FI84733C - Foerfarande foer reglering av ett slipverk. - Google Patents

Description

84733

MENETELMÄ HIOMAKONEEN SÄÄTÄMISEKSI - FÖRFARANDE FÖR REGLE-RING AV ETT SLIPVERK

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä. Eräs tällainen menetelmä tunnetaan julkaisusta DE-OS 33 25 049. Kuten yleisesti tunnettua, asetetaan tällaisessa menetelmässä hiomakivi tietylle korkeudelle hioma-altaaseen kerääntyneessä puuhiokkeessa konsis-tenssin (ainetiheyden) ollessa 2-3 %. Periaatteessa on tunnettua, esim. julkaisusta DE-OS 36 00 203, hioa niin, eli säätää puuhionnan käyttötehon määrätty riippuvaisuus suhteessa saatuun puuhiokemäärään, että hiomakoneen ominaistyö-tarve, eli käytetyt kWh:t tonnia kohti, on mahdollisimman vakio.

Ensin mainitussa julkaisussa vaikutetaan edelleen, ominais-työtarpeesta riippuen, puuhiokkeen lämpötilaan joko hioma-altaassa tai suihkutusvedessä tai puukuilussa hiomaolosuh-teiden pitämiseksi mahdollisimman vakioina. Puuhiokeproses-sin häiriöt ovat nimittäin, sen jälkeen kun ne ovat saavuttaneet tietyt mittasuhteet, useimmiten erittäin vaikeita (eli vasta pitkän ajan kuluessa) säätää, joten keskimäärin prosessitulos tulee suhteellisen huonoksi. Puuhiokkeen mur-tolujuus tai kuivatusominaisuudet vastaavat ainakin osittain vain heikosti vaatimuksia.

Tämän keksinnön tehtävänä on parantaa säätöä niin, että säätötoimenpiteet voivat tapahtua oikea-aikaisesti tai niin tehokkaasti, että hiomakoneessa vältetään suuremmat puuhiokkeen valmistuksessa esiintyvät häiriöt.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti patenttivaatimuksen määrittelemillä tunnusmerkeillä.

2 84733

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti edullisen sovellutusmuotoesimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Kuv. 1 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisesta hioma-koneesta, johon on liitetty säätökomponentti.

Kuv. 2 osaa poikkileikkauksesta suurennettuna hioma-altaan kohdalla.

Kuviossa 1 on esitetty periaatteellisesti jatkuvatoiminen hiomakone, jossa puupöllejä syötetään kuljetushihnalla 31 syöttökuiluun, joka on sivuilta rajoitettu kuljetinketjuilla 30.

Kuljetinketjut 30 painavat, moottorien 33 käyttäminä, puupöllejä kuilussa 26 hiomakiveä 2 vasten, joka työstää puupölleistä, vesisuihkun vaikuttaessa suuttimien 25 kautta, hioma-altaaseen kertyvää puuhiokesuspensiota. Puuhiokesus-pension korkeutta hioma-altaan 8 poistokohdassa säädetään paineanturin 11 avulla säätimellä 22, joka ohjaa säätömoot-torin 12 venttiiliä 10 hioma-altaan poistojohdossa 9. Pinta-lautojen rouhinnan vuoksi on ennen poistojohtoa 9 rakennettu lastunhienonnin 24, jonka pyörivä terä toimii yhdessä kiinteiden terien 23 kanssa. Johdon 3 kautta syötetään hioma-altaaseen laimennusvettä, jota suihkutetaan suuttimilla 7. Laimennusveden, joka yleensä on teollisuuslaitoksen paluu-vettä, lämpötila on säädettävissä kylmävesitäydennyksellä johdon 4 ja säätimellä 1 ohjattavan venttiilin 5 avulla.

Anturi 6 ilmoittaa lämpötilan hioma-altaassa säätimelle 1, jolla pidetään hioma-altaassa olevan puuhiokesuspension lämpötila olennaisesti vakiona, esimerkiksi n. 85°. On osoittautunut, että hioma-altaassa olevan puuhiokesuspension oikein korkea lämpötila (hioma-allaslämpötila) on hyvälle hiomaprosessille erittäin edullista. Voidaan sanoa, että 3 84733 mitä korkeampi lämpötila hioma-altaassa on, sitä korkeampi on myös lämpötila hiomavyöhykkeessä hiomakiven kohdalla. Vastaavasti tulee myös puuhiokkeen laatu paremmaksi. Kuitenkaan lämpötilaa ei saa valita tai nostaa niin korkeaksi, että se johtaa voimakkaaseen höyrystymiseen hiomavyöhykkeessä, jota höyrystymistä tunnetusti osittain tapahtuu. Siinä tapauksessa aikaansaa kivi karkealla kuitujen irtire-päisyllä. puunliitoksesta kuitukappaleita tai lyhyitä kuituja, kun kuitenkin pyritään siihen, että tasaisella hiomisella aikaansaadaan suhteellisen pitkiä kuituja sisältävä puuhiokesuspensio. Kuitenkaan lämpötila ei saa tällaisessa avoinrakenteisessa hiomakoneessa, joka toimii vain normaali-ilmanpaineessa, missään tapauksessa ylittää n. 90-95° rajaa. Lämpötila-anturin 6 ja säätimen 1 avulla huolehditaan siitä, että lämpötila ei hioma-altaassa nouse liian paljon.

Vakiona pysyvän ominaistyötarpeen säädössä on tunnetusti kiven käyttötehon ja puunsyötön välillä kytkentä, jolloin kiven käyttöteholle on asetettava mahdollisuuksien mukaan yläraja. Tosin halutun vakiona pysyvän ominaistyötarpeen vuoksi syntyy tilanne, jossa kiven käyttöteho ylittää tämän ylärajan. Hiomakiven 2 karkeudesta (teräsyvyydestä) riippuen tapahtuu enemmän tai vähemmän voimakas puun kuumeneminen hiomavyöhykkeessä, eli puukapuloiden peittämällä, hiomakiven 2 yläpinta-alueella. Edellä esitetyillä toimenpiteillä rajoitetaan lämpötilan nousu niin pitkälle, että se ei johda puun "palamiseen", eli ruskistumiseen. Tästä huolimatta ei hiomakiven käyttötehoa ja siten myös puunsyötön käyttötehoa voida aina tällä tavalla oikea-aikaisesti kontrolloida. Syöttö-moottorin virranotto on pyörimismomentin funktio ja siten myös epäsuorasti hiomapaineen funktio. Käyttökivipurevuuden hetkellinen muutos johtaa pakotetusti hiomapaineen ja kiven käyttötehon muutokseen. Jos kiven käyttöteho nousee yli arvon joka asettuu säädön ylärajalle mitä tulee vakiona pysyvään ominaistyötarpeeseen, toimii hiomakone maksimaalisella puunsyötöllä, joka voi olla tällöin jo niin suuri, 4 84733 että hiomakiven kohdalle saattaa syntyä epästabiilit tai muuten ei-hyväksyttävät olosuhteet.

Hiomakiven 2 upotusyvyys vaikuttaa siten käyttökiven hetkelliseen purevuuteen ja siten myös hiomakoneen energiatarpeeseen .

Kuten kuviossa 2 on esitetty, voidaan hiomakiven 2 upotussyvyyttä hioma-altaaseen 8 kerääntyneessä puuhiokesuspensiossa säätää väliseinään 14 kääntyvästi kiinnitetyllä sulkuläpällä 15 riippuen hioma-altaan konsoliin 18 laakeroidusta askel-moottorista 17, käyttöhammaspyörän 19 ja hammastangon 20 välityksellä. Tällöin hammastanko 20 liikuttaa molempiin päi-hinsä nivelöityjen välivipujen 21 välityksellä sulkuläppää 15. Ohjaus tapahtuu säätimestä 22 riippuen johdon 23 kautta, paluusignaali voi seurata painevastaanottimen 27 ja johdon 28 avulla, mutta myös tässä esittämättömien, pitkin hammas-tankoa 20 järjestettyjen induktiivisten asennonilmaisimien välityksellä.

Sulkuläppäsäätö ottaa keksinnön mukaisesti käyttömoottorien 33 syöttövirrasta i riippuen ketjut 30 mukaan säätökonsep-tiin seuraavalla tavalla:

Syöttövirtaa i varten on annettu ylempi ja alempi raja-arvo, joiden on oltava kullekin hiomakoneelle vapaasti valittavissa. Kun syöttövirta i liikkuu näiden rajojen sisällä, pysyy sulkuläppä 15 keskiasennossa, joka vastaa kokemusten mukaan optimaalista kiven upotussyvyyttä. Mikäli syöttövirta i ylittää ylärajan pidempään kuin annetun (muunneltavan) ajanjakson niinikään annetulla (muunneltavalla) määrällä, liikkuu sulkuläppä 15 määrätyn määrän oikealle ja puuhiokkeen taso altaassa 8 alenee. Mikäli määrätyn (muunneltavan) ajan jälkeen yläraja edelleen ylittyy, laskee sulkuläppä 15 jälleen tietyn määrän. Ylärajan ylittyessä pidempään jatkuu prosessi niin pitkään, kunnes sulku- 5 84733 läppä on saavuttanut syvimmän asentonsa, joka vastaa pienintä sallittua kiven upotussyvyyttä. Myös turvallisuussyistä on ylimääräinen, sopivimmin mekaaninen rajoitin alaspäin välttämätön.

Syöttömoottorivirran alituksen yhteydessä tapahtuu periaatteessa sama säätöprosessi, mutta päinvastaisessa suunnassa, eli sulkuläpän 15 avulla nostetaan porrasmaisesti puuhioke-suspension tasoa altaassa 8 aina maksimiasentoon asti. Mikäli syöttövirta palaa säätöprosessin laukaisevan raja-arvon alituksen tai ylityksen jälkeen jälleen määrätyksi ajaksi normaalialueelle, liikkuu sulkuläppä taas keskiasentoonsa (yleensä lähtöasento).

Claims (1)

1. 6 84733 PATENTTIVAATIMUS Menetelmä puuhiomakoneen säätämiseksi, jossa tapahtuu puu-hiomakoneen ominaistyötarpeen säätö mahdollisimman vakiona pysyvään arvoon, niin että kiven käyttötehon (, P2) ja puunsyötön käyttötehon välillä on kytkentä, jolloin puun-syötön käyttö tapahtuu sähkömoottoreiden avulla ketjuilla tai sen tapaisilla, hampaiden avulla puukappaleisiin tarttuvilla työntöelementeillä, tunnettu siitä, että puunsyötön (ketjut 30) käyttömottorin (33) virranoton ylemmän raja-arvon ylittyessä allasaineen tasoa lasketaan mahdollisesti porrasmaisesti allasaineen minimiraja-arvoon, kunnes ylempi raja-arvo alittuu ja että puunsyötön käyttömoottorin virranoton alemman raja-arvon alittuessa toimitaan päinvastoin . 7 84733 Förfarande för regiering av ett slipverk, varvid en regiering av det specifika arbetsbehovet hos slipverket sker pä ett sa konstant värde som möjligt, sä att ett samband föreligger mellan stendrivningseffekt (P^, och driveffekten för trä- matningen, varvid trämatningsdriften sker medelst elmotorer över kedjor eller andra i tandingrepp med rundveden stäende matningselement, kännetecknatav att vid över-skridande av ett övre gränsvärde hos strömupptagningen hos drivmotorn (33) för trämatningen (kedjor 30) sänkes nivan hos tragmassan eventuellt i steg tills man underskrider detta övre gränsvärde ooh tili ett minimalt gränsvärde för träg-massenivan, ooh att förloppet sker omvänt vid underskridande av det undre gränsvärdet hos strömupptagningen hos drivmotorn för trämatningen.