FI82758C - Dynamisk vibrationsdaempare. - Google Patents

Description

1 82758

Dynaaminen tärinänvaimennin Tämä keksintö koskee dynaamista tärinänvaimenninta, joka käsittää heilurin, joka on kääntyvästä liitetty ke-5 hykseen ja jousielimen, joka vaikuttaa heilurin ja kehyksen välissä, jolloin heiluri käsittää ripustusakselin ja siihen liitetyn painon.

Jousen varassa olevalla heilurilla varustetuissa, dynaamisissa tärinänvaimentimissa on heilurin heilahdus-10 amplitudi yleensä riittävän suuri suuren energian vaimentamiseksi, mikä asettaa erityiset vaatimukset käytettäville jousille. Esim. jousien rasittuminen on pidettävä pienenä, jotta jouset eivät väsyisi pitkän käytön aikana. Lisäksi jousien jousivakion on oltava tiettyä tasoa. Tun-15 netut dynaamiset tärinänvaimentimet eivät kuitenkaan ole täyttäneet näitä vaatimuksia.

Keksinnön tavoitteena on kehittää dynaaminen tärinänvaimennin, jonka jousen varassa olevan heilurin jousen kestävyyttä on parannettu.

20 Keksinnön mukaiselle dynaamiselle tärinänvaimenti- melle on täten tunnusomaista, että jousielin käsittää kaksi U-muotoista lehtijousta, jotka sijaitsevat heilurin kääntötasossa, ovat symmetrisesti heilurin vastakkaisilla puolilla ja vaikuttavat siihen ensimmäisillä päillään 25 kehyksessä olevan heilurin kääntöakselin viereisessä pisteessä, jolloin katsottuna ripustusakselin pituusakselin suunnassa lehtijousien toiset päät on liitetty kehykseen kohdassa, joka on kauempana heilurin kääntöakselista kuin lehtijousien ensimmäisten päiden etäisyys tästä.

30 Oheisissa piirustuksissa: kuvio 1 esittää kuvantoa edestä keksinnön toteutus-muodosta näyttäen kehyksen pystyläpileikkauksena; kuvio 2 esittää kaaviomaista kuvantoa lehtijousi-järjestelystä; 35 kuvio 3 esittää kaaviomaista kuvantoa painosta 2 82758 käännetyssä asennossa; kuvio 4 esittää kaaviota £3/r, £4/r, lehtijousen rasituksen ja jousivakion, välisestä suhteesta; 1 kuvio 5 esittää sivukuvantoa keksinnön toisesta 5 toteutusmuodosta näyttäen kehyksen pystyläpileikkauksena; ja kuvio 6 esittää kuvantoa edestä pitkin kuvion 5 viivaa VI-VI.

Keksinnön erästä toteutusmuotoa kuvataan viitaten 10 kuvioihin 1-3. Kannatin 2 on ripustettu lieriömäisen kehyksen 1 ylälevyn la keskiosasta. Painon ripustusakseli 3, jonka alaosassa on paino 4, on kiinnitetty heiluvasti kan-nattimeen 2. Kaksi lehtijousta 6, joiden pystysuora läpileikkaus on U-muotoinen, on sijoitettu symmetrisesti suh-15 teessä akseliin 3. Kummankin jousen 6 toinen pää on kiinnitetty akseliin 3 ja toinen pää on kiinnitetty kehyksen 1 sisäseinäpintaan. Kiinnityskohta 6a akselissa 3 on lähellä kääntöpistettä 2a ja kiinnityspiste 6b kehyksen 1 sisäsei-näpinnassa on pisteen 6a alapuolella. Täten välimatka £2 20 pisteestä 2a pisteeseen 6b on suurempi kuin välimatka £1 pisteestä 2a pisteeseen 6a.

Vaikka paino 4 heiluisi laajalle tässä järjestelyssä, voi lehtijousien 6 siirtyminen olla pieni, koska etäisyys £1 pisteiden 6a ja 2a välillä on pieni. Näin voidaan 25 jousiin kohdistuva rasitus saada pieneksi. Kun paino 4 heiluu, vaikuttaa ajava voima P jokaiseen jouseen 6 kiin-nityspisteessä 6a. Kun jousen 6 muoto näin muuttuu, vaikuttaa ripustusakselia 3 kohti suuntautuva voima pisteessä 6a ja reaktiovoima P' vaikuttaa jouseen.

30 Taivutusmomentti MA, joka vaikuttaa lehtijouseen 6 taivutuskohdassa A ja rasitus σΑ ovat MA = P(£3 + r) - P'r ja σΑ * MA t/2/l, jossa r on kaaren säde lehtijousen 6 taipumispisteessä A, £3 on jousen suoran osan pituus ri-pustusakselin puolella, so. etäisyys pisteiden 6a ja 6c 35 välillä, £4 on jousen suoran osan pituus kehyksen seinän 3 82758 puolella, so. etäisyys pisteiden 6b ja 6d välillä ja t on jousen paksuus. Kuviossa 4 abskissa- ja ordinaatta-akselit edustavat vastaavasti £3/r ja £4/r. Lisäksi ehyet viivat osoittavat kohtia, joissa rasitus σΑ on yhdenmukainen, kun 5 taas katkoviiva osoittaa kiinteän jousivakion k pisteitä. Rasitus σΑ on pienempi leikkauspisteessä (2) kuin pisteessä (1), vaikka jousivakio k ei muutu. Tämä osoittaa, että kun U-muotoisen lehtijousen jousivakio on muuttumaton, voidaan jouseen kohdistuvaa rasitusta vielä pienentää, jos 10 ¢3 ja ¢4 tehdään vastaavasti pitemmiksi ja lyhyemmiksi tai jos on olemassa suhde £1 < £2.

Jos jousivakio, jota tarvitaan kun jousen kiinni-tyspiste on painossa 4 tai kun etäisyys 2a ja 6a välillä on £, on keq, on jousivakion k etäisyydelle £1 oltava k = 15 keq(£/£/l)2. Tämä vaatimus voidaan täyttää suurentamalla lehtijousen 6 leveyttä.

Dynaamisen tärinänvaimentimen oikean tärinän taajuutta voidaan säätää säätämällä sopivasti etäisyys £ kääntöpisteestä 2a painoon 4, joka on asennettu ripustus-20 akselille 3 pystysuoraan liikettä varten. Lehtijouseen 6 kohdistuvaa rasitusta voidaan keventää tukemalla jousta kiinnityskohdassa 6a puikolla.

Täten keksinnön mukaisessa dynaamisessa tärinänvai-mentimessa on jousivakio määritetty haluttuun arvoon pysy-25 västi ja jousiin kohdistuvaa rasitusta voidaan pienentää jousien kestävyyden parantamiseksi.

Keksinnön erästä toista toteutusmuotoa kuvataan nyt viitaten kuvioihin 5 ja 6. Kaksi laakeria 12 akselia 15 varten on sijoitettu lieriömäisen kehyksen 1 ylälevyn la 30 keskiviivalle. Kaksi tukilaattaa 17 suorakulmaisella, ylemmällä istuinlevyllä 16 on asennettu akselille 15, niin että levy 16 voi kääntyä akselin 15 ympäri. Ylemmät ja alemmat istuinlevyt 16 ja 18 on kytketty yhteen useilla ohjaustangoilla 19, jotka ohjaavat kahta painoa 14 pys-35 tysuoran liikkeen aikana. Jousiankkurilevy 20 on levyjen 4 82758 16 ja 18 välissä ja kaksi ruuvitankoa 13 painojen 14 pystysuoraa liikettä varten on sijoitettu niin, että levy 20 on niiden välissä. Painojen 14 pystysuoraa asemaa voidaan säätää löysäämällä ylempiä ja alempia muttereita 21, jotka 5 on kierretty kullekin tangolle 13, jolloin painoja viedään pystysuorasti ohjaustankoja 19 pitkin, minkä jälkeen muttereita kiristetään. Kaksi lehtijousta 6, joiden pystysuora läpileikkausmuoto on U-muotoinen, on sijoitettu symmetrisesti suhteessa ankkurilevyyn 20. Kunkin jousen 6 toinen 10 pää on kiinnitetty levyyn 20 ja toinen pää on kiinnitetty kehyksen 1 sisäseinäpintaan. Kiinnityskohta 6a levyssä 20 on akselin 15 lähellä ja kiinnityskohdat 6b kehyksen 1 sisäseinäpinnassa ovat pisteen 6a alapuolella. Täten etäisyys £2 akselista 15 kohtaan 6b on suurempi kuin etäisyys 15 £1 akselista 15 kohtaan 6a.

Tällä järjestelyllä voidaan dynaamisen tärinänvai-mentimen oikean tärinän taajuutta muuttaa siirtämällä painoja 14 pystysuorasti, mikä muuttaa etäisyyttä £ akselista 15 kunkin painon 14 painopisteeseen. Vaikka painon koko-20 naismassa tehdään suureksi riittävän suuren massasuhteen saamiseksi, joka vastaa esiintyvän voiman kulmataajuuden vaihtelua, voidaan kahden painon 14 sijainti helposti säätää niiden puolitetun massan ansiosta.

Samoin kuin ensimmäisessä toteutusmuodossa, vaikka 25 painot 14 heiluvat laajalle, voidaan jousiin kohdistuvaa rasitusta pienentää jousien kestävyyden parantamiseksi.

Kaksi vaimenninta 25 on sijoitettu ylemmän istuin-levyn 16 ja ylälevyn la välille, niin että ne ovat symmetriset suhteessa akseliin 15. Vaimentimet voivat olla öljy-30 tai ilmavaimentimia. Ne voidaan asentaa helposti, koska ne sijaitsevat ylälevyn la ja istuinlevyn 16 välillä, joka keinuu yhdessä painojen 14 kanssa. Dynaamisen tärinänvai-mentimen paras vaimentava vaikutus voidaan saada aikaan säätämällä vaimentimien vaimennuskerrointa.

35

II

Claims (5)

5 82758

1. Dynaaminen tärinänvaimennin, joka käsittää heilurin, joka on kääntyvästi liitetty kehykseen (1) ja jou- 5 sielimen (6), joka vaikuttaa heilurin ja kehyksen (1) välissä, jolloin heiluri käsittää ripustusakselin (3;13) ja siihen liitetyn painon (4;14), tunne t t u siitä, että jousielin käsittää kaksi U-muotoista lehtijousta (6), jotka sijaitsevat heilurin kääntötasossa, ovat symmetri-10 sesti heilurin vastakkaisilla puolilla ja vaikuttavat siihen ensimmäisillä päillään (6a) kehyksessä (1) olevan heilurin kääntöakselin (2a;15) viereisessä pisteessä, jolloin katsottuna ripustusakselin (3;13) pituusakselin suunnassa lehtijousien (6) toiset päät (6b) on liitetty kehyk-15 seen (1) kohdassa, joka on kauempana heilurin kääntöakse-lista kuin lehtijousien (6) ensimmäisten päiden (6a) etäisyys tästä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dynaaminen täri-nänvaimennin, tunnettu siitä, että paino (4) on 20 kiinnitetty ripustusakselille (3) siten, että sen pystysuora asema on säädettävissä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dynaaminen täri-nänvaimennin, tunnettu siitä, että kaksi ripus-tusakselia (13) riippuu istuinlevystä (16), joka on heilu- 25 vasti ripustettu kehyksen (1) ylälevyn (la) keskiosasta, jolloin kaksi painoa (14) on kiinnitetty ripustusakselei-hin (13) siten, että niiden pystysuora asema on säädettävissä, että jousiankkurilevy (20) on ripustettu istuin-levyn (16) keskiosasta ja että kahden U-muotoisen lehti-30 jousen (6,6) ensimmäiset päät (6a) on kiinnitetty jousi-ankkurilevyn (20) yläpäähän siten, että ne ovat symmetriset suhteessa jousiankkurilevyyn (20).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen dynaaminen täri-nänvaimennin, tunnettu siitä, että alempi istuin- 35 levy (18) on vastapäätä ensimmäistä istuinlevyä (16), joi- 6 82758 loin ripustusakselit (13), joissa kummassakin on ruuvi, ja painon ohjaustangot (19) sijaitsevat näiden kahden istuin-levyn (16,18) välissä, ja että mutteri (21) painon (14) aseman säätämistä varten on kierretty kullekin ripustus-5 akselille (13).

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen dynaaminen täri-nänvaimennin, tunnettu siitä, että vaimentimet (25) on sijoitettu istuinlevyn (16) ja kehyksen (1) yläle-vyn (la) välille. 10 n 7 82758