FI78035B - Foerfarande och anordning foer pao- och fraonlastning av varor. - Google Patents

Description

78035

Menetelmä ja laite junalauttojen lastaamiseksi ja purkamiseksi 5 Keksintö koskee menetelmää ja laitetta useilla kanoil la varustettujen junalauttojen, erityisesti kaksikantisten junalauttojen, joissa on raidejärjestely pääkannella ja yläkannella, lastaamiseksi ja purkamiseksi.

Junalauttoja lastattaessa ja purettaessa on otettava 10 huomioon joukko vaikutustekijoitä, joihin on kiinnitettävä huomiota valmistettaessa laiturilaitteita, kuten laituri-ramppeja tai laiturisiltoja ja suunniteltaessa lauttoja.

On sellaisia vaikutustekijöitä, kuten - laiturirampin valitut korkeuskoordinaatit, 15 - laiturirampin rajakaltevuus, joka takaa rannan ja laitu rirampin välisen taivekohdan vaarattoman ylimenon, - laiturirampin ja lautan välisen ylimenon rajakaltevuus, ottaen huomioon lautan olemassaoleva ujukulma, kaltevuus-kulma lautan poikittaissuunnassa ja syväysmuutokset, 20 - valittu lastaus- ja purkaustekniikka, - lautan kansien toteutettavissa oleva korkeus laivan valituilla stabiiliusehdoilla, - matalaveden ja korkeaveden erilaisten vedenpinnantasojen vaikutus sekä 25 - muut vaikutussuureet, kuten tuuli-, virtaus- ja aaltovoi- ·. ma sekä junan ei-vähäpätöiset jarrutusvoimat.

Erityistä merkitystä on lautan ja rampin välisellä liitoksella. Periaatteellisesti on mahdollista kiinnittää ramppi laivaan. Koska rautatievaunut niiden rakenteen joh/-30 dosta voivat sietää vain hyvin pienen taivekulman (noin 2,5°) rampin ja lautan välisessä ylimenossa, edellyttävät jo vähäiset korkeuserot lautan ja laiturin välillä hyvin pitkiä ramppeja, joita ei voida toteuttaa lautalla. On lisäksi tärkeää huomata, että lautalla ja rampilla olevien kiskojen 35 välinen ylimeno täytyy toteuttaa korkeudeltaan tasaisesti ja hyvin pienellä välyksellä. Lisäksi täytyy lautta kiinnittää pituussuunnassa mahdollisimman lujasti ramppiin.

Edellä esitetyistä syistä eroavat siksi rampit, joita käy- 2 78035 tetään ro-ro-liikenteessä, tästä käyttötarkoituksesta.

Edellä mainittujen vaikutustekijoiden toteuttamiseksi tunnetaan mitä erilaisimpia suoritusmuotoja junalautoille, jotka on varustettu useilla kansilla, joiden päällä rauta-5 tievaunuja voidaan kuljettaa. Näille lautoille on yhteistä, että lastaus ja purkaus tapahtuu aina vain yhden kannen, erityisesti pääkannen yli. Tämä vaatii rannalla yksikerroksista yksikenttä- tai monikenttäramppia. Tällöin liikutetaan vaunuja lautan sisäpuolella pystysuunnassa kan-10 nelta toiselle hissin avulla, kun taas vaakasuora kuljetus lautan sisällä suoritetaan pienillä yleisvetureilla tai vastaavilla.

Nämä suoritusmuodot vaativat suuria kustannuksia lautoilla. Rannalle on suunniteltu yksikerroksiset laituri-15 rampit, jotka kiinnitetään lujasti lauttaan sitä lastattaessa ja purettaessa ja ne täytyy sovittaa annettuihin ehtoihin, kuten esimerkiksi lautan kallistumiseen ja syväys-muutokseen sekä muihin vaikutustekijoihin, jotka vaikuttavat lauttaan. Näillä junalautoilla on siksi se haitta, 20 että uudellecnlastausajat satamassa ovat hyvin pitkiä.

Kaksikantisilla lautoilla muodostuu ongelmia suunnitella rannanpuoleinen ramppi siten, että se voi palvella : sekä pääkantta että yläkantta. Sellainen ramppi tulee kui tenkin maan ja rampin välinen sekä rampin ja lautan välinen '·: 25 rajakaltevuuskulma huomioonottaen hyvin pitkäksi, noin 150- 200 m, ja se täytyisi tehdä monikenttärampiksi ja sen nu-":· kaan se ei ole kaikkialla käyttökelpoinen.

Keksinnön tarkoituksena on pitää uudelleenlastausaika satamassa mahdollisimman pienenä ja taata lautan ja ranta-50 laitteiden kitkaton yhteistoiminta. Keksinnön tehtävänä on kehittää menetelmä ja laite useilla kansilla varustettujen junalauttojen lastaamiseksi ja purkamiseksi, jotka mahdollistavat horisontaalisen lastaamisen ja purkamisen sekä ‘‘ rannanpuolella että lautanpuolella. Tehtävä ratkaistaan 35 useilla kansilla varustettujen junalauttojen, erityisesti kaksikantisten junalauttojen, joissa on raidejärjestely pääkannella ja yläkannella, horisontaalista lastaamista ja purkamista varten olevan menetelmän avulla siten, että 3 78035 lastauskansien lastaus ja purkaus tapahtuu horisontaalisesti rannanpuolelle järjestetyn monikerroksisen laiturirampin yli, jolloin lautan uitua lautta-altaaseen ja laituriramp-pien vaikutusalueella riippumattomasti toimivat ylempi ja 5 alempi laituriramppi liitetään peräkkäin lujasti kulloiseenkin lastauskanteen. Samalla takaavat kulloisenkin lastausta varten järjestetyn lastauskannen korkeudelle lautta-allasalueelle järjestety ohjauslaitteet laivan horisontaalisen siirtymättömyyden tässä pisteessä, kun taas lautta 10 esiintyvällä epäsymmetrisellä lastauksella omaa vapaan kal-listumispyrkimyksen, minkä vaikutus kuitenkin kompensoidaan riittävästi olemassaolevien kallistumisentasauslaitteiden avulla. Lautta kiinnitetään tällöin sinänsä tunnetulla tavalla rantaan.

15 On edullista, että lastaus ja purkaus suoritetaan juna- yhdistelminä yhdellä raiteella tai kahdella raiteella samanaikaisesti ja jolloin lastaus ja purkaus tapahtuu järjestyksessä yläkansi-pääkansi-yläkansi. Keksinnön toinen tunnusmerkki on se, että lastaus ja purkaus yläkannella tapah-20 tuu horisontaalisesti kannen suhteen muuttuvan pisteen yli lastauksessa ja purkauksessa laituriramppia kohti olevalla sivulla.

Keksinnön tehtävä ratkaistaan menetelmän toteuttamiseen tarkoitetulla laitteella, jolloin maanpuolelle on järjestet-25 ty toisaalta kaksikerroksinen laituriramppi varustettuna alemmalla ja ylemmällä laiturirampilla, joita voidaan käyttää toisistaan riippumatta nostokannatuslaitteen avulla ja toisaalta on järjestetty liikkuvat kyljensuojukset, jotka ovat kulloisenkin lastausta varten järjestetyn lastauskan-30 nen korkeudella toimintayhteydessä lautan kanssa sekä vastaavien laivalaitteiden kanssa toimintayhteydessä oleva, sinänsä tunnettu kiinnityssysteemi ja laivanpuolella toisaalta molemmat horisontaaliset lastauskannet on varustettu raidejärjestelyllä, jolloin yläkannen ulompi reuna on ^ 35 lastaus- ja purkausvaiheessa laituriramppia kohti olevalta sivulta käyttökelpoisen kansileveyden yli kohotettu matkan ΔΗ yläkannen perustan suhteen ja toisaalta on kallis-tuksentasauslaitteet. Keksinnön tunnusmerkkinä on lisäksi, 4 78035 että liikkuvat kyljensuojukset on laiturirampin puolelta järjestetty lautan molemmin puolin ja laivan toisessa päässä vain laiturin puolelle. On lisäksi keksinnön mukaista, että ulommasta reunasta kohotettu yläkansi johdetaan tästä 5 korkeuskoordinaatista tai yläkannen perusviivan suhteen yhdensuuntaisella suoralla olevasta pisteestä kaltevuuskulmalla /-^ laskevan kansisiirrososan muodossa takaisin yläkannen perusviivalle. Tällöin on yläkannen perusviivan suhteen yhdensuuntaisen suoran pituus ainakin yksi vaunun-10 pituus. Kaltevuuskulma /i on tällöin % rajakaltevuuskul-ma Keksinnön lisäsuoritusmuoto esittää, että kansisiirrososan sijainti on määrittelyn caq. = = y- mukainen.

On lisäksi tarkoituksenmukaista, että kansisiirrososan pituus on ainakin yksi vaununpituus.

15 Keksinnöllä on joukko etuja. Niinpä on ensi kerran mahdollista suorittaa junalauttojen lastaus ja purkaus vain horisontaalisessa suunnassa lauttojen ollessa varustettuja useilla lastauskansilla ja lyhentää tällöin olennaisesti uudelleenlastausaikoja satamassa. Tämä horison-20 taalinen siirto antaa lisäksi mahdollisuuden operoida kokonaisilla junayhdistelmillä. Monimutkaiset laivavarustukset, jollaisia tarvitaan lautan sisällä tapahtuvaa pysty-• ; suoraa siirtelyä varten, jäävät kokonaan pois ja on aikaan saatu lautan parempi tilankäyttö.

25 i^eksinnöllisen ratkaisun pohjalta on kaksikerroksinen laituriramppi toteutettavissa yksikenttäisenä ramppina, roi-·:- kä säästää huomattavia investointikustannuksia. Kansisiir- rososan kaltevuuskulmanavulla saadaan ylemmän laituri-rampin rajakaltevuuskulman y q täydellinen hyväksikäyttö 30 alemmassa ramppiasennossa. Lisäetu muodostuu siitä, että tasapainotusveden siirtopumppaus lautassa vähenee. Keksinnön mukaisella ratkaisulla on taattu junalauttojen ja ran-; ' talaitteiden optimaalinen yhteistoiminta.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viittaamalla 35 oheisessa piirustuksessa esitettyyn suoritusesimerkkiin.

Kuvio 1 esittää kaaviollista kuvaa kaksikantisesta junalautasta, joka on yhteistoiminnassa kaksikerroksisen laiturirampin kanssa.

5 78035

Kuvio 2 esittää päälikuvaa kuviosta 1.

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti laiturirampin ja lautan välistä liitosta.

Kuvio 4 esittää kaaviollisesti laivan peränäkymää.

5 Kuvio b esittää kaaviollisesti kaksi kantisen junalau tan ja kaksikerroksisen laiturirampin välisen yhteistoiminnan geometrisia tietoja.

Kuvio 6 esittää kaaviollisesti geometrisia tietoja yläkannen muutokset mukaanotettuna.

10 Junalautassa 1 on junavaunujen 2 kuljetusta varten kak si lastauskantta ja siis pääkansi 3 ja yläkansi 4. Molemmat kannet on muodostettu ilman kansisiirrososaa. Pääkan-nella 3 ja yläkannella 4 olevien kiskojen yläreunojen tarkat korkeuskoordinaatit määritetään kansien sijainnista, sy-15 väyksestä ja ujusta ja huomioiden muuttuvat äärimmäiset kor-keavesi- ja vastaavasti matalavesitasot. Lastaus ja purkaus tapahtuu yleensä horisontaalisessa suunnassa kaksikerroksisen laiturirampin 5 yli» joka muodostuu olennaisesti alemmasta laiturirampista 6 ja ylemmästä laiturirampista 7» 20 Kaksikerros-laituriramppi 5 on tällöin toteutettu yksikent-tärakenteena. Lautan stabiilisuuden ja minimaalisen laiva-leveyden saavuttamiseksi on yläkannen ja kölin välinen etäisyys H tehty mahdollisimman pieneksi. Sekä pääkannelle 3 että yläkannelle 4 on järjestetty viisi junaraidetta I-V, 25 Rannapuoli muodostuu lautta-altaasta 10, laiturista 11 ja kaksikerros-laiturirampista 5. Kaksikerros-laituriramppi 5 on liitetty kiinteään rantaan 12. Alemmalle ja ylemmälle laiturirampille 6,7 on järjestetty junaraiteet, jotka ovat toimintayhteydessä rantaan 12 ja lauttaan 1 järjestet-30 tyjen raiteiden kanssa. Kaksikerros-laituriramppi 5 asetetaan nostokannatuslaitteen 13 avulla lepo- tai toiminta-asentoon. Nostokannatuslaitteen 13 rakenne valittiin siten, että alempaa ja ylempää laituriramppia 6 ja 7 voidaan liikutella itsenäisesti. Junalautan 1 lastaus- ja purkaus-35 vaiheessa ovat vain pienet toleranssit lautan ja kaksiker-ros-laiturirampin 5 välillä mahdollisia. Kiinnitys lautan pituussuunnassa toteutetaan sinänsä tunnetun kiinnitystek-niikan avulla. Lautan paikoitus kaksikerros-laiturirampin 5 6 78035 suhteen sekä lautan kiinnitys tapahtuu tunnetulla tavalla laivassa olevien varppausvinttureiden ja laituriin 11 järjestettyjen pollarien avulla.

Jotta vältetään lautan liikkuminen horisontaalisesti 5 poikittaissuunnassa, on rannanpuolella kiinteissä tukikap-paleissa liikkuvat kyljensuojukset 14. Nämä kyljensuojuk-set 14 on järjestetty laiturirampin puolella lautan molemmin puolin ja laivan toisessa päässä vain laiturin 11 sivulle, Kyljensuojusten siirto toiminta-asentoon ja vastaa-10 vasti lepoasentoon tapahtuu käyttölaitteella, joka sysäys-mäisiä kuormituksia vastaan on suojattu siihen järjestetyllä iskunvaimentimella. Lautan ja laiturirampin välisen liitoksen aikana on iskunvaimentimien joustomatka rajoitettu, Kyljensuojukset 14 tulevat peräkkäin molempien lasta-15 uskansien korkeudella, eli pääkannen 3 tai yläkannen 4 (jota juuri lastataan tai puretaan) korkeudella vaikutusyhteyteen lautan kanssa. Lautan puolelle on järjestetty niitä vastaavat tukielementit 15, jotka on kiinnitetty niihin kuuluviin ulkopintarakenteisiin. Tämä edellämainittu laite 20 estää laivan horisontaalisen liikkeen kosketuksessa olevalla lastauskannella ja sallii tällöin lautan pystysuoran liikkeen tai kallistusliikkeen noin 3° asti. Kuvattujen seikkojen pohjalta on laivan kallistusten tasaus sinänsä tunnettujen kallistuksentasauslaitteiden avulla mahdollis-25 ta. Lastaus- ja purkaustapahtumaa autetaan yläkannen erikoisjärjestelyllä laivan lastaus- ja purkaussivulla.

Kuvioista 5 ja 6 nähdään junalautan kansien kulloinenkin sijainti sekä alemman ja vastaavasti ylemmän laiturirampin 6,7 asento. Kuvion oikealla puolella on esitetty täl-30 löin laivanpuoli ja vasemmalla puolella rannanpuoli. Laivan koko pituutta merkittiin tällöin viitemerkinnällä L^ ja laituriramppipituutta Lp. Mainituista kuvioista selviää pääkannen 3 asento matalavedellä 3', keskivedellä 3" ja korkeavedellä 3'", sekä samoin yläkannen 4 asento matalave-35 dellä 4', keskivedellä 4" ja korkeavedellä 4"'. Katkoviivat esittävät pääkannen 3 ja vastaavasti yläkannen 4 asentoa lastaus- ja purkausvaiheessa, koska edullisesti on tänä ajankohtana perälastauksesta johtuva viippaus, jolloin ψ esittää 7 78035 viippauskulmaa. Kiskojen yläreunan esiintyviä korkeuskoordi-naatteja on merkitty pääkannelle 3 viitemerkinnällä T1u alimmassa pisteessä ja T1o korkeimmassa pisteessä. Samoin ovat yläkannelle 4 pisteet T2u ja T2o. Eannanpuolel-5 la voidaan samanaikaisesti verrata kaksikerros-laituriram-pin 5 mahdollisia asentoja. Alemman laiturirampin 6 korke-uskoordinaatti A1 määrätään lautan olemassaolevaa pituutta ja syväystä vastaten pääkantta 3 lastattaessa. Korkeus-koordinaatti A2 käy selville vaunujen läpiajokorkeudesta 10 mukaanluettuna ylemmän laiturirampin 7 rakentamiseen tarvittavien kannatusrakenteiden rakennekorkeus. Molemmissa ramppitasoissa olevien kiskojen yläreunojen etäisyyttä merkittiin kirjaimella A. Rajakaltevuuskulmasta << q., joka on huomioitava sekä rannan ja kaksikerros-laiturirampin 5 vä-15 Iillä että kaksikerros-laiturirampin 5 ja junarahtilautan 1 välillä, käyvät selville merenpuoleiselle laituriramppi-päälle maksimaalisesti ja vastaavasti minimaalisesjti saavutettavat korkeuskoordinaatit K1u ja K1o alemmalle laituri-rampille 6 sekä K2u ja K2o ylemmälle laiturirampille 7.

20 Tällöin on nähtävissä, että pääkannen 3 ja yläkannen välttämättömällä kiinnityksellä sekä alemman ja ylemmän laituri-rampin 6,7 välisen etäisyyden jo kuvatulla asettamisella, yläkannen asento keskivesitasolla 4" ei täsmää ylemmän laiturirampin 7 korkeuskoordinaatin A2 kanssa. Lisäksi ku-25 viosta 6 nähdään, että yläkannen 4 sivukorkeus on lautan takareunasta kohotettu täydellä laivaleveydellä määrän Λ H. Samalla nyt saavutettavasta korkeuskoordinaattipisteestä T2u' tai T2o' yläkansi 4 johdetaan laskevalla kansisiirros-osalla 9 takaisin yläkannen 4 normaaliin asentoon. Tällöin 30 syntyvää kaltevuuskulmaa on merkitty , jolloin β-of^ . Kansisiirrososa 9 voi tällöin olla tehty sekä lineaarisesti että kaarevasti laskevaksi. Kansisiirrososan 9 pituuden tulisi olla vähintään vaunun pituus. Junaraiteet asetetaan muutetulle yläkannelle 4. On myös mahdollista, että 35 yläkansi 4 tehdään ensiksi korkeuskoordinaattipisteestä T2u' tai T2o' yhdensuuntaisesti yläkannen 4 perustason kanssa ja vasta sitten on laskeva kansisiirrososa 9. Tämän a 78035 yhdensuuntaisen ohjauksen pituuden tulisi olla tällöin kuitenkin ainakin vaunun pituinen. Yläkannen 4 kohotuksen arvo ^ H määräytyy edullisesti ylemmän laiturirampin 7 alimmasta asennosta ja lautan asennosta vaikeimmassa lastaus-5 tapauksessa huomioiden natalavesitaso, eli ΔΗ = K2u - T2u. Ylemmän laiturirampin 7 ja yläkannen 4 korkeuskoordinaatti-en täsmäämisellä on mahdollistettu varma lastaus ja purkaus. Kansisiirrososan 9 optimaalinen asento yläkannen 4 takakuormauksesta johtuvassa ujussa määräytyy äärimmuista-10 pauksessa <-X q > β, > ψ ,

Lastaus ja purkaus, jotka esimerkkitapauksessa suoritetaan lautan peräpuolelta, sujuu seuraavasti:

Lautta ui kaksikerros-laituriramppiin 5 asti peräluu-kun ollessa auki. Siinä ylempi laituriramppi 7 käännetään 15 nostokannatuslaitteen 13 avulla yläkannen 4 tasoon ja lukitaan lujasti kiinni lauttaan. Tällöin on huomioitava sallitut toleranssit junaraiteiden välillä sekä korkeudessa että etäisyydessä toisistaan. Yläkannen 4 kohdalle järjestettyjä kyljensuojuksia 14 siirretään, kunnes nämä laivanpuolel-20 le järjestettyjen tukielementtien 15 välityksellä ovat yläkannen 4 korkeudella laivarungon kanssa vaikutusyhteydessä ja estävät lautan horisontaalisen liikkeen kansitasolla.

: : Sitten tapahtuu lautan kiinnitys laivaan järjestettyjen .

varppausvintturien köysien avulla ja mahdollisesti ylirnää-’·" 25 räisten köysien avulla laiturin 11 pollareihin. Kun tämä operaatio on suoritettu, tapahtuu rautatievaunujen purkami-·:- nen junayhdistelmien muodossa, eli rautatievaunujen 2 ol- lessa yhteenkytkettyinä, jolloin junayhdistelmien siirtopai-no on noin 1600 t. Purkaus tapahtuu ensiksi raiteelta III, 30 sitten samanaikaisesti raiteilta II ja IV ja lopuksi samalla raiteilta I ja V. Kun yläkansi 4 on tyhjennetty, irroi-tetaan lukitukset ylemmän laiturirampin 7 kanssa, ylempi laituriramppi 7 lasketaan korkeudeltaan ja yläkannen kyljensuo jukset 14 irroitetaan. Sitten järjestetään alempi lai-35 turiramppi 6 pääkannen 3 kohdalle nostokannatuslaitteen 13 avulla ja lukitaan lujasti lauttaan, pääkannen alueella olevat kyljensuojukset 14 saatetaan pääkannen 3 kiinnitys-elementtien kanssa vaikutusyhteyteen. Sitten on taas lau- 9 78035 tan horisontaalinen liike kansitasossa estetty ja purkaus voi alkaa. Samalla tavalla yläkannen 4 purkauksen kanssa tapahtuu pääkannen 3 purkaus junayhdistelminä edellä mainitussa raidejärjestyksessä. Purkauksen päätyttyä tapah-5 tuu lautan lastaus päinvastaisessa järjestyksessä. Tällöin lastataan ensiksi pääkansi 3 ja sitten yläkansi 4# Tämä takaa edulliset stahiiliusehdot laivalle. Purettaessa ja lastattaessa vaikutetaan lautan alkavaan kallistukseen lauttaan järjestetyillä kallistuksentasauslaitteilla ja 10 se pidetään tietyssä ennaltamäärätyssä suuruudessa. Lastauksen päätyttyä tapahtuu lautan ja kaksikerrosrampin 5 sekä lautan ja kylkisuojusten 14 välisen liitoksen erotus, Kaksikerrosramppi 5 asetetaan lepoasentoon. Yleisesti kulloinkin tarvittava laivan ujuasento, mikä määräytyy kyseis-15 tä lastaustapausta vastaten, saadaan aikaan laskemalla vettä sopiviin tasaussäiliöihin.

Claims (10)

10 78035

1. Menetelmä useilla kansilla varustettujen junalaut-5 tojen, erityisesti kaksikantisten junalauttojen, joissa on raidejärjestely pääkannella ja yläkannella, lastaamiseksi ja purkamiseksi rantaan järjestetyn rampin yli, tunnettu siitä, että lastauskansien lastaus ja purkaus tapahtuu horisontaalisesti monikerroksisen laiturirampin 10 yli ja sillä tavalla, että lautan uitua lautta-altaaseen ja laituriramppien vaikutusalueelle riippumattomasti toimivat ylempi ja vastaavasti alempi laituriramppi (7 ja 6) liitetään peräkkäin lujasti kulloiseenkin lastauskanteen ja samalla kulloisenkin lastausta varten järjestetyn las-15 tauskannen korkeudelle lautta-allasalueelle järjestetyt ohjauslaitteet takaavat lautan horisontaalisen siirtymättö-myyden tällä vaikutusalueella, kun taas lautta esiintyvällä epäsymmetrisellä lastauksella omaa vapaan kallistumispyr-kimyksen, mikä vaikutus kuitenkin kompensoidaan riittäväs-20 ti olemassaolevien kallistuksentasauslaitteiden avulla ja lautta kiinnitetään sinänsä tunnetulla tavalla laituriin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lastaus ja purkaus tapahtuu järjes- .: tyksessä yläkansi (4) - pääkansi (3) - yläkansi (4). / 25

3. Patenttivaatimuksien 1 ja 2 mukainen menetelmä, Ί tunnettu siitä, että lastauskannet puretaan järjes- * tyksessä raide III - raide II ja IV - raide I ja V ja las tataan päinvastaisessa järjestyksessä.

4. Patenttivaatimuksien 1-3 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että yläkannen (4) lastaus ja purkaus tapahtuu lastauksessa ja purkauksessa laituriramppia :: kohti olevalla sivulla sijaitsevan, horisontaalisen kannen suhteen muuttuvan pisteen yli.

5. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän 35 toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että maanpuolel- le on järjestetty toisaalta kaksikerroksinen laituriramppi (5) varustettuna alemmalla ja ylemmällä laiturirampilla (6,7), joita voidaan käyttää toisistaan riippumatta nosto- 11 78035 kannatuslaitteen (13) avulla ja toisaalta on järjestetty-liikkuvat kyljensuojukset (14), jotka ovat kulloisenkin lastausta varten järjestetyn lastauskannen korkeudella toi-mintayhteydessä lautan kanssa sekä vastaavien laivalaittei-5 den kanssa toimintayhteydessä oleva sinänsä tunnettu kiin-nityssysteemi ja laivanpuolella toisaalta molemmat horisontaaliset lastauskannet on varustettu raidejärjestelyllä, jolloin yläkannen (4) ulompi reuna (8) on lastaus- ja pur-kausvaiheessa laituriramppia kohti olevalta sivulta käyttö- 10 kelpoisen kansileveyden yli kohotettu matkan yläkannen perustan suhteen ja toisaalta on kallistuksentasauslait-teet.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että liikkuvat kyljensuojukset (14) on 15 laiturirampin puolella järjestetty lautan molemmin puolin ja laivan toisessa päässä vain laiturin (11) puolelle.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ulommasta reunasta (8) kohotettu yläkansi (4) johdetaan tästä korkeuskoordinaatista tai ylä- 20 kannen (4) perusviivan suhteen yhdensuuntaisella suoralla olevasta pisteestä kaltevuuskulmalla ) laskevan kansi-siirrososan (9) muodossa takaisin yläkannen (4) perusviivalle .

: 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tun- 25. e t t u siitä, että kaltevuuskulma {j2) on raja- kaltevuuskulma ('-K q) .

9. Patenttivaatimusten 5, 7 ja 8 mukainen junalautta, tunnettu siitä, että kansisiirrososan (9) sijainti on määrittelyn q = β mukainen.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen junalautta, tun nettu siitä, että kansisiirrososan (9) pituus ja yläkannen (4) perusviivan suhteen yhdensuuntaisen suoran pituus on kulloinkin ainakin vaunun pituinen. 12 78035