FI78791B - Foerfarande foer konfigurering av ett datanaet i bussform. - Google Patents

Description

78791

MENETELMÄ VÄYLÄMUOTOISEN TIETOLIIKENNEVERKON KONFIGUROI-MISEKSI - FÖRFARANDE FÖR KONFIGURERING AV ETT DATANÄT I BUSSFORM

Keksinnön kohteena on menetelmä väylämuotoisen tietoliikenneverkon konfiguroimiseksi, joka verkko voidaan kytkeä ja katkaista jokaisessa solmukohdassa ja solmukohdat on aset-tettavissa liikennöimään jompaan kumpaan tai molempiin suuntiin.

Tunnetut tietoliikenneverkot tuntevat eri solmukohtiaan ainoastaan loogisina osoitteina, siis laite- ym. tyyppeinä, eikä niissä lainkaan välitetä ko. solmukohtien fyysisistä sijaintipaikoista.

Joissakin sovellutuksissa, varsinkin paikallisverkoissa, joissa solmukohta tyypillisesti voi olla tietojenkäsittely-kapasiteetiltaan pieni, mutta liikkuva ja sillä voi olla monta eri tehtävää, on havaittu, että tieto solmukohtien fyysisestä sijainnista on tärkeä. Näiden verkkojen ominaispiirteisiin kuuluu usein myös verkon avoimuus ja hajautu-neisuus, sekä tunnottomuus yksittäisten solmukohtien vikaantumisille ym. katkoksille. Koska varsinkin paikallisverkkojen verkkoratkaisut on oltava yksinkertaiset ja teollisuus-standardien mukaiset, voidaan yllämainittuihin vaatimuksiin vastata järkevästi vain konfiguroima11a valmista verkkoratkaisua sopivasti.

Tämän keksinnön tarkoituksena onkin aikaansaada tietoliikenneverkko, jossa nämä ominaisuudet yhdistyvät siten, että saavutetaan erittäin joustava ja automaattisesti toimiva paikallisverkko, jossa kunkin solmukohdan fyysinen sijainti on tiedossa. Keksinnön mukaiselle menetelmälle konfiguroida tietoliikenneverkkoa on siten tunnusomaista se, että konfi-gurointi käsittää ainakin seuraavat vaiheet: 2 78791 a) konfiguroinnin aloitus valinnaisesta solmukohdasta kytkemällä kantoaalto kulkemaan verkon kaikkiin solmukohtiin, jolloin solmukohdat aukaisevat kukin kohdallaan tietoliikenneverkon linjat konfigurointiliikennöintiä varten, b) konfigurointisanoman lähettäminen valitusta konfiguroin-tisolmukohdasta toiseen tai molempiin suuntiin väylää pitkin sen lähimmille naapurisolmukohdille, johon sanomaan sisältyy mainitun naapurisolmukohdan tai -kohtien suhteelliset fyysiset osoitteet valittuun solmukohtaan nähden, c) konfigurointisanoman lähettäminen eteenpäin järjestyksessä seuraaville naapureille, johon sanomaan sisältyy kunkin vastaanottavan solmukohdan suhteellinen fyysinen osoite valittuun konfiguroivaan solmukohtaan nähden, kunnes koko tietoliikenneverkko on konfiguroitu ja kaikille solmukohdille jaettu tieto niiden fyysisestä sijainnista konfiguroivaan asemaan nähden, d) konfiguroivaan solmukohtaan kerätty, koko tietoliikenneverkon kuvauksen kattavan tiedon siirtäminen verkon kaikkiin solmukohtiin.

Keksinnön merkittävin etu on, että saadaan verkko, jossa edellä mainitut vaatimukset yhdistyvät, ja että konfiguroin-nissa voidaan käyttää normaalia verkkolinjaa, erikoisjohdo-tusta ei tarvita. Verkko on siis myös täysin avoin, solmukohtia voidaan vapaasti lisätä ja poistaa.

Keksinnön muille edullisille sovellutusmuodoille on tunnusomaista se, mitä jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa on esitetty.

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Kuv. 1 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista esimerkki-ratkaisua, jossa verkossa on neljä solmukohtaa.

3 78791

Keksintö rakentuu väylämuotoiselle tietoliikenneverkolle, jossa on mielivaltainen määrä solmukohtia. Tässä esitetyssä esimerkissä oletetaan, että paikallisverkko toteutetaan junassa siten, että kukin vaunu ja veturi muodostavat solmukohdan verkossa. Verkon tehtävänä on ilmoittaa konduktöörille tms. junavirkailijalle missä mikäkin vaunu tai veturi fyysisesti sijaitsee junassa, jolloin sitä tietoa voidaan hyödyntää junamatkan aikana ja eritysesti vaunuvaihtojen, ratapihajärjestelyjen tms. aikana, jolloin oikeat vaunut on liitettävä oikeaan veturiin. Vaunutiedot voidaan lisäksi tarvittaessa raportoida eteenpäin esim. maata kattavalle junakaluston sijainnin ja käytön seurantajärjestelmälle.

Kuten edellä on esitetty, on paikallisverkon ohjaus hajautettu ja automaattista. Tämä tarkoittaa sitä, että keksinnön mukaista konfigurointia voidaan suorittaa mistä vaunusta tahansa nappia painamalla, ja että vaunuja voidaan vapaasti liittää ja poistaa junissa, konfigurointitiedot päivitetään verkon toiminnan ansiosta automaattisesti.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen verkkoratkaisu toteutettuna junassa, jossa on neljä solmukohtaa 1a-1d, eli tyypillisesti yksi veturi tai veturivaunu ja kolme vaunua. Jokaiseen solmukohtaan kuuluu mikrotietokone 2 liitäntäpii-reineen 3, 4 ja 5 (piirretty vain yhtä solmukohtaa varten), joka kykenee tavanomaiseen tiedonsiirtoon verkon sisällä. Mikrotietokoneeseen on myös tallennettu tarvittava ohjelmisto keksinnön mukaista konfigurointia varten. Jos katsoo solmukohtien yksittäisten suoritusten kompleksisuuteen, riittäisi tehtävien hoitamiseen mainiosti esim. ohjelmoitava logiikkapiiri. Koska kuitenkin jokaisen solmukohdan on pystyttävä erilaisiin tehtäviin, esim. koko verkon konfigu-rointiin, ilman mitään erikoistoimenpiteitä, on selvää, että solmukohdan logiikka kannattaa rakentaa mikrotietokoneen varaan, johon tallennetaan tarvittavat suoritusohjelmat. Miten nämä mikrotietokoneet toimivat on kuitenkin tavan 4 78791 omaista tiedonsiirtoverkon tekniikkaa, joka on sellaisenaan ostettavissa, ja joka siten ei kuulu varsinaisen keksinnön piiriin. Tätä ei näinollen seuraavassa syvällisemmin selitetä.

Varsinainen tietoliikenneväylä muodostuu johdinparista 6a ja 6b, joka normaalitilantessa kulkee junan päästä päähän katkeamattomana. Varsinainen solmukohtien väyläliitäntä muodostuu releestä tai puolijohdekytkimestä 7, jonka kaksoisnavat 7a ja 7b vaihtavat tilaa samanaikaisesti, mutta eri suuntaan, päätevastuksista 8 ja sovitusmuuntajista 9a ja 9b. Releet 7 on kytketty siten, että ne virrattomassa tilassa aina ovat kiinni, ts. verkkojohtimet oa ja 6b jatkuvat katkeamattomina junan läpi.

Junaan sijoitetun paikallisverkon koniigurointi, jonka jälkeen jokaisen solmukohdan fyysinen sijainti on käyttäjän tiedossa, tapahtuu esimerkiksi seuraavasti:

Konfiguroinnin suorittaja, junan konduktööri tai muu juna-virkailija, aloittaa konfiguroimattoman junan konfiguroinnin tai konfiguroidun junan uudelleenkonfiguroinnin täysin mielivaltaisesta solmukohdasta, olkoon se esimerkissämme kuvion 1 mukainen junavaunu 1b. Kuviosta 1 poiketen, kaikkien solmukohtien kytkimet 7b ovat kiinni. Kuvio 1 esittää näet konfiguroinnin lopputilannetta, kuten myöhemmin selitetään. Aloitus tehdään aktivoimalla kantoaaltogeneraattori (ei piirretty), joka lähettää verkkoon pulssisignaalin, eli kantoaaltopurskeen, jonka kestoaika on pidempi kuin verkon datasanoman maksimipituus. Kantoaalto on tunnistettavissa, vaikka verkko on impedanssiltaan huonosti sovitettu (ei päätevastuksia). Täten solmukohtien mikrotietokoneet 2 voivat muuntajien 9a tai 9b kautta vaivatta tunnistaa kantoaallon loogisella päättelyllä kantoaaltosignaalin "carrier-sense" tunnistimien 5 avulla. Kantoaallon vaikutettua niin kauan, että kaikki verkon solmukohdat ovat varmati ehtineet 5 78791 rekisteröidä sen, mikrotietokoneet 2 ohjaavat kytkimet 7b auki, jolloin kytkimet 7a samalla menevät kiinni. Kanto-aaltogeneraattori kytkeytyy automaattisesti pois.

Näin on läpi koko verkon syntynyt vain pareittain molempien naapuriensa kanssa kommunikointiin pystyviä solmukohtia, koska kytkimien 7b ollessa auki, muuntajalta 9a tuleva signaali ei voi mennä kuin vasemmalle seuraavaan naapuriin asti, ja vastaavasti muuntajalta 9b tuleva signaali ei voi mennä kuin oikealle. Naapurien välisen tietoyhteyden toimivuuden kannalta on olennaista, että päätevastukset 8 kytkimien 7a kautta ovat kytketyt linjoille 6a ja 6b. Ilman päätevastuksia varsinainen tiedonsiirto ei onnistu ainakaan luotettavasti heijastusilmiöiden ym. häiriöiden takia. Jokaisen solmukohdan mikrotietokone 2 toimii väylään päin tietoliikenteessä koodaajan 3 kautta lähettäessään dataa ja dekoodaajan 4 kautta vastaanottaessaan dataa. Koodaus voi olla tavanomaista modulointia tms. verkon toimintapituutta lisäävää signaalin muokkausta.

Tämän jälkeen konfiguroivasta solmukohdasta, tässä tapauksessa vaunu 1b, lähetetään sanoma jompaan kumpaan suuntaan, joko muuntajan 9a tai 9b kautta, seuraavalle naapurille. Mikäli konfigurointi aina aloitetaan tiettyyn suuntaan, esim. junan loppupäähän päin, on siitä se etu, että vaunut automaattisesti tietävät mistä suunnasta konfigurointisanoma tulee, jolloin niiden on helppo esim. kuittaussanomaansa liittää tieto siitä, miten päin vaunu on junassa. Oletetaan, että ensimmäisen konfigurointisanoman vastaanottaja on vaunu 1c. Sanoman sisältönä on vaunun 1c suhteellinen osoite 1b:hen nähden, siis tyyppiä "olet esimmäinen oikealle".

Vaunu 1c kuittaa vastaanottaneensa sanoman ja jatkaa lähettämällä vuorollaan oikeanpuoleiselle naapurilleen sanoman, joka on esim. "olet toinen oikealle". Saatuaan kuittauksen oikeanpuoleiselta naapuriltaan vaunu 1c sulkee kytkimensä 7b. Tämä jatkuu, kunnes tullaan väylän oikeanpuoleiseen pää 6 78791 hän, tässä tapauksessa vaunuun 1d. Tämäkin yrittää viestittää oikealle, mutta kun kuittausta ei saada, antaa se siitä ilmoituksen nyt vaunujen 1b ja 1d välillä kytkeytyneeksi tulleen verkon 6a,6b pitkin. Vaunussa Id ei muuteta releen 7 tilaa, vaan sen päätevastukset 8 jäävät kytkeytyneinä verkon päätteeksi. Konfiguroivan vaunun 1b todettua, että kaikki vaunut oikealle ovat kuitanneet konfigurointisanoman, aloitetaan sama proseduuri vasemmalle konfiguroivasta vaunusta.

Kun vasen puoli muodostettavasta tietoliikenneverkosta on vastaavasti konfiguroitu, on vaunun 1b mikrolla tieto kaikkien junan vaunujen ja veturin fyysisestä olinpaikasta. Konfiguroinnin aikana lähetetyt kuittaussanomat sisältävät myös tarkan spesifikaation vaunun tyypistä ja numerosta yms. tiedoista. Yleistämällä voidaan todeta, että tällä tavalla on siis selvitetty paikallisverkon solmukohtien sekä loogiset että fyysiset osoitteet. Konfiguroinnin viimeisenä vaiheena vaunun 1b tietokoneen muistissa oleva "junakartta" siirretään sanomamuotoisena normaalia paikallisverkkoliiken-nöintiä noudattaen kaikkiin muihin vaunuihin ja veturille, jonka jälkeen kaikki verkon solmukohdat ovat tasa-arvoisessa asemassa.

Keksinnöstä poistumatta voidaan konfigurointi suorittaa myös siten, vaunut sulkevat kytkimensä 7b vasta konfiguroinnin edettyä junan päähän. Tällöin kuittauksesta puuttuu asema-ja vaunutieto, joka siten on jokaisen vaunun lähetettävä erikseen tai viimeisen vaunun kuittauksessa, edellyttäen että yllämainitut tiedot on kumuloitu sinne. Myös kolmas tapa on mahdollinen, jossa konfiguroiva vaunu lähettää kaikki konfigurointisanomat jokaiselle vaunulle vuorollaan ja vastaanottaa kaikki kuittaukset. Tällöin luonnollisesti kytkimien 7b on mentävä kiinni viimeistään kuittauksen jälkeen, jotta seuraavalle vaunulle voidaan lähettää konfigu-rointisanoma. Tässä konfigurointitavassa kunkin viimeksi konfiguroituneen vaunun velvollisuus on seurata konfiguroin- 7 78791 nin etenemistä ja todettuaan olevansa viimeinen, ts. että kuittausta konfigurointisanomaan ei tule tiettynä edellä-sovittuna aikana, avata kytkimensä 7b ilman erillistä komen-tosanomaa konfiguroivalta vaunulta, koska tässä tilanteessa verkossa on vain yksi päätevastus 8 kiinni, josta johtuen sanoman tulkinta on epävarmaa. Loppukuittaus on ensin mainitun vaihtoehdon kaltainen ja tulee valmista verkkoa pitkin suoraan.

Edelleen keksinnöstä poistumatta voidaan konfigurointi suorittaa konfiguroivasta solmukohdasta molempiin suuntiin samanaikaisesti. Tarvittavat laitteet tai menettelytavat eivät muutu mitenkään yllä esitettyyn verrattuna, mutta mikrotietokoneiden 2 ohjelmistot monimutkaistuvat jonkin verran. Molempiin suuntiin samanaikaisesti tehdyn konfigu-roinnin tuoma ajansäästö ei tässä sovellutuksessa ole merkittävä, mutta nopeissa tietoliikenneverkoissa toimintojen nopeudella on aivan toinen prioriteetti.

Uusien vaunujen liittäminen verkkoon.

Konfiguroimaton vaunu on verkon suhteen passiivinen. Kon-figuroitu juna taas lähettää pääteasemiensa kautta rutiininomaisesti tunnusteluimpulsseja, jotka välittömästi havaitsevat uuden vaunun lisäämisen. Tunnusteluimpulssit muodostuvat edullisimmin edellä mainituista kantoaaltopurskeista. Tämän tapahduttua, junan siihen asti viimeinen vaunu on verkon konfiguroijana uuteen vaunuun tai uusiin vaunuihin päin kuten edellä on esitetty, jonka jälkeen konfigurointitiedot jaetaan kaikille verkon solmu-kohdille niinikään ylläesitettyyn tapaan.

Mikäli esim. kaksi konfiguroitua vaunusettiä ajetaan yhteen, ovat ne tasa-arvoisessa asemassa molempien lähettäessä yllämainittuja tunnusteluimpulsseja. Molemmat yrittävät siis konfiguroida toisensa, mikä tilanne vastaa ns. Collision Detection- tilannetta lähiverkoissa. Konfigurointiyritysten välillä ovat vaunusettien lähiverkot komennettavissa, ja en β 78791 simmäinen joka ehtii lähettää konfigurointi-impulssin toiselle tämän ollessa tässä tilassa, saa konfiguroida koko junan uudestaan, kuten yllä on esitetty. Erona on tässä kuitenkin, että konfiguroinnin aloitus on täysin automaattinen. Näitä toimenpiteitä ei ole esitetty erikseen kuviossa, koska konfiguroinnin eteneminen on täysin analoginen sen kanssa, mitä yllä on esitetty.

Vaunujen poisto junasta

Vaunujen poisto keksinnön mukaisesti konfiguroidusta junasta voi tapahtua siten, että siitä ilmoitetaan järjestelmälle eri komennolla mielivaltaisesta solmupisteestä. Järjestelmä reagoi nostamalla viimeiseksi jäävän vaunun relekytkimet 7b ylös, jolloin kytkimet 7a kytkevät solmupisteen päätevastukset 8 verkkoon. Vaunun poisto voidaan myös suorittaa ilman eri ilmoitusta, mikäli verkko on varustettu kehittyneellä diagnostiikka-toipumisalgoritmilla, jollaisesta seuraavassa on esimerkki.

Toipuminen

Keksinnön mukaisesti toteutettu paikallisverkko on luonteeltaan vikasietoinen jo siitä syystä, että solmukohdan mennessä epäkuntoon, verkko silti jatkuu solmukohdan yli, koska kytkimet 7b ovat sekä normaalissa käyttö- että virrat-tomassa tilassaan kiinni. Lisäksi, koska jokainen solmukohta tietää koko verkon konfiguraation, voidaan konstruoida algoritmeja, joissa verkon solmut tähän fyysiseen konfiguraatioon nojaten diagnostisoivat toisiaan. Vikatilanteen ilmentyessä verkko voidaan konfiguroida uudelleen. Konfiguroinnin tuloksena saadaan verkko, josta viallinen solmu puuttuu, koska linjakytkimet 7b viallisessa solmussa ovat yleensä vian laadusta riippumatta aina kiinni.

Diagnostiikka, jonka avulla verkko toipuu tyydyttävästi myös väylän ollessa poikki, voidaan toteuttaa esim. siten, että jokaisessa verkon solmukohdassa on ajastin, joka määräaikana 9 78791 laukeaa ja aikaansaa diagnostiikka-sanomien lähettämisen verkon päätysolmuihin. Jos kuittaus tulee on verkko kunnossa. Jos ei, solmukohta rekisteröi vian suunnan, aukaisee väyläkytkimensä 7b ja jää odottamaan vikasuunnalta tulevia diagnostiikka-impulsseja. Jos niitä tulee, tietää ao. solmukohta että se ei ole viimeinen toimiva solmu verkon vikaan päin olevassa suunnassa, ja sulkee väyläkytkimensä 7b, antaen siten vian paikallistamistehtävän eteenpäin. Lopulta jokin solmukohta huomaa, että diagnostiikka-impulsseja vika-suunnasta ei sovitun aikavälin sisällä tule, jolloin se tietää olevansa viimeinen toimiva solmu vikasuuntaan päin, jolloin se asettuu automaattisesti verkon viimeiseksi solmukohdaksi siinä suunnassa.

Samaa algoritmia seuraten myös vian toisella puolella oleva verkko konfiguroituu, jolloin tuloksena on kaksi toimintakykyistä verkkoa vian molemmin puolin.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei rajoitu yllä esitettyyn esimerkkiin, vaan että keksinnön eri sovel-lutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (9)

10 78791

1. Menetelmä väylämuotoisen tietoliikenneverkon konfimuroimiseksi, joka verkko (6a,6b) voidaan kytkeä ja katkaista jokaisessa solmukohdassa (1a-1d) ja solmukohdat on asetettavissa liikennöimään jompaan kumpaan tai molempiin suuntiin, tunnettu siitä, että koniigurointi käsittää ainakin seuraavat vaiheet: a) koniiguroinnin aloitus valinnaisesta solmukohdasta (1b) kytkemällä kantoaalto kulkemaan verkon kaikkiin solmukohtiin, jolloin solmukohdat aukaisevat kukin kohdallaan tietoliikenneverkon linjat (6a,6b) konfigurointiliikennöintiä varten, b) konfigurointisanoman lähettäminen valitusta konfiguroin-tisolmukohdasta (1b) toiseen tai molempiin suuntiin väylää pitkin sen lähimmille naapurisolmukohdille (1c), johon sanomaan sisältyy mainitun naapurisolmukohdan tai -kohtien suhteelliset fyysiset osoitteet valittuun solmukohtaan (1b) nähden, c) konfigurointisanoman lähettäminen eteenpäin järjestyksessä seuraaville naapureille <1d), johon sanomaan sisältyy kunkin vastaanottavan solmukohdan suhteellinen fyysinen osoite valittuun konfiguroivaan solmukohtaan (1b) nähden, kunnes koko tietoliikenneverkko on konfiguroitu ja kaikille solmukohdille (1a-1d) jaettu tieto niiden fyysisestä sijainnista konfiguroivaan asemaan (1b) nähden, d) konfiguroivaan solmukohtaan (1b) kerätty, koko tietoliikenneverkon kuvauksen kattavan tiedon siirtäminen verkon kaikkiin solmukohtiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että verkko konfiguroidaan valmiiksi ja tietoliikenneverkon linjat (6a,6b) kytketään kaikkien solmukohtien (1b-1d) väliin konfiguroivasta asemasta (1b) ensin toiseen suuntaan, jonka jälkeen toimenpiteet toistetaan konfiguroivasta solmukohdasta (1b) toiseen suuntaan. π 78791

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että konfigurointiliikennöinti suoritetaan siten, että ensimmäinen solmukohta (1c) joka on konfiguroi-van solmukohdan (1b) sanoman kohteena tiettyyn verkon suuntaan, kuittaa vastaanottaneensa sanoman, jonka jälkeen se jatkaa lähettämällä vuorollaan eteenpäin naapurilleen (1d) vastaavan konfigurointisanoman, jolta saatuaan kuittauksen se kytkee verkon (6a,6b) omalta kohdaltaan.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että konfigurointisanoman vastaanottaneet solmukohdat kytkevät verkon (6a,6b) omalta kohdaltaan vasta sen jälkeen, kun konfigurointi on edennyt tietoliikenneverkon päähän (1d).

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että konfigurointiliikennöinti suoritetaan siten, että konfiguroiva solmukohta (1b) itse lähettää kaikki konfigurointisanomat jokaiselle solmukohdalle vuorollaan ja vastaanottaa kaikki kuittaukset, joiden yhteydessä verkko (6a,6b) kytketään solmukohta kerrallaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhden tai useamman konfiguroi-mattoman solmupisteen liittäminen verkkoon tapahtuu generoimalla verkon pääteasemissa (1a,1d) rutiininomaisesti tun-nusteluimpulsseja, jotka välittömästi havaitsevat uusien solmupisteiden lisäämisen, jonka jälkeen verkon päätesolmu-piste (1a,1d) toimii konfiguroijana uusiin solmupisteisiin nähden, jonka jälkeen tieto verkon uudesta konfiguroinnista jaetaan kaikille verkon solmukohdille.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kahden konfiguroidun verkon yhteen liittäminen tapahtuu antamalla verkot yrittää konfigu- 12 78791 roida toisensa ns. Collision Detection-periaatteen mukaisesti, jolloin konfiguroinnin tehtäväksi saanut verkko konfigu-roi koko muodostetun verkon uudelleen.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että solmukohdat on asetettu tarkistamaan muiden solmukohtien toimintakykyä rutiininomaisesti tiedustelemalla.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tietoliikenneverkko on paikallisverkko joka on asennettu junaan siten, että kussakin vaunussa ja veturissa on yksi tai useampia verkon solmukohtia (1a-1d). '3 78791