FI77575C

FI77575C - Steriliseringsbehandling med vaetesuperoxid av artiklar och neutralisering av dennas restmaengder.

Info

Publication number: FI77575C
Application number: FI834277A
Authority: FI
Inventors: R Dennis Houlsby
Original assignee: Coopervision Inc
Priority date: 1982-11-23
Filing date: 1983-11-22
Publication date: 1989-04-10
Also published as: DK534483D0; EP0110609B1; NO158657B; AU547408B2; ATE20418T1; EP0110609A1; FI77575B; JPS6136944B2; ES8406202A1; NO158657C; PH23891A; PH20767A; DK156622C; NO834283L; GT198304153A; HK14387A; NZ206307A; DK156622B; AU2160583A; DE3364209D1

Description

1 77575

Esineiden sterilointikäsittely vetyperoksidilla ja sen jään-nösmäärien neutralointi Tämä keksintö koskee vetyperoksidin käyttöä erikoisesti lääketieteellisiin sovellutuksiin käytettävien laitteiden tai esineiden desinfiointiin sekä menetelmää sen vetyperoksidijäännöksen poistamiseksi, joka voi olla läsnä käsiteltyjen esineiden pinnalla tai absorboituneena niihin desinfioinnin päätyttyä. Erikoisesti keksintö koskee natriumpyruvaatin käyttöä sellaisiin esineisiin ja laitteisiin tai niiden pinnalle jääneen vetyperoksidin neutraloimiseen, jotka on desinfioitu saattamalla yhteyteen vetyperoksidin tai vetyperoksidia tuottavien aineseosten laimeiden vesiliuosten kanssa.

Vetyperoksidin tehokkuus yleisenä desinfiointiaineena sekä sen käyttö pieneliöitä tuhoavana aineena useiden lääketieteellisiin sovellutuksiin käytettävien esineiden ja laitteiden desinfiointiin ovat hyvin tunnettuja. Muoviset sumuttimet, piilolinssit, hammashoitokojeet, katetrit ja ruiskut ovat vain eräitä tällaisista esineistä. Kuitenkin, kun vetyperoksidin jäännösmäärä jää näihin esineisiin käsittelyn jälkeen, tällaisen esineen käyttäminen elävän kudoksen yhteydessä voi aiheuttaa solujen vahingoittumista tai ainakin huomattavan määrän ärsytystä potilaalle. Näin on varsinkin laita silloin, kun desinfioidut esineet on osaksi tai kokonaan valmistettu materiaaleista, jotka voivat adsorboida tai absorboida ve-typeroksidiliuosta. Pehmeät piilolinssit ovat tärkeä tapaus tällaisista, koska niiden ominaisuus pehmetessään absorboida jopa 150 % painostaan vettä sallii myös niiden puhdistukseen ja/tai sterilointiin käytettyjen aineiden absorboitumisen ja jopa konsentroitumisen linssiin. Kun tällainen kontaktilinssi sen jälkeen asetetaan silmään, nämä aineet voivat vapautua ärsyttäen ja/tai vahingoittaen sidekalvojen tai sarveiskalvon herkkiä kudoksia.

Viime aikoina, kun vetyperoksidia on käytetty desinfiointimenetelmissä, on ehdotettu erilaisia keinoja vetyperoksidi- 2 77575 jäännöksen neutraloimiseksi tai poistamiseksi. Tietystikin yksinkertaisin mutta epämukavin ja ehkä eniten aikaavievä menetelmä on käsitellyn pinnan ilmakuivaus. Toisena menetelmänä on ollut käsiteltyjen pintojen huuhtelu alkalisella liuoksella, koska vetyperoksidi on vähemmän stabiili tällaisissa olosuhteissa. On myös tunnettua, että runsas huuhtelu vedellä tai suolaliuoksella on omiaan laimentamaan kaiken jäljelle jääneen vetyperoksidin, mutta, kuten edellä on mainittu, tämä menettely ei toimi tyydyttävästi sellaisten muovikompo-nenttien kuin pehmeiden piilolinssien ollessa kyseessä, jotka voivat absorboida vetyperoksidia matriisiinsa. Yritykset poistaa vetyperoksidijäännös tällaisten piilolinssien matriisista ovat käsittäneet katalaasin tai peroksidaasin lisäämisen huuhtelu/säilytysnesteeseen, mutta entsyymit ovat proteiineja, jotka pyrkivät adsorboitumaan käsiteltävään pintaan vähentäen siten linssin optista kelpoisuutta. Uudempi menettely vetyperoksidijäännöksen poistamiseksi piilolinsseistä on ollut platinakatalyytin lisääminen säilytys-liuokseen desinfiointivaiheen jälkeen (ks. esim. US-patenttia 3 912 451 )l . Valitettavasti kiinteällä katalyytillä on rajoitettu vaikutusaika ja se on ajoittain uusittava. Lisäksi tällaiset katalyytit tuottavat haitallisia ioneja linssin säi-lytysliuokseen, ja näillä ioneilla, esim. platinaioneilla voi olla epäedullinen vaikutus normaaliin sarveiskalvon fysiologiaan.

Tämä keksintö edustaa merkittävää ja ainutlaatuista poikkeamista edellä selostetuista menettelyistä ja aikaansaa vetyperoksidilla suoritetun pintojen ja esineiden tai laitteiden sterilointiprosessin yhteydessä kätevän keinon näihin kohteisiin sen jälkeen jäljelle jääneen vetyperoksidin hajottamiseksi ja poistamiseksi.

Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty patenttivaatimuksissa. Laajimmassa mielessään tämä keksintö käsittää minkä tahansa bakteerien saastuttaman esineen tai pinnan käsittelyn vetyperoksidilla steriloinnin suorittamiseksi ja sen jälkeen kaiken käsiteltyihin kohtiin jäljelle jääneen vetyperoksidin poistamisen saattamalla ne yhteyteen sellaisen steriilin 3 77575 vesiliuoksen kanssa, joka sisältää palorypälehappoa tai jotakin sen veteen liukenevaa suolaa, mm. natriumpyruvaat-tia määrässä, joka on tehokas reagoimaan vetyperoksidin kanssa ja hajottamaan sen. Keksintö on erityisesti sovellettavissa mihin tahansa lääketieteellisessä teknologiassa tai elintarviketeollisuudessa käytettävään esineeseen tai laitteeseen, jota voidaan käsitellä vetyperoksidilla ja josta on tärkeää poistaa kaikki vetyperoksidijäännökset. Keksintö on erikoisesti edullinen piilolinssien ja itse asiassa kaikkien sellaisten lääketieteellisiin tarkoituksiin käytettävien esineiden ja laitteiden desinfiointimenetelmissä, jotka on osaksi tai kokonaan valmistettu sellaisista polymeerisistä materiaaleista, jotka voivat adsorboida tai absorboida vetyperoksidia. Keksinnön edullisessa sovellutus-muodossa esineet käsitellään saattamalla ne ensin yhteyteen vetyperoksidin tai vetyperoksidia tuottavan yhdisteen steriloivan vesiliuoksen kanssa ja sen jälkeen upottamalla steriloitu esine toiseen steriloituun vesiliuokseen, joka sisältää riittävän määrän natriumpyruvaattia tai jotakin muuta palo-rypälehapon vesiliukoista suolaa vetyperoksidijäännöksen hajoamisen ja neutraloinnin aikaansaamiseksi. Erityisesti vetyperoksidin neutralointiin tarvittavan natriumpyruvaatti-liuoksen pitoisuus perustuu moolisuhteeseen 1:1. Pehmeitä piilolinssejä desinfioitaessa sopivin natriumpyruvaatin määrä määritetään seuraavan kaavan mukaan: .... .I* · AxBxCxO,323

Natnumpyruvaattipitoisuus = -£- mg/ml

D

jossa A = linssin paino (g) B = linssin hydratoituminen (%) C = R^C^-pitoisuus (%) D = desinfiointikotelon tilavuus (ml)

Kaava perustuu tarkasti stökiömetriseen reaktioon.

Keksinnön mukainen menetelmä koskee olennaisesti niin suuren natriumpyruvaattiliuosmäärän käyttöä, että se riittää tehokkaasti neutraloimaan steriloivan vesiliuoksen sisältämän 4 77575 vetyperoksidin tai hajottamaan ja poistamaan jäljelle jääneen vetyperoksidin sellaisesta pinnasta tai sellaisen esineen sisältä, jota on aikaisemmin käsitelty mainitulla steriloin-tiliuoksella. Tämän menetelmän eräs sovellutusmuoto käsittää ensimmäisen vaiheen, jossa steriloitava esine saatetaan yhteyteen sellaisen vesiliuoksen kanssa, joka sisältää joko pelkkää vetyperoksidia tai sitä tuottavaa yhdistettä. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista vetyperoksidia tuottavista yhdisteistä ovat mm. metallien peroksidit, perkarbonaatit, persul-faatit, perfosfaatit, peroksihapot, alkylipercksidit, asyyliperoksi-dit, peroKsiesterit ja perboraatit kuten aikaiimetallien per-boraatit. Kahden tai useamman näiden aineiden seoksia voidaan myös käyttää sterilointiliuosta valmistettaessa. Joka tapauksessa liuos tulee sisältämään vetyperoksidia ekvivalenttises-ti määrässä, joka on välillä n. 1 - n. 10 %, sopivammin n. 1-5 % ja sopivimmin n. 3 % liuoksen kokonaispainosta. Useimpien esineiden, mm. piilolinssien sterilointi suoritetaan tavallisesti saattamalla ne vetyperoksidiliuoksen vaikutukselle alttiiksi noin 10 minuutin ajaksi. Tässä keksinnössä termejä "steriloiva" ja "sterilointi" käytetään tarkoittamaan olennaisesti kaikkien tauteja aiheuttavien tyypillisesti esiintyvien bakteerien, mm. gram-negatiivisten ja gram-positii-visten bakteerien sekä sienien elinkyvyttömäksi saattamista.

Tässä keksinnössä käytetty neutralointiliuos sisältää nat-riumpyruvaattia, tunnettua yhdistettä, jota on kaupallisesti saatavissa useista eri lähteistä. Tämän keksinnön mukaan se natriumpyruvaattipitoisuus, joka tarvitaan neutraloimaan pintojen ja esineiden tai laitteiden sterilointiin käytetty vetyperoksidi, perustuu moolisuhteeseen 1:1, johtuen seuraa-vasta kemiallisesta reaktiosta: ch3coco2“ + h2o2 —>ch3co2" + co2 + h2o.

Tämän moolisuhteen 1:1 perusteella on mahdollista esittää graafisesti ne natriumpyruvaattipitoisuudet, jotka tarvitaan neutraloimaan välillä n. 1 - n. 6 % olevat H20-pitoisuudet. Esimerkiksi oheisessa kuviossa 1 laskelmat perustuvat kahden 77575 sellaisen Permalens -linssin täydelliseen peroksidinottoon, joiden on kokeellisesti todettu painavan noin 0,1 g ja joihin on liittynyt vettä jopa 70 %, minkä tapauksen oletetaan olevan pahin peroksidinoton suhteen. Kuviossa on esitetty se natriumpyruvaattimäärä (mg), joka tarvitaan neutraloimaan Permalens -linssien ottama peroksidi. Natriumpyruvaattipi-toisuuden laskemiseksi yksiköissä mg/ml natriumpyruvaatin mg-arvo jaetaan desinfiointikotelon tilavuudella. Esimerkiksi, jos käytetään 3 %:sta ^(^-liuosta, neutralointiin tarvitaan noin 6,8 mg pyruvaattia, ja jos käytetään tilavuudeltaan 3 ml olevaa desinfiointikoteloa, tarvittava natriumpyruvaatti-liuoksen pitoisuus on 2,3 mg/ml. Yleinen kaava muita linssejä käytettäessä on:

Natriumpyruvaattipitoisuus = — — - x--— — - — mg/ml

D

jossa A = linssin paino (g) B = linssin hydratoituminen (%) C = I^C^-pitoisuus (%) D = desinfiointikotelon tilavuus (ml)

Kaava perustuu tarkasti stökiömetriseen reaktioon. Natriumpyruvaatin vesiliuos voidaan valmistaa yksinkertaisesti sekoittamalla komponentit huoneen lämpötilassa. Vesiliuos sisältää sopivimmin n. 0,5 - n. 5 paino-% natriumpyruvaattia.

Sterilointiin ja neutralointiin voidaan käyttää tavallista vesijohtovettä, mutta edullisempaa on käyttää tislaamalla, suodattamalla, ioninvaihdolla tai sentapaisella tavalla puhdistettua vettä. Erityisen edullista on käyttää puhdistettua vettä silloin, kun puhdistettavana esineenä on hydröfiili-geeliä oleva piilolinssi tai muu muovinen proteesi, joka joutuu suoraan kosketukseen elävän kudoksen kanssa. Hydrofiilejä piilolinssejä käsiteltäessä voi myös olla tärkeää säätää neutralointiliuoksen jänteyttä siten, että se on yhteensopiva, esim. isotoninen ihmisen veriheran ja kyynelnesteen kanssa. Toisin sanoen, liuoksen pitäisi olla formuloitu sisältämään saman suolapitoisuuden kuin esiintyy 6 77575 käyttäjän veriherassa ja kyynelnesteessä. Ihmisen verihe-ran ja kyynelnesteen normaali jänteys on 285 - 310 millios-moolia/kg, mikä vastaa noin 9,0 g natriumkloridia nestelit-raa kohti. Jänteyden säätö ja jäännösten poisto voidaan aikaansaada käyttämällä sellaisia isotonisia liuoksia, jotka sisältävät noin 0,9 % natriumkloridia tai muuta suolaa tai suolaseosta, jotka antavat likimain samanarvoisen jänteyden kuin 0,9 % natriumkloridia. Mainitusta arvovälistä voidaan poiketa kumpaankin suuntaan 20 % (ts. välille 232 - 348 milliosmoolia/kg), mutta suurempi poikkeama aiheuttaisi haitallisia eroja osmoottisessa paineessa silmän luonnonnes-teiden ja hydrofiiligeeliä olevan linssin välillä.

Kuten asiaan perehtyneelle on selvää, mitä tahansa silmäku-doksen kanssa yhteensopivaa liukoista suolaa tai suolaseosta voidaan käyttää halutun jänteyden aikaansaamiseen, vaikka tosin natriumkloridi, kaliumkloridi tai niiden seokset ovat sopivimpia. On kuitenkin ilmeistä, että natrium- tai kaliumkloridi voidaan kokonaan tai osaksi korvata yhdellä tai useammalla olennaisesti neutraalilla vesiliukoisella alkali-metallisuolalla. Niinpä muita alkalimetalliklorideja tai maa-alkalimetalliklorideja kuten kalsiumkloridia ja magne-siumkloridia voidaan käyttää. Muut suolat kuten natriumase-taatti, natriumsulfaatti, kaliumsulfaatti, natriumtetrabo-raatti, natriumsitraatti, natriumfosfaatti ja kaliumfosfaatti voivat myös olla käyttökelpoisia.

Tavallisesti natriumpyruvaattiliuos tulee sisältämään myös jonkin suoja-aineen, ja useimmissa tapauksissa voidaan käyttää mitä tahansa lääketieteelliseen käyttöön hyväksyttävää yhdistettä. Kun käsitelty esine on tarkoitettu silmässä käyttöä varten, suojayhdisteen pitää olla oftalmologisesti hyväksyttävä. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista yhdisteistä ovat mm. sorbiinihappo, edetaattisuolat kuten di-, tri- tai tetrana triumetyleenidiamiinitetra-asetaatti, bentsalkoniumklori-di, fenyylimerkuriasetaatti tai -nitraatti, bentsyylialkoholi, klooributanoli ja natriumtimerosali.

7 77575

Edullisessa menetelmässä käytettäessä tätä keksintöä hydro-fiilien piilolinssien yhteydessä tällaisten linssien käyttäjä poistaa ne silmistään ja asettaa ne sopivaan astiaan, jossa on linssien peittämiseen riittävä määrä 3 %:sta vetyperoksidiliuosta. Linssien annetaan liota vähintään n. 5 min, sopivimmin 10 min 99,9 %:sen bakteerientuhon saavuttamiseksi. Sen jälkeen linssit poistetaan astiasta ja sterilointiliuos heitetään pois. Sitten linssit asetetaan takaisin astiaan ja upotetaan natriumpyruvaattilluokseen likimain samaksi ajaksi kuin sterilointivaheessa. Linssit huuhdellaan steriilillä isotonisella suolaliuoksella, minkä jälkeen ne ovat valmiit käyttöön.

Muita keksinnön piiriin kuuluvia esineitä voidaan käsitellä samalla tavalla, vaikka on tähdennettävä, että neutraloivaa natriumpyruvaattiliuosta voidaan viedä suoraan steriloivalla vetyperoksidiliuoksella käsiteltyyn pintaan tai, kun esine on upotettu siihen, samassa astiassa olevaan sterilointi- liuokseen.

Tätä keksintöä voidaan käyttää useiden erilaisten esineiden ja laitteiden desinfioinnin yhteydessä, kuten esim. seuraa-vien: kovat ja pehmeät piilolinssit, katetrit, katetreja ympäröivät sidokset, nenä-mahaputket, henkitorviputket ja kirurgiset instrumentit. Itse asiassa keksintöä voidaan käyttää kaikissa tapauksissa, joissa vetyperoksidiliuosta voidaan käyttää desinfiointiin ja joissa vetyperoksidijäännöksen poisto on tärkeä.

Seuraavat esimerkit tulevat edelleen selittämään keksintöä. Esimerkki 1

Seuraavassa on esitetty tyypillinen mikrobiologinen esimerkki pehmeiden piilolinssien desinfioinnista, jota seuraa neutralointi natriumpyruvaatiliä. Natriumpyruvaattiliuoksella on seuraava koostumus: s 77575

Neutralointi-liuos

Valmistetta Poloxamer 407 1,0 %

Natriumkloridia 0,2 %

Kaliumkloriäia 0,1 %

Sorbiinihappoa 0,2 %

Natriumboraattia 0,22 %

Dinatriumedetaattia 0,1 %

Boorihappoa 1,0 %

Natriumpyruvaattia 0,5 %

Puhdistettua vettä loput (R)

Desinfiointimenettelyn esittämiseksi pehmeisiin Aquaflex -piilolinsseihin istutettiin 1,1 x 10^ pesäkkeen muodostavaa yksikköä (CFU) bakteerivalmistetta Pseudomonas aeruginosa ATCC n:o 9027, suspendoituna vasikansikiön veriheran perusainekseen, joka sisältää 10^ tuhottua hiivasolua milli-litraa kohti. Tämä perusaines simuloi orgaanista kuormitusta, jonka muodostavat normaalit kyyneleet (liukeneva verihera-osa) ja irronneet ihosolut, kosmeettiset aineet ja hiukset (rakeinen hiivasoluosa).

Istutettuja linssejä puhdistettiin kämmenellä 20 sekunnin ajan valmisteella Pliagel , joka pinta-aktiivinen puhdistusaine on kaupallisesti saatavissa toiminimeltä Cooper Labora- tories, Inc. Pliagel huuhdeltiin pois käyttäen yhtä pulloa ® eli yksikköannosta (15 ml) suolaliuosta Unisol , jota on kaupallisesti saatavissa toiminimeltä Cooper Laboratories,

Inc.

Kahdeksan linssiä jaettiin neljäksi kahden linssin eräksi, joita kutakin käsiteltiin yllämainitulla tavalla. Kahta linssiä liotettiin 3 %:sessa I^C^-liuoksessa 10 minuutin ajan, minkä jälkeen niitä viljeltiin ravintoaineliemessä 5 vuorokautta lämpötilassa 32-34°C. Kummassakaan linssissä ei esiintynyt bakteerienkasvua, mikä osoitti desinfioinnin tapahtuneen. Kahta muuta linssiä liotettiin neutralointiliuok-sessa 10 minuutin ajan. Viljelyn jälkeen toisessa linssissä esiintyi kasvua, mikä osoitti desinfioinnin puutetta. Kahta 9 77575 linssiä liotettiin 3 %:sessa ^C^-liuoksessa 10 minuutin ajan, minkä jälkeen niitä liotettiin 0,5 minuutin ajan neutralointiliuoksessa. Viljelyn jälkeen ei kummassakaan esiintynyt kasvua, mikä osoitti desinfioinnin olleen tehokas. Viimeistä kahta linssiä liotettiin 10 minuutin ajan seoksessa, joka käsitti 3 %:sta I^C^-liuosta ja neutralointiliuosta yhdistettynä suhteessa 1:13. Viljelyn jälkeen toisessa linssissä esiintyi kasvua, mikä osoitti neutralointiliuoksen neutraloineen vetyperoksidin. Kahdessa bakteereilla saastutetussa käsittelemättömässä linssissä esiintyi kasvua viljelyn jälkeen (positiiviset kontrollit) ja kahdessa saastutta-mattomassa käsittelemättömässä linssissä ei esiintynyt kasvua viljelyn jälkeen (negatiiviset kontrollit).

Esimerkki 2

Seuraava on esimerkki sideharsokääreiden desinfioinnista ja sen jälkeisestä neutraloinnista natriumpyruvaattiliuoksella. Pyruvaattiliuoksella oli sama koostumus kuin edellisessä esimerkissä.

Desinfiointimenettelyn demonstroimiseksi kahdeksaan palaan steriiliä sideharsoa (n. 5x5 cm) istutettiin 1,1 x 10** CFU bakteerivalmistetta Pseudomonas aeruginosa ATCC n:o 9027 suspendoituna orgaaniseen liuottimeen. Kahta sideharsopalaa liotettiin 3 %:sessa I^C^-liuoksessa 10 minuutin ajan, minkä jälkeen niitä viljeltiin ravintoaineliemessä 5 vrk lämpötilassa 32-34°C. Kummassakaan niistä ei esiintynyt bakteerien-kasvua, mikä osoitti desinfioinnin tapahtuneen. Kahta muuta palaa liotettiin neutralointiliuoksessa 10 minuutin ajan. Viljelyn jälkeen molemmissa paloissa esiintyi kasvua, mikä osoitti desinfioinnin puutetta. Kahta palaa liotettiin 3 %:sessa I^C^-liuoksessa 10 minuutin ajan ja sen jälkeen 0,5 minuutin ajan neutralointiliuoksessa. Viljelyn jälkeen ei kummassakaan esiintynyt kasvua, mikä osoitti desinfiointimenettelyn olleen tehokas. Viimeistä kahta sideharsopalaa liotettiin 10 minuutin ajan seoksessa, joka käsitti 3 %:sta H2°2“liuosta ja neutralointiliuosta yhdistettynä suhteessa 1:13. Viljelyn jälkeen molemmissa paloissa esiintyi kasvua.

10 77575 mikä osoitti neutralointiliuoksen neutraloineen vetyperoksidin, estäen siten desinfioinnin tapahtumisen. Kahdessa bakteereilla saastutetussa käsittelemättömässä sideharsopa-lassa esiintyi kasvua viljelyn jälkeen (positiiviset kontrollit) ja kahdessa saastuttamattomassa käsittelemättömässä palassa ei esiintynyt kasvua viljelyn jälkeen (negatiiviset kontrollit).

Tästä esimerkistä ilmenee, että kaikentyyppiset kääreet voidaan desinfioida ja neutraloida siten, että ne tulevat elimellisesti yhteen sopiviksi vahingoittuneiden kudosten kanssa, käyttämällä t^C^-pyruvaattisysteemiä. Nämä kääreet käsittävät sellaisia, joita käytetään katetrien ympärillä, ja desinfiointi voidaan joissakin tapauksissa suorittaa käärettä poistamatta.

Esimerkki 3

Seuraava on esimerkki katetrien desinfioinnista ja senjälkeisestä neutraloinnista natriumpyruvaattiliuoksella. Pyruvaat-tiliuoksella on sama koostumus kuin edellisessä esimerkissä.

Desinfiointimenettelyn demonstroimiseksi kahdeksaan katetriin istutettiin 1,1 x 10^ CFU bakteerivalmistetta Pseudomonas aeruginosa ATCC n:o 9027 suspendoituna orgaaniseen liuotin-erään. Katetrit koostuivat Tygon-putken (sisäläpimitta 0,8 mm, ulkoläpimitta 2,4 mm, seinämänpaksuus 0,8 mm) 15 cm pitkistä osista, joista kukin oli yhdistetty 3,8 cm pitkään numeron 21 neulaan. Istute imettiin katetriin yhdistämällä neula tilavuudeltaan 3 cm olevaan ruiskuun. Kaksi istutetuista katetreista upotettiin 3 %: seen I^C^-liuokseen ja huuhdeltiin sillä 10 minuutin ajan, minkä jälkeen niitä viljeltiin ra-vintoliemessä 5 vuorokautta lämpötilassa 32-34°C. Kummassakaan katetrissa ei esiintynyt bakteerienkasvua, mikä osoitti desinfioinnin tapahtuneen. Kahta muuta katetria liotettiin neutralointiliuoksessa 10 minuutin ajan. Viljelyn jälkeen molemmissa katetreissa esiintyi kasvua, mikä osoitti desinfioinnin puutetta. Kahta katetria liotettiin 10 minuutin ajan I^C^-liuoksessa ja sen jälkeen 0,5 minuutin ajan il 11 775 7 5 neutralointiliuoksessa. Viljelyn jälkeen ei kummassakaan esiintynyt kasvua, mikä osoitti desinfiointimenettelyn olleen tehokas. Viimeistä kahta kateria liotettiin 10 minuutin ajan seoksessa, joka käsitti 3 %:sta ^C^-liuosta ja neutralointiliuosta yhdistettynä suhteessa 1:13. Viljelyn jälkeen molemmissa katetreissa esiintyi kasvua, mikä osoitti neutralointiliuoksen neutraloineen vetyperoksidin, estäen siten desinfioinnin tapahtumisen. Kahdessa bakteereilla saastutetussa käsittelemättömässä katetrissa esiintyi kasvua viljelyn jälkeen (positiiviset kontrollit) ja kahdessa saastuttamattomassa käsittelemättömässä katetrissa ei esiintynyt kasvua viljelyn jälkeen (negatiiviset kontrollit).

Tästä esimerkistä ilmenee, että mitä tahansa katetreja, jotka ovat yhteensopivia 3 %:sen ^(^“liuoksen ja natrium-pyruvaatin kanssa voidaan desinfioida ja neutraloida tällä systeemillä siten, että ne tulevat elimellisesti sopimaan yhteen limakalvojen kanssa. Tämä systeemi voi olla erikoisen hyödyllinen kirurgiassa, kun katetri, esim. Swan-Genz-katetri, on saastunut käsittelyn aikana ja on desinfioitava ennen uudelleenkäyttöä. Tämä desinfiointi/neutralointi-systeemi voi olla hyödyllinen myös ensiapuasemilla vastaavissa tilanteissa.

Sitäpaitsi tästä esimerkistä ilmenee, että lääkintäputkia, kuten nenä-maha-putkia voidaan desinfioida ja neutraloida joko työskentelypaikalla tai uudelleenkäyttöä varten. Lisäksi henkitorven sisään vietävän putken siipiosa voidaan desinfioida ja neutraloida uudelleenkäyttöä varten ensiaputilanteissa.

Koska katetrien ja putkien ulkopinta ja nestetie voidaan desinfioida ja neutraloida tällä systeemillä, sen käyttöä voidaan laajentaa lääketieteellisiin instrumentteihin yleisesti, erikoisesti niiden käyttöönottotilanteiden aikana. Tällaiset tilanteet voivat esiintyä leikkaus- tai ensiaputiloissa, joissa kirurgisia instrumentteja on tarpeen käyttää uudelleen.

12 77575

Muita tilanteita, joissa voidaan tarvita lääketieteellisten instrumenttien uudelleenkäyttöä, ovat hammashoitoloissa esiintyvät. Nimittäin hammastekniset välineet, kuten proteesit, purentalevyt ja hammastuet voidaan desinfioida ja neutraloida tällä systeemillä. Systeemin käyttöä voidaan laajentaa myös muihin lääketieteellisiin laitteisiin kuten höyrystimiin ja sumuttimiin.

Esimerkki 4

Seuraavassa on esimerkki ajasta, joka tarvitaan vetyperoksidin neutralointiin natriumpyruvaatiliä. Likimain yhtä suurien moolisuhteiden näitä kahta aineosaa annettiin reagoida keskenään 5 minuutin ajan.

Reaktiossa käytetty 3 %:sen I^C^-liuoksen (0,88-moolista vastaava) tilavuus oli 1 ml. Reaktiossa käytetty 1,1 %:sen natriumpyruvaattiliuoksen (0,1-moolista vastaava) tilavuus oli 10 ml. Natriumpyruvaattiliuoksen koostumus oli seuraava:

Sorbiinihappoa 0,1 %

Natriumpyruvaattia 1,1 %

Dinatriumedetaattia 0,1 %

Natriumkloridia 0,6 %

Kaliumkloridia 0,2 %

Natriumboraattia 0,22 %

Valmistetta Poloxamer 407 1,0 %

Thimerosal-yhdistettä 0,001 %

Puhdistettua vettä loput

Reaktioajan jälkeen liuokseen jääneen peroksidin pitoisuuden todettiin olevan pienempi kuin 500 ppm määrättynä kaliumdi-kromaatti (KjC^O^) -kokeella, joka on selostettu julkaisussa Gasset, A.R. et ai., "Hydrogen Peroxide Sterilization of Hydrophilic Contact Lenses", Arch. Opthalmol.. 93: 412-415,

June 1975. Niinpä 3 %:sen H202~liuoksen neutralointiaika 1,1 S:sella natriumpyruvaattiliuoksella suoritettuna, liuosten ollessa sekoitettuna tilavuussuhteessa 1:10, on ilmeisesti lyhyempi kuin 5 min.

i3 77575

Esimerkki 5

Seuraava esimerkki osoittaa natriumpyruvaattiliuoksen vaarattomuuden silmäkudoksen suhteen. Neutralointiliuoksen koostumus on sama kuin esimerkissä 1.

Neutralointiliuoksen ärsytyksen vertaus suolaliuoksen ärsy-tyskykyyn suoritettiin kaniinien silmissä. Neutralointiliuos-ta tiputettiin tunneittain 8 tunnin aikana kuuden kaniinin oikeanpuoleisiin silmiin. Suolaliuosta tiputettiin samanaikaisesti kaniinien vasemmanpuoleisiin silmiin. Kunkin kaniinin kumpaakin silmää tutkittiin ajoittain 7 2 tunnin havaintoa ikänä sekä paljain silmin että raxolampun avulla.

Mitään sidekalvoa, värikalvon tai sarveiskalvon ärsytystä ei havaittu missään silmässä tutkimuksen aikana. Tämä akuut-tinen monialtisteinen vaarattomuustutkimus osoittaa, ettei neutralointiliuos ärsytä kaniinin silmäkudosta.

Esimerkki 6 Tämä esimerkki osoittaa desinfiointi/neutralointi-systeemin vaarattomuuden käytettynä pehmeiden piilolinssien yhteydessä. Natriumpyruvaattiliuoksella on sama koostumus kuin esimerkissä 1.

Kolmen kuusi kaniinia käsittävän ryhmän kunkin kaniinin oi-keaan silmään asetettiin pehmeä Permalens -piilolinssi 1 tunnin ajaksi. Ryhmän I linssit oli liotettu 3 %:sessa I^C^-liuoksessa, ryhmän II linssien ollessa liotettu neutra-lointiliuoksessa ja ryhmän III linssien ollessa liotettu ensin I^Oj-liuoksessa ja sen jälkeen neutralointiliuoksessa. Kaikkia linssejä liotettiin 10 minuutin ajan kyseisessä liuoksessa. Linssien poiston jälkeen molempia silmiä tutkittiin paljain silmin ja rakolampulla jaksottaisesti 72 tunnin havaintoaikänä.

Ryhmän I kaniinien linssillä varustettujen silmien paljain silmin suoritetut tarkastelut osoittivat lievää tai kohtuul 14 77575 lista sidekalvon ärsytystä, värikalvon ärsytystä sekä lievää tai kohtuullista sarveiskalvon samentumista kaikissa kaniineissa. Näiden ärsytysten merkit pysyivat kautta koko tutkimuksen ilman merkittävää muutosta paitsi sidekalvon ärsytyksen tapauksessa. 24 tunnin kohdalla sidekalvopöhö ja märkävuoto olivat vähentyneet, mutta kohtuullisesta pahaan ulottuvaa punotusta havaittiin. 72 tunnin kohdalla ei kuitenkaan enää todettu lainkaan sidekalvopöhöä eikä märkävuotoa ja punotus oli vähentynyt lieväksi tai kohtuulliseksi.

Ryhmän I kaniinien linssillä varustettujen silmien rakolamp-pututkimukset osoittivat, että sidekalvon, vilkkukalvon ja kovakalvo/reunuskalvon kudoksen suonet olivat kohtalaisesti laajentuneet. Lisäksi kaikissa kaniineissa esiintyi kohtalainen sarveiskalvon samentuminen yhdessä värjääntyrnisen ja värikalvon suonien kyllästymisen kanssa. Nämä merkit pysyivät samoina kautta koko tutkimuksen ilman merkittävää muutosta paitsi vilkkukalvon suhteen. 72 tunnin kohdalla kaikissa kaniineissa esiintyi vain lievää vilkkukalvon ärsytystä.

Ryhmien II ja III kaniinien linssillä varustettujen silmien paljain silmin ja rakolampulla suoritetut tutkimukset eivät osoittaneet mitään merkkejä silmien ärsyyntymisestä tutkimuksen aikana.

Linssittömien silmien paljain silmin ja rakolampulla suoritetut tutkimukset eivät osoittaneet missään ryhmässä mitään huomattavia merkkejä ärsyyntymisestä tutkimuksen aikana.

Tästä esimerkistä ilmenee, että mitä tahansa tyyppiä olevia piilolinssejä (pehmeitä, kovia tai kaasua läpäiseviä linssejä) voidaan turvallisesti käyttää silmässä sen jälkeen, kun ne on käsitelty tällä desinfiointi/neutralointi-systee-millä.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu pääasiallisesti vetyperoksidin ja palorypälehapon suolojen, erikoisesti natrium-pyruvaatin vesiliuosten käytön yhteydessä, on selvää, että is 77575 tämä keksintö käsittää myös tällaisten pyruvaattiyhdisteiden ja vetyperoksidia tuottavien yhdisteiden käytön kiinteässä muodossa. Välineistö voi esimerkiksi käsittää sopivan määrän liuotinta, parhaiten puhdistettua vettä sisältävän astian, niin suuren määrän vetyperoksidia tuottavaa kiinteää yhdistettä, että se liuotettuna liuottimeen riittää aikaansaamaan tehokkaan sterilointiliuoksen, seka sellaisen määrän pyruvaat-tia, joka riittää hajottamaan ja neutraloimaan kaiken vetyperoksidin, joka on jäänyt jäljelle käsitellyn esineen steriloinnin jälkeen.

Niinpä on selvää, että tämä keksintö voidaan toteuttaa muissakin erityisissä muodoissa poikkeamatta sen ajatuksesta ja olennaisista tunnusomaisista piirteistä.

Claims

1· Menetelmä elävän kudoksen kanssa kosketuksiin tule vien pintojen steriloimiseksi, jossa menetelmässä pinta saatetaan yhteyteen sellaisen vesipitoisen väliaineen kanssa, joka sisältää steriloivan määrän vetyperoksidia tai sellaisen liuoksen kanssa, joka sisältää vetyperoksidia tuottavaa yhdistettä, tunnettu siitä, että sen jälkeen pinta saatetaan yhteyteen palorypälehapon tai sen vesiliukoisen suolan sellaisen määrän kanssa, joka toimii tuhoten jäljelle jääneen vetyperoksidin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palorypälehappo tai sen suola on steriilissä vesiliuoksessa .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiliukoinen suola on natriumpyruvaatti ja sitä käytetään pitoisuutena 0,5-5 paino-% natriumpyruvaattia.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinta steriloidaan saattamalla se yhteyteen vesipitoisen liuoksen kanssa, joka sisältää 1-5 paino-% vetyperoksidia, perustuen liuoksen kokonaistilavuuteen.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetyperoksidia sisältävä vesipitoinen väliaine on vetyperoksidin 3-paino-%snen liuos ja steriili, vesipitoinen natriumpyruvaatin liuos sisältää 5-50 mg natriumpyruvaattia millilitrassa.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sitä käytetään hydrofiilis-ten piilolinssien steriloimiseen. il i7 77575

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se suoritetaan desinfiointikotelossa ja natrium-pyruvaatin määrä määritetään seuraan kaavan mukaisesti: mg/ml natriumpyruvaattia = A x B x C x 0,323 D missä A = linssin paino (g) B = linssin hydratoituminen (%) C = H^O^tn prosentti D = desinfiointikotelon tilavuus (ml).

8. Sterilointisysteemi sellaisten esineiden ja laitteiden dekontaminoimiseksi, jotka joutuvat kosketuksiin elävän kudoksen kanssa, tunnettu siitä, että se käsittää a) vetyperoksidin vesipitoisen, steriloivan liuoksen ja b) neutroloivan, steriilin, vesipitoisen liuoksen, joka sisältää riittävän määrän palorypälehappoa tai sen vesiliukoista suolaa, joka toimii neutralisoiden sterilointiliuoksen sisältämän vetyperoksidin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sterilointisyseemi, tunnettu siitä, että neutralointiliuos sisältää 0,5-5 paino-% natriumpyruvaattia tai ekvivalentin määrän happoa tai toisen vesiliukoisen suolan.

10. Sterilointivälineistö elävän kudoksen kanssa kosketuksiin joutuvia esineitä varten, tunnettu siitä, että se käsittää a) astian, joka sisältää riittävän määrän vetyperoksidia muodostavaa yhdistettä, joka on tehokas, kun se on liuotettu valittuun vesitilavuuteen, jolloin saadaan aikaan steriloin-tiliuos käsiteltävän esineen steriloimiseksi, ja b) astian, joka sisältää riittävän määrän vesiliukoista palorypälehapon suolaa, joka toimii hajottaen kaiken jäljelle jääneen vetyperoksidin, joka esiintyy sterilointiliuoksessa steriloinnin päättymisen jälkeen. ie 7 7 5 7 5

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sterilointivälineistö, tunnettu siitä, että vetyperoksidia tuottava yhdiste on valittu seuraavasta ryhmästä: peroksidit, perkarbonaatit, per-sulfaatit, perfosfaatit, peroksihapot, alkyyliperoksidit, asyyliperoksidit, peroksiesterit ja perboraatit.