FI81987B - Anordning vid en motorsaog. - Google Patents

Description

81987

Laite ketjusahassa Tämä keksintö kohdistuu ketjusahojen alalle ja erityisesti sahausketjun jarrutusjärjestelmään.

Käsin kannettavat ketjusahat käsittävät tyypillisesti 5 moottoria kannattavan kotelon, terälevyn, joka ulkonee eteenpäin kotelosta ja moottorikäyttöisen sahausketjun päätöntä liikettä varten terälevyn ympäri. Xetjusaha on tarkoitettu sahaajan käytettäväksi, joka tarttuu siihen molemmin käsin. Tavallisesti sahaaja pitää toisella kädellä 10 kiinni tartuinkahvasta, joka on asennettu kotelon päälle ja tarttuu toisella kädellä kotelon chjauskahvaan laukaisu-kaasu vipumekanismin käynnistämiseksi.

Sahauksen eräissä tapauksissa sahausketju voi kohdata sellaisen vastuksen, joka saattaa terälevyn ponnahtamaan 15 ylöspäin tavalla, jota tavallisesti nimitetään takapotkuk-si.

Tavallisesti päämenetelmä tämän takapotkun käsittelemi-. seksi on ollut järjestää ketjun jarru, joka voi toimia he ti takapotkun alkaessa, pysäyttäen ketjun jarrulla ennen 20 kosketusta sahaajan kanssa.

: : Useimpiin ketjusahoihin kuuluu keskipakokytkirr mootto- rin ja ketjun käyttöketjupyörän välillä. Eräs tyypillinen V kytkin on esitetty US-patenttijulkaisussa 2 9^7 411,’ "Centrifugal Clutch Actuator and Spring Retainer" (R.L.

25 Collins).

Koska käyttöketjupyörä tavallisesti on kiinnitetty kytkinkoteloon, tämä toimii tyypillisesti jarrurumpuna useimmissa jarrutusjärjestelmissä.

/ Eräänä esimerkkinä tällaisesta jarrutusjärjestelmästä . . 30 voidaan mainita US-patentti 3 739 *<75, "Chain Saw Safety :/ Method And Apparatus", (H.E. Moore). Moore aikaansaa pin- ./ teen, joka liittyy kääntyvästi asennettuihin jarrukenkiin, jotka on asennettu pyörivästi sahan koteloon. Jarrukengis-sä on suippenevat pinnat, jotka on sovitettu koskettamaan 35 koteloon asennettuja ulokkeita ja kun pinne pyörii, jarru-kengät pakotetaan kosketukseen kytkinkotelon kehän kanssa. Pinne on kytketty turvatankoon, joka on sijoitettu etumai- 2 81987 seen tartuinkahvaan työntötangon välityksellä ja on pakotettu jousen avulla vetämään sisään jarrukengät. Jos saha "takapotkaisee" ja sahaajan käsi tai käsivarsi iskee turva-tankoon, jarrukengät pakotetaan kytkinrumpuun ja ne kiilau-5 tuvat paikalleen, pysäyttäen ketjun kulun.

Tässä rakenteessa on useita epäkohtia, joista eräänä on se, että kun jarrukengät ovat kytkeytyneet, ne on vaikea vetää sisään, koska ne ovat kiilautuneet paikoilleen. Lisäksi jarrutusjärjestelmä on verraten painava. Jarruken-10 kien käytön toinen esimerkki voidaan tavata US-patenttijul-kaisusta 3 793 727, "Cain Saw Safety Method And Apparatus'1 (H.E. Moore).

Myöhemmissä rakenteissa on käytetty taipuisia jarruhihnoja, esim. US-patentti 3 776 331, "Brake-Device For Power 15 Saws", (L. Gustafson). Tässä rakenteessa taipuisa hihna on kiedottu löysästi kytkinrummun ympärille, jolloin hihnan toinen pää on kiinnitetty koteloon. Hihnan vastakkainen pää on kiinnitetty vipuvarren toiseen päähän, joka vipuvarsi on asennettu kääntyvästi koteloon tartuinkahvan eteen, 20 jolloin taipuisan jarruhihnan toinen pää on kiinnitetty välittömästi siihen. Vipuun on kiinnitetty niveltyvästi salpa, joka on sovitettu tarttumaan koteloon asennettuun tap-: piin. Vivun ja kotelon väliin asennettu jousi pakottaa salvan salvattuun asentoon ja pakottaa myöskin vivun jarru-25 tusasentoon. Vivun liikkuessa salpa on pakotettu tapin ohi ja jousi jatkaa vivun pakottamista jarrutusasentoon. Vaikka tämä rakenne on yksinkertaisempi kuin edellä mainitut rakenteet, kun jarrulaite on jarruttamattomassa tilassa, jousi pakottaa salvan salpausasentoon ja vivun jarrutusasen-30 toon. Tämä tekee jousen voimakkuuden oikean valinnan vai keaksi. Jos jousi aikaansaa liian suuren voiman, tulee vaikeaksi vapauttaa turvavipu salpauksesta ja jos jousi on liian heikko, taipuisan hihnan aikaansaama jarrutusvoima ei voi pysäyttää ketjua tarpeeksi nopeasti, mikä on halut-35 tua.

Sen vuoksi on haluttua, että jousi pidättää turvavivun (tuntovivun) jarruttamattomassa asennossa ainoastaaan sil- 3 81 987 loin, kun se on tässä asennossa ja pakottaa vivun jarrutus-asentoon ainoastaan silloin, kun se on tässä tilassa. Tämä takaa sen, että aina on olemassa pakkovoima, joka ylläpitää halutun asennon. Tämä aikaansaadaan rakenteella, joka 5 on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 934 345, "Snap-Acting Over Center Chain Saw Brake And Method Of Operation Thereof", (S. Hirschkoff). Tässä rakenteessa turvavipu on asennettu tyypillisesti sahan koteloon ja toiminta-asennossa pitää taipuisan hihnan kitkakosketuksessa kytkinrummun 10 kanssa. Ohjaustanko on asennettu toisesta päästään sekä liukuvasti että kääntyvästi koteloon ja vastakkaisesta päästään kaarevaan rakoon tai uraan. Jousi pakottaa ohjaustankoa turvavartta kohti. Raon, ohjaustangon ja varren kääntökohdan paikallinen yhteys on sellainen, että jar-15 ruttamattomassa tilassa jousen painekulma on turvavarren kääntökohdan alapuolella, pakottaen turvavartta jarruttama-tonta asentoa kohti ja kun turvavarsi on jarrutusasennos-sa, jousen painekulma on kääntökohdan yläpuolella, pakottaen turvavartta jarruttamatonta asentoa kohti. Vaikka tä-20 mä rakenne aikaansaa täysin tyydyttävän keskeisen salpaus-: toiminnan, se on painava ja melko kallis valmistaa.

Kaikki edellä selostetut rakenteet toimivat sahaajan käden tai käsivarren tai muun osan vaikutuksesta takapot-kun aikana. Kuitenkin ne ovat rakenteita, jotka ovat yrit-25 täneet tuntea ketjusahan kulmakiihtyvyyden takapotkun tapahtuessa ja pysäyttää ketjun ilman, että sahaajan täytyy käsin siirtää turvavipua. Esimerkkinä voidaan mainita US-patentti 3 923 126, "Band Type Brake In A Chain Saw", (E.J. Bidenset). Tässä rakenteessa jatkavuuden tuntoelin ohjaus-30 elimen muodossa ja yhteen kytketty ensimmäinen vipu on asennettu kääntyvästi sahan koteloon. Ensimmäinen vipu tarttuu toiseen vipuun, joka myöskin on asennettu käänty-. västi koteloon ja molemmat vivut ovat jousikuormitetut toi- ·: siaan kohti. Toisessa vivussa on varsi, joka nojaa jarru- 35 hihnan päätä vasten, jota jarruhihnaa jousi pakottaa jarru-tustilaan. Toiminnan aikana, kun takapotku tapahtuu, oh-jauselimeen ja ensimmäiseen vipuun kohdistuvat jatkavuus- " 81987 kuormat saattavat ne liikkumaan vapaaksi jarruhihnan päästä. Eräässä toisessa sovellutusmuodossa toinen vipu on kiinnitetty välittömästi taipuisan jarruhihnan päähän ja siten toisen vivun kääntyminen jarruttaa välittömästi ket-5 jua.

Tämä rakenne on monimutkainen ja kallis valmistaa sekä vaatii paljon huoltoa. Koska ohjauselin toimii myöskin turvatankona, toimien sahaajan käden tai käsivarren kosketuksesta, on vaikeaa asettaa oikea laukaisutaso. Tästä 10 syystä takapotkusta johtuva jatkavuus on huomattavasti pie nempi kuin sahaajan aikaansaama voima. Jos voiman taso on todella hyvin alhainen, saha joutuu ohjauselimen tilapäisen kosketuksen vaikutuksesta jarrun jatkuvan vaikutuksen alaiseksi.

15 Eräitä mielenkiintoisia sahan jarrutusjärjestelmiä on esitetty US-patenttijulkaisuissa 3 937 306, "Automatic Brake Actuator For A Chain Saw" (Ulf Vilhein Naslun et al); 3 964 333, "Safetu Braking Mechanism For A Portable Chain Saw", (S. Hirschkoff) ja 4 121 339, "Safety Brake Mechanism 20 For Chain Saw" (M. Nikolich).

Sen vuoksi tämän keksinnön päätarkoituksena on aikaansaada ketjusahaa varten ketjun jarru, joka on pieniraken-’’ teinen, painoltaan kevyt ja luotettava.

Tämän keksinnön toisena tarkoituksena on aikaansaada 25 ketjusahaa varten ketjun jarru, jossa turvavipu on jousi-jännitetty jompaan kumpaan kahdesta asennosta, joista toinen on jarruttamaton asento ja toinen on jarrutusasento.

Edelleen tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ketjusahaa varten ketjun jarru, joka tarvitsee turvavivun 30 ainoastaan pienen liikkeen täyden jarrutusvaikutuksen ai kaansaamiseksi.

Tämän keksinnön vielä eräänä tarkoituksena on aikaansaada ketjusahaa varten ketjun jarru, joka aikaansaa sekä käden kosketuksesta tapahtuvan että automaattisen ketjun .· 35 jarrutuksen.

Keksintö aikaansaa ketjusahaa varten turvajarrulait-teen, joka ensi sijassa on tarkoitettu suojaamaan sahaajaa 5 81987 takapotkun aiheuttamilta vammoilta. Tavallisesti ketjusa-hoissa on kotelo, käsin tartuinkahva, joka on asennettu mainittuun koteloon, moottori, jota mainittu kotelo kannattaa, sahausketju, terän pidin, joka ulkonee eteenpäin mai-5 nitusta kotelosta sahausketjun kannattamiseksi päätöntä liikettä varten, vaihteisto, joka käyttävästä on kytketty mainittuun moottoriin sahausketjun käyttämiseksi ja turva-jarrulaite mainitun sahausketjun pysäyttämiseksi. Tämän keksinnön mukainen turvajarrulaite käsittää: tuntovarren, 10 joka on asennettu kääntyvästä mainittuun koteloon ja jossa on ulkonema, jolloin mainitun tuntovarren osa on sijoitettu mainitun tartuinkahvan eteen ketjusahan toimiessa ja sovitettu siirrettäväksi ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon; taipuisan jarruhihnan, jonka ensimmäinen toinen 15 pää on kytketty mainittuun koteloon ja toinen pää mainittuun ulkonemaan sillä tavalla, että kun tuntovarsi siirtyy mainitusta ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, taipuisa jarruhihna siirtyy asemasta vapaana mainitusta pyörimisen siirtolaitteesta kitkajarrutusyhteyteen mainitun pyö-20 rimisen siirtolaitteen kanssa; salpa, joka on asennettu kiertyvästä mainittuun koteloon kiertoakselin ympäri ja sovitettu tarttumaan tuntovarren mainittuun ulkonemaan ja jännityslaite, jonka toinen pää on yhdistetty mainittuun I salpaan, tuntovarren pitämiseksi joustavasti ensimmäisessä 25 asennossa ja toisessa asennossa.

Tällä tavalla, kun sahaajan elin iskee tuntovarteen, johtuen tyypillisesti takapotkusta, tuntovarsi liikkuu ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon pysäyttäen ketjun liikkeen, ennen kuin sahausketju tulee kosketukseen sahaa-50 jän kanssa.

**: Lisäksi erään toisen sovellutusmuodon mukaan on järjes- ·': tetty kiihtyvyyden tuntolaite tai väline, takapotkusta joh tuvan ketjusahan kiihtyvyyden tuntemiseksi. Sopivimmin kiihtyvyyden tuntolaite käsittää tangon, johon on asennet-;·’ 35 tu nokka ja joka on asennettu kääntyvästi koteloon. Edellä mainittu salpa on varustettu vivulla irrotettavaan yhtey-·.: teen nokan kanssa. Kun takapotku tapahtuu, ketjusaha kään- 6 81987 tyy yhteydessä tankoon nähden, koska tangolla on jatkavuutta ja se pyrkii vastustamaan kiihtyvyyttä. Tämä saattaa nokan kääntämään vipua, joka puolestaan saattaa tuntovar-ren siirtymään ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, 5 pysäyttäen ketjun.

Kolmannessa sovellutusmuodossa ensimmäinen tappi sen sijaan on asennettu salpaan ja tuntovarsi käsittää erilaisen ulkoneman, jolloin U-muotoinen ura on kytkennässä tämän ensimmäisen tapin kanssa. Tässä kolmannessa sovellu-10 tusmuodossa taipuisan jarruhihnan toinen pää tyypillisesti on kytketty toiseen tappiin, joka on asennettu salpaan.

Tämän keksinnön neljänteen sovellutusmuotoon kuuluu edellä selostettu kiihtyvyyden tuntolaite yhdessä kolmannen sovellutusmuodon mukaisen saipamekanismin kanssa.

15 Kuva 1 esittää sivulta nähtynä tämän keksinnön mukai sen ketjusahan osaa, kuva 2 esittää edestä nähtynä kuvassa 1 esitettyä ket-j us ahaa, kuva 3 esittää sivulta nähtynä ketjusahan osan muodos-20 tavaa turvajarrutusjärjestelmää, joka ei ole jarrutustilas-·. sa, kuva 4 esittää päästä nähtynä turvajarrutusjärjestelmää, nähtynä viivaa 4-4 pitkin kuvassa 1, kuva 5 esittää samalla tavalla kuin kuva 3 turvajarru-25 tusjärjestelmää jarrutustilassa, ; kuva 6 esittää samalla tavalla kuin kuva 3 turvajarru- tusjärjestelmän toista sovellutusmuotoa sekä jarruttamatto-massa että jarruttavassa tilassa, kuva 7 esittää sivulta nähtynä tämän keksinnön kolman-30 nannen sovellutusmuodon mukaisen ketjusahan osaa, kuva 8 esittää sivulta nähtynä kuvassa 7 esitettyä tur-: vajarrutusjärjestelmää jarrutustilassa ja kuva 9 esittää sivulta nähtynä keksinnön neljännen sovellutusmuodon mukaista turvajarrutusjärjestelmää sekä jar-35 ruttamattomassa että jarruttavassa tilassa.

• Kuva 1 esittää sivulta nähtynä kannettavan ketjusahan \ osaa ja kuva 2 esittää edestä nähtynä kuvassa 1 esitettyä 7 81987 ketjusahaa. Ketjusahaan 10 kuuluu kotelo eli runko 12, joka kannattaa tavalliseen tapaan polttomoottoria tai mootto-rilaitetta (ei esitetty). Koteloon 12 kuuluu ohjauskahva 14, joka on asennettu kotelon takaosaan ja tartuinkahva 5 tai -väline 16, joka on asennettu kotelon etuosan lähelle. Tartuinkahva käsittää yläosan 18, 20 ja sivuosat 22.

Kotelosta 12 ulottuu eteenpäin terälevy eli teränpidin 24, joka kannattaa sahaus- eli leikkuuketjua 26 päätöntä kiertoliikettä varten. Polttomoottori käyttää tätä sahaus-10 ketjua sopivasti vaihteiston tai pyörimisen polttomoottorista siirtävän laitteen välityksellä. Vaihteisto sinänsä ei ole keksinnön osana, koska voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa tavallista vaihteistoa, esimerkiksi sellaista kuin on esitetty US-patenttijulkaisussa 2 947 399» "Centrifugal 15 Clutch Actuator And Spring Retainer" (R.L. Collins).

Tavallisesti vaihteistoon kuuluu ketjupyörä, jota moottorin käyttöakseli pyörittää ja jonka ympäri on sovitettu sahausketju 26. Ketjupyörän pyöriminen käyttää sahausket-jua päättömällä tavalla terälevyn 24 ympäri.

20 Ketjusahaa 10 käytettäessä sahaaja tarttuu toisella kä dellä ohjauskahvaan 14 ja toisella kädellä tartuinkahvaan 16. Tätä tartuinkahvaa 16 käytetään ensi sijassa ketjusa-han käsittelemiseksi paineen siihen kohdistamista varten, I samalla kun ohjauskahvaa 14 käytetään sahan vakavoimiseksi 25 ja sahausketjun kulkunopeuden ohjaamiseksi liipaisinvipua 28 käyttämällä. Sahaaja voi tarttua tartuinkahvan 16 eri kohtiin sahausketjun oikein suuntaamiseksi.

Kuten aikaisemmin on mainittu, takapotkuilmiö tapahtuu varoituksetta. Takapotkuvaikutusten vähentämiseksi tämä 30 keksintö käsittää ketjusahan jarrujärjestelmän aikaansaami-sen.

• : Eräässä edullisessa sovellutusmuodossa turvajarrujär- V jestelmään tai -laitteeseen, joka yleisesti on merkitty viitenumerolla 29, kuuluu tuntovarsi tai -elin 30, joka on 35 asennettu kääntyvästi kääntöliikettä varten geometrisen ·· kiertoakselin 31 ympäri. Tuntovarsi on tavallisesti ylös- alaisin käännetyn U:n muotoinen elin (ks. kuva 2), jossa 8 81987 on olennaisesti pystysuorat sivuosat 32, 33 ja vaakasuora yläosa 34. Sivuosa 32 on asennettu kääntyvästi päästään 35 koteloon 12 pultilla 36 ja kääntyy akselin 31 ympäri. Näin tuntovarsi on sijoitettu tartuinkahvan 16 eteen. Toi-5 nen sivuosa 33 on asennettu myöskin kääntyvästi koteloon.

Lyhyesti sanoen, tuntovarsi 30 on järjestetty olemaan tartuinkahvan 16 ja sahausketjun 26 välissä, niin että sahaajan käsivarsi tai käsi voi koskettaa sitä. Joka tapauksessa, huomataan, että tuntovarsi 30 on kehitetty käännet-10 täväksi eteenpäin sahaajan käden iskiessä siihen.

Viitaten vielä kuviin 1 ja 2 sekä lisäksi kuviin 3 ja 4, voidaan havaita, että tuntovarsi 30 käsittää ulkoneman jäykän tapin 38 muodossa, joka kulkee kotelossa 12 olevan loven 39 läpi.

15 Jarrulaite 29 käsittää taipuisan jarruhihnan 40, joka on kiinnitetty toisessa päässään 41 koteloon 12 tapilla 42. Jarruhihna 40 on sijoitettu jarrurummun 46 kehäpinnan 44 ympärille ja on kiinnitetty toisessa päässään 47 tappiin 38. Jarrurumpu 46 käsittää pyörivän elimen, joka on kyt-20 ketty ketjusahan vaihteistoon (ei esitetty) siten, että .· jarrutusvoimat, jotka kohdistetaan rumpuun, tulevat hidas tamaan sahausketjua. Rumpu 46 voi olla kytketty esimerkik-*: si akseliin 48, jota moottori käyttää tai ketjupyörään, jo- ka käyttää sahausketjua. Vaihtoehtoisesti niissä tapauk- 25 sissa, joissa käytetään keskipakokytkimiä (sellaisia, jotka on selitetty edellä mainituissa Mooren et ai ja Collinsin patenteissa), kytkimen kuppi voi toimia edullisesti jarrurumpuna. Joka tapauksessa, kun ketjusahan moottori ja vaihteisto kierrättävät sahausketjua ja rumpu 46 tulee 30 myöskin pyörimään. Kun jarrutusvoima täytyy kohdistaa rumpuun 46, tämä voima siirretään sahausketjun jarruttamiseksi. Kuitenkin on huomattava, että jarrurumpu tavallisissa toimintaolosuhteissa on vapaasti pyörivä eikä häiritse sahausketjun voimansiirtoa tai aseta sille rajoituksia.

35 Koteloon 12 on asennettu pyörivästi salpa 50 tapin 51 - välityksellä ja sillä on siten kiertoakseli 52. Salpaan *: 50 on sovitettu tartuttavaksi tuntovarrella 30, mikä ai- 9 81987 kaansaadaan tekemällä salpaan 50 lovi 54, joka on määrätty kytkeytymään tappiin 38 (näin tappi 38 toimii salvan kyt-kentävälineenä tuntovartta varten). Jännitysväline, veto-jousen 60 muodossa, on asennettu toisesta päästään 62 kote-5 loon 12 kiinnikkeen 64 välityksellä ja toisella päällään 66 tarttuu salvassa 50 olevaan solaan 67.

Siten kuin on esitetty kuvissa 3 ja 4, tuntovarren 30 ollessa jarruttamattomassa eli ensimmäisessä asennossa tappi 38 asettaa salvan 50 siten, että jousen 60 aikaansaama 10 voima vaikuttaa voima-akselia 70 pitkin (kiertoakselin 52 samalla puolella kuin tappi 38). Näin tuntovarsi 30 pidätetään joustavasti mukautuen ensimmäisessä asennossa. Jousi 60 pidättää joustavasti tuntovarren 30 ensimmäisessä asennossa niin kauan kuin jousen voima-akseli 70 pysyy ta-15 pin 51 kiertoakselin 52 samalla puolella. Luonnollisesti jarruhihna 40 pysyy kitkajarrutusyhteyden ulkopuolella jar-rurummun 46 kanssa.

Kuva 5, joka vastaa kuvaa 3, esittää tuntovartta 30 toisessa asennossa eli jarrutusasennossa. Tämä saavute-20 taan, kun sahaaja liikuttaa tuntovarren 30, johtuen hänen ·’: kätensä iskusta tuntovarteen aikaisemmin mainitun takapot- kutapahtuman aikana. Kun tuntovarsi 30 siirtyy ensimmäi-.·. sestä asennosta toiseen eli jarrutusasentoon, siihen kiin- nitetty tappi 38, sen ollessa salvan 50 lovessa 54, aikaan-25 saa salvan kiertymisen (kuten on esitetty kuvassa 5 vasta-; päivään). Kun tappi 38 siirtyy, jarruhihna 40 tulee koske tukseen jarrurummun 46 pinnan 44 kanssa, estäen rummun pyörimisen ja pysäyttäen ketjun 26. Samanaikaisesti salpa 50 kääntyy asentoon, jossa jousen 60 voima-akseli 70 siirtyy 30 salvan 50 kiertoakselin 52 vastakkaiselle puolelle. Tässä tilassa jousi 60 pyrkii joustavasti pitämään tuntovarren : : 30 toisessa asennossa.

Tuntovarren 30 palauttamiseksi ensimmäiseen asentoon ·". sahaajan tarvitsee ainoastaan kohdistaa riittävä voima tun- f. 35 tovarteen jousen 60 voiman voittamiseksi.

: : · Vaikka tällaisella jarrutusjärjestelmällä 29 on monia *·: etuja, esimerkiksi alhainen hinta, suuri luotettavuus, pie- 10 81 987 ni paino ja kyky aikaansaada joustava pitovoima tuntovar-ren 30 pidättämiseksi, kun se on joko ensimmäisessä tai toisessa asennossa, jolloin turvajärjestelmän ominaisuuksia voidaan edelleen parantaa liittämällä toinen mekanismi 5 ketjun jarruttamiseksi, joka mekanismi ei tarvitse sahaajan kättä turvavarren lyömiseksi. Kuten on esitetty kuvassa 6, voi olla järjestetty kiihtyvyyden tuntojärjestelmä, joka on merkitty yleisesti viitenumerolla 80 ja joka tulee tuntemaan ketjusahan takapotkusta johtuvan kiihtyvyyden.

10 Kiihtyvyyden tuntojärjestelmä tai -laite 80 käsittää tunto-tangon 81, joka on liitetty kääntyvästä kiinnikkeellä 82 koteloon 12. Tuntotankoon 8l kuuluu nokkapinta 83· Salpa 50' on varustettu vipuvarrella 84, joka on sovitettu koskettamaan nokkapintaa 83. Tuntotanko 8l on varustettu pai-15 nolla 86. Vaikka paino 86 voidaan kiinnittää paikalleen syystä, jota tullaan myöhemmin pohtimaan, voi olla haluttua, että se kytkeytyy siirrettävästi tuntotankoon 81 ja voi olla valikoivasti kiinnitettävissä ennalta määrättyyn kohtaan mainitussa tuntotangossa 8l kiinnikkeellä tai ase-20 tusruuvilla 87.

Tällä tavalla takapotkun aikana tanko 81 tulee vastustamaan kiihtyvyyttä inertiastaan johtuen, mikä saattaa nok-kapinnan 83 kääntymään ketjusahaan nähden. Tämä saattaa : : salvan 50’ kiertymään asentoon, jossa jousen 60* voima-ak- 25 seli 70 siirtyy kiertoakselin 52* vastakkaiselle puolelle, siten saattaen jousen 60 joustavasti pitämään tuntotangon 8l toisessa asennossa salvan 50' vaikutuksesta ja liikuttamaan jarruhihnan 40 kosketukseen jarrurummun 46 pinnan 44 kanssa. Liittämällä näin mukaan kiihtyvyyden tuntojärjes-30 telmä 80 sahaajan käden ei tarvitse koskettaa tuntovartta 30 ketjun pysäyttämiseksi. Lisäksi painon 86 koon ja sen välimatkan nivelkohdasta oikealla valinnalla siedettävän takapotkukiihtyvyyden määrä voidaan asettaa eri arvoille.

Kuva 7 esittää sivulta nähtynä ketjusahan osaa ja tur-35 vajarrujärjestelmän kolmatta sovellutusmuotoa. Viitaten kuviin 7 ja 8 ketjusaha on merkitty yleisesti viitenumerol-: la 200 ja se käsittää kotelon 201, jossa on etumainen tar-

II

li 81987 tuinkahva 202 ja jarrulaite, joka on merkitty yleisesti viitenumerolla 203. Tämä jarrulaite 203 käsittää tunto-varren 204, joka on asennettu kotelon 201 päälle ja on kääntyvä kiertoakselin 205 ympäri kuvassa 7 esitetystä en-5 simmäisestä asennosta kuvassa 8 esitettyyn toiseen asentoon. Tuntovarressa 204 on muodoltaan toisenlainen ulkone-ma kuin edellä on esitetty ja on tässä sovellutusmuodossa elimen 206 muotoinen, jossa on pää 207 ensimmäisine uri-neen 208. Jarrulaite 203 käsittää lisäksi toisen muotoi-10 sen salvan tai vivun 210, joka on asennettu koteloon 200 kiertyvästi kiertoakselin 211 ympäri. Vivussa 210 oleva ensimmäinen tappi 214 on asennettu kytkentään tuntovarren 204 elimessä 206 olevan ensimmäisen uran 208 kanssa. Taipuisa jarruhihna 216 on kiinnitetty toisessa päässään 218 15 kotelon tappiin 220, joka on asennettu kotelon 201 sisään.

Jarruhihna on sijoitettu jarrurummun 224 kehäpinnan 222 ympäri ja on yhdistetty toisessa päässään 226 toiseen tappiin 228, joka on asennettu vipuun 210.

Jousi 230 on kiinnitetty toisessa päässään 232 kote-20 loon 201 ja toisessa päässään toiseen, vivussa 210 olevaan ' : uraan 236. Tällä tavalla, samoin kuin kuvissa 1-6 esite tyn ketjun jarrujärjestelmän 29 aikaisemmassa tapauksessa, kun tuntovarsi 204 siirtyy ensimmäisestä asennosta eli jar-:·.: ruttamattomasta asennosta (kuva 7) toiseen asentoon (kuva 25 8), elimessä 206 oleva ura 208 kiertää vipua 210 vastapäi vään ensimmäisen tapin 214 ympäri aikaansaaden ketjun pysähtymisen. Sillä välin tämä liike vuorostaan saattaa jousen 230 tukiakselin 240 liikkumaan asemasta, joka pyrkii pitämään tuntovarren ensimmäisessä asennossa ja jarruhih-30 nan 216 irti jarrurummun 224 kehäpinnasta 222, toiseen asentoon (esitetty kuvassa 8), kun jousen 230 tukiakseli ‘ · 240 on vivun 210 kiertoakselin 211 vastakkaisella puolella.

Näin jousi 230 nyt pytkii pitämään tuntovarren 204 toisessa asennossa ja jarruhihnan 216 kosketuksessa rummun 224 35 kehäpinnan 222 kanssa.

‘ * Tämän keksinnön neljäs sove1lutusmuoto on esitetty ku vassa 9, jossa vipuun 210 kuuluu valinnaisesti vipuvarsi i2 81 987 24^ kosketuksessa valinnaisen kiihtyvyyden tuntojärjestelmän 246 kanssa, joka on samanlainen ja toimii samalla tavalla kuin kuvassa 6 esitetty kiihtyvyyden tuntojärjestelmä 80. Kiihtyvyyden tuntojärjestelmä 246 käsittää tunto-5 tangon 248, joka on liitetty kääntyvästi koteloon 201 kiinnikkeellä 250. Tangossa 248 on nokkapinta 252, joka koskettaa vipuvartta 244. Tuntotanko 248 on varustettu painolla 254, joka siirrettävästi on kytkettävissä tangon 248 kanssa ja valikoivasti kiinnitettävissä paikalleen asetus-10 ruuvilla 256. Näin takapotkun aikana tanko 248 kestää kiihtyvyyden inertiansa johdosta, mikä saattaa nokkapinnan 252 kiertymään ketjusahaan nähden. Tämä saattaa vivun 210 kiertymään asentoon, jossa jousen 230 voima-akseli 240 siirtyy kiertoakselin 211 vastakkaiselle puolelle, siten 15 saattaen jousen 230 joustavasti pitämään tuntovarren 20¾ toisessa eli jarrutusasennossa vivun 210 välityksellä ja siirtämään jarruhihnan 216 kosketukseen jarrurummun 224 pinnan 222 kanssa. Näin kiihtyvyyden tuntojärjestelmään 246 liittyen sahaajan käden ei tarvitse koskettaa tunto-20 vartta 204 ketjun pysäyttämiseksi. Jälleen painon 254 koon ja sen välimatkan nivelkohdasta oikealla valinnalla siedettävän takapotkukiihtyvyyden määrä voidaan asettaa erilaisille arvoille.

Il

Claims (12)

1. Laite ketjusahassa, jossa sahassa on moottorin kotelo (12), moottorin koteloon asennettu tartuinkahva (16), moottorin koteloon asennettu moottori, sahausketju (26), te-5 rän pidin (24), joka ulkonee eteenpäin moottorin kotelosta ja jota pitkin sahausketju kulkee päätöntä rataa, ja pyörimisliikkeen siirtolaite (46), joka muuttaa moottorin pyörimisliikkeen sahausketjun liikkeeksi, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu 10. moottorin koteloon (12) kiertyvästi liitetty tuntoelin (30) sahan takapotkun tuntemiseksi ja toinen tuntoelin (38), joka on sovitettu siirtymään ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon takapotkun sattuessa; jarruelin (40), joka voidaan viedä kosketukseen pyöri-15 misliikkeen siirtolaitteen (46) kanssa, jotta moottorin liikkeen siirtyminen sahausketjuun estyy, jolloin mainittu jarruelin voi siirtyä asemasta, jossa se on irti mainitusta pyörimisliikkeen siirtolaitteesta, asemaan, jossa se jarruttaa kitkan avulla mainittua pyörimisliikkeen siirtolaitetta 20 sahausketjun liikkeen estämiseksi; erillinen kiertoelin (50), joka on sovitettu kiertymään kiertopisteen (52) ympäri ensimmäisestä kiertoelimen asennosta toiseen kiertoelimen asentoon; jännityslaite (60), jossa on ensimmäinen pää (62) ja 25 toinen pää (66), joka ensimmäinen pää on kiinnitetty moottorin koteloon tiettyyn pisteeseen ja mainittu toinen pää on kiinnitetty mainittuun kiertoelimeen (50) tiettyyn pisteeseen etäisyyden päähän kiertopisteestä (52) pakottamaan pe-räänantavasti mainittua kiertoelintä kohti mainittua ensim-30 mäistä asentoa, kun kiertoelin on ensimmäisessä asennossaan, ja pakottamaan peräänantavasti kiertoelintä kohti toista asentoa, kun kiertoelin on toisessa asennossaan, jolloin kuviteltu linja (70), joka yhdistää jännityslaitteen moottori-kotelossa olevan kiinnityspisteen ja jännityslaitteen kier-35 toelimessä olevan kiinnityspisteen, on toisella puolella mainittua kiertopistettä, kun kiertoelin on mainitussa ensimmäisessä asennossa, ja vastakkaisella puolella kiertopistet-tä, kun kiertoelin on toisessa asennossaan; minkä lisäksi i4 81 987 - kiertyvä tuntoelin (30), erillinen kiertoelin (50) ja jännityslaite (60) toimivat yhdessä mainitun jarruelimen (40) kanssa siten, että jarruelin on irti pyörimisliikkeen siirtolaitteesta, kun sahausketju käy, kun tuntoelin on mai-5 nitussa ensimmäisessä asennossa ja mainittu kiertoelin on kiertoelimen ensimmäisessä asennossa siten, että takapotkun sattuessa tuntoelin, joka toimii yhdessä kiertoelimen kanssa siirtää kiertoelimen mainitusta ensimmäisestä asennosta mainittuun toiseen asentoon, kun tuntoelin siirtyy mainitusta 10 ensimmäisestä asennosta mainittuun toiseen asentoon, jolloin kiertyvä tuntoelin (30), erillinen kiertoelin (50) ja jänni-tyselin (60) toimivat yhdessä mainitun jarruelimen (40) kanssa siten, että jarruelin pysyy kitkajarrutuskontaktissa mainitun pyörimisliikkeen siirtolaitteen kanssa ja estää si-15 ten sahausketjua pyörimästä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tuntoelimen (38) muodostaa tappi (38) tai muu kiertyvässä tuntoelimessä (30) oleva ulkonema ja että erillisessä kiertoelimessä (50) on ensimmäinen ura (54), jo- 20 ka on sovitettu vastaamaan mainittuun tappiin tai vastaavaan .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että jarruelimen toinen pää on yhdistetty mainittuun tappiin tai vastaavaan ulkonemaan.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että erillinen kiertoelin on varustettu toisella uralla (67), joka on sovitettu toimimaan jännityslaitteen kanssa, ja että jännityslaitteen toinen pää on liitetty salpaan mainitun toisen uran avulla.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen lisäksi kuuluu kiihtyvyyden tunto-väline (80), joka on asennettu moottorin koteloon ja jossa on nokka (83), joka väline on sovitettu reagoimaan sahaket-jun kiihtyvyyteen ja siirtämään nokka ensimmäisestä nokan 35 asennosta toiseen nokan asentoon, kun kiihtyvyys kohoaa tietyn arvon yläpuolelle, että erilliseen kiertoelimeen (50') kuuluu vipuvarsi (84), joka on sovitettu vapaakytkeytyvästi kiinnittymään mainittuun nokkaan, että mainittu kiertoelin il is 81987 on sovitettu siten, että se voi liikkua mainitusta ensimmäisestä asennosta, jossa vipuvarsi on liittynyt nokkaan, toiseen asentoon, jossa vipuvarsi irtautuu nokasta, ja että salpa on sovitettu peräänantavasti painautumaan kohti ensim 5 mäistä asentoaan kun nokka on ensimmäisessä nokanasennos-saan, ja peräänantavasti painautumaan kohti toista asentoaan, kun nokka on toisessa nokanasennossaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että nokalla varustettuun kiihtyvyyden tuntovälinee- 10 seen kuuluu varsi (81), joka on kiinnitetty kääntyvästi moottorin koteloon ja johon varteen on asennettu paino (86).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu paino (86) on asennettu 1iikuteltavasti mainittuun varteen ja että on sovitettu kiinnikkeitä (87), 15 jotta paino voidaan kiinnittää määrättyyn kohtaan varressa.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että erillisessä kiertoelimessä (210) on vipuvarsi (244), joka on yhteydessä kiihtyvyyden tuntojärjestelmän (246) kanssa, johon kuuluu kiinnikkeellä 20 (250) kääntyvästi moottorikoteloon (201) kiinnitetty tunto- tanko (248).

·' 9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että tuntotangossa (248) on nokka-pinta (252), jota vasten vipuvarsi (244) lepää.

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että tuntotanko (248) on varustettu painolla (254), jota voidaan siirtää tankoa pitkin ja kiinnittää siihen lukituselimen avulla haluttuihin paikkoihin.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnet- 30. u siitä, että takapotkun sattuessa käsivarsi hitautensa vuoksi vastustaa kiihtyvyyttä, minkä seurauksena tuntotangon nokka (248) joutuu kääntymään sahan suhteen, jolloin salpa joutuu kääntymään asentoon, jossa jännityslaitteen (230) ; voimaviiva (240) ulottuu erillisen kiertoelimen kääntymisak- 35 selin (211) toiselle puolelle, minkä tuloksena jännityslaite salvan välityksellä peräänantavast! pitää tuntovartta (204) sen toisessa, jarruttavassa asennossa.

: 12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen laite, ie 81987 tunnettu siitä, että jarruelin on taipuisa jarruhihna (40) .