FI79230C - Fattning foer kompaktlysroer. - Google Patents

Description

1 79230

Kanta kompaktiloisteputkia varten

Esillä oleva keksintö liittyy kantaan kompakti-loisteputkia varten, joka käsittää sähköiset esikytkentä-5 välineet loisteputken normaalia toimintaa varten.

Kompaktiloisteputket ovat olleet jo useita vuosia tunnettuja. Niissä on putkirungot, joiden halkaisija on 10-15 mm ja joita kannatellaan erityisesti muotoilluilla sokkeleilla. Jotta loisteputket olisivat niin kompakte-10 ja kuin mahdollista, on putkirungot usein muotoiltu yksinkertaisen tai kaksinkertaisen U:n muotoon. Tällaisia loisteputkia on kuvattu esimerkiksi patenttihakemuksissa EP 0 061 758 ja GB 2 077 488. Nykyisin markkinoilla on useita erilaisia kompaktiloisteputkia, jotka on tarkoitettu 15 tehoille välillä 5-13 wattia. Lamppujen sokkelit ja kannat on muodostettu siten, että ainoastaan tietty lamppu-tyyppi sopii yhteen tai harvoihin kantoihin. On ollut tarpeen välttää eri tehoisten putkien välinen sekoittuminen, koska niillä siitä huolimatta, että niillä on sama käyttö-20 virta, on kaikilla eri käyttöjännite. Esikytkentävälineillä nykyisin käytetyssä kannoissa on kaikilla se ominaisuus, että putken käyttöjännite vaikuttaa putken läpikulkevaan käyttövirtaan. Tämä merkitsee, että tiettyä tällaista välinettä voidaan käyttää vain yhden loisteputkityypin kanssa.

25 Esillä olevan keksinnön etäs tarkoitus on näin ol len luoda kanta, joka on mekaanisesti ja sähköisesti sovitettu siten, että eri tehoisia kompaktiloisteputkia voidaan vastaanottaa kantaan. Tämä kohde samoin kuin muut keksinnön kohteet ja edut ilmenevät seuraavasta selistyk-30 sestä. Ne saavutetaan tunnusmerkkien avulla, jotka määritellään patenttivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisesti on ohjauselimet sovitettu kantaan pitämään eri loisteputkien käyttövirrat oleellisesti samalla tasolla huolimatta siitä, että putkilla, 35 kuten mainittiin, on eri käyttöjännitteet. Lähemmin 2 79230 määriteltynä käytetään ainoastaan yhtä tai joitakin halpoja lämpötilaherkkiä vastuksia, jotka asetetaan hyvään termiseen kosketukseen esikytkentävälineen jonkin komponentin kanssa, jolla on käyttövirrasta riippuvainen lämpötila.

5 Eräs tällainen komponentti on esikytkentälaitteeseen aina sisältyvä sarjakuristin, jonka kautta putken käyttövirta kulkee. Sähköiset häviöt tässä kuristimessa ovat pääasiassa verrannolliset käyttövirran neliöön. Tämä aiheuttaa, että kuristimen lämpötilan nousu on myös verrannollinen 10 käyttövirran neliöön. Kuristimen lämpötila on siten herkkä mitta siitä virrasta, joka kulkee putken läpi.

Jatkossa nimitetään virtaa, jolla loisteputki on tarkoitettii palamaan, nimelliseksi käyttövirraksi. Kuristimen lämpötilaa nimellisellä käyttövirralla nimitetään 15 nimelliseksi lämpötilaksi. Soveliaasti valitaan vastus, jonka resistanssi vaihtelee voimakkaasti, kun se altistetaan lämpötiloille kuristimen nimellisen lämpötilan läheisyydessä. Vastuksen resistanssi valitaan siten, että se lämpötiloilla heti nimellisen lämpötilan alapuolella saat-20 taa kytkentävälineen antamaan korkeamman käyttövirran samalla kun resistanssin tulee sitävastoin pienentää virtaa, kun lämpötila ylittää nimellisen lämpötilan.

Lämpötilaherkällä vastuksella tulee olla positiivinen lämpötilakerroin kytkentävälineessä, jonka ulostulovir-25 ta pienenee resistanssin kasvaessa. Lämpötilakertoimen tulee sitävastoin olla negatiivinen, jos kytkentävälineen ulostulovirta kasvaa resistanssin kasvaessa. Muutoin mitoitetaan kytkentävälineet siten, että se antaa nimellisen käyttövirran sille putkityypille, jolla on korkein 30 käyttöjännite.

Kannan mekaaninen muotoilu on sopivalla tavalla sovitettu loisteputkissa tavallisesti esiintyviin sokke-leihin siten, että eri tyyppiset ja tehoiset putket voidaan yksinkertaisesti liittää kantaan. Kannan mekaanisen 35 ja sähköisen muotoilun avulla on sen käyttöaluetta voitu 3 79230 oleelliset! laajentaa ilman kovinkaan monimutkaisia ja kos-tannuksia vaativia toimenpiteitä. Tämä on erityisen tärkeää sille adapterityypille, joka on tuotu esiin kompaktiloiste-putkien liittämisen mahdollistamiseksi tavanomaisiin stan-5 dardisoituihin hehkulamppukantoihin, koska tällaisilla kannoilla varustetut valaisimet on tavalliseti sovitettu hehkulampuille, joilla on hyvin vaihteleva valoteho.

Keksintöä tullaan nyt lähemmin kuvaamaan viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: 10 kuvio 1 on sivukuva osittain leikattuna keksinnön mukaisesta kannasta, kuvio 2 on päällikuva kuvion 1 mukaisesta kannasta nähtynä pitkin linjaa 2-2, kuvio 3 on kytkentäkaavio kuvion 1 mukaiseen kantaan 15 sisältyvälle esikytkentävälineelle.

Esitetyssä suoritusmuotoesimerkissä kanta 11 sisältyy keksinnön mukaisesti adapteriin 12 kompaktiloisteputken 13 sovittamiseksi tavallisiin hehkulamppukantoihin. Kanta 11 käsittää kytkentäkotelon 14 ja pidinosan 15, joka työntyy 20 keskeisesti kytkentäkoteloon loisteputken pitämiseksi pai koillaan ja sen liittämiseksi sähköisesti kantaan. Pidin-osalla on suorakulmainen tai neliömäinen päämuoto, jossa on pyöristetyt nurkat 16 ja pitkin ensimmäistä keskilinjaa 17 suunnattu U:n muotoinen pidinjousi 18. Toista keskilinjaa 25 19 pitkin, joka kulkee kohtisuorassa pitimen kahden vastak kaisen sivun suhteen, on sovitettu kosketinpari 20, jotka metaililehdillä 21 ovat sähköisessä kosketuksessa toisen kos-ketinparin 22 kanssa. Pitimen keskelle on muodostettu neliömäinen syvennys 23 neliömäisen keskiosan vastaanottamista 30 varten, joka normaalisti on kompaktiloisteputken sokkelissa 28. Kytkentäkotelossa 14 on sähköiset esikytkentävälineet 24, jotka ovat välttämättömiä loisteputken normaalia toimintaa varten. Esikytkentäväline, joka käsittää mm. taajuusmuuttajan verkkotaajuuden siirtämiseksi n. 30 kilohertsin suurtaajuu-35 delle, on rakennettu pyöreälle piirikortille 25, joka on 4 79230 sovitettu kytkentäkotelon 14 alaosaan. Läpinäkyvä kupu 26 on irrotettavasti liitetty kytkentäkoteloon 14 ympäröimään eri kokoisia loisteputkia 13 ja 13'. Kytkentäkotelon vastakkaiselle sivulle on sovitettu tavallinen hehkulamppu-5 kanta 27.

Yksi tämän tyyppiselle kannalle sopiva esikytkentä-väline ilmenee kuviosta 3. Tällä tulee sisääntuleva mata-lataajuinen verkkojännite 30 muuttaa suurtaajuiseksi vaihtojännitteeksi loisteputkiliitännässä 31. Tavanomaiseen 10 tapaan kytkentälaite sisältää verkkohäiriösuotimen, joka koostuu kondensaattorista 32 ja kuristimesta 33, tasa-suuntaussillasta 34 ja tasauskondensaattorista 35. Tasa-suunnattu verkkojännite, joka esiintyy tasauskondensaatto-rin yli hakataan kahdella kytkentätransistorilla 36, 37 15 ja suurtaajuinen vaihtojännite, joka tällöin syntyy tran sistorien väliseen liitäntäpisteeseen syötetään sarjakuris-timen 38 ja kondensaattorin 39 kautta loisteputkelle kohdassa 31. Sarjakuristin 38 on varustettu kahdella ylimääräisellä käämityksellä 40, 41, joka syöttää kantavirtaa 20 transistorille 36 vastaavasti 37. Laite on itsevärähtelevä ja käynnistyy sen perusteella, että vastus 42 vastaavasti 43 sijoittaa transistorien kannat sopivaan toimintapisteeseen, toisin sanoen sellainen jännite kytketään transistoreille, että ne alkavat toimia vahvistimena ja itsevärähtely 25 voi käynnistyä. Diodit 44 vastaavasti 45 toimivat vapaakäynti-diodeina transistorille 36 vastaavasti 37. Kondensaattori 46 antaa suurtaajuiselle vaihtojännitteelle sopivan käyrämuodon.

Lämpötilaherkkä vastus 47, 48 on kytketty transistori-hakkurin vastaavan transistorin 36, 37 kantapiiriin vaikut-30 tamaan kantavirtaan ja siten pulssin leveyteen. Sen aikajakson pituus, jonka aikana transistorit vaihtelevasti ovat johtavia määräytyvät kondensaattoreilla 49, 50, jotka samoin sisältyvät vastaavaan värähtelypiiriin. Kun esimerkiksi transistori 37 on johtamaton, ladataan kondensaattori 35 50 uudelleen lämpötilaherkän vastuksen 48, ensimmäisen vas tuksen 51, diodin 52, toisen vastuksen 53 ja sarjakuristimen 5 79230 38 ylimääräisen käämityksen 41 kautta. Mitä alhaisempi tämän piirin resistanssi on sitä enemmän kondensaattori 50 voi latautua tänä ajanjaksona ja sitä pitempi tulee seuraava transistorin 37 johtojakso olemaan. Tällä tavoin 5 lämpötilaherkkä vastus 47, ensimmäinen vastus 54, diodi 55, toinen vastus 56 ja ylimääräinen käämitys 40 määrittävät kondensaattorin 49 uudelleenlatautumisen ja siten sen jälkeisen transistorin 36 johtoajan. Pitenevät transistorien johtoajat merkitsevät alhaisempaa taajuutta, mikä 10 puolestaan johtaa korkeampaan virtaan sarjakuristimen 38 läpi ja täten korkeampaan virtaan loisteputken läpi. Täten alhainen resistanssi lämpötilaherkissä vastuksissa 47, 48 antaa korkean virran loisteputken läpi. Esitetty esimerkki edellyttää siten, että resistansseilla 47, 48 on positiivi-15 nen lämpötilakerroin. Ne asennetaan sopivasti hyvään termiseen kosketukseen kuristimen 38 kanssa.

Komponentit kytkentälaitteessa ovat siten mitoitettuja, että ne antavat nimellisen käyttövirran sille putkityy-pille, esimerkiksi 13-20 wattia, joka antaa korkeimman 20 käyttöjännitteen. Tälle putkityypille ei siten normaalisti kytkeydy suojatoimintoa. Jos alhaisemman käyttöjännitteen omaava loiteputki kytketään, 4-5 wattiin asti, tapahtuu seuraavaa: kun laite käynnistyy tulee käyttövirta olemaan korkeampi kuin nimellinen putken vähäisen käyttöjännitteen 25 johdosta. Korkea käyttövirta aikaansaa, että sarjakuristi-men lämpötila kasvaa suhteellisen nopeasti. Kun kuristimen lämpötila ja sitten myös lämpötilaherkkien vastusten lämpötila on saavuttanut nimellisen lämpötilan, kasvaa vastusten resistanssi nopeasti, jolloin kytkentälaitteeseen vai-30 kutetaan siten, että käyttövirta piennenee. Käyttövirta jatkaa piememistä niin pitkään, kuin kuristimen lämpötila kohoaa. Kun käyttövirta on laskenut arvoon nimellisen käyttö-virran läheisyydessä lakka kuitenkin lämpötilan nousu. Täten myös käyttövirta stabilisoituu lähellä nimillisarvoa 35 olevaan arvoon.

6 79230

Kahden transistorin kantapiirien välillä oleva jännite on tässä stransistorihakkuritvypissä korkea, noin 300 volttia. Jos molempia kantapiirejä ohjattaisiin yhdellä ja samalla vastuksella, asettaisi tämä suuria vaatimuksia 5 muille kantapiirien komponenteille korkeajännitekestoisuu-den suhteen, mikä aikaansaisi merkittävän komponenttien hinnan nousun.

Kytkentälaitteessa, jossa käyttövirta kasvaa resistanssin kasvaessa käytetään lämpötilaherkkää vastusta, jolla 10 on negatiivinen lämpötilakerroin. Tämä laite toimii analogisella tavalla ylläkuvatun kanssa.

Sarjakuristimen lisäksi on kytkentälaitteessa myös muita komponentteja, joilla on lämpötila, joka riippuu loisteputken käyttövirrasta. Yksi näistä on verkkohäiriö-15 suodatin 33, mutta sen läpi kulkevaan virtaan siten myös sen lämpenemiseen vaikuttaa myös verkkojännite eikä se siten ole yksiomaiseeti riippuvainen käyttövirrasta. Muita tällaisia komponentteja ovat transistorit 36, 37, mutta näiden lämpötiloihin vaikuttavat samanaikaisesti vastaa-20 vien transistorien virranvahvistuskertoimet ja kytkentähä-viöt. Nämä parametrit vaihtelevat voimakkaasti kappaleesta toiseen, mikä siten aikaansaa, että myöskään transistorien lämpötila ei ole yksikäsitteisesti riippuvainen käyttövirrasta. Täten on soveliainta valita sarjakuristin 38 lämmön-25 lähteeksi lämpötilaherkille vastuksille. Sarjakuristin antaa myös tavallisesti suurimmat lämpöhäviöt ja täten korkeimman lämpötilavaihtelun, mikä tekee siitä soveliaimman läm-mönlähteen tässä yhteydessä. Keksintö ei ole kuitenkaan rajoitettu kuvattuun suoritusmuotoon, vaan sitä voidaan 30 varioida monin tavoin seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (10)

79230

1. Kanta kompaktiloisteputkea varten, joka käsittää sähköisen esikytkentävälineen (24) loisteputken normaalia 5 toimintaa varten, tunnettu siitä, että kanta (11) on sovitettu eritehoisille loisteputkille (13) ja siinä on ohjauselimet (47, 48) eri loisteputkien käyttö-virran pitämiseksi oleellisesti yhdellä ja samalla tasolla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kanta, t u n - 10. e t t u siitä, että mainitut elimet (47, 48) on sisällytetty sähköiseen esikytkentävälineeseen (24).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kanta, tunnettu siitä, että ohjauselin käsittää lämpötila-herkän vastuksen (47, 48) ja että tämä on asetettu hyvään 15 termiseen kosketukseen jonkin esikytkentävälineen komponentin (38) kanssa, jolla on käyttövirrasta riippuvainen lämpötila.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kanta sisältäen sarjakuristimen esikytkentävälineessä, tunnettu 20 siitä, että mainittu vastus (47, 48) on hyvässä termisessä kosketuksessa sarjakuristimen (38) kanssa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2, 3 tai 4 mukainen kanta, t u n n e t tu siitä, että ohjauselin käsittää kaksi tai useampia lämpötilaherkkiä vastuksia (47, 48).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen kan ta sisäxtäen trans istorihakkurin (36 , 37) esikytkentävälineessä, tunnettu siitä, että lämpötilaherkkä vastus on sovitettu vaikuttamaan transistorihakkurin pulssin leveyteen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kanta, tun nettu siitä, että vastus on kytketty yhden tai useamman transistorihakkurin transistorin (36, 37) kanta-piiriin vaikuttamaan kantavirtaan ja siten pulssin leveyteen . 8 79230

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen kanta, tunnettu siitä, että transistorihakkuri sisältää kaksi kytkentätransistoria (36, 37), joiden kantavirran toimittavat kaksi ylimääräistä käämitystä (40, 41) sarja- 5 kuristimessa ja että lämpötilaherkkä vastus (47, 48) sisältyy vastaavan transistorin värähtelypiiriin kanta-virran ohjaamiseksi.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen kanta, tunnettu siitä, että ohjauselin (47, 48) 10 on sovitettu pitämään käyttövirta vakiona loisteputkissa tehoalueella 4-20 W.

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen kanta, tunnettu oleellisesti suorakulmaisesta pidinosasta (15) vastaavaa loisteputken sokkelia varten 15 ja kahdesta napakontaktiparista (20, 22) sovitettuina toisaalta pidinosan sivuun nähden kohtisuoraa keskilinjaa (19) pitkin ja toisaalta diagonaalisesti tämän suhteen eri sokkeliin liittämistä varten esikytkentävälineeseen (24) . 9 79230