, tavanomaisissa kantajissa ja mahdollisesti yhdessä tavanomaisten apuaineiden kanssa. Aikuiselle ihmiselle tarkoitettu päivä-annostus on noin 50 - 500 mg riippuen potilaan tilasta ja sairausoireiden vaikeudesta.

Esimerkki

Isosilybiinittömän silibiinin valmistaminen: 1 kg po1yhydroksifenyy1ikromanoniseosta (silymariini I - IV = silymariini I - IV-ryhmä; pitoisuus noin 70 %) ruskehtavana jauheena, jota tässä myös kutsutaan raakasilymariiniksi ja joka on saatu tässä viitteenä annetun patenttijulkaisun DE-AS 19 23 082 palstan 8, rivit 14 - 19 mukaisesti, suspendoidaan 1 litraan vedellä kyllästettyä etikkahappoesteriä 30 minuutin aikana Turrax-sekoittimen avulla. Annetaan seistä 48 tuntia huoneen lämpötilassa, minkä jälkeen sakka erotetaan imulla, pestään 100 ml :11a kylmää, vedellä kyllästettyä etikkahappoesteriä ja kuivataan tyhjössä 48 tuntia 40°C:ssa. Tämän välituotteena saadun raakasi 1ibiniinin saanto on raaka-silymariinin laadusta riippuen 80 - 85 % laskettuna I: 7 85855 raakasl1ymariinin si1ibiniinipitoisuudesta ja sen pitoisuus on 80 - 84 %.

Raakasi 1ibiniini liuotetaan kiehumis1ämmössä 40 litraan kuivaa etikkahappoesteriä, keitetään 2 tuntia refluksoiden yhdessä 360 g:n kanssa aktiivihiiltä, suodatetaan ja haihdutetaan 50°C:ssa tyhjössä 3330 ml:n kokonaistilavuuteen. Tähän liuokseen lisätään voimakkaasti sekoittaen huoneen lämpötilassa 667 ml vedellä kyllästettyä etikkahappoesteriä. 1-3 tunnin kuluttua silibiniinin kiteytyminen alkaa, annetaan seistä yön yli, minkä jälkeen erotetaan suodattamalla, suspendoidaan kaksi kertaa 5-10 minuutin aikana käyttämä! lä kulloinkin 1200 ml teknistä etikkahappoesteriä, suodatetaan uudelleen ja esikuivataan 24 tunnin aikana tyhjössä 40oC:ssa. Jauhamisen jälkeen kuivataan 48 tuntia 40°C:ssa tyhjössä. Raakasi 1ibiniinin sisältämästä si 1ibiniinistä laskettuna silibiniinin saanto on 79 - 85 % ja pitoisuus 96 - 98,5 % raakasi 1ibiniinin laadusta riippuen.

Kliiniset kokeet si 1ibiniini 1lä

Toksiset maksavauriot ovat viimeisinä vuosikymmeninä lisääntyneet erittäin voimakkaasti. Vaurioiden aiheuttaja on useimmiten, kuten aikaisemminkin, alkoholi.

Kontrolloitujen tutkimusten avulla voitiin osoittaa silibiniinin paremmuus verrattuna näennäishoitoon (Placebo) tai muihin vertailuhoitöihin. Kaksoistutkimuksessa tutkittiin 66 potilasta, joilla oli alkoholitoksiset maksavauriot, silibiniini (n = 31) Placeboa (n = 35) vastaan tilastollisella tavalla.

8 85855

Tilastollisesti arvioidut tulokset osoittivat, että silibiini on merkittävästi parempi kuin Placebo. Si Imiinpistävää oli tällöin oleellisesti lyhyemmät parantumisajät Placebo'n verrattuna. Toisessa kaksoissokkotutkimuksessa, jossa oli 76 potilasta, joista 39 tai silibiniiniä ja 37 kontrol1ihoitoa, erot olivat erittäin merkittäviä silibiniinin eduksi.

Vatsaelinten leikkausten yhteydessä voitiin narkoosin maksatoksisia vaikutuksia tutkittaessa osoittaa, että leikkausta edeltävä silibiniinin antaminen alensi merkittäväksi maksa-entsyymien leikkauksenjälkeistä kasvua veressä. Silibiniinin avulla voidaan tehokkaasti estää myös nykyään yhä useammin esiintyviä, määrättyjen lääkeaineiden aiheuttamia maksavaurioita. Tämä voitiin osoittaa esimerkiksi fenyy1ihydantoiinin aiheuttaman hepatoosin yhteydessä, jossa huolimatta täysin välttämättömien, kouristuksia estävien lääkkeiden määräämisestä, silibiniinin samanaikainen antaminen normalisoi lyhyen ajan sisällä kaikki 1aboratorioarvot.

Sairailla, joilla oli skitsofreniaa ja klooribromatsiinin määräämisestä johtuvia vaikeita maksavaurioita, suoritetut jatkotutkimukset osoittivat myös silibiniinin positiivisen vaikutuksen. Muiden kokeiden kohteena oli esimerkiksi kloro-kiinin tai asparaginaasin maksaa vaurioittavien vaikutusten estäminen. Kaikilla hoidetuilla potilailla voitiin ammatista aiheutuneiden maksavaurioiden ollessa kyseessä oleellisesti parantaa patologisesti kohonneita 1aboratorioarvoja riippumatta kulloinkin kyseessä olevasta syystä tai mahdollisista lisä-sairauksista.

Lisäksi on riittävästi osoituksia, että silibiniini saa aikaan oleellisia parannuksia myös kroonisissa maksan tulehdussairauksissa ja maksakirroosissa. Esimerkiksi potilaita, joilla oli maksakirroosi, hoidettiin pitkäaikaistutkimuksena tilastolli- li 9 85855 sessa kaksoissokkokokeessa, jossa tutkittiin silibiniiniä Placebo'n verrattuna. Terapeuttisen vaikutuksen arvioinnin kriteerinä käytettiin ennen kaikkea eloonjääntiaikaa. Silibi-niini osoittautui tällöin selvästi paremmaksi Placebo-hoitoon verrattuna.

Silibiniinin ja isosilybiinin ja silybiinin (silibiinin ja isosilybiinin seos) vaikutuksen vertailu palloidi- ja praseo-dymiinitoksisuusmal1issa hiirellä intravenöösin antamisen jälkeen.

Silibiniinin, isosilybiinin ja silybiinin maksatoksisuuden vastainen vaikutus tutkittiin N-metyy1iglukamiinisuoloina nanoksilla 50 ja 100 mg kg-1 laskettuna silibiniinistä intravenöösin applikoinnin jälkeen hiirillä palloidiini- ja praseodyymimyrkytysmal1issa. Tutkittava aine applikoitiin 1 tunti ennen falloidiinia tai 1 tunti ennen ja 6 tuntia, 24 tuntia ja 48 tuntia praseodyymin jälkeen. Falloidiini-myrkytyksessä arvioitiin eloonjääntimäärä ja praseodyymi-myrkytyksessä erilaiset seerumi- ja maksaparametrit 72 tuntia myrkytyksen jälkeen.

Falloidiini-myrkytyksessä eloonjääntimäärä silibiniinin jälkeen oli kummallakin annoksella 100 *, muilla aineilla ei ylitetty käsittelemättömien, vaurioituneiden kontrollien 40 % eloon-jääntimäärää.

Praseodyymimyrkytyksessä isosilybiini osoittautui ei-siedettä-väksi, joten 100 mg kg-1 annos täytyi jakaa kahteen applikoin-ti in.

Claims (2)

10 85855 Patentti vaat imukset

1. Menetelmä valmistaa isosilybiinivapaata silibiiniä, jonka kaava on ot o jossa menetelmässä Silybum marianum L. Gaertn. kasvin kuivatuista hedelmistä poistetaan pääosa rasvaö1jyistä siten, että hedelmien solut räjäytetään korkean mekaanisen paineen avulla, minkä jälkeen puristusjäännös, jonka jäännösöljypitoisuus on vielä 5 - 10 35, uutetaan tyhjiin etyyliasetaatilla, etyyliasetaatti haihdutetaan, miniä jälkeen saatua kuivajäännöstä liuotetaan 2 paino-% ternäärisen 1iuotinseoksen, jossa on 95 paino-osaa metanolia, 5 paino-osaa vettä ja 100 paino-osaa petroli-eetteriä (kp. 40 - 60°C), metanolista ja vedestä muodostuvaan alafaasiin, hiutalemaiset kiintoaineshiukkaset poistetaan kir-kassentrifugoima11 a ja kuivajäännökse11 e suoritetaan tässä 1iuotinsysteemissä monikertainen, yhdenmuotoinen vastavirta-uutto, jolloin y1äfaasi/a 1 afaasin kokonaisvirtauksen tilavuus-suhde pidetään yhtä suurena kuin 1:1, ja sen jälkeen ulosvir-. " taavasta alafaasista eristetään tyhjössä kuiviinhaihduttama11 a *-""" 70 - 80 prosenttinen po 1 yhydroks i f enyy 1 i kromanon i seos (silyma- - · *' riini I - IV = silymariini I - IV-ryhmä) ruskehtavana jauheena, :·: tunnettu siitä, että :**; a) yksi paino-osa saatua ruskehtavaa jauhetta, josta jäljempä-;*j‘. nä puhutaan määrävi itteenä, suspendoidaan 0,7 - 1,5 paino-osaan vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia, ja saadun suspension . annetaan seistä 1 - 2 päivää ja sakka erotetaan imulla, b) saatu sakka pestään 0,07 - 0,15 paino-osalla kylmää vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia ja kuivataan tyhjössä : 30 - 50°C:ssa, • ♦ • » li 85855 c) tätä tuotetta liuotetaan 30 - 50 paino-osaan kuivaan (vedettömään) etyyliasetaattiin kiehumis lämmössä, käsitellään 2 tuntia refluksoiden yhdessä 0,4 paino-osan kanssa aktiivi-hiiltä, suodatetaan ja suodos haihdutetaan 30 - 50°C:ssa tyhjössä noin 1/12 osaan liuotukseen käytetyn liuottimen määrästä, d) konsentraattiin lisätään 0,5 - 0,8 paino-osaa vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia, saostunut silibiniini erotetaan suodattamalla 5-10 tunnin kuluttua ja e) silibiniini suspendoidaan 0,9 - 1,8 paino-osaan teknistä etyyliasetaattia, suodatetaan uudelleen, esikuivataan tyhjössä 30 - 50°C:ssa, esikuivattu tuote jauhetaan ja kuivataan uudelleen 30 - 50°C:ssa tyhjössä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu si itä, että a) yksi paino-osa ruskehtavaa jauhetta suspendoidaan 0,9 paino-osaan vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia, annetaan seista 48 tuntia huoneen lämpötilassa ja saatu sakka erotetaan imulla, b) sakka pestään 0,09 osalla kylmää, vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia ja kuivataan 48 tuntia 40°C:ssa tyhjössä, c) saatua tuotetta liuotetaan 36 paino-osaa kuivaa etyyliasetaattia kiehumis lämmössä, kuumennetaan 2 tuntia refluksoiden . ” yhdessä 0,36 paino-osan kanssa aktiivihiiltä, suodatetaan ja haihdutetaan 50°C:ssa tyhjössä 1/12 osaan liuotukseen käytetyn • liuottimen määrästä, : **: d) konsentraatt i i n lisätään huoneen lämpötilassa 0,6 paino- osaa vedellä kyllästettyä etyyliasetaattia, annetaan seistä 12 tuntia huoneen lämpötilassa ja saostunut tuote erotetaan suodattama 11a, e) tämä tuote suspendoidaan kaksi kertaa kulloinkin 1,8 paino-osaan teknillistä etyyliasetaattia ja suodatetaan, esikuivataan 24 tuntia tyhjössä 40°C:ssa, jauhetaan ja jä1 kikuivataan 48 tuntia tyhjössä 40°C:ssa. 12 85855