FI76773C - Foerfarande foer elektrolytisk behandling av skadliga komponenter, saosom cyanid innehaollande avloppsvatten och vid foerfarandet anvaendbar anordning. - Google Patents

Description

1 76773

Menetelmä vahingollisia komponentteja, kuten syanidia sisältävän jäteveden elektrolyyttiseksi käsittelemiseksi ja menetelmässä käytettävä laitteisto - Förfarande för elektrolytisk behandling av skadliga komponenter, säsom eyanid innehällande avloppsvatten och vid förfarandet användbar anordning

Keksintö kohdistuu mentelmään syanidipitoisen jäteveden elektrolyyttiseksi käsittelemiseksi, jolla menetelmällä on patenttivaatimuksen 1 johdannossa esitetyt piirteet.

5 Keksintö kohdistuu myös laitteistoon keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi.

Vanhastaan on tunnettua käsitellä eri metallin käsittelyprosesseissa, esim. metallikappaleiden galvanointiprosesseissa synty-10 viä syanidiyhdisteitä sisältäviä jätevesiä, kuten metallikappaleiden pesuvesiä lisäämällä niihin klooria tai natriumhypokloriittia, joka hajottaa jätevedessä olevan syanidi-metalli-kompleksin vaarattomaksi saostumaksi ja harmittomiksi kaasuiksi, hiilidioksidiksi ja typeksi. Kloorin ja hypokloriitin kä-15 sittely on kuitenkin hankalaa ja varsinkin kaasumaisen kloorin käsittelyyn sisältyy myös vaaratekijöitä. Eräs vaihtoehto on ollut johtaa jätevesi suuriin altaisiin, joissa syanidin on annettu hajota auringonvalon vaikutuksesta. Tämä hajoaminen vie paljon aikaa, ja lisäksi jäteveden varastointi suurissa määris-20 sä vie huomattavasti tilaa ja muodostaa osaltaan riskitekijän eri teollisuuslaitoksissa.

Hypokloriittia käytetään myös muiden jätevedessä olevien vahingollisten aineiden, kuten eri orgaanisten yhdisteiden hapetuk-25 seen, sekä haitallisten bakteerien tuhoamiseen. Menetelmän haitat ovat Selman kuin edellä mainitut.

Vanhastaan on tunnettua myös käsitellä syanidipitoisia jätevesiä elektrolyyttisesti siten, että syanidi hajotetaan jäteve-30 teen lisättävän natriumkloridin elektrolyysissä syntyvän 2 76773 natriumhypokloriitin avulla. Tämäntyyppiset menetelmät on esitetty esim. US-patenttijulkaisussa 4 029 557, DE-hakemusjulkaisussa 2 331 189 ja GB-patenttijulkaisussa 1 433 858. Kaikille menetelmille on ominaista se, että suola joko lisätään jäteve-5 teen suoraan, minkä jälkeen syanidipitoinen jätevesi kierrätetään elektrolyysilaitteen kautta, tai elektrolyysi suoritetaan puhtaaseen suolaveteen erillisessä laitteistossa, minkä jälkeen klooria sisältävä vesi johdetaan pintakäsitellyn metallin pesualtaaseen syanidin hajottamiseksi.

10

Syanidin hajotus elektrolyysin avulla voidaan esittää seuraavasti: natriumkloridin elektrolyysissä syntyy natriumhypo- 15 kloriittia seuraavan, yksinkertaistetun kokonais- reaktion mukaisesti:

NaCl + H20 -► NaOCl + H2 20 - natriumhypokloriitti hapettaa jäteveden syanidi-me talli-kompleksin seuraavasti: 5NaOCl + 2MCN + H20 5NaCl + 2MOH + 2C02 + N2 25 Edellä esitetyn menetelmän etuna on se, että syanidia hajottavat aineet voidaan muodostaa käsittelypaikalla elektrolyyttisesti.

Edellä esitetyillä menetelmillä on kuitenkin useita epäkohtia.

30 Koska jätevesimäärät ovat suuria, joudutaan suolaa lisäämään niihin huomattavia määriä, jotta saataisiin aikaan riittävän suuri konsentraatio ja vastaavasti hypoklooriittikonsentraatio tehokkaan hapetuksen aikaansaamiseksi. Koska tavoitteena tulee kuitenkin olla syanidin mahdollisimman täydellinen poistaminen 35 jätevesistä, tavoitteena tulisi olla mahdollisimman korkea syanidia hajottavien aineiden konsentraatio syanidin hajotuslait-teistossa.

3 76773

Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan aikaan ratkaiseva parannus edellä esitetyissä epäkohdissa. Tämän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

5 Johtamalla kloridia sisältävä liuos hypokloriittilaitteiston elektrodien väliselle alueelle erillään jätevedestä saadaan aikaan elektrodien väliin korkea hapettavien aineiden kon-sentraatio, ja syanidin hajotusta voidaan täten tehostaa johtamalla hajotuslaitteeseen tulevat jätevedet tähän korkean 10 konsentraation alueelle. Vastaavasti saadaan aikaan muiden haitallisten aineiden tehokas hajoaminen ja bakteerien tuhoutuminen saman periaatteen mukaisesti.

Epäitsenäisissä vaatimuksissa on esitetty muita edullisia 15 keksinnön toteutustapoja. Kloridia sisältävä liuos voidaan yksinkertaisesti johtaa levymäisten elektrodien väliin elektrodilevyt lävistävien reikien kautta. Käytettäessä väkevää, esim. kyllästettyä natriumkloridiliuosta saadaan levyjen väliin erityisen korkea konsentraatio pienilläkin 20 natriumkloridiliuoksen virtausmäärillä.

Laitteistolle keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi on pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkkiosassa. Järjestämällä jäteveden johto ja klo-25 ridia sisältävän liuoksen johto elektrodien väliselle reaktio-alueelle saadaan aikaan edellä mainittu hypokloriittilaitteiston edullinen toiminta. Muissa epäitsenäisissä vaatimuksissa on esitetty keksinnön mukaisen laitteiston muita edullisia toteutustapoja. Elektrodilevyt voidaan läpäistä rei'illä, joiden 30 kautta kloridia sisältävä liuos johdetaan elektrodien takapuolella olevasta välisäiliöstä elektrodilevyjen väliselle reaktioalueelle, ja reiät ovat edullisesti tasavälein koko elektrodilevyn alueella. Elektrodit voidaan järjestää jäteve-sisäiliöön tai -kaivoon pystysuoraan asentoon, jolloin kloridia 35 sisältävä liuos voidaan johtaa painovoiman avulla elektrodien takapinnoilla oleviin välisäiliöihin.

4 76773

Keksintöä on seuraavassa selostettu lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää jätevesikaivoon asennettua keksinnön mukaista 5 laitteistoa sivukuvantona, kuva 2 esittää kuvan 1 laitteistoa leikattuna linjaa A-A pitkin, 10 kuva 3 esittää keksinnön mukaisen laitteiston elektrodilevyä etukuvantona ja kuva 4 esittää kuvan 3 levyä sivukuvantona.

15 Seuraavassa esitetään keksinnön mukainen laitteisto käyttäen esimerkkinä sen sovellutusta syanidipitoisen jäteveden käsittelyyn.

Kuvassa 1 on esitetty keksinnön mukainen elektrolyyttinen 20 syanidin hajotuslaitteisto 1 asennettuna jätevesikaivoon 2. Kaivoon johdetaan jätevettä putkesta 3 ja ulosvirtaus tapahtuu ylivirtausputken 4 kautta. Varsinainen elektrolyysilaitteisto käsittää kaksi pystysuorassa asennossa olevaa, kaivossa olevaan jäteveteen 8 upotettua metallilevyä 5 ja 6, joista edellinen 25 toimii anodina ja jälkimmäinen katodina. Metallilevyt ovat suoria ja vakioetäisyydellä d toisistaan muodostaen väliinsä reak-tioalueen 7. Sähkökytkennät eristyksineen voidaan järjestää elektrolyysilaitteistoissa yleisesti käytetyillä tavoilla eikä niitä ole tässä kuvattu sen tarkemmin.

30

Kummankin elektrodilevyn taakse on muodostettu jätevedestä eristetyt samanlaiset välisäiliöt 5' ja 6', jotka ovat muodoltaan taskumaisia ja joiden yksi seinämä muodostuu elektrodilevyn takapinnasta ja muut seinämät on eristetty kaivossa olevas-35 ta jätevedestä 8 muoviseinämien 9 avulla. Välisäiliöt 5' ja 6’ ovat yhteydessä elektrodien väliselle reaktioalueelle 7 levyt läpäisevien reikien 10 kautta.

il 5 76773

Elektrolyysissä käytettävä kloridia sisältävä liuos, edullisimmin natriumkloridin vesiliuos, johdetaan suolavesisäiliöstä 11 putkia 12 pitkin välisäiliöiden 9 yläosaan. Koska säiliö 11 on korkeammalla kuin liuoksen 8 pinta, se valuu painovoiman vaiku-5 tuksesta johtoja 12 pitkin välisäiliöihin 5' ja 6' ja sieltä edelleen reikien 10 kautta levyjen väliselle reaktioalueelle 7. Tällä alueella tapahtuu elektrolyysin vaikutuksesta kloridi-ionin muuntuminen klooriksi ja edelleen hypokloriitti-ioniksi, joka hapettaa syanidi-ionit. Myös muita klorideja, kuten ka-10 liuin- ja magnesiumkloridin vesiliuoksia tai niiden seoksia voidaan käyttää liuoksena, josta tässä hakemuksessa käytetään nimitystä suolavesi.

Tässä hakemuksessa määritelmällä elektrodi tarkoitetaan elek-15 trolysoituvassa liuoksessa upoksissa olevaa elektrodirakennel-man osaa, jonka vaikutuksesta reaktiot liuoksessa tapahtuvat.

Tehokkaan syanidin hajotuksen aikaansaamiseksi on kaivoon tuleva johto 3 asetettu siten, että syanidipitoinen jätevesi kul-20 keutuu ensiksi elektrodien väliselle alueelle 7 kaivoon virratessaan, minkä toteuttamiseksi johdon 3 tuloaukko on suoraan levyjen välisen alueen 7 yläpuolella, kuten kuvista 1 ja 2 käy ilmi. Tällä saadaan aikaan se, että jätevesi tullessaan kaivoon joutuu ensimmäiseksi aluelle, jossa hypokloriittikonsentraatio 25 on suurimmillaan. Tällöin on mahdollista saada aikaan täydellinen syanidin hajoaminen sopivilla konsentraatioarvoilla. Vastaavasti myös suolavesi tullessaan kaivoon joutuu ensiksi reaktioalueelle 7 ennen sen laimenemista muualla kaivossa olevaan jäteveteen 8, jolloin levyjen väliin muodostuu korkea suolakon-30 sentraatio ja vastaavasti korkea hypokloriittikonsentraatio reaktion seurauksena, mikä edistää syanidin hajoamista. Johtamalla suolavesi elektrodilevyjen takapinnalla olevien välisäiliöiden 5' ja 6' kautta, saadaan aikaan myös levyjen jäähtyminen viileän suolaveden ansiosta, mikä edistää elektrolyysin te-35 hoa. Edellä mainitulla menetelmällä ja laitteistolla on mahdollista saavuttaa hyvin alhainen syaniditaso jätevedessä, jolloin jätevettä on mahdollista johtaa viemäriverkostoon.

6 76773

Levyjen välisellä reaktioalueella 7 syntyvä, reaktiossa syanidin kanssa jäljelle jäänyt hypokloriitti leviää muualle kaivoon kuvan 2 nuolien esittämällä tavalla, jolloin kaivossa olevassa jätevedessä 8 on olemassa aina tietty hypokloriittikonsentraa-5 tio. Tämän konsentraation avulla voidaan tasata kaivoon tulevan jäteveden syanidipitoisuudessa esiintyviä vaihteluja, esim. silloin, kun syanidipitoisuus on niin suuri, että hajoaminen ei tapahdu alueella 7, vaan myös syanidia leviää kaivossa olevaan jäteveteen 8. Tällöin lopun syanidin hajoaminen tapahtuu kai-10 vossa olevan hypokloriitin vaikutuksesta. Hypokloriittipitoi-suutta kaivossa voidaan säätää sopivalle tasolle, esim. 700-1000 ppm, seuraamalla sen pitoisuutta sopivalla elektrodilla ja säätämällä sen mukaisesti suolaveden virtausnopeutta, mikä voidaan myös automatisoida.

15

Kuvissa 3 ja 4 on esitetty eräs esimerkki laitteistossa käytettävien elektrolyysilevyjen rakenteesta. Levyt voivat olla sopivaa yleisesti elektrolyysissä käytettävää metallimateriaalia, kuten esim. rautaa. Levyt voidaan myös päällystää sopivilla 20 pinnoitteilla. Kuvissa esitettyjen levyjen korkeus on 100 cm, leveys 12,5 cm ja paksuus 5 mm. Kummassakin levyssä on neljätoista halkaisijaltaan 4 mm:n suuruista reikää 10 tasajaolla siten, että reiät ovat koko levyn pituudelta kahdessa symmetrisesti levyn pituuskeskiviivan suhteen kulkevassa linjassa, jot-25 ka ovat 4,5 cm:n etäisyydellä toisistaan (etäisyys a) ja 4 cm:n etäisyydellä (b) levyn reunoista ja mainituissa vierekkäisissä linjoissa reiät ovat siirtyneet 6,5 cm (etäisyys c) aina vierekkäisen linjan reikiin nähden sijaiten täten samassa linjassa 13 cm:n välimatkoin. Levyn reunoilla on lisäksi reiät 13, jois-30 ta levy kiinnitetään sopivilla kiinnityselimillä kehykseen 14, joka on esitetty kuvassa 4. Kehyksen 14 avulla voidaan levyn takapuolelle muodostaa edellä mainitut välisäiliöt 5', 6' kiinnittämällä sopiva muovimateriaali, kuten PVC-kalvo levyn reunoihin ja kehykseen, jolloin levyn takapinnalle muodostuu muus-35 ta liuoksesta eristetty tila, johon suolavesi johdetaan. Tämän tilan yläosa voidaan jättää avoimeksi suolaveden johtamiseksi tilaan tai siihen voidaan järjestää sopivat yhteet tämän toteuttamiseksi.

7 76773

Edellä esitetyllä reikien 10 asettelulla on mahdollista saada aikaan suolaveden tasainen leviäminen elektrodien väliselle alueelle 7 sen valuessa painovoiman vaikutuksesta laitteistoon säiliöstä 11 sekä erittäin edullinen virtauskuvio, jolloin le-5 vyjen koko reaktioon osallistuva pinta tulee käytetyksi hyväksi. Reikiä on luonnollisesti mahdollista asettaa muunkinlaisel-la jaolla, esim. useampiin linjoihin ja tiheämmällä jaolla ja myöskin eri halkaisijaa käyttäen, aina halutun virtausnopeuden ja virtauskuvion mukaan. Suurennettaessa reikien halkaisijaa 10 ja/tai lukumäärää tulee myös suolavesivirtaus suuremmaksi, minkä johdosta on edullista asettaa levyt kauemmaksi toisistaan, jotta konsentraatiot levyjen välisellä alueella pysyisivät halutuissa arvoissa. Eräs mahdollisuus on muodostaa reiät ainoastaan levyn alaosaan, jolloin suolavesi nousee levyjen vä-15 lisellä alueella 7 ylöspäin täyttäen sopivasti koko reaktio-alueen. Myös levyjen koko voi vaihdella, joskin edellä esitetty pitkänomainen suorakulmainen muoto on helppo toteuttaa sekä valmistuksen että asennuksen kannalta.

20 On olemassa monia vaihtoehtoja elektrodilevyjen asentamiseksi kaivoon. Levyt voidaan asentaa niitä varten järjestettyyn telineeseen tai esim. sopivan kokoisen muoviputken kappaleen sisälle, joka puolestaan voidaan kiinnittää kaivon kiinteisiin rakenteisiin. Levyjen välinen etäisyys d on kuvissa 3 ja 4 esite-25 tyssä tapauksessa edullisesti 3-5 cm, mutta myös pienempää tai suurempaa etäisyyttä, esim. 6-8 cm voidaan käyttää. Levyjen asennus voidaan luonnollisesti järjestää siten, että niiden etäisyyttä toisistaan voidaan vaihdella joko reaktion aikana tai laitteiston ollessa poissa käytöstä aina halutun toiminta-30 tehon mukaisesti.

Eri prosessiparametrejä voidaan vaihdella alan ammattimiehelle selvällä tavalla. Käytettävän suolaliuoksen väkevyyttä voidaan vaihdella, esim. siten, että käytettäessä väkevää suolaliuosta, 35 esim. kyllästettyä suolaliuosta, saadaan levyjen väliselle alueelle 7 riittävän korkea konsentraatio, vaikka liuoksen virtausnopeus ei olisikaan suuri. Suolaliuoksen virtaus voidaan 8 76773 järjestää joko painovoiman avulla, jolloin sitä voidaan säätää venttiilillä, jota kuvassa 1 on merkitty viitenumerolla 15, tai virtaus voidaan järjestää myös pumpulla, jolloin säiliön 11 ei tarvitse välttämättä sijaita kaivon 2 yläpuolella. Säiliö 11 5 voidaan täyttää esim. kylläisellä suolaliuoksella siten, että säiliön pohjalla on aina kiinteää suolaa, jolloin suolaliuoksen konsentraatio pysyy aina samana.

Sopiva elektrolyysivirta esimerkissä esitettyjen levyjen ta-10 pauksessa on välillä 150-300 A, jolloin saavutetaan riittävä virrantiheys.

Esimerkissä esitetty laitteisto on sopivimmin jatkuvatoiminen, jolloin syanidipitoista jätevettä johdetaan jatkuvasti putkesta 15 3 ja suolaliuosta putkista 12, ja jätevesi poistuu ylivirtaus-putkesta 4. Keksinnön mukaista laitteistoa on mahdollista käyttää myös muualla kuin kaivossa, se voidaan esim. sijoittaa mihinkä tahansa säiliöön, johon johdetaan syanidipitoista jätevettä. Levyjen sijoitus pystysuoraan asentoon on edullinen, 20 koska tällöin jäteveden ja suolaliuoksen virtaukset voidaan järjestää yksinkertaisella tavalla. Levyt on kuitenkin mahdollista järjestää myös vaakasuoraan asentoon, jolloin ne voidaan asettaa esim. putkilinjaan, jossa syanidin hajotus halutaan tapahtuvan, jolloin putkessa virtaava syanidipitoinen vesi virtaa 25 reaktioalueen kautta mainittujen levyjen välistä. Tällöin sekä jäteveden että suolaveden virtausmäärä voidaan järjestää halutuksi pumpuilla, säätöventtiileillä ja muilla alan ammattimie-hille selvillä säätötavoilla. Elektrolyysissä sekä muissa reaktioissa syntyvät kaasut voidaan johtaa pois säiliöstä tai vast-30 aavasta siihen liitettyjen putkien avulla.

Tarpeen mukaan voidaan laitteistossa käyttää myös useampia elektrodipareja, jolloin esim. kuvan 3 ja 4 mukaisia levyjä voidaan kytkeä kaivoon, säiliöön tai vastaavaan useampia rin-35 nakkain, tai elektrodilevyjä voidaan kytkeä myös sarjaan esim. siten, että ensimmäisestä kaivosta, säiliöstä tai vastaavasta tuleva jätevesi johdetaan esim. pumppaamalla vielä toisen 9 76773 elektrodiparin ja mahdollisesti vielä sitä seuraavien parien väliin, millä tavalla varmistetaan täydellinen syanidin hajoaminen jätevedessä.

5 Eräs syanidinhajotuslaitteiston lisäetu on se, että jäteveden pH-arvo nousee käsittelyn aikana, mikä on hyödyllistä, jos jätevesi alkuaan on hyvin hapanta eikä sitä tämänkään takia voi päästää viemäriverkostoon.

10 Keksintöön voidaan soveltaa yleisesti tunnettuja säätö- ja au-tomaatiomahdollisuuksia. Kaivossa, säiliössä tai vastaavassa voi olla esim. veden hypokloriittikonsentraatiota ja pH-arvoa mittaavat elektrodit, joiden avulla eri prosessiparametrejä voidaan muuttaa. Esimerkiksi pH:ta voidaan säätää lisäkemikaa-15 lien, kuten suolahappoliuoksen avulla halutulle alueelle, joka sekä reaktion että pois johdettavan jäteveden laadun kannalta on edullisimmin välillä 7.0-8.0.

Keksinnössä käytettävän laitteiston osien sijoitus ja muoto voi 20 vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Elektrodilevyt voivat esim. olla muodoltaan muunkinlaisia kuin suoria, esim. ne voivat olla taivutettuja kaarevaan muotoon tai myöskin aaltomuodossa. Eräs mahdollisuus on se, että elektrodit muodostavat kaksi sisäkkäin asetettua samankeskistä putkea, joiden vaipat 25 muodostavat edellä mainitun levymäisen elektrodimateriaalin, jolloin suolaliuos voidaan johtaa putkien väliselle rengasmaiselle reaktioalueelle ainakin sisemmän putken sisäosan muodostaman välisäiliön ja sisempään putkeen muodostettujen reikien kautta.

30

Keksinnön mukaista laitteistoa voidaan käyttää myöskin kaivossa, säiliössä tai vastaavassa jo olemassa olevan syanidin hajotukseen, jolloin kaivoon ei johdeta uutta jätevettä.

10 76773

Keksintö soveltuu erityisesti pintakäsiteltyjen metallikappa-leiden syanidipitoisten pesuvesien puhdistamiseen, mutta sitä voidaan soveltaa myös väkevämpien liuosten puhdistamiseen laimentamalla hajotuslaitteistoon johdettava jätevesi sopivaan vä-5 kevyyteen. Samoin keksintö soveltuu myös muita vahingollisia komponentteja sisältävän jäteveden käsittelyyn. Eri teollisuuslaitosten ja muiden laitosten, kuten sairaaloiden tuottamat jätteet sekä eri yhdyskuntajätteet sisältävät orgaanisia aineita sekä haitallisia bakteereja, jotka voidaan tehdä harmitto-10 maksi em. laitteiston synnyttämän hypokloriitin avulla. Keksintöä voidaan käyttää joko eri laitosten yhteydessä niiden synnyttämän jäteveden käsittelyyn tai laitoksissa, joissa jäteveden käsittelyä suoritetaan kootusti, kuten jätevedenpuhdistamoissa ja ongelmajätelaitoksissa. Keksinnöllä saadaan aikaan 15 lisäksi jäteveden pH:n nousu, mistä on hyötyä monissa tapauksissa.

Il

Claims (9)

1. Menetelmä vahingollisia komponentteja, kuten syanidia sisältävän jäteveden elektrolyyttiseksi käsittelemiseksi, jossa menetelmässä vahingolliset komponentit hajotetaan ja/tai tehdään vaarattomiksi jäteveteen lisättävän kloridin, kuten nat- 5 riumkloridin elektrolyysissä syntyvän hypokloriitin avulla, tunnettu siitä, että jätevesi johdetaan jätevesisäili-össä tai vastaavassa (2) olevien levymäisestä materiaalista muodostettujen elektrodien (5, 6) toisiaan kohti olevien elek-trolyysipintojen väliselle reaktioalueelle (7) ja kloridi lisä-10 tään jäteveteen johtamalla kloridia sisältävä liuos, kuten nat-riumkloridiliuos jätevedestä erillään mainitulle elektrodilevy-jen väliselle reaktioalueelle (7).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 15 siitä, että kloridia sisältävä liuos johdetaan elektrodin (5, 6. takapuolelle ja sieltä elektrodin (5, 6) etupuolelle elek trodien väliselle alueelle (7) elektrodin levymateriaalin lävistävien reikien (10) kautta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytettävä kloridia sisältävä liuos on kyllästetty suolaliuos, esim. kyllästetty natriumkloridi-liuos. .· 25

4. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suo rittamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää jätevesisäiliön tai vastaavan (2), johon jätevesi (8) j ohdetaan, 30. jätevesisäiliössä levymateriaalista muodostetut kaksi elektrodia (5, 6), joiden elektrolyysipinnat ovat toisiaan kohti ja sopivimmin vakioetäisyydellä (d) toisistaan muodostaen väliinsä reaktioalueen (7), johdon tai vastaavan (3) jäteveden (8) johtamiseksi 35 elektrodien (5, 6) väliselle reaktioalueelle (7), 12 76773 johdon tai vastaavan (12) kloridia sisältävän liuoksen johtamiseksi erillään jätevedestä elektrodien (5, 6) väliselle reaktioalueelle (7).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että elektrodit (5, 6) ovat vakioetäisyydellä (d) toisistaan olevia suoria levyjä.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laitteisto, tun-10 n e t t u siitä, että ainakin toisessa elektrodissa (5, 6) on levymateriaalin lävistävät reiät (10) kloridia sisältävän liuoksen johtamiseksi levyn takapuolelta levyjen väliselle alueelle (7).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että reiät (10) on muodostettu tasavälein koko elektrodin (5, 6) elektrolyysipinnalle.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laitteisto, tun- 20. e t t u siitä, että elektrodin (5, 6) takapuolelle on muodostettu jätevedestä (8) seinämillä (9) eristetty välisäiliö (51, 6'), jonka yksi seinämä on yhteydessä elektrodin läpäiseviin reikiin (10) muodostuen edullisimmin elektrodin (5, 6) le-vymateriaalista ja johon liittyy johto (11) kloridia sisältävän 25 liuoksen johtamiseksi välisäiliön (5', 6') kautta reikiin (10).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että elektrodit (5, 6) ovat pystysuorassa asennossa olevia, jätevesisäiliöön, kaivoon tai vastaavaan (2) 30 upotettuja metallilevyjä. 1 Il Patenttivaatimusten 8 ja 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kloridia sisältävä liuos on järjes tetty virtaamaan välisäiliöön (5', 6') johdon (11) kautta pai- 35 novoiman vaikutuksesta. 13 76773