FI88017C - Foerfarande och apparatur foer elektrolytisk behandling av vaetskor, i synnerhet avfallsvatten - Google Patents

Description

8801 7

Menetelmä ja laitteisto nesteiden, erityisesti jäteveden elektrolyyttiseksi käsittelemiseksi Tämä keksintö kohdistuu menetelmään nesteiden elektro-5 lyyttiseksi käsittelemiseksi, jossa menetelmässä elektrolyysissä reagoivia aineita sisältävää nestettä, kuten jätevettä, joka sisältää vedestä erotettavia kiintoaineita tai nestettä ja/tai hajotettavia tai harmittomaksi tehtäviä aineita, johdetaan kahden 10 varauksiltaan vastakkaisen levymäisen elektrodin välistä, joiden työpinnat ovat toisiaan vastapäätä ja jotka muodostavat reaktioalueen väliinsä, jolloin väliainetta johdetaan reaktioalueelle erillään käsiteltävästä nesteestä. Keksintö kohdistuu myös laitteistoon 15 tämän menetelmän toteuttamiseksi.

On laajalti tunnettua käyttää elektrolyysiä erilaisten jätevesien käsittelyyn, jotka sisältävät kiinteitä tai nestemäisiä epäpuhtauksia suspensiossa, emulsiossa 20 tai liuenneessa muodossa, jolloin epäpuhtaudet erote taan vedestä erillisenä faasina elektrolyysin avulla tuotettujen kemikaalien ja/tai elektrolyyttisesti tuotettujen kaasukuplien aikaansaaman flotaation avulla. Eri jätteet, kuten eri selluloosa- ja paperi-25 teollisuuden suspensiot, öljyemulsiot ja kunnalliset jätevedet voidaan saattaa tällaiseen käsittelyyn, ja näitä prosesseja on laajasti kuvattu patenttikirjalli-suudessa, esim. US-patentissa 3 505 188 ja CH-patentis-sa 425 655.

30 Jätevesi sisältää usein myös haitallisia liuenneita aineita, jotka tulee tehdä vaarattomiksi hajottamalla nämä aineet. Tämä voidaan suorittaa elektrolyysissä tuottamalla happea ja/tai klooria, jotka hapettavat 35 vedessä olevaa orgaanista materiaalia. Yksi tällainen aine on syanidi, jota on eri teollisista prosesseista, kuten metallin galvanoinnista ja kulta- ja hopeamalmien 88017 2 jalostuksesta peräisin olevissa jätevesissä. Perinteisesti syanidin hajottamiseen käytetty tekniikka käsittää NaCl:n lisäyksen syanidia sisältävään jäteveteen ja veden johtamisen sen jälkeen elektrolyyttisen 5 kennon kautta, jossa suolasta syntyy klooria ja lipeää, jotka reagoivat metalli-syanidi-yhdisteen kanssa tuottaen vaarattomia sakkoja ja C02:ta ja N2:ta. Toinen vaihtoehto on johtaa puhdasta elektrolyyttiä, joka sisältää NaClra, elektrolyyttisen kennon läpi ja 10 johtaa se tämän jälkeen säiliöön, joka sisältää syanidijätettä, minkä jälkeen tapahtuu hajoaminen. Näitä menetelmiä on kuvattu mm. US-patentissa 4 029 557, GB-patentissa 1 433 858 ja DE-patenttihake-muksessa 2 331 189.

15

Yksi ongelma elektrolyyttisissä puhdistusprosesseissa on se, että elektrodi levyjen pintoja ei käytetä hyväksi optimaalisesti. Virtauksessa elektrodien välissä syntyy kummankin elektrodin läheisyyteen diffuusioker-20 ros, mikä tekee reagoivien aineiden diffuusion työpin- nalle ja tuotteiden diffuusion sieltä pois vaikeaksi. Lisäksi elektrolyysin tuottamat kaasut pienentävät elektrodien työpintaa ja ne täytyy täten nopeasti poistaa pinnalta. Jätevesien luonteesta johtuen 25 työpintojen likaantuminen sakkautuvien epäpuhtauksien johdosta on myös huomattava ongelma.

Näitä epäkohtia on yritetty poistaa sekoittamalla liuosta ennen kuin se johdetaan levyjen väliseen 30 kanavaan. Kuitenkaan olosuhteita elektrodilevyjen välissä ei voida riittävästi hallita tällä menettelyllä, erityisesti silloin, kun levyjen väliset väylät ovat pitkiä ja kapeita, mikä on edullista rakenteellisen yksinkertaisuuden ja sähkövirran 35 tehokkuuden kannalta.

Julkaisussa DE-2 922 275 on esitetty menetelmä, jossa suolavettä johdetaan kahden elektrodin väliselle 8801 7 3 reaktioalueelle huokoisen anodin läpi, joka on sintrat-tua metallia. Suolavesi siirtyy reaktioalueelle tihkumalla elektrodin läpi eikä saa aikaan tarvittavaa sekoittumista.

5 Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitetyt epäkohdat ja saada aikaan menetelmä ja laite, jonka avulla olosuhteita elektrodien välissä hallitaan sillä tavoin, että elektrodipintojen työaluetta voidaan 10 käyttää tehokkaasti. Keksintö auttaa poistamaan diffuusiokerrokset, kaasukerrokset ja sakkautuneet kerrokset elektrodien pinnoilta, jotka kerrokset muutoin pyrkivät vähentämään prosessin kokonaistehokkuutta .

15

Keksinnön eräs toinen tavoite on saada aikaan käytännön järjestely reagoivien aineiden johtamiseksi elektrodien väliselle reaktioalueelle, mitä järjestelyä voidaan käyttää esim. syanidin elektrolyyttisessä hajottamises-20 sa.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keksinnön mukaisessa menetelmässä väliainetta johdetaan reaktioalueelle suihkumaisena virtauksena, jonka suunta poikkeaa 25 elektrodien työpintojen suunnasta. Tällä järjestelyllä väliaineen virtaus saa aikaan turbulenssin, joka edistää komponenttien parempaa sekoittumista reaktio-alueella ja näin ollen parantaa komponenttien välisten eri reaktioiden nopeutta ja samalla edistää sellaisten 30 kerrosten poistumista, mitkä saattaisivat vähentää pinnoilla tapahtuvien elektrolyyttisten reaktioiden nopeutta. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan väliainetta johdetaan ainakin toisen elektrodin takapuolelta elektrodilevyyn lävistettyjen reikien — 35 kautta. Käyttämällä tätä menetelmää keksintö voidaan toteuttaa käytännössä hyvin yksinkertaisella tavalla.

4 8801 7

Lisäksi keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti väliaine on nestettä, joka sisältää siihen liuenneita, reaktioalueella tapahtuviin reaktioihin osallistuvia komponentteja. Kun tätä menetelmää 5 käytetään, keksintöä voidaan samanaikaisesti käyttää erityisten reagoivien aineiden annosteluun reaktio-alueelle. Siinä tapauksessa, että väliaine on elektrolyyttejä sisältävää liuosta, voidaan lisätä nesteen sähköistä johtavuutta, mikäli se ei ole riittävän 10 korkea. Saman periaatteen mukaisesti voidaan annostella natriumkloridia reaktioalueelle syanidin elektrolyyttiseksi hapettamiseksi.

Keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan laitteistolla, 15 jossa elimet väliaineen johtamiseksi reaktioalueelle erillään käsiteltävästä nesteestä on suunnattu siten, että ne saavat aikaan suihkumaisen virtauksen, jonka suunta poikkeaa elektrodien työpintojen suunnasta ja joka saa aikaan sekoitusta edistävän turbulenssin 20 reaktioalueella.

·.·. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan ainakin toinen laitteiston elektrodilevy käsittää siihen lävistettyjä reikiä väliaineen johtamiseksi elektrodilevyjen takaa 25 reaktioalueelle. Tämän kaltaisella laitteistolla voi olla hyvin yksinkertainen rakenne. Esimerkiksi lävistetyn elektrodilevyn taakse laitteistossa voidaan järjestää välisäiliö väliainetta varten.

30 Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva l esittää keksinnön mukaista laitteistoa poikkileikkauksena, kuva 2 esittää kuvan 1 laitteistoa perspektiivis sä, ·:: 35 5 88017 kuva 3 esittää toista keksinnön mukaista elektro-dilevyä etukuvantona, kuva 4 esittää yhtä mahdollista elektrodilevyjen järjestelyä leikkauskuvantona ja 5 kuva 5 esittää kiinteisiin säiliöihin käytettävää keksinnön suoritusmuotoa.

Kuten kuvissa 1 ja 2 on esitetty, laitteisto 10 käsittää vaakasuoran putkenmuotoisen rungon 6, johon on sijoitettu kaksi pitkänomaista elektrodilevyä 1 ja 2, 10 jotka sijaitsevat rungon aksiaalisuunnassa ja toimivat vastaavasti anodina ja katodina. Elektrodilevyt ovat vakioetäisyydellä D toisistaan ja niiden pystysuorat työpinnat la rajaavat väliinsä reaktioalueen 3, missä elektrolyyttiset reaktiot ja elektrolyyttisiin 15 ten tuotteiden aikaansaamat jälkireaktiot tapahtuvat.

ψΪΆ’ W Putkenmuotoinen runko 6 on tehty sähköisesti johta- mattomasta materiaalista, kuten muovista, ja elektro-.·;· dilevyt on sijoitettu rungon 6 sisäseinämässä 6a ak siaalisuunnassa sijaitsevien urien 8 väliin, jolloin ;;; 20 elektrodilevyjen reunat menevät uriin. On selvää, et- tä elektrodilevyt voidaan kiinnittää runkoon muilla '·' ’ sopivilla tavoilla. Runko 6 voi olla myös sähköisesti johtavaa, jossa tapauksessa levyjen ja rungon väliin täytyy sijoittaa johtamatonta materiaalia.

25 Reaktioalue 3 on jaettu kahteen osastoon johtamatonta materiaalia olevalla poikittaisella levyllä 9, joka sijaitsee levyjen 1 ja 2 välissä kohtisuorassa työ-• pintoihin la ja 2a. Levy 9 voidaan kiinnittää levyi hin 1 ja 2 esim. elektrodien takaa vietyjen pulttien 6 38017 avulla. Jätevesi johdetaan laitteistoon sisäänmeno-putkesta 11 ja se kulkee vaakasuorassa putken 6 ak-siaalisuunnassa pitkin elektrodilevyjen 1 ja 2, poikittaisen levyn 9 ja putken 6 sisäpinnan 6a rajaamaa 5 ylempää reaktioaluetta 3, kunnes se saavuttaa putken 6 pään, jonka sulkee takapäätylevy 12. Poikittaislevy 9 ulottuu aksiaalisuunnassa lähelle päätylevyä 12 ja se jättää tilan jäteveden virtaamista varten alas alemmalle reaktioalueelle 3 levyn 12 ja poikittaisle-10 vyn 9 takareunan välisestä väylästä. Tällä alemmalla reaktioalueella jätevesi virtaa takaisin putken etu-päätä kohti ja se johdetaan pois ulosmenoputkesta, joka on sijoitettu etupäätylevyyn, joka on kiinnitetty putken 6 etupäätyyn. Ulosmenovirtaus tapahtuu nuo-15 Ien F ilmaisemassa suunnassa. Laitteiston sisäosan havainnollistamiseksi etupäätylevyä ei ole esitetty kuvassa 2.

Keksinnön mukaisesti elektrodilevyt 1 ja 2 käsittävät reiät 5, jotka on muodostettu lävistämällä levymate-·': 20 riaali. Kummankin elektrodilevyn takapuolella, sen työpintaan nähden vastakkaisella puolella on tila 7, jota rajoittaa elektrodin takapinta Ib tai 2b ja putken 6a sisäseinämä. Reiät 5 muodostavat kanavan tästä tilasta 7 reaktioalueelle 3. Kuvien 1 ja 2 esittämäs-25 sä suoritusmuodossa reiät on järjestetty aksiaalisuunnassa kahteen riviin kummassakin elektrodilevyssä niin, että ylempi reikärivi muodostaa kanavan ylemmälle reaktioalueelle 3 ja alempi reikärivi muodostaa kanavan alemmalle reaktioalueelle 3.

30 Laitteiston käytön aikana väliainetta johdetaan ti-loihin 7 sisäänmenoputkien 13 kautta, jotka on viety ; putken seinämiin läpi putken 6 molemmilta puolin.

7 38017

Tilat 7 toimivat välisäiliöinä tai -tankkeina väliaineelle ja väliaine virtaa reikien 5 kautta jätevettä sisältävälle reaktioalueelle 3 aikaansaaden täten turbulenssia ja aiheuttaen sekoitusta putken aksiaa-5 lisuunnassa virtaavaan jäteveteen. Reikien 5 halkaisija on riittävän pieni verrattuna elektrodilevyn paksuuteen, jotta väliaine virtaa sopivassa paineessa suihkuna 4 alueelle 3 aiheuttaen tehokasta sekoitusta, ja samalla se huuhtoo vastapäistä elektrodin pin-10 taa. Reiän halkaisijan suhde levyn paksuuteen tulisi olla vähemmän kuin 1.0, jotta syntyisi väliaineen suihkumainen virtaus.

Kuva 3 esittää elektrodilevyä 1, joka on sijoitettu kuvan 2 runkoon 6. Vastakkaisella levyllä 2 on saman-15 lainen rakenne. Levy on tasomainen, pitkänomainen ja suorakulmion muotoinen levy, jonka leveys on 12,5 cm, pituus 1 m ja paksuus 5 mm. Levy käsittää pyöreitä reikiä 5, jotka on lävistetty siihen kahteen yhdensuuntaiseen riviin siten, että kumpikin rivi käsittää : ' : 20 seitsemän tasaisesti 13 cm vakiovälein jaettua rei- kää. Kummankin rivin etäisyys viereisestä ylemmästä tai vastaavasti alemmasta reunasta on 4 cm. Reikien halkaisija on 2 mm. Kuvien 1 ja 2 laitteistossa levyt on sijoitettu 6 cm päähän toisistaan.

‘ * 25 Kuva 4 elektrodilevyistä jäteveden virtauksen pää suunnan suuntaisena leikkauskuvantona esittää vaihtoehtoisen mahdollisuuden järjestää reiät keksinnön mukaisesti. Tässä suoritusmuodossa vain toinen le-· vyistä on varustettu rei1 in 5. Lisäksi reikien pi- : : : 30 tuusakselit ovat terävässä kulmassa elektrodilevyn | tyÖpintaan nähden päinvastoin kuin reiät kuvien 1-3 !.. suoritusmuodossa, missä reikien akselit ovat suorassa 8 38017 kulmassa levyn pinnan kanssa. Kuvan 4 reikien pituus-akselit ovat vinossa jäteveden virtaussuuntaan (nuoli F) virtausvastuksen minimoimiseksi. Kuitenkin riittävä sekoitus reaktioalueella saadaan aikaan myös tällä 5 järjestelyllä. Kulma kuvassa 4 on n. 60°, mutta sitä voidaan muunnella riippuen jäteveden virtausnopeudesta ja levyjen 1 ja 2 välisestä etäisyydestä.

Kuvassa 5 on esitetty keksinnön suoritusmuoto, jota voidaan käyttää jätevesien olemassa olevissa säi-10 liöissä, erityisesti syanidijätteiden säiliöissä. Pitkänomaiset elektrodilevyt 1 ja 2 on järjestetty pystysuoraan 3-8 cm etäisyydelle toisistaan. Syanidi-jäte syötetään putkesta 11 ja se putoaa säiliöön levyjen 1 ja 2 väliselle reaktioalueelle 3. Samalla 15 NaCl-liuosta syötetään tankista 14 putkien 13 kautta kummankin elektrodin takana olevaan välisäiliöön 7. Nämä säiliöt 7 voivat olla esim. muodostetut muovimateriaalista, joka on kiinnitetty elektrodilevyjen 1 ja 2 reunoihin. Väliaine virtaa reaktioalueelle rei-20 kien 5 kautta, jotka on järjestetty levyihin kuvan 3 esittämällä tavalla. Väliaine virtaa säiliöstä 14 säiliöihin 7 painovoiman vaikutuksesta ja virtausta ;; voidaan säädellä venttiilillä 15. Sisääntuleva jäte hajoaa nopeasti elektrodilevyjen välissä ja jäljelle ' 25 jäänyt syanidi hajoaa sen levitessä elektrolyysituot- teiden kanssa muihin säiliönosiin. Kirkas poisvirtaus johdetaan pois ylivirtausputkesta 16.

Keksinnöllä on myös muita etuja kuin edellä kuvatut. Kun väliainetta johdetaan elektrodilevyjen taakse 30 välisäiliöön, levyn takapinnan kanssa kontaktissa oleva väliaine jäähdyttää tehokkaasti levyä, joka . saattaa ylikuumentua elektrolyysin aikana. Kaasumai set elektrolyysin tuottamat kuplat kulkeutuvat hyvin 9 88017 pois jäteveden virtauksen mukana, ja kaasujen, nesteiden ja kiintoaineiden erotus voi tapahtua sen jälkeen, kun käsitelty jätevesi on kulkenut kuvien 1 ja 2 laitteiston kautta. Jätevesi ja väliaine voidaan 5 johtaa millä tahansa sopivilla elimillä laitteistoon, esim. pumppujen ja/tai painovoiman avulla. Kun väliaine sisältää reagoivia aineita, jotka ottavat osaa reaktioihin reaktioalueella 3, väliaineen virtausta voidaan samalla käyttää reaktioiden nopeuden säätämi-10 seen tällä alueella. Tämä voidaan tehdä muuttamalla väliaineen tilavuusvirtausta ja/tai reagoivien aineiden konsentraatiota siinä.

Vaikka väliaineen tilavuusvirtausta muutetaan prosessin aikana, väliaineen virtauksella reaktioalueelle 15 on hyvä sekoitusteho. Kun kuvien 1 ja 2 esittämät muodot ja mittasuhteet omaavassa laitteistossa väliaineen kokonaistilavuusvirtaus on esim. 100 1/h, voidaan yksinkertaisella laskutoimituksella päätellä, että väliaineen nopeus sen purkautuessa reikien läpi ; _· 20 on n. 15 cm/s. Väliaine purkautuu tällöin rei'istä ‘..I suihkuna, jonka poikkileikkaus on 2 mm reiän suun ' # kohdalla, ja sen poikkileikkaus suurenee sen virra- tessa kauemmaksi levystä ja sen nopeus pienenee. Tämä suihku aiheuttaa samalla materiaalin hyvän sekoittu-· 25 misen reaktioaluella ja se huuhtoo elektrodilevyn v.: vastapäistä työpintaa. Tehokkuuden parantamiseksi on kannattavaa sijoittaa levy niin, että kukin reikä kussakin levyssä on vastapäätä vastakkaisessa levyssä olevaa reikien välistä aluetta väliaineen yhtenäisen 30 jakaantumisen aikaansaamiseksi. Jäteveden tilavuus- _· . virtausarvossa 1000 1/h, virtauksen nopeus reaktio- alueella 3 kuvien 1 ja 2 laitteistossa on n. 7,5 cm/s. On kannattavaa pitää jäteveden virtauksen no-’ ^ peus väliaineen virtauksen nopeuden alapuolella, 10 8801 7 jotta väliaineen sekoitusvaikutus on riittävä. Jos kuvien 1 ja 2 laitteistossa väliaineen kokonaisti-lavuusvirtaus on enemmän kuin 2,5% jäteveden vastaavasta arvosta, yllämainittu suhde voidaan pitää yllä.

5 Tämän tilavuusvirtaussuhteen optimiarvo on välillä 5-10%.

Samasta syystä levyjen välinen etäisyys D tulisi pitää kohtuullisen pienenä, jotta saavutettaisiin edellä kuvatut suotuisat tulokset. Yleensä etäisyyden tu-10 lisi olla välillä 3-8 cm.

Jotta estettäisiin jäteveden virtaus elektrodilevyjen taakse, reikien kokonaispinta-ala tulee olla suhteellisen pieni, jotta elektrodilevyjen taakse saataisiin riittävä väliaineen paine. Reikien kokonaispinta-alan 15 suhde elektrodilevyjen pinta-alaan on 0,03% kuvien 1 ja 2 laitteistossa. Jotta väliaineen virtausmäärä pysyisi kohtuullisella tasolla edullisen väliaineen virtauksen aikaansaamiseksi, tämän arvon ei tulisi ylittää 2%.

20 Keksintö on erityisen sopiva reagoivien aineiden joh-;· tamiseksi reaktioalueelle, jotka aineet ottavat osaa syanidin hapettavaan elektrolyyttiseen hajotukseen. Kuten edellä viitatuissa useassa julkaisussa on kuvattu, kloridi-ionit lisätään perinteisesti veteen 25 ennen elektrolyysiä. Kun kloridi-ionit johdetaan jätevedestä erillään reaktioalueelle, voidaan saada aikaan hyvin korkea hapettavien aineiden konsentraatio tällä alueella käyttämällä esim. kyllästettyä NaCl-liuosta. Tällä tavalla voidaan käyttää syanidijättei-30 tä, joilla on suhteellisen suuri syanidipitoisuus.

n 38017

Keksintöä voidaan muunnella monella tavalla riippuen halutusta tehosta. Reikien sijoittelua ja muotoa voidaan muunnella optimaalisen tuloksen aikaansaamiseksi. Väliaine, jota johdetaan reaktioalueelle, voi 5 olla koostumukseltaan erilainen. Se voi sisältää flokkuloivia aineita, aineita pH:n säätöön jne. Väliaineella voi olla myös sama koostumus kuin käsiteltävällä jätevedellä, jossa tapauksessa se pikemminkin toimii sekoittavana ja huuhtelevana aineena. Yksin-10 kertaisen käsittelyn takia väliaine on sopivimmin nestettä, mutta se voi myös sisältää siihen liuonnei-ta kaasuja ja se voi olla myös kokonaan kaasumainen tai höyrymäinen.

On selvää, että keksinnön mukaiseen menetelmään ja 15 laitteistoon voidaan liittää alan ammattimiehen tuntemaa instrumentointia ja automaatiotekniikkaa. Tämä instrumentointi voi käsittää antureita, jotka seuraa-vat eri aineiden konsentraatiota ja jotka on yhdistetty laitteisiin, jotka säätävät prosessimuuttujia, * ·'; 20 kuten käsiteltävän jäteveden ja väliaineen tilavuus- virtausta. Sähköiset liitännät elektrodeihin ovat myös alalla yleisesti tunnettuja, ja tämän vuoksi ne .··. on esitetty vain kaavamaisesti kuvissa.

P m * 1 , Elektrodit voidaan tehdä mistä tahansa sopivasta ’·*·" 25 elektrodimateriaalista prosessista riippuen. Tällai sia materiaaleja ovat esim. rauta, ruostumaton teräs, nikkelillä päällystetty teräs, platinalla päällystetty titaani, flokkulointiprosesseissa käytetyt liuke-: nevat anodit jne.

.* ! 30 Levymäisillä elektrodeilla voi olla myös muita muoto- ja kuin tasomainen suora muoto. Elektrodit voivat 12 3801 7 esim. olla kaarevia. Yksi vaihtoehto on järjestää ko-aksiaalisesti kaksi elektrodia, jotka ovat sylinterin muotoisia, toinen toisen sisään. Tässä tapauksessa kahden elektrodin välinen rengasmainen tila muodostaa 5 reaktioalueen ja väliaine voidaan johtaa sisemmän elektrodin sisäpuolella olevan pyöreän tilan kautta ja tässä elektrodissa olevien reikien läpi.

Vaikka keksinnön suurin kiinnostavuus on sen soveltamisessa jäteveden käsittelyyn, jotka usein käsittävät 10 epäpuhtauksia, jotka tekevät elektrolyyttisen käsit telyn vaikeaksi, sitä voidaan käyttää myös muiden nesteiden elektrolyyttiseen käsittelyyn, missä päätarkoitus on tuottaa elektrolyyttisesti aineita, esim. prosesseissa, joissa natriumkloridiliuoksesta 15 valmistetaan natriumkloraattia.

Seuraava esimerkki havainnollistaa kuvien 1 ja 2 laitteistolla suoritettua koetta.

· Esimerkki Jätevettä sinkkigalvanointikylvystä, jossa oli 6,7 20 g/1 syanidia, johdettiin kahden sarjaan liitetyn ·_ laitteiston kautta, joilla oli kuvien 1 ja 2 mitta suhteet. Jätteen tilavuusvirtaus oli 1000 1/h. 2,8% NaCl-liuosta johdettiin molempien laitteistojen väli-säiliöihin jatkuvana virtauksena kokonaisvirtauksen 25 ollessa 150 1/h. Käytetty virta ja jännite oli 150A/4V. Järjestelmän ulostulopäästä purkautuneessa poisvirtauksessa tapahtui erottuminen kirkkaaseen supernatanttiin ja sinkkiä sisältävään saostumaan. Supernatantin syanidipitoisuus oli 1,8 g/1. Tässä 30 kokeessa käytettiin rautalevystä tehtyjä elektrodeja.

Claims (12)

13 38017

1. Menetelmä nesteiden elektrolyyttiseksi käsittelemiseksi , jossa menetelmässä elektrolyysissä reagoivia 5 aineita sisältävää nestettä, kuten jätevettä, joka sisältää vedestä erotettavia kiintoaineita tai nestettä ja/tai hajotettavia tai harmittomaksi tehtäviä aineita, johdetaan kahden varauksiltaan vastakkaisen levymäisen elektrodin (1, 2) välistä, joiden työpinnat (la, 2a) 10 ovat toisiaan vastapäätä ja jotka muodostavat reaktio-alueen (3) väliinsä, jolloin väliainetta (4) johdetaan reaktioalueelle (3) erillään käsiteltävästä nesteestä, tunnettu siitä, että väliainetta (4) johdetaan reaktio-alueelle (3) suihkumaisena virtauksena, jonka suunta 15 poikkeaa elektrodien (1, 2) työpintojen (la, 2a) suunnasta ja joka saa aikaan sekoitusta edistävän turbulenssin reaktioalueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että väliainetta (4) johdetaan ainakin toisen elektrodin (1, 2) takaa elektrodilevyyn (1, 2) lävis-: tettyjen reikien (5) kautta. :* 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että prosessin ohjaamiseksi väliaine . on nestettä, joka sisältää siihen liuenneita, reaktio- , alueella (3) tapahtuviin reaktioihin osallistuvia komponentteja.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väliaine on liuosta, joka sisältää elektro-: deilla tapahtuviin elektrolyyttisiin reaktioihin osallistuvia elektrolyyttejä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väliaine (4) sisältää hapettavia aineita elektrolyyttisesti tuottavia komponentteja, kuten 3 801 7 14 kloridi-ioneja, jolloin väliaine on sopivimmin liuennutta natriumkloridia sisältävän liuoksen muodossa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu 5 siitä, että menetelmällä käsitellään syanidia sisältävää jätevettä, jolloin väliainetta (4) käytetään kloridi-ionien annostelemiseksi reaktioalueelle (3) , jossa ne osallistuvat syanidin elektrolyyttiseen hapettavaan hajottamiseen. 10

7. Laitteisto (10) elektrolyysissä reagoivia aineita sisältävien nesteiden, kuten jäteveden, joka sisältää vedestä erotettavia kiintoaineita tai nestettä ja/tai hajotettavia tai harmittomaksi tehtäviä aineita, 15 elektrolyyttiseksi käsittelemiseksi, laitteiston käsittäessä kaksi levymäistä elektrodia (l, 2), joiden varaukset ovat vastakkaiset ja joiden työpinnat (la, 2a) ovat toisiaan vastapäätä ja jotka muodostavat väliinsä reaktioalueen (3) elektrodien välistä johdet-20 tavaa nestettä varten, jolloin laitteistossa on elimet (5) väliaineen (4) johtamiseksi reaktioalueelle (3) erillään käsiteltävästä nesteestä, tunnettu siitä, - että elimet (5) on suunnattu reaktioalueelle siten, että ne saavat aikaan suihkumaisen virtauksen, jonka 25 suunta poikkeaa elektrodien (1, 2) työpintojen (la, 2a) suunnasta ja joka saa aikaan sekoitusta edistävän turbulenssin reaktioalueella (3).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu 30 siitä, että ainakin toinen elektrodilevy (1, 2) käsittää siihen lävistettyjä reikiä (5) väliaineen (4) johtamiseksi elektrodilevyn (1, 2) takaa reaktio-alueelle (3) .

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että elektrodit ovat tasomaisia levyjä (1, 2), jotka on sijoitettu vakioetäisyydelle (D) toisistaan. 15 38017

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että elektrodilevyn (1, 2) takapuoliseen tilaan on muodostettu välisäiliö (7) tai vastaava väliainetta varten. 5

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että elektrodit on sijoitettu koteloon (6), jossa lävistetyn elektrodilevyn (1, 2) takapinnan (Ib, 2b) ja kotelon (6) sisäseinämän (6a) välinen 10 tila toimii reaktioalueelle (3) johdettavan väliaineen (4) välisäiliönä (7). 1 · » I

16 G 8 017