FI85824B - Anordning foer att sortera matbestick. - Google Patents

Description

LAITE RUOKAILUVÄLINEIDEN LAJITTELEMISEKSI 85824

5 TEKNIIKAN ALA

Keksintö koskee ruokailuvälineiden lajittelemiseen tarkoitettua laitetta, joka käsittää ruokailuvälineiden optoelek-tronisen tunnustelun ja tunnistamisen.

10 TEKNIIKAN TASO

On ehdotettu useita erilaisia systeemejä ruokailuvälineiden automaattiseksi lajittelemiseksi suurkeittiöissä suoritettavan konetiskauksen jälkeen. Tunnetuissa systeemeissä on esimerkiksi lajiteltu ruokailuvälineitä painon mukaan, ku-15 ten US-A-3.331.507, 3.483.877 ja 3.591.750 perusteella, mekaanisella tunnustelulla reisissä, urissa jne., kuten US-A-3.301.397, 3.389.790, 3.389.791, 3.545.613 ja 3. 956.109 perusteella, tai toteamalla ruokailuvälineiden magneettiset ominaisuudet sähkömagneettisissa kentissä, kuten US-A-20 3.394.809 ja 3.486.939 perusteella. Nämä painoatunnustele- vat, mekaaniset tai sähkömagneettisesti toimivat tunnuste-lusysteemit ovat kuitenkin joko monimutkaisia, hitaita, kalliita ja/tai epäluotettavia tai niillä on muita haittoja. Kuten on tunnettua, ne eivät siksi ole saaneet mitään 25 merkitystä.

On myös tunnettua ilmaista esineitä dynaamisesti optisella tunnustelulla, kuten esimerkiksi US-A-3.529.169 ja EP-A1-20.108 kautta. Näissä patenttijulkaisuissa kuvatut sys-30 teemit eivät kuitenkaan ole sopivia ruokailuvälineiden ja vastaavien esineiden lajitteluun.

KEKSINNÖN SELOSTUS

Keksinnön tarkoituksena on tarjota ruokailuvälineiden la-35 jittelua varten parannettu systeemi, joka käsittää ruokailuvälineiden optoelektronisen, dynaamisen tunnustelun ja tunnistamisen. Keksinnön tämä ja muut tarkoitukset voidaan saavuttaa siten, että keksinnölle on tunnusomaista se, mikä 2 85824 käy selville seuraavista patenttivaatimuksista. Keksinnön muut tunnusmerkit ja näkökohdat käyvät selville seuraavas-ta edullisen, ominaisen suoritusesimerkin kuvauksesta.

5 LYHYT KUVIOSELOSTUS

Seuraavassa kuvauksessa ominaisesta esimerkistä, joka samalla muodostaa keksinnön edullisen suoritusmuodon, viitataan oheisiin piirustuskuvioihin, joista 10 kuvio 1 kuvaa keksinnön peruspiirteitä ylhäältä nähtynä, osittain lohkokaavion ja symbolisesti kuvattujen komponenttien muodossa, kuvio 1A esittää varusteisiin kuuluvia erotusyksiköitä ku-15 vioon 1 merkityssä sivukuvassa A-A, kuvio 2 esittää kaaviollisesti varusteisiin kuuluvaa pulssianturia, 20 kuvio 3 esittää optiikkayksikön yleistä rakennetta perspek-tiivisessä kuvassa, kuvio 4 esittää osia kuviossa 3 esitetystä optiikkayksikös-tä pystysuorassa leikkauksessa kuvion 3 linjaa IV-IV pitkin, 25 kuvio 5 esittää elektronista yksikköä ruokailuvälineiden pystysuoralla valotuksella kapeissa optisissa leikkauksissa syntyvän, varjokuvien muotoisen, optisesti tunnustellun informaation muuttamiseksi binäärisanoiksi, jotka edustavat 30 ruokailuvälineiden muotoa, kuvio 6 esittää vastaavalla tavalla elektronista yksikköä ruokailuvälineiden korkeusprofiilia koskevan, optisesti tunnustellun informaation muuttamiseksi digitaalitiedoksi, 35 kuvio 7 esittää pulssidiagrammia, kuvio 8A kuvaa ruokailuvälineen ääriviivan optoelektronis-digitaalista pyyhkäisyä, i, 3 85824 kuvio 8B esittää ruokailuvälinettä vääristyneessä muodossa pyyhkäisyssä alunperin saatujen binäärisanojen muuttamisen jälkeen, 5 kuviot 9A ja 9B esittävät binäärisanaa ennen mainittua muuttamista ja vastaavasti sen jälkeen, kuvio 10 esittää päälikuvaa, joka kuvaa yksityiskohtaisemmin läppien ja vaihteiden järjestelyä laitteeseen kuuluvas-10 sa lajitteluyksikössä ja kuvio 11 esittää kaaviollisesti sivukuvassa, miten voidaan estää veitsenterää tai muita ohuita yksityiskohtia kiilautumasta kiinni läpän ja kuljetushihnan väliin.

15 SUORITUSESIMEEKIN KUVAUS Systeemin yleinen rakenne

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti laitteiston yleistä rakennetta ruokailuvälineiden -teelusikat, ruokalusikat, veitset 20 ja haarukat- lajittelemiseksi suurkeittiössä suoritetun konetiskauksen jälkeen. Laitteisto muodostuu viidestä toimintayksiköstä; syöttöyksikkö 1, erotusyksikkö 2, lukuyk-sikkö 3, lajitteluyksikkö 4 ja palautusyksikkö 5. Näitä viittä yksikköä ei kuitenkaan tarkastella itsenäisesti toi-25 mivina yksikköinä. Ominainen piirre on pikemminkin se, että ne sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti ovat yhteistoiminnassa ja liittyvät toisiinsa. Laitteistoa ohjataan ja valvotaan mikrotietokonella 6. Ohjaussysteemiä voidaan komentaa valvontayksiköllä 7.

30

Syöttö- ja erotusyksikkö

Syöttöyksikkö 1 muodostuu laatikosta 8, johon tiskatut ja kuivatut ruokailuvälineet kaadetaan. Laatikon 8 pohja on vinossa alaspäin poissyöttölaitetta 9 kohti, joka muodostuu 35 päättömästä hihnasta ja joka, samalla kun se toimii pois-syöttölaitteena, muodostaa ensimmäisen erotuselementin ero-tusyksikössä. Hihna 1 on vinossa ylöspäin ja tämän ensimmäisen erotushihnan päällä ruokailuvälineet karkeaerotellaan 4 85824 hihnan poikittaissmmnassa pyörivän harjan 9A ja taipuisan varjostimen 9B avulla. Hihnan 9 yläpäässä jatkuu kaarevalla ulkoseinämällä 9D varustettu liukurata 9C. Liukurata 90 on vinossa alaspäin toisen, päättömän kuljetushihnan 10 5 alapäätä kohti. Tämän yläpäässä jatkuu kolmas kuljetushih-na 11A, joka on kohtisuorassa hihnan 10 suhteen. Hihnan 11A jälkeen seuraa vielä yksi hihna 11B, joka hihnan 11A tapaan on vaakasuora, ja lopuksi seuraa viides kuljetus-hihna 12, joka on hieman vinossa ylöspäin. Tällä järjes-10 telyllä saadaan seuraavat erotusvaikutukset. Kun ruokailuvälineet syötetään säiliöstä 8 ensimmäisen hihnan 9 päälle, niin vastavirtaan pyörivä harja 9A levittää ruokailuvälineet hihnan 9 päälle. Vastaavan vaikutuksen antaa myös taipuisa, suikaloitu varjostin 9B. Kun ruokailuvälineet 15 putoavat hihnalta 9 alas liukuradalle, tapahtuu myös erotus-ilmiö, johtuen tasoerosta, joka on hihnan 9 yläpään ja liu-kuradan 90 välillä, lisäksi tapahtuu erotusilmiö sen johdosta, että hihna 10 on kohtisuorassa liukuradan 90 suhteen, ja itse asiassa tapahtuu 180° suunnanmuutos hihnan 9 20 suhteen. Jokainen sellainen suunnanmuutos aikaansaa sen, että ruokailuvälineet pyrkivät liukumaan irti toisistaan. Tämä ilmiö saavutetaan myös hihnojen 10 ja 11A välisellä vaihdolla, ja myös tässä tapauksessa on tasoero, joka myös antaa erotusvaikutuksen. Tämä antaa vastaavalla tavalla 25 vaikutuksen hihnojen 11A ja 11B välisessä vaihdossa. Pääasiallinen erotusvaikutus aikaansaadaan kuitenkin viiden hihnan välisillä nopeuseroilla. Aina seuraavalla hihnalla on nimittäin aina korkeampi nopeus kuin lähinnä edellisellä hihnalla.

30

Erotusyksikkö 2 muodostuu kahdesta hihnasta 10,11, joita käytetään erilaisilla nopeuksilla erillisten, ei esitettyjen moottorien avulla. Nopeuserojen avulla saadaan lisä-erotus ruokailuvälineille, joita nyt syötetään eteenpäin 35 pituussuunnassa.

Lukuyksikkö

Lukuyksikkö 3 muodostuu kuljetushihnasta 12, pulssiantu- li 5 85824 rista 13 ja optiikkayksiköstä 14. Erotusyksikkö 2 toimittaa ruokailuvälineet kappaleittain pituussuunnassa suhteellisen kapealle kuljetushihnalle 12. ’’Suhteellisen kapealla" ymmärretään, että hihna 12 on paljon kapeampi kuin pie-5 nimmän ruokailuvälineen -teelusikan- pituus. Lisäksi on mainittava, että hihnalla 12 on sivuilla reunalevyt, joita ei ole esitetty kuvioissa, ja että näiden reunalevyjen välinen leveys muodostaa kuljetushihnan 12 tehollisen "suhteellisen kapean" leveyden. Hihnaa 12 käytetään moottoril-10 la 15. Pulssianturi 13, kuvio 2, muodostuu sinänsä tunnetusta yksiköstä, joka käsittää sektorilevyn 16 ja lukuhaa-rukan 17. Levy 16 on mekaanisesti synkronoitu kuljetushihnan 12 kanssa käyttämällä sitä hammastetulla käyttöpyöräl-lä ja hammashihnalla 18. Lukuhaarukka 17, joka muodostuu 15 valoherkästä transistorista ja valodiodista, synnyttää pulsseja sektorilevyn 16 jokaisella varjostuksella ja vastaavasti läpivalaisulla. Pulssitaajuus on suorassa suhteessa kul-jetushihnan nopeuteen. Pulssileveys, eli jokaisen ohjausyksikön samanlaisten tasojen välinen leveys, edustaa väli-20 matkaa tai pituutta. Optiikkayksikköä 14 ja kuljetushihnan 12 siihen kuuluvia osia kuvataan seikkaperäisemmin seu-raavassa.

Lajitteluyksikkö 25 Lajitteluyksikkö 4 käsittää neljä läppää 20A-D ja neljä vaihdetta 21A-D. Läppiä käytetään sähkömagneeteilla 22A-D ja vaihteita sähkömagneeteilla 23A-D. Läpät 20A-D työntävät ruokailuvälineet pois kuljetushihnalta 12, niin että ne joutuvat oikeaan ruokailuvälinelokeroon tai laatikkoon 24A-30 D. Tietokoneohjelma huolehtii siitä, mikä läppä käännetään oikealla hetkellä. Jos ruokailuväline on oikeinkäännetty, mikä siinä tapauksessa on huomioitu optiikkayksikössä 14 ja mikrotietokoneessa, liukuu ruokailuväline alas yhteen ylemmistä ruokailuvälinelaatikoista 24A, 24B, 24C tai 24D 35 (jokaisella ruokailuvälinetyypillä on kaksi toistensa yläpuolelle sijoitettua ruokailuvälinelaatikkoa 24A-D) jokaisessa lajitteluryhmässä olevista molemmista liukuradoista oikeanpuoleisen kautta. Näitä ratoja tai liukukouruja on 6 85824 merkitty 25A-D. Jos ruokailuväline sitävastoin on väärin-käännetty, mikä siinä tapauksessa myös on huomioitu mainituissa tunnusteluyksiköissä, käännetään kyseinen vaihde 21A-D ja siihen kuuluva sähkömagneetti 23A-D siten, että 5 ruokailuväline sen sijaan ohjataan vasemmanpuoleiseen liu-kukouruun 26A, 26B, 26C tai 26D, niin että ne kulkevat kääntölaitteiden 27A-D kautta, ennenkuin ne oikeinkäännet-tyinä joutuvat ruokailuvälinelaatikoiden alemmassa rivissä olevaan oikeaan laatikkoon. Kun laatikot ovat täynnä, 10 osoittaa tarkkailuyksikkö tämän, minkä jälkeen ne vaihdetaan käsin tai automaattisesti.

Neljän lajitteluläpän 20A-D lisäksi on myös hylkäysläppä 19» joka sijaitsee ennen lajitteluläppiä. Hylkäysläppää 19 15 käyttää sähkömagneetti 19A ei ohjelmoitujen, eli ei tunnistettavien esineiden palauttamiseksi ja tietyissä tilanteissa myös oikeiden ruokailuvälineiden palauttamiseksi laatikkoon 8 kourun 19B kautta, ennen kaikkea sellaisten ruokailuvälineiden palauttamiseksi, joita ei ole erotettu tehokkaas-20 ti toisistaan erotusyksiköllä, vaan syötetään eteenpäin siten, että ne limittävät toisiaan kuljetushihnalla 12. Lu-kuyksikkö ei voi yksilöidä sellaisia limittäviä ruokailuvälineitä ja ne palautetaan siksi laatikkoon 8 kourun 19B kautta.

25 lajiteltaessa ruokailuvälineitä pois kuljetushihnalta 12 voi syntyä tiettyjä ongelmia, jos laitteisto ei ole oikein rakennettu. Syntyy esimerkiksi ongelma, jos läpät 20A-D eivät ehdi vaihtua ruokailuvälineiden tullessa tiheästi tai 30 jos läpät ovat sopimattomasti sijoitetut. On osoittautunut sopivaksi muodostaa laite siten, että jokaisen läpän 20A-D pystysuora kääntöakseli kohtaa ruokailuvälineet, kuten selviää kuviosta 10, joka esittää lajitteluyksikköä. Myös vaihteet, kuten kuviossa 10 viitenumerolla 21 merkitty vaihde, 35 on järjestetty siten, että ne kohtaavat ruokailuvälineet sillä päällä, johon pystysuora kääntöakseli on järjestetty. Vaihde 21 on lisäksi järjestetty siten, että se normaali-asennossa pitää sekä oikeanpuoleisen että vasemmanpuoleisen li 7 85824 molemmista liukuradoista 25 ja 26 vastaavia ylempää ja alempaa lajittelulaatikkoa kohti avoimina. Ruokailuvälineitä ohjataan tässä tapauksessa läpällä 20 ja kuljetushihnan 12 suhteen vinoon asennetulla liukuradalla 20X oikeanpuoleis-5 ta liukukourua 25 kohti. Kun vaihde 21 muutetaan kääntämällä vaihdetta sen kääntöakselin ympäri, sulkeutuu kanava 25 ylempään laatikkoon ja sen sijaan ruokailuvälineet ohjataan vasempaa kanavaa 26 kohti. Sen johdosta, että vaihteen 21 kääntöakseli osoittaa ruokailuvälineiden virtaussuuntaa 10 vasten, voi vaihde ohjata ruokailuvälineet oikeaan liukukou-ruun 26 liikkeensä aikana. Valittaessa kourun 20X muotoa on otettava muun muassa huomioon ruokailuvälineiden pituus, niin että ne voivat kääntyä, eli muuttaa suuntaansa liikkeensä aikana kiilautumatta kiinni tai asettumatta poikit-15 tain. Siitä syystä tulee kulman a olla suurempi kuin kulman h, mikä vuorostaan tarkoittaa sitä, että kanava 20X ka-penee vaihdetta 21 kohti. On osoittautunut sopivaksi, että kulma a on noin 45°, kulma b noin 60°, kun taas läpän 20 vinouden kuljetushihnan 12 suhteen tulee parhaiten olla noin 20 30° . Yhdessä muodostavat siten läppä 20, liukuradan 20X oikeanpuoleinen seinämä 20Y ja vaihde 21 hyväksyttävän tasaisen ohjauspinnan ruokailuvälineille. Sekä läpät, vaihteet että ohjauspinnat voidaan kuitenkin tehdä myös kaareviksi.

25

Toinen ongelma, joka voi syntyä tämän tyyppisissä lajittelu-laitteissa, on se, että veitsenterä kiilautuu kiinni hylkä-ysläpän 19 ja läpän 20D alle, jotka on tarkoitettu veitsien lajittelua varten. Tämä ongelma voidaan kuitenkin eliminoi-30 da, jos laitteisto muodostetaan sellaiseksi kuin on kaavi-ollisesti esitetty kuviossa 11. Tässä kuviossa esitetään hylkäysläppä 19 ja viimeinen lajitteluläppä 20D. Hylkäys-läppä 19 on järjestetty välittömästi taittorullan 12A jälkeen, jossa kuljetushihna siirtyy ylöspäin kaltevalta osal-35 ta täysin tasaiselle ooalle. Kun veistä kuljetetaan ylöspäin kaltevaa osaa 12B terä eteenpäin, kohoaa terä hihnasta, kun veitsi ohittaa taittorullan 12A. Täten poistetaan se vaara, että veitsenterä kiilautuisi kiinni läpän 19 ja- 8 85824 ja hihnan 12 väliin, jos läppä 19 kääntyy. Samasta syystä loppuu kuljetushihna 12 välittömästi ennen viimeistä läppää 20D. Sen sijaan johdetaan veitset liukupinnalle 12C, joka on järjestetty jonkin verran alemmalle tasolle kuin 5 hihnan 12 yläpinta. Myös tässä tapauksessa saavutetaan se vaikutus, että veitsenterät, jos veitset tulevat terä edellä, sijaitsevat korkeammalla tasolla kuin alusta, kun läppä 20D kääntyy, minkä johdosta vältetään toivotulla tavalla veitsenterän kiilautuminen kiinni läpän 20D alle.

10

Optiikkayksikkö

Kuvio 3 esittää optiikkayksikön 14 yleisen rakenteen, joka varsinaisesti muodostuu kahdesta optiikkayksiköstä, nimittäin yksiköstä ruokailuvälineen ääriviivan optiseksi tun-15 nustelemiseksi, kun ruokailuvälinettä tarkastellaan ylhäältä, ja yksiköstä ruokailuvälineen optiseksi tunnustelema-seksi sivulta, tarkemmin määriteltynä sen korkeus kuljetus-hihnan 12 suhteen. Näitä yksiköitä kutsutaan seuraavassa termeillä ääriviivaopto 30 ja vastaavasti korkeusopto 31.

20 Tunnustelu tapahtuu dynaamisesti, eli ruokailuvälineiden ollessa liikkeessä optiikkayksikön 14 suhteen.

Ääriviivaopto Ääriviivaoptoon 30 kuuluu yhteinen valolähde 32 ja kaksi-25 kymmentäneljä kappaletta valoherkkiä transistoreja 33, joihin vaikuttavat valolähteestä 32 tulevan valon infrapunai-set komponentit. Valolähde muodostuu halogeenilampusta 34, joka on järjestetty alaspäin suunnatusta pystysuorasta lasilevystä 35 muodostuvan valonohjaimen yläpuolelle. Lasi-30 levy 35 on yhtä leveä kuin hihna 12.

Ääriviivaopton 30 alueella kuljetushihnan 12 rata muodostaa U-muotoisen silmukan 36, kuvio 4. Tämän silmukan 36 sisällä on valoherkät transistorit 33 järjestetty pitimeen 37.

35 Ne on järjestetty siksak-asentoon, niin että ne peittävät hihnan leveyden, koska niiden ulkoläpiraitta ei salli niiden järjestämistä yhteen riviin rinnakkain, jos haluttu jako -2 mm- on voitava saavuttaa. Sen sijaan on jokainen valo-

II

9 85824 herkkä transistori 33 varustettu valojohtimella 38, joka muodostuu pitimeen 37 poratusta kanavasta. Suuaukoista, jotka muodostavat yksirivisen valopalkin 40 peitelaatassa 39 olevan raon alle, lähtevät valonjohtokanavat 38 vinosti 5 alaspäin kyseisiin valoherkkiin transistoreihin 33. Valo-palkki 40 ulottuu koko leveyden yli molempien ei esitettyjen sivulevyjen välillä, jotka levyt rajoittavat kuljetus-hihnan 12 käytettävissä olevan leveyden. Vaiopalkki 40 on kohtisuora hihnan 12 kuljetussuunnan suhteen. Valonjohto-10 kanavien 38 asemesta voidaan valonjohtimina vaihtoehtoisesti käyttää taipuisia muovisauvoja tai optisia kuituja valoherkkiin transistoreihin 33. Kuljetushihnan 12 ja peite-laatan 39 välille on järjestetty sillan muodostavat liuku-kiskot 43 peitelaatan 39 molemmin puolin. Paria taittopyö-15 rää on merkitty viitenumerolla 44. Valopalkki 40 peitetään läpinäkyvällä kalvolla. Taittopyörien 44 välimatka ei ole suurempi kuin, että myös lyhin tarkkailtava ruokailuväline, tässä tapauksessa teelusikka, voidaan työntää ja vetää silmukan 36 yli kuljetushihnan 12 vasemmanpuoleiselta suoralta 20 osalta sen oikeanpuoleiselle osalle.

Sen johtosta, että valopalkki 40 on sijoitettu poikittain kuljetushihnan 12 liikesuunnan yli, ja että jokainen valo-johdin 38 johtaa valon valopalkista 40 yhteen kahdestakym-25 menestäneljästä valoherkästä transistorista 33, saadaan sama tulos, jos valoherkät transistorit olisi ahdettu yhteen yhdeksi riviksi 2 mm jaolla.

Valoherkät transistorit 33 on kytketty kolmeen ryhmään eli 30 tavuun, jolloin kussakin tavussa on kahdeksan transistoria, kuvio 5. Valoherkkien transistorien 33 herkkyys voidaan säätää säätöpotentiometrillä 47. Jokaisella pulssilla -seuraavassa kutsuttu synkropuissiksi- , jonka pulssianturi 13 synnyttää, pyyhkäistään kaikki kaksikymmentäneljä tran-35 sistoria 33. Ne valoherkät transistorit, jotka valaistaan, kuten esimerkiksi kolme ylempää ja kaksi alempaa ylemmässä ryhmässä kuviossa 5, antavat niihin kuuluvien Schmitt-lii-pasimien 48 jälkeen loogiset nollat. Ne valoherkät tran- 10 85824 sistorit, jotka ovat varjossa, lakkaavat johtamasta ja antavat siitä syystä loogiset ykköset niihin kuuluvien Schmitt-liipaisimien 48 jälkeen. Jokainen tavu valitaan peräkkäin ulkoa mikrotietokoneen 6 kautta, joka ohjaa kolmea valit-5 sinta 50, 51, 52. Ääriviivaoptoon 30 kuuluvat kolme tavua antavat yhdessä optisen leikkauksen tutkitusta esineestä, tai haluttaessa kuvan ylhäältä tutkitusta esineen ohuesta levystä jokaisena pulssianturin ilmoittamana hetkenä -seu-raavassa kutsuttu ääriviivaoptoleikkaukseksi- kahdellakym-10 menelläneljällä bitillä.

Synkropulssit, rivi I kuviossa 7, synnyttävät jakson (pyyh-käisypulssin, rivi III kuviossa 7) mikrotietokoneeseen 6. Mikrotietokoneen ohjelman mukaan on valoherkät transistorit 15 33 järjestetty jokaisella jaksolla tekemään havaintoja, var jostaako jokin esine valojohdinpalkkia 40, joka ulottuu poikittain kuljetusradan yli. Ensimmäisellä jaksolla, jossa jokin transistori 33 siihen kuuluvan Schmitt-liipaisimen 48 jälkeen antaa loogisen ykkösen loogisen nollan asemesta 20 sen johdosta, että jotakin palkissa 40 olevista valo johdinautoista varjostetaan, alkaa kuljetushihnalla 12 palkin 40 yli eteenpäin syötettävän esineen lukeminen. Tästä pisteestä lähtien luetaan optoleikkauksia peräkkäin synkropuissien ohjelmoidulla jaolla. Tämä kuvataan graafisesti kuvion 7 25 rivillä IV. Jotta pyyhkäisysysteemi reagoisi nopeasti, kun esine, esimerkiksi lusikan tai veitsen kärki, alkaa varjostaa palkkia 40, on pyyhkäisypulssien jako tiheämpi ennen ensimmäistä pyyhkäisyä, joka antaa loogisen ykkösen. Jokaisella seuraavalla pyyhkäisyllä luetaan optoleikkaus, jol-30 loin jokaista optoleikkausta edustaa binäärisana, jota seu-raavassa kutsutaan optoleikkaussanaksi. Tutkittava esine tavallaan suikaloidaan joukoksi levyjä, joista jokaista edustaa ääriviivaoptoleikkaussana. Optoleikkauksien jako on suoritusmuodon mukaan noin 5 mm. Jokainen looginen yk-35 könen optoleikkaussanassa vastaa pituusyksikköä ja optoleikkaus sanassa olevien loogisten ykkösten lukumäärä yhteensä antaa mitan esineen fyysiselle leveydelle optoleikkauk-sessa. Näin on asia silloin, kun yhtään loogista nollaa li 11 85824 ei esiinny loogisten ykkösten välissä optoleikkaussanassa. Mikäli myöhemmin olisi tällainen tapaus, on tutkittavassa esineessä reikä tai välitila, kuten esimerkiksi on laita tutkittaessa haarukkaa.

5

Kuitenkin voi ruokailuvälineen paikka hihnalla vaihdella. Joskus on ruokailuväline keskellä, joskus enemmän jommalla kummalla sivulla, riippuen sattumasta. Alkuperäisessä muodossaan ei optoleikkaussanaa voida siksi käyttää vertaami-10 seen mikrotietokoneen päämuistiin tallennetun optoleikkaus-sanan kanssa.

Ennenkuin optoleikkaussana tallennetaan mikrotietokoneen laskentamuistiin tietoväylän 49 kautta, kuva 5, muutetaan 15 kaikki optoleikkaussanat, niin että kaikkien tutkittujen esineiden voidaan sanoa saavan yhteisen oikeanpuoleisen reunan. Kuvallisesti esitettynä siirretään esine elektronisesti oikealle, samalla kun näitä vääristetään, jos ääriviiva on kaareva, jolloin ne saavat suoran oikeanpuoleisen 20 reunan, mutta muuttumattoman leveyden jokaisessa optoleik-kauksessa. Muutos tapahtuu siten, että optoleikkaussanat siirretään oikealle (myös vasen olisi tietenkin ajateltavissa). Muutos jatkuu tietohitti kerrallaan tunnetun tietotekniikan mukaisesti ja mikrotietokoneen käskyjen mukaisesti 25 siihen asti, kunnes on looginen ykkönen ensimmäisenä bittinä, ensimmäinen varjostus reunasta lähtien, eli kauimpa-na oikealla optoleikkaussanassa.

Edellä kuvattua pyyhkäisyä ja suikalejakoa optoleikkaussa-30 noiksi, optoleikkaussanojen muuttamista ja esineen vääristymää kuvataan kuvioissa 8A ja 8B sekä 9A ja 9B. Muuttaminen ja ääriviivaoptoleikkaussanojen asteittainen tallennus jatkuu, kunnes mikään valoherkkä transistori 33 ei enää ilmaise loogista ykkästä, eli siihen saakka, kunnes mikään 35 valoherkkä transistori 33 ei ole enää varjostettu, opto-leikkaus n kuvioissa 8A ja 8B.

12 85824

Korkeusopto

Korkeusoptolaitteistoon 31, kuvio 3, kuvio 4 ja kuvio 6, kuuluu toisaalta ohjain 61 ja toisaalta valitsin 65. Kahdeksaa pinottua valodiodia on merkitty 60a-h. Ohjaimella 5 61 valodiodeja 60a-h käytetään peräkkäin alkaen alimmasta valodiodista 60a. Tutkittavaa esinettä merkitään viitenumerolla 66 kuviossa 6. Jokaista valodiodia 60a-h vastaa määrätty valoherkkä transistori 62a-h. Valoherkät transistorit 62a-h on pinottu samalla tavalla kuin valodiodit 60a-h, 10 kuvio 4.

Samassa järjestyksessä kuin ohjain 61 aktivoidaan ja valo-diodit 60a-h antavat valopulssin, tunnustelevat vastaavat valoherkät transistorit 62a-h, eli samassa tahdissa kuin 15 jokaiseen valoherkkään transistoriin kuuluva valodiodi antaa valoa. Täten estetään se, että läheiset valodiodit vaikuttaisivat vääriin valoherkkiin transistoreihin valonhajaan-tumisen johdosta. Riippuen siitä, onko valorata valodiodin ja valoherkän transistorin välillä, jotka on järjestetty 20 kumpikin omalle puolelleen kuljetushihnaa 12, kuten esimerkiksi valorata valodiodin 60a ja valoherkän transistorin 62a välillä tai valodiodin 60f ja valoherkän transitorin 62f välillä, suljettu tutkittavalla esineellä vai ei, saadaan Schmitt-liipaisimien 64a-h jälkeen joko loogiset yk-25 köset tai nollat, niin että saadaan korkeusoptoleikkaussa-na, joka valitsimen 65 ja tietoväylän 67 kautta ilmoitetaan mikrotietokoneeseen 6, jossa tieto muuttamatta tallennetaan toistaiseksi. Valitsinta 65 ohjataan mikrotietokoneesta 6. Korkeusopton 31 lukemista selitetään pulssidiagrammissa, 30 kuvio 7, rivit V-XI. Edellytetään, että aika-asteikko näille pulssikäyrille on olennaisesti pienempi kuin muille puls-sikäyrille diagrammissa. Oikeallesiirto johtuu siitä, että korkeusopto 31 on järjestetty välimatkan päähän ääriviiva-opton 30 jälkeen, kuvio 3 ja kuvio 4. Tietty määrä synkro-35 pulsseja ensimmäisen pyyhkäisypulssin jälkeen, joka antoi loogisen ykkösen ääriviivaopton pyyhkäisyssä, rivi III, antavat valodiodit 60a-h valoa peräkkäisesti. Oletetaan, että ainoastaan molempia alempia valoherkkiä transistoreja l! 85824 13 62a, 62b varjostetaan esineellä tutkitussa leikkauksessa. Molempien pulssien summaus antaa mitan esineen korkeudesta kyseisessä vertikaalileikkauksessa, rivi XI.

5 Ohjausyksikkö ja tunnusmerkkien ohjelmointi

Ohjausyksikkö 7, kuvio 1, sisältää näppäimistön 70, jossa on kymmenen numeronäppäintä ja kirjainnäppäintä, näyttöruutu 71, jossa on paikka kahdelle numerolle tai kirjaimelle valokirjoituksella, joukko valvontavalodiodeja 73, ja kah-10 deksan valodiodia 72, jotka edustavat kolmasosaa ääriviiva-optoleikkauksesta tai koko korkeusoptoleikkausta, sekä niihin kuuluvan elektroniikan.

Näppäimistöllä 70 suoritetaan valinta, jos tapahtuu esineen 15 sisäänohjelmointi, antamalla tietty komento näppäimistöllä sekä mikä koodi kyseessä olevalla ruokailuvälineellä kyseessä olevassa asennossa on mikrotietokoneen päämuistissa, esimerkiksi numeroyhdistelmä 10, jos on kysymys teelusikasta, joka on eteenpäin ylöspäin. Lusikka asetetaan sen jälkeen 20 kuljetushihnalle 12 kyseessä olevalla tavalla, minkä jälkeen sen annetaan kulkea optoyksikön 14 ohi. Näyttöruutu 71 antaa osoituksen, että oikea koodi on määrätty. Sisään-ohjelmoinnin jälkeen palautuu systeemi automaattisesti uuden esineen lukemista varten.

25

Ohjelmoinnissa luetaan lusikan ääriviiva ja korkeusprofiili ääriviivaoptolla 30 ja vastaavasti korkeusoptolla 31. Kaikki ääriviivaoptoleikkaukset tallennetaan muunnoksen jälkeen lukumuistiin. Tietyt valikoidut ääriviivaoptoleik-30 kaukset ja korkeusoptoleikkaukset tallennetaan lukumuistiin. Tarkemmin määriteltynä tallennetaan tutkitun esineen korkeus määrätyn synkropulssimäärän jälkeen laskettuna esineen etu-reunasta ilmaistuna digitaalimuodossa. Kaikille ääriviiva-optoleikkaussanoille asetetaan toleranssi ohjelmaan tallen-35 netun taulukon mukaisesti. Toleranssiasetus vaaditaan sen johdosta, ettei valoherkkien transistorien välinen jako ole nolla ja että ruokailuvälineet voivat olla jonkin verran vinossa kuljetushihnalla 12 ja myös alttiina tärinälle jne.

14 85824

Toleranssiasetus merkitsee sitä, että päämuistiin tallennetaan binäärisanoille minimi- ja maksimiarvo. Toleranssi-asetus tapahtuu valituissa ääriviivaoptoleikkaussanoissa ja ne tallennetaan mikrotietokoneen päämuistiin. Samoin 5 tallennetaan myös kaikkien ääriviivaoptoleikkaussanojen summa, niiden optoleikkausten lukumäärä, jotka rekisteröidään kyseessä olevaa ruokailuvälinettä varten, eli pituus, toinen ja kolmas optoleikkaussana laskettuna ensimmäisestä optoleikkaussanasta sekä toinen ja kolmas optoleikkaussana 10 laskettuna viimeisestä optoleikkaussanasta. Kaikille data-tiedoille suoritetaan toleranssiasetus ja ne tallennetaan päämuistiin.

Ruokailuvälineen muodon -eli sen tunnusmerkkien - luonneh-15 timiseksi ei ole välttämätöntä käyttää kaikkia ääriviivaoptoleikkaussano ja, jos tunnusmerkkeihin käytetään muutamia optoleikkauksia, ääriviivaoptoleikkaussanojen summaa sekä tiettyjä tietoja korkeusoptosta. Siksi valitaan ja tallennetaan ääriviivaoptoleikkaussanoista suoritusmuodon 20 mukaan ainoastaan toinen»kolmas sekä toinen ja kolmas lopusta. Korkeusopto 31 käynnistetään ainoastaan tietyn synkro-pulssimäärän jälkeen esineen etupäästä lähtien. Tämä informaatio, joka antaa ruokailuvälineen korkeusmitan tutkituissa leikkauksissa, on riittävä ilmaisemaan sen, onko 25 pöytäveitsen kärki käännettynä eteenpäin vai taaksepäin. Pöytäveitsellä ei nimittäin ole niin selvä ääriviiva, että se valitulla ääriviivaoptovalinnalla antaisi riittävän informaation täysin sopivia tunnusmerkkejä varten. Muita ruokailuvälineitä varten olisi kuitenkin ääriviivaopto 30 30 ja siihen kuuluva elektroniikka täysin riittävä yksilöivien tunnusmerkkien ohjelmoimista ja toteamista varten.

Tällä tavalla ohjelmoidaan jokainen esine sen neljässä erilaisessa ajateltavissa olevassa asennossa hihnalla 12, oi-35 keinkäännettynä eteenpäin, väärinkäännettynä eteenpäin, oi-keinkäännettynä taaksepäin ja väärinkäännettynä taaksepäin. Jokaista sellaista asentoa edustaa yksi koodi tietokoneen päämuistissa olevassa taulukossa ja jokainen koodi,

II

85824 15 joka ennen ohjelmointia syötetään näppäimistöllä 70, vastaa määrättyjä läppiä 20A-D ja tarvittaessa lajitteluyksikössä 4 olevia vaihteita 20A-D, Taulukolla on selväkielisenä seuraava periaatteellinen rakenne.

5

Taulukko 1

Huokailu- Ruokailuvälineen Koodi Läppä Synkropuls- Vaihde väline- asento sien luku- 10 tyyppi määrä läpäl le

Teelusikka Eteenpäin -ylöspäin 10 20A na " " -alaspäin 11 20A na

n Taaksepäin-ylöspäin 12 20A na 21A

15 " " -alaspäin 13 20A na 21A

Ruokalusik- Eteenpäin -ylöspäin 20 20B n^ " " -alaspäin 21 20B n^

" Taaksepäin-ylöspäin 22 20B n^ 21B

" n -alaspäin 23 20B n^ 21B

20 Haarukka Eteenpäin -ylöspäin 30 20C nc ” ” -alaspäin 31 20C nc

M Taaksepäin-ylöspäin 32 20C nc 21C

’· *: " w -alaspäin 33 20C nc 21C

Veitsi Eteenpäin -ylöspäin 40 20D nd 25 " ” -alaspäin 41 20D n^

" Taaksepäin-ylöspäin 42 20D na 21D

" ” -alaspäin 43 20D n^ 21D

Myös tiettyjä virhekoodeja on taulukoituna päämuistiin, jot-30 ka voidaan lukea näyttöruudusta 71· Ohjausyksikössä 7 olevia valodiodeja 72 voidaan käyttää tarvittaessa tarkkaile-maan optoleikkauksia tavu tavulta. Valodiodeja 72 käytetään myös tunnetulla tavalla valoherkkien transistorien 33 ja 63a-h säätämisessä potentiometrien 47 ja vastaavasti 63 35 avulla, kuvio 5 ja kuvio 6,

Ilmaisu ja lajittelu

Esineen ilmaisussa toimii lukuyksikkö 3 periaatteessa samal- 16 85824 la tavalla kuin edellä kuvatussa ohjelmoinnissa. Esineen ääriviivaopto, optoleikkausten lukumäärä ja tietyt korkeus-profiilit luetaan ääriviivaoptolla 30 ja korkeusoptolla 31 täsmälleen samalla tavalla kuin ohjelmoinnissa. Muunnetut 5 ääriviivaoptoleikkaussanat tallennetaan lukumuistiin. Tässä muistissa valikoidaan toinen ja kolmas ääriviivaopto-leikkaussana sekä kolmas ja toinen lopusta ja syötetään yhdessä kaikkien ääriviivaoptoleikkaussanojen summan ja ääri-viivaoptoleikkausten lukumäärän kanssa mikrotietokoneen 6 10 laskentamuistiin ohjelman mukaisesti. Nämä tiedot muodostavat tunnusmerkit optoyksiköllä 14 rekisteröidylle esineelle.

Laskentamuistiin syötettyjä tunnusmerkkejä verrataan pää-15 muistissa oleviin kaikkiin muistilohkoihin. Laskentamuis-tissa olevien tunnusmerkkien ja joidenkin päämuistissa olevien toleranssiasetettujen tunnusmerkkien täsmätessä yhteen saadaan koodi kyseessä olevalle esineelle kyseessä olevassa asennossa. Koodi tallennetaan toistaiseksi.

20

Samalla kun ilmaisu, ruokailuvälineen tunnusmerkkien lukeminen , on päättynyt, selataan nyt koodia etukäteen ohjelmoidun taulukon suhteen, joka taulukon 1 tapaan sisältää erilaisia koodeja, tietoja vastaavista läpistä ja vaihteis-25 ta, ja läppiä vastaavista synkropulsseista, jotka vuorostaan muodostavat mitan välimatkalle ääriviivaoptosta kyseiseen läppään. Kun etsitty koodi on löydetty taulukosta, saadaan synkropulssien lukumäärä, mikä edustaa etäisyyttä siihen läppään 20A-D, joka ohjaa esineen alas hihnalta 12. 30 Vapaa alaspäinlaskija käynnistetään ja asetetaan siihen synkropulssimäärään, joka on saatu taulukosta. Nämä toiminnat suoritetaan ajassa, joka on merkityksetön kuljetus-hihnan nopeuden suhteen.

55 Alaslaskeminen käynnistyy välittömästi ja rupeaa vähentämään, eli laskee alaspäin yhden yksikön joka synkropulssil-la. Kun on tultu nollaan, saadaan keskeytys, eli komento kyseisen läpän 20A, 20B, 20C tai 20D käynnistämiseksi.

li 17 85824

Ruokailuväline on silloin syötetty hihnalla 12 tähän läppään asti, jota käännetään siihen kuuluvalla sähkömagneetilla 22A, 22B, 220 tai 22D. läppä on käännettynä tietyn ajan, jonka määrää ohjelmalaitteisto tai mikrotietokonelait-5 teisto. Sen jälkeen palautuu läppä normaaliasentoon. Tämä kuvataan graafisesti rivillä XII kuviossa 7.

Kun jokin läpistä 20A-D käännetään, etsitään sama koodi uudelleen päämuistissa olevasta analogisesti muodostetusta 10 taulukosta. Tässä taulukossa vastaa joka toinen koodi jotakin vaihteista 21A-D, kun taas muilla koodeilla ei ole mitään vastaavaa vaihdetta. Meidän tapauksessamme on koodeilla 12,13 niihin kuuluva vaihde 21A, koodeilla 22,23 vaihde 21B, koodeilla 32,33 vaihde 21C ja koodeilla 42,43 vaihde 15 21D. Tämä toinen taulukko sisältää myös tiedot tarvitta vasta synkropulssimäärästä, joiden tulee kulua, ennenkuin vaihde käännetään sen jälkeen, kun läppä on käännetty.

Myös tämä käy selville pulssidiagrammista, rivi XIII, kuvio 7* Kun tämä pulssimäärä on kulunut, kääntyy vaihde tie-20 tyksi ennaltamäärätyksi ajaksi ja ohjaa ruokailuvälineen siten, että tämä kääntyy, ennenkuin se laskeutuu tarkoitettuun lokeroon 24A-D.

Laskuri on valmis uutta asetusta varten, kun ohjelmaan mer-25 kitty synkropulssimäärä on kulunut, ennenkuin vaihde kyseisessä tapauksessa käännetään. Järjestelmässä on tavallisesti riittävä määrä laskureita, jotta yksi laskuri, eli ei käynnistetty laskuri on aina käytettävissä esinettä varten, jota tutkitaan ja syötetään eteenpäin hihnalla 12.

30

Ruokailuvälineiden, joita syötetään eteenpäin hihnalla 12, tulee olla tietyllä vähimmäisetäisyydellä toisistaan, jotta mekaaniset lajitteluelementit, eli ensi sijassa läpät ja vaihteet toimivat ongelmattomasti. Tämä vähimmäisetäisyys, 35 synkropuisseinä ilmaistuna, on myös tallennettu päämuistiin. Jos etäisyys on liian pieni, kääntyy hylkäysläppä 19 sähkömagneettia 19A käyttämällä ja se ohjaa esineen laatikkoon 8. Jos kaksi tai useampia esineitä limittää toisiaan hihnalla 12, 18 85824 rekisteröi ääriviivaopto tämän erikoisella ääriviivalla varustetuksi hyvin pitkäksi esineeksi, jonka tuntomerkkejä ei löydy päämuistin mistään muistilokerosta. Myös tässä tapauksessa käännetään hylkäysläppä 18 ja se johtaa molem-5 mat esineet laatikkoon 8. Sama tapahtuu, jos joku ei tunnistettava esine ohittaa lukuyksikön 3.

Näyttöruudulta 71 voidaan lukea, minkä vuoksi hylkäysläppää 19 on käytetty. Tietty valittu kirjainyhdistelmä merkitsee 10 sitä, että tutkittu tuntomerkki ei täsmää yhteen minkään päämuistissa olevan toleranssiasetetun tunnusmerkin kanssa, millä vuorostaan voi olla useita syitä. Voi esimerkiksi olla kysymys siitä, että on kulkenut ohi jokin esine, joka ei kuulu laatikossa 8 olevaan valikoimaan, että kaksi tai 15 useampia esineitä on limittänyt toisiaan hihnalla 12, tai että yksi tai useampia valoherkkiä transistoreja ovat hiukkasten tai vastaavien peittämiä jne. Toinen valittu kirjainyhdistelmä näyttöruudussa 71 merkitsee sitä, että kaikki laskurit ovat varattuja (mitoituskysymys). Kolmas kir-20 jainyhdistelmä merkitsee sitä, että ruokailuvälineet tulevat liian tiheästi peräkkäin hihnalla, ja neljäs kirjainyhdistelmä merkitsee sitä, että ruokailuväline on liian pitkä kahden toisiaan seuraavan läpän 20A-D väliseen etäi-syyteen verrattuna.

l!

Claims (11)

85824 19 PATENTΤ1VAATIMUKSET

1. Laite ruokailuvälineiden lajittelemiseksi, jotka on tarkoitettu vietäviksi laitteen sisään lajittelemattomina ja 5 otettaviksi ulos lajiteltuina, tunnettu a) syöttöyksiköstä (1), johon kuuluu säiliö (8), johon lajittelemattomat ruokailuvälineet voidaan kaataa, ja elimet, (9), joiden avulla ruokailuvälineet otetaan lajittelemat-10 tornina säiliöstä; h) erotusyksiköstä (2), johon kuuluvat elimet (10,11) syöttöyksiköstä (1) otettujen ruokailuvälineiden erottamiseksi toisistaan ja niiden järjestämiseksi jonoon peräkkäin; 15 c) lukuyksiköstä (3), joka käsittää toisaalta kulkevan kul-jetushihnan (12), jolle erotusyksikkö (2) on järjestetty toimittamaan ruokailuvälineitä jonoon peräkkäin, toisaalta pulssianturin (13) ja toisaalta optiikkayksikön (H), jol- 20 loin kuljetushihnalla (12) on leveys, joka on olennaisesti pienempi kuin ruokailuvälineiden pituus, pulssianturi (13) antaa pulsseja hihnanopeuteen suhteutetussa tahdissa, ja optiikkayksikkö (14) käsittää valolähteen (32) ja optoelek-tronisen elimen (33) ruokailuvälineen ääriviivan lukemi- 2.b seksi; d) lajitteluyksiköstä (4), johon kuuluvat lajitteluelimet (20,25,26), joiden avulla ruokailuvälineet johdetaan jokaiselle ruokailuvälineelle määrättyyn vastaanottajaan (24); 30 e) palautusyksiköstä (5), jossa ei tunnistetut esineet erotetaan lajittelulaitteesta eli palautetaan takaisin syöttö-yksikköön (1); 35 f) ohjausyksiköstä (7), joka on kytketty tietokoneyksikköön (6) sekä varustettu näppäimillä (70) tietokoneyksikön ohjaamiseksi; sekä 20 85824 g) mainitusta tietokoneyksiköstä (6), joka on yhteydessä ohjausyksikköön (7), pulssianturiin (13), optoelektroni-siin lukulaitteisiin (33) ja lajitteluyksikköön (5), jolloin tietokoneyksikkö on järjestetty rekisteröimään ruo- 5 kailuvälineen luettujen ääriviivojen tunnusmerkit, vertaamaan näitä tunnusmerkkejä sisäänohjelmoituihin tunnusmerkkeihin sekä vertailun tuloksesta riippuen vaikuttamaan la-jitteluyksikön (5) niihin liittyviin lajitteluelimiin (20, 25, 26). 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöyksikkö (1) käsittää kaltevan kuljetus-hihnan (9), jonka avulla ruokailuvälineet syötetään ylös säiliöstä (8) ja välineet ruokailuvälineiden karkeaerotta- 15 miseksi mainitun kulketushihnan (9) poikittaissuunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunne ttu siitä, että mainitut elimet käsittävät pyörivän harjan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että erotusyksikkö (2) käsittää ainakin kaksi peräkkäin järjestettyä erotuselintä (10,11), joiden avulla ruokailuvälineet syötetään eteenpäin pituussuunnassa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että peräkkäin järjestetyt erotusyksiköt muodostuvat kuljetushihnoista (10,11), joita käytetään eri nopeudella, mikä aikaansaa sen, että ruokailuvälineet erotetaan toisistaan. 30

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunne ttu siitä, että lukuyksikkö (3) käsittää optoelektroniset tunnustelu- ja tunnistuselimet, joihin kuuluu mainittu optiik-kayksikkö (14) ja elektroniset elimet optisesti tunnustel- 35 lun, ruokailuvälineen muotoa käsittelevän informaation muuttamiseksi tunnusmerkeiksi, jotka käsittävät valikoidun digitaalisen informaation, ja että tietokoneyksikössä (6) on muistielimet, jotka voivat tallentaa tunnusmerkit vastaavan |i 21 85824 valikoidun informaation muodossa kaikista valikoimassa esiintyvistä ruokailuvälineistä niissä pääsuunnissa, jotka ruokailuväline voi ottaa lukuyksikön kuljetushihnalla, niiden vertaamiseksi tutkimuksessa saatuihin tunnusmerkkeihin. 5

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu ensimmäisestä tunnusteluelimestä, joka käsittää ruokailuvälineen liikeradan alle järjestetyn, valoatunnistavista elimistä muodostuvan ensimmäisen palkin (40) kuljetushih- 10 nan päällä lepäävän ruokailuvälineen ääriviivan tunnustele-miseksi ja toisesta tunnusteluelimestä, joka käsittää ruokailuvälineen liikeradan sivulle järjestetyn, valoatunnistavista elimistä muodostuvan toisen palkin (62a-h) ruokailuvälineen korkeusprofiilin tunnustelemiseksi. 15

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen palkki on järjestetty lukuyksikön sisällä sijaitsevassa kuljetushihnassa olevan mutkan alueelle. 20

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että lukuyksikön sisälle järjestetyn kuljetushihnan nopeuteen suhteutettuina hetkinä mainitussa ensimmäisessä palkissa olevat valoatunnistavat elimet on järjestetty te- 25 kemään havaintoja, että on järjestetty elimet ilmoittamaan aktivointitila ainakin tiettyinä valikoituina hetkinä, jotka edustavat vastaavaa määrää esineen optisia leikkauksia, tietokoneyksikköön (6) binäärisanojen muodossa, joista jokainen edustaa ruokailuvälineen mittaa kyseisessä leikkauk- 30 sessa ja joka yhdessä mahdollisten lisätietojen kanssa muodostaa ruokailuvälineen digitaaliset tunnusmerkit.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että binäärisiä lukuja muutetaan, kunnes luvun en- 35 simmäinen numero tulee loogiseksi ykköseksi, ennenkuin siten muodostettu binäärisana siirretään tietokoneyksikössä olevaan laskentamuistiin. 22 85824

11* Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaista ruokailuvälinetyyp-piä varten tallennetaan ainakin kaksi tunnusmerkkiä tietokoneen muistiyksikköön, nimittäin ainakin yksi tunnusmerk-5 ki lukuyksikön sisällä olevalla kuljetushihnalla eteenpäin olevaa ruokailuvälinettä varten ja ainakin yksi tunnusmerkki taaksepäin olevaa ruokailuvälinettä varten, ja että la-jitteluyksikössä (4) olevat lajitteluelimet käsittävät läpät (20a-d), jotka on järjestetty johtamaan tunnistetut 10 ruokailuvälineet pois kuljetushihnalta, sekä vaihteet (21a- d), jotka on järjestetty läppien ja ruokailuvälineiden vastaanottajien (8) väliin ohjaamaan tietyt ruokailuvälineet siten, että kaikki ruokailuvälineet suunnataan samalla tavalla vastaanottajissa (8). Il 85824 23