FI83815C - Ventil foersedd med delningsskivor. - Google Patents

Description

83815 .j Jakolevyin varustettu venttiili Ventil försedd med delningsskivor 5

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista kiekkovent-tiiliä, joka on tarkoitettu erityisesti saniteettialueelle.

Venttiilissä on tällöin pesä varustettuna kiinteällä ensimmäisellä vent-tiilikiekolla, jossa on ainakin yksi tuloaukko säädettävää nestettä var- 10 ten, ensimmäisen venttiilikiekon suhteen suoraviivaisesti aseteltava toinen venttiilikiekko, jossa on ainakin yksi, kiinteän venttiilikiekon tu-loaukon kanssa yhteistoiminnassa oleva säätösyvennys, sekä säätöakseli, joka on kääntyvästi laakeroitu kääntötappiin ja jonka sisäpäässä on vään-tiöpää, joka on tartunnassa liikkuvan venttiilikiekon yläsivussa olevan vääntiöaukon kanssa.

Tämän tyyppinen kiekkoventtiili on ennestään tunnettu julkaisusta DE-A-1.550.060. Tässä vääntiöpään keskenään vastakkaiset, kääntötapin kanssa yhdensuuntaiset pinnat ovat kaarevia siten, että ne säätöakselin kääntöliikkeessä voivat vieriä liikkuvan venttiilikiekon vääntiöaukon ·:·· vastaavia pintoja vasten. Tämä suoritusmuoto merkitsee sitä, että vään- tiöpään ja vääntiöaukon välinen kosketus tulee ainoastaan viivamaiseksi, minkä vuoksi kosketuspinta, joka välittää liikkuvan venttiilikiekon suo-raviivaista siirtoa ja/tai kiertoa varten tarvittavat voimat, tulee hyvin . pieneksi. Siten vääntiöpää ja/tai vääntiöaukko joutuvat alttiiksi voimak kaalle paikalliselle kulumiselle, joka venttiilin tietyn käyttöajan jälkeen ilmenee häiritsevänä välyksenä. Tulee muun muassa vaikeammaksi asetella venttiili tarkkaan asentoon.

30

Yrityksellä, jonka tarkoituksena on pienentää tätä ongelmaa tekemällä vääntiöpää ja vääntiöaukko suuremmaksi, ei luonnollisista syistä voi olla enempää kuin rajoitettu tulos, koska venttiilin geometriset suhteet asettavat tälle ahtaat rajat.

35 Tätä taustaa vasten on keksinnön tarkoituksena toteuttaa johdanto-osassa • '· esitettyä tyyppiä oleva kiekkoventtiili siten, että voimansiirto säätö- 2 83815 1 akselin vääntiöpäästä liikkuvan venttiilikiekon vääntiSaukkoon voi aina tapahtua suuren molemminpuolisen vastinpinnan kautta.

Tämä tarkoitus saavutetaan siten, että keksinnöllä on patenttivaatimuk-5 sen 1 mukaiset tunnusmerkit. Keksinnön edulliset suoritusmuodot esitetään epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaan säätöakselin vääntiöpäässä on kaksi tasaista pintaa, jotka ovat yhdensuuntaisia kääntötapin akselin kanssa ja lepäävät laajal-10 la pinnalla vääntiöaukossa olevia yhdensuuntaisia, tasaisia pintoja vasten, jolloin joko vääntiöpään tai vääntiöaukon tasaiset pinnat voivat kääntyä akselin ympäri, joka on yhdensuuntainen kääntötapin akselin kanssa.

15 Keksinnön mukaisessa suoritusmuodossa eivät siis vääntiöpään ja vääntiöaukon yhteistoiminnassa olevat pinnat vieri toisiaan vasten viivakoske-tuksella, vaan ne pysyvät kosketuksessa toisiaan vasten laajan pinnan välityksellä. Kääntöliikkeet johtavat ainoastaan siihen, että vääntiöpään työntösyvyys vääntiöaukon sisään vaihtelee. Sen avulla, että ainakin toi-20 nen pari vääntiöpään ja vääntiöaukon välisistä tasaisista pinnoista on kääntyvästi järjestetty, saadaan käännettävän säätöakselin ja tasossa suoraviivaisesti asetettavastl liikkuvan venttiilikiekon väliselle liike-välitykselle tarvittava vapausaste.

25 Yksinkertaisimmassa tapauksessa säätöakseli on liitetty saranankaltaises-ti vääntiöpäähän. Tämä voidaan aikaansaada useilla vaihtoehtoisilla tavoilla: Säätöakseli voi esimerkiksi olla varustettu sisäpäästään poikittaisella 30 reiällä, joka vastaanottaa kiertyvästi vääntiöpäässä olevan sylinteri-mälsen osan. Vääntiöpäässä on tällöin edullisesti kaksi sivuvastetta, joissa kummassakin on kaksi tasaista pintaa ja jotka kummatkin ovat tar-: tunnassa liikkuvan venttiilikiekon yläsivussa olevaan omaan vääntiöauk- : koonsa. Kumpikin vääntiöaukoista on järjestetty omalle puolelleen säätö- 35 aks elin alapäätä.

Vaihtoehtoisesti voi säätöakseli olla liitetty vääntiöpäähän lehtijousen 3 83815 1 avulla. Jousi voi olla taivutettu kahdesta kohdasta, niin että sen päät voidaan kiinnittää lujasti säätöakseliin ja vääntiöpäähän. Se osa jousesta, joka on alttiina taivutukselle, voi olla varustettu suorakulmaisella aukolla, joka lisää jousen taipuvuutta.

5

Saranankaltaisen liitoksen toinen suoritusmuoto muodostuu siitä, että vääntiöpää muodostuu säätöakselln sisäpäähän kiinnitetystä, elastisesta muoviosasta, jossa on saranana toimiva, kääntötapin akselin kanssa yhdensuuntainen, ohut kohta. Tässä tapauksessa ei siten esiinny mitään pintoja, 10 jotka liukuvat toisiaan vasten vääntiöpään kääntöliikkeessä. Ohut kohta korvaa edellisen suorltusesimerkin jousen.

Viimeksi mainitussa suoritusmuodossa voi vääntiöpää olla parhaiten napsautettu kiinni säätöakselln sisäpäähän elastisella muototartunnalla.

15

Keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa säätöakselin alapää on muodostettu kuperan sylinterimäisen pinnan osaksi, joka on yhdensuuntainen kääntötapin akselin kanssa ja on tartunnassa vääntiöpäässä olevan koveran sylinterimäisen vastapinnan kanssa.

20

Keksintöön kuuluvat myös kalkki suoritusmuodot, joissa vääntiöliitokseen kuuluvat elementit tai niiden toiminnat ovat vaihtaneet paikkaa. Tätä : valaiseva suoritusmuoto muodostuu siitä, että vääntiöaukko on muodostet- *: tu sylinterimäiseen osaan, joka on kiertyvästi järjestetty vääntiöosan 25 sylinterimäiseen syvennykseen, joka syvennys ulottuu yhdensuuntaisesti kääntötapin akselin kanssa ja on radiaalisesti avoin vääntiöosan yläsivua kohti. Tässä suoritusmuodossa voivat siten vääntiöpään tasaiset pinnat olla jäykästi liitetyt säätöakseliin. Tarvittava vapausaste liikkuvan venttiilikiekon liikettä varten saadaan tässä tapauksessa vääntiöosan 30 sylinterimäisissä pinnoissa.

Keksintöä selitetään nyt lähemmin piirustuksessa esitettyyn suoritusesi-- : merkkiin viittaamalla. Tällöin kuvio 1 esittää leikkausta sekoittimeksi muodostetun kiekkoventtiilin läpi kuviossa 2 olevaa linjaa T-I pitkin, 35 kuvio 2 leikkausta kuviossa 1 olevaa linjaa II-II pitkin, kuviot 3-5 vaihtoehtoisia suoritusmuotoja saranankaltaisesta liitoksesta säätöakse-·; Iin ja vääntiöpään välillä, jolloin jokainen osakuvio b esittää leikkaus- 4 83815 1 Ca siihen kuuluvassa osakuviossa a esitettyä linjaa pitkin, sekä kuvio 6 suoritusesimerkkiä, jossa on kääntyvästi järjestetty vääntiöaukko liikkuvassa venttiilikiekossa.

5 Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä kiekkoventtiilityyppisessä sekoittimessa on pesä 1 varustettuna kiinteästi sisäänlaitetulla pohjalla 2, jonka päälle on sijoitettu kiinteä ensimmäinen venttiilikiekko 3. Pohjassa 2 ja kiinteässä venttiilikiekossa 3 on toistensa kohdalla sijaitsevat tuloaukot 4,5 kylmää ja lämmintä vettä varten (ainoastaan toinen reikäpari 4,5 on jQ esitetty piirustuksessa), samoin kuin toistensa kohdalla sijaitsevat poistoaukot 6,7 sekoitusveden ulosvirtausta varten (katso kuvio 2). Pohjan 2 aukot 4,6 on varustettu tiivisteillä 8,9, jotka vastaavat siitä, että vesi johdetaan oikealla tavalla kiinteän venttiilikiekon 3 aukkojen 5,7 ja liitospinnan välillä, joka liitospinta on ei esitetyssä armatuuri-15 rungossa, jonka sisään kiekkoventtiili on asennettu.

Kokonaisuudessaan viitenumerolla 10 merkittyä toista venttiilikiekkoa voidaan siirtää suoraviivaisesti ja kiertää pesän akselin ympäri kiinteän venttiililevyn 3 yläsivun päällä. Se muodostuu alaosasta, joka on kera-• - 20 miikkalevy 11, ja yläosasta, joka on muovista tehty vääntiö 12. Keramiik- kalevy 11 ja vääntiö 12 rajoittavat yhdessä säätötilana palvelevan kääntökanavan 13, jonka läpi vesi virtaa kiinteän venttiilikiekon 3 • · tuloaukosta 5 levyn poistoaukkoon 7 tavalla, minkä molempien venttiili- ---- kiekkojen 3,10 keskinäinen asento määrää.

25 Vääntiön 12 yläsivu lepää ohjausosan 14 alasivua vasten, jonka ohjausosan sylinterimäinen kaula 15 työntyy ulos pesän 1 yläsivussa olevan aukon läpi. Ohjausosaa 14 voidaan kokonaisuudessaan kiertää pesän akselin ympäri.

30 Säätöakseli 16 on pistetty aksiaalisen reiän 17 läpi ohjausosan 14 si-. sään, ja se on laakeroitu kääntyvästi reiässä 17 olevaan kääntötappiin : . 18. Säätöakselia 12 voidaan siten toisaalta kiertää pesän akselin ympäri : yhdessä ohjausosan 14 kanssa ja toisaalta kääntää kääntötapin 18 akselin ____ 35 ympäri ja tällöin siirtää ohjausosaa 14.

Säätöakselin 16 liikelajin muuttaminen liikkuvan venttiilikiekon 10 kier- 1 toliikkeeksi ja suoraviivaiseksi liikkeeksi aikaansaadaan vääntiöliitok- sella, jota selostetaan lähemmin seuraavassa.

5 83815 Säätöakselin 16 alapään lävistää poikittaisreikä 19, jonka akseli on yh-5 densuuntainen kääntötapin 18 akselin kanssa. Foikittaisreikään 19 on pistetty pyörivästi vääntiöpään 20 sylinterimäinen keskiosa 21. Vääntiöpään 20 kaksi sivuvastetta 22 on kummatkin varustettu kahdella vastakkaisella tasaisella pinnalla 23. Kumpikin vasteista 22 on tartunnassa omaan vään-tiöaukkoonsa 24, jotka kaksi vääntiöaukkoa 24 on muodostettu vääntiöosan 10 12 yläsivulle järjestetyn neljän ulokkeen 25 väliin, jotka on järjestetty parittain säätöakselin 12 kummallekin puolelle. Myös kumpikin vääntiöauk-ko 24 on varustettu kahdella tasaisella pinnalla 26. Nämä ovat yhdensuuntaisia kääntötapin 18 akselin kanssa ja muodostavat kosketuspinnat vääntiöpään 20 tasaisille pinnoille 23. Kuviossa 2 esitettyjä rakoja vääntiö-15 pään 20 tasaisten pintojen 23 ja vääntiöaukkojen 24 tasaisten pintojen 26 välillä on selvyyden vuoksi liioiteltu voimakkaasti piirustuksessa.

Kun säätöakselia 16 käännetään kääntötapin 18 ympäri, aikaansaa vääntiöpään 20 ja vääntiöaukkojen 24 välinen vääntiöliitos sen, että liikkuva 20 venttiilikiekko 10 liikkuu suoraviivaisesti. Tällöin vääntiöpää 20 kiertyy säätöakselin 16 poikittaisreiän 19 sisällä siten, että vääntiöpään 20 tasaiset pinnat 23 ja vääntiöaukkojen 24 tasaiset pinnat 26 pysyvät kaikissa asennoissa yhdensuuntaisina ja tiiviissä molemminpuolisessa kos-____ ketuksessa toistensa kanssa.

25

Kuvioissa 3-5 esitetään vaihtoehtoinen, saranankaltainen liitos säätöakselin 116,216 tai 316 ja vääntiöpään 120,220 tai 320 välillä. Kaikissa tapauksissa vääntiöpää on varustettu kahdella vastakkaisella, tasaisella pinnalla 123,223 tai 323, jotka ovat yhdensuuntaisia säätöakselin 116, 30 216 tai 316 laakerointia varten järjestetyn kääntötapin akselin kanssa.

Kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa on säätöakselin 116 ja vääntiöpään 120 välinen liitos aikaansaatu kaksoistaivutetun jousen 130 avulla, jonka päät on kiinnitetty säätöakseliin 116 ja vääntiöpäähän 120. Jousi 130 on 35 säätöakselin 116 kanssa yhdensuuntaisesta osastaan varustettu suorakulmaisella aukolla, joka lisää sen taipuvuutta. Jousen materiaali voi olla terästä tai muovia.

6 83815 1 Kuviossa 4 esitetyssä suoritusesimerkissä vääntiöpää 220 muodostuu elastisesta muovista. Se on muotosopivalla tartunnalla napsautettu säätöak-selin 216 alapään päälle. Ohennettu kohta 232, joka sijaitsee pintojen 223 yläpuolella ja kulkee yhdensuuntaisesti näiden kanssa, palvelee elas-5 tisena saranana.

Kuviossa 5 esitetyssä suoritusesimerkissä on säätöakselin 316 alempi, kääntötapin akselin kanssa yhdensuuntainen pää muodostettu kuperalla sy-linteripinnalla 333 varustetuksi osaksi. Vääntiöpäässä 320 on kovera, sy-10 linterimäinen vastepinta 334 ja vääntiöpää on tällä työnnetty sivulta tai napsautettu elastisesta säätöakselin sylinterimäisen pinnan 333 päälle.

Tähän mennessä kuvatuissa, kuvioiden 1-5 mukaisissa suoritusesimerkeissä on säätöakselin vääntiöpäässä olevat tasaiset pinnat tehty siten, että 15 ne voidaan asettaa kulmaan säätöakselin suhteen kääntötapin kanssa yhdensuuntaisen akselin ympäri. Vääntiöaukossa tai -aukoissa olevat tasaiset pinnat ovat sitävastoin kiinteässä kulma-asennossa. On tietenkin itsestään selvää, että käännetty rakenne on mahdollinen.

20 Esimerkki tästä esitetään kuviossa 6, jossa vääntiöpää 420 muodostaa säätöakselin 416 kanssa jäykästi yhdessäolevan osan tästä. Vääntiöpää on kapeampi kuin säätöakseli muuten, ja siinä on kaksi yhdensuuntaista tasaista pintaa 423, kuten aikaisemminkin. Vääntiöaukko 424 siihen kuuluvi-• ne tasaisine pintoineen 426 sijaitsee vääntiöosan 412 sylinterimäiseen 25 syvennykseen kiertyvästä laakeroidussa sylinterimäisessä osassa 440. Syvennys 441 ulottuu yhdensuuntaisesti kääntötapin akselin kanssa ja on radiaalisesti avonainen ylöspäin, niin että säätöakselin 412 vääntiöpää 420 voidaan viedä vääntiöaukkoon 424 ylhäältäpäin.

30 Edellä kuvatut suoritusesimerkit tarkoittavat sellaisia sekoittajia, joissa liikkuva venttiilikiekko voi suorittaa sekä suoraviivaisen liikkeen että kiertoliikkeen. Samoja konstruktioperiaatteita voidaan kuitenkin soveltaa i . myös ventiileissä, joissa liikkuva ventiilikiekko voi suorittaa ainoastaan puhtaasti suoraviivaisen liikkeen, ja säätöakseli siis on ainoastaan 35 kääntyvä, eikä sitä sen lisäksi voida kiertää pesän akselin ympäri, kuten venttiileissä, joissa liikkuva venttiilikiekko voi suorittaa ainoastaan puhtaan kiertoliikkeen, ja säätöakselia voidaan siis ainoastaan kiertää 7 83815 1 pesän akselin ympäri, eikä sen lisäksi kääntää pesän akselin suhteen kohtisuoran akselin ympäri.

5 10 15 20 25 30 35

Claims (10)

1. Kiekkoventtiili, joka on tarkoitettu erityisesti saniteettialalle, jossa venttiilissä on pesä (1) varustettuna kiinteällä ensimmäisellä venttiili- 5 kiekolla (3), jossa on ainakin yksi tuloaukko (5) säädettävää nestettä varten, ensimmäisen venttiilikiekon (3) suhteen suoraviivaisesti aseteltava toinen venttiilikiekko (10), jossa on ainakin yksi, kiinteän venttiilikiekon (3) tuloaukon (5) kanssa yhteistoiminnassa oleva säätösyvennys (13), sekä säätöakselin (16), joka on kääntyvästi laakeroitu kääntötappiin (18) ja 10 jonka sisäpäässä on vääntiöpää (20), joka on tartunnassa liikkuvan venttiilikiekon (10) yläsivussa olevan vääntiöaukon (24) kanssa, tunnettu siitä, että säätöakselin (16,116,216,316,416) vääntiöpäässä (20.120.220.320.420) on kaksi tasaista pintaa (23,123,223,323,423), jotka ovat yhdensuuntaisia kääntötapin (18) akselin kanssa ja lepäävät laajalla 15 pinnalla vääntiöaukossa (24,124,224,324,424) olevia yhdensuuntaisia, tasaisia pintoja (26,126,226,326,426) vasten, jolloin joko vääntiöpään (20.120.220.320.420) tasaiset pinnat (23,123,223,323,423) tai vääntiöaukon (24,124,224,324,424) tasaiset pinnat (26,126,226,326,426) voivat kääntyä akselin ympäri, joka on yhdensuuntainen kääntötapin (18) akselin kanssa. 20

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiekkoventiili, tunnettu siitä, että säätöakseli (16,116,216,316) on liitetty saranankaltaisesti vääntiö- - päähän (20,120,220,320).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kiekkoventtiili, tunnettu sii tä, että säätöakseli (16) on varustettu sisäpäästään poikittaisella reiällä (19), joka vastaanottaa kiertyvästi vääntiöpäässä (20) olevan sylin-terimäisen osan (21).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kiekkoventtiili, tunnettu sii tä, että vääntiöpäässä (20) on kaksi sivuvastetta (22), joissa kummassakin on kaksi tasaista pintaa (23) ja jotka kummatkin ovat tartunnassa liikkuvan venttiilikiekon (10) yläsivussa olevaan omaan vääntiöaukkoonsa (24).

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kiekkoventiili, tunnettu sii- 9 83815 1 tä, että säätöakseli (116) on liitetty vääntiöpäähän (120) lehtijousen (130) avulla.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kiekkoventtiili, tunnettu sii-5 tä, että jousi (130) on taivutettu kahdesta kohdasta.

7. Patenttivaatimuksen 3 tai 6 mukainen kiekkoventtiili, tunnet-t u siitä, että se osa jousesta (130), joka on alttiina taivutukselle, on varustettu suorakulmaisella aukolla (131).

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kiekkoventtiili, tunnettu siitä, että vääntiöpää (220) muodostuu säätöakselin (216) sisäpäähän kiinnitetystä, elastisesta muoviosasta, jossa on saranana toimiva, kääntötapin (18) akselin kanssa yhdensuuntainen, ohut kohta (232), jolloin vääntiö- 15 pää (220) on parhaiten napsautettu kiinni säätöakselin (216) sisäpäähän elastisella muototartunnalla.

8 83815

9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kiekkoventtiili, tunnettu siitä, että säätöakselin (316) alapää on muodostettu kuperan sylinterimäi- 20 sen pinnan (333) osaksi, joka on yhdensuuntainen kääntötapin (18) akselin kanssa ja on tartunnassa vääntiöpäässä (320) olevan koveran sylinteri-mäisen vastepinnan (334) kanssa.

·*·’ 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiekkoventtiili, tunnettu sii- 25 tä, että vääntiöaukko (424) on muodostettu sylinterimäiseen osaan (440), joka on kiertyvästi järjestetty vääntiöosan (412) sylinterimäiseen syven-nykseen (441), joka syvennys ulottuu yhdensuuntaisesti kääntötapin (18) akselin kanssa ja on radiaalisesti avoin vääntiöosan (412) yläsivua kohti. 30 35 10 8381 5