FI76670C

FI76670C - Med vatten utspaedbara traekonserveringsvaetskor.

Info

Publication number: FI76670C
Application number: FI845068A
Authority: FI
Inventors: Dyck Paul Constant Martin Van; Theo Frans Maria Corn Ligtvoet; Leemput Leo Jan Jozef Van
Original assignee: Janssen Pharmaceutica Nv
Priority date: 1983-12-21
Filing date: 1984-12-20
Publication date: 1988-12-12
Also published as: RO91095B; KR900001326B1; EP0148526A1; IL73874A0; GR82476B; RU1787106C; BR8406572A; PL251087A2; IL73874A; JPH0620729B2; NO845143L; AR244501A1; FI845068L; OA07906A; DD235846A5; BG46158A3; AU3694284A; NZ210572A; PH20543A; CA1228701A

Description

1 76670

Vesilaimenteisia puunsuojanesteitä

Koska on toivottavaa suojata puuta mikro-organismien aiheuttamalta lahoamiselta, on esitetty monia yhdisteitä, 5 joilla on mikrobinvastaisia ominaisuuksia, hyödyllisinä puunsuoja-aineina.

Puuna pidetään esimerkiksi puutuotteita, kuten rakennus-puutavaraa, sahatavaraa, ratapölkkyjä, puhelinpylväitä, aitoja, puukatteita, punontateoksia, vaneria, lastulevyä, vohve-10 lilevyjä, leikkauslevyjä, puusepän puutavaraa, siltoja tai puutuotteita, joita yleisesti käytetään talonrakennuksessa.

Puu, joka on suojattu värjäytymiseltä ja lahoamiselta, on tarkoitettu suojattavaksi homehtumiseita, lahoamiselta, niiden hyödyllisten mekaanisten ominaisuuksien, kuten murto-15 lujuuden, iskunkestävyyden ja leikkauslujuuden, häviämiseltä tai niiden optisten tai muiden hyödyllisten ominaisuuksien vähenemiseltä kuten hajun, värjäytyrnisen, täplien muodostumisen ja lahoamisen esiintymiseltä, joita aiheuttavat seuraavat mikro-organismit: Aspergillus-lajit, Penicillium-lajit, Aureo-20 basidium pullulans, Sclerophoma pityophilla, Verticillium- lajit, Alternaria-lajit, Rhizopus-lajit, Mucor-lajit, Paecilo-myces-lajit, Saccharomyces-lajit, Trichoderma-viride, Chaeto-mium globosum, Stachybotrys atra, Myrothecium verrucaria, Oospora laetis sekä muut värjäävät ja puunlahottajasienet.

25 Erityistä painoa olisi pantava hyvälle aktiivisuudelle homeita ja värjääviä sieniä vastaan, kuten Aspergillus niger’ia, Penicillium funiculosum'ia, Trichoderma viride'ä, Alternaria alternata'a vastaan, lahottaja- ja pehmeälahosieniä, kuten Chaetomium globosum'ia, Trychophyton mentagrophytes'iä, 30 Coliolus versicolor1 ia, Coniophora cerebella'a, Poria monticola'a Merulius (Serpula) lacymans'ia ja Lenzites trabea'a, vastaan sekä hiivoja, kuten Candida albicans'ia ja Saccharomyces-lajeja vastaan.

Puun suojaamiseksi lahoamiselta sitä käsitellään valmis-35 teillä, jotka sisältävät yhtä tai useampaa puunsuoja-ainetta.

2 76670 Tällainen käsittely annetaan monilla eri menetelmillä, kuten esimerkiksi käsittelemällä puuta suljetuissa paine- tai tyhjö-systeemeissä, lämpö- tai kastosysteemeissä jne., tai suurella joukolla erilaisia ulkopuolisia puun rakennekäsittelyjä, esim.

5 sivelemällä, kastamalla, suihkuttamalla tai liuottamalla puuta valmisteen kanssa, joka sisältää puunsuoja-ainetta.

Kun aikaisemmin käytettiin epäorgaanisia yhdisteitä puunsuoja-aineina, ovat nykyään edulliset aineet orgaanisia yhdisteitä, kuten esimerkiksi atsoleita, joit a on kuvattu 10 EP-patentissa nro 38 109. Orgaanisesta luonteesta johtuen näillä yhdisteillä on pikemminkin lipofiilejä ominaisuuksia, joista on seurauksena hyvä liukoisuus orgaanisiin väliaineisiin ja usein riittämätön liukoisuus vesipitoisiin väliaineisiin. Niinmuodoin näitä orgaanisia aineita tavallisesti yhdiste-15 tään orgaanisiin valmisteisiin niiden levittämiseksi puuhun.

Näillä orgaanisilla valmistemuodoilla on kuitenkin joitakin vähemmän edullisia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi niiden kalleus yhdistettynä epäedullisiin vaikutuksiin ympäristölle ja levittäjän turvallisuudelle ja terveydelle. Sen-20 tähden on viime aikoina kehitetty joukko orgaanisia nesteitä, jotka muodostavat emulsioita tai dispersioita vesipitoisten väliaineiden kanssa, kuten orgaaniset nesteet, joita on kuvattu US-patentissa nro 4 357 163. Kuitenkin näiden emulsioiden tai dispersioiden, jotka on muodostettu orgaanisen nesteen 25 sekoittamisen jälkeen vesiliukoisen väliaineen kanssa, tiedetään olevan arkoja joukolle tekijöitä, kuten esimerkiksi lämpötilan muutoksille, seoksen pH:n muutoksille ja/tai käytetyn veden kovuudelle, epäpuhtauksien läsnäololle puussa jne., mistä on seurauksena usein riittämätön fysikaalinen pysyvyys.

30 Lisäksi, koska valmisteeseen vaaditaan vaikuttavan aineen melko muuttumaton pitoisuus jatkuvan prosessin takaamiseksi suljetuissa paine- tai tyhjösysteemeissä tai lämpö- tai kas-tomenetelmissä, vaikuttaa puulta puuttuva suspension tai dispersion tasainen vastaanottokyky negatiivisesti näiden sus-35 pensioiden tai dispersioiden käyttökelpoisuuteen tällaisissa menetelmissä. Tällainen tasaisen vastaanottokyvyn puute ai- 3 76670 heuttaa vaikuttavan aineen alenevan tai lisääntyvän pitoisuuden jäljellejäävässä valmisteessa, mistä lopuksi on seurauksena valmisteen laimentuminen vastaavasti tai puunsuoja-aineen saostuminen.

5 Tämän keksinnön kohteena on orgaanisia puunsuojanes- teitä, joita voidaan laimentaa vallitsevasti vesipitoisilla väliaineilla, jolloin nämä nesteet sisältävät: i) 10-80 paino/paino-% 2-butoksietanolia tai butyyli-2-hydroksietikkahappoesteriä; 10 ii) 20-80 paino/paino-% liuennusainetta, joka on va littu ryhmästä, joka käsittää a) additiotuotteita, joissa on 1-60 moolia etyleeni-oksidia 1 moolin kanssa fenolia, joka on edelleen substi-tuoitu ainakin yhdellä C^.jg-alkyyliryhmällä; ja 15 b) additiotuotteita, joissa on 1-60 moolia etyleeni- oksidia 1 moolin kanssa risiiniöljyä, ja iii) 0,01-10 paino/paino-% yhtä atsolia, jolla on kaava r~5 20 (I) ch2-Ri tai sen happoadditiosuola, jossa kaavassa X on typpi tai CH-ryhmä ja on radikaali, jolla on kaava 25 —-Ar ^ \ -CH-Ar

tai R

jossa Z on ryhmä -CH2-CH2-, -CH2-CH2~CH2-, -CH(CH3)-CH(CH3)-30 tai -CH2-CH (alkyyli)-, jossa alkyyli on suoraketjuinen

tai haarautunut C-j^Q-alkyyliradikaali; Ar on fenyyli-ryh-mä, joka on valinnaisesti substituoitu 1-3 halogeenilla, C^.g-alkyyliradikaaleilla, C^.g-alkoksiradikaaleilla, syaani-, trifluorimetyyli- tai nitroryhmillä, tienyyli-, halo-35 geenitienyyli-, naftalenyyli- tai fluorenyyli-ryhmä; ja R

on C^.^Q-alkyyli» sykloalkyyli, sykloalkyyli-alempi alkyyli, 4 76670 alempi alkenyyli, aryyli-alempi alkyyli, aryylioksi-alempi alkyyli tai radikaali, jolla on kaava -0-Ro, jossa RQ on C^_2o~alkyyli, alempi alkenyyli, alempi alkynyyli tai aryyli-alempi alkyyli, jossa aryyliradikaali on fenyyli, nafta-5 lenyyli tai substituoitu fenyyli, jolloin tällä substituoi-dulla fenyylillä on 1-3 substituenttia, jotka on valittu ryhmästä halogeeni, syaani, nitro, fenyyli, alempi alkyyli tai alempi alkoksi, edellyttäen, että kun läsnä on useampi kuin yksi substituentti, ainoastaan yksi niistä voi olla 10 syaani, nitro tai fenyyli.

Näillä puunsuojanesteillä on se etu, että miltei sil-mänräpäyksellisesti muodostuu homogeenisisa liuoksia sekoittamalla näitä nesteitä vallitsevasti vesipitoisten väliaineiden kanssa. Lisäksi näillä liuoksilla on äärimmäisen 15 suurifysikaalinen pysyvyys, ei ainoastaan ympäristön lämpötilassa, ts. lämpötiloissa väliltä 15-35°C, vaan myös alennetuissa lämpötiloissa. Vesipitoisen liuoksen vieläpä usean kiteyttämissyklin jälkeen 0°C:een alapuolella ja sitä seu-raavan varastoinnin jälkeen ympäristön lämpötilassa, ei fy-20 sikaaliseen pysyvyyteen ole vaikutettu negatiivisesti.

Homogeenisissa liuoksissa yhdistyy myös hyvä puupinnan kostutus liuenneiden aineiden suureen tunkeutumisastee-seen puuhun, mistä on seurauksena puun odottamattoman suuri liuoksen vastaanotto ja niinmuodoin käsitellyn puun haluttu 25 suojaus.

Lisäksi, johtuen vesipitoisen liuoksen tasaisesta vastaanotosta ovat puunsuojanesteet ja syntyneet vesipitoiset liuokset erityisen käyttökelpoisia käsittelymenetelmissä, jotka vaativat mahdollisuuden yhtäjaksoiseen proses-30 siin, kuten esimerkiksi kyllästys- tai kastomenetelmät.

Aikaisemmin mainittujen etujen ohella näillä kohde-yhdistelmillä on myös se etu, että käsitellyn puun sama suoja saadaan pienemmillä määrillä aktiivista aineosaa, jonka puu ottaa vastaan, kun käytetään vesipitoisia liuok-35 siä, kuin käytettäessä liuotinpohjäisiä seoksia.

5 76670

Lisäksi puunsuojanesteillä muodostetuissa liuoksissa yhdistyvät edellä mainitut edut niiden kanssa, jotka ovat luonteenomaisia vallitsevasti vesipitoisille väliaineille, kuten esimerkiksi suhteellisen korkea leimahduspiste, vä-5 hentynyt myrkyllisyys, mistä on seurauksena edulliset vaikutukset ympäristölle ja levittäjän terveydelle ja turvallisuudelle, ärsytyksen puuttuminen jne.

Erityisen kiinnostavia tämän keksinnön mukaisia nesteitä ovat ne, jotka sisältävät komponenttina iii) ainetta, 10 jolla on kaava

(j-N

u-a) CH2-Ri 15 jossa X tarkoittaa samaa kuin edellä ja Rj on radikaali, jolla on kaava - r-- Ar' / -CH-Ar' ° } tai R.

20 jossa Z' on ryhmä -CH2~CH2-, -CH2-CH2-CH2-, -CH(CH3)-CH2~, -CH(c2h5)-ch2-, -ch(c3h7)-ch2-, -CH(CH3)-CH(CH3)- tai -CH(CH3)-CH(C2H^)-; Ar' on substituoimaton fenyyli tai 25 fenyyli, joka on substituoitu 1-3 halogeeniatomilla, edullisesti klooriatomilla, C3_g-alkyyli, C^_g-alkoksi, syaani tai nitro; ja R' on C-^_g-alkyyli tai C3_4~alkenyylioksi.

Erityisesti vielä kiinnostavampia keksinnön mukaisia nesteitä ovat ne, jotka sisältävät komponenttina iii) ai-30 netta, jolla on kaava m X JJ (I-b) ch2-r^ 35 jossa X tarkoittaa samaa kuin edellä ja RJ on radikaali, jolla on kaava 6 76670 -c*/Vcl,n ^-L.r3 r3GJ-L_ch3 R" '- 5 joissa R" on C1_4-alkyyli, C3_4-alempi alkenyylioksi, R-j on vety tai C3_3-alkyyli ja n on 1 tai 2.

Edullisia keksinnön mukaisia nesteitä ovat ne, jotka sisältävät 1-0.- (2,4-dikloorifenyyli) -1,3-dioksolan-2-yyli-10 metyyli7”lH-l,2,4-triatsolia, jota yleisesti nimitetään atsakonatsoliksi tai sen sopivaa happoadditiosuolaa.

Koska vaaditaan, että puunsuojaneste muodostaa homogeenisen liuoksen vallitsevasti vesipitoisen väliaineen kanssa, täytyy liuennusaineen liuottaa riittävästi vaikut-15 tavaa ainetta ja nesteen liuotinta vesipitoiseen väliaineeseen eikä saa vaikuttaa negatiivisesti vaikuttavan aineen liukoisuuteen liuottimeen.

Edullisimmat liuennusaineet valitaan ryhmästä, joka käsittää: 20 i) 1-60 moolin etyleenioksidia additio-tuotteita 1 moolin kanssa nonyylifenolia tai oktyylifenolia; ja ii) 1-60 moolin etyleenioksidia additio-tuotteita 1 moolin kanssa risiiniöljyä.

Nesteen orgaanisen liuottimen täytyy täyttää vaatimuk-25 set, että se liuottaa riittävästi vaikuttavaa aineosaa ja yhdistettynä liuennusaineen kanssa, on homogeenisesti sekoittuva vallitsevasti vesipitoisen väliaineen kanssa.

Edullisia liuottimia ovat 2-butoksietanoli ja butyy-li-2-hydroksietikkahappoesteri.

30 Tämän keksinnön valmisteissa voidaan kaavan (I) atso- leja käyttää myös yhdessä muiden yhdisteiden kanssa, joilla on hyödyllinen aktiivisuus, kuten biosidisten yhdisteiden, esim. mikrobinvastaisten aineiden, hyönteismyrkkyjen jne. kanssa.

7 76670

Mikrobinvastaisina aineina, joita voidaan käyttää yhdessä kaavan (I) atsolien kanssa, voidaan pitää tuotteita seuraavista ryhmistä:

Fenoli-johdannaisia, kuten 3,5-dikloorifenoli, 2,5-dikloo-5 rifenoli, 3,5-dibromifenoli, 2,5-dibromifenoli, 2,5-( tai 3,5)- dikloori-4-bromifenoli, 3,4,5-trikloorifenoli, kloorattuja hydrodifenyylieettereitä, kuten esimerkiksi 2-hydroksi-3,2',4'-triklooridifenyylieetteri, fenyylifenoli, 4-kloori-2-fenyylifenoli, 4-kloori-2-bentsyylifenoli, diklorofeeni, 10 heksaklorofeeni; aldehydejä, kuten formaldehydi, glutaarial-dehydi, salisyylialdehydi; alkoholeja, kuten fenoksietanoli; mikrobinvastaisesti aktiivisia karboksyylihappoja ja niiden johdannaisia, organometalli-yhdisteitä, kuten tributyylitina-yhdisteitä; jodi-yhdisteitä, kuten jodoforeja, jodonium-yhdis-15 teitä; mono-, di- ja polyamiineja, kuten dodekyyliamiini tai 1,10-di-(n-heptyyli)-1,10-diaminodekaani; kvaternaarisia am-monium-yhdisteitä, kuten bentsyyyli-dimetyylidodekyyliammonium-klorid, dimetyylidodekyyliammoniumkloridi, bentsyyli-di(2-hydroksietyyli)dodekyyliammoniumkloridi; sulfonium- ja fosfo-20 nium-yhdisteitä; merkapto-yhdisteitä sekä myös niiden alkali-maa-alkali- ja raskasmetallisuoloja, kuten 2-merkaptopyri-diini-N-oksidi ja sen natrium- ja sinkkisuola, 3-merkaptopy-ridatsiini-2-oksidi, 2-merkaptokinoksaliini-l-oksidi, 2-mer-kaptokinoksaliini-di-N-oksidi sekä myös näiden merkapto-yhdis-25 teiden symmetriset disulfidit; ureoita kuten tribromi- tai trikloorikarbanilidi, dikloori-trifluorimetyyli-difenyyliurea: tribromisalisyylianilidia; 2-bromi-2-nitro-l,3-dihydroksipro-paania; diklooribentsoksatsolonia; klooriheksidiiniä; iso-tia- ja bentsisotiatsoloni-johdannaisia.

30 Hyönteismyrkkyaineina, joita voidaan käyttää yhdessä kaavan (I) atsolien kanssa, voidaan pitää seuraavia tuoteryhmiä: hyönteismyrkyt, jotka ovat luonnosta peräisin, esim. nikotiini, rotenoni, pyretrum jne; kloridinoidut hiilivedyt, esim. lindaani, klordaani, endosulfaani jne.; orgaaniset 35 fosfori-yhdisteet, esim. diatsinoni, parationi, diklorvossi, dimetoaatti jne.; karbamaatit, esim. karbaryyli, aldikarb, 8 76670 propoksuuri jne.; biologiset hyönteismyrkyt, esim. tuotteet, jotka ovat peräisin basillista Bacillus thuringiensis; synteettiset pyretroidit, esim. permetriini, alletriini, sypermetriini, halotriini jne.

5 Lisäksi tämän keksinnön valmisteet voivat sisältää myös lisäaineita, jotka parantavat niiden käyttökelpoisuutta, kemiallista ja/tai fysikaalista pysyvyyttä sekä näiden valmisteiden samankaltaisia ominaisuuksia. Esimerkkejä tällaisista lisäaineista ovat luonnossa esiintyvät ja synteet-10 tiset hartsit, esim. puuhartsi, alkydihartsi, polyuretaani-hartsi jne., kuivausöljyt, esim. pellavansiemenöljy, oiti-kikaöljy, kalan öljy, standöljy jne., sikkatiivit (kuivat-timet) esim. naftenoaatit jne., stabiloimistuotteet, esim. UV-absorberit, hapettumisenestoaineet jne., pigmentit, va-15 hat, joilla on korkeat pehmenemispisteet yms.

Seuraavat esimerkit on tarkoitettu valaisemaan, mutta ei rajoittamaan, tämän keksinnön piiriä. Ellei toisin ole esitetty, on kaikki osat laskettu painosta.

Seruaavissa esimerkeissä Cemulsion NP 8® on tavara-20 merkki nonyylifenolien ja etyleenioksidin additiotuotteiden seokselle, jolloin keskimäärin 8 moolia etyleenioksidia on saatettu reagoimaan 1 moolin kanssa nonyylifenolia, ja Soprophor B® on tavaramerkki risiiniöljyn ja etyleenioksidin additiotuotteiden seokselle. Oktyylifenoli 8,5 on okt-25 yylifenolien ja etyleenioksidin additiotuotteiden seos, jossa keskimäärin 8,5 moolia etyleenioksidia on saatettu reagoimaan 1 moolin kanssa oktyylifenolia.

A. Orgaanisten väkevöitten valmistus

Esimerkki I

30 Valmistemuoto 1: 3,3 %, paino/paino, atsakonatsolia 1,8 %, paino/paino, lindaania 50 %, paino/paino, 2-butoksietanolia; ja

Cemulsol NP 8® lisätty 100 %:ksi.

Valmistus: 35 3,3 osaa atsakonatsolia ja 1,8 osaa lindaania lisät tiin annoksittain 50 osaan 2-butoksietanolia 50°C:ssa. Täydellisen liukenemisen jälkeen seos jäähdytettiin 25°C:een ja lisättiin 44,9 osaa Cemulsol NP 8®.

9 76670

Esimerkki II

Seuraten esimerkissä I kuvattua valmistusmenettelyä valmistettiin seuraavat valmistemuodot:

Vai.istemuoto 2: 5 %, paino/paino, atsakonatsolia 5 50 %, paino/paino, 2-butoksietanolia; ja

Cemulsolt NP 8R lisätty 100 %:ksi. Valmistemuoto 3: 1,8 %,paino/paino, atsakonatsolia 3 %,paino/paino, lindaania 56 %,paino/paino, Soprophor 0^7 ja 10 butyyli-2-hydroksietikkahappoesteriä lisätty 100 ml:ksi

Valmistemuoto 4: 5,0 %, paino/paino, atsakonatsolia 10 %, paino/paino, permetriiniä 20 %, paino/paino, butyyli-2-hydroksietikka-15 happoesteriä; ja _ 68.8 %, paino/paino, Soprophor 0^7

Valmistemuoto 5: 5,0 %, paino/paino, atsakonatsolia 10 %, paino/paino, karbosulfaania 20 %, paino/paino, butyyli-2-hydroksietikka- 20 happoesteriä ja

63.8 %, paino/paino, Cemulsol NP

Valmistemuoto 6: 5,0 %, paino/paino, atsakonatsolia

R

56 %, paino/paino, Soprophor B ; butyyli-2-hydroksietikkahappoa lisätty 25 100 ml:ksi.

Valmistemuoto 7: 5,7 %, paino/paino, atsakonatsolia 48,0 %, paino/paino, butyyli-2-hydroksietikka- esteriä; 44.3 %, paino/paino, Soprophol 0^7 ja 30 2 %, paino/paino, kolofoniumhartsia.

Valmistemuoto 8: 5,7 % , paino/paino, atsakonatsolia 48 %, paino/paino, butyyli-2-hydroksietikka- happoesteriä; 44.3 paino/paino, Soprophor B&i ja 35 2 %, paino/paino, kiviöljyhartsia.

ίο 7 6 6 70

Valmistemuoto 9: 5,7 %, paino/paino, atsakonatsolia 48 %, paino/paino, butyyli-2-hydroksietik-kahappoesteriä; 44,3%, paino/paino, Soprophor m j.

5 2 %, paino/paino, alkydihartsia 50W.

Valmistemuoto 10: 5,7 %, paino/paino, atsakonatsolia 45,0%, paino/paino, butyyli-2-hydroksietik-kahappoesteriä;

44,3%, paino/paino, Soprophor m u 10 5,0%, paino/paino, alkydihartsia 50W

Valmistemuoto 11: 5,7%, paino/paino, atsakonatsolia 40,0%, paino/paino,butyyli-2-hydroksietikka-happoesteriä; 44,3%, paino/paino, Soprophor m ja 15 10,0%, paino/paino, alkydihartsia 50Vi

Valmistemuoto 12: 5,0%, paino/paino, atsakonatsolia 1,2 paino/paino, etikkahappoa; 40,0 paino/paino, butyyli-2-hydroksietik-kahappoesteriä; 20 44,3 paino/paino, Soprophor $ ia 8,8 paino/paino, alkydihartsia 50W.

Valmistemuoto 13: 5 %, paino/paino, etakonatsolia (1-//2- (2,4-dikloorifenyyli)-4-etyyli-l,3- dioksolan-2-yyli7metyyli7-lH^l,2,4- 25 triatsoli) 50 %, paino/paino, butoksietanolia; ja 45 %, paino/paino, Cemulsol NP β.

Valmistemuoto 14: 10 %, paino/paino, etakonatsolia 20 %, paino/paino, oktyylifenyyliä 8,5; 30 2 %, paino/paino, etikkahappoa: 10 %, paino/paino, Polysolvan ja

R

58 %, paino/paino, Cemulsol NP 8 . Valmistemuoto 15: 5 %, paino/paino, etakonatsolia

56 %, paino/paino, Soprophor Ä ja 35 39 %, paino/paino, Polysolvan 0R

n 76670

Valmistusmuoto 16: 5,0 %, paino/paino, propikonatsolia (1 -CD·- (2,4-dikloorifenyyli) -4-propyyli-1,3-dioksolan-2-yyli7-metyyli7-lH-l,2,4-triatsoli) 5 40,7 %, paino/paino, butyyli-2-hydroksi- etikkahappoesteriä;

44,3 %, paino/paino, Soprophor BR; ja 10 %, paino/paino, alkydihartsia 50W

Edellä esitetyissä formulaatioissa 13-16 etakonatso-10 li tarkoittaa yhdistettä 1-/^2-(2,4-dikloorifenyyli)-4-etyyli-1, S-dioksolan^-yyliJinetyylj^-lH-l, 2,4-triatsoli, propikonatsoli puolestaan tarkoittaa yhdistettä 1-ΖΖ^-(2,4-dikloorifenyyli)-4-propyyli-l,3-dioksolan-2-yyli7metyyli7-1H-1,2,4-triatsoli, Polysolvan 0 on 2-hydroksietikkahapon 15 butyyliesterin kauppanimi, ja Alkydihartsi 50W on glyserii-nin ja ftaalihappoanhydridin kopolymeerin kauppanimi.

B. Valmistemuotojen fysikaalinen pysyvyys

Esimerkki III

100 osaa valmistemuotoa 1 varastoitiin 24 tunnin ajan 20 20°C:ssa ja sen jälkeen 24 tunnin ajan -7,5°C:ssa. Tätä va-rastointisykliä toistettiin 14 päivän ajan.

Vaikkakin jotkut valmistemuodoista kiteytyivät varastointi jakson aikana -7,5°C:ssa, homogenoitui seos aina täydellisesti varastoinnin aikana 20°C:ssa ilman kiteiden saos-25 tumista.

Esimerkki IV

Seuraten esimerkissä III selostettua menettelyä varastoitiin valmistemuotoja 2-16 myös 14 päivän ajan 20°C:ssa ja -7,5°C:ssa.

30 Seokset homogenoituivat täydellisesti varastointijak son aikana 20°C:ssa ilman kiteiden saostumista.

Esimerkki V

Vesipitoisia liuoksia, jotka oli valmistettu laimentamalla valmistemuotoja 1-16 tislatulla vedellä 100-10000 35 ppm:n vaikuttavan aineosan loppupitoisuuteen, varastoitiin 24 tunnin ajan 20°C:ssa ja sen jälkeen 24 tunnin ajan -7,5°C:ssa. Varastointisykliä toistettiin 14 päivän ajan.

12 7 6 6 7 0

Vaikka useimmat vesipitoisista liuoksista kiteytyivät tai tulivat heterogeenisiksi varastointijakson aikana -7,5°C:ssa, liuokset homogenoituivat tai olivat helposti homogenoitavissa varastointijakson aikana 20°C:ssa.

5 C. Puun vastaanottokyky

Esimerkki VI Puu

Pyökkipuulaikoita, 2 cm x 2 cm x 2 cm, varastoitiin, kunnes niitä tarvittiin eksikkaattoreissa, jotka sisälsi-10 vät natriumbikarbonaatin kyllästettyjä liuoksia, taaten 52 %:n suhteellisen kosteuden huoneen lämpötilassa. Vaikuttavan aineosan sisältäviä valmisteita Orgaanisen liuottimen tyyppinen säilytysaine sisälsi 10 g atsakonatsolia/1 liuosta, joka koostui lakkabensiinis-15 tä, pehmittävistä rinnakkaisliuottimista ja hartseista.

Tyypiltään vesipohjaisia säilytysaineita valmistettiin kuten edellä selostettiin.

Radioaktiivisesti merkitty aktiivinen aineosa Atsakonatsolilla, joka oli spesifisesti ^^C-merkittu 20 2-etyyli-hiilessä G v ; 25 25 |_| spesifisen aktiivisuus oli 2,22 yuCi/mg. Valmistettiin va-rastoliuoksia, jotka sisälsivät 2,5 mg ^C-atsakonatsolia 25 ml kohti tislattua vettä tai 1,25 mg ^C-atsakonatsolia/ 30 20 ml lakkabensiiniä.

Käsittelyliuokset

Koska yhtä suuri käsittelyliuoksen väkevyys 3 g atsa-konatsolia/litra valittiin vastaavien säilytysainetyyppien vertaamiseksi, aktiiviset ainesosavalmistemuodot laimennet-35 tiin sopivilla liuottimilla. Samanaikaisesti radiomerkittu aktiivinen aineosa vakiinnutettiin analyyttisten menetel-

13 7 6 6 7 O

mien helpottamiseksi. Atsakonatsolia sisältävien käsittely-liuosten koostumus on annettu taulukossa 1. Sokeakoekäsit-telyliuoksia valmistettiin sokeavalmistemuodoista käyttäen samoja laimennussuhteita.

5 Taulukko 1

Atsakonatsolia aktiivisena aineosana sisältävien käsittely-liuosten, joita käytetään pyökkipuupalikoiden kastokäsit-telyyn ja kyllästyskäsittelyyn, koostumus. Aktiivisen aineosan alkuväkevyys 3000 ppm. Huoneen lämpötila.

10 Neste Varasto- Varasto- Lakka- Ksy- liuos liuos ben- lee- H2O siini ni _A_B_ad_ad

Valmistemuoto 2 15 g 12,5 ml - 250 ml -

Valmistemuoto 6 15 g 12,5 ml - 250 ml - 15 Ö1jypohjainen-I 75 ml - 25 ml 250 ml Ö1jypohjainen-II 75 ml - 25 ml - - 250 ml Ö1jypohjainen-III 75 ml 25 ml - - 250 ml

Varastoliuos A: 100 μg ^C-atsakonatsolia/ml tislattua vettä 20 Varastoliuos B: 50 yug ^C-atsakonatsolia/ml lakkabensiiniä Ö1jypohjaisten-I ja öljypohjaisten-II nesteiden koostumus: 10 g atsakonatsolia 50 g kolofoniumhartsia 50 g dibutyylftalaattia 25 100 ml Polysolvan 0® lakkabensiiniä lisätty 1000 mlrksi. öljypohjaisen-III nesteen koostumus: 10 g atsakonatsolia 50 g dibutyyliftalaattia 30 100 ml Polysolvan O® lakkabensiiniä lisätty 1000 ml:ksi.

14 76670

Menetelmät A. Kastokäsittely

Kosteudeltaan vakioituja puupalikoita pantiin yksittäin ennalta punnittuihin ja merkattuihin 50 ml:n ^eittolaseihin ja 5 niiden paino merkittiin muistiin. Viisi palikkaa kuivattiin 120°C:ssa 24 tunninajan 52 %:n suhteellisen kosteussisällön määrittämiseksi. Jokaista säilytysainetyyppi/aika-yhdistelmää varten oli varattu kolme kuutiota; jokaista säilytysaine/ai-kayhdistelmää varten oli mukana yksi kuutio sokeakoekäsittelyä 10 varten.Palikat poistettiin laseistaan, samalla kun 15 ml:n annoksia valittua käsittelyliuosta lisättiin kuhunkin lasiin. Käsittelyliuoksen alkupaino merkittiin muistiin. Palikat kastettiin liuoksiin ja pidettiin täydellisesti upotettuina painamalla telineisiin asennettuun pitimeen kiinnitetyn Pas-15 teur-pipetin kärjellä. Lasit, jotka sisälsivät orgaanisen liuottimen tyyppistä säilytysainetta, peitettiin parafilmillä haihdutushäviöiden vähentämiseksi. Valittujen kosketusaika-välien, ts. 1 tunnin, 4 tunnin tai 24 tunnin jälkeen palikat poistettiin liuoksesta ja kiinnitettiin pitimiin valutetta-20 viksi. 15-30 minuutin kuluttua tämän vaiheen katsottiin olevan loppuunsuoritettu. Käsittelyliuoksen loppupaino määritettiin.

2 tunnin ilmakuivauksen jälkeen käsitellyt palikat pantiin ennalta punnittuihin ja merkittuihin keittolasaihin ja siirrettiin 52 %:n suhteellisessa kosteudessa olevaan eksikkaattoriin va-25 rastointia varten. Eksikkaattoria tuuletettiin aika ajoin haihtuneiden liuottimien poistamiseksi.

Näyteanalyysit Käsittelyliuokset Käsittelyliuosten radioaktiivisuustaso, ennen ja jälkeen 30 kastokäsittelyn, analysoitiin nestetuikelaskennalla (LSC).

1 ml:n liuosnäytteet olivat täysin sekoittuvia 10 ml:n kanssa Insta-Gel II (Packard) tuikeaineliuosta. Käytettiin Packard Tri-Carb 4530 mikroprosessoria, joka sääteli nestetuikespektro-metriä, joka automaattisesti suoritti tukahdutus- ja lumine-35 senssikorjaukset ja muutti cpm:n (lukemia minuutissa) dpm:ksi (hajoamisia minuutissa).

15 76670

Puupalikat

Viisi peräkkäistä 2 mm:n vyöhykettä merkittiin palikoiden pinnalle yhdensuuntaisesti puukuitujen suunnan kanssa. Palikat kiinnitettiin ruuvipihtiin ja jokainen 2 mm:n vyö-5 hyke poistettiin raapimalla. Lastut koottiin ruuvipihtiin kiinnitetylle muoviarkille.

Nelikertaisia 50 mg:n näytteitä 2 mm:n osaa kohti punnittiin polttokartioihin (Packard) ja poltettiin Packard 306 B

14

Sample Oxidizer-laitteessa. Syntynyt CC^ suljettiin Carbo-10 Sorb-II:een (Packard) (7 ml) ja radiolaskettiin Permafluor V:ssä (Packard) (12 ml) edellä selostetulla laitteistolla.

LaskeImia Käsittelyliuoksesta puuhun siirtyneen aktiivisen aineosan määrä laskettiin radioaktiivisesta massatasapainosta 15

Wi . v . dpitK = Wf . v . dpmf + dpmt (1) jossa VT on yhtä suuri kuin alkukäsittelyliuoksen paino (g), on käsittelyliuoksen paino (g) kastamisen jälkeen, dpnu ja 20 dpm^ ovat radioaktiivisuustasoja (dpm/ml) näissä prosessivaiheissa, V on käsittelyliuoksen ominaistilavuus (ml/g) ja dpmt on radioaktiivisuuden kokonaismäärä, joka on siirtynyt liuoksesta kastamisen aikana. Käyttäen suhdetta alkukäsittely-liuoksen radioaktiivisuustasojian, dpitu (dpm/ml) ja sen 25 aktiivisen aineosan pitoisuuden, ^ug/ml), välillä saatiin aktiivisen aineosan kokonaissiirto kaavasta X = dpm . C. ._1_ (2) 1 dpmi 30 Ilmaisemalla aktiivisen aineosan kuormitus kuivan puun ekvivalentin yksikköpainoa kohti, (g), ja yhdistämällä yhtälöt (1) ja (2) saadaan: X/Wb = (Wi . dpmi - Wf . dpmf) . v . Ci . 1 . 1 (ug:olssa/q) (3)

35 dPmi V

ie 76670

Taulukko 2:

Atsakonatsolin määrä (x - 1 S.D.), ilmaistuna mg:oissa/g uunikuivaa puuekvivalenttia, siirrettynä pyökkipalikoihin kastamisen aikana eri aikavälein kolmessa erilaisessa aktiivi-5 sen aineosan valmistemuodossa. Nämä määrät laskettiin atsakonatsolin massatasapainosta käsittelyliuoksissa ennen ja jälkeen kastamisen. Toistojen lukumäärä - 3. Käsittelyliuoksen alkupitoisuus: 3 g aktiivista aineosaa/1. Huoneen lämpötila.

t » 1 tunti t 3 4 tuntia t * 24 tunti; 10 --\ --------

Vesipohjainen

Valmistemuoto 2 0,608 (+ 0,008) 1,019 ( + 0,039) 1,858 (+ 0,297)

Valmistemuoto 6 0,924 <± 0,162) 0,952 <i 0,119) 1,810 <± 0,396)

Orgaaninen liuotin öljypohjainen I 0,530 ( + 0,085) 0,835 (+ 0,012) 1,643 (+ 0,018) öljypohjainen II 0,212 ( + 0,042) 0,279 ( + 0,069) 0,510 ( + 0,076)

Taulukko 3;

Atsakonatsoli-aktiivisen aineosavalmistemuodon määrä 20 (x - 1 S.D.) ilmaistuna ml:oissa/g uunikuivattua puuekvivalenttia, joka siirtyy pyökkipalikoihin kastamisen aikana eri aikavälein kolmessa erilaisessa aktiivisen aineosan valmistemuodossa. Toistojen lukumäärä = kolme. Käsittelyliuoksen alku-väkevyys: 3 g aktiivista aineosaa/1. Huoneen lämpötila.

25 t 3 1 tunti t 3 4 tuntia t 3 24 tuntia

Vesipohjainen

Valmistemuoto 2 0,164 ( + 0,023) 0,280 ( + 0,023) 0,588 (+ 0,051)

Valmistemuoto 6 0,207 ( + 0,067) 0,278 ( + 0,040) 0,471 ( + 0,063) ?iSgf&nen öljypohjainen I 0,110 (+ 0,016) 0,157 ( + 0,021) 0,229 ( + 0,003) | öljypohjainen II 0,102 (+ 0,021) 0,130 (+ 0,024) 0,232 (+ 0,027) 35 17 76670

Taulukko 4:

Atsakonatsolin arvioitu pitoisuus (x - 1 S.D.), ilmaistuna mg:oissa/ml kyllästettyä liuosta, liuoksessa, joka on siirtynyt pyökkipalikoihin kastamisen aikana eri aikavälein kolmes-5 sa eri aktiivisenaineosan valmistemuodossa. Toistojen lukumäärä = kolme. Käsittelyliuoksen alkupitoisuus: 3 g aktiivista aineosaa/1. Huoneen lämpötila.

t = 1 tunti t * 4 tuntia t = 24 tuntia — - JLi--—----— — -- 10 Vesipohjainen

Valmistemuoto 2 3,737 (± 0,468) 3,755 (+ 0,223) 3,145 (+ 0,236)

Valmistemuoto 6 4,654 (+ 0,710) 3,463 (+ 0,077) 3,944 (+ 1,061)

Orgaaninen liuotin öljypohjainen I 4,826 (+ 0,080) 5,389 (+ 0,688) 7,161 (+ 0,387) öljypohjainen II 2,089 (+ 0,254) 2,118 (+ 0,171) 2,189 (+ 0,079)

Taulukko 5;

Atsakonatsolin määrä aktiivisena aineosana, havaittu eri tun-20 keutumissyvyyksillä pyökkipalikoissa, jotka on kastettu 1 tunniksi kolmeen eri aktiivisen aineosan valmistemuotoon. Kumulatiivinen pitoisuus yli koko palikan. Käsittelyliuoksen alku-pitoisuus: 3 g aktiivista aineosaa/1. Huoneen lämpötila.

25

Tunkeutumissyvyys Koko --- — pa^i]c_ 0-2 mm 2-4 mm 4-6 mm 6-8 mm 8-10 mm ka a) a) a) a) a) b)

Valmistemuoto 2 if687 0,313 0,307 0,302 0,249 0,608 öljypohjainen I 1,384 0,338 0f197 0,190 0,191 0f512 35 ie 7 667 0 a) Pitoisuus mg:oissa atsakonatsolia aktiivisena aineosana g:aa kohti puuta 52 %:n suhteellisessa kosteudessa.

b) Pitoisuus mg:oissa atsakonatsolia aktiivisena aineosana g:aa kohti uunikuivaa puuekvivalenttia.

5 B. Kyllästyskäsittely

Kuivatut puunäytteet ryhmiteltiin viiteen 15 mäntykapu-lan sarjaan ja viiteen 15 pyökkikapulan sarjaan, yksi sarja kutakin valmistemuototyyppiä varten. Valittu ryhmä koottiin keittolasiin, peitettiin painolla vakavoittamista varten ja 10 pantiin tyhjöeksikkaattoriin. Paine alennettiin 10 mm:iin

Hg Leybodl-Heraeus S8A tyhjöpumpulla. 15 minuutin kuluttua imettiin 200 ml valittua käsittelyliuosta eksikkaattoriin keittolasiin johtavan putken kautta. Liiallista vaahtoamista vältettiin. Kun palikat olivat peittyneet, tyhjö päästettiin. 15 Keittolasi poistettiin eksikkaattorista ja annettiin seistä kaksi tuntia täydellistä kyllästymistä varten. Sitten palikat nostettiin käsittelyliuoksesta, annettiin tippua 1 minuutti ja punnittiin. (Paino käsittelyn jälkeen: Wfc). Palikat ilma-kuivattiin huoneen lämpötilassa pakkotuuletetussa vetokaapissa 20 4 tuntia. Analyysiä varten otettiin umpimähkäisesti viisi palikkaa, samalla kun jäljellejääneet palikat varastoitiin 25°C:ssa pimeässä kiinnittymistä varten: viittä kapulaa varastoitiin 2 viikkoa, viittä kapulaa 7 viikkoa. Kuvattua menettelyä käytettiin jokaiselle 10:lie puu/valmistemuototyyp-25 piyhdistelmälle.

Aktiivisen aineosan määritys Puunäyte

Aktiivisen aineosan pitoisuus puukapuloissa välittömästi käsittelyn jälkeen määritettiin radioanalyysillä. Palikat 30 kiinnitettiin ruuvipihtiin ja symmetrinen puolikas poistettiin raaputtamalla. Raaputuslastut koottiin muoviarkille ja homogenoitiin perusteellisesti. Nelinkertaisia 50 mg:n näytteitä punnittiin polttokartioihin (Packard) ja poltettiin Packard 14 306B Sample Oxidiser-laitteessa. Syntynyt CC>2 suljettiin 35 Carbo-Sorb II:een (Pavkard) (7 ml) ja radiolaskettiin kuten edellä selostettiin Permafluor V:ssä (Packard) (12 ml) .

is 76670

Vaihtoehtoisesti puuraaputuslastuja uutettiin liuottimes-sa käyttäen dikloorimetaania öljypohjaisilla valmistemuodoilla käsitellyille kapuloille ja metanolia edellä laimentuvilla valmistemuodoilla käsitellyille kapuloille, liuotin : kiintoaine-5 suhteessa 20:1 (tilav:paino). Suoritettiin neljä peräkkäistä uuttoa jaettuna 24 tunnin jaksolle. Uutteet yhdistettiin, säädettiin tunnettuun tilavuuteen ja radioanalysoitiin kuten edellä selostettiin käyttäen Insta-Gel II (Packard) tuike-aineliuoksena, lisättiin suoraan 1 ml:n näytteisiin metanoli-10 uutteita tai dikloorimetaani-uutteiden 1 ml:n näytteiden liuotinhaihdutusjäännökseen.

Atsakonatsolin laskettu pitoisuus puussa, L (g aktii-

W

vista aineosaa/kg puuta) saatiin seuraavasti: 15 L = U . C_ . 1 . 1 (1) W O —j— —

d W

o o jossa U on käsittelyliuoksen vastaanotto (g:oissa/testikapula), CQ on aktiivisen aineosanpitoisuus käsittelyliuoksessa (g:oissa/l), dQ on tämän liuoksen tiheys (kg:oissa/l) ja WQ 20 on testikapulan paino (g:oissa). Vaihtoehtoisesti atsakonat-soli-kuormitus voidaan ilmaista tilavuuspohjalta (kg aktiivista aineosaa/m-^ puuta): L = U . C . 1 . 1 (2) V ° Λ ~n~

25 dO V

3 jossa V on puukapuloiden tilavuus (6 cm ).

Atsakonatsolin määritetty pitoisuus puussa välittömästi käsittelyn jälkeen saatiin mittaamalla radioaktiivisuustasot.

20 76670

•H 3 I

ϊ> -P -P ...

•rl 4-) 3 . -Γ—- •H (DC* j ^ *"* r-* r·** -»—k 4J ^ o I e V h CO H n o (N M M o ^ ^ ^ M B H H O Ci H H H (N n Cl •Ό fO · 0000 cT*" o cT* Λ ^ 2 g 1 i'i'iii'i' + 1 + 1+1 + 1+1 π | 3 v *β 00 Φ Cl Oi en tf Tf iO Μη

Tr _ 'i ^ h h (n o o r- r- cd Λ 2 >1 “ “ * H^NNN ^ ^ ^ * 62m 3 3 Λ m << < (0 3 0) en Ρ. 4-1 ϊ>ι·γ| __. Λ ** " ** ** ** lam Ϊ t{ 2 :* n-vr^no «me ίϊο u .-.-3 +* +* \ (n n .-e vn co n n m m n C\:(0 +j a ή 0 0,0 0,0. ooooo 0) (OS rl 1 · +I+I+I+I+I +1+ 1+1+ 1+1 tn en ij-h >- w w — — — «_ _» w —

•rl tn· % S - m t. H Cl H TTOOin-H

£ "j :2^3 O' OI 01 (N N Cl 00 00 f O (N

M ’H* »IU O »· ^* ^ ► ^ v» :(0 0· S <n (N (N ry e» tr H H Cl Cl Cl

-P ·· Q

tn tn 2 ^ ω . o d O N IN O N « οϋι

. , | * S rHiHrHiHiH H rl H (N H

—1 -rH —I 4J \ ^ m. mm r mm mm

>1 (0 nj · 0,0 00,0, OOOOO

x 4-1 +1 e * i i i +1 + 1+1 + 1+1 O(0X· 2 ro fl ® O IO 4 Φ 01 rH IN in 22-rC -¾ 3 - Nf un o o o o h f. e· r· -P -P C, Hl 3 OI _

-P 3 -H tn O JK r-l —I <M (M et H r| rl H H

0 3 :3 -H +j tn .. g^l-ltn m o ? cc e- .e e· 4 o m cn rt

uc 3 tn -Η 0) 3.2 < CN_(N (N_cn ^ci_*nN

^ ^ Ίτ! -ΡΉ · 0.0.0 o o ooooo

4-> Cu ·* +I + I + I + I + I +I + I+I + I+I

p^i fQ Φ ^ £3 (Dl ^ *T7 ΞΓ ~~ '"‘f ,w’

Λί > W H H _v ._j CO O eri CN h H H H O

3 m ra ra «H tn ^ co_ o_ o_o_ Ίί C ‘£ 5 5 100 N (Ί ^ et ^ n IN Cl Cl Cl 3 O) O <0 -H 3 n (O <D .· O <0 ^m^roc , r. 3 cd o o un n e h 4 m o H 3 3 3 0> ie i S -3 rlC^^CN^ - £Chw D O fö D O4 ooooo ooooo

rj3 P -p 3 > O <0 +I+I + I + I + I +I + I + I+I+I

3 -P >1 <D -h -rt C DJ* ^ 77 7Z ~ 5> & 4J M rn r-ι r oi \ rj^rono *~i m m o 1 _j _U ,l] - 2 ΙΛ ΙΛ rl H H COOt9*Tfl/> I -H -p :3 >1 D) 3 tn ~ _,- 4-1 •rl 3 U) E W r-1 tn 4-1 '— (N (N TT TJ TT r-l (N Cl Cl Cl Ή E -p -H ^

tn -3 MC Cl TT rH (N TT <N m li OI O D

4J t3 3 rl -J H H H H rl rNrHOr-IO

3 I ;3 U Ό > ooooo o^ eT o~ cT o"" n m 6 3 '£ '£ n» +I + I + I + I + I +1 +1 +1 +1 +1 O tn P 03 O σ' — — —- — —· w —· ·— mm X 0 -rl Q ,-ι >; n * w o η n tt un c> tt (n <n <n (03(0 3.H C ooooo Tr m τι tt tt " -H ^ § ^33 nmnmn mnnmn (O O :<6 (Ö ώ 3 Q.

P -P -P H

' -h tn Q) mt—HUfr.

oa:(u-P hh ιοσι H h h hxjih

C M (O

'd^:!Sl5 e e o o o e e o o o

(tJ.-tuU) I Q)<u+J+J-P Q) a) 4J 4J -P

Λ -M E Q) CCOOO CCOOO

• - -p -P -H -rl 3 3 C -H -h 3 3 3

C33d) tn (O 1¾ E E E 3nJEEE

1) —' 4-* 'O -r| O η·η CL) Q) Cl) -n -n 0) (1) (D

*a W3 g 4-) ÄÄ-P-P-P 3 3 DPD

•h e 3 3 h o o O m tn tn OOtntntn O 3 4-J en (0 3 CD Oi -H -H -rl Qj CL Ή Ή -rl

> E >1 >1 E E E >n>iEEE

3 O -P O -I—I-(—I 1—I 1—I r-l ·|—I -I—I rl rlrl CL Q) O 4) 1—1 r-l (O (O <ϋ Η 1—1(033 3CC-H OXD>>> 0»>>>

X -r| 3 CU

-rl 3 3 I I

P P -rl I -rl -P X

ω C «I H 3 -n C :0 0)0)30 33 :3 >ι·Μ H ω > W CD r-l__S Pj X_ 2i 76670 D. Tehokkuus

Esimerkki VII

I. Kokeellinen menetelmä I. 1. Ainekset 5 a) Testisieni;

Coriolus Versicolor 863 A tai Coniophora puteana viljeltiin mallasagarilla 25°C:ssa petrimaljoissa, joiden läpimitta oli 120 mm. Testissä käytettiin 20 päivän ikäisiä viljelmiä.

10 b) Testipuu

Testiaineksena käytettiin puukapuloita (5 x 2 x 0,6 cm) (pyökkiä tai mäntyä).

c) Testiliuokset:

Testiliuokset tehtiin liuottamalla haluttu määrä ko.

15 valmistemuotoa tislattuun veteen tai ksyleeniin.

I. 2. Menetelmät a) Puukapuloiden käsittely säilytysaineilla

Testikapuloita kuivattiin uunissa 18 tuntia 100-110°C:ssa, jäähdytetiin eksikkaattorissa ja punnittiin (ts. alkukuiva-20 paino).

Testikapulat painettiin alas petrimaljan pohjalle ja sijoitettiin tyhjöeksikaattoriin.Paine alennettiin 40 mbaariin veei-imupumpulla, kapulat kyllästettiin säilytysliuoksella tai sokeakoeliuoksella petrimaljaan johtavan putken kautta.

25 Kun kapulat olivat hyvin peittyneet, tyhjö laskettiin, petrimalja poistettiin eksikkaattorista ja annettiin seistä 4 tuntia kapuloiden kyllästämiseksi ja steriloimiseksi. Vertailukapuloita käsiteltiin samalla steriilillä tavalla kyllästämällä puukapulat sokeakoeliuoksella. Kapulat tamponoi-30 tiin steriilillä suodatinpaperilla ja punnittiin steriileissä olosuhteissa (ts. paino käsittelyn jälkeen).

Kapuloiden imemän säilytysaineen määrä laskettiin (ts. säilytysainetta puussa).

22 76670 b) Kapuloiden ymppääminen

Kuuden päivän kuivaamisen jälkeen kammiossa laminaarisel-la ilmavirralla kapulat siirrettiin ymppäys-petrimaljoihin ja altistettiin Coriolus versicolor'in tai Coniophora puteana'n 5 vaikutukselle sijoittamalla kaksi kapulaa, joista toinen on käsitelty säilytysaineella ja toinen0,1 vertailukapula, ruostumattomalle terä-kehykselle petrimaljassa. Kapulaparit valittiin samalta painoalueelta.

c) Testin kestoaika 10 Testikapulat altistettiin sienten vaikutukselle 8 viikon ajaksi 25°C:ssa. Petrimaljat pantiin yhteen muovipussissa kuivumisen välttämiseksi.

d) Testikapuloiden tutkiminen sienille altistamisen jälkeen_ 15 Kapulat vapautettiin tarttuneesta huovastosta, uunikuivat- tiin 18 tuntia 100-110°C:ssa, annettiin jäähtyä eksikkaatto-rissa ja punnittiin (ts. lopullinen kuivapaino).

II. Tulokset

Taulukko 7 kuvaa myrkyllisyyskynnyksiä vesipitoisille 20 liuoksille ja öljypohjaisille seoksille. Myrkyllisyyskynnys, kuten sitä tässä käytetään, on atsolin määrä/m^ puuta, joka estää puun lahoamisen sellaisessa määrässä, että tapahtuu 3 %:n painohäviö.

Painohäviöprosentti saadaan seuraavasta kaavasta 25 alkukuivapaino - lopullinen kuivapaino . 100 alkukuivapaino 3 ja testiyhdisteen määrän, joka absorboituu m kohti puuta, havaitaan seuraavan kaavan

Csol (paino käsittelyn jälkeen - alkukuivapaino). , , asol jossa Cgo2 ja ^soi tarkoittavat säilytysaineen pitoisuutta testiliuoksessa, ja vastaavasti testiliuoksen tiheyttä.

23 7 6 6 7 0

Koska on epärealistista määrittää tarkka määrä atsolia/m^ puuta, joka estää puun lahoamisen sellaisessa määrässä, että tapahtuu tarkasti kolme prosentin painohäviö, osoittaa taulukko 7 alueen, jolla tarkka määrä kohdataan. Tätä aluetta 5 rajoittaa alempi määrä, ts. korkein testattu määrä, jolla tapahtuu yli 3 %:n painohäviö ja suurempi määrä, ts. alin testattu määrä, jolla tapahtuu alle 3 %:n painohäviö.

Taulukko 7 Myrkyllisyyskynnys 10

Laimennus- Coriola versico- Coniophora pute-aine lor ana kg atsakonatso- kg atsaconat-__lia/rtr_solia/m3

Valmiste- vesi 0,031-0,057 0,537-0,823 muoto 2

Valmiste- 0,033-0,061 0,547-0,342 8i?igohjaJ ksyleeni 0,069-0,143 0,940-1,222 nen

Claims

24 7 6 6 7 0

1. Vesilaimenteinen puunsuojaneste, tunnettu siitä, että se sisältää 5 i) 10-80 paino/paino-% 2-butoksietanolia tai butyyli- 2-hydroksietikkahappoesteriä? ii) 20-80 paino/paino-% liuennusainetta, joka on valittu ryhmästä, joka käsittää a) additiotuotteita, joissa on 1-60 moolia etyleeni-10 oksidia 1 moolin kanssa fenolia, joka on edelleen substitu- oitu ainakin yhdellä C^_^5-alkyyliryhmällä; ja b) additiotuotteita, joissa on 1-60 moolia etyleeni-oksidia 1 moolin kanssa risiiniöljyä, ja iii) 0,01-10 paino-/paino-% ainakin yhtä atsolia, 15 jonka kaava on __ n (I) ch2-Ri tai sen happoadditiosuolaa, jossa kaavassa X on typpi tai 20 CH-ryhmä ja on radikaali, jolla on kaava -—-Ar -CH-Ar (λ j,0 R Ns— 25 jossa Z on ryhmä -CH2~CH2-, -CH2-CH2-CH2-, -CH (CH-j)-CH (CH-j) -tai -CH2~CH(alkyyli)-, jossa alkyyli on suoraketjuinen tai haarautunut C^_^Q-alkyyli; Ar on fenyyliryhmä, joka on valinnaisesti substituoitu 1-3 halogeenillä, C^_g-alkyyliradi-kaalilla, C^g-alkoksiradikaalilla, syaani-, trifluorimetyy-30 li- tai nitroryhmillä, tai tienyyli-, halogeenitienyyli-, naftalenyyli- tai fluorenyyli-ryhmä; ja R on C^_^Q-alkyyli, sykloalkyyli, sykloalkyyli-alempi alkyyli, alempi alkenyyli, aryyli-alempi alkyyli, aryylioksi alempialkyyli tai radikaali, jolla on kaava -O-R , jossa Rq on C^_^Q-alkyyli, 35 alempi alkenyyli, alempi alkynyyli tai aryyli-alempialkyyli, jossa aryyliradikaali on fenyyli, naftalenyyli tai substi- 25 7 6 6 7 0 tuoitu fenyyli, jolloin tässä substituoidussa fenyylissä on 1-3 substituenttia, jotka on valittu ryhmästä halogeeni, syaani, nitro, fenyyli, alempi alkyyli ja alempi alkoksi, edellyttäen, että kun läsnä on useampi kuin yksi substituent-5 ti, ainoastaan yksi niistä voi olla syaani, nitro tai fenyyli.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen neste, tunnet-t u siitä, että atsoli iii) valitaan yhdisteistä, joilla on kaava " Π CH2-R· jossa X on N tai CH ja R1 on radikaali, jolla on kaava 15 -— C —---Ar' tai -CH-Ar' 0 0 jossa Z' on ryhmä -CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-, -CH(CH^)-CH2,

20 -CH(C2H5)-CH2-, -CH(C3H7)-CH2-, -CH(CH3)-CH(CH3)- tai -CH(CH0)-CH(C0Hc)-; Ar' on substituoimaton fenyyli tai fe-

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen neste, tunnet-t u siitä, että atsoli iii) valitaan yhdisteistä, joilla on kaava [ΓΊΙ 30 (1-b) jossa X on N tai CH ja Rj^ on radikaali, jolla on kaava _ o_<r^r(cl)- -cH-<^v(cl)n 35 (f \\=J > </ V\-/ tai V^/ 1—LR3 h3cJ-Lch3 26 76670 joissa R" on Cj^-alkyyli, C^^-alempi alkenyylioksi, R3 on vety tai C3_3~alkyyli ja n on 1 tai 2.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen neste, tunnet-t u siitä, että atsoli iii) on l-£2-(2,4-dikloorifenyyli)- 5 1,3-dioksolan-2-yylimetyyli7~lH-l,2,4-triatsoli.

5. Vesilaimenteinen puunsuojaneste, tunnettu siitä, että se sisältää: i) 10-80 paino/paino-% 2-butoksietanolia; ii) 0,01-10 paino/paino-% 1-Cl-(2,4-dikloorifenyyli)- 10 1,3-dioksolan-2-yylimetyyli7-lH-l,2,4-triatsolia tai sen happoadditiosuolaa, ja iii) seosta, joka muodostuu nonyylifenolien ja etylee-nioksidin additiotuotteista, jolloin keskimäärin 8 moolia etyleenioksidia on saatettu reagoimaan 1 moolin kanssa no- 15 nyylifenolia, täydennettynä 100 paino/paino-%:ksi.

6. Vesilaimenteinen puunsuojaneste, tunnettu siitä, että sisältää: - i) 10-80 paino/paino-% butyyli-2-hydroksietikkahappo- esteriä; 20 ii) 0,01-10 paino/paino-% l-£2-(2,4-dikloorifenyyli)- 1,3-dioksolan-2-yylimetyyli7-lH-l,2,4-triatsolia tai sen happoadditiosuolaa; ja iii) seosta, joka muodostuu risiiniöljyn ja 1-60 moolin etyleenioksidia additiotuotteista, täydennettynä 100 25 paino/paino-%:ksi.

6 C. D nyyli, joka on substituoitu 1-3 halogeeniatomilla, edullisesti klooriatomeilla, C^_g-alkyyliradikaaleilla, C^_g-al-koksiradikaaleilla, syaani- tai nitroryhmillä; ja R' on 25 C^_g-alkyyli tai C3_^-alkenyylioksi.

7. Vesipitoinen seos, tunnettu siitä, että se on valmistettu laimentamalla jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaista vesilaimenteista nestettä, käytettäväksi puunsuo-jauksessa. 27 76670