FI84238B - Anordning foer centrering av laongstraeckta rundstycken med avvikande diametrar. - Google Patents

Description

84238

Laite eri läpimittaisten, pitkänomaisten pyöreiden kappaleiden keskiointiin. - Anordning för centrering av längsträckta rundstyeken med avvikande diametrar.

Keksintö on laite eri läpimittaisten, pyöreiden puu-, metalli-tai muovikappaleiden, joita aiotaan työstää orientoituen liik-kumattomasti kiinnitettyjen pyöreiden kappaleiden keskeisiin pitkittäisakseleihin, automaattiseen mekaaniseen keskiöintiin ja kiinnitykseen. Tässä voi olla kyse pyöröpuun rungonympä-ryksen tasoituksesta, mutta myös hammastuspintojen tasoituksesta tai niiden viistoamisesta, esimerkiksi putkenpäiden, tarkoituksena valmistella hitsaussaumoja.

Konkreettinen esimerkki sellaisesta työstöstä on juurenpuoleis-ten puunrunkojen päiden pyöreäksijyrsiminen, jotta saataisiin tasoitettuja pyöröpuita niiden ongelmattomaan jatkotyöstöön. Sellainen laite puunrunkojen juurilisäkkeiden jyrsimiseksi on kuvailtu DE-OS 33 06 569:ssä, missä kulloista liikkumattomasti kiinnitettyä puunrunkoa kiertää sen juurenpuoleisessa päässä jyrsimistyökalu. Tässä puunrunko tukeutuu kahteen aksiaalisesti peräkkäin sijoitettuun tukilaakeriin ja kiinnittyy vääntölujas-ti jyrsimisen aikana ylhäältä vaikuttavalla pidättimellä.

Jotta voitaisiin olla varma, että läpimitoiltaan erilaiset puunrungot aina ovat samalla akselilla jyrsintätyökalun kier-toakselin kanssa, on molemmilla tukilaakereilla vertikaaliseen keskiöintitasoon symmetrinen V-muotoi.nen tukiprofiili ja ne ovat sen lisäksi korkeutensa suhteen säädettäviä. Kun puunrunkojen asennoiminen vertikaalisella keskiöintitasolla, siis horisontaalisella suunnalla molempien tukilaakereiden V-muotoi-sen tukiprofiilin kautta tapahtuu enemmän tai vähemmän automaattisesti, täytyy horisontaalisella keskiöintitasolla asen-noimiseen molemmat tukilaakerit asentaa korkeuden suhteen.

Tämä voi tapahtua visuaalisesti pelkän silmämitan mukaan tai - koneellisesti vastaavasti monimutkaisemmin - optis-elektro- 2 84238 nisten mittalaitteiden avulla. Vasta kun puunrunko on pitkit-täisakselillaan asennoitu jyrsimen kiertoakselin mukaaan, siis keskiöity, voidaan se ylhäältä vaikuttavalla pidättimellä kiinnittää vääntölujasti. Tähän saakka tunnettu puunrunkojen keskiöinti ja sitä seuraava kiinnittäminen on siksi koneellisesti ja ajallisesti hyvin monimutkaista ja on sen lisäksi usein myös vaadittavan tarkkuuden suhteen riittämätöntä.

Siksi keksinnön tarkoitus on oleellisesti yksinkertaistaa samanaikaisella tarkkuuden parannuksella pyöreiden kappaleiden keskiöintiä ja yhdistää se yhteen työvaiheeseen pyöreiden kappaleiden vääntölujan kiinnityksen kanssa.

Jyrsinkuorintakoneiden keskiöintilaitteista on jo DE-PS 1 172 028:sta tunnettua, keskiöidä pyöröpuut automaattisesti mekaanisesti, siis ilman erityisiä mittateknisiä toimenpiteitä.

Tämä tapahtuu siinä kuvatulla keskiöintilaitteella periaatteessa siten, että aina kolme saman ohjauksen kautta toimivaa keskiöintivipua irishimmentimen tavoin käännetään synkronisesti kahden aksiaalisella etäisyydellä toisistaan olevan leuka-systeemin pihtimäisen aukon sisään. Siitä huolimatta, että tältä tunnetulta, erityisesti jyrsinkuorintakoneille tarkoitetulta keskiöintilaitteelta ei vaadita vääntölujaa pyöreiden kappaleiden kiinnitystä, on tämän tunnetun keskiöintilaitteen huomattava haitta ennen kaikkea siinä, että kolmen keskiöinti-vivun synkroniseen kääntämiseen tarvittava rakenteellinen kulutus on hyvin suuri. Niin siinä tarvitaan kolmen keskiöintivi-vun ja niiden kolmen kääntöakselin lisäksi vielä kaksi ohja-usvipua ja lisäksi neljä niveltä, mikä ei vain rakenteellisesti ole monimutkaista, vaan myös käytössä häiriöille altis.

Lähtien tästä tunnetusta automaattisesta mekaanisesta keski-öintilaitteesta on keksinnöllä perustana tehtävä, ei ainoastaan huomattavasti vähentää erilaisten pyöreiden kappaleiden automaattisen keskiöinnm rakenteellista kulutusta, vaan keski-öinnillä myös samanaikaisesti taata pyöreiden kappaleiden vään-töluja kiinnitys.

3 84238 Tämä tehtävä ratkaistaan viitaten edellä käsiteltyyn ja pää-vaatimuksen yläkäsitteessä olennaisten tunnustensa suhteen hahmoteltuun mekaaniseen keskiöintilaitteeseen päävaatimukses-sa luonnehdittujen toimenpiteiden kautta.

Keskiöintilaitteen keksinnönmukainen kehitys kiinnityspihtei-nä ei tee mahdolliseksi vain pyöreiden kappaleiden nopeaa ja tarkkaa keskiöintiä siedettävin rakenne- ja käyttökuluin, vaan takaa myös samanaikaisesti keskiöinnin kanssa myös niiden vääntölujan kiinnityksen. Koska keskiöintiakseli on kiinnitys-pihtien symmetriatasolla, ovat pyöreät kappaleet jo keskiöintilaitteeseen asetettaessa vertikaalisen keskiöintitason suhteen suoristuneet. Niiden suoristus horisontaalisen keskiöintitason mukaan tapahtuu kiinnityspihtien sulkemisliikkeellä pyöreän kappaleen suhteellisen liukumisen seurauksena molempien pihdin-haarojen liukuhaaroilla, missä ne molempien liukuhaarojen muodostaman avauskulman saksimaisen pienenemisen seurauksena työnnetään ylös. Molempien pihdinhaarojen kiinnityshaarojen vaikuttavat kyljet ovat keksinnön mukaan siten koverasti muotoillut, että ne tarttuvat sillä hetkellä pyöreän kappaleen ympärykseen, jolloin tämä on kohonnut juuri niin kauas liuku-haaroilta, että sen keskeinen pitkittäisakseli on samalla akselilla keskiöintiakselin kanssa. Kiinnityshaarojen tarttumisella pyöreään kappaleeseen pysäytetään kiinnityspihtien sulkemis-liike ja samalla myös pyöreän kappaleen nousuliike. Tästä silmänräpäyksestä lähtien on kiinnityspihtienkoko käyttövoima yksinomaan pyöreän kappaleen vääntölujaa kiinnitystä varten käytettävissä. Koska yleensä kahdet kiinnityspihdit on sijoitettu aksiaaliselle etäisyydelle toisistaan ja kumpienkin kiinnitys-pihtien kautta keskiöinti tapahtuu riippumatta kulloisesta läpimitasta, keskiöidään myös kartiomaiset pyöreät kappaleet, kuten esimerkiksi on kyse puunrunkojen kohdalla, tarkasti pitkittäisakselillaan.

Muita keksinnön edullisia muodostusmahdollisuuksia ilmenee patentin alavaatimuksista.

4 84238

Niin voidaan kiinnityshaarojen vaikuttavien kytkien kovera taive, kuten jäljessä lähemmin selvitetään, määrittää yksinkertaisella tavalla silloin, kun pyöreiden kappaleiden kiinnitetyssä tilassa liukuhaarojen tukipisteet ovat sillä tavoin kohdistetut kiinnityshaarojen kosketuskohtiin, että niihin kuuluvat tangentit ovat kohtisuorassa toisiinsa.

Piirroksessa keksintö on esitetty kannonsieventimen käyttötapauksen esimerkin valossa ja seuraavassa kuvailtu lähemmin.

Se esittää:

Kuva 1 keskiöinti- ja kiinnityslaitteen kokonaiskuva;

Kuva 2 kiinnityspihtien pihtigeometria;

Kuva 3 pihtihaaran kiinnityshaaran yksityiskohtia.

Kuva 1 esittää vain yhtä molemmista aksiaalisella etäisyydellä olevaa keskiöinti- ja kiinnityslaitetta. Koska molemmat ovat samanlaisia, on jäljessä vain yksi niistä kuvailtu lähemmin.

Perustalle 1 on tukipalkki 2 laakeroitu akselin 3 avulla siten, että sitä voidaan laskea katkoviivalla piirrettyyn asemaan. Tukipalkilla 2 ohjataan hydraulisen sylinteri-mäntäyksikön 4 männäntappia, jonka sylinteri puolestaan tukeutuu nivelikkääs-ti perustaan 1. Tukipalkin 2 vapaan pään alueelle on asennettu varsinainen keskiöintilaite, joka on keksinnönmukaisesti muodostettu kiinnityspihteinä 5.

Kiinnityspihdit 5 muodostuvat pihdinhaaroista 6 ja 7, jotka kukin puolestaan koostuvat yhdestä ohjausosasta 10 ja 11 sekä yksistä kiinnitysleukoina vaikuttavista toimintaosista. Molemmat pihdinhaarat 6, 7 on ohjausosineen 10, 11 laakeroitu kääntyvästä akseleihin 12, 13, jotka puolestaan on sijoitettu tuki-palkille 2.

Kiinnityspihtien 5 ohjausmekanismi koostuu hydraulisesta sylin-teri-mäntäyksiköstä 14, joka tarttuu nivelikkäästi molempien 5 84238 pihdinhaarojen 6, 7 kääntöakselien 12, 13 yläpuolella ohjausosiin 10, 11. Sen lisäksi molempien pihdinhaarojen 6, 7 ohjausosat 10, 11 on kukin kääntöakselinsa 12, 13 samalla akselilla varustettuhammassegmenti1lä 16, joka synkronisointiohjauksena 15 huolehtii molempien pihdinhaarojen 6, 7 tasaisesta liikkeestä. Kummankin pihdinhaaran molemminpuolisena aksiaalisena vakauttajana toimii ohjauskehys 17, joka on kiinnitetty tukipal-kille 2 ja johon pihdinhaarat 6, 7 on ohjausosiensa 10, 11 alueella nivelikkäästi ohjattu. Liikkumaton pidäke 18 rajoittaa tukipalkin 2 kääntöliikettä ja pitää sen työstötapahtuman aikana kiinni hydraulisen sylinteri-mäntäyksikön 4 vaikutuksessa kiinnityspihtien 5 työasennossa.

Molempien pihdinhaarojen 6, 7 kiinnitysleuat 8, 9 muodostuvat kukin liukuhaarasta 19, 20 sekä kiinnityshaarasta 21 ja 22. Liukuhaarojen 19, 20 vaikuttavat kyljet 23 kulkevat suo-ralinjaisesti, kun taas kiinnityshaarojen 21, 22 vaikuttavat kyljet ovat koverasti taipuneet ja hampailla 25 varustetut. Vaakasuorasti kulkeva kuljetuslaite 26 huolehtii pyöreiden kappaleiden , K^, K^ syötöstä ja poistamisesta poikittain keskiöintiakseliin Z.

Kuvassa 2 on havainnollistettu kiinnityspihtien 5 pihtigeo-metria. Kolme samankeskeistä ympyrää keskipisteenä olevan keskiöintiakselin Z ympärillä symbolisoivat kolmen pyöreän kappaleen K^, K2, K^ ympärystä läpimitalla , D2, - Pyö reät kappaleet ovat kukin kiinnitetyssä tilassa, missä niiden keskeiset pitkittäisakselit , M2, osuvat yhteen keskiöintiakselin Z kanssa, joka puolestaan esittää vaakasuoran kes-kiöintitason ZE leikkauslinjaa kiinnityspihtien 5 kohtisuoralla symmetriatasolla SE. Vaakasuorallakeskiöintitasolla ZE on kuljetustasoon FE korkeusero . Pyöreät kappaleet K^, K2, asettuvat ympäryksineen kuljetustasolle FE syötön ja postamisen aikana kuten kuvassa 2 on pyöreille kappaleille K2, K^ katkoviivoin piirretyillä ympyröillä K2,, K^,,osoitettu. Korkeuserot toisaalta niiden keskeisten pitkittaisakselien 6 84238 M2' M3 to:*-saa-*-ta keskiöintiakselin Z välillä ovat h^ ja « minkä verran niitä keskiöintitapahtumassa täytyy nostaa. Koska pyöreän kappaleen pitkittäisakseli jo kuljetustilassa on vaakasuoralla keskiöintitasolla ZE, esittää tämä pyöreää kappaletta suurimmalla mahdollisella keskiöitävällä läpimitalla .

Kiinnityspihdit 5 on kuvassa 2 esitetty avatussa alkuasennossa, kuten on laita jokaisen keskiöintitapahtuman alussa. Tässä liukuhaarojen 19, 20 vaikuttavat kyljet 23 muodostavat avauskulman. Sylinten-mantäyksikköä 14 käyttämällä liikutetaan molempia pihdinhaaroja 6, 7 suljettaessa toisiaan vastaan, missä toisiinsatarttuvat hammassegmentit 16 aiheuttavat molempien pihdinhaarojen synkronisen liikkeen. Pihdinhaaro jen 6, 7 sulkemisliike on loppunut niin pian kun molempien kiinnityshaarojen 21, 22 vaikuttavat kyljet 24 tarttuvat pyöreään kappaleeseen pisteparissa P^. Tämä tapahtuu samalla hetkellä, jolla liukuhaarojen 19, 20 vaikuttavat kyljet sijoittuvat pyöreän kappaleen K^ alaosassa pistepariin .

Tässä molempien liukuhaarojen avauskulma on pienentynyttä^: een. Koska kuvatussa tapauksessa on kyse pyöreästä kappaleesta K^ suurimmalla mahdollisella läpimitalla D^, jonka asennoi-minen vaakasuoran keskiöintitason ZE suhteen on jo siten ennalta annettu, tapahtuu tässä kiinnityspihtien 5 sulkemis-liikkeessä asennoituminen vain pyöreän kappaleen vertikaalisen symmetriatason SE mukaan.

Koska pyöreillä kappaleilla yleensä on pienempi kuin maksi-maalisesti keskiöitävä läpimitta , täytyy ne asennoida myös vaakasuoran keskiöintitason ZE mukaan, kuten kuvassa 2 on esitetty pyöreille kappaleille K^ ja K^. Tässä täytyy kohottaa niiden keskeisiä pitkittäistasoja ja korkeusmitalla h^ tai h^, mikä tapahtuu pyöreiden kappaleiden ia suhteellisen liukumisen kautta saksimaisesti sulkevien liukuhaa-rojen 19, 20 vaikuttavilla kyljillä 23. Niin pian kun pitkittäisakseli tai osuu yhteen keskiöintitason Z kanssa, 7 84233 tarttuvat molempien kiinnityshaarojen 21, 22 vaikuttavat kyl-jet 24 pistepareissa P^ tai pyöreään kappaleeseen K^ tai

Molempien liukuhaarojen 19, 20 avauskulma on tässä pienen-tynytcJ2:een tai oireen.

Kiinnityshaarojen 21, 22 toiminnallinen tarttuminen pyöreän kappaleen K ympärykseen edellyttää, että niiden vaikuttavilla kyljillä 24 on määritetty kovera taive. Tämä kovera taive voidaan, kuten kuva 2 yksityiskohdittain osoittaa, suunnitella yksinkertaisella tavalla silloin,kun kiinnityshaarojen 21, 22 kosketuskohdat P on sillä tavoin suunnattu liukuhaarojen 19, 20 tukipisteisiin A kiinnitetyssä tilassa, että pisteiden P ja A kautta johdetut tangentit t ja tft ovat kohtisuorassa toisiinsa. Pisteiden A ja P välillä samansivuisen puolisuun-nikkaan sivua esittävät yhdyslinjät muodostavat sitten neliöiden diagonaalit c, joiden sivunpituudet b ovat samat kuin kulloisen pyöreän kappaleen K puolikas läpimitta D, missä niiden pituudet elementaarigeometrian lakien mukaan ovat J-V2?

Tietyllä pyöreänkappaleen läpimitalla D kimnityshaaran 21 vaikuttavan kyljen 24 toiminnallisen koveran taipeen kaaripis-te P1 muodostuu siten seuraavalla tavalla: Pyöreän kappaleen K kiinnitetyssä tilassa määritetty tukipiste A liukuhaaran 19 vaikuttavalla kyljellä 23 projisoidaan pihdinhaaran 19 kääntöakselin 12 ympäri piirretyllä ympyränkaarella, jolla on säde r , avatussa alkuasennossa olevan liukuhaaran 19 vaikuttavalle kyljelle 23, millä tavoin piste A' pysyy siellä. Etsitty kaaripiste P' on silloin kääntöakselin 12 ympäri säteellä rp piirretyn ympyränkaaren leikkauspisteessä pisteen A', jolla on säde c = ^ *TT, ympäri piirretyn ympyräkaaren kanssa. Tämä kuvassa 2 vain pyöreälle kappaleelle 2 osoitettu kaarirakenne voidaan tehdä mielivaltaisen monille läpimitoille ja siten suunnitella kaarimuoto mielivaltaisella tarkkuudella .

8 84238

Koska täydellinen keskiöintilaite koostuu kaksista aksiaaliselle etäisyydelle sijoitetuista kiinnityspihdeistä 5, muodostavat pyöreän kappaleen K kiinnitetyssä tilassa kaikki tukipisteen A ja vaikutuspisteen P välillä olevat yhdyslinjat kiinni-tyssärmiöt, joiden akseliin kohtisuorassa kiinnitystasoilla olevat pohjapinnat ovat samansivuisia puolisuunnikkaita, joiden neljästä kulmapisteestä yhtä kaukana olevassa keskustassa kulkee keskiöintiakseli Z.

Sen lisäksi muodostaa pisteiden A ja P yhdyslinjat kskenään ja keskiöintiakselin Z kanssa kaksi samansivuista suorakulmaista kolmiota, joiden hypotenuusat c muodostavat samalla samansivuisten puolisuunnikkaiden molemmat sivut ja joiden pituus kuten jo on esitetty, luonnonlakien mukaan on — x ίΓΓ.

Kuvassa 3 on kuvattu pihdinhaaran 6 kiinnitysleuka 8, missä kiinnityshaaran 2 vaikuttavan kyljen kovera kaaritaive lähestyy kahden suoralinjäisen hammastankokappaleen 27 ja 28 kautta. Sillä tavoin lähestyvä kaarenkulku on paikallaan siellä, missä ensinnäkin pyöreät kappaleet eivät ole tarkalleen ympä-ripyöreitä ja sen lisäksi muodostuvat suhteellisen pehmeästä materiaalista, mikä patee säännöllisesti esim. puunrunkojen kohdalla.

Kuvailtu keskiöinti- ja kiinnityslaite toimii seuraavasti:

Laitteen kuormaamiseksi pyöreällä kappaleella K, esimerkiksi puunrungolla, käännetään molemmat aksiaalisella etäisyydellä olevat tukipalkit 2 niiden yläpuolelle asennetuilla kiinnitys-pihdeillä 5 alaspäin kuvassa 1 katkoviivoilla piirrettyyn asemaan 2'. Kiinnityspihdit 5 ovat tässä avatussa lähtöasen-nossa. Sen jälkeen kun kuljetuslaite 26 on kuljettanut pyöreän kappaleen K kiinnityspihtien 5 alueelle, käännetään tukipalkit 2 niiden sylinteri-mäntäyksiköiden 4 avulla ylöspäin, kunnes ne ovat kiinteillä pidäkkeillään 18. Kiinnitys-pihdit 5 ovat nyt työasennossaan ja niistä pitää tässä asemas- i 9 84238 sa sylinteri-mäntäyksiköt 4 kiinni, sitten käynnistetään molempien kiinnityspihtien 5 sulkemisliike sylinteri-mäntä-yksikköjä 14 ohjaamalla. Tässä pyöreä kappale K liukuu suhteellisesti liukuhaarojen 19, 20 vaikuttaviin kylkiin 23 ja sitä nostetaan samalla saksimaisella sulkemisliikkeellä niin pitkälle, kunnes sen keskeinen pitkittäisakseli M osuu yhteen keskiöintiakselin Z kanssa, joka vastaa työstölaitteen, esim. ympärijyrsimen , pyörimisakselia. Tällä hetkellä tarttuvat kiinnityshaarojen 21, 22 vaikuttavat kyljet 24 pyöreän kappaleen K ympärykseen ja pysäyttävät siten kiinnityspihtien 5 sulkemisliikkeen, missä sylinteri-märitäyksiköiden koko painovoimaa käytetään enää vain pyöreän kappaleen vääntölujaan kiinnittämiseen.

Tällä tavoin on minimaalisella työ- ja aikapanoksella pyöreä kappale keskiöity tarkasti työstölaitteen pyörimisakselin suhteen ja samalla kiinnitetty absoluuttisen vääntölujasti työstötapahtumaa varten. Pyöreän kappaleen työstön loputtua avataan molemmat kiinnityspihdit 5 jälleen ohjaamalla sylinteri -mäntäyksikköjä 14 ja tukipalkit 2 käännetään jälleen alas katkoviivoin osoitettuun asemaansa 2'. Nyt jälleen käynnistetyn kuljetuslaitteen 26 avulla poistetaan sitten työstetty pyöreä kappale keskiöinti- ja kiinnityslaitteestä ja samalla johdetaan toinen työstämätön pyöreä kappale laitteeseen.

Claims (11)

1. Laite eri läpimittaisten, pitkänomaisten pyöreiden kappaleiden (K·), K2, K3), erityisesti pyöröpuiden, automaattiseen mekaaniseen keskiöintiin, työstökoneiden keskiöintiakselilla (Z), kahdella aksiaalisella etäisyydellä toisistaan pyöreään kappaleeseen (K-| , K2, K3) tarttuvalla pihtimäisellä leukarakenteella (5), joista jokainen muodostuu useammasta kantavalla elementillä (10, 11) kääntyvästä laakeroidusta leuasta (8, 9), jotka ovat yhteisellä ohjauksella samanaikaisesti käytettävissä ja jotka vaikuttavilla kyljillään (24) tarttuvat samaan aikaan kulloisen pyöreän kappaleen (K-| , K2, K3) ympärykseen, missä kosketuskohtien (P1, P2, P3) yhdyslinjat muodostavat kiinnitys-särmiön, joiden pohjapinnat ovat kulloisen pyöreän kappaleen ympäryskehän mukailemia, tunnettu siitä, että jokainen leukarakenne muodostuu kiinnityspihdeistä (5), joiden symmet-riatasolla (SE) on keskiöintiakseli (Z) ja joiden molemmat kääntyvät, ristikkäinmenevät pihdinhaarat (6, 7) muodostavat kiinnitysleuat (8, 9), joilla on kullakin yksi liukuhaara (19, 20) ja yksi kiristyshaara (21, 22), missä kiinnityshaaro-jen vaikuttavat kyljet (24) ovat siten koverasti taipuneet, että ne aina silloin tarttuvat pyöreän kappaleen (Κι, K2, K3) ympärykseen, kun liukuhaarojen vaikuttavia kylkiä pitkin suhteellisesti liukuvat pyöreät kappaleet ovat kohonneet näistä niin kauas, että niiden keskeiset pitkittäisakselit (M·), M2, M3) sattuvat keskiöintiakselin kanssa yhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskiöinti- ja kiinnityslaite, tunnettu siitä, että pyöreiden kappaleiden (K-j, K2, K3) kiinnitetyssä tilassa liukuhaarojen (19, 20) vaikuttavilla kyl-jillä (23) parillisiin tukipisteisiin (A-| , A2, A3) kiristyshaa-rojen (21, 22) koverasti taipuneilla vaikuttavilla kyljillä (24) parilliset kosketuskohdat (Ρ·| , P2, P3) ovat sillä tavoin rinnastetut, että parillisten tukipisteiden (A-| , A2, A3) ja parillisten kosketuskohtien (P-|, P2, P3) välisten yhdyslinjojen n 84238 muodostamien kiinnityssärmiöiden pohjapinnat ovat samankyIkisiä puolisuunnikkaita, joiden neljästä parillisesta kulmapisteestä (A-| , Ä2, A3; P-| , P2, P3) yhtä kaukana sijaitsevat keskipisteet ovat keskiöintiakselissa (Z), missä puolisuunnikkaiden sivut muodostavat kahden samansivuisen, suorakulmaisen kolmion hypotenuusat (ci, 03, C3).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen keskiöinti- ja kiinnityslaite, tunnettu siitä, että molemmilla pihdinhaa-roilla (6, 7) on kullakin oma kääntöakseli (12, 13), jotka on säädetty molemminpuolisella etäisyydellä (a) symmetrisesti kiinnityspihtien (5) symmetriatasoon (SE), ja että molemmat pihdinhaarat on liitetty synkronointilaitteella (15) toisiinsa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen keskiöinti- ja kiinnityslai-te, tunnettu siitä, että synkronointilaite (15) muodostuu kahdesta toistensa kanssa hammastuksessa olevasta hammas-segmentistä (16), jotka on sijoitettu molempien pihdinhaarojen (6, 7) ohjausosiin (10, 11) niiden kääntöakselien (12, 13) suunnassa.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen keskiöinti- ja kiinni-tyslaite, tunnettu siitä, että kiinnityspihtien (5) käyttölaite muodostuu sylinteri-mäntäyksiköstä (14), joka tarttuu molempiin pihdinhaaroihin (6, 7) niiden kääntöakselien (12, 13) yläpuolella.

6. Yhden patenttivaatimuksen 3-5 mukainen keskiöinti- ja kiinnityslaite, tunnettu siitä, että pihdinhaarojen (8, 9) kummankin kääntöakselin (12, 13) molemminpuolinen etäisyys (a) on noin kaksi kolmasosaa pyöreän kappaleen (K-| ) suurimmasta mahdollisesta läpimitasta (Di).

7. Yhden ylläolevan patenttivaatimuksen mukainen keskiöinti-ja kiinnityslaite, tunnettu siitä, että molemmat 12 84238 pihdinhaarat (6, 7) käyttöosiensa (10, 11) alueella on johdettu ohjauskehyksessä (17) liukuvasti.

8. Yhden ylläolevan patenttivaatimuksen mukainen keskiöinti- ja kiinnityslaite, tunnettu siitä, että kiristyshaarojen (21, 22) koverasti taipuneet vaikuttavat kyljet (24) on varustettu hampailla (25).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen keskiöinti- ja kiinnityslaite, tunnettu siitä, että kiristyshaarojen (21, 22) vaikuttavien kylkien (24) kovera taive on lähestynyt vähintäin kahden suoran hammastukiosan (27, 28) kautta,

10. Yhden ylläolevan patenttivaatimuksen mukainen keskiöinti-ja kiinnityslaite, tunnettu siitä, että liukuhaarojen (19, 20) vaikuttavat kyljet (23) ovat suoraviivaisia.

10 84238

11. Yhden ylläolevan patenttivaatimuksen mukainen keskiöinti-ja kiinnityslaite työstökoneisiin, joissa pyöreiden kappaleiden (K) kuljetus tapahtuu poikittain keskiöintiakseliin (Z), tunnettu siitä, että kantavat elementit, joille kahdet aksiaalisella etäisyydellä toisistaan olevat kiinnityspihdit (5) on asennettu, on muodostettu kantavina palkkeina (2), jotka on laakeroitu kääntyvästi keskiöintiakselin (Z) suuntaiselle akselille (3). „„ „„ 13 84238