FI81227B - Datornaetsystem jaemte anvaendning daerav foer oeverfoering av information. - Google Patents

Description

1 81227

Tietokoneverkkojärjestelmä ja sen käyttö informaatio-yksikön siirrossa

Esillä oleva keksintö kohdistuu tietokoneverkko-5 järjestelmään, jossa useita käyttäjän asemia tai päätteitä on liitetty tiedonsiirtoverkon avulla yhteen tai useampaan isäntäprosessoriin.

Yleiskatsaus tietokoneverkoissa käytetystä arkkitehtuurista on annettu julkaisussa S. Wecker, "Computer 10 network architectures", Computer, syyskuu 1979. Toinen vastaava SNA-verkon (Systems Network Architecture) sisältävä yleiskatsaus on esitetty julkaisussa P. E. Green, "An introduction to network architectures and protocols", IBM Systems Journal, vol. 18, no. 2, 1979. Näissä julkai-15 suissa on selostettu useita saatavilla olevia tietokoneverkkoja, kuten SNA-, DNA-, ARPANET-verkkoja jne. hierarkkisten arkkitehtonisten kerrosten avulla, joissa alin kerros liittyy fyysisiin tietoliikennelinjoihin, jotka yhdistävät verkon useat käyttäjän solmut ja joissa korkein 20 taso käsittää itse keskustelun verkon usean peruskäyttäjän välillä.

Tietokoneverkkojärjestelmät ovat olleet International Organization for Standardization'in (ISO) standardisointityön kohteena ja julkaisussa Herbert Zimmerman, "OSI 25 Reference Model - The ISO Model of Architecture for Open-Systems Interconnection", IEEE Transactions on Communications, huhtikuu 1980, sisältää arkkitehtuuri seitsemän kerrosta: fyysisen, datalinkin, verkon, siirron, istunnon, esityksen ja sovelluksen kerroksen. Esillä oleva keksintö 30 kohdistuu pääasiassa istuntokerrokseen, joka käsittää verkon kahden peruskäyttäjän välisen istunnon perustamisen, päättämisen ja ohjauksen.

IBM:n SNA-verkossa (Systems Network Architecture) (IBM on rekisteröity tavaramerkki) kierrätetään useita 35 informaatioyksiköitä verkossa peruskäyttäjien parien välillä istuntojen kyseisten parien välillä ollessa perustettu.

2 81227 Nämä informaatioyksiköt ovat useata eri tyyppiä ja hierarkkista tasoa niiden useiden kerrosten mukaisesti, joita ne edustavat. Kyseisten informaatioyksikköjen selostus ja niiden käyttö perustetuissa istunnoissa esitetään julkai-5 sussa James D. Atchins, "Path Control: The transport network of SNA", IEEE Transactions on Communications, huhtikuu 1980.

Tiedonsiirtoverkkojen laajentunut kasvu ja käyttö nykypäivän yhteiskunnassa on avannut lukuisia uusia mahdol-10 lisuuksia nykyaikaisessa tietoliikennetekniikassa.

Tiedonsiirtoverkoissa on paljon enemmän osapuolia, jotka kykenevät olemaan tietoliikenneyhteydessä toistensa kanssa kuin verkoissa, jotka perustuvat kiinteisiin vuokralinjoihin.

15 On myös olemassa monia sovellutuksia, jotka vaativat kahden osapuolen välistä tietoliikenneyhteyttä vain lyhyen ajanjakson ajan, kuten esimerkiksi palkkavaraus- ja pankki-toimintasovellutuksissa.

Näissä sovellutuksissa vaadittaisiin paljon tieto-20 koneresursseja tietokoneen istunnon perustamiseksi yksittäisten parien välille niiden välistä tietoliikenneyhteyttä varten. Pohjoismainen yleinen tiedonsiirtoverkko (Nordic Public Data Network), joka on esitetty julkaisussa "The Public Data Networks in the Nordic Countries", jonka on 25 julkaissut Ruotsin PTT maaliskuussa 1978, on esimerkki tietokoneverkosta, jossa käytetään kytkettyjä linjoja (piirikytkentä).

Esillä olevan patenttivaatimusten mukaisen keksinnön tarkoituksena on voittaa nämä tunnettujen tietokoneverkko-30 järjestelmien haittapuolet.

Esillä olevan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti on useita riippumattomia päätteitä ryhmitelty yhdeksi yksiköksi, jota isäntätietokone pitää ja jonka se määrittelee verkossa näennäisenä pääteyksikkönä. Useita 35 samanlaisia tai erilaisia istuntoja määritellään ja perustetaan sovelluksien välillä isäntätietokoneessa ja näennäi- 3 81227 sessä päätteessä.

Nämä istunnot ovat yhteisiä kaikille ryhmän fyysisille pääteyksiköille.

Esillä olevan keksinnön erään toisen suoritusmuodon 5 mukaisesti rekisteröidään tietokoneverkon yhdessä solmussa olevan peruskäyttäjän ja isäntäprosessorissa olevan sovellusohjelman välille perustettu istunto jaettavaksi istunnoksi, jonka voi jakaa muussa solmussa oleva toinen peruskäyttäjä ilman uutta istunnon perustamismenettelyä.

10 Esillä olevan keksinnön vielä erään suoritusmuodon mukaisesti yhtä tai useampaa isäntäprosessorin sovellutusohjelman ja päätteiden välistä istuntoa tarjotaan tiedonsiirtoverkon isäntäprosessorin porteissa jaettavaksi päätteille, jotka toimivat verkossa toisioporttiasemina.

15 Keksinnön etuna on se, että aikaa ja resursseja kuluttavat istunnon perustamismenettelyt tietokoneverkossa pienenevät.

Keksinnön toisena etuna on se, että päätteen vasteaika tietokoneen sovellusohjelman kutsumiseksi pienenee.

20 Esillä oleva keksintö on erityisen edullinen sellai sissa sovellutuksissa, joissa suuria määriä lyhyitä tapah-tumatyyppisiä sanomia kierrätetään tietokoneverkossa peruskäyttäjien välillä ja joissa istunnon perustamisaika on huomattava verrattuna istunnon kokonaiskäsittelyaikaan.

25 Keksintöä selostetaan seuraavassa ympäristössä, joka oleellisesti perustuu IBM:n SNA-arkkitehtuuriin, keksintö ei kuitenkaan rajoitu mihinkään tietyn tyyppiseen verkkoon. Tyypillinen SNA-verkko on selostettu IBM-käsikirjassa "Advanced Communication Functions for Virtual Telecommuni-30 cations Access Method", GC27-0463-2, helmikuu 1981.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus esitetään seuraavassa mukana seuraaviin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuva 1 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen 35 tietokoneverkkojärjestelmän lohkokaaviota.

Kuva 2 esittää esillä olevan keksinnön mukaisia 4 81227 arkkitehtonisia kerroksia.

Kuva 3 esittää peruslinkin informaatioyksikköä.

Kuva 4 esittää siirron alkunimiön ensimmäistä esimerkkiä.

5 Kuva 5 esittää siirron alkunimiön toista esimerkkiä.

Kuva 6 esittää kytkettyjä linjoja sisältävän tietokoneverkon lohkokaaviota.

Kuva 7 esittää istunnon perustamisjärjestyksen toimintakaaviota kytketyille linjoille.

10 Kuva 8 esittää kytkettyjä linjoja sisältävän tieto koneverkon toista suoritusmuotoa.

Kuva 9 esittää kuvan 8 verkon toiminnan toimintakaaviota.

Kuva 1 esittää tietokoneverkkoa, joka sisältää 15 isäntäprosessorin 1 kohdealueessa A ja isäntäprosessorin 9 kohdealueessa B.

Tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 on liitetty isäntään 1 kanavan 16 kautta ja paikallis-clusterin ohjausyksikkö 4 on liitetty kanavaa 15 pitkin isäntään. Tieto-20 liikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 on kytketty etäis-clusterin ohjausyksikköön 5 SDLC-linkkiä 21 (synchronous data link control) pitkin. Tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 on kytketty myös linkin 25 kautta etäistietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 6 ja linkkien 22-24 avulla päätteisiin 25 31-33, jotka muodostavat pääteryhmän 3. Kohdealueen ylit tävä linkki 26 kytkee tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön 2 etäistietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 11 kohdealueessa B. Kohdealueessa B on esitetty myös tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 10, joka on kytketty isäntäproses-30 sorin 9 ja etäistietoliikenneyhteyden ohjausyksikön 11 välille.

Isäntäprosessori 1 sisältää käyttöjärjestelmän 17, useita sovellusohjelmia 13 ja näennäisen teleliikenteen hakumenetelmän 12, "Virtual Telecommunications Acces 35 Method", (VTAM), joka käsittää järjestelmän apuohjauspis-teen komponentin 14, "System Service Control Point" (SSCP).

s 81227

Jokaiselle kuvan 1 verkossa olevalle elementille, joka voi lähettää tai vastaanottaa dataa, on määrätty verkko-osoite ja se tunnetaan verkon osoitettavissa olevana yksikkönä (NAU, network addressable unit). Verkon osoite 5 tunnistaa yksikäsitteisesti elementin riippumatta siitä, onko elementti laite, kuten pääte tai päätteen ohjausyksikkö, ohjelma kuten sovellusohjelma clusterin ohjausyksikössä tai isäntäprosessorissa, tai hakumenetelmän kuten VTAM:n osa. Verkko-osoite sisältää tarvittavan informaation datan 10 reitittämiseksi määräpaikkaansa. On määritelty kolme verkon osoitettavissa olevan yksikön tyyppiä: järjestelmän apuohjauspiste (SSCP), fyysiset yksiköt (PU, physical units) ja loogiset yksiköt (LU, logical units).

Järjestelmän apuohjauspiste (SSCP) 14 isäntäproses-15 sorissa 1 on verkkoa hallitseva VTAMiin komponentti. SSCP suorittaa sellaisia tehtäviä, kuten verkon avaaminen ja sulkeminen, verkon osoitettavien yksiköiden välisen yhteyden perustamisen ja päättämisen avustaminen, ja verkon ongelmiin, kuten linkin tai ohjausyksikön vikatilanteeseen 20 reagoiminen. Näiden toimintojen suorittamiseksi täytyy SSCP:n kyetä olemaan tietoliikenneyhteydessä verkossa ja sen ohjauksessa olevien fyysisten yksiköiden ja loogisten yksiköiden kanssa.

Fyysinen yksikkö (PU) on esitetty kuvassa 1 ympyröi-25 dyllä merkinnällä PU. Se on se osa laitetta, tavallisesti ohjelma tai piiri tai molemmat, joka suorittaa sen laitteen ohjaustoiminnot, jossa se sijaitsee ja joissakin tapauksissa myös muiden laitteiden, jotka ovat liitetyt PU:n sisältävään laitteeseen. Ohjauksessaan olevien laitteiden suhteen 30 fyysinen yksikkö toimii aktivoinnin ja deaktivoinnin aikana, virheestä elpymisen ja uudelleen tahdistuksen aikana, testauksen aikana sekä laitteiston toiminnan tilastotietojen keräämisen aikana. Jokainen verkossa oleva laite liittyy fyysiseen yksikköön. Paikallis-clusterin ohjausyksikössä 4 35 on fyysinen yksikkö 41 ja etäis-clusterin ohjaimessa on fyysinen yksikkö 51. Fyysisiä yksiköitä on myös paikallis- 6 81227 tietoliikenneyhteyden ohjausyksikössä 2 ja etäistietolii-kenneyhteyden ohjausyksikössä 6.

Looginen yksikkö on laite tai ohjelma, jonka avulla peruskäyttäjä, päätteenkäyttäjä tai siirräntämekanismi 5 saavuttaa pääsyn verkkoon. Looginen yksikkö voi olla sisään rakennettu logiikka tai ohjelma, joka liittyy pääteali-järjestelmään tai yksinäisenä olevaan laitteeseen tai sovellusohjelmaan. Verkolle looginen yksikkö on verkkoon tulevan kyselyn lähde. Mutta looginen yksikkö joko on tai ei ole 10 alkuperäinen lähde. Informaation kyselyn sisältö, johon kysely perustuu, voi olla lähtöisin loogisen yksikön ohjaamasta laitteesta. Samoin verkko pitää loogista yksikköä kysely-yksikön (RU) määräpaikkana.

Kuvassa 1 on looginen yksikkö esitetty ympyröidyllä 15 merkinnällä LU. Isäntäprosessorissa 1 on esitetty useita sovellusohjelman loogisia yksiköitä 13. Paikallis-clusterin ohjausyksikössä 4 on kaksi loogista yksikköä 42 ja 43, jotka ohjaavat laitteita 44 ja 45. Clusterin ohjausyksikössä 4 on loogiset yksiköt 52-54, jotka ohjaavat laitteen silmu-20 koita 55-57. Tavanomaisessa pääteryhmässä 3 on kutakin päätettä varten fyysisiä yksiköitä ja loogisia yksiköitä. Fyysiset yksiköt on merkitty viitteillä 34-36 ja loogiset yksiköt viitteillä 37-39.

Kuvan 1 mukaisen verkon tarkoituksena on perustaa 25 ja ohjata verkossa olevan kahden loogisen yksikön ja vastaavien peruskäyttäjien välistä tietoliikenneyhteyttä. Esimerkiksi kyseinen tietoliikenneyhteys voidaan perustaa linkkiä 23 myöten päätteen 32, tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön 2, kanavan 16 sekä isäntäprosessorissa 1 olevan 30 VTAMtin 12 ja sovellusohjelman 13 välille.

Ennenkuin kuvan 1 toimintaa selostetaan edelleen, viitataan kuvassa 2 esitettyihin arkkitehtonisiin kerroksiin. Kuvassa on esitetty viitatun julkaisun Herbert Zimmermann "OSI Reference Model” mukainen seitsemän kerrok-35 sen rakenne. Korkein kerros on sovelluskerros 71, jota seuraa esityskerros 72, istuntokerros 73, siirtokerros 74,

II

7 81227 verkkokerros 75, datalinkkikerros 76 ja fyysinen kerros 77. Tämä kerrostettu rakenne 70 edustaa yhtä osapuolta kahdesta tietoliikenneyhteysosapuolesta, jotka ovat tietoliikenneyhteydessä verkon kautta. Rakenne 80, joka sisältää vastaa-5 vat kerrokset 81-87, edustaa tietoliikenneyhteyden toista osapuolta. Vastaavien kerrosten, kuten esityskerroksen 72 ja esityskerroksen 82, voidaan katsoa olevan tietoliikenneyhteydessä Peer-Peer-tason 62 kautta, kumppanien välisen tason 62 (Peer-to-Peer) kautta. Vastaavasti datalinkki-10 kerroksen 76 voidaan katsoa olevan tietoliikenneyhteydessä datalinkkikerroksen 86 kanssa toisen kumppanien välisen kytkennän 66 kautta.

Useiden kerrosten tarkoituksen voi karkeasti ottaen selostaa seuraavasti. Sovelluskerros liittyy kahden perus-15 käyttäjän väliseen keskusteluun sinänsä. Esityskerros määrittää datan esitystyypin kyseiselle keskustelulle, kuten näyttöesityksen, tulostuksen jne. Istuntokerros liittyy kahden peruskäyttäjän välisen istunnon perustamiseen ja ohjaukseen keskustelutarkoitusta varten. Siirtokerros 20 aikaansaa ohjauksen käyttäjän solmusta käyttäjän solmuun verkon yli, kun taas verkkokerros määrittää kahden vierekkäisen verkossa olevan solmun välisen ohjauksen. Datalinkkikerros liittyy käytettyyn käytäntöön datan siirtämiseksi kahden solmun välillä olevaa linkkiä pitkin, kun 25 taas fyysinen kerros kohdistuu kytkennän vaatimiin sähköisiin ominaisuuksiin ja tarvittavaan signalointiin.

Esillä oleva keksintö kohdistuu pääasiassa istunto-kerroksiin 73 ja 83 ja niiden kumppanien välisiin käytäntöihin. Esillä olevan keksinnön mukaisesti istunnon jakoa 30 käytetään pienentämään haku- ja vasteaikaa verkossa. Kun verkko työskentelee istunnon jakomuodossa jaetaan istunto-kerros 73 korkeampaan jaettuun istuntokerrokseen 78 ja alempaan perusistuntokerrokseen 79.

Kuvan 1 verkko liittyy System Network Archi-35 tecture'een (SNA), kun taas kuvan kerrostettu rakenne liittyy ISO-malliin. SNA-arkkitehtuurissa on vain seuraavat 8 81227 kuusi kerrosta: peruskäyttäjä, esitys, siirto ja datavirta, reitti, datalinkki ja fyysinen. ISO-mallin istuntokerroksen tehtävät on lisätty osittain SNA-arkkitehtuurin siirto- ja datavirtakerrokseen ja osittain reitin ohjauskerrokseen.

5 Kuvan 1 verkossa olevien useiden solmujen välinen datavirta koostuu useista kuvassa 3 esitetyistä informaa-tioyksiköistä. Kyselyvasteyksikkö (RU) 94 ja kyselyvasteen alkunimiö (RH) 93 käsittävät perusinformaatioyksikön (BIU) , joka kulkee verkossa yhdeltä peruskäyttäjän solmulta toi-10 selle peruskäyttäjän solmulle. Siirron alkunimiö (TH) 92 on otsikoitu BIU:n eteen yksikön ohjaamiseksi verkon kautta. Siirron alkunimiö käsittää osoiteinformaation muun tarpeellisen informaation siirron ohjaamiseksi. Kyselyvasteen vastekyselyotsikolla alkunimiöllä (RH) ja siirron alku-15 nimiöllä (TH) varustettua kyselyvasteyksikköä RU kutsutaan reitti-informaatioyksiköksi (PIU) 96. Kun kyseinen infor-maatioyksikkö lähetetään verkossa yhdestä solmusta data-linkkiä pitkin toiseen solmuun, lisätään linkin alkunimiö (LH) 91 yksikön eteen ja linkin loppunimiö (LT) 95 yksikön 20 loppuun. Tämä muodostaa peruslinkkiyksikön (BLU) kuten kuvassa 3 on esitetty. Peruslinkkiyksikkö käsittää yhden tai useamman PIU:n.

Ennen kuin kuvan 1 verkon kahta kohdealuetta A ja B voidaan käyttää täytyy isäntäprosessorin 1 operaattorin 25 aloittaa kohdealueen A VTAM:in 12 ja isäntäprosessorin 9 operaattorin täytyy aloittaa kohdealueen B vastaava hakumenetelmä. Kyseinen operaattorin komentama kohdealueen aloitus aktivoi jonkun tai kaikki kohdealueessa olevat lähteet. Tämä tarkoittaa, että istunnot perustetaan kohde-30 alueessa olevan SSCP:n 14 ja usean PU:n ja usean LU:n välille.

Oletetaan, että kuvan 1 clusterin ohjausyksikössä 5 olevan LU:n 52 peruskäyttäjä tahtoo olla tietoliikenneyhteydessä sovellusohjelman 13 kanssa, esimerkiksi isäntä-35 prosessorissa 1 olevan sovellusohjelman 13a kanssa. Ennen kuin kyseinen tietoliikenneyhteys voidaan perustaa täytyy 9 81227 perustaa istunto clusterin ohjausyksikössä 5 olevan LU:n ja isäntäprosessorissa 1 olevan LU:n 13a välille. Istunnon perustamisen aloittaa LU 52 lähettämällä logo-kyselyn linkkiä 21, tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköä 2 ja 5 kanavaa 16 pitkin isäntäprosessorissa 1 olevaan SSCP:hen 14. Kyseinen kysely sisältää solmun tunnistusinformaation ja myös istuntoparametrien ehdotuksen tietoliikenneyhteydessä käytettäväksi. Istuntoparametrit mahdollistavat kunkin istunnon peruskäyttäjän tietävän, mitä toinen peruskäyttäjä 10 tekee erilaisissa tietoliikenneyhteystilanteissa. Istunto-parametrit ovat bittiasetuksia, jotka osoittavat istunnossa seurattavat säännöt sellaisissa asioissa kuin kysely- ja vastajärjestyksissä, sisällön erottelussa, kyselyn ketjutuksen käytössä, hakasulkujen käytössä ja suunnanvaihdon 15 merkkien käytössä. Isäntäprosessori 1 voi olla yhtä mieltä tai se voi muuttaa ehdotettuja istuntoparametreja. Logo-mallitaulukkoa VTAM:issa 12 käytetään istuntoparametrien tarkistamiseen. Isäntäprosessori 1 lähettää silloin "sitovan" kyselyn VTAMrista 12 kanavaa 16, tietoliikenneyhteyden 20 ohjausyksikköä 2 ja linkkiä 21 pitkin LUrhun 52 clusterin ohjausyksikköä 5 varten, perustaen siten istunnon LU:n 52 ja isäntäprosessorissa olevan LU:n 13a välille. Istunto on nyt perustettu ja LU:n kaksi peruskäyttäjää voivat olla tietoliikenneyhteydessä kuvassa 3 esitettyjen tyyppisillä 25 kyselyvasteyksiköillä. Kun tietoliikenneyhteys on saatettu päätökseen päättää toinen tietoliikenneyhteyden osapuoli istunnon.

Kun päätteiden 31-33 ryhmä 3 vaihtaa usein lyhyitä tapahtumia isäntäprosessorissa olevan sovellusohjelman 30 13a tyyppisillä sovellusohjelmilla kuormittaa tuottamaton istunnon perustaminen ja istunnon päättäminen päätteiden LU:iden ja sovellusohjelman LU:n välillä huomattavasti isäntäprosessoria 1. Esillä olevan keksinnön mukaisesti pienenee kyseinen tuottamaton osuus huomattavasti, kun 35 määrätään ryhmäosoite pääteryhmälle 3. VTAM 12 pitää silloin pääteryhmää 3 yhtenä yksittäisenä solmuna, verkon näennäi- 10 81 227 senä solmuna ja käyttää ryhraäosoitetta ryhmässä olevien päätteiden kanssa tietoliikenneyhteydessä olemiseen.

Tietoliikenneyhteys pääteryhmän 3 ja isäntäproses-sorissa 1 olevan sovellusohjelman 13a välillä aloitetaan 5 tavanomaisella istunnon perustamismenettelyllä yhden ryhmässä olevan päätteen, esimerkiksi päätteen 31, ja sovellusohjelman 13a välillä. Kun istunto on aloitettu tallettaa tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 sekä ryhmän 3 ryhmäosoitteen että päätteen 31 pääteosoitteen ja lähettää 10 ryhmäosoitteen lähtöosoitteena kanavaa 16 pitkin VTAM:iin 12. Kun istunto on perustettu päätteen 31 ja sovellusohjelman 31 välille voi toinen pääte kuten pääte 32 liittyä tai jakaa tämän istunnon. Ryhmässä 3 olevien päätteiden ja sovellusohjelman 13a välillä vaihdetut PIU:t (kuva 3) 15 reititetään yhteen puskurialueeseen yhtä istuntoa varten VTAM:issa. Kanavaa 16 pitkin VTAM:ista 12 tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2 vastaanotetut PIU:t sisältävät ryhmäosoitteen siirron alkunimiössä 92 kuvan 3 mukaisesti, kun taas pääteosoite lisätään kysely-yksikköön 94. Tieto-20 liikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 jakaa silloin informaatio-yksiköt pääteosoitteiden mukaisesti.

On tärkeää, että istunto on perustettu pääteryhmän 3 ja isäntäprosessorissa 1 olevan sovellusohjelman 13a välille ennen kuin istunnon jakoa voidaan käyttää. Jos yksi 25 pääte, esimerkiksi pääte 33, lähettää kysely-yksikön ajanhetkenä, jolloin istuntoa ei ole avattu, analysoi VTAM 12 tämän kysely-yksikön ja havaitsee, että mitään istuntoa ei ole avattu. VTAM 12 palauttaa silloin kysely-yksikön tietyt tilaosoittimet asetettuina, jotka kertovat päätteelle 30 33, että istuntoa ei ole avattu. Pääte 33 aloittaa silloin istunnon lähettämällä tavanomaisen logo-kyselyn, minkä jälkeen toiset päätteet voivat jakaa tämän uuden istunnon.

Istunnon jako on mahdollista ryhmän 3 päätteiden välillä vain niin kauan, kun useat päätteet käyttävät tie-35 toiiikenneyhteyteen samoja istuntoparametreja. Jos yksi pääte tai sovellusohjelma tahtoo käyttää toisia istunto- n 81227 parametreja, voidaan perustaa uusi istunto. Koska VTAM 12 näkee vain yhden päätteen ryhmässä 3 merkitsee tämä, että vanha istunto täytyy päättää ennen kuin uusi istunto perustetaan. Toinen pääte voi silloin jakaa uuden istunnon 5 soveltamalla tietoliikenneyhteytensä uusiin istuntopara-metrien ehtoihin.

Edellä selostettu istunnon jakomenettely on VTAM:ille 12 tuntumaton ja sitä käsittelee tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 alemmalla tasolla. Esillä olevan keksinnön 10 toisen suoritusmuodon mukaisesti käsitellään istunnon jako VTAM-tasolla. Esimerkkinä oletetaan, että clusterin ohjausyksikössä oleva LU 52 on perustanut istunnon isäntäproses-sorissa 1 olevan sovellusohjelman 13a kanssa. Oletetaan myös, että etäistietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 6 15 liitetty LU 61 pyrkii liittymään tähän istuntoon istunnon jakotasolla. Isäntäprosessorin 1 ja clusterin ohjausyksikössä 5 olevan LU:n 52 välinen dataliikenne virtaa linkkiä 21, tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköä 2 ja kanavaa 16 pitkin. LU:n 61 ja isäntäprosessorissa 1 olevan sovellus-20 ohjelman välinen dataliikenne virtaa etäisohjausyksikön 6, linkin 25, tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön 2 ja kanavan 16 kautta. SNA-arkkitehtuurin mukaisesti on linkin 21 kautta kulkevaa kuvan 3 reitti-informaatioyksikköä (PIU) varten olevalla siirron alkunimiöllä kuvan 4 mukainen for-25 maatti FID 2. Formaatin FID 2 siirron alkunimiö käsittää formaatin tunnistuskentän 101, määräpaikan osoitekentän 102, lähtöosoitekentän 103 ja järjestysnumerokentän 104. Linkkiä 25 pitkin ja kanavaa 16 pitkin kulkevalla PIU:11a on kuvan 1 mukainen formaatti FID 1. Formaatin FID 1 30 siirron alkunimiö sisältää datan laskukentän 105.

LU 61 pystyy jakamaan clusterin ohjausyksikössä 5 olevan LU:n 52 ja isäntäprosessorissa 1 olevan LUsn 13a välisen aktiivisen istunnon modifioimalla alkunimiötä kuvassa 4. Istunnon tunnistuskenttää 106 käytetään istuntoa 35 LU 52 - LU 13a varten ja se lisätään siirron alkunimiöön. Tämä kenttä sisältää lippubitin 107, joka asetettuna i2 81 227 osoittaa sen, että siirron alkunimiö edustaa jaettavissa olevaa istunnon informaatioyksikköä. Toiset SSID-kentässä 106 olevat bitit määrittävät ja nimeävät yksikäsitteisesti LU:n 52 ja LU:n 13a välille perustetun istunnon. VTAM 12 5 tallettaa istunnon tunnistuskentän 106 istunnon tunnistus-taulukkoon (138, kuva 6). Kun LU 61 liittyy tähän aikaisemmin perustettuun istuntoon, täytyy kuvassa 4 esitetyn tyyppisiä modifioituja siirron alkunimiöitä, eli FID IM, käyttää kentässä 106 merkittynä samoilla biteillä, kuin 10 perustetulla pääistunnolla LU:n 52 ja LU:n 13a välillä.

Kun VTAM 12 vastaanottaa LU:lta 61 kyseisen PIU:n on määräpaikan osoitekenttä 102 sama kuin LU:n 52 aloittamalla pääistunnolla, eli sovellusohjelman LU 13a osoite. Lähtö-kenttä 103 on kuitenkin erilainen, sillä se on LU:n 61 15 osoite. VTAM 12 tarkastelee sen jälkeen kenttää 106 ja havaitsee istunnon jakobitin 107 olevan asetettu. Se vertaa sen jälkeen tätä kenttää 106 istunnon tunnistustaulukkoon talletettuun informaatioon ja havaitsee vastaavan istunnon tunnistimen LU:n 52 aloittamalla istunnolla. Siten kyseisen 20 PIU:n mukana lähetetty kysely-yksikkö viedään samaan vastaanottavaan puskurijonoon VTAM:issä kuin jos se olisi vastaanotettu lähtö-LU:sta 52.

Esillä olevaa keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin kuviin 5, 6 ja 7 viitaten kytketyn 25 dataverkon, kuten pohjoismaisen yleisen tiedonsiirtoverkon yhteydessä.

Kuvassa 6 on esitetty pääteryhmä 3, joka sisältää päätteet 31, 32 ja 33, joista kukin on kytketty vastaavaan porttiin 171, 172 ja 173. Nämä portit ovat edullisesti 30 standardisoituja X21-portteja, CCITT:n suosituksen mukaisesti, jotka kytketään kytketyn dataverkon 160 kautta toisiin olemassa oleviin X21-portteihin 161, 162 ja 163. Toinen pääte tai päätteet 175 sekä vastaava portti 174 edustavat verkon muita päätteitä, jotka eivät kuulu ryh-35 mään 3. Oletetaan, että päätteillä 31-33 ja 175 on automaattiset kutsuyksiköt. Päätteet 31-33 ja 175 porttien i3 81 227 171-174 kanssa edustavat verkon toisiopuolta, kun taas ensiöpuolta edustavat portit 161-163, jotka on kytketty tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2.

Istunto voidaan perustaa toisiopäätteen 31 ja 5 ensiösovellusohjelman 13a välille reitti-informaatioyksik-köjen (PIU) vaihtamiseksi kyseisen istunnon kahden peruskäyttäjän välillä. Päätteen 31 ja sovellusohjelman 13a välillä on silloin olemassa reitti seuraavasti: pääte 31, portti 171, linkki 22, portti 22, portti 161, linja 164, 10 linja 165 tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön skannerissa 156, ohjausyksikössä oleva puskuri 155, ohjausyksikössä oleva linkin ohjausyksikkö 154, ohjausyksikössä oleva reitin ohjausyksikkö 153, ohjausyksikössä oleva kytkentäpisteen ohjausyksikkö 152, ohjausyksikössä oleva kanavan 15 sovitin 151, kanava 16, puskurin varannot 133 isäntäproses-sorissa 1, liitäntä 136 puskurin varantojen 133 ja sovellusohjelman 13a ja puskurin 137 välillä sovellusohjelmassa 13a.

Päätteestä 31 sovellusohjelmaa 13a kohti lähetetyllä 20 PIU:11a on kuvan 3 mukainen siirron alkunimiö 92 ja kuvassa 5 esitetty formaatti. Kyseinen siirron alkunimiö on formaatiltaan tyyppiä FID 3 ja sisältää formaatin tunnistinkentän 101, joka on samanlainen kuin kenttä 101 kuvassa 4. Se sisältää myös paikallisistunnon tunnistinkentän 111, joka 25 yksikäsitteisesti tunnistaa päätteen 31 tietoliikenneyhteyden ohjausyksikölle 2. Esillä olevan keksinnön mukaisesti SNA-arkkitehtuurissa käytettyä tavanomaista siirron alku-nimiötä FID 3 modifioidaan kentällä 112, joka käsittää jaetun istunnon tunnistinkentän. Tämä kenttä sisältää bitin, 30 joka on asetettu käytettäessä jaetun istunnon mahdollisuutta. Se sisältää myös informaation jaettavissa olevasta pää-istunnosta.

Kun päätteestä 31 lähetetty PIU on kulkenut verkon 160, skannerin 156, puskureiden 155 ja tietoliikenneyhtey-35 den ohjausyksikössä olevan linkin ohjausyksikön ohi, saavuttaa se reitin ohjausyksikön 153 ja edelleen tietoliikenne- i4 81 227 yhteyden ohjausyksikössä olevan kytkentäpisteen hallinta-yksikön. Reitin ohjausyksikkö 153 muuttaa tämän PlUsn siirron alkunimiötä kuvassa 5 esitetystä modifioidusta formaatista FID 3M kuvassa 4 esitetyksi modifioiduksi for-5 maatiksi FID IM, jolloin kentän 112 sisältö FID 3M:ssä siirretään kenttään 106 FID lM:ssä. Tämä uusi siirron alku-nimiö FID IM sallii VTAM:in reitittää kanavan sovittimesta 151 ja kanavasta 16 tulevan PIU:n isäntäprosessoriin.

Tämä reititys suoritetaan siirron alijärjestelmän kompo-10 nentilla 132 VTAMrissa.

Kun VTAM 12 aloitetaan kohdealueessa kuten kuvan 1 kohdealueessa A, perustetaan useita istuntoja järjestelmän apuohjauspisteen (SSCP) 14 ja useiden kohdealueessa olevien PUriden ja LU:iden välille. Nämä istunnot perustetaan VTAM-15 kyselyiden kuten "Activate PU" ja "Activate LU" avulla.

Aktivoitu LU voi silloin perustaa istunnon isäntäprosesso-rissa olevan sovellusohjelman LU kanssa, kuten on selostettu kuvan 1 yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan päde sellaisille lähteille, kuten päätteille, jotka on kytketty kytket-20 tyjen linjojen kautta isäntäprosessoriin. Kyseisiä päätteitä ei aktivoida kohdealueen aloituksen aikana. Istunnon aloitus kytkettyä linjaa pitkin päätteen ja isännän sovellusohjelman kanssa on siksi paljon monimutkaisempaa ja aikaa kuluttavampaa kuin istunnon aloittaminen kiinteitä 25 vuokralinjoja pitkin.

Kuva 7 esittää kuvassa 6 esitetyssä kytketyssä dataverkossa käytetyn istunnon perustamismenettelyn kaaviokuvaa.

Toiminta alkaa verkon operaattorin antaessa "vaihda"-komennon isäntäprosessorin 1 ohjauspäätteestä. "Vaihda"-30 komennon käsittelee SSCP-komponentti 131 VTAMrissä 12.

SSCP 131 lähettää silloin "aktivoi linkki"-kyselyn (RU) tietoliikenneyhteyden ohjausyksikölle 2. Tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 vastaa "määritä vaste"-RU:11a SSCP:lie 131. SSCP lähettää silloin "aktivoi kytkentä"-35 RU:n tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2, joka vastaa "määritä vaste"-RU:11a. Tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö is 81227 2 on nyt valmis vastaanottamaan verkkoa 160 pitkin päätteiltä saapuvia tulevia kutsuja.

Oletetaan, että pääte 31 kuvan 6 ryhmässä 3 haluaa perustaa istunnon isäntäprosessorissa 1 olevan sovellus-5 ohjelman 13a kanssa. Se käyttää silloin automaattista kutsu-yksikköään tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön 2 porteista yhden, esimerkiksi portin 161, kutsumiseen. Kytkentälinkki 22 perustetaan silloin päätteen 31 toisioportin 171 ja tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön ensiöportin välille.

10 Kyseinen tuleva kutsu on esitetty kuvissa 6 ja 7 tulevan päätteen fyysisestä yksiköstä 34 tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2. Tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 vastaa tulevaan kutsuun "aseman tunnistuskysely"-RU:11a "XID kuka olet?", joka lähetetään fyysiseen yksikköön 34.

15 Fyysinen yksikkö 34 vastaa lähettämällä tunnistuksensa "XID-vaste" tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2.

Keskustelu voi nyt alkaa tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön 2 ja SSCP:n 131 välillä isäntäprosessorissa 1. Tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 lähettää "kysely-20 kontaktin", joka on SSCP:lie off-hook-RU. SSCP vastaa "aseta ohjausvektori"-RU tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2. Tämä RU määrittää tietyt ehdot istunnon perustamista varten PU:n 34 ja SSCP:n 131 välille. Tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 vastaa määrätyllä vasteella 25 SSCP:lie 131. SSCP lähettää silloin "kontakti"-RU:n tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2. Tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö 2 vastaa toisella "määrätyllä vasteella", jota seuraa "kontaktoitu"-RU.

SSCP lähettää nyt "aktivoi fyysinen yksikkö"-RU:n 30 fyysiseen yksikköön 34, joka aktivoi tämän yksikön. Fyysinen yksikkö 34 palauttaa "määrätyn vasteen" SSCP:hen 131.

Seuraava SSCP 131 lähettää "määrää verkon osoite"-RU:n tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2, joka vastaa määrätyllä vasteella. SSCP lähettää silloin "aseta ohjaus-35 vektori"-RU-yksikön tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön, joka vastaa "määrätyllä vasteella". Tämä ohjausvektori on ie 81227 LU:ta 37 varten päätteessä 31. SSCP 131 jatkaa edelleen lähettämällä "aktivoi looginen yksikkö"-RU:n loogiseen yksikköön LU 37 päätteessä 31. Tämä aktivoi loogisen yksikön päätteessä 31, joka vastaa "määrätty vaste"-RU:11a 5 SSCP:lie. Tämä lopettaa menettelyn perustamalla istunnon järjestelmän apuohjauspisteen 131 VTAM:ssa 12 ja fyysisen yksikön 34 välille ja toisen istunnon SSCP:n 131 ja loogisen yksikön 37 välille päätteessä 31. Istunto voidaan nyt perustaa LU:n 37 ja sovellusohjelman, kuten isäntäproses-10 sorissa 1 olevan sovellusohjelman 13a, välille siten kuin pääte 31 olisi liitetty isäntäprosessoriin kytkemättömiä linjoja pitkin.

Looginen yksikkö 37 aloittaa istunnon lähettämällä "logo"-RU:n SSCP:hen 131. Tämä logo-kysely sisältää sarjan 15 parametreja, joita ehdotetaan käytettäväksi perustettavassa istunnossa. SSCP lähettää "ohjauksen aloitus"-kyselyn (Cinit, Control Initiate) sovellusohjelmaan 13a, joka toimii ensiö-LU:na istunnossa. Ensiö-LU 13a vastaa antamalla makrokäskyn "OPNDST" SSCP:lie 131. Kun VTAM 12 suorittaa 20 tämän makrokäskyn tarkastetaan logo-kyselyn istuntopara-metrit logomallitaulukkoon (LMT) 135 nähden taulukkoalu-eella 134 VTAM:issa 12 kuvassa 6. Perustetaan useita ohjauslohkoja ohjauslohkoalueella 140, kuten solmun tunnis-tusohjauslohko (NIB) 143, joka tunnistaa perustettavan 25 istunnon toisiosolmun eli LU:n 37. Parhaillaan olevan istunnon määrittävä istunnon tunnistusohjauslohko (SIB) 142 perustetaan myös ja tätä istuntoa varten oleva toiminnan hallintaohjauslohko (FMB) 141.

SSCP 131 lähettää "sitovan" RU:n toisiologiikka-30 yksikköön 37. Tämä sitova RU saattaa sisältää samat istun-toparametrit kuin alkuperäinen logo-kysely tai se saattaa sisältää istuntoparametreja, jotka VTAM 12 on vaihtanut. Toisio-LU 37 lähettää silloin vasteen, joka hyväksyy tai hylkää nämä istuntoparametrit. Jos istuntoparametrit hyväk-35 sytään, lähettää SSCP 131 "aloita dataliikenne"-RU:n toisio-LU:hun 37. Istunto on nyt perustettu toisio-LU:n 37 it 81227 ja ensiö-LU:n 13a välille.

Kun kuvan 6 reitin ohjausyksikkö 153 vastaanottaa kuvan 5 mukaisen tyyppiä FID 3 olevan siirron alkunimiön omaavan PIU:n päätteestä 31, vaihtaa se siirron alkunimiön 5 kuvan 4 mukaiseksi formaatiksi FID 1, kuten aikaisemmin on selostettu. Tämä PIU lähetetään kanavaa 16 pitkin isäntäprosessoriin 16 ja siirron alijärjestelmän komponentti 132 reitittää sen erityiselle puskurialueelle FMB-lohkon 141 määrittelemille puskurivarannoille. PIU:n 96 10 (kuva 3) RU 94 siirretään sen jälkeen VTAM-puskurista 133 sovellusohjelman puskuriin 137. Vastaavasti siirretään P.U sovellusohjelman puskurista 137 VTAM-puskuriin 133, jonka on määrännyt FMB-lohko 141 ja jonka TSC-komponentti 132 muodostaa PIU:hun lisäämällä siirron alkunimiön 92. TSC-15 komponentti 132 reitittää sen jälkeen tämän PIU:n tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2 ja sen kytkentäpisteen hallintayksikköön 152 ja edelleen reitin ohjausyksikköön 153. Reitin ohjausyksikkö 153 muuttaa siten formaatin FID 1 siirron alkunimiön formaatiksi FID 3 edelleen siirtoa var-20 ten päätteeseen 31.

Selostettua istunnon perustamismenettelyä voidaan käyttää istunnon perustamiseksi isäntäsovellusohjelman ja päätteiden ryhmän välille kuvassa 6. Tämä merkitsee, että kun istunto on muodostettu päätteen 31 ja sovellusohjelman 25 13a välille talletetaan tunnistinkentän 112 jakavan istun non sisältö modifioidussa siirron alkunimiössä FID 3M kuvassa 5 istunnon jako-ohjaustaulukkoon (SSCT, Session Sharing Control Table) 158 tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön 2 kytkentäpisteen hallintoyksikössä 152. Toinen 30 pääte voi silloin jakaa tämän perustetun istunnon käyttämällä samaa SSID-informaatiota 112 siirron alkunimiössään lähettäessään PIU:n sovellusohjelmaan 13a. Tätä SSID-informaatiota verrataan SSCT:hen 158 talletettuun dataan PIU:n reitittämiseksi samaan määräpaikkaan kuin pääistuntoa 35 varten. Kyseinen istunnon jako tehdään tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön tasolla. Tietoliikenneyhteyden ohjaus- ie 81227 yksikön 2 ja isäntäprosessorin 1 välillä vaihdetut PIU:t käyttävät ryhmäosoitetta pääteryhmälle 3 niiden siirron alkunimiöiden 92 (kuva 3) alkuperäisessä osoitekentässä (kuva 4).

5 Kun ryhmän 3 ulkopuolinen asema, kuten pääte 175, jakaa perustettua istuntoa, täytyy siirron alkunimiön kentässä pääistuntoa varten oleva informaatio, esimerkiksi päätteen 31 sovellusohjelma 13a, tallettaa istunnon jako-taulukkoon SST 138 VTAMsissa 12. Päätteestä 175 jaettua 10 istuntoa pitkin kohti sovellusohjelmaa 13a kulkevan PIU:n reitittää määräpaikkansa puskuriin VTAM:issa 12 siirron alikomponentti 132 vertaamalla PIU:ssa olevaa SSID-infor-maatiota taulukkoon 138 talletettuun informaatioon. Jos on olemassa pääistunnon määrittävä listaussyöttö, jonottuu 15 tämän PIU:n RU-osa VTAM-puskuriin 133, joka on aikaisemmin määrätty vastaavalle pääistunnolle.

Kuvat 8 ja 9 esittävät esillä olevan keksinnön erästä toista suoritusmuotoa.

Kuvan 8 mukaisesti liitetään isäntäprosessori 1 20 kanavan 16 kautta tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön 2. Useista päätteistä 281-284 on kukin liitetty vastaavaan toisioporttiin 271-274 kytketyssä dataverkossa 260, kuten pohjoismaisessa yleisessä tiedonsiirtoverkossa (Nordic Public Data Network). Verkon 260 useat ensiöportit 261-263 25 on liitetty tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön ensiö- portteihin 251-253. Portit 261-263 ovat edullisesti standardeja X21-portteja.

Esimerkkinä tietoliikenneyhteyden ohjausyksiköstä 2 on IBM:n tyyppiä 3705 oleva ohjausyksikkö, joka on esitetty 30 käsikirjassa "IBM 3704 ja 3705 Communications Controllers, Principle of operations", GC30-3004-6, lokakuu 1979.

Esimerkkinä päätteistä 281-284 on IBM:n tyyppiä 3275 oleva pääte, joka on selostettu IBM-käsikirjassa "An introduction to the IBM 3270 Information Display System", 35 GA27-2739-14, helmikuu 1982.

Oletetaan, että päätteet 281-284 edustavat suurta i9 81 227 joukkoa päätteitä, joita käytetään tietoliikenneyhteyteen sovellusohjelman 213 kanssa isäntäprosessorissa 1 tapahtu-mapohjalta. Verkon kautta lähetettävät tapahtumat ovat melko lyhyitä sanomia, tapahtumien esiintymistaajuus on 5 kuitenkin korkea. Tavanomaisessa dataverkossa kyseinen tapahtumaliikenne vaatii erittäin suuren määrän istunnon perustamisia ja purkamisia, mikä johtaa erittäin suureen isäntäprosessorin kuormitusaikaan verrattuna tapahtumien hyödylliseen käsittelyaikaan. Ratkaisu kyseiseen liikenne-10 ongelmaan on esillä olevan keksinnön mukainen istunnon jakojärjestelmä.

Useita rinnakkaisia istuntoja 241-243 perustetaan sovellusohjelman 213 ensiön puoli-istuntojen (istunnon ensiöosa) 201-203 ja toision puoli-istuntojen (istunnon 15 toisio-osa) 231-233 välille tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön portteja 251-253 varten. Näiden istuntojen perustamisen sallivat istunnot 341-343, jotka on perustettu isäntäprosessorissa olevan järjestelmän apuohjauspisteen (SSCP, System Services Control Point) 294 ja tietoliikenne-20 yhteyden ohjausyksikön 2 portteja 251-253 varten olevien fyysisten yksiköiden 221-223 välille, sekä vastaavat istunnot, jotka on perustettu SSCP:n 294 sekä näitä portteja varten olevien loogisten yksiköiden 231-233 välille. Kukin puoli-istunto ensiöpuolella sovellusohjelmaa 213 varten 25 sisältää solmun tunnistuslohkon (NIB) 291-293. Kuvan 8 esimerkissä on esitetty kolme rinnakkaista istuntoa 241-243 sovellusohjelman 213 ja tietoliikenneyhteyden ohjausyksikössä olevien kolmen portin 251-253 välillä. Alan ammattimiehelle on luonnollisesti ilmeistä, että voidaan käyttää 30 mitä lukumäärää rinnakkaisia istuntoja ja portteja tahansa.

Esimerkki istunnoista, jotka on perustettu tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön antoporttien ja isäntäprosessorin sovellusohjelman välille, on esitetty IBM-käsi-kirjassa "IBM X.25 NCP Packet Switching Interface" GC30-35 3080-1, heinäkuu 1982.

Päätteitä 281-284 pidetään pääteryhmänä 203, jossa 2o 81227 kaikki päätteet ovat samaa tyyppiä ja käyttävät samoja istuntoparametrejä. Päätteet 281-284 ja niiden toisioportit 271-274 tulee kytkeä ensiöportteihin 261-263 käyttämällä ryhmän valintanumeroa. Tämä tarkoittaa, että pääte 281 5 porttia 271 varten valitsee ryhmänumeron kytkennän perustamiseksi ensiöporttiin, joka saattaa johtaa kytkentään 276 porttien 271 ja 262 välillä. Jos portti 262 varataan esimerkiksi kytkennällä 277, voidaan onnistua kytkemään portti 271 porttiin 261, joka on kiinnitetty linjaa 264 10 pitkin tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön porttiin 251.

Dataliikennettä yhden päätteen, esimerkiksi päätteen 281 kuvassa 1, ja isäntäprosessorin 1 välillä selostetaan nyt kuvaan 9 viitaten. Oletetaan, että pääte 281 kutsuu tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköä 2 verkon 260 15 kautta käyttäen ryhmän valintanumeroa portteja 261 ja 261-263 varten ja että se onnistuu saavuttamaan portin 262 kytkentälinkkiä 276 pitkin. Kyseiseen "tulevaan kutsuun" kuvassa 9 vastaa tietoliikenneyhteyden ohjausyksikkö aseman tunnistuskyselyllä XID "kuka olet". Pääte vastaa silloin 20 "XID-vasteella", joka tunnistaa asemansa osoitteen tietoliikenneyhteyden ohjausyksikölle ja edelleen lisäksi sovellusohjelmalle 213 käyttäen sovellusohjelman 213 ja tietoliikenneyhteyden ohjausyksikössä 2 olevan portin 252 välille aikaisemmin perustettua istuntoa 242. Isännän sovellus-25 ohjelma lähettää silloin kyselyn "mitä voin tehdä hyväksenne", minkä jälkeen pääte vastaa "tapahtuman kyselyllä ID". Tämä tapahtuman kysely sisältää tunnistusinformaation kuten tunnussanan. Sovellusohjelma vastaa kyselyyn kuittaamalla tai hylkäämällä tapahtuman. Kuittauksen ollessa posi-30 tiivinen alkaa datan vaihto päätteen 281 ja sovellusohjelman 213 välillä käyttäen sovellusohjelman 213 ja portin 252 välille aikaisemmin perustettua istuntoa, joka istunto on esitetty istuntona 242 kuvassa 8. Kun tapahtuma on saatettu päätökseen lähettää pääte "tapahtuman loppu"-35 sanoman sovellusohjelmalle 213, joka vastaa "kuittauksella". Pääte 281 katkaisee kytkennän 276 sen jälkeen, kun se on 2i 81227 lähettänyt "kontaktin päättyminen"-kyselyn isännän sovellusohjelmalle.

Kuvan 8 ja kuvan 9 mukaista dataverkkojärjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi pankkitoimintasovellutuksissa.

5 Isäntäprosessorissa 1 oleva sovellusohjelma 213 liitetään datakantaan ja pääteryhmässä 203 olevat päätteet ovat tietoliikenneyhteydessä kyseisen datakannan kanssa tapah-tumapohjalta sovellusohjelman 213 kautta.

Kun verkon operaattori aloittaa verkon työpäivän 10 aamuna, perustaa isäntäprosessori ensin kolme rinnakkaista istuntoa 241-243 sovellusohjelman 213 ja tietoliikenneyhteyden ohjausyksikön porttien 251-253 välille. Tämä merkitsee, että VTAM 12 isäntäprosessorissa 12 pitää pääteryhmää 203 kolmena fyysisenä yksikkönä 221-223, 15 kolmena loogisena yksikkönä 231-233 ja kolmena linkkinä 251-253 kussakin ryhmän 203 päätteessä olevan yhden fyysisen yksikön ja yhden loogisen yksikön sijaan. VTAM 12 määrää myös verkko-osoitteet tietoliikenneyhteyden ohjausyksikössä 2 näille kolmelle fyysiselle ja loogiselle 20 yksikölle.

On ymmärrettävä, että kuvan 8 ja kuvan 9 mukainen järjestelmä pienentää oleellisesti istunnon perustamisen ja purkamisen aiheuttamaa kuormitusta verrattuna tavanomaiseen istunnon ylläpitämiseen kytkettyjä kytkentöjä varten. 25 Tulee ymmärtää, että tietoliikenneyhteyden ohjausyksikössä olevat fyysiset yksiköt ja 221-11 ja 221-223 ja loogiset yksiköt 231-233 aktivoidaan tavanomaisella tavalla kun verkon operaattori aloittaa verkon isäntäprosessorissa 1 työpäivän aamuna. Tämä perustaa istunnot 341-343 SSCP:n 30 294 ja mainittujen fyysisten ja loogisten yksiköiden välil le. Rinnakkaiset LU-LU-istunnot 241-243 voidaan perustaa edullisesti isäntäprosessorin ensiöpuolelta. Kyseisessä istunnon perustamismenettelyssä istuntoparametrit ovat mitätöitävissä, kuten tavanomaisessa järjestelmässä ja 35 tavanomaista "sitovaa" kyselyä käytetään päättämään, mitä istuntoparametria tulisi käyttää. Voidaan siksi sanoa, että 22 81 227 istunnot 241-243 eivät ole kiinteitä, mutta ne voidaan sovittaa sovellutuksen vaatimaan tyyppiin ryhmässä 20 olevia päätteitä varten. On kuitenkin tärkeää, että kaikki kolme istuntoa käyttävät samoja istuntoparametreja samaan 5 aikaan, koska ryhmässä 203 olevat päätteet ovat satunnaisesti kytkettyjä kolmeen porttiin 261-263.

Istunnon, kuten istuntojen 241-243, kestoaika T voi olla useita tunteja. Istunnon perustamistoiminnan aika T1 on muutamien satojen millisekuntien luokkaa. Tapahtuman 10 kestoaika t on edullisesti muutamia sekunteja kun taas todellinen käsittelyaika t1 tapahtumalle isäntäprosesso-rissa on vain muutamia millisekunteja. Tämä merkitsee, että t on ainakin suuruusluokkaa pienempi kuin T ja että t1 on ainakin suuruusluokkaa pienempi kuin T1.

15 Esillä oleva keksintö pienentää kokonaisvasteaikaa päätteitä kutsuttaessa, koska istunnon perustamisaikaa T1 ei tarvita prosessorissa 1 kullekin tapahtumalle.

Esillä oleva keksintö ei rajoitu SNA-arkkitehtuuriin, jolla on tarkasti keskitetty ohjausjärjestelmä, joka käyt-20 tää järjestelmän apuohjauspistettä 294. Ohjausistunnot 341-343 voidaan siten korvata jonkin muun tyyppisellä verkon ohjausjärjestelmällä. Oleellinen keksinnöllinen periaate on, että yhtä tai useampaa jaettavaa istuntoa, jotka on edullisesti perustettu mitätöitävien istunnon parametri-25 sääntöjen mukaisesti, käytetään palvelemaan useita käyttäjän asemia tai päätteitä.

Esillä oleva keksintö ei rajoitu myöskään esitettyyn suoritusmuotoon. Keksinnön puitteisiin kuuluu esimerkiksi perustaa useita rinnakkaisia istuntoja 242-1, 242-2, 30 242-3... kuvassa 8 ensiön LU202 ja torsion LU232 välille porttia 252 varten. Nämä istunnot voidaan perustaa käyttäen erilaisia istuntoparametreja siten sallien eri istuntoparametre ja käyttävien päätteiden kytkemisen samaan porttiin. Kyseisen modifikaation mukaisesti tulisi kutsuvan 35 päätteen 281-284 tunnistaa istuntotyyppinsä, eli mitä parametreja ja mitä istuntoa useiden istuntojen 242-1...242-3 23 81 227 joukosta tulisi käyttää, edullisesti istunnon tunnistin-kentällä 111 tai 112, kuva 5, siirron alkunimiössään kutakin PIU:ta varten. Oleellisena keksinnöllisenä ajatuksena on, että kaksi tai useampi käyttäjää jakaa yhden peruste-5 tun istunnon.

Esillä olevan keksinnön puitteisiin kuuluu myös perustaa useita rinnakkaisia istuntoja kunkin ensiöportin ja vastaavasti usean sovellusohjelman välille. Tämä merkitsee, että kaikki päätteet 281-284 voivat käyttää mitä 10 tahansa porttia 261-263 mihin tahansa sovellusohjelmaan 13 kytkemistä varten. Kyseinen järjestelmä on yleisin istunnon ja portin jaon muoto dataverkossa.

Kyseisessä järjestelmässä kullakin sovellusohjelmalla 13 ensimmäisessä sovellusohjelmien joukossa on perustettu 15 yksi istunto kutakin ensiöporttien 251-253 toisen joukon ensiöporttia kohti. Kukin toisiodatapäätteiden 281-284 kolmannen joukon päätteistä on sovitettu kutsumaan mitä tahansa ensiöporttia tapahtuman vaihtamiseksi minkä tahansa sovellusohjelman kanssa. Toisiopääteportit 271-274 ensiö-20 portteihin 261-263 yhteen kytkevä verkko 260 voi olla joko piirikytkentäverkko tai pakettikytkentäverkko. Tärkeää on vain että informaatioyksikössä PIU, joka saavuttaa ensiöportin 261-263 toisioportista 271-274, joka on kytkettynä toisiopäätteeseen 281-284, on istunnon tunnistusinformaatio 25 112 tai 106, kuvat 4 ja 5, tietoliikenneyhteyden ohjaus yksikön 2 sallimiseksi reitittää kyseinen PIU valittuun istuntoon istuntojen joukosta, jotka ulottuvat kyseisestä portista, halutun sovellusohjelman 13 saavuttamiseksi.

Esimerkkejä useista istuntoparametrien tyypeistä, 30 joita käytetään usean tyyppisille istunnoille, annetaan IBM-käsikirjassa "System Network Architecture Reference Summary" GA27-3136-4, tammikuu 1981.

Claims (18)

24 81 227

1. Menetelmä informaatioyksikköjen siirtämiseksi tietokoneverkkojärjestelmässä, joka käsittää ensimmäisen 5 istunnon perustamisen isäntäprosessorissa (1) olevan ensimmäisen osoitettavissa olevan solmun (13a) ja verkkoon liitetyssä asemassa olevan toisen osoitettavissa olevan solmun (31) välillä, istunnon perustamismenettelyn käsittäessä istunnossa käytettvien istuntoparametrien sarjan määrit-10 tämisen useiden parametrien joukosta, mainittujen parametrien määrittäessä tietoliikenneyhteyden säännöt, joita istunnon molempien osapuolten tulee noudattaa, tunnet-t u siitä, että että perustetun ensimmäisen istunnon jakaa kolmas osoitettavissa oleva solmu (32) informaatio-15 yksikköjen (96) vaihtamiseksi ensimmäisen solmun (13a) ja kolmannen solmun (32) välillä ilman toisen istunnon perustamista ja että järjestelmä tunnistaa jokaisen infor-maatioyksikön, jonka kolmas solmu on lähettänyt tai vastaanottanut jaetussa istunnossa perustettuun ensimmäiseen yksik-20 köön liittyvänä informaatioyksikkönä, joka tunnistaminen aikaansaadaan jokaisessa siirretyssä informaatioyksikössä olevan istunnon tunnistusdatan avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että informaatioyksikön tunnistus tehdään 25 vertaamalla informaatioyksikön siirron alkunimiössä (92) olevaa istunnon tunnistusdataa (106, 112) järjestelmään talletettuun istunnon tunnistusdataan (138, 158).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että informaatioyksikön tunnistus aikaan- 30 saadaan informaatioyksikön lähtöosoitekentässä (103) olevan ryhmäosoitteen muodossa olevan istunnon tunnistusdatan avulla.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että informaatioyksikön tunnistus aikaan- 35 saadaan tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköä (2) varten olevaa porttia (251-253) varten olevan osoitteen (103) II 25 8 1 2 2 7 muodossa olevan istunnon tunnistusdatan avulla.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa tiedonsiirtoverkko (260) käsittää useita osoitettavissa olevia ensiöportteja (251-253, 261-263), jotka on kytketty 5 isäntäprosessoriin ja useita toisioportteja (271-274) , joista kukin on kytketty vastaavaan päätteeseen (281-284) ja joista kukin on kytkettävissä kytketyn linjan (276, 277) kautta ensiöporttiin, tunnettu siitä, että perustetaan ainakin yksi istunto (242) ainakin yhden ensiöportin 10 (252) ja isäntäprosessorissa olevan osoitettavissa olevan solmun (202, 213) välille, ylläpidetään perustettu yksi istunto (242) mainitun yhden ensiöportin (252) ja isäntä-solmun välillä aika T, kytketään ensimmäinen toisioportti (271) mainittuun yhteen ensiöporttiin (252, 262) kytkettyä 15 linjaa (276) pitkin vastaavasta päätteestä (281) kutsumalla, aloitetaan datakeskustelu mainitun päätteen (281) ja isäntä-solmun välillä tapahtumaa varten käyttäen aikaisemmin perustettua yhtä istuntoa (242), katkaistaan linjakytkentä (276) kun tapahtuma on saatettu päätökseen, tapahtuman kestoajan 20 t ollessa kertaluokkaa pienempi kuin mainitun yhden istunnon kestoaika T, ja kytketään toinen pääte (283) toisio-porttinsa (273) kautta mainittuun yhteen ensiöporttiin (252, 262) ennen kuin mainittu yksi istunto päätetään uutta tapahtumaa varten, jolloin useat toisiopäätteet jaka-25 vat yhden istunnon (242).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensiöportit (251-253) sijaitsevat tietoliikenneyhteyden ohjausyksikössä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että useita istuntoja (242-1, 242-2, 242-3), joista kunkin määrittelee eri istuntopara-metrien sarja, perustetaan yhden ensiöportin (252) ja isäntäprosessorissa olevan osoitettavissa olevan solmun (213) välille.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että ensiöporttia (252) varten olevan 26 81 227 tulevan informaatioyksikön (96) siirron alkunimiössä (92) olevaa istunnon tunnistuskenttää (111, 112, kuva 5) käytetään sen tunnistamiseksi, mitä istuntoa (242-2) useista rinnakkaisista istunnoista (242-1, 242-2, 242-3) tulee 5 käyttää tapahtumaa varten.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, joka käsittää informaatioyksikköjen siirtämisen isäntäprosesso-rissa olevan ensimmäisen sovellusohjelmien (13, 213) joukon ja toisen päätteiden (281-284) joukon välillä tiedon-10 siirtoverkon (260) kautta, jolla on kolmas ensiöporttien (252-253, 261-263) joukko verkon isäntäprosessoripuolella (2) ja päätteisiin kytketyt toisioportit (271-274) verkon päätepuolella (203), tunnettu siitä, että perustetaan rinnakkaisia istuntoja kunkin sovellusohjelman 15 (13, 213) ja vastaavasti jokaisen ensiöportin (251-253) välille ja samalla aikaansaadaan istunnon tunnistusinfor-maatio (106, 111, 112) jokaiseen informaatioyksikköön (96), joka kulkee sovellusohjelman ja päätteen välillä mainitun tiedonsiirtoverkon kautta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkko on piiri-kytketty verkko.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtoverkko on paketti- 25 kytketty verkko.

12. Tietokoneverkkojärjestelmä tietoliikennettä varten useiden osoitettavissa olevien solmujen, jotka käsittävät useita linkkejä, jotka kytkevät yhteen solmut, ja ainakin yhden isäntäprosessorin (1) välillä istunnon 30 perustamiseksi ensimmäisen (13a) ja toisen (31) verkossa olevan solmun välillä informaatioyksikköjen (94, 96) mainittujen kahden solmun välillä istuntoparametrien mukaisesti, jotka on määritetty istunnon perustamistoiminnon aikana, tunnettu laitteesta (158, 138) istunnon tunnistus-35 informaation tallettamiseksi ja laitteesta (132, 152) mainitun talletetun istunnon tunnistusinformaation vertaamiseksi 27 81 227 istunnon tunnistuskenttään (106, 112) informaatioyksikössä (96), jonka kolmas solmu (32, 61) on lähettänyt ensimmäiseen solmuun (13a) ilman istunnon perustamista toisen solmun ja kolmannen solmun välille, jolloin kahden solmun 5 välisen istunnon jakaa kolmas solmu.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen verkko, tunnettu siitä, että mainittu istunnon tunnistuksen tallettava laite käsittää jaetun istunnon istuntotaulukon (158), joka on sijoitettu tietoliikenneyhteyden ohjaus- 10 yksikköön (2), joka liittää toisen ja kolmannen solmun isäntäprosessorissa (1) sijaitsevaan ensimmäiseen solmuun.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen verkko, tunnettu siitä, että mainittu istunnon tunnistuksen tallettava laite käsitää jaetun istuntotaulukon (138) , joka 15 näennäisessä siirron hakumenetelmässä (12) on sijoitettu isäntäprosessoriin.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen verkko, tunnettu siitä, että mainittu istunnon tunnistuskenttä (106, 112) on sijoitettu verkon kautta kulkevan informaatio- 20 yksikön (96) siirron alkunimiöön (92).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen verkko, tunnettu siitä, että mainittu istunnon tunnistuskenttä käsittää istunnon jakotilan osoittimen (107).

17. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen 25 12-16 mukainen verkko, tunnettu siitä, että ensim mäinen solmu on isäntäprosessorissa (1) oleva sovellusohjelma (13a), toinen ja kolmas solmu ovat päätteitä (31, 32, 175), jotka ovat kytkettävissä kytkettyjä linjoja (22, 23) pitkin tietoliikenneyhteyden ohjausyksikköön (2) 30 ja edelleen sovellusohjelmaan (13a), joka käyttää yhtä jaettua istuntoa.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen verkko, tunnettu siitä, että informaatioyksikkö, joka lähetetään yhdestä päätteestä (31) tietoliikenneyhteyden ohjausyksik- 35 köön (2) käsittää ensimmäistä tyyppiä olevan siirron alku- nimiön, joka sisältää paikallisistunnon tunnistuskentän (111) 28 8 1 2 2 7 ja jaetun istunnon tunnistuskentän (112) , joka siirron alkunimiö muutetaan tietoliikenneyhteyden ohjausyksikössä toisen tyyppiseksi siirron alkunimiöksi, joka käsittää lähtöosoitteen (103) ja määräpaikan osoitteen (102) , jolloin 5 lähtöosoite on istunnon jakavien päätteiden (31-33) ryhmän (3) verkko-osoite. 29 81 227