FI82342C - Avboejningskrets med en modulatorkrets i kopplingsform. - Google Patents

Description

1 82342

Poikkeutuspiiri, jossa on hakkurimodulaattoripiiri Tämä keksintö liittyy poikkeutuspiiriin, jossa on hakkurimodulaattoripiiri.

5 Tunnetaan aktiivisia sivutyynyvääristymän korjaus- piirejä, jotka vaihtelevat juovapyyhkäisyvirran amplitudia kenttätaajuudella paraboolisella tavalla sivutyynyvääristymän korjauksen tuottamiseksi. Diodimodulaattorityyppisen sivutyynyvääristymän eräässä muodossa modulaatiojännite ke-10 hitetään modulaattorikondensaattorin yli ja syötetään modulaattori -induktorille synnyttämään juovakertautuva, saha-aaltoinen virta modulaattori-induktorissa koko juova-aika-väliaikana. Sivutyynyvääristymän korjauksen tuottamiseksi transistori, joka on kytketty rinnan modulaattorikonden-15 saattorin kanssa, toimii luokassa A modulaattorikondensaattorin purkamiseksi kenttätaajuudella paraboolisella tavalla. Tällaisella esimerkillä diodimodulaattorista on useita epäkohtia. Koska modulointitransistori toimii luokassa A, transistori kuluttaa merkittävästi tehoa. Lisäksi käytetään 20 suhteellisen kallista kondensaattoria modulaatiojännitteen kehittämiseen.

Toisessa diodimodulaattorin muodossa syötetään juovat aa j uinen, hakkurimuotoinen, modulaattorijännite suhteellisen suureen sisääntulokuristimeen, joka on kytketty modu-25 laattori-induktoriin. Kuristinvirta syötetään diodimodu- laattoripiiriin juovapyyhkäisyvirran amplitudin ohjaamiseksi. Hakkurimuotoista modulaattorijännitettä vaihdellaan kenttätaajuudella paraboolisella tavalla sen virran ambli-tudin moduloimiseksi, joka syötetään diodimodulaattoripii-30 riin sivutyynyvääristymän korjauksen tuottamiseksi juova- pyyhkäisyvirralle. Tällaisella esimerkillä diodimodulaattorista on myöskin useita epäkohtia. Modulaattori-induktorin lisäksi käytetään suhteellisen suurta sisääntulopuristinta. Lisäksi muutamissa puristinsyöttöisten diodimodulaattorien 35 versioissa käytetään myös modulaattorikondensaattoria.

Keksinnön kohteena on patenttivaatimusten mukainen modulaattoripiiri, jolla vältetään mm. edellä esitetyt on- 2 82342 gelmat.

Keksinnön ominaisuuden mukaisesti hakkurimodulaat-toripiiri moduloi juovapyyhkäisyvirtaa tarvitsematta si-sääntulokuristinta tai modulaattorikondensaattoria. Myöskin 5 käyttämällä modulaattoripiiriä hakkurimuodossa enemmin kuin luokassa A pidetään resistiiviset häviöt suhteellisen pieninä.

Hakkurimodulaattoripiiri sisältää juovapoikkeutus-käämin ja juovakapasitanssin. Juovakytkin toimii juovataa-10 juudella juovajännitteen syöttämiseksi poikkeutuskäämille synnyttämään juovapyyhkäisyvirta juovapoikkeutuskäämissä. Poikkeutuksen paluukapasitanssi muodostaa poikkeutuksen pa-luuresonanssipiirin poikkeutuskäämin kanssa paluuaikavälin aikana pulssimaisen poikkeutuspaluujännitteen synnyttämi-15 seksi. Modulaattori-induktanssi on kytketty juovakytkimeen ja poikkeutuskäämiin. Modulaattoripaluukapasitanssi on kytketty modulaattori-induktanssiin ja muodostaa modulaattorin paluuresonanssipiirin paluuaikavälin aikana. Modulaattori-kytkin on kytketty jännitelähteeseen ja modulaaatori-induk-20 tanssiin ja on herkkä juovataajuussignaalille ja modulaattorin ohjaussignaalille kytkeäkseen johtavat tilat ohjattavilla hetkillä juova-aikavälin aikana, joka vaihtelee modulaattorin ohjaussignaalin mukaisesti, jotta moduloidaan tällä tavoin juovapyyhkäisyvirtaa.

25 Piirroksissa:

Kuvio 1 kuvaa hakkurimuotoista sivutyynyvääristymän korjauspiiriä, joka toteuttaa keksinnön; ja

Kuvio 2 kuvaa aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvion 1 piirin toimintaan.

30 Kuvion 1 sivutyynyvääristymä korjatussa juovapoik- keutuspiirissä 10 syötetään säädetty tasavirtalähteen jännite B+ vaakapaluumuuntajän Tl ensiökäämiin W1 napaan 21. Ensiökäämiön W1 toinen napa, napa 22, on kytketty juovakytkimeen SH, joka käsittää vaakaulostulotransistorin Ql, joka 35 on kytketty rinnan sarjaan kytkettyjen vaimennindiodien Dl ja D2 kanssa. Rinnan vairaennindiodin Dl kanssa on poikkeu-tuspaluukondensaattori CRH ja sarjaan kytketyt vaakapoik-keutuskäämi LH ja S-muokkaus tai paluukondensaattori Ct.

3 82342

Hakkurimuotoinen sivutyynyvääristymän korjauspiiri 60, joka toteuttaa keksinnön, on kytketty vaakapoikkeutus-käämiin LR ja juovakytkimeen SR tuottamaan sivutyynyvääristymän korjaus juovapyyhkäisyvirralle i„. Sivutyynyvääristymän n 5 korjauspiiri 60 sisältää modulaattori-induktorin L , joka on m kytketty vaimennindiodien D1 ja D2 liitoskohtaan, navassa 24, ja joka on kytketty modulaattorikytkimeen S navassa 23. Modulaattorin paluukondensaattori CRm on rinnakkain vaimennin-diodin D2 kanssa.

10 Modulaattorikytkin sisältää transistorikytkimen Q2, joka on kytketty tasajännitteen +Vq lähteeseen ja joka on kytketty modulaattori-induktoriin Lm navassa 23. Diodikytkin D3 on rinnakkain transistorikytkimen Q2 kanssa ja on napaisuudeltaan sovitettu johtamaan virtaa vastakkaiseen suuntaan 15 kuin transistori Q2. Hakkurimuotoinen ohjauspiiri 30 on kytketty transistorin Q2 kannalle synnyttämään juovataajuinen, hakkurimuotoinen modulaattorijännite kytkinulostulonavassa 23, joka on suoraan syötetty modulaattori-induktorille Lro·

Modulaattorijännite V ohjaa modulaattorivirtaa i modulaat- m J m 20 tori-induktorissa L .

m

Toiminnassa vaakasuuntainen ulostulotransistori Q1 kytketään juovataajuudella vaakaoskillaattorilla ja ohjain-piirillä 20 juovapyyhkäisyvirran i synnyttämiseksi vaaka-poikkeutuskäämissä L„. Kuvion 2 aaltomuotojen juova-aikavälin,

II

25 tg-t^, a^ana vaakasuuntainen juovakytkin SR on johtava juova-kondensaattorilla Ct kehitetyn juovajännitteen Vt syöttämiseksi vaakapoikkeutuskäämin LR yli. Ylöspäin pengermäisesti nouseva juovapyyhkäisyvirta iH# joka on esitetty kiinteällä viivalla kuviossa 2b, kehitetään juova-aikavälin aikana.

30 Ensimmäisen juova-aikäväIin puoliskon aikana, ennen aikaa t^, keskellä juovaa, juovapyyhkäisyvirta LR on negatiivinen ja virtaa vaimennindiodiin D1. Juovan ensimmäisessä puoliskossa on myös virta i^ paluumuuntajan ensiökäämissä W1 negatiivinen. Vaimennindiodi D2 on tämän vuoksi johtava reitin 35 tuottamiseksi virralle i^ maasta syöttönapaan 21, B+, 4 82342 vaimennindiodien Dl ja D2 kautta. Juova-aikavälin toisen puoliskon, ajan t^ jälkeen, aikana juovapyykäisyvirta iH on positiivinen, virran kulkiessa pois navasta 22 vaakasuuntaiselle ulostulotransistorille Q1 ja palatessa napaan 24 johta-5 van vaimennindiodin D2 kautta. Siten koko juova-aikävälin, t^-t^, aikana navat 22 ja 24 ovat oleellisesti maapotentiaa-lissa johtuen vaimennindiodien D2 ja D1 tai vaimennindiodin D2 ja vaakasuuntaisen ulostulotransistorin Q1 samanaikaisesta johtavuudesta.

10 Hakkurimuotoisessa sivutyynyvääristymäpiirissä 60 modulaattorikytkimen transistori Q2 toimii juovataajuu- della kytkentäjännitteellä ^· joka on kuvattu kiinteällä viivalla kuviossa 2h. Jännite V^2 kehitetään ohjauspiirillä 30 ja syötetään transistorin Q2 kannalle vastuksen 25 kautta.

15 Ohjatulla, vaihtelevalla hetkellä juova-aikavälin aikana, esimerkiksi kuvion 2h hetkellä t2> hakkurimuotoinen ohjaus- jännite V^2 menee alas, kääntäen transistorin Q2 päälle.

Syöttöjännite +VQ syötetään navassa 23 modulaattori-indukto- rille L , kuten on esitetty kuvion 2d kiinteäviivaisella m 20 modulaattorijännitteellä V . Koska napa 24 juova-aikavälin aikana on maapotentiaalissa, jännite, joka on kehitetty modu-

laattori-induktorin L yli aikavälin t~-t. aikana, on suuni z H

ruudeltaan yhtä suuri kuin syöttöjännite Vg. Pengermäisesti nouseva, saha-aallon muotoinen modulaattorivirta i , joka on 25 esitetty kiinteällä kuviossa 2e, kehitetään modulaattori- induktorissa Lm aikojen t2~t4 välissä, saavuttaen huippuarvon i hetkellä t^ juova-aikäväIin lopussa. Huippuarvo I on määritetty päällekytkeytymisajalla modulaattorin transistori- kytkimen Q2 juova-aikavälin sisässä. Myöhäisemmästä päälle- 30 kytkeytymisajasta, esimerkiksi, seuraa alhaisempi huippuarvo- virta modulaattorivirralle i vaakasuuntaisen juova~aikäväIin m lopussa.

Lähellä vaakasuuntaisen juova-aikavälin loppua vaaka-oskillaattori ja ohjainpiiri 20 syöttää estosuuntaisen esi-35 jännitteen vaakasuuntaisen ulostulotransistorin Q1 kannalle 5 82342 transistorin johtamisen lopettamiseksi lähellä kuvion 2 aikaa t^ vaakasuuntaisen paluuaikavälin, t^-tg, alussa.

Vaakasuuntaisen paluun aikana juovapoikkeutusvirta i„ ja n modulaattorivirta i kulkee poikkeutuksen paluukondensaatto-5 rissa CRH ja modulaattorin paluukondensaattorissa C^, vastaavasti, antaen vaimennindiodeille D1 ja D2 estoesijän-nitteen.

Vaakasuuntaisen paluun aikana vaakapoikkeutuskäämi L„ ja poikkeutuksen paluukondensaattori C_„ muodostavat 10 poikkeutuksen paluuresonanssipiirin 40. Myös tämän aikavälin aikana modulaattorikytkin edullisesti säilyy johtavana saattaen toimintaankykeneviksi modulaattori-induktorin Lm ja modulaattorin paluukondensaattorin modulaattorin paluuresonanssipiirin 50 muodostamiseksi. Modulaattorin pa-15 luuvirta kulkee modulaattorikytkimessä S^.

Modulaattorin paluupirin 50 resonanssitaajuus on edullisesti valittu olemaan noin poikkeutuksen paluupiirin 40 vaakasuuntainen paluutaajuus. Siten sekä vaakapoikkeutus-virta iR ja modulaattorivirta im läpikäy resonanssivärähtelyn 20 yhden puolijakson niiden vastaavissa paluuresonanssipiireissä suurin piirtein saman aikavälin aikana, t^-tg, kuten on esitetty kiinteällä kuvioissa 2b ja 2e.

Virtojen iR ja i^ resonanssivärähtelyn yksi puolijakso synnyttää paluupulssijännitteet VT>„ ja VD vastaavissa paluu-25 kondensaattoreissa C_.„ ja C , kuten on esitetty kiinteällä viivalla kuvioissa 2c ja 2f, vastaavasti. Paluupulssijännitteiden V ja V huippuamplitudit V_„ ja V_ esiintyvät rh Km ph pm lähellä paluun keskikohtaa, hetkellä tr, kun virrat i__ ja i ovat estosuuntaiset.

30 Ajan tg, paluun keskikohta, jälkeen modulaattorivirta im on negatiivinen ja palautetaan syöttöön +Vq modulaattori-kytkimen Sm nyt johtavan diodin D3 kautta, saavuttaen oleellisesti -I arvoisen negatiivisen huippuarvon paluun lopussa. Myös paluun lopussa, lähellä hetkeä tg, paluukondensaattorit 35 c ja C! ovat täysin puretut, tehden vaimennindiodit D1 ja D2 kykeneviksi tulemaan johtaviksi, siten aloittaen seuraavan vaakasuuntaisen juova-aikavälin alun.

6 82342

Kun vaimennindiodi D2 alkaa johtaa negatiivista modulaattorivirtaa i vaakasuuntaisen juovan alussa, lähellä m kuvion 2e hetkeä t,, tulee napa 24 jälleen maadoitetuksi.

0

Negatiivinen modulaattorivirta i kulkee maasta syöttöön 5 +VQ modulaattorikytkimen vaimennindiodin D2 ja diodin D3 kautta. Ajan t,, seuraavan vaakasuuntaisen juova-aikavälin

O

alku, jälkeen hakkurimuotoinen korjausjännite Wm, kuviossa 2d, kehitetään modulaattori-induktorin L yli. Modulaattorivirta m i tulee hetken tg jälkeen pengermäisesti nousevaksi, nega-10 tiiviseksi saha-aaltovirraksi. Myös, lähellä aikaa tg, hakkurimuotoinen ohjauspiiri 30 synnyttää kuvion 2h kytkentäjännitteen Vb2 ylemmän tason, siten asettaen kytkimen Sm transistorin Q2 katkaistuun tilaan. Sitten kun modulaattorivirta i saavut- m taa nolla kuvion 2e hetkellä tg, modulaattorikytkin tulee 15 avoimeksi piiriksi johtuen diodin D3 estoesijännityksestä ja transistorin Q2 katkaisemisesta.

Modulaattori-induktorissa L ei kulje lainkaan virtaa m ajan hetkestä tg lähtien ennen kuin ajan hetkenä t^g, kun transistori Q2 jälleen kytketään päälle edullisesti syöttämään 20 modulaattorijännite V suoraan modulaattori-induktorille L .

J m m

Aikavälin tg-t^ aikana modulaattorikytkin Sm keskeyttää virtatien, jonka juovakytkin SH tuottaa modulaattorivirtaa ... i varten jännitelähteen +Vn ja modulaattori-induktorin L

välillä. Tämän aikavälin aikana potentiaali, joka on kehi-25 tetty modulaattori-induktorin Lm yli napojen 23 ja 24 väliin, on 0, näiden kahden navan ollessa säilytetty oleellisesti maapotentiaalissa juovakytkimen johtavuudella.

Vaikka hakkurimuotoinen ohjauspiiri 30 kytkee transistorin Q2 pois päältä paluun lopussa lähellä aikaa tg, 30 tarkka poiskytkeytymishetki ei ole kriittinen, olettaen että poiskytkeytymishetki sattuu, kun modulaattorivirta i on negatiivinen. Siten ohjausyksikkö 30 voi kytkeä transistorin Q2 pois päältä minä tahansa hetkenä ajan t,., paluun keskikohdan, jälkeen ja ennen aikaa tg, kun negatiivinen modulaattori- 35. virta i on pienentynyt suuruudeltaan nollaan.

7 82342

Hakkurimuotoinen sivutyynyvääristymän korjauspiiri 60 moduloi juovapyyhkäisyvirran i amplitudia moduloimalla modulaattorijännitteen käyttöjaksoa. Kuvion 2d modulaat- torijännitteen tasavirtakomponenttia ohjataan modu- 5 laattorijännitteen käyttöjaksolla ja verrataan siihen.

Modulaattori-induktori L , vaakapoikkeutuskäämi L„ ja paluu- lu n muuntajan ensiökäämi W1 ovat ekvivalentteja tasavirtaoikosul-kureiteille. Siten navan 24 jännitteen tasavirta-arvo on yhtä suuri kuin Vm0, navan 23 tasavirta-arvo, ja navan 22 ja paluu-10 kondensaattorin C ylänavan tasavirta-arvo on yhtä suuri kuin jännite B+ navassa 21.

Keskimääräinen juovajännite Vfc, joka on kehitetty kondensaattorin yli ja joka määrittää juovapyyhkäisyvirran i huippuamplitudin l_ , on yhtä suuri kuin jännitteen B+ Π ΓΠ 15 ja keskimääräisen modulaattorijännitten VmQ välinen ero. Keskimääräisen modulaattorijännitteen V^q pienentäminen kasvattaa keskimääräistä juovajännitettä ja juovapyyhkäisyvirran amplitudia. Keskimääräisen modulaattorijännitteen kasvattaminen pienentää keskimääräistä juovajännitettä ja 20 juovapyyhkäisyvirran amplitudia.

Katkoviivaiset aaltomuodot kuvioissa 2b-2f ja 2h kuvaavat sivutyynyvääristymän korjauspiirin 60 toimintaa tavalla, joka tuottaa amplitudiltaan kasvaneen juovapoikkeu-tusvirran iH, kuten silloin kun pyyhkäistään keskirasteri-25 juovia. Ohjauspiiri 30 aloittaa kytkentäohjausjännitteen ν^2 alemman tason synnyttämisen viivästetyllä hetkellä, t^, vaakasuuntaisen juova-aikävälin sisässä, kuten on esitetty katkoviivalla kuviossa 2h.

Modulaattorivirta i , joka on esitetty katkoviivalla m 30 kuviossa 2e alkaa kasvaa pengermäisesti nousevalla tavalla nollavirtatasosta viivästetyllä hetkellä t^· Sitten kun paluu alkaa hetkellä t., on modulaattorivirta i saavuttanut huippu- ί m virtatason 1' , joka on suuruudeltaan pienempi kuin vastaavan kiinteäviivaisen aaltomuodon huipputaso 1^. Koska modulaattori-35 virran i huippuarvo on pienempi, modulaattorin paluupulssi-jännite V^, joka on esitetty katkoviivalla kuviossa 2f, joka 8 82342 on kehitetty vaakasuuntaisen paluun aikana aikojen t^ ja tg välissä, saavuttaa alemman huippuarvon V'p kuin vastaava kiinteäviivainen aaltomuoto.

Seuraavan vaakasuuntaisen juova-aikavälin alussa 5 modulaattorivirta i alkaa pengermäisen nousunsa negatiivisesta tasosta -1' ,, jolla on huippuarvo, joka on pienempi kuin vastaavassa kiinteälinjäisessä aaltomuodossa. Mcdulaat- torivirta i saavuttaa nollavirtatason aikaisemmalla hetkellä m t^ vaakasuuntaisen juova-aikavälin sisässä. Hetkellä t7 modu- 10 laattorikytkimen S diodi D3 tulee estosuuntaisesti esijänniin tetyksi muodostaen modulaattorikytkimelle avoimen piirin ja aloittaen modulaattorijännitteen alemman tason, kuten on esitetty katkoviivalla kuviossa 2d.

Kytkemällä modulaattorikytkin Sm viivästetyllä het-15 kellä t^ vaakasuuntaisen juova-aikavälin sisässä, kehitetään ylempi, positiivinen modulaattorijännitteen taso lyhyempää aikaväliä, t^t^, varten mikä näkyy kuvion 2d alempana keskimääräisenä modulaattorijännitteenä V q. Alempi keskimääräinen jännite V'm0 tuottaa suuremman keskimääräisen juovajännitteen 20 juovakondensaattorin C yli. Suurempi keskimääräinen juovajännite tuottaa suurempi amplitudisen juovapyyhkäisy-virran, jonka suuruus on 1' ,, kuten on kuvattu katkovii- valla kuviossa 2b. Suurempi amplitudinen juovapyyhkäisyvirta tuottaa vaakasuuntaisen paluuaikävälin aikana suurempi ampli- 25 tudisen paluupulssijännitteen V_„, jolla on huippuarvo V'„,,

RH PH

joka on esitetty katkoviivalla kuviossa 2c.

Paluupulssijännite V , joka syötetään paluumuuntajän ensiökäämiin W1, on kuvattu kuviossa 2a. Paluumuuntajän paluu-

pulssi jännite V on yhtä suuri kuin poikkeutuksen paluupulssi-R

30 jännitteen VRH ja modulaattorin paluupulssijännitteen ; summa. Summa pysyy muuttumattomana vaikka yksittäisiä pulssi- komponentteja vaihdellaan sivutyynyvääristymän korjauspiirillä 60. Summa pysyy muuttumattomana,koska pulssikomponentit vaih-televat käänteisessä tai komplementaarisessa suhteessa. Siten 35 juovapyyhkäisyvirran i„ modulaatio ei vaikuta paluumuuntajän

H

9 82342 paluupulssijänniteen VR amplitudiin, joka amplitudi pysyy vakiona ja määritetään syöttöjännitteellä B+, joka kehitetään navassa 21. Paluupulssijännitettä V käytetään synnyttämään ulkoanodin kiihdytyspotentiaali suurjännitepiirin 43 navassa 5 U, joka on kytketty paluumuuntajän T1 suurjännitekäämiin W2. Paluupulssi jännitettä V_. käytetään myös energisoimaan muita televisiovastaanottimen kuormapiirejä, jotka on esitetty kaa-viomaisesti kuviossa 1 lohkolla 44, joka on kytketty paluu-muuntajan T1 käämiin W3.

10 Ohjauspiiri 30 synnyttää hakkurimuotoisen ohjausjän

nitteen V, - seuraavalla tavalla. Positiivinen vaakasuuntainen dZ

paluujännitepulssi 41, joka kehitetään paluumuuntajän T1 käämillä W4, differentioidaan differentiointipiirillä, joka käsittää kondensaattorin 36 ja vastukset 37 ja 3b. Differen-15 tioitu paluupulssi syötetään PNP-transistorin Q3 kannalle. Vaakasuuntaisen paluupulssin 41 jälkimmäinen reuna tuottaa negatiivisen piikin tai pulssin lähellä kuvion 2 hetkeä t^, joka kytkee päälle transistorin Q3 ja varaa penkereen synnyttävän piirin 45 kondensaattorin 35 jännitteeseen V1, kuten 20 on esitetty kuviossa 2g jännitteellä V„ , joka on kehitetty kondensaattorin 35 yli.

Lyhytkestoinen, negatiiviseksi menevä piikki häipyy nopeasti lähellä hetkeä tg transistorin Q3 kytkemiseksi pois päältä hieman sen jälkeen, kun se on kytketty päälle. Siten 25 lähellä hetkeä tg kondensaattori 35 alkaa purkautua penkereen synnyttävän piirin 45 vastuksen 34 kautta. Kuvion 2g jännite

V on sen vuoksi pengerjännite, joka pienenee alempaan jän-HS

nitetasoon V~ aikaan tr mennessä, kun negatiivinen piikki, λ b joka tuotetaan myöhemmällä vaakasuuntaisella paluupulssilla 30 41, uudelleen asettaa penkereen.

Vaakasuuntainen pengerjännite V on vaihtovirtakyt-ketty ohjaustransistorin Q5 kannalle emitteriseuraajatransis-torin Q4, emitterivastuksen 33 liu'un, tasavirran estävän kondensaattorin 31 ja summavastuksen 32 kautta. Vaakasuuntainen 35 pengerjännite ν„ summataan transistorin Q5 kannalla

HS

10 82342 kenttätaajuisen parabelijännitteen 42 kanssa, joka on perinteisesti johdettu ja vaihtovirtakytketty transistorin kannalle vastuksen 28 ja tasavirran estävän kondensaattorin 29 kautta. Tasavirtaesijännite transistorin Q5 kannalle on 5 tuotettu syötöllä +VQ, joka on kytketty transistorin kannalle vaakasuuntaista kokoa ohjaavan potentiometrin 26 ja vastuksen 27 kautta.

Ohjaustransistorin Q5 kollektori on kytketty lähteeseen +Vq vastuksen 39 kautta ja on suoraan kytketty invertoi-10 van transistorin Q6 kannalle. Invertoivan transistorin Q6 kollektori on kytketty lähteeseen +Vq vastuksen 47 kautta ja on kytketty modulaattorikytkin transistorin Q2 kannalle vastuksen 25 kautta. Hakkurimuotoinen ohjausjännite kehitetään invertoivan transistorin Q6 kollektorilla.

15 Toiminnassa, kun vaakasuuntainen pengerjännite V

H S

on uudelleen asetettu ylempään jännitetasoonsa hetkellä tg, penkereen positiiviseen suuntaan menevä reuna on kytketty ohjaustransistoriin Q5 kytkien transistorin päälle ja kytkien transistorin Q6 pois päältä. Kuvion 2h hakkurimuotoisen ohjaus-20 jännitteen ylempi jännitetaso kehitetään tällä tavoin modulaattorin kytkintransistorin Q2 asettamiseksi estosuun-taisesti esijännitettyyn tilaan.

Säädettävissä olevalla hetkellä vaakasuuntaisen juova-aikavälin aikana vaihtovirtakytketty pengerjännite V„

HS

25 on pienentynyt tasolle, joka on riittävä kytkemään pois ohjaustransistorin Q5, tehden mahdolliseksi hakkurimuotoisen ohjausjännitteen ν^2 alemman tason synnyttämisen. Modulaattorin kytkintransistori Q2 on tällä tavoin kytketty päälle ja syöttää jännitteen +V^ suoraan modulaattori-induktorille Lm· 30 Se aika vaakasuuntaisen juovan sisässä, jona ohjaus- transistori Q5 on kytketty pois päältä, määritetään tasolla, jonka pystysuuntainen parabelijännite 42 omaa annetun vaakasuuntaisen poikkeutusjakson aikana. Lähellä pystysuoran raste-ripyyhkäisyn keskikohtaa pystysuora parabelijännite 42 saa-35 vuttaa tason, joka tuottaa esijännitteen ohjaustransistorille 11 82342 Q5, joka sallii vaakasuuntaisen pengerjännitteen V„ kytkeä pois päältä transistori suhteellisesti viivästetyllä hetkellä t3, kun pengerjännite on pienentynyt kuvion 2g jännitetasolle V^. Sivutyynyvääristymän korjauspiiri 60 tuottaa 5 tällä tavoin suhteellisen suuri amplitudisen juovapyyhkäisy-virran i . Lähellä pystysuoran rasteripyyhkäisyn pohjaa ja huippua on pystysuora parabelijännite 42 suhteellisen alhaisella jännitetasolla sallien vaakasuuntaisen penger-jännitteen Vu pienentyä jännitetasolle V ennen ohjaus-10 transistorin Q5 kytkemistä pois päältä suhteellisen aikaiseksi siirretyllä hetkellä Sivutyynyvääristymän korjaus- piiri 60 tuottaa tällä tavoin suhteellisen pieni amplitudisen juovapyyhkäisyvirran.

Muita modulaatio-ohjausjännitteitä, pystysuoran 15 parabelijännitteen 42 lisäksi tai sijasta, voidaan kytkeä transistorin Q5 kannalle moduloimaan juovapyyhkäisyvirran i^ amplitudia. Esimerkiksi modulaation ohjausjännite, joka edustaa ulkoanodinavan U sädevirran kuormitusta, voidaan käyttää korjaamaan rasterileveysvaihteluita ulkoanodin kuormituksen 20 yhteydessä.

Kuten on kuvattu sivutyynyvääristymän korjauspiiri 60 tuottaa juovapoikkeutusvirran i moduloinnin toimimalla n edullisesti hakkurimuodossa välttäen samalla modulaattori- kondensaattorin käytön. Hakkurimuotoinen modulaattorijännite 25 V syötetään suoraan modulaattori-induktorille L . Modulaat-m m tori-induktori toimii suorakaideaaltojännitteen V integroimiseksi, välttäen tällä tavoin ylimääräisen, suuri arvoisen sisääntulokuristimen käytön tätä tarkoitusta varten.

Keksinnön toisen piirteen mukaisesti modulaattori-30 kytkin Sm ohjattavasti kytkee modulaattori-induktorin Lm irti juovapoikkeutuskytkimestä S„ ja syöttöjännitteestä +Vn vaihtelevaksi aikajaksoksi vaakasuuntaisen juova-aikavälin aikana, vähentäen tällä tavoin kiertävän virran määrää, joka

kulkee modulaattori-induktorin L ja juovakytkimen S„ väin J H

35 Iillä.

12 82342

Lisäksi, koska raodulaattorikytkin on johtava koko vaakasuuntaisen paluun aikana, poikkeutuksen paluu-resonanssipiiri 40 ja modulaattorin paluuresonanssipiiri 50 ovat edullisesti kytketty toisiinsa modulaattorikytkimellä 5 Sm palansoidussa siltakonfiguraatiossa koko vaakasuuntaisen paluun ajan. Tämä siltakonfiguraatio välttää poikkeutuksen paluupulssijännitteen VRR ja paluumuuntajän paluupulssijännitteen VR ei toivotun paluuaikaisen modulaation. Siltakon-figuraatio on olemassa myös juovan aikana, mutta vain kun 10 modulaattorikytkin S on johtava. Yksi haara on sarjaan kytketyt poikkeutuskäämi ja juovakondensaattori Ct· Toinen haara on sarjaan kytketyt modulaattori-induktori ja syöttöjännitteen +V^.

n

Claims (20)

1. Poikkeutuspiiri, jossa on hakkurimodulaattori-piiri, käsittää: 5. uovapoikkeutuskäämin (L„); juovakapasitanssin (Ct) juovajännitteen kehittämiseksi ; juovakytkimen (SH), joka on kytketty juovapoik-keutuskäämiin (LH) ja juovakapasitanssiin (Ct) ja joka toi-10 mii juovataajuudella juovajännitteen syöttämiseksi juova-poikkeutuskäämiin (L„) juova-aikavälin aikana synnyttämään juovapyyhkäisyvirta juovapoikkeutuskäämissä (L„); poikkeutuksen paluukapasitanssin (C^), joka on kytketty juovapoikkeutuskäämiin (LH) poikkeutuksen paluureso-15 nanssipiirin (40) muodostamiseksi juovapaluuaikavälin aikana synnyttämään poikkeutuksen paluupulssijännite (VR); modulaattori-induktanssin (L,,), joka on kytketty juovakytkimeen (SH) ja juovapoikkeutuskäämiin (L„); modulaattoripaluukapasitanssin (C*,), joka on kyt-20 ketty modulaattori-induktanssiin (L„) modulaattorin paluu-resonanssipiirin (50) muodostamiseksi synnyttämään modulaattorin paluuvirta modulaattori-induktanssissa (Le) juo-vapaluuaikaväliaikana; syöttöjännitteen lähteen (V0); tunnettu 25 modulaattorikytkimestä (S.), joka on kytketty juova- kytkimeen (SH), mainittuun lähteeseen (V0) ja modulaattori-induktanssiin (La) ja joka on herkkä juovataajuiselle signaalille (VH.) ja modulaattorin ohjaussignaalille (42) johtavan ja ei-johtavan tilan välillä kytkemiseksi säädettä-30 väliä hetkellä juova-aikavälin sisässä, joka hetki vaihte-lee modulaation ohjaussignaalin (42) mukaisesti hakkurimuo-toisen modulaattorijännitteen synnyttämiseksi, joka on suoraan kytketty modulaattori-induktanssiin (L„) juovapyyhkäi-syvirran (iH) moduloimiseksi modulaattorin ohjaussignaalin 35 (42) moduloimiseksi; ja siitä, että modulaattorikytkin (S„) on johtava juovapaluuaikavälin aikana virtatien tuottamiseksi sen läpi 82342 juovapaluuaikavälin aikana virtatien tuottamiseksi sen läpi modulaattorin paluuvirtaa varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että modulaattori-induktanssi (L,,) integ- 5 roi hakkurimuotoista modulaatiojännitettä modulaattorivir-raksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että juovajakson aikana juovakytkin (SH) kehittää yhdessä modulaattorikytkimen (S„) kanssa syöttö- 10 jännitteen (V0) modulaattori-induktanssin (L„) ensimmäisen (23) ja toisen (24) navan väliin, kun modulaattorikytkin (SB) on yhdessä kahdesta johtavasta tilasta, ja säilyttää nämä kaksi napaa (23, 24) samassa potentiaalissa, kun modulaattorikytkin (Sm) on toisessa johtavassa tilassa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tun nettu siitä, että modulaattorikytkin (S„) johtaa modu-laattorivirtaa modulaattori-induktanssissa (Le) koko paluu-aikavälin ajan ja juova-aikavälin alku- ja loppuosien ajan ja estää virtaa kulkemasta modulaattori-induktanssissa (Lm) 20 mainitun vaihtelevan jakson aikana juova-aikavälin sisässä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen piiri, tunnettu siitä, että modulaattorikytkin (S.) sisältää ensimmäisen elementin (Q2), joka johtaa modulaattorivirtaa juova-aikavälin loppuosan aikana ja paluuaikavälin alkuosan 25 aikana, ja sisältää toisen elementin (D3), joka johtaa mo-dulaattorivirtaa paluuaikavälin jäljellä olevan osan aikana ja juova-aikavälin alkuosan aikana.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen piiri, tunnettu siitä, että modulaattorikytkin (S„) kytkeytyy 30 johtavaan tilaan mainitulla säädettävällä hetkellä syöttö-jännitteen (V0) syöttämiseksi modulaattori-induktanssille (L„) aloittamaan modulaattorivirran (i„) pengermäisesti nousevan osan.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen piiri, t u n - 35. e t t u siitä, että modulaattorikytkin (S.) keskeyttää is 82342 mainitun vaihtelevan jakson aikana modulaattorivirran (iB) virtatien, joka on tuotettu juovakytkimellä (SH) mainitun lähteen (V0) ja modulaattori-induktanssin (L„) väliin.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, t u n -5 n e t t u siitä, että modulaattorikytkin (Sm), kun se on johtava, suoraan syöttää syöttöjännitteen (V0) modulaatto-riinduktanssin (LB) ensimmäiseen napaan (23) ja, kun se on ei-johtava, kytkee modulaattori-induktanssin (Lm) irti suhteessa syöttöjännitelähteeseen (V0).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen piiri, tun nettu siitä, että juovakytkin (SH) suoraan kytkee modulaattori-induktanssin (LB) toisen navan (24) syöttöjän-nitelähteeseen koko juova-aikavälin ajan, kun juovakytkin (SH) on johtava, ja siitä että resonanssivirta modulaat- 15 torin paluukapasitanssista (CRe) kulkee modulaattori-induktanssin (Lb) ensimmäisen (23) ja toisen (24) navan välillä paluuaikavälin aikana, kun juovakytkin (SH) on ei-johtava.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen piiri, tunnettu siitä, että juova-aikavälin aikana juovakytkin 20 (SH) yhteistyössä modulaattorikytkimen (SB) kanssa kehittää syöttöjännitteen (V0) modulaattori-induktanssin (LB) ensimmäisen (23) ja toisen (24) navan väliin, kun modulaattorikytkin (SB) on johtava, ja säilyttää nämä kaksi napaa (23, 24) samassa potentiaalissa, kun modulaattorikytkin (SB) on 25 ei-johtava.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri, tunnettu siitä, että mainittu modulaattorikytkin (SB) on johtava koko paluuaikavälin ajan poikkeutuksen paluureso-nanssipiirin (40) kytkemiseksi modulaattorikytkimen kautta 30 modulaattorin paluuresonanssipiiriin (50) siltakonfiguraa-tiossa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen piiri, tunnettu siitä, että poikkeutuksen (40) ja modulaattorin (50) paluuresonanssipiirien resonanssitaajuudet ovat oleel- 35 lisesti samat. i6 82342

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen piiri, tunnettu siitä, että juovakytkin (SH) käsittää ensimmäisen vaimennindiodin (Dl), joka on rinnakkain poikkeutuksen paluukapasitanssin (C^,) kanssa, toisen vaimennindiodin 5 (D2), joka on kytketty ensimmäiseen vaimennindiodiin (Dl) ja modullaattori-induktanssiin (Lm) ja joka on rinnakkain modulaattorin paluukapasitanssin (C*,,) kanssa, ja kytkentä-elementin (Ql), jolla on ensimmäinen päävirtanapa (kollek-tori) kytkettynä ensimmäiseen vaimennindiodiin (Dl) ja 10 poikkeutuskäämiin (LH) ja jolla on toinen päävirtanapa (emitteri) kytkettynä toiseen vaimennindiodiin (D2) ja syöttöj ännitelähteeseen (maa).

14. Poikkeutuspiiri, jossa on hakkurimuotoinen si-vutyynyvääristymän korjauspiiri, käsittäen: 15 juovapoikkeutuskäämin (L„); juovakapasitanssin (Ct) juovajännitteen kehittämiseksi; juovakytkinvälineet (SH), jotka on kytketty juova-poikkeutuskäämiin (LH) ja juovakapasitanssiin (Ct) ja joka 20 toimii juovataajuudella juovajännitteen syöttämiseksi juo-vapoikkeutuskäämiin (LH) juova-aikavälin aikana juovapyyh-käisyvirran synnyttämiseksi juovapoikkeutuskäämiin (L„); poikkeutuksen paluukapasitanssin (Cm), joka on kytketty juovapoikkeutuskäämiin (L„) poikkeutuksen paluureso-25 nanssipiirin (40) muodostamiseksi juovapaluuaikavälin aikana synnyttämään poikkeutuksen paluupulssijännite (VR); modulaattori-induktanssin (L„), joka on kytketty juovakytkin välineisiin (SH) ja juovapoikkeutuskäämiin (i*>; 30 modulaattorin paluukapasitanssin (C^), joka on kyt ketty modulaattori-induktanssiin (Le) modulaattorin paluu-resonanssipiirin (50) muodostamiseksi juovapaluuaikavälin aikana; syöttöjännitteen lähteen (V0); tunnettu 35 modulaattorikytkinvälineet (Se), jotka on kytketty i7 82342 juovakytkinvälineisiin (SH), mainittuun lähteeseen (V0) ja modulaattori-induktanssiin (La) ja joka on herkkä juova-(VH>) Ja kenttä-(42) taajuisille signaaleille syöttöjännit-teen (V0) syöttämiseksi modulaattori-induktanssille (LB) 5 vaihtelevalla hetkellä juova-aikavälin sisässä, joka hetki vaihtelee kenttätaajuisen signaalin (42) mukaisesti sivu-tyynyvääristymä korjatun juovapyyhkäisyvirran tuottamiseksi, modulaattorikytkinvälineiden (SB) synnyttäessä penger-mäisesti nousevan modulaattorivirran modulaattori-induk-10 tanssissa (LB), joka virta kulkee syöttöjännitelähteestä (V0) ja joka alkaa nollavirtatasolta mainitulla vaihtelevalla hetkellä saavuttaakseen juova-aikavälin lopussa huippuarvon, joka muuttuu kenttätaajuisen signaalin (42) mukaisesti .

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen piiri, tun nettu siitä, että modulaattorikytkinvälineet (SB) on johtava koko paluuaikavälin ajan modulaattorivirran palauttamiseksi syöttöjännitelähteeseen (V0) paluuaikavälin loppuosan aikana ja juova-aikavälin alkuosan aikana, kunnes 20 modulaattorivirta saavuttaa nollavirtatason toisella vaih televalla hetkellä juova-aikavälin sisässä, joka hetki on aikaisempi kuin ensiksi mainittu vaihteleva hetki ja joka vaihtelee kenttätaajuisen signaalin (42) mukaisesti.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen piiri, t u n -25 n e t t u siitä, että kestoaika kahden edellä mainitun vaihtelevan hetken välillä myöskin vaihtelee kenttätaajuisen signaalin (42) mukaisesti.

17. Poikkeutuspiiri, jossa on hakkurimuotoinen si-vutyynyvääristymän korjauspiiri, käsittäen: 30 juovapoikkeutuskäämin (LH); paluukapasitanssin (Ct) juovajännitteen synnyttämiseksi; juovakytkinvälineet (SH), jotka on kytketty juova-poikkeutuskäämiin (LH) ja juovakapasitanssiin (Ct) ja joka 35 toimii juovataajuudella juovajännitteen syöttämiseksi juo- ie 82342 vapoikkeutuskäämiin (LH) juova-aikavälin aikana synnyttämään juovapyyhkäisyvirta juovapoikkeutuskäämiin (LH); poikkeutuksen paluukapasitanssin (C^,), joka on kytketty juovapoikkeutuskäämiin (L„) poikkeutuksen paluureso-5 nanssipiirin (40) muodostamiseksi juovapaluuaikavälin aikana synnyttämään poikkeutuksen paluupulssijännite; modulaattori-induktanssin (L,), joka on kytketty juovakytkinvälineeseen (SH) ja juovapoikkeutuskäämiin (L„); modulaattorin paluukapasitanssin (C*,,), joka on kyt-10 ketty modulaattori-induktanssiin (Ln) modulaattorin paluu-resonanssipiirin (50) muodostamiseksi juovapaluuaikavälin aikana; syöttöjännitteen lähteen (V0); tunnettu modulaattorikytkinvälineestä (S„), jotka on kytketty 15 juovakytkinvälineisiin (SH), mainittuun lähteeseen (V0) ja modulaattori-induktanssiin (L,,) ja joka on herkkä juova-(VHe) Ja kenttä- (42) taajuisille signaaleille johtavan ja ei-johtavan tilan välillä kytkemiseksi säädettävällä hetkellä juova-aikavälin sisässä, joka hetki valhtelee kenttä-20 taajuisen signaalin (42) mukaisesti sivutyynyvääristymä korjatun juovapyyhkäisyvirran tuottamiseksi, modulaattori-kytkinvälineiden (SB) keskeyttäessä virtatien modulaattori-induktanssin (L„) ja juovakytkinvälineiden (SH) välillä vaihtelevaksi jaksoksi juova-aikavälin aikana kenttätaajui-25 sen signaalin (42) mukaisesti.

18. Poikkeutuspiiri, jossa on hakkurimodulaattori-piiri, käsittäen: j uovapoikkeutuskäämin (LH); juovakapasitanssin (Ct) juovajännitteen kehittämi- 30 seksi; juovakytkimen (SH), joka on kytketty juovapoikkeutuskäämiin (Lh) ja juovakapasitanssin (Ct) ja joka toimii juovataajuudella juovajännitteen syöttämiseksi juovapoikkeutuskäämiin (Lr) juova-aikavälin aikana synnyttämään juo-35 vapyyhkäisyvirta juovapoikkeutuskäämissä (1*); II i9 82342 poikkeutuksen paluukapasltanssin (CRH), joka on kytketty juovapoikkeutuskäämiin (L„) poikkeutuksen paluureso-nanssipiirin (40) muodostamiseksi juovapaluuaikavälin aikana synnyttämään poikkeutuksen paluupulssijännite (VR); 5 modulaattori-induktanssin (LB), joka on kytketty juovakytkimeen (SH) ja juovapoikkeutuskäämiin (LH); modulaattorin paluukapasltanssin (e*,), joka on kytketty modulaattori-induktanssiin (LB) mainitun induktanssin (LB) ensimmäisessä navassa (24) modulaattorin paluureso-10 nanssipiirin (50) muodostamiseksi synnyttämään modulaattorin paluuvirta modulaattori-induktanssissa (Ln) juovapaluuaikavälin aikana; syöttöjännitteen lähteen (V0); tunnettu modulaattorikytkimestä (SB), joka on kytketty juova-15 kytkimeen (SH), mainittuun lähteeseen (V0) ja modulaattori-induktanssiin (Lm) ja joka on herkkä juovataajuiselle signaalille (V„,) ja modulaattorin ohjaussignaalille (42) johtavan ja ei-johtavan tilan välillä kytkemiseksi säädettävissä olevalla hetkellä juova-aikavälin sisässä, joka hetki 20 vaihtelee modulaation ohjaussignaalin (42) mukaisesti hak-kurimuotoisen modulaatiojännitteen synnyttämiseksi, joka syötetään suoraan modulaattori-induktanssiin (LB) toiseen napaan (23) moduloimaan juovapyyhkäisyvirtaa modulaattorin ohj aussignaalin mukaisesti; 25 modulaattorin paluuresonanssipiirin (50) synnyttä män paluuresonanssitaajuuden ollessa määritetty oleellisesti poikkeutuksen paluuresonanssipiirin (40) paluuresonanssitaaj uudelle modulaattorin paluukapasltanssin () kapa-sitiivisen arvon mukaisesti ja modulaattori-induktanssin 30 (L.) ensimmäisen (24) ja toisen (23) navan välisen induk tanssin arvon mukaisesti.

19. Poikkeutuspiiri, jossa on hakkurimodulaattori-piiri, käsittäen: j uovapoikkeutuskäämin (L„); 35 juovakytkimen (SH), joka on kytketty juovapoikkeu- 20 82342 tuskäämiin (L„) juovapyyhkäisyvirran synnyttämiseksi juova-poikkeutuskäämissä (LH); poikkeutuksen paluukapasitanssin (CRH), joka on kytketty juovapoikkeutuskäämiin (L„) poikkeutuksen paluureso-5 nanssipiirin (40) muodostamiseksi juovapaluuaikavälin aikana synnyttämään poikkeutuksen paluupulssijännite; tasaj ännitelähteen (V0); modulaattorikytkimen (S„), joka on kytketty mainittuun lähteeseen (V0); 10 modulaatioinduktorin (Lm), joka on kytketty juova poikkeutuskäämiin (Lh); ja ohjauspiirin (Q5, Q6), joka on kytketty modulaatto-rikytkimeen (S„) ja joka reagoi juovataajuisen signaalin (VH.) Ja modulaattorin ohjaussignaalin (42) modulaattori-15 kytkimen (SB) kytkemiseksi mainittujen ensimmäisen ja toisen kytkentätilan välillä säädetyllä hetkellä juovapyyhkäi-syaikavälin sisässä synnyttämään moduloitu kaksisuuntainen virta (i„) modulaatioinduktorissa (Le) juovapyyhkäisyvirran (iH) moduloimiseksi samanaikaisesti, tunnettu sii-20 tä, että mainittu modulaattori-induktori on yksittäinen modulaattori -induktori (L„), joka on kytketty suoraan modu-laattorikytkimeen (S„) ja juovapoikkeutuskäämiin (L„) synnyttämään tasavirtasyöttöjännite (V0) yksittäisen modulaat-io-induktorin (L„) napaan (23) modulaattorikytkimen (S„) 25 ensimmäisessä kytkentätilassa.

20. Poikkeutuspiiri, jossa on hakkurimodulaattori-piiri, käsittäen: juovapoikkeutuskäämin (LH); ja juovakytkimen (SH), joka on kytketty juovapoikkeu-30 tuskäämiin (1^,) juovapyyhkäisyvirran (iH) synnyttämiseksi j uovapoikkeutuskäämissä (L„); poikkeutuksen paluukapasitanssin (0,^), Joka on kytketty juovapoikkeutuskäämiin (LH) poikkeutuksen paluureso-nanssipiirin (40) muodostamiseksi juovapaluuaikavälin aika-35 na synnyttämään poikkeutuksen paluupulssijännite (VR); 2i 82342 modulaattori-Induktanssin (LB), joka on kytketty juovakytkimeen (SH) ja juovapoikkeutuskäämiin (LH); modulaattorin paluukapasitanssln (C,^), joka on kytketty modulaattori-induktanssiin (LB) modulaattorin paluu-5 resonanssipiirin (50) muodostamiseksi juovapaluuaikavälin aikana: tasavirtajännitelähteen (V0); tunnettu kaksisuuntaisesti johtavasta modulaattorikytkimestä (SB), joka on kytketty mainittuun lähteeseen (V0) ja modu-10 laattori-induktanssiin (L„) kaksisuuntaisen virran syn nyttämiseksi mainitun lähteen (V0) ja modulaattori-induktanssin (Lb) välille modulaattorikytkimen (S„) kautta, mo-dulaattorikytkimen (SB) ollessa herkkä juovataajuiselle signaalille (VHb) ja modulaattorin ohjaussignaalille (42) 15 johtavan ja ei-johtavan tilan välillä kytkemiseksi säädettävällä hetkellä juovapyyhkäisyaikavälin sisässä, joka hetki vaihtelee modulaation ohjaussignaalin (42) mukaisesti mainitun kaksisuuntaisen virran moduloimiseksi modulaation ohjaussignaalin mukaisesti. 20 22 82342