FI81519B - Foerfarande vid tillverkning av produkter innehaollande traespaon. - Google Patents

Description

! 81519

Menetelmä puulastuja sisältävien tuotteiden valmistamiseksi. -Förfarande vid tillverkning av produkter innehällande träspän.

Tämän keksinnön kohteena on menetelmä yhteen puristettuja ja yhteen liimattuja, sopivimmin kooltaan vaihtelevia, puu-lastuja sisältävien tuotteiden valmistamiseksi.

Tuotteet, jotka perustuvat puulastuihin, jotka on sidottu verraten homogeeniseksi kappaleeksi liimalla, tavallisesti lämpökovettuvalla liimalla, ovat saaneet suuren levinneisyyden rakennusteollisuudessa. Vallitsevina tuotteina ovat aineslevyt, nimittäin lastulevyt, mutta esiintyy myöskin monimutkaisempien tuotteiden, kuten muotolistojen ja laatikoiden valmistusta. On osoittautunut vaikeaksi valmistaa näitä lastutuotteita siten, että niitä voidaan käyttää siellä, missä esiintyy kosteutta. Sen vuoksi lastulevyjä ja muita tuotteita käytetään melkein yksinomaan sisätiloissa kuivissa ympäristöissä. Alttius kosteudelle johtuu toisaalta liimasta, toisaalta lastuaineksesta. Kuitenkin nykyään on onnistuttu valmistamaan vedenkestävää liimaa hintaan, joka on hyväksyttävissä tässä yhteydessä. Sen vuoksi sinä tekijänä, joka vaikeuttaa mahdollisuuksia valmistaa kosteuden-kestäviä lastutuotteita, on ennen kaikkea kosteuden vastaanotto ja siihen liittyvät mittamuutokset sekä taipumus halkeiluun ja hajoamiseen toistetussa kostumisessa ja kuivumisessa. Alttius lastujen lahomisvaikutukselle on toinen tärkeä tekijä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä lastujen kyllästämiseksi, jotka on tarkoitettu lastutuotteiden valmistukseen, joka menetelmä antaa mittapysyvän vaikutuksen ja halkeilun vähenemisen sekä lisäksi lahoneston.

Keksinnön tarkoitus saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

81519 2

Sinä valmisteena, jota käytetään kyllästykseen keksinnön mukaisessa menetelmässä on vaikuttavalta osaltaan pääasiallisesti ligniini, nk. jätelipeäligniini, joka sopivimmin on peräisin sulfaattimenetelmästä paperimassan valmistamiseksi. Kuten tunnettua, tällaista ligniiniä muodostuu suuria määriä paperimassan valmistuksessa kemiallisen menetelmän mukaan. Tätä ligniiniä on saatavissa suuria määriä ja hintaan, joka tekee sen edulliseksi tässä yhteydessä.

Jotta tässä menetelmässä puu voisi vastaanottaa ligniinin, sen täytyy olla sopivimmin vesiliuoksen tai -dispersion muodossa. Nestemuotonsa ansiosta tulee sopivaksi käyttää olemassa olevia menetelmiä, joissa puu viedään painekammioon ja kyllästysaine viedään sisään ylipaineella. Tällöin vettä on luonnollisesti sopivaa käyttää kustannussyistä eikä muutoin liene muita vaihtoehtoja, ja se toimii yhdessä puussa olevan kosteuden kanssa.

Ligniini siinä muodossa kuin se saadaan, on rajoitetusti vesiliukoinen, mutta on liukoinen alkaliseen liuokseen ja voidaan muuttaa täysin vesiliukoiseen muotoon esim. karboksi-metyloimalla. Tällöin lähtöaineena on sopivimmin sulfaatti-ligniini, joka on saostettu hapolla esim. pH-arvossa 9 sulfaattikeitosta saadusta teollisuusjätelipeästä. Sulfaatti-ligniini saatetaan reagoimaan vesiliuoksessa (10 h, 90°C) NaOH:n ja monokloorietikkahapon kanssa moolisuhteessa 1:2:1, jolloin ligniinin C 9-yksikön moolipaino on jopa 200. Kar-boksimetyloitu ligniini saostetaan hapolla pH-arvossa noin 2 ja eristetään linkoamalla. Puhdistusta varten ligniini sitten voidaan liuottaa etikkahappoon ja saostaa uudelleen.

3 81519

Ligniinillä kyllästys, jonka tämä menetelmä käsittää, tapahtuu sopivimmin jonkin tunnetun menetelmän mukaan. Kyllästettävät lastut pannaan kammioon, joka suljetaan. Sen jälkeen lastut saatetaan tyhjön alaiseksi, jolloin suuri osa niiden huokosten sisältämästä ilmasta poistuu. Sitten ligniini viedään sisään yhdessä veden kanssa. Ilman erityistä käsittelyä ligniini on, kuten jo on mainittu, rajoitetusti vesiliukoinen, mutta voidaan saattaa liukoiseen muotoon siten, että kyllästysliuos tehdään alkaliseksi, jolloin pH on pääasiallisesti alle 12,5. Kyllästysneste tunkeutuu puuhun, jolloin saavutetaan kyllästys. Puu yhdessä nesteen kanssa saatetaan paineen alaiseksi, mikä parantaa tunkeutumista. Kysymykseen tulevana puuna on ennen kaikkea mänty, mutta muitakin havupuita ja myöskin lehtipuita näyttää voitavan käsitellä. Menetelmän tämä vaihe sekä sopivat arvot käyvät selville oheisista esimerkeistä, ks. erityisesti esimerkkiä 1.

Kyllästyksen jälkeen suuri osa vedestä tulee poistumaan ja kyllästysaine, ligniini jää jäljelle. Kuitenkin se ainakin osittain vesiliuko:isessa muodossa on herkkä liotukselle tai poishuuhtoutumiselle ja tässä tilassa ainesta ei voitaisi käyttää siellä, missä se ensi sijassa on tarkoitettu käytettäväksi, siis taivasalla. Sen tähden ligniini täytyy kiinnittää muuttamalla veteen liukenemattomaan muotoon. Tämä voi tapahtua siten, että puuainesta käsitellään toisessa kylläs-tysvaiheessa aluminiumsulfaatin tai kuparisulfaatin vesi-liuoksella tai aluminium- ja kuparisulfaatin seoksella. Kiinnitys suoritetaan paineen alaisena, kuten käy selville esimerkeistä. Kupari antaa myöskin pienissä määrissä täydentävän lahoneston. Ligniinin ja kuparin yhdistelmä antaa hyvän vastuksen valko- ja ruskealahoa vastaan sekä pehmeä-lahoa sekä ei-steriilistä maasta peräisin olevia bakteereita vastaan.

4 81519

Ennen ligniinin kiinnittämistä kyllästysnesteen ylimäärä huuhdotaan lastujen pinnalta pois. Nimittäin on toivottavaa, että puu ja liima saatetaan läheiseen kosketukseen liimattaessa, lastutuotteen muodostamiseksi.

Eräs tärkeä huomio keksinnön yhteydessä on, että ligniinin vesiliuos edullisesti ei ole liian alkalinen (pH maks. 12,5), mikä helpottaa hyvän tuloksen saavuttamista. Sillä, että vältetään liian alkalista liuosta, vaikutetaan puun omaan vastustusvoimaan lahoamista vastaan pienehkössä määrässä. Toisaalta puun vaikutus merkitsee alkalin vaikutuksesta puun tiettyä turpoamista ja siten ligniinin parannettua tunkeutumista solun seinämiin. Tämä antaa puolestaan parannetun kyllästysvaikutuksen. Niinpä on tärkeää sovittaa pH-arvo siten, että saavutetaan hyvä kyllästysteho puun luonnollisen lahoneston kohtuullisesti alentuessa. Optimaalinen pH-arvo on alueella 6-11. Puun vastustuskyvyn aleneminen, joka saadaan käyttämällä aikalisiä liuoksia, voidaan kompensoida kuparilisäyksellä, kuten jäljempänä ilmenee.

Kiinnitysliuos viedään sisään heikosti happaman liuoksen sopivassa muodossa, mikä parantaa kiinnitysvaikutusta helpottamalla sitä kemiallista prosessia, joka muuttaa ligniinin veteen liukenemattomaan muotoon. Tätä prosessia varten tarvitaan verraten paljon metalli-ioneja ja määrä kasvaa kasvavan ligniinimäärän mukana kyllästyksessä. Tavallisesti käytetyllä ligniinikonsentraatiolla vaaditaan suurempi määrä metalli-ioneja kuin mitä saadaan sillä kuparilla, joka tarvitaan mainittua täydentävää lahonestoa varten. Koska kupari on kalliimpaa kuin alumiini perustetaan kiinnitysliuos osittain kuparisuolaan määrässä, joka tarvitaan mainittua täydentävää lahonestoa varten ja jäljellä oleva osa aluminium-suolaan tarvittavaa kiinnitystä varten. Kuparin sijasta voidaan käyttää sinkkiä. Mainittua täydentävää lahonestoa varten tarvitaan, että puu sisältää puulajin ja määrään nähden sisään vietyä ligniiniä, joka on tasapainotettu 5 81519 kuparimäärään, joka voidaan rajoittaa l%:in kuivasta puusta laskettuna. Pienin kuparimäärä, joka tarvitaan hyvän täydentävän lahoneston saamiseksi, nk. kynnysarvo, vaihtelee kuitenkin puulajin mukaan. Niinpä pätee, että lehtipuu tarvitsee yleensä suunnilleen kaksinkertaisen määrän siihen nähden, mitä tarvitaan havupuulle, esim. männylle.

Huomautettakoon, että lastut ylipäänsä ovat saaneet puun tietyn hajoamisen lastutettaessa. Sen vuoksi voidaan laskea edulliset tunkeutumisolosuhteet. Monissa tapauksissa sen vuoksi voidaan tulla toimeen ilman erityisiä toimenpiteitä, kuten täydellisen liukoisuuden saamista, veteen tunkeutumisen edistämiseksi. Myöskin on mahdollista suorittaa kiinnitys käyttäen lämpökäsittelyä, jolloin puun asetyyliryhmien lohkominen ja kemiallinen reaktio puuaineksen ja ligniini-materiaalin välillä sopivimmin ammoniumsuolamuodossa, myötävaikuttaa ligniinin muuttamiseen veteen liukenemattomaan muotoon. Lämpökäsittelyn lämpötilan tulee olla ainakin 80°C, sopivimmin 110°C hyvän reaktion saavuttamiseksi.

Esimerkki 1

Lastulevyjen valmistukseen tarkoitettuja tehdasvalmisteisia lastuja kyllästettiin eri määrillä alkaliligniiniä. Tämä alkaliligniini saatiin tavallisen sulfaattikeiton jätelipeästä hapottamalla pH-arvoon 9, suodattamalla saostettu ligniini ja kuivaamalla ligniinisakka. Kyllästysliuokset valmistettiin alkaliligniinin erilaisilla pitoisuuksilla sekoittamalla alkaliligniini, vesi ja natriumhydroksidi-liuos haluttuun pH-arvoon. Kyllästysliuos suodatettiin ennen käyttöä.

“· Lastut kyllästettiin alkaliligniinillä tavallisella tyhjö- painetekniikalla. Kyllästyksen jälkeen lastut kuivattiin ja tietyissä tapauksissa huuhdottiin pintaan tarttunut kyllästysliuos pois vedellä noin 15 s aikana, minkä jälkeen lastujen annettiin kuivua ilmassa.

6 81519

Kyllästyksen jälkeen ligniinin kiinnitys tapahtui kyllästämällä happaman metallisuolan, kuten aluminiumsulfaatin, ammoniumkloridin tai aluminiumkompleksisuolan liuoksella. Käsittelyn lahonestovaikutuksen edelleen parantamiseksi suoritettiin kiinnitys joskus myöskin lisäämällä kuparisuo-laa kiinnitysliuokseen. Lopuksi lastut kuivataan 100°C:ssa muutaman prosentin kosteuspitoisuuteen tavanomaisella menettelytavalla. Koelevyjä (35x35x1 cm) valmistettiin labora-toriopuristimessa, joiden puristuslevyt oli kuumennettu lämpötilaan noin 190°C. Puristuspaine oli ensin 40 s ajan 2 2 240 kp/cm , sen jälkeen 35 s ajan 110 kp/cm ja lopuksi 2 50 kp/cm . Puristus kesti kokonaisuudessaan 2 min.

Lastujen liimaukseen käytettiin tavallista melamiini-karbamidi-formaldehydi-tyyppistä lastulevyliimaa, joka on tarkoitettu levyjen valmistamiseksi ulkokäyttöön. Liima-määrä oli 8%, laskettuna kuivista lastuista.

Koelevyjen mitanmuutos (mitattu paksuusturpoamisena prosenteissa alkupaksuudesta) käsittelyssä vedellä testattiin toisaalta siten, että paksuusturpoaminen määrättiin ajan funktiona (1iotustesti, taulukko 1), toisaalta siten, että turpoaminen mitattiin toistetussa vesiliotuksessa 20°C:ssa ja kuivaus suoritettiin 105°C:ssa (taulukko 2). Myöhempi testausmenetelmä käsittää, käyttäen toistettua kuivausta, aineksen mitanpysyvyyden tiukan testin. Taulukossa 1 ja 2 ilmoitetut koelevyt on valmistettu lastuista, jotka on käsitelty seuraavasti:

Koe 1. Kyllästys alkaliligniinin 10%:sella vesiliuoksella, pH 11. Kiinnitys aluminiumsulfaatin 5%:sella liuoksella.

Koe 2. Kyllästys 5%:sella alkaliligniinin vesiliuoksella, pH 12. Kiinnitys aluminiumsulfaatin 5%:sella liuoksella.

7 81519

Koe 3. Kyllästys alkaliligniinin 15%:sella liuoksella, pH 12. Kiinnitys aluminiumkloridin 3,9%:sella liuoksella.

Kontrollilevyt valmistettiin käsittelemättömistä lastuista liimamäärällä 8%.

Esimerkki 2

Koelevyjä valmistettiin esimerkin 1 mukaisella tekniikalla ja myöskin lastuista, jotka oli kyllästetty alkaliligniinil-lä, joka oli käsitelty karboksialkyloimalla.

Taulukossa 1 ja 2 ilmoitetaan turpoamistestin tulokset koelevylle, joka oli valmistettu lastuista, jotka oli käsitelty seuraavasti:

Koe 4. Kyllästys karboksimetyloidun alkaliligniinin 15%:sella vesiliuoksella, pH 9. Kiinnitys aluminiumkloridin 3,9%:sella liuoksella.

Esimerkki 3 Mäntypuuta kyllästettiin 50°C:ssa karboksimetyloidun sul-faattiligniinin vesiliuoksella (pH 7). Tyhjö-painekylläs-tystä sovellettiin käyttäen 30 min tyhjöjaksoa, mitä seurasi 90 min painejakso paineessa 1 MPa. Puumateriaalin paino kyllästyksen jälkeen oli kasvanut arvoon noin 2,5 kertaa alkupaino. Suoritettiin kuivaus (jonkin verran) imevään tilaan, niin että kiinnitysliuos voi tunkeutua sisään (välttäen aikaa vievää diffundointia). Kuivauksen ja punnituksen jälkeen vastaanotettu ligniinimäärä oli noin 15 paino-% laskettuna kuivasta puusta.

Kyllästetyn ligniinin saamiseksi veteenliukenemattomaan ja ei-poisliottuvaan muotoon ligniini kiinnitettiin siten, että puuainesta käsiteltiin toisessa kyllästysvaiheessa aluminiumsulfaatin tai kuparisulfaatin vesiliuoksella tai β 81519 aluminium- ja kuparisulfaatin seoksella. Kiinnitys suoritettiin 20°C:ssa ja painejakson pituus oli 60 min ja paine noin 1 MPa.

Käsittelemätön, samoin kuin käsitelty puu testattiin vastukseen valkolahoa, ruskealahoa vastaavasti pehmeälahoa ja leijuvia bakteereja vastaan (ei-steriili maa). Tämän laho-testin tulokset on esitetty taulukossa 3. Koe 1 ilman ligniinin kiinnitystä osoitti vesiliotuksessa painohäviötä, joka vastaa kyllästetyn ligniinin noin 90%:sta poisliotusta. Käsittely siis ei ole riittävä, koska puumateriaalia tullaan käyttämään taivasalla ja se joutuu sateelle alttiiksi. Kiinnitys aluminium- ja/tai kuparisulfaatilla antoi ligniinin vedessä poisliotuksen, joka oli alle 1% modifioidun ligniinin käytetystä määrästä.

Kuten taulukosta 3 käy selville kyllästys ja kiinnitys pelkästään aluminiumsulfaatilla (koe 2) antaa hyvän vastuksen valko- ja ruskealahoa vastaan, kun taas lähinnä pehmeä-lahon vaikutus (ei-steriili maa) tulee verraten voimakkaaksi. Pienien kuparimäärien (0,3-0,4%) vienti antoi erit-täin hyvän lahoneston (koe 3 ja 4), todennäköisesti johtuen kyllästyksen ja kiinnityksen synergistisestä vaikutuksesta.

Esimerkki 4 Mäntypuuta kyllästettiin esimerkissä 3 esitetyn menetelmän mukaan vaihtelevan konsentraation omaavilla ligniiniliuok-silla taulukossa '4 ilmoitettujen ligniinipitoisuuksien saamiseksi puuhun. Kiinnitys suoritettiin aluminium- ja kuparisuolaliuoksella, vaihtoehtoisesti pelkästään kupari-suolalla, jolloin saatiin ilmoitetut kuparipitoisuudet. Ruskealahotestin tulokset käyvät selville taulukosta 4.

Esimerkit tarkoittavat koevalmistusta laboratoriomittakaavassa. Tämän ammattimies voi kuitenkin sovittaa tuotanto-mittakaavaan.

9 81519

X

)-ι <0 > in tn in hj· oo vo σι σ> tl) (N LO i-H r-l 10 3

-P X

OM (0 h > tn rH tn •m o m in oo tri <0

ϋ) rH in rH i—I i—I

<D -H

> -P

— <0 <*> x tn — M tn > (0 G o> o ro oo oo >

0) f—I vj‘ r-H r-H *rH

C 3

•rH X

6 (Ö (0 o -p a tn

M JZ O

G id in οί id Ό 4J io ^ 3 m 3 3 tn G Ai tn <0 x a ta 3 a x: x ro hj· id ro r-n G ro nr <0

O

•n G <0

>i <U G

>01 -H

a> o

rH rH Ä "P

G :rtj oo ro 'S' (N ro -p

4-J ‘ro r-H ro C

tn a) ia —. tn

i—i df> O

0) — C P

o -h a * ~ e - f-H 3

k O m (N (N rH (N -P

G G ro (N -P

0) 0) tl) •n G ·* >i -M tn P 6 C «3

P (fl -H rH

0) o ε m p a - *

- · M O rH rH rH O rH G

:<tS G rH rH O

rH 4-* C

rH · t/5 -rl

>1 rö 3 S

Ai C 3 Cl <0

O tn -H O

:<tj -h x ε a

rH H-l (0 j M

H Jt CU o ooooo 3 •H G -p G 3 tn •H UH 3 -: . -h 3 ι-h cc w t? m tn λ; 0 ·Η ·γί 3 Π3 χ (ΰ -p a χ -h in tn G rH G Ή --

rHrtJjJ Ai rH <\) 00 HT rH

; 3 X O 0) M

(0 r-*i *H O fC

EH < r~* ^ tn 10 81519

(O

tn tn c 3 · o» p to tn Φ tn P tn to tn Eh 04 o ro «o· ro to -r—,

•H X rH rO rH

O -H — P -P u o — > m to cn tn t» too

<#> 00 f-t <N tn (N

— tn w to C > to Φ Eh 00 O CO O' (O -P p C ttO rH rH 3 tn •P Φ 6 tn to (0 j* O > o- vo ro o oo -P3

ft »-h rs (—i tn -P

P (DO

3 Ό ·Ρ -P 3 rH to tn E-1 m o ro tj· ro 3 -h tn 3 m γ-h rH tn tn tn 3 .* id ·· tn to > u X ! ft o to > m to ro en co 3 C m ft | t" rH oi >ί φ o

rH T3 rH

C (fl 3 <D (0 (0

•ro Eh cn o *3· ·<* ro to P

^-1 in rH rH 3 O tn > ·Ρ P Φ o o» o tn rH P 3 3 > -p t— ro <n P > 3 P r- rH 04 C (0 tn -- Φ c > to m — tn <D -p ____ rH C#P | O Ό 3

(DC — Eh 00 rH CM <· no U M X

0 !D | -3* rH rH ft Ή

X Φ r- > G

X rH (0 Φ C rH C -P Ό φ:<0 C > X 00 CM en 00 333 •f-, ·ΓΟ φ Xl rH (N P P (0 >, c p tn x

P C -P Φ O O

p φ e x o m Φ tn n £h ro o o ro tn^oo ‘ V X 0 -θ’ rH rH (03 tn 3 ft ι-t O > :r0 (O P tn

rH > 3 — - X G

r-H-p pro oi eo en en en tn (0 Φ >1 3 tn > m rH r-H O o o X X 3 P -p Λ 3 3 P >i (tl (0

:i0 (0 tn 3 tn rH rH

H tn r E Φ :r0 -P -P

rHtntoro pppp

-p φ Cu E-ι o o o o o C tn (0 :t0 C tn φ C φ > X

m -p x Ό Φ tn -P p -p 3 tn 3 C -P 3 :ttj

OCP 3 3 ·Η Φ E

x tn o p tn m x x -p -p tn x Jt h il n 3 rH rH -p (0 O '*0 r-H <0 P J<rHOJrO^J· Bl O O h > : 3 X tn Φ p (0 P Φ O (0

Eh < > * Eh rH 04 ro 11 81519 <ΰ (Λ r-» !Λ CM Ή

rH C

•Η φ •H φ ' Μ

φ rH

4J :«5 tn ·η •Η Μ

Φ Μ W rO

3 (Τ3 •pro -ρ 3 tn tn Μ (Π ^ — ·Ρ 3

•H ro ro ro +J 4J

roro uo rr ro o o tn 3

> g I * ? 5 H

(0 ttJ · (0 > <0

P -P

tn ro tn . no 4-> 3

:r0 > tn -P

tn o ro 3 tn ss --mm h ro ro ro ·η -P r-ι Φ E (0 tn ro -P -h >

φ φ Hl· m HJ· rH C O

•P ***·» * (0 > C

O tn ro in o in vo Oi ro .C 3 vo r-· »-I -p ro 6 ro os o> ro r-t

r—t *P ’P

tn tn

:0 -h ro -P

•ho tn > ro > xi a > :ro ro O tn o

•C rH -H

O^'O'e't^rocNrH J2 (0 -P

ch j< » > » » » φ tn Φ •HrHOor-νοΌ f-· tn Φ ro * ro <n cm ss o -p

Qj dP > 04 -n +J

— >1 - :ro

Φ · C C

- - - »h ·"' ro h ro ro ;ro + o --η Hi ε in ro ro x; o 3 tro >1 c — - ro u e c

4J φ HT r-t -H

•h :ro o o o e e ro

C-P CO *! 10 < .* ·Ρ O 3 dP

c+j ι i — o ~ o r-t a .* p| i ---- -H >i fNWCNW ro ·Η· -P o

•n:ro i—i 3 rH a > tn roro 3C

US M <C U < U -H-P-P-P-P

ro tn tn tn 3 ro •Ρ a ro 3 m cu

-P o -P

3 4-> C 3 C

ro -h φ ^ ro * dp ^ E tn -P ό o

3 3 O -p ro 3 I

4J ·. 3 fi, ro > ro ro -P -p >i ~ P ·* * O c tn c 3 o •h ·η ro ro ro tro 3 im-h m m m tn rH itro^tn H 3 l <—t i—I H rH O rH in 4-1 3 ___ T3 O r-t O -H in 3 O-P O £ 3 ε r-t tn

--- 2 r-t ro ro rH -P

• - ro C rH ro -p CO

m -h ro -P Φ -p -p o 3 -h ro tn λ: p λ; 4J +Jji0otncu

m 4-J tn > :0 I

. D -H rH3Pro>i3

»-H rtj >H < TO S U

; 3 Φ P

ro o ro Λ ^

EhS< £h rH cm ro h* i-H m ro 12 81519 O) tn T3 3 s: -p

3 W

(O -H :0

H U

> m

:tO

.c \ OCL) on«TaomLnrrr-ir-oo C -P OOOOfNOtNr-(f—(

HiN n»*··*.».·.*·.

(0 :to ooooooooo

Λ C

:ιΰ -tn c 10 :0 •H +J dP P :nj » E ' o oi to p H 3

O 0) -P

x: -p to (0-P-H O O ID LO ro 00 CN ΓΟ r—i-hX - - " » w *· * " · (OtOPin,—irHmcNrnr-tor'-0):(13 05 X) to lt> to to \o *r in

X Li -P 10 3 P

'•O

Ή > dP :<T3

-C

0 0) cm C-Pr^ro^rciioo^riTitr' -

•P >i........ ~ O

i0:ii3>-icnm,i—iincsiTir^i—i CL 2 rH

σι dP ac

CL

to c 3 0)

1 3 G

•hio intTiCMCorovo^rro -H

- - P-η otnroootor^-in^rro O

(00 .....- E*

0.-P rHOOOOOOOO

. . : 3 h

Li CL Γ ΙΕ a c 0) dP to G -¾

.p · O

•H Ή 3 o c H H r-t lp -H in ΙΛ to H C * - >1

ra< ό tji oooooinincNtN -P

: ·· O -H CN IN CN rH rH CO

0 S -H :<u Λί ^ ; : . X ^ 3 £

I—I PH

3 0) ·~ - (0 O r-l rH rH ^ E-ι ie ^-tcNiro^rinvor-cricri -—·

Claims (8)

13 81519

1. Menetelmä yhteenpuristettuja ja yhteenlHinattuja, sopivimmin kooltaan vaihtelevia puulastuja sisältävien tuotteiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että ligniini, edullisesti alkaliligniini, joka on eristetty puun alkalikeiton jätelipeästä, esimerkiksi happolisäyksellä seostamalla, modifioidaan vesiliukoiseen muotoon, edullisesti karboksimetyloituna ja/tai karboksietyloituna aikaiigniininä; - että ligniinistä valmistetaan vesiliuos pH-arvossa, joka olennaisesti ei ylitä 12,5; - että lastut kyllästetään vesiliuoksella, joka sisältää ligniiniä; - että lastuissa oleva ligniini kiinnitetään veden poishuuh-toutumista vastaan muuttamalla se pääasiallisesti veteen-liukenemattomaan muotoon; ja - että lastut yhteenliitetään liimaamalla tuotteeksi, jolla on ligniinillä kyllästämisen johdosta erinomainen mittapysyvyys.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkaliligniini modifioidaan karboksiloiduksi alkaliligniiniksi, sopivimmin hapetuksella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ligniini modifioidaan sulfonoimalla.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ligniinin kiinnitys suoritetaan viemällä puulastuihin heikosti hapan vesiliuos, joka sisältää metalli-ioneja, sopivimmin aluminium-, sinkki- tai kupari-suolan lisäyksellä tai näiden suolojen yhdistelmällä ligniinin tällaista modifiointia varten niin, että mainittu kiinnitys tapahtuu, minkä jälkeen puulastut kuivataan haluttuun alhaiseen kosteuspitoisuuteen. “ 81519

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinnitysliuos koostuu osaksi kuparisuolasta sellaiseen määrään, että kuparin määrä kuivaan puuuhun nähden ei ole olennaisesti suurempi kuin 1 % ja osaksi yhdestä muusta metallisuolasta, sopivimmin aluminiumsuolasta sellaiseen määrään, että ligniini kiinnittyy näiden suolojen yhdistetyllä vaikutuksella.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ligniinin sisältävään kyllästysliuokseen on lisätty ammoniakkia ja/tai ammoniumsuolaa ja että kiinnitys suoritetaan toisessa vaiheessa, jossa puulastut kuumennetaan lämpötilaan ainakin 80°C, sopivimmin yhdessä puulastujen kuivauksen kanssa alhaiseen kosteuspitoisuuteen ennen puristusta ja/tai yhdessä puristuksen kanssa yhteen liitetyksi tuotteeksi, ligniinin veteen liukenemattomaan muotoon modifioinnin saavuttamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinnitystä kuumentamalla edeltää vaihe, jossa puuhuun viedään kuparia, sopivimmin kyllästämällä kuparisuolan liuoksella.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinnitystä kuumentamalla edeltää vaihe, jossa puuhun viedään sinkkiä, sopivimmin kyllästämällä sinkkisuolan liuoksella. Il 15 81519