FI79167C - Rappningsbelaeggning och foerfarande foer rappning av vaeggar. - Google Patents

Description

79167

Rappauspäällyste ja menetelmä seinien rappaamiseksi Rappningsbeläggning och förfarande för rappning av väggar

Keksinnön kohteena on rappauspäällyste sellaisia ulkoseiniä varten, joissa käytetään mineraalisia eristyslevyjä, joiden yli on asetettu vahvistettu rappaus. Keksinnön kohteena on myös menetelmä tällaisten seinien rappaamiseksi.

Koska lämpöeristyksellä on lisääntyvä rooli, käytetään viime aikoina erityisesti rakennusten ulkoseinillä yhä enemmän eristyslevyj ä, jotka on rapattava. Eristyslevyjen vaikutuksesta rappaus kerros kuitenkin joutuu suuremman rasituksen, erityisesti lämpörasituksen alaiseksi, koska eristyslevyt toimintansa mukaisesti pysäyttävät lämmön niin, että rappauskerros esimerkiksi auringonpaisteessa joutuu suuremman lämpiämisen, ja kovassa kylmyydessä vastaavasti suuremman jäähtymisen kohteeksi. Aikaisemmin tunnetut rappauskerroksien sisään peitettävät raudoitusverkot eivät nykyisin riitä estämään halkeamien muodostumista tällaisissa käyttökohteissa eristys-leVyjen päällä. On yritetty sijoittaa raudoitus lämpöeristys -levyn ja rappauksen väliin tai itse rappauskerroksien sisään. Kuitenkin tunnetuissa raudoitusverkoissa esiintyvä joustavuus myös tällöin johtaa siihen, että halkeamia saattaa esiintyä. Tämän lisäksi on raudoitusverkon peittäminen rappauskerrokseen suhteellisen vaivalloinen työ, joka asettaa suuria vaatimuksia ammattimiehelle, koska raudoitusverkon tulee olla mahdollisimman tasaiasena ja samalla korkeudella rappauskerroksen sisällä, minkä lisäksi rappauskerroksella itsellään tulee olla mahdollisimman vakiona oleva paksuus. Ongelmat eivät poistu vaikka lyötäisiin useampia rappauskerroksia toistensa perään.

Suomalaisesta julkaisusta "Laasti, muuraus, rappaus" (Rakentajain Kustannus Oy 1966) tunnetaan esimerkiksi menetelmä heikon alustan, kuten korkkilevyn tai senkaltaisen rappaamiseksi.

l

Mainitussa menetelmässä kiinnitetään alustan pinnalle raudoi-tusverkko, jonka päälle ruiskutetaan pohjustuslaastia siten, että verkko kokonaan peittyy. Näin aikaansaadun pohjakerroksen päälle päälle suoritetaan sitten varsinainen rappaus. Tällai- 2 79167 senkin pohjustuksen päälle sijoitetulla rappauskerroksena on kuitenkin taipumus halkeiluun.

Halkeamien syntymistä voidaan estää siten, että lämpöeristys -levyn päälle lyödään vain aivan ohut rappauskerros raudoituksineen, mikä kuitenkin ei oikeastaan ole aitoa rappausta vaan lähinnä tietynlaista silotusta. Tämä ei kestä esim. mekaanisia rasituksia, niin että jo nojaava polkupyörä painaisi "rappauskerroksen" joustavan lämpöeristyslevyn sisään.

Tehtävänä on siis saada aikaan menetelmä, joka on jo aikaisemmin mainittua tyyppiä, jolla menetelmällä muodostetaan riittävän paksu ja siten stabiili rappauskerros ilman että sen ulkopinnassa jo lyhyen ajan kuluttua esiintyy halkeamia, joista vesi t. m. s. saattaa tunkeutua sisään ja hävittää rappausta edelleen; samanaikaisesti rappauksen sijoittamisen kuitenkin tulee olla yksinkertaista.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että eris-tyslevyn ja vahvistuksen väliin on järjestetty ulkokerrokseen nähden suhteellisen paksu vahvistamaton välirappauskerros, jolloin molemmat rappauskerrokset ovat yhdistettyinä toisiinsa erikseen sijoitetun, vahvistuksen pitävän silotekerroksen kautta. Keksinnön mukaisessa rappausmenetelmässä kiinnitetään eristyslevyjen ja vahvistuksen väliin ennen vahvistuksen ja ulkorappauksen asettamista ulkorappauskerrokseen nähden suhteellisen paksu, vahvistamaton välirappauskerros, jonka annetaan kovettua, minkä jälkeen vahvistus kiinnitetään tämän kerroksen päälle käyttäen erikseen asetettua silotemassaa, joka yhdistää välikerroksen seuraavassa työvaiheessa asetettavaan ulkorappauskerrokseen.

Tämä rappausmenetelmä on sikäli helppo, koska ensimmäinen rappauskerros voidaan laittaa paikoilleen ottamatta ollenkaan minkäänlaista raudoitusta, jolloin rappauksen kovettunut pinta myöhemmin on käytettävissä raudoitusverkon kiinnittämiseksi samalla tavalla helposti. Toinen rappauskerros on taas yhtä 3 79167 nopeasti ja helposti laitettavissa paikoilleen ottamatta millään tavalla huomioon peitettävää raudoitusverkkoa.

Kokeet ovat osoittaneet, että ensimmäisen odotuksen aikana enimmäiseksi laitettu rappauskerros tosin sisältää halkeamia, jotka kuitenkaan eivät aiheuta huolia ottaen huomioon myöhemmin sijoitettu raudoitus ja tämän päälle laitettu ja raudoituksen suojaama rappauskerros. Toisella rappauskerrokselia on nimittäin tällöin raudoituksen kanssa riittävän stabiili ja toisaalta kuitenkin riittävän joustava pohja, jotta tarpeelliset lämpöliikkeet voivat tapahtua ilman halkemien syntymistä siinä tapauksessa, että raudoitus ei pysty kokonaan estämään tällaisia liikkeitä. Kokonaisuutena syntyy tällä tavalla monikerroksinen rappaus, jonka uloin kerros lämpöeristyslevystä ja siitä johtuvista ominais- ja lämpöliikeongelmista huolimatta pystyy toimimaan tavallisen välittömästi seinässä olevan rappauskerroksen tapaan.

On tarkoituksenmukaista kiinnittää raudoitus ohuen laasti -kerroksen avulla ensimmäiselle rappauspinnalle. Laasti soveltuu hyvin käytettäväksi silotteena ja sopii myös hyvin kahden rappauskerroksen välisenä aineena. Raudoituksesta voidaan joskus kokonaan luopua, ja käyttäjä on samalla tavalla vapaa upottamaan lisää raudoituksia johonkin rappauskerrokseen.

Keksinnön mukaisen menetelmän kautta on mahdollista siten rapata lämpöeristyslevyllä varustettu talo, että tämä antaa tavallisella tavalla järjestetyn talon vaikutelman, jossa lämpöeriste ja rappaus voivat olla täysin mineraalisia silloin kun käytetään vastaavanlaisia eristelevyjä. Tämän mukaan on myös aikaisemmalla tavalla tapahtuneen kondenssiveden höyrystyminen seinän läpi mahdollista. Koska ei enää esiinny halkeamista on myös rakenne suojassa sisään tunkeutuvaa ja haitallista kosteutta vastaan. Aikaisemmasta menetelmästä poiketen on lisäetuna, että valitukset, jälkityöt ja muut senkaltaiset turhat laajat rakennustoiminnat voidaan sulkea pois. Lopuksi osoittautuu sinänsä halutulla ja edullisella tavalla, että keksinnön mukaisen menetelmän kautta voidaan 4 79167 saada aikaan kokonaisuutena paksumpi rappauskerros, vaikkakin alustana on epävakaa pohja kuten lämmöneristyslevy. Tämä taas sopii sen kanssa yhteen, että pyritään rakennetilavuutta hyvin suojaavaan ulkokuoreen. Menetelmässä on yllättävää, että sen näennäisen lisävaivan kautta, että sijoitetaan kaksinkertaisen rappauksen väliin vielä erikseen raudoitus, saavutetaan mainittuja etuja sekä että nyt tosiaan voidaan suositella eristyslevyjen käyttämistä rappauskerroksen alla.

Seuraavassa selitetään kuvioiden avulla keksintö kaikkine tärkeine yksityiskohtineen vielä tarkemmin. Kuvissa esitetään:

Kuviossa 1. läpileikkaus seinästä jossa on eristyslevy, joka on keksinnön mukaisesti rapattu, sekä

Kuviossa 2. selventävä esitys kuvion 1 mukaisen rapatun seinän kerrosrakenteesta, josta rappausmenetelmä selviää.

Seinä 1, joka voi olla betonia, tiiltä tai senkaltaista ainetta, kantaa esim. ulkopuolellaan lämmöneristyslevyn 2, joka voi olla valmistettu esim. mineraalisesta aineesta.

Eristyslevyn 2 päälle laitetaan ensimmäiseksi ensimmäinen rappauskerros 3. Tämä voi nyt kovettua jolloin se mahdollisesti rakenteiden liikkeistä, lämpöjännityksistä tai senkaltaisista johtuen myös saa halkeamia. Kun odotusaika on ohi jolloin tämä rappaus kerros on enemmän tai vähemmän kovettunut kiinnitetään keksinnön mukaan tämän kerroksen pinnalle raudoitusverkko 4 käyttäen apuna silotemassaa.

Raudoitusverkon 4 kiinnitykseen toimivan silotemassan tai laastikerroksen kiinnittämisen jälkeen laitetaan lopulta toi,nen rappauskerros 5 aikaisemmin mainittujen päälle, jolloin toisen rappauskerroksen paksuus edullisesti voi olla esim. 10 mm, ilman että rappaajan tähän kerrokseen tarvitsee asettaa raudoitusta, mikä paljolti olisi esteenä rappaustyön tasaiselle ja nopealle etenemiselle. Päinvastoin voidaan tämä 5 79167 viimeinen ulompi rappauskerros 5 sileänä, nopeasti ja tasaisesti viedä jo kiinnitetylle raudoitukselle. Täten ei tarvitse upottaa raudoitusta perusrappaukseen 3 eikä peiterappaukseen 5.

Samalla tavalla voidaan myös rapata katto jossa on eristys-levy, ja eristyslevy 2 voi edullisen sijoituksen rakennuksen ulkopuolella ohella, toisinaan olla vastaavalla seinän 1 sisäpuolella.

On myös ajateltavissa, että sijoitettaisiin toisen rappaus-kerroksen 5 päälle vielä raudoitus 4 ja sen jälkeen vielä rappauskerros, mikäli kerran selitettyjä ongelmia esiintyisi korostetussa muodossa.

Kokonaisuutena ottaen muodostuu keksinnön mukaisesti useampikerroksinen rappaus erityisesti eristyslevyj ä varten, jolloin rappauksen eri kerrokset on muodostettu yksitellen ja ovat kussakin tapauksessa kovettuneet ennen seuraavan kerroksen sijoittamista, jolloin rappauskerroksien väliin on järjestetty raudoi tus verkko.

Kaikilla selityksessä, patenttivaatimuksissa, tiivistelmässä ja kuvioissa esitetyillä piirteillä ja rakenneyksityiskohdilla on sekä yksitellen että mielivaltaisella tavalla yhdistettyinäkin tärkeä merkityksensä.

i

Claims (2)

6 79167

1. Rappauspäällyste sellaisia ulkoseiniä (1) varten, joissa käytetään mineraalisia eristyslevyjä (2), joiden yli on asetettu vahvistettu rappaus, tunnettu siitä, että eris-tyslevyn (2) ja vahvistuksen (4) väliin on järjestetty ulkokerrokseen (5) nähden suhteellisen paksu vahvistamaton väli-rappauskerros (3), jolloin molemmat rappaus kerrokset (3, 5) ovat yhdistettyinä toisiinsa erikseen sijoitetun, vahvistuksen (4) pitävän silotekerroksen kautta.

2. Menetelmä sellaisten ulkoseinien (1) rappaamiseksi, joissa käytetään mineraalisia eristyslevyjä (2), joiden päälle asetetaan vahvistettu monikerroksinen rappaus, tunnettu siitä, että eristyslevyjen (2) ja vahvistuksen (4) väliin ennen vahvistuksen (4) ja ulkorappauksen (5) asettamista kiinnitetään uikorappauskerrokseen (5) nähden suhteellisen paksu, vahvistamaton välirappauskerros (3), jonka annetaan kovettua, minkä jälkeen vahvistus (4) kiinnitetään tämän kerroksen (3) päälle käyttäen erikseen asetettua silotemassaa, joka yhdistää välikerroksen (3) seuraavassa työvaiheessa asetettavaan ulko-rappauskerrokseen (5). II