FI84026C - Elektrostatisk anordning foer framstaellning av en av flera vaetskor bestaoende blandning. - Google Patents

Description

Sähköstaattinen laite useista nesteistä muodostuvan sekoi tuksen tuottamiseksi 84026 Tämä keksintö koskee sähköstaattista laitetta 5 useista nesteistä muodostuvan sekoituksen tuottamiseksi, joka laite käsittää levyn ja useita kanavia, joiden läpi nesteet virtaavat ja sekoittuvat levyn reunalla ainoastaan mainittujen kanavien ulkopuolella; ja välineet, jotka kohdistavat levyn reunalla nesteeseen sähkökentän.

10 Esineitä on joskus peitettävä aineella, joka koos tuu sellaisten nesteiden seoksesta, jotka reagoivat yhdessä nopeasti ja muodostavat kiinteän aineen, tai esineet on valmistettava määrätyllä muodolla, esim. pienten pallojen tai säikeiden muodossa tällaisten nesteiden seok-15 sesta. On muita menetelmiä, joissa neste läpikäy jonkin käsittelyn, johon sen fysikaaliset ominaisuudet eivät sovellu, jolloin nesteeseen voidaan sekoittaa kantoneste, jolla on sopivat ominaisuudet. On muita tapauksia, joissa nesteet on sekoitettava ja käsiteltävä tavalla, joka saa 20 aikaan haitallisia muutoksia jonkin nesteen ominaisuuksissa. Lopuksi on joskus tarpeellista sekoittaa erivärisiä nesteitä, kuten maaleja, uusien optisten vaikutusten aikaansaamiseksi kohteessa.

GB-patenttijulkaisussa 1 281 512 on esitetty laite, 25 jossa on erilliset kanavat. Liate on kuitenkin verholak-kauslaite, jolla aikaansaadaan hyvin suuren virtausnopeuden ja painovoiman avulla nesteverho, joka poikkeaa selvästi suihkuttamisesta. Vaikka säädettäisiin sähkökenttää tai jännitettä, tällä laitteella ei voida suihkuttaa nes-30 teseosta.

US-patenttijulkaisusta 4 508 265 tunnetaan laite, jossa nesteet sekoittuvat ulostuloelimien ulkopuolella niiden suihkuttamisen jälkeen. Julkaisu käsittelee kahden nesteen suihkuttamiseen liittyvää ongelmaa, jolloin nes-35 teitä ei voida sekoittaa ilman pinta-aktiivisen aineen käyttöä.

84026 2 DE-hakemusjulkaisusta 1 652 373 tunnetaan laite, jossa on erilliset kanavat. Nämä kanavat yhdistyvät ennen ulostulo-osaa. Toista kanavaaa käytetään suihkutettavan nesteen syöttämiseen ja toista kanavaa liian nesteen pa-5 lauttamiseen.

Muita tunnettuja laitteita on esitetty mm. Fl-pa-tenttihakemuksessa 855 109, GB-patenttijulkaisussa 1 596 707 ja US-patenttijulkaisussa 4 467 961. US-julkai-sussa 4 467 961 kuvataan nesteseoksen suihkuttamista, mut-10 ta nesteet sekoitetaan yhdistyskanavassa ennen niiden saa pumista suihkutussuuttimiin.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on parannetun sähköstaattisen nesteen sekoituslaitteen kehittäminen, jota laitetta voidaan käyttää pinnoitukseen ja moniin mui-15 hin tarkoituksiin, esimerkiksi kappaleen suihkuttamiseen.

Tähän päämäärään päästään keksinnön mukaisella laitteella, jolle on tunnusomaista, että mainittu levy sijaitsee kahden ulkolevyn välissä, jolloin kunkin ulkolevyn ja keski-levyn väliin muodostuu kanava, että keskilevyn reuna on 20 alajuoksun puolella vastaavien ulkolevyjen reunoista, ja että sähkökenttä on riittävän voimakas sähkökentän neste-seoksen imemiseksi suuttimesta ainakin yhden säikeen muodossa, jolloin säie sisältää kaikkia nesteitä oleellisesti samassa suhteessa kuin niitä laitteeseen syötettäessä.

25 Suihkuttamisen yllättävä, verholakkauksesta poik keava vaikutus on se, että saadaan sidoksia, jotka sisältävät kahta tai useampaa nestettä. Mitä oli odotettu, oli se, että samantapaisia varauksia kantavat nesteet torjuvat toisiaan ja muodostavat erillisiä yhdisteitä.

30 Jokaisessa mainitussa tapauksessa tarvitaan laitet ta, jossa nesteiden sekoittamista viivytetään mahdollisimman kauan ennen kuin seoksen lopullinen käsittely tapahtuu.

Keskilevy voi muodostua kahdesta sisälevystä, jotka 35 yhdessä ulkolevyjen kanssa rajaavat kolme kanavaa.

3 84026

On sopivaa, että sisäkulma keskilevyn vastakkaisten sivujen välillä sen ulostuloreunan kohdalla on pienempi kuin sisäkulma ulkolevyjen vastaavien uiko-sivujen välillä.

5 Keskilevyn vastakkaisten sivujen välinen kulma on mieluiten 10-60° ja ulkolevyjen vastaavien ulkosivujen välinen kulma on mieluiten 80-150°.

Ulosmeno-osa voi käsittää pinnan, joka on johtavaa tai puoleksi johtavaa ainetta, ja väline, joka kohdistaa 10 sähkökentän nesteisiin, voi käsittää välineen, joka kohdistaa sähköpotentiaalin tähän pintaan. Vaihtoehtoisesti ulosmeno-osa voidaan muodostaa ei-johtavasta aineesta ja elektrodi voidaan sijoittaa lyhyen välimatkan päähän yläjuoksun puolelle ulomeno-osasta ja sellaiseen kohtaan, 15 että elektrodiin koskettaa käytössä ainakin yksi neste, jolloin väline, joka kohdistaa nesteisiin sähkökentän, käsittää välineen, joka kohdistaa elektrodiin sähköpotentiaalin.

Elektrodi asennetaan mieluiten lähelle suihkutus-20 päätä ja väline, joka kohdistaa ulosmeno-osasta purkautuviin nesteisiin sähkökentän, sisältää välineen, joka saa aikaan ensimmäisen potentiaalin kohdistumisen nesteisiin, ja välineen, joka ylläpitää toisen potentiaalin elektrodissa, jolloin ensimmäisen ja toisen potentiaalin välinen 25 ero on riittävän suuri säikeen tai säikeiden muodostumisen aikaansaamiseksi.

Kun kohteeseen ruiskutetaan nollapotentiaalia, voi ensimmäinen potentiaali olla 1-20 kV ja toinen potentiaali voi olla potentiaali maan suhteen tai tämän lähellä, kuten 30 on selitetty GB-patenttijulkaisussa 1 569 707.

Kun suihkutetaan kohteeseen nollapotentiaalilla, on vaihtoehtoisesti ensimmäinen potentiaali 25-50 kV ja toinen potentiaali 10-40 kV, kuten selitetään yhteisesti jätetyssä GB-patenttihakemuksessa 8 432 274.

35 Elektrodissa on mieluiten sydän, joka on johtavaa tai puoleksi johtavaa ainetta ja jota ympäröi vaippa, joka „ 84026 4 on ainetta, jonka dielektrinen lujuus ja ominaisvastus ovat riittävän suuret kipinöinnin estämiseksi elektrodin ja suihkutuspään välillä ja jonka ominaisvastus on riittävän pieni, jotta vaippa-aineen pinnalle kerääntynyt varaus 5 voi tulla johdetuksi tämän aineen kautta johtavaan tai puoleksi johtavaan sydämeen. Vaippa-aineen sopiva ominais-vastus on alueella 5 x 10u - 5 x 1013 ohmia cm, vaippa-aineen dielektrinen lujuus on yli 15 kV/mm ja vaippa-aineen paksuus on 75 - 5,00 mm, mieluiten 1,5-3 mm. Tällaiset 10 vaippa-elektrodit on myös GB-patenttihakemuksessa 8 432 274.

Keksintöä kuvataan nyt esimerkkinä ja viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaaviomaista pystyleikkauskuvantoa 15 sivulta keksinnön mukaisen sähköstaattisen suihkuttimen suihkutuspäästä; kuvio 2 esittää läpileikkauskuvantoa pitkin kuvion 1 viivaa I-I; kuvio 3 esittää suurennettua pystyleikkauskuvantoa 20 sivulta kuvioiden 1 ja 2 suihkutuspään osasta; ja kuviot 4-10 esittävät kaaviomaisia piirustuksia suihkutuspäistä muissa keksinnön mukaisissa, sähköstaattisissa suihkuttimissa.

Piirustusten kuvioissa 1-3 näytetty suihkutuspää 25 soveltuu kahden nesteen suihkutukseen.

Kuvioiden 1-3 mukaisesti suihkutuspää sisältää kolme keskinäisellä välimatkalla rinnakkain sijaitsevaa levyä, nimittäin keskilevyn 1 ja kaksi ulkolevyä 3 ja 5. Kahden vierekkäisen levyn välissä muodostuu kulloinkin 30 nesteen syöttökanava. Täten levyjen 1 ja 3 välinen tila muodostaa ensimmäisen kanavan 4, johon on yhdistetty jako-sarja 8 ja tuloputki 13. Levyjen 1 ja 5 välinen tila muodostaa toisen kanavan 6, joka on yhteydessä jakosarjan 9 ja tuloputkeen 15. Kunkin kanavan 4 ja 6 leveys on n. 150 35 pm. Kuvion 2 mukaisesti keskilevyn 1 alempi ulosmenoreuna 7 on tehtävä ja se sijaitsee lyhyen välimatkan päässä ja 5 84026 alajuoksun puolella ulkolevyjen 3 ja 5 vastaavista alemmista ulosmenoreunoista 10 ja 12. Alue, joka sisältää ulkolevyjen 3 ja 5 alareunat 10 ja 12 sekä keskilevyn 1 alareunan 7, toimii suihkutuspään ulosmeno-osana.

5 Jokainen levy 1,2 ja 3 on tehty johtavasta tai puo leksi johtavasta aineesta, myöskin näiden levyjen pinnat ulosmeno-osassa. Levyt on kytketty antonapaan jännitegene-raattorissa (ei esitetty piirustuksissa), joka antaa n. 40 kV antojännitteen.

10 Käytössä pinnoitettava esine 16 pidetään potentiaa lissa maan suhteen ja n. 5 cm:n päässä suihkutuspäästä sen alapuolella kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti. Generaattori kytketään päälle, nestettä syötetään ensimmäisestä varastosäiliöstä suihkutuspäähän tuloputken 13 kautta ja nes-15 tettä syötetään toisesta varastosäiliöistä suihkutuspäähän tuloputken 15 kautta.

Neste A tuloputkesta 13 virtaa jakosarjaan 8 ja sitten alaspäin kanavan 4 kautta, kun taas neste B tulo-putkesta 15 virtaa jakosarjaan 9 ja alaspäin kanavan 6 20 kautta. Kun se saapuu suihkutuspään ulosmeno-osaan, neste A kanavasta 4 kulkee ulkolevyn 3 alemman ulosmenoreunan 10 ohi ja virtaa sitten alaspäin keskilevyn 4 toisen pinnan ylitse. Neste B kanavasta 6 kulkee ulkolevyn 5 alemman ulosmenoreunan 12 ohi ja virtaa sitten alaspäin keskilevyn 25 1 vastakkaisen pinnan ylitse. Nesteet A ja B sekoittuvat yhteen, kun ne saapuvat keskilevyn 1 alemman ulosmenoreunan 7 kohdalle.

Potentiaali, joka kytketään levyihin 1, 3 ja 5 generaattorista, saa aikaan voimakkaan (n. 7 kV/cm) sähkö-30 staattisen kentän keskilevyn 1 alareunan 7 välille. Tämän kentän vaikutus on se, että se imee reunasta 7 purkautuvat nesteet A ja B useiksi keskenään erillään oleviksi säi-keiksi, 20, kuten piirustusten kuvio 1 näyttää. Vierekkäisten säikeiden 20 välimatkan määräävät sähköstaattisen 35 kentän suuruus, nesteiden ominaisuudet ja virtaunopeudet. Sekoittuminen tapahtuu, koska kaikki nesteet kanavista 4 84026 6 ja 6, jotka virtaavat alaspäin kuvion 3 viivojen G-G ja H-H välillä tulevat imetyksi säikeeseen 20 näiden kahden viivan välillä.

Kuvion 3 mukaisesti kunkin säikeen 20 sekoittuneet 5 nesteet A ja B ajoavat myöhemmin pieniksi pisaroiksi 21 johtuen nestesuihkun epävakavuudesta ilmassa.

Kuvion 4 suihkutuspää vastaa kuvion 2 suihkutuspää-tä sikäli, että siinä on jälleen keskilevy 1 ja kaksi ulompaa levyä 3 ja 5, jotka muodostavat syöttökanavat 4 ja 10 6 vastaavasti ensimmäiselle ja toiselle nesteelle. Kuvio näyttää, että keskilevyn 1 ulosmenoreuna 7 on terävä ja se sijaitsee lyhyen matkan levyjen 3 ja 5 ulosmenoreunojen 10 ja 12 alapuolella eli niistä alajuoksun puolella.

Tämä suihkutuspää eroaa kuvion 2 suihkutuspäästä 15 siinä kaksi rinnakkaista elektrodiosaa on sijoittettu keskinäisellä välimatkalla keskilevyn 1 ulosmenoreunan 7 lähelle. Kumpikin elektrodiosa 9 ulottuu rinnan reunan 7 kanssa ja kumpaakin tukee eristysvarsi 11. Kummassakin osassa 9 on sydän, joka on johtavaa tai puoleksi johtavaa 20 ainetta vaipassa, jonka aineen dielektrinen lujuus on yli 15 kV/mm, ominaisvastus alueella 5 x 1011 - 5 x 1013 ohmia cm ja paksuus 0,75 - 5 mm. Tämä riittää estämään kipinöinnin elektrodiosien ja suihkutuspään välillä. Toisaalta ominaisvastus on riittävän pieni sallimaan vaippa-aineen 25 pinnalle kerääntyneiden varausten johtamisen tämän aineen kautta sydämeen. Vaippa-aineen ominaisvastus on alueella 5 x 1010 - 5 x 1012.

Kummankin elektrodiosan 9 ja ulosmenoreunan 7 välillä on 5-10 mm:n välys ja kahden osan 9 keskinäinen vä-30 limatka on n. 8-20 mm.

Käytössä kohteessa ylläpidetään jälleen potentiaali, joka on potentiaali maan suhteen, ja levyissä 1,3 ja 5 ylläpidetään 25-50 KV:n sähköpotentiaali ja elektrodiosis-sa 9 10-40 KV:n potentiaali. Vaihtoehtoisesti voidaan le-35 vyissä 1,3 ja 5 ylläpitää 1-20 KV:n potentiaali ja osissa 9 potentiaali maan suhteen tai tämän lähellä.

7 84026

Samoin kuin kuvion 2 suihkutuspäässä nesteet kanavista 4 ja 6 virtaavat alaspäin levyn 1 vastaavilla, vastakkaisilla pinnoilla ennen kuin ne kohtaavat reunan 7 kohdalla, jossa ne sekoittuvat. Elektrodien 9 läsnäolo 5 voimistaa sähköstaattista kenttää reunan 7 luona ja parantaa siten tästä reunasta purkautuvan nesteseoksen sumutusta.

Piirustusten kuvio 5 esittää pystyleikkauskuvantoa sivulta suihkutuspäästä toisessa keksinnön mukaisessa 10 suihkuttimessa. Kuvion 5 suihkutuspää vastaa kuvion 2 2 suihkutuspäätä paitsi siinä, että sen keskilevyssä 25 on ulosmenoreuna 26, joka on hammastettu eikä suora. Kuvion 5 mukaisesti muodostuu nyt yksi säie 27 jokaisen hampaan kohdalla, elleivät hampaat ole liian lähekkäin, jolloin 15 joillakin hampailla ei ole säikeitä, tai liian kaukana toisistaan, jolloin joillakin hampailla voi olla useampia kuin yksi säie.

Kuvion 6 mukaisesti toinen suihkutuspää keksinnön mukaisessa suihkuttimessa on suunniteltu sekoittamaan kol-20 me nestettä. Suihkutuspää sisältää kaksi sisälevyä 31 ja 32 sekä kaksi ulkolevyä 33 ja 34, jotka yhdessä muodostavat kolme kanavaa 35,36 ja 37 vastaaville nesteille. Si-sälevyjen 31 ja 32 ulosmenoreunat ovat terävät ja sijaitsevat lyhyen matkan päässä ulkolevyjen 33 ja 34 ulosmeno-25 jen alapuolella eli niistä alajuoksun puolella.

Käytössä kanavaan 35 syötetty neste kulkee ulkole-vyn 33 alareuna ohi ja virtaa sitten alaspäin sisälevyn 31 pinnalla tämän levyn ulosmenoreunalle. Neste kanavasta 37 virtaa samoin alaspäin sisälevyn 32 ulosmenoreunalle. Si-30 sälevyjen 31 ja 32 ulosmenoreunoilla nesteet kanavista 35 ja 37 kohtaavat ja sekoittuvat nesteeseen, joka virtaa alas kaavan 36 kautta.

Kuvio 7 näyttää toisenlaisen suihkutuspään, jossa pystyssä olevat levyt 45,47 ja 49, jotka ovat eristysai-35 netta, muodostavat kanavat 41 ja 43 nesteille. Tässä tapauksessa elektrodin 51 muodostaa metallisen levyn 47 ala- 3 84026 reunan kohdalla ja tämän alareunan luona muodostetaan voimakas sähköstaattinen kenttä kytkemällä elektrodiin sopiva potentiaali.

Kuvion 8 suihkutuspäässä on jälleen kolme levyä, 5 jotka ovat eritysainetta ja jotka muodostavat kaksi kanavaa nesteille. Tässä tapauksessa käytetään kahta elektrodia 51 ja 53, joista kumpikin koskettaa vastaavassa kanavassa olevaan nesteeseen ja joiden avulla muodostetaan voimakas sähköstaattinen kenttä keskilevyn alareunan koh-10 dalla.

Kuvion 8 suihkutintä voidaan muuntaa käyttämällä vain toista elektrodia 51 tai 53.

Kuvio 9 näyttää suikutuspään, jolla voidaan sekoittaa kaksi nestettä A ja B, joiden fysikaalisten ominai-15 suuksien vuoksi on vaikeaa saada aikaan perusteellista sekoitusta. Kuvion 9 näyttämässä suihkuttimessa on neljä kanavaa 71,73,75 ja 77, joita muodostavat pystyssä olevat levyt 79,81,83,85 ja 87. Levyt 79-87 on tehty eristysai-neesta ja siksi käytetään elektrodia 89 keskilevyn 83 20 alemman ulosmenoreunan luona.

Käytössä syötetään ensimmäinen neste A kanaviin 71 ja 75 ja toinen neste B syötetään kanaviin 73 ja 77. Nesteet A ja B vastaavissa kanavissa 71 ja 73 kohtaavat levyn 81 alemman ulosmenoreunan kohdalla ja nesteet A ja B vas-25 taavissa kanavissa 77 ja 75 kohtaavat samoin levyn 85 alemman ulosmenoreunan kohdalla. Sekoittuminen alkaa, kun nesteet sitten virtaavat alas levyn 83 vastaavilla, vastakkaisilla sivuilla, ja se jatkuu, kun kaksi osaksi valmista seosta kohtaavat tämän levyn alareunan luona. Sitten 30 nesteisiin kohdistuu voimakas sähkökenttä, joka saa aikaan sumutuksen.

Kuvion 9 suihkutuspäätä voidaan myös käyttää neljän eri nesteen, kuten maalien, sekoittamiseksi halutun optisen vaikutuksen aikaansaamiseksi kohteessa. Tällöin nes-35 teet A,B C ja D syötetään vastaaviin kanaviin 71,73,75 ja 77.

9 84026

Kuvio 10 näyttää keksinnön mukaisen suihkutuspään, joka on myös erityisen sopiva sellaisten nesteiden sekoittamiseen, joiden kanssa on vaikeaa saavuttaa perusteellinen sekoittuminen.

5 Tässä yhteydessä on selvää, että mitkä tahansa kak si nestettä, jotka virtaavat edellä kuvattujen suihkutus-päiden ulosmeno-osiin, tulevat varatuiksi samaan napaisuuteen, kun ne kulkevat kohti paikkaa, jossa toinen neste koskettaa toista. Esim. kuvioiden 1-3 suihkutuspäässä nes-10 teet, jotka virtaavat alaspäin keskilevyn 1 vastakkaisilla sivuilla, tulevat varatuiksi samaan napaisuuteen lähestyessään tämän levyn ulosmenoreunaa 7. Tämän tuloksena nesteillä on taipumus hylkiä toisiaan kohdatessaan reunan 7 luona. Äärimmäisessä tapauksessa nämä kaksi nestettä 15 voivat jopa poistua reunasta 7 erillisinä virtoina.

Tämän ongelman voittamiseksi on mahdollista käyttää eristysaineesta tehtyjä levyjä, kuten esim. kuviossa 8, ja käyttää elektrodia vain yhdessä levyjen välisessä kaavassa. Tällöin toinen neste varautuu ja toinen ei. Tästä voi 20 valitettavasti olla tuloksena, että varattu neste kääntyy sivulle kulkiessaan alaspäin elektrodiosien ohi suihkutuspään luona.

Nyt on ymmärretty, että tämän ongelman voittavan suihkutuspään suunnittelussa on täytettävä kaksi risti- 25 riitaista vaatimusta.

Toisaalta, kun käytetään keskilevyä, jolla on terävä ulosmenoreuna (so. levyn vastaavien, vastakkaisten sivujen välissä on pieni sisäkulma sen ulosmenoreunan kohdalla), on tuloksena voimakkaampi sähkökenttä suihkutus-30 pään välittömässä läheisyydessä. Tämä parantaa sumutusta.

Toisaalta ulosmenoreunan terävyydestä on tuloksena, että on olemassa paljon kulmasuuntia, joita pitkin vallitsee suuri potentiaaligradientti. Siksi suihkutuspäästä purkautuvalla nesteellä on taipumus levitä laajassa kulmassa.

35 Sitä vastoin tylppä ulosmenoreuna (so. ulosmeno reuna, jolla on suuri sisäkulma levyn vastakkaisten si- 10 84026 vujen välissä ulosmenoreunan kohdalla) johtaa heikompaan sähkökenttään, mutta nesteiden hyvin suunnattuun virtaukseen.

Viitaten nyt kuvioon 10, on keksinnön toisenlai-5 sessa suihkutuspäässä keskilevy 91 ja kaksi ulkolevyä 93 ja 95, jotka muodostavat kanavat 97 ja 99. Keskilevyn 91 ulosmenoreuna 101 on terävä, so. levyn 91 vastakkaisten sivujen välissä on 30o sisäkulma reunan 101 kohdalla, Levyjen 93 ja 95 vastaavat ulosmenoreunat 103 ja 105 sijait-10 sevat 2- 3 mm levyn 91 reunan 101 yläpuolella. Tylppä 120° sisäkulma muodostuu levyn 93 ulkosivun ja levyn 95 ulkosivun välille ulosmeno-osan alueella (so. alueella, jossa kukin ulkosivu on kalteva sisään- ja alaspäin kohti reunaa 103 ja 105).

15 On todettu, että kuvion 13 suihkutuspäätä käytet täessä keskilevyn 91 terävä reuna 101 saa aikaan voimakkaan sähkökentän, joka riittää hyvän sumutuksen aikaansaamiseen. Toisaalta iso kulma levyjen 93 ja 95 vastaavien ulkosivujen välillä saa aikaan sellaisen sähkökentän, 20 että suuri potentiaaligradientti vallitsee vain pystysuorasti alaspäin tai olennaisen pystysuorasti alaspäin. Siksi nesteet purkautuvat suihkutuspäästä kapeana ja tarkasti rajattuna virtana.

Kuvion 10 suihkutuspäässä voi olla levyjä, jotka 25 ovat johtavaa tai puoleksi johtavaa ainetta, tai siinä voi olla eristyslevyjä sekä elektrodeja metallisiteiden muodossa.

On todettu, että yleensä voidaan saavuttaa tyydyttävät tulokset kuvion 10 suihkutuspään kanssa, kun keski-30 levyn tai keskiosan terävän reunan sisäkulma on 10-60° ja muiden levyjen tai osien ko. sivujen välinen sisäkulma on 80-150°.

On todettu, että jokaisessa edellä kuvatussa suihkutuspäässä on 5-30 KV/cm sähkökenttä riittävä imemään 35 nesteet suihkutuspäistä säikeiden muodossa.

n 84026

Jokainen kuvioissa 4-10 näytetty suihkutuspää voi daan varustaa elektrodiosilla, kuten kuvion 4 suihkutus pää.

Jokaisella edellä kuvatulla suihkuttimella voidaan 5 sekoittaa useita erilaisia nesteitä.

Ensiksikin suhkuttimella voidaan pinnoittaa esineitä aineella, joka muodostetaan sellaisten kahden nestekom-ponentin seoksesta, jotka yhdessä reagoivat nopeasti ja muodostavat kiinteän aineen. Reaktioajan on kuitenkin ol-10 tava riittävän pitkä, jotta suihkutuspäästä purkautuva säie tai jokainen säie pysyy nestemäisenä, kunnes säie muuttuu epävakaaksi ja hajoaa varatuiksi, pieniksi neste-pisaroiksi. Jähmettymisen on sitten tapahduttava, kun pienet pisarat ovat laskeutuneet pinnoitettavalle esineelle. 15 Käyttökelpoisia nesteitä ovat monomeerit ja/tai prepolymeerit katalysaattoreiden, solustusaineiden ja pigmenttien kanssa tai ilman niitä.

Esimerkiksi: 1) Polymeerivaahdot, kuten polyuretaani, jossa nes-20 tekomponentit ovat polyoli ja di-isosyanaatti, toinen tai kumpikin liuotettuna solustusaineeseen.

2) Nopeasti kovettuvat kaksikomponenttimaalijär-jestelmät.

3) Ohuet polymeerikalvot, kuten silikonipinnoit-25 teet, joissa nestekomponentit voivat olla 50 % silikonipo- lymeeriä, joka on liuotettu liuottimeen, jossa on 4 % pla-tinakatalysaattoria, ja 50 % silikonipolymeeriä, joka on myös liuotettu liuottimeen ja jossa on 4 % silloitussili-konipolymeeriä.

30 4) Kaksikomponenttiliimajärjestelmät.

Tällaisilla aineilla pinnoitettu esine tai kohde voidaan pitää kädessä. Tällöin suihkutin on erityisen sopiva monimutkaisen muodon omaavien esineiden pinnoitukseen. Sillä kiinnitetään helposti kovat pinnoitteet.

35 Vaihtoehtoisesti esine voi olla kalvo, joka liikkuu tuo- 12 84026 tantolinjaa pitkin. Tällöin suihkutuspää, jossa on suoraviivaisesti ulottuva ulosmeno-osa, poikittain suhteessa kalvon kulkusuuntaan, on erityisen sopiva.

Toiseksi voidaan jokaista edellä kuvattua suihku-5 tinta käyttää esineiden valmistamiseksi pienten pallojen tai säikeiden muodossa. Kun kysymyksessä ovat pallot, on nestekomponenttien reagoiva yhdessä kiinteän aineen muodostamiseksi sen jälkeen, kun kukin nestesäie on hajonnut pieniksi varatuiksi nestepisaroiksi, mutta ennen kuin pie-10 net pisarat ovat laskeutuneet kohteeseen. Kun tehdään säikeitä, on nestekomponenttien reagoitava yhdessä kiinteän säikeen muodostamiseksi ennen kuin kullakin suihku-tuspäästä purkautuvalla nestesäikeellä on ollut aikaa hajota pieniksi varatuiksi pisaroiksi. Näin saatu kiinteä 15 säie kelataan jatkuvasti tuelle sen valmistusnopeudella. On selvää, että voidaan käyttää nesteitä, joiden reaktio tapahtuu nopeasti.

Kolmanneksi voidaan jokaista edellä kuvattua suih-kutinta käyttää fysikaalisesti yhteensopimattomien nes-20 teiden sumutuksen aikaansaamiseksi. Eräs esimerkki löytyy maataloudesta ja sellaisesta suihkutuksesta, jossa voi olla suotavaa suihkuttaa yhdessä kolloidi ja neste, joka koskettaessaan kolloidiin saisi aikaan tämän flokuloinnin. Edellä kuvatussa suihkuttimessa kolloidi ei kosketa nes-25 teeseen ennen kuin ne purkautuvat suihkutuspäästä. Tällöin flokulointi ei ehdi pilata kolloidia.

Lopuksi voidaan jokaista suihkutinta käyttää sellaisen nesteen suihkutukseen, jonka sähköominaisuudet, esim. ominaisvastus, tekisivät muutoin nesteen sopimatto-30 maksi sähköstaattiseen suihkutukseen. Tällöin suihkutti-meen syötetään suihkutusneste ja kantoneste, jonka ominaisvastus on sopiva. Tällainen suihkutin soveltuu erityisesti maataloussuihkutukseen.

Claims (13)

1. Sähköstaattinen laite useista nesteistä muodostuvan sekoituksen tuottamiseksi, joka laite käsittää levyn 5 (1; 47; 9) ja useita kanavia (4, 6; 35, 36, 37; 47, 49; 97, 99), joiden läpi nesteet virtaavat ja sekoittuvat levyn reunalla ainoastaan mainittujen kanavien ulkopuolella; ja välineet, jotka kohdistavat levyn reunalla nesteeseen sähkökentän, tunnettu siitä, että mainittu levy 10 (1; 31, 32; 47; 9) sijaitsee kahden ulkolevyn (3, 5; 45, 49; 93, 95) välissä, jolloin kunkin ulkolevyn ja keskile-vyn väliin muodostuu kanava (4, 6; 35, 37; 41, 43; 97, 99), että keskilevyn reuna (7; 101) on alajuoksun puolella vastaavien ulkolevyjen reunoista (10, 12; 103, 105), ja 15 että sähkökenttä on riittävän voimakas sähkökentän neste-seoksen imemiseksi suuttimesta ainakin yhden säikeen (20; 27. muodossa, jolloin säie sisältää kaikkia nesteitä oleellisesti samassa suhteessa kuin niitä laitteeseen syötettäessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että keskilevy muodostuu kahdesta sisä-levystä (31, 32), jotka yhdessä ulkolevyjen (33, 34) kanssa rajaavat kolme kanavaa (35, 36, 37).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että sisäkulma keskilevyn (91) vastakkaisten sivujen välillä sen ulostuloreunan (101) kohdalla on pienempi kuin sisäkulma ulkolevyjen (93, 95) vastaavien ulko-sivujen välillä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, t u n -30 n e t t u siitä, että kulma keskilevyn (91) vastakkaisten sivujen välillä on 10 - 60® ja kulma ulkolevyjen (93, 95) vastaavien ulkosivujen välillä on 80 - 150®.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ulostulo-osa (7, 10, 35 12) käsittää pinnan (51), joka on johtavaa tai puoleksi 14 84026 johtavaa ainetta, ja välineet, jotka kohdistavat nesteisiin sähkökentän, käsittävät välineen, joka kytkee tähän pintaan (51) sähköpotentiaalin.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 10 mukainen lai-5 te, tunnettu siitä, että ulostulo-osa on tehty ei- johtavasta aineesta ja elektrodi (50, 53) on sijoitettu lyhyen välimatkan päähän yläjuoksun puolelle ulostulo-osasta paikkaan, jossa käytössä elektrodiin koskettaa ainakin yksi neste, jolloin välineet, jotka kohdistavat nes-10 teisiin sähkökentän, käsittävät välineen, joka kytkee elektrodin sähköpotentiaalin.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että elektrodi (9) on asennettu suuttimen lähelle ja välineet, jotka kohdistavat 15 ulostulo-osasta purkautuviin nesteisiin sähkökentän, käsittävät välineen, joka saa aikaan ensimmäisen potentiaalin kytkemisen nesteisiin, ja välineen, joka ylläpitää elektrodissa toisen potentiaalin, jolloin ensimmäisen ja toisen potentiaalin välinen ero on tarpeeksi suuri saamaan 20 aikaan säikeen tai säikeiden muodostumisen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kohteen suihkuttamiseksi nollapo-tentiaalilla on ensimmäinen potentiaali 1 - 20 KV ja toinen potentiaali on potentiaali maan suhteen tai sen lähel- 25 lä.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kohteen suihkuttamiseksi nollapo-tentiaalilla on ensimmäinen potentiaali 25 - 50 KV ja toinen potentiaali on 10 - 40 KV.

10. Patenttivaatimuksen 1, 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että elektrodi (9) käsittää sydämen, joka on johtavaa tai puoleksi johtavaa ainetta vaipassa, jonka aineella on dielektrinen lujuus ja ominais-vastus, joka on riittävän suuri estämään kipinöinnin elek-35 trodin ja suuttimen välillä, ja jonka ominaisvastus on is 84026 riittävän pieni, jotta vaippa-aineen pinnalle kerääntynyt varaus voi tulla johdetuksi tämän aineen kautta johtavaan tai puoleksi johtavaan sydämeen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, t u n -5 n e t t u siitä, että vaippa-aineen ominaisvastus on alueella 5 x 1011 - 5 x 1013 ohmia cm, vaippa-aineen di-elektrinen lujuus on yli 15 KV/mm ja vaippa-aineen paksuus on 0,75 - 5,0 mm.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, t u n -10 n e t t u siitä, että vaippa-aineen paksuus on 1,5 - 3 mm.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaippa-aineen ominaisvastus on alueella 5 x 1010 - 5 x 1012. 15 16 84026