FI79493C - Avskiljbar styv foerbindning. - Google Patents

Description

1 79493

Irrotettava jäykkä liitos

Esillä oleva keksintö koskee järjestelyä ja laitetta kuljetusvälineissä kiinteän kuormaa kantavan rakenne-elementin ja kuormauksen ja purkamisen ajaksi sivuun siirrettävän myös kuormaa kantavan rakenne-elementin lukitsemiseksi toisiinsa kuljetuksen ajaksi siten, että näiden elementtien väliin syntyy välyksetön jäykkä liitos.

Erityisesti rautatiekuljetuksissa on pyritty kehittämään kul-jetusmenetelmiä ja -tapoja sellaisiksi, että kuormaus ja purkaus olisivat nopeasti tehtävissä ja ilman massiivisia nostu-rilaitteita. Tällöin on huomiota kohdistettu erityisesti perävaunujen, puoliperävaunujen sekä konttien ja vastaavien kuormaukseen. Näiden kuormaukseen on sinänsä kehitetty useita erilaisia tekniikoita, joista tämän hakemuksen puitteissa käsitellään vain niitä, joissa kuorma tuodaan rautatievaunuun sen sivulta päin. Tällöin on eri ongelmien lähteeksi muodostunut se seikka, että koska tavaravaunun poikkileikkauksen ulkomitat ovat kaikkialla maailmassa tarkkaan rajatut samalla kun kuorman, tässä tapauksessa siis perävaunun tai puoliperä-vaunun tai kontin, ulkomitat ovat lähellä tavaravaunun sallittuja ulkomittoja, ei tavaravaunun kantavia rakenteita ole mahdollista rakentaa sellaisiksi, että ne voisivat olla kiinteitä kuormauksen ja purkauksen aikana. Esimerkiksi perävaunujen mitat sallivat tavaravaunuun vain hyvin ohuen pohjan ja kapeat sivut, jolloin sivujen on oltava suhteellisen korkeita riittävän lujuuden saamiseksi. Tällöin perävaunu voidaan saada eivujen väliin vain kääntämällä sivu tai sivut pois tieltä. Tällaisissa rakenteissa kuormaus ja purkaus tapahtuu ajamalla Perävaunu tai vastaava luiskaa pitkin rautatievaunuun, kuten julkaisussa GB-2 179 311 tai työntämällä vaunun sivulta päin.

2 79493

Edellä kuvatuissa rakenteissa on erityisenä ongelmakohtana tavaravaunun niiden kantavien sivujen, jotka on käännettävä sivuun kuormauksen ja purkauksen ajaksi, päiden kiinnittäminen tavaravaunun muuhun runkorakenteeseen siten, että saadaan vä-lyksetön ja jäykkä liitos, joka kykenee välittämään kaikki veto- ja puristusvoimat sekä kaikkien akselien suuntaiset tai-vutusvoimat sekä myöskin vääntävät voimat. Tämän lisäksi ongelmana on saada liitoksesta sellainen, että sen muodostaminen ja purkaminen käy nopeasti ja ongelmitta.

Keksinnön tavoitteena onkin siten saada aikaan sellainen liitos kuljetusvälineessä, esimerkiksi tavaravaunussa, sen kiinteän rakenteen ja siirrettävän rakenteen, kuten sivuseinämän väliin sellainen jäykkä ja välyksetön liitos, joka kantaa eri suuntaiset veto- ja puristusvoimat, taivutusvoimat ja väännöt. Te. tavoitteena on liitos, joka suljettuna toimisi aivan kuin liitetyt rakenne-elementit olisivat yhtä kappaletta. Tämän lisäksi tavoitteena on saada aikaan liitos, joka säilyttää edellä kuvatut ominaisuutensa myös tykytys- ja vaihtokuormi-tuksen alaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että liitokseen ei saa syntyä välystä käytön aikana tärinän vaikutuksesta eikä liitos tietenkään saa aueta. Tämän lisäksi tavoitteena on saada aikaan liitos, joka on lukittavissa ja lukitus aukaistavissa nopeasti ja yksinkertaisesti sekä luotettavasti ja mahtuu käytettävissä olevaan tilaan, joka on pieni. Vielä tavoitteena on saada aikaan lukitus, joka on tehtävissä ilman apuvälineitä .

Edellä esitetyt ongelmat ratkaistaan ja tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella järjestelyllä ja laitteella, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimusten 1 ja 10 tunnusmerkkiosiesa. Keksinnön tärkeimpinä etuina voidaan pitää sitä, että kaikki kuljetusvälineen lujuutta ja jäykkyyttä lisäävät rakenne-elementit saadaan täysipainoisesti hyödynnettyä tähän tarkoitukseen, jolloin kuljetusvälineen rakenteeseen ei jää heikkoja kohtia, jotka voisivat johtaa murtumiin ja on- 3 79493 nettomuukeiin. Tärkeimpänä etuna on siis keksinnöllä saavutettava rakenteellinen turvallisuus ja myös alhaiset kustannukset, koska korjauksia tai tarkastuksia voidaan vähentää siitä, mitä muutoin jouduttaisiin tekemään. Tämän lisäksi etuna on se, että rakenne-elementit voidaan lukita toisiinsa ilman apuvälineitä, nopeasti ja vähällä työvoimalla, joten se on kustannuksiltaan edullinen. Myöskin liitoksen luotettavuus kulun aikana on huomattava etu, koska tällöin liikenneturvallisuus pysyy korkealla tasolla. Myöskin liitoksen mahtuminen ohuen seinämän sisään on etu.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää sivukuvana rautatievaunua, jossa on käännettävä sivuseinä paikallaan, kuvio 2 esittää kuvion 1 rautatievaunua ylhäältä päin, kuvio 3 esittää kuvioiden 1 ja 2 rautatievaunun kiinteää runkoa , kuvio 4 esittää yleiskuvaa keksinnön mukaisesta lukitusjärjestelystä ulkoapäin sivulta katsottuna, kuvio 5 esittää kuvion 4 rakennetta pitkin tasoa A-A, kuvio 6 esittää kuvion 4 rakennetta pitkin tasoa B-B, kuvio 7 esittää kuvion 6 vipumekanismia vivun ollessa auki- asennossa, kuvio 8 esittää kuvion 6 rakennetta pitkin tasoa C-C,

Kuvio 1 esittää yleisesti rautateillä käytettävää tavaravaunua 1, johon on kuormattu puo1iperävaunu 2. Kuvio 2 esittää samaa rakennetta, jossa laatikko 3 ja siihen kiinteästi liitetty kantava sivuseinä 4 on merkitty sivuun käännettyyn asentoonsa pistekatkoviivoilla, jolloin perävaunu on ajosiltaa 35 myöten ajettavissa laatikon 3 päälle. Kuviossa 2 on ehjällä viivalla piirretty laatikko 3 ja sivuseinä 4 suljettuun asentoonsa, joka vastaa siis kuviota 1. Muu tavaravaunun runko, johon vaunun pyörästöt sekä laatikko sivuseinämineen kiinnitetään, on merkitty yleisesti viitenumerolla 5. Näissä 4 79493 kuvioissa 1 ja 2 on tämän keksinnön mukaista liitosta merkitty yleisesti viitenumerolla 6, jollainen liitos tässä toteutus-muodossa on vain laatikon ja sivuseinän toisessa päässä toisen pään ollessa saranoitu saranalaitteella 7 runkoon 5. On mahdollista muodostaa myös sellainen toteutusmuoto, jossa laatikon 3 sivuseinän 4 molemmat päät on kiinnitetty runkoon 5 keksinnön mukaisella liitoksella 6.

Kuviossa 3 on esitetty rautatievaunun runko 5 yksistään, jonka perusteella tulee ilmeiseksi, ettei runko 5 pysty yksin kantamaan kuormaa, ellei siitä tehdä hyvin massiivista vaan hyvä lujuus ja jäykkyys edellyttää myös sivuseinämän 8 vastakkaisen seinän, ts. seinän 4, kiinnittämistä tiukasti päistään rungon 5 kohtiin 9 ja 10. Kuviossa 4 on lukitusmekanismi 6 esitetty samasta suunnasta kuin kuviossa 1.

Kuviossa 8 näkyy tämän toteutusmuodon mukaisesti rungossa 5 oleva kiilamainen uloke 11 ja sivuseinässä 4 oleva kiilamainen ura 12, johon uloke 11 kiristetään. Kun laatikkoa 3 eivusei-nämineen 4 suljetaan, tämä sulku tapahtuu esim. kuviosta 2 ilmenevällä hydraulisylinterillä 13, joka vetää laatikon ja sivuseinän tavaravaunun rungon 5 sisään. Kuvioissa 6-8 liikkuu tällöin sivuseinä 4 nuolen A suuntaan, jolloin kiilamainen uloke 11 työntyy kiilamaiseen uraan 12 ja kiristyy sinne. Kiilamaisen ulokkeen toinen sivupinta 14 on suora ja likimain sivuseinämän 4 sulkuliikkeen A suuntainen sulkuliikkeen tässä kohdassa. Tätä pintaa 14 vasten tuleva sivuseinämän uran 12 vastaava sivupinta 15 on tason 14 kanssa yhdensuuntainen, jolloin pinnat 14 ja 15 suljettaessa liukuvat toisiaan pitkin. Ulokkeen 11 pintaa 14 vastapäätä oleva sivupinta 16 muodostaa kiilapinnan samoin kuin tätä pintaa 16 vasten tuleva uran 12 sivua 15 vastapäätä oleva pinta 17. Uloke 11 muodostaa siis katkaistun kiilan, jonka kuviteltu kiilanharja osoittaa juna-vaunun sivulta ulospäin suoran pinnan 14 ollessa likimain kohtisuorassa vaunun pituusakselia vastaan. Ura 12 muodostaa myös samassa asennossa olevan katkaistun kiilamaisen uran, 5 79493 jonka kuviteltu harja osoittaa myös vaunun ulkopuolelle samaan suuntaan kuin ulokeen 11 kuviteltu harja. Kiilamaisen ulokkeen 11 ja uran 12 pituus on edullisesti pystysuora ja tässä tapauksessa yhdensuuntainen saranan 7 kääntöakselin kanssa. Tällöin kiilamaisen ulokkeen kiilapinta 16 ja uran kiilapinta 17 muodostavat sulkuliikkeen A suunnassa toisiinsa nähden likimain yhdensuuntaiset kaltevat tasot, kun taas suorat pinnat 14 ja 15 ovat yhdensuuntaisia keskenään ja sulku-liikkeen A kanssa. Tällöin kun uloke puristetaan uraan, ne puristuvat tiukasti toisiinsa ilman, että sivuseinämään 4 tai runkoon 5 aiheutuu tästä kiristyksestä mitään muodonmuutos-voimia. On myös edullista, että mainittujen kiilamaisten ulokkeiden ja urien päätypinnat 33a ja b, 34a ja b ovat myös kiilamaisia ja muodostavat kaltevat tasot toistensa suhteen, kummassakin tapauksessa kiilojen harjat tai ajatellut harjat ovat kohtisuorassa sulkuliikkeen suuntaa A vastaan.

Kun kiilapinnat 16 ja 17 muodostavat suhteellisen pienen kii- lakulman vaunun pituusakseliin nähden kohtisuoraan tasoon o o nähden, tyypillisesti noin 4-10 ja edullisesti noin 7 , kantaa tällainen liitos tehokkaasti vaunun pituusakselin suuntaiset veto- ja puristusjännitykset, sekä sivuseinämän tasossa ilmenevät taivutusjännitykset ilman, että liitoksella on mainittavaa taipumusta pyrkiä aukeamaan kuormituksen vaihdellessa. Kiilapinnat voivat olla tasoja tai esim. sylinteri-pintoja, joiden pyörähdysakselit ovat kohtisuorassa sulku-suuntaa A vastaan.

Kiilaulokkeen ja uran löyetymisen estämiseksi ja vääntöjänni-tysten kantamiseksi on tässä toteutusmuodossa runkoon 5 sen ulokkeen kohdalta ja ulokkeen 11 otsapinnasta 18 ulkonevaksi asennettu kaksi U-muotoista sankaa 19. U-muotoinen osuus siis ulkonee kiilaulokkeesta 11 ulospäin ja U-muodon haarat osoittavat vaunun keskiviivaan päin ja ne on kiinteästi lukittu vaunun runkoon 5 esimerkiksi muttereilla 32. Sangat 19 on pyrittävä sijoittamaan siten, että sangan haarojen 19b, 19c 6 79493 määräämä taso on yhdensuuntainen ulokkeen 11 ja uran 12 pituussuunnan kanssa. Lisäksi U-muodon haarojen määräämä taso tulisi pyrkiä sijoittamaan niin lähelle sivuseinän 4 kiila-pintaa 17 kuin mahdollista. Tämä siitä syystä, että yksivar-tisen vivun 20, jota käytetään liitoksen lukitsemisessa, työ-varsi tulisi mahdollisimman lyhyeksi, jotta momentti siinä saataisiin mahdollisimman suureksi.

Kuviossa 4 näkyvät kaksi yksivartista vipua 20 on edullisesti asetettu likipitäen vaunun pituusakselin suuntaisiksi ja muodostuvat kärkiosasta 21, joka tukeutuu sangan 19 sisäkaareen käytön aikana, tukipinnaeta 22, joka painuu sivuseinämässä 4 olevaa liukupintaa 23 vasten ja liukuu sitä pitkin käytön aikana sekä varsiosasta 24 ja tarvittaessa kahvasta 25.

Kun liitosta 6 aletaan sulkea, ovat osat kuvion 7 esittämässä asennossa, jossa kiilauloke 11 on puristettu kiilauraan 12 ja sanka 19 tulee kiilaulokkeen 11 otsapinnan 18 ulkopuolelle. Liitosta lukittaessa työnnetään vivun kärkiosa 21 sangan 19 U-muodon taakse, jolloin kärkiosaan 21 nähden sauvan vastakkaisella puolella oleva liukupinta 22 tulee liukupintaa 23 vasten. Kun vipua 20 käännetään kahvasta 25 aluksi suuntaan B', joka loppuvaiheessa, te. suunnassa B”, on likimain sama kuin kiristyssuunta A, kiertyy vipu 20 sangan 19 ja kärkikappaleen 21 keskinäisen kosketuskohdan 26 ympäri ja työntää sivuseinä-mää 4 liukupinnan 23 ja tukipinnan 22 kosketuskohdasta 27 edelleen kiristyssuuntaan A. Tällä rakenteella saadaan vivun 20 työvipuvarren ja käyttövipuvarren ero mahdollisimman suureksi, kun työvipuvarsi on pisteiden 26 ja 27 välimatka ja käyttövipuvarsi on pisteen 26 ja kahvan 25 välimatka.

Kuljetuksen aikana liitosta aukaisemaan pyrkivät veto-, puristus- ja taivutusvoimat joutuvat työskentelemään sulkuun nähden käänteisillä vipuvarsilla, jolloin vivun aukeaminen on

II

7 79493 erittäin epätodennäköistä. Tällä esitetyllä toteutusmuodolla on lisäksi se erityinen etu, että aukaisemaan pyrkivän voiman on pienellä vipuvarrella pisteestä 26 pisteeseen 27 pystyttävä lisäksi työskentelemään pintojen 22 ja 23 välistä kitkavoimaa vastaan ja ylitettävä se. Tämä kitkavoima vaikuttaa huomattavan kauan, koska kahvan kääntyessä tästä syystä suuntaan C, myös sivueeinämä 4 kääntyy suuntaan D, jolloin liukupinnat 22 ja 23 pysyvät jatkuvasti tiukassa puristuksessa pyrkien jarruttamaan kääntymisen lisääntymistä. On mahdollista myös järjestää pintojen 22 ja 23 välinen kulma pienemmäksi kuin kitkakulma, jolloin kosketuskohta on itsepidättävä.

Vivun 20 pitämiseksi paikallaan silloin, kun se ei ole kiristettynä, on vipu 20 liitetty vaunun sivuseinään 4 esimerkiksi akselin 2Θ avulla, jolloin vivussa 20 oleva reikä 29 on soikea, jotta vipu toimisi yksivartisena vipuna eikä kaksivarti-sena vipuna. Mitään muuta toiminnallista merkitystä kuin kannatus ei akselilla 2Θ ole. Vipu 20 voidaan tietenkin ripustaa sivueeinämään 4 monella muullakin tavalla, kuten esimerkiksi koukkujen tai sankojen varaan. Kun liitos on kiristetty ja vipu 20 käännetty loppuaeentoonsa likipitäen vaunun pituusakselin suuntaiseksi, vipu 20 lukitaan vielä kahvan 25 puoleisesta päästä sivueeinämään 4 sokalla, lukkomutteri1la, lukolla tai jollakin muulla kulloinkin sopivaksi katsotulla tavalla.

Rakenteessa on vivun 20 kärkikappale 21 ja liukupinta 23 järjestetty yksinkertaisesti vaihdettaviksi aina, kun niiden katsotaan olevan liian kuluneita. Vivun 20 toiminta-asento saadaan säädettyä sopivaksi sangan 19 ulkoneman avulla, ts. kosketuskohdan 26 ja ulokkeen 11 otsapinnan 16 välimatkalla. Tämä säätäminen voi tapahtua esimerkiksi sangan haaroissa olevien laippaosien 30 ja rungon 5 väliin asetetuilla pri-koilla 31, jotka kiristetään toisiinsa muttereilla 32. Säätö β 79493 voidaan tehdä tietysti muullakin tavoin, kuten esimerkiksi laippojen 30 ja prikkojen 31 tilalle asetetun mutterin ja mutterin 32 asemalla muuhun sankaan 19 nähden.

Varsinkin kiilamaisen ulokkeen ja kiilamaisen uran toisiaan vasten tulevat vastinpintaparit, te. pinta 14 ja 15 ja vastaavasti pinta 16 ja 17, ovat karkaistut, mutta eri kovuuksiin. Tämä sen vuoksi, etteivät pinnat tartu esiintyvien suurien voimien vuoksi toisiinsa. Eri kovuuksiset pinnat liikkuvat toisiaan vasten pienemmällä voimalla ja niiden kuluminen on vähäisempää kuin samanlaisten pintojen.

Käyttökohteesta riippuen voivat kiilamaisen ulokkeen 11 ja kiilamaisen uran 12 suorat pinnat 14 ja 15 ja kiilapinnat 16 ja 17 sijaita tähän toteutusmuotoon verrattuna käänteisesti, te. kiilapinnat junavaunun päihin päin ja suorat pinnat vaunun keskikohdan suuntaan. Voidaan myös ajatella, että kiilaulok-keen ja kiilauran molemmat sivut ovat kiilamaisia. Sovellutuskohteen mukaan voi rakenne olla myös siinä mielessä käänteinen, että kiilamainen ura sijaitsee rungossa 5 ja kiilamainen uloke sivuseinässä 4. Tässäkin vaihtoehdossa voivat kiilapintojen suunnat ja sijoitukset vaihdella, kuten edellä. Myös sanka voi olla sijoitettu kumpaan osaan tahansa aivan riippumatta siitä kummassa osassa on uloke ja kummassa osassa on ura. Tarkoituksenmukaisinta on kuitenkin yleensä huolehtia siitä, että vipu 20 kiristää samaan suuntaan A kuin mikä on kiilaulokkeen kiilauraan kiristyksen suunta ja sijaitsee vaunun ulkosivulla, misöä se on helposti luoksepäästävissä. Kussakin kiila1iitoksessa 6 voi vipuvarsia 20 olla yksi, kaksi tai useampia kulloisenkin tarpeen mukaan. Samoin kuljetusvälineen jonkin seinämäosan kiristämisessä ja lukitsemisessa voidaan käyttää yhtä, kahta tai useampia tämän keksinnön mukaisia lukitusjärjestelyjä 6 kiilaulokkeineen ja -urineen.

li

Claims (11)

1. 9 79493
2. 1. Järjestely kuljetusvälineissä (1) kiinteän kuormaa kantavan rakenne-elementin (5) ja kuormauksen ja purkamisen ajaksi sivuun siirrettävän myös kuormaa kantavan rakenne-elementin (4) lukitsemiseksi toisiinsa kuljetuksen ajaksi siten, että näiden elementtien väliin syntyy välyksetön jäykkä liitos (4), tunnettu siitä, että siirrettävän elementin (4) ainakin toinen pää on yhdistetty kiinteään elementtiin <5) kiilaliitosyhdistelmallä (6), jossa toisen elementin (4 tai 5) kiilamainen uloke (11) kiristetään toisen elementin vastaavaan kiilamaiseen uraan (12) samalla, kun siirrettävä elementti tulee kääntyvällä tai työntyvällä sulkuliikkeellä (A) paikalleen, jolloin kiilamaisen ulokkeen (11) ja uran (12) kiila-pinnat (16, 17) muodostavat sulkuliikkeen suunnassa toisiinsa nähden likimain yhdensuuntaiset kaltevat tasot, ja että toisiinsa kiristetyt elementit lukitaan paikalleen ainakin yhdellä ykeivartisella vivulla (20), jonka tukipiste (26) sijaitsee toisessa elementissä ja kiristysvoiman kantopiste (27) toista elementtiä vasten.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lukitus järjestely, tunnettu siitä, että yksivartinen vipu (20) muodostaa sen rakenne-elementin (4 ja 5) komponentin, jota vastaan kiris-tysvoiman kantopiste (27) muodostuu, ja että vivun tukipiste (26) muodostuu vivun kiristystä aloitettaessa sen kääntöliik-keen (B) vaikutuksesta, kun vivun kärkiosa (21) tukeutuu toisen rakenne-elementin vastaavaan komponenttiin (19).
4. 3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lukitus-järjestely, tunnettu siitä, että kiilamaisen ulokkeen (11) ja kiilamaisen uran (12) kiilapintojen harjat tai kuvitellut harjat ovat oleellisesti kohtisuorassa sulkuliikkeen suuntaa (A) vastaan.
5. 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lukitus-järjestely, tunnettu siitä, että kiilamaisen uran (12) ja kiilamaisen ulokkeen (11) ainakin kaksi vastinpintaa (14, 10 79493 15. ovat likipitäen sulkuliikkeen <A> suuntaisia tasoja ja toiset vastinpinnat <16, 17; 33a, b; 34a, b) toisiinsa nähden likimain yhdensuuntaisia kaltevia pintoja, ja että mainitut sulkuliikkeen suuntaiset pinnat <14, 15) osoittavat liitok sissa <6> kulkuvälineen (1) päitä kohti.
6. 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lukitus- järjestely, tunnettu siitä, että sekä kiilamaisen ulokkeen <11> että kiilamaisen uran <12> kiilapinnat <16, 17; 33a, b; 34a, b) muodostavat sulkusuunnan (A) kautta kulkevaan tasoon o o nähden kulman, joka on 4-10 ja edullisesti noin 7
7. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lukitus-järjestely, tunnettu siitä, että yksivartisen vivun <20) tukipiste <26) toisessa rakenne-elementissä muodostuu likimain U-muotoisesta, tähän elementtiin kiinnitetystä sangasta (19) tai vastaavasta, jonka U-taipeen taakse yksivartisen vivun kärki <20> työntyy vivun kääntöliikettä tehtäessä.
8. 7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lukitus-järjestely, tunnettu siitä, että kiilamaisen ulokkeen ja/- tai kiilamaisen uran kaltevat pinnat ovat suoria pintoja, Θ. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen lukitus- järjestely, tunnettu siitä, että kiilamaisen ulokkeen ja/-tai kiilamaisen uran kaltevat pinnat ovat sylinteripintoja, joiden akselit ovat kohtisuorassa sulkusuuntaa <A> vastaan.
9. 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen lukitus- järjestely, tunnettu siitä, että yksivartisen vivun <20> kiristysvoiman kantopisteen <27> aikaansaava vivun ulkopinta (22) on kupera ja edullisesti sylinterimäinen, jolloin sylinterin akseli on ainakin likimain yhdensuuntainen kiilapintojen harjojen tai kuviteltujen harjojen kanssa, että tämä kupera tukipinta <22> liukuu kyseisen rakenne-elementin liukupintaa <23) pitkin vivun lukitsevaa kääntöä tehtäessä, ja että vivun II „ 79493 <20) lukitsevan kääntöliikkeen loppusuunta <B") on likimain sama kuin sulkueuunta (A).
10. 10. Laite kuljetusvälineissä kiinteän kuormaa kantavan rakenne-elementin (5) ja kuormauksen ja purkamisen ajaksi sivuun siirrettävän myös kuormaa kantavan rakenne-elementin (4) lukitsemiseksi toisiinsa kuljetuksen ajaksi siten, että näiden elementtien väliin syntyy välyksetön jäykkä liitos, tunnettu siitä, että siirrettävän elementin (4> ainakin toisessa päässä on kiilamainen ura tai uloke <11, 12) ja kiinteän rakenne- elementin tätä vasten tulevassa kohdassa on vastaavasti kiilamainen uloke tai ura <12, 11), jolloin toisen elementin kiilamainen uloke <11> kiristetään toisen elementin kiilamaiseen uraan <12> samalla, kun siirrettävä elementti <4) tulee kääntyvällä tai työntyvällä sulkuliikkeellä paikalleen, että ainakin kaksi kiilamaisen ulokkeen ja uran kiilapinnoista <16, 17) muodostaa sulkuliikkeen suunnassa toisiinsa nähden likimain yhdensuuntaiset kaltevat tasot ja että toisiinsa kiristettyjen elementtien <4, 5) lukitsemiseksi paikalleen toisessa rakenne-elementissä on ainakin yksi yksivartinen vipu <20), jonka tukipiste <26> sijaitsee toisessa elementissä ja kiris-tysvoiman kantopiste <27) toista elementtiä vasten. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu ailtä, että kiilamaisen ulokkeen ja kiilamaisen uran toisiaan vasten tulevat vastinpintaparit on karkaistu, mutta eri kovuuksiin .
11. 12. Patenttivaatimusten 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että vivun <20> tukipisteen <26> muodostava U-muotoinen sanka <19> on sangan haarojen <19b, 19c) suunnas sa säädettävissä, vivun <20) oikean asennon asettelemiseksi ja että vivun <20) sangan <19) sisätaivetta vasten tuleva kärkikappale <21> samoin kuin kiristysvoiman kantopisteen (27) . . ,. . „:nta <23) toisessa elementissä ovat vaihdet- muodostava liukupi”'·0 tavia. 12 79493