FI76663C - Faergtelevisionstransmission- eller datalagringssystem med tidsdelningsmultiplexkodning och en datagenerator och en mottagare laempad foer detta. - Google Patents

Description

1 76663 Väritelevisiosiirto- tai tiedontallennusjärjestelmä, jossa on aikajakolimityskoodaus ja datageneraattori, ja sille soveltuva vastaanotin 5 Esillä oleva keksintö kohdistuu väritelevision lähetys- tai datan tallennusjärjestelmään, joka käsittää aikajakoiimitykseen perustuvan koodauksen, järjestelmän käsittäessä ainakin yhden datageneraattorin, ainakin yhden datan vastaanottimen sekä generaattorin ja 10 vastaanottimen välille järjestetyn lähetys- tai datan tallennuskanavan, datageneraattorin käsittäessä ainakin yhden signaalilähteen valotiheys-, värikkyys-, tahdistus-ja tunnistusinformaatiota sisältävien signaalien tuottamiseksi ja koodauspiirin ainakin osan mainituista sig-15 naaleista koodaamiseksi aikajakolimitteisesti käyttäen aikakompressiota sen ollessa tarkoituksenmukaista, koo-dauspiirillä ollessa anto aikajakolimitteisesti koodatun signaalin syöttämiseksi lähetystä varten lähetys-kanavan tai datan tallennuskanavassa olevan muistin 20 kautta, datan vastaanottimen käsittäessä dekoodauspii- rin, joka on kytketty mainittuun kanavaan, jonka toiminta on oleellisesti mukautettu mainitun koodauspiirin toimintaan ainakin valotiheys- ja värikkyysinformaatiota sisältävien signaalien syöttämiseksi, jotka pääasial-25 lisesti vastaavat datageneraattorissa olevan signaali- lähteen tuottamaa dataa, ja datageneraattorin ja datan vastaanottimen, jotka ovat sopivia käytettäväksi kyseisessä lähetysjärjestelmässä.

Kyseinen järjestelmä erityisesti lähetystä var-30 ten on selostettu raportissa "Experimental and Development

Report 118/82", jonka on julkaissut Yhdistyneiden Kuningaskuntien "Independent Broadcasting Authority" (I.B.A.), "MAC: A Television System for High-Quality Satellite Broadcasting". Raportissa selostetaan niin kutsutun MAC-35 kuvakoodauksen ("Multiplexed Analogue Component", limitetty analoginen komponentti) useita muunnelmia. Kuten voidaan havaita raportin sivulla 9 olevasta taulukosta 2 76663 pätee kaikille muunnelmille, että lähettimen muodossa olevassa datageneraattorissa kohdistuu sekä valotiheys-että värikkyysinformaatioon aikakompressio, värikkyys-informaation aikakompression ollessa kaksinkertainen va-5 lotiheysinformaation aikakompressioon verrattuna. Värik- kyysinformaatiossa, joka käsittää juovajaksoa kohden kaksi komponenttia, sisältyy toinen kahdesta komponentista vuorotellen aikakompressiomuodossa aikajakolimitteises-ti koodattuun signaaliin. Tässä signaalissa on kuhunkin 10 juovajaksoon liittyvä valotiheysinformaatio aikakompres- soidussa muodossa. Raportissa esitetään kertoimet 2/3 ja 3/4 valotiheysinformaation aikakompressiolle ja kertoimet 1/3 ja 3/8 värikkyysinformaation aikakompressiolle. Kuva-informaatio juovajaksoa kohti aikajakolimitetysti kooda-15 tussa signaalissa koostuu peräkkäisesti aikakompressoi- dusta valotiheysinformaatiosta ja toisesta siihen liittyvästä kahdesta aikakompressoidusta värikkyysinformaatio-signaalista.

Vastaanottimessa aikajakolimitetysti koodattu sig-20 naali johdetaan lähetyskanavan kautta, erityisesti satelliittiyhteyden kautta vastaanotetusta signaalista, joka syötetään mukautettuun dekoodauspiiriin, joka tahdistus-ja tunnistusinformaation avulla tuottaa aikadekompres-sion tai laajennuksen valotiheys- ja värikkyysinformaa-25 tiolle, ja sen jälkeen toistuvasti syöttää dekompressoi-dun värikkyysinformaation seuraavan juovajakson aikana.

Lähetyskanavassa, joka tässä esimerkissä on satelliittiyhteys, on rajoitettu kaistanleveys kuvadatan lähetystä varten. Kyseessä olevasta muunnelmasta riippuen 30 mainitaan raportissa 8,4 MHz:n, 7,5 MHz:n ja 6,0 MHz:n kaistanleveydet. Lähetyskanavan kaistanleveydellä 8,4 Mhz esitetään valotiheysinformaatiolle aikakompressiokerroin 2/3, jolloin ei-kompressoidun valotiheyden kaistanleveydeksi saadaan 5,5 Mhz. Käytettävissä olevan kuvadatan 35 kanavan kaistanleveyksillä 7,5 MHz ja 6,0 MHz esitetään valotiheyden aikakompressiokertoimeksi 3/4 ja tuloksena 3 76663 saadaan ei-kompressoidun valotiheysinformaation kaistanleveyksille arvot 5,6 MHz ja 4,5 MHz. On havaittu, että esitetyillä rajoitetun lähetyskanavan kaistanleveyden omaavilla muunnelmilla ja lähetettävän aikaja-5 kolimitetysti koodatun signaalin esitetyllä rakenteella vaaditaan taajuuden rajoitus valotiheys- ja värikkyysin-formaatiota varten.

Edellä on esimerkkinä mainittu satelliittiyhteyden muodossa oleva lähetyskanava. Rajoitetulla kaistan-10 leveydellä tapahtuvaa datan lähetystä varten vaadittavia taajuuden rajoituksia on myös rajoitetun kaistanleveyden omaavalla datan tallennussignaalilla. Kyseinen tallennuskanava käsittää datamuistin ja datan toisto-laitteiston, kuten esimerkiksi nauhan ja levyn tallen-15 nus- ja toistolaitteet.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada väritelevision lähetys- tai datan tallennusjärjestelmä, joka käsittää aikajakolimitteisen koodauksen, jossa rajoitetun kaistanleveyden omaavaa kanavaa (kuvan lähe-20 tys) voidaan optimaalisesti käyttää kuvan valotiheyden lähetykseen tai tallennukseen. Kyseessä olevasta informaatiosisällöstä riippuen voidaan mainituista järjestelmän muunnelmista tai vielä edempänä selostettavista muunnelmista käyttää yhtä muunnelmaa valinnan mukaan.

25 Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista se, että järjestelmässä tunnistusinformaatio käsittää useita informaatiokomponentteja, jotka liittyvät lukumäärältään muuttuviin televisiojuoviin tai televisiojuovien muuttuviin osiin, joissa vastaavasti valotiheys- ja värik-30 kyysinformaatio esiintyvät kompressoituna sen ollessa tarkoituksenmukaista .

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä datageneraat-tori käsittää muuttuvan koodauspiirin ja datan vastaanotin käsittää mukautuvan dekoodauspiirin.

35 Keksinnön mukaisesti on yksinkertaisen hyvin mu kautuvan datan vastaanottimen käsittävälle väritelevisiojärjestelmälle tunnusomaista se, että datan vastaanotti- 4 76663 messa oleva dekoodauspiiri käsittää juovataajuuden esi-asetettavan laskurin televisiojuovien osien laskemiseksi ja kehys- tai kenttätaajuuden esiasetettavan laskurin televisiojuovien laskemiseksi, näiden laskurien an-5 tojen ollessa kytketty ohjelmoitavan muistin osoiteot-toihin, jonka muistin annot on kytketty vastaanotetulla tunnistusinformaatiolla kytkettävän limittimen kautta logiikkapiiriin aloitus-, lopetus-, valinta- ja kirjoitus- tai lukusignaalien kehittämiseksi muistia varten 10 värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi samoilla kirjoitus- ja lukunopeuksilla ja muisteja varten valotiheys- tai värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi mainitulla kirjoitusnopeudella ja yhdellä useista lukunopeuksista kellopulssilähteen oh-15 jauksessa, joka on kytkettävissä logiikkapiirin ja tun-nistusinformaation kautta.

Keksinnön mukaiselle yksinkertaisesti kytkettävän datageneraattorin käsittävälle väritelevisiojärjestelmälle on tunnusomaista se, että datageneraattorissa oleva 20 koodauspiiri käsittää juovataajuuden esiasetettavan las kurin televisiojuovien osien laskemiseksi ja kehys- ja kenttätaajuuden esiasetettavan laskurin televisiojuovien laskemiseksi, näiden laskurien antojen ollessa kytketty ohjelmoitavan muistin osoiteottoihin, jonka muistin annot 25 on kytketty tunnistusinformaatiolla kytkettävän limitti men kautta logiikkapiiriin aloitus-, lopetus-, valinta-ja kirjoitus- tai lukusignaalien kehittämiseksi muisteja varten värikkyysinformaation tai pääasiallisesti valoti-heysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi samoil-30 la kirjoitus- ja lukunopeuksilla ja muisteja varten valo-tiheys- tai värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi yhdellä useista kirjoitusnopeuksista ja mainitulla lukunopeudella kellopulssilähteen ohjauksessa, joka on kytkettävissä logiikkapiirin ja tunnistusinformaa-35 tion kautta.

5 76663

Keksintöä selostetaan seuraavassa edelleen esimerkin avulla mukana seuraaviin piirustuksiin viitaten, joissa:

Kuvio 1 esittää kaksiulotteisen kuvan avulla mah-5 dollista signaalirakennetta keksinnön mukaisessa väri televisiojärjestelmässä,

Kuvio 2 esittää kuvioissa 2a ... 2e signaalirakenteen muutamia muunnelmia ja niihin sopivia signaaleja,

Kuvio 3 esittää datan vastaanottimessa olevan de-10 koodauspiirin suoritusmuotoa,

Kuvio 4 esittää yksityiskohtaisemmin kuviossa 3 esitetyn dekoodauspiirin osaa,

Kuvio 5 esittää myös yksityiskohtaisempaa osaa, ja Kuvio 6 esittää datageneraattorissa olevan koodaus-15 piirin suoritusmuotoa, jonka osia on yksityiskohtaisemmin esitetty kuvissa 3, 4 ja 5.

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti väritelevisiosignaa-lin signaalirakennetta, jolla on esimerkiksi oleellisesti 64 ^us:n juovajakso ja jolla on lukumäärän PL verran 20 televisiojuovia kenttäjaksossa. Esimerkkejä PL:n luku määristä ovat 312,5 ja 262,5 standardisoidulle kerta-lomittaiselle televisiojärjestelmälle. 64 ^us:n juovajak-so käsittää esimerkiksi 12 ^,us:n pituisen juovasammutus-jakson ja 52 ^us:n pituisen juovan pyyhkäisyjakson. Kent-25 tätaajuus voi olla 50 tai 60 Hz. Kenttäjaksolla on siten kentän sammutusjakso, joka on 8 % kenttäjaksosta. Signaali, jolla on kaksiulotteisesti esitetty rakenne vastaanotetaan datageneraattorista, joka käsittää signaalilähteen valotiheys-, värikkyys-, tahdistus- ja tunnistusin-30 formaation omaavien signaalien syöttämiseksi, jotka ku viossa 1 on esitetty yksityiskohtaisemmin vastaavasti viitteillä Y, Cl ja C2, S ja I. Kuviossa 1 viitteellä S merkitty signaalialue käsittää juovatahdistusinformaation ja esimerkiksi ääni-informaation ja/tai edelleen ylimää-35 räisen lisäinformaation. I-signaalialue käsittää edelleen kenttätahdistusinformaation, ja esimerkiksi lisäinformaa- 6 76663 tion tv-tekstipalvelua varten. Lisäksi tunnistusinfor-maatio voi esiintyä kuvassa 1 esitetyn I-signaalialueen ulkopuolella. Esitetty signaali on muodostettu koodaus-piiriin aikajakolimitteistä koodausta varten, aikakomp-5 ressio toteutettaessa signaaleille sen ollessa tarkoituksenmukaista. Datan vastaanottimessa syötetään esitetty signaali dekoodauspiiriin, joka perusolemukseltaan on komplementaarinen mainitulle koodauspiirille, dekoo-dauspiirin ollessa sopiva signaalien syöttämiseksi, jotka 10 omaavat ainakin valotiheys- ja värikkyysinformaation, joka pääasiallisesti vastaa datageneraattorissa olevan signaalilähteen tuottamaa informaatiota.

Kuviossa 1 katkoviivat osoittavat neljää reunaviivaa a, b, d ja e signaalialueiden välillä. Reunaviivat a ja b 15 ulottuvat kehttäpyyhkäisyn ja televisiojuovien erillisten osien suunnassa. Edellä mainitussa raportissa selostetaan S+Cl+Y-signaalirakenne. Ääni-informaatio voi olla aikaja-kolimittäisenä koodina yhdistettynä tahdistusinformaatioon S-signaalialueessa, joka sijaitsee standardisoidulla juo-20 vasammutusjaksolla. Reunaviivoilla a ja b on osoitettu, et tä ne erottavat televisiojuovien osat, joiden aikajaksot ovat nl yus, (64-nl-n2) ^us ja n2 ^,us. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti ovat reunaviivat a, b, d ja e liikuteltavissa televisiojärjestelmässä valinnaisella taval-25 la, mikä on esitetty kuvassa nuolien avulla. Tämä tekee mahdolliseksi, verrattuna edellä mainitussa raportissa selostettuihin järjestelmiin (S, Cl, Y), siirtää reuna-viivoja a ja b valotiheysinformaation Y ja värikkyysinformaation Cl erityissisällöstä riippuen koodauspiirissä.

30 Siten dekoodauspiirin mukautumiseksi siihen tulee sen vastaanottaa tunnistusinformaatiota. Kuvassa tämä tun-nistusinformaatio esiintyy signaalialueella I esimerkiksi viitteissä nl ja n2. Kuvassa signaalialue I käsittää lukumäärän mlL televisiojuovia, signaalialueella Y ole-35 van valotiheysinformaation varatessa m2L televisiojuovaa . Jäljelle jäävässä televisiojuovien lukumäärässä ? 76663 (p-ml-m2) L esiintyy värikkyysinformaatio C2 vastaavasti merkityllä signaalialueella. Oletetaan, että sen mukauttamiseksi muuttuvaan koodauspiiriin vastaanottaa dekoo-dauspiiri lisäinformaatiokomponentteina lukumäärät ml ja 5 m2 tunnistusinformaatiossa I, jolloin liikkuvien reunavii-vojen d ja e paikka voidaan määrittää. Signaalialueet I ja C2 sijaitsevat esimerkiksi standardisoidussa kenttä-sammutus jaksossa tai signaalialue C2 ylittää tämän jakson. Saattaa olla edullista siirtää reunaviivaa muuttuneen 10 erottelutarkkuuden aikaansaamiseksi juovapyyhkäisyn suun nassa ja muuttuneen sivusuhteen aikaansaamiseksi kuvapinnalla.

On olemassa pääasiallisesti kolme mahdollista sig-naalirakennetta, joiden puitteissa reunaviivoja a, b, d 15 ja e voidaan siirtää valinnanvaraisesti.

Ensimmäisessä tapauksessa (S, I, Cl, Y) oletetaan, että kehysviiva e sijaitsee itse kehysviivalla d. Infor-maatiokomponentti ml+m2 esiintyy silloin tunnistusinformaatiossa I. Valinnaisesti voidaan informaatiokomponent-20 teja nl ja n2 säätää tunnistusinformaatiossa I. Dekoo- dauspiirissä ovat signaalin dekompressiokertoimet johdettavissa luvuista nl ja n2. Valotiheysinformaation Y de- 52 kompressiokerroin on — ja värikkyysinformaation Cl de- n2 52 kompressiokerroin on-- . Värikkyysinformaa- 64-nl-n2 25 tio C2 on poissa ja signaalialue reunaviivaan d asti voi vastata kentän sammutusjaksoa.

Seuraavassa tapauksessa (S, I, C2, Y) oletetaan, että reunaviivat a ja d osuvat yhteen niin, että värik-kyysinformaatio Cl on poissa informaatiokomponentin 30 nl+n2=64 esiintyessä tunnistusinformaatiossa I. Kohdassa n2 = 52 (^,us) esiintyy valotiheysinformaatio Y ei-kompres-soituna maksimikaistanleveyden kanssa. Kompressoitu värik-kyysinformaatio C2 esiintyy valinnaisesti lukumäärässä (p-ml-m2) L televisioiuovia. ioka on iohdettavissa lu-35 vuista ml ja m2. Värikkyysinformaation C2 suhteen tulee 8 76663 lähettää ylimääräinen lisätunnistusinformaatio. Värik-kyysinformaatio voi joko samalla tai eri kaistanleveydellä esiintyä samoilla tai eri kompressiokertomilla signaalialueella C2, erityisesti erillisillä suorakul-5 mioilla juovan tai kentän pyyhkäisyn suunnassa. Kun n2 ylittää 52 siirretään tai tallennetaan valontiheys-informaatio Y laajennetussa muodossa.

Kolmannessa tapauksessa (S, I, Cl, C2, Y) oletetaan, että kaikki neljä reunaviivaa a, b, d ja e 10 esiintyvät kuvassa esitetyllä tavalla. Tämän tilanteen tunnistus seuraa suhteita ml+m2^p ja nl+n2^ 64.

Dekomoressiokerroin valotihevsinformaatiolle Y 52 saadaan lausekkeesta — , dekompressiokerroin värikkyys- informaatiolle (komponentille) Cl saadaan lausekkeesta 15 52 - . Värikkyysinformaation (komponentin) C2 suh- 64-nl-n2 teen on jälleen tarpeen lähettää ylimääräinen lisätunnistusinformaatio .

Edullinen valinta signaalin lähetykselle tai tal-20 lennukselle yhden edellä mainituista kolmesta tapauksesta mukaisesti ja edelleen reunaviivojen a, b, d ja e paikkojen valinta voidaan suorittaa esitettävän televisioinfor-maation sisällön perusteella. Esitettäessä laajakangas-kinofilmistä, jonka sivusuhde voi olla 5:3 tai enemmän, 25 johdettua televisiosignaalia voidaan käyttää mukautettua esitystä televisiokuvan standardisoidulla sivusuhteella 4:3.

Haluttaessa myös valintaominaisuus värikkyysinformaation käsittelyssä juovien lukumäärän suhteen tulee yli-30 määräisen tunnistuskomponentin esiintyä tunnistusinformaa- tiossa I.

On ilmeistä, että signaalialueet, jotka on annettu esimerkkinä värikkyysinformaatioille (komponentit) Cl ja C2, voidaan vaihtaa kokonaan tai osittain valotiheysinfor-35 maatioon Y, samalla säilyttäen esimerkiksi niiden omat alue-koot kokonaismuutoksessa.

9 76663

Lisäksi voidaan reunaviivat a ja e asettaa standardiksi niin, että vain reunaviivoja b ja d tai toista niistä voidaan siirtää valinnaisesti. Tässä tilanteessa voi tunnistusinformaatio olla poissa reunaviivan e ylä-5 puolella, ja esiintyä yhdessä juovista kahdesta peräkkäisestä kenttäjaksosta tai sen monikerrasta toisen lopussa, esimerkiksi televisiojuovissa 625 tai 525. Edellä mainituissa kolmessa signaalirakenteessa seuraa silloin vastaavalla tavalla, että: 10 Ensimmäisessä tapauksessa (S, Cl, Y), missä p ja ml ovat asetetut, päteee, että m2=p-ml. Jos myös luku nl on asetettu, tulee vain luku n2 siirtyä dekompressiokertoi-mien määräämiseksi valotiheysinformaatiolle Y ja värik-kyysinformaatiolle Cl.

15 Toisessa tapauksessa (S, C2, Y), missä p, ml ja nl ovat asetetut, osoittaa n2 lukemalla n2=52, että valoti-heysinformaatio Y esiintyy standardisoidulla muuttumattomalla tavalla. Kun n2 ylittää 52, esiintyy valotiheysin- formaatio Y laajennetussa muodossa, jolloin Y-kompressi- 52 20 kertoimelle seuraa, että tämä kerroin on —.

n2.

Kolmannessa tapauksessa (S, Cl, C2, Y), missä p, ml ja nl ovat asetetut sekä m2 ja n2 tulee siirtää ja/ tai tallentaa, soveltuu edelleen edellä selostettu kol- 25 mannen tapauksen (S, I, Cl, C2, Y) selostus.

Yksinkertaisuuden vuoksi esitetään kuvassa 1 vain neljä reunaviivaa a, b, d ja e. Suurempi reunaviivojen lukumäärä on mahdollinen, missä tapauksessa voidaan esimerkiksi kahden kuvan kuvainformaatio lähettää aikajako- 30 limitteisessä järjestelmässä yhdessä kenttäjaksossa. Lisäksi pystysuuntaiset reunaviivat voivat olla vaakasuuntaisten reunaviivojen e ja d välissä ja/tai vaakasuuntaiset reunaviivat voivat olla pystysuuntaisten reunaviivojen a ja b välissä.

35 Kuviot 2a, 2b, 2c, 2d ja 2e kuvassa 2 esittävät mahdollisen signaalirakenteen viittä esimerkkiä. Ylhääl- 10 7 6 6 6 3 tä alaspäin on kaksi kenttäjaksoa TV1 ja TV2 käsittävä kuvajakso merkitty merkinnällä 2TV pitkin aika-akselia t. Juovajakso TH on piirretty pitkin aika-akselia t vasemmalta oikealle. Esimerkin vuoksi oletetaan, että ke-5 hysjaksolle 2TV=40 ms ja juovajaksolle TH=64 ^us, 625 juovajakson TH esiintyessä kehysjaksossa 2TV.

Viitteet 1 ja 625 merkitsevät televisiojuovia kuvissa 2a ... 2e. Kuvassa 2a on kenttätahdistuspulssien paikat osoitettu kahden ristin avulla. Kuvassa 2 on valo-10 tiheysinformaation omaavat signaalialueet merkitty viitteellä Y, värikkyysinformaation ollessa merkitty infor-maatiokomponenteilla U ja V. Viite te merkitsee vastaavaan signaalialueeseen kuuluvaa aikakompressiokerrointa Lisäksi kuvien 2a ... 2e alaosassa ja oikealla puolella 15 on esitetty tiettyjä signaaleja, jotka on merkitty merkinnöillä AS, BS, CS ja DE, ES, joihin on lisätty numero 1, 2, 3, 4 tai 5. Signaalit AS, BS ja CS esiintyvät juovataajuudella ja signaalit DS ja ES esiintyvät vastaavasti kenttä- ja kehystääjuudella.

20 Kuvio 2a esittää mainitussa raportissa selostetun

tyyppistä signaalirakennetta. Valotiheysinformaatio Y

2 esiintyy aikakompressiokertoimella tc=j ja värikkyys- informaatiokomponentit U ja V esiintyvät joka toisella juovalla aikakompressiokertoimen ollessa te .

25 Näiden signaalialueiden ulkopuolella esiintyy juovan sammutus juovajaksossa TH ja kenttäjakso esiintyy kahdesti kehysjaksossa 2TV. Kuviossa 2 a kentän sammutus esiintvv juovasta 622 juovaan 25 mainitut juovat mukaanlukien ja juovasta 310 juovaan 336 mainitut juovat mu-30 kaanlukien, vastaavasti. Signaalin ESI muoto on liitetty mukaan. Signaalirakenteen yksityiskohtaisemmaksi esittämiseksi juovajaksoissa TH kehysjaksossa 2TV on esitetty tiettyjä lukuja signaalien AS1 ja BS1 vieressä. Juovajaksot TH on jaettu 1296 juovaosaan kellopulssiläh-35 teen avulla. Alkaen juovajaksosta TH=64 ^us juovataajuudella 15625 Hz saadaan noin 49,4 ns:n jakso ja 20,25 MHz:n n 76663 taajuus kellopulssilähteelle. Signaali AS1 kuuluu juovan sammutukseen, joka esiintyy kellopulssista 1 kellopuls-siin 283. On havaittu, että värikkyys- ja valotiheys-informaatio esiintyvät peräkkäin kellopulssista 283 al-5 käen kellopulssiin 1296 saakka mainitut pulssit mukaanlukien, eli 1014 kellopulssijakson ajan. Koska värikkyys-informaation täytyy esiintyä 1/3 osan ajan, seuraa tästä värikkyysinformaatiolle —=338 kellopulssijaksoa, mikä johtaa signaalireunaan signaalissa BS1 kellopulssin 238+ 338=621 alussa. Kuvion 2a esittämässä tapauksessa seuraa, että signaalirakenne on asetettu signaaleilla AS1, BS1 ja ESI, signaalien CS1 ja DSl ollessa ylimääräisiä.

Kuvio 2b esittää signaalirakennetta, jossa valoti-heysinformaatio Y esiintyy ei-kompressoidussa (tc=l) muo-^ dossa. Tämän etuna on suurimman mahdollisen kaistanleveyden esiintyminen valotiheysinformaatiolle Y. Esimerkin vuoksi on esitetty, että värikkyysinformaation komponentit U ja V, jotka esiintyvät joka vuorottaisella juovalla, esiintyvät aikakompressiokertoimen ollessa tc=l/4 kenttäjaksojen 20 TV1 ja TV2 alussa neljällä erillisellä signaalialueella U, V, U, V. Kuvassa 2b esitetään esimerkiksi, että värikkyys- informaatio esiintyy televisiojuovissa juovasta 25 juovaan 82 ja juovasta 337 juovaan 394. Tässä tilanteessa esiintyy rajoituksia kentän sammutukselle. Kuvassa 2b esitetyt 25 signaalit DS2 ja ES2 liittyvät kyseiseen signaalirakentee-seen. Piirustuksessa signaalilla ES2 on yhden juovajakson kestoinen pulssi juovan 81 ja juovan 393 aikana. Esimerkin sijaan, jossa on neljä värikkyysaluetta, on mahdollista valita suuremmalla aikakompressiolla enemmän aluei-30 ta, joilla on vähemmän juovia. Signaalirakenteelle juova-jaksojen TH yli tarkasteltuna on kuvassa 2b esitettv, että juovan sammutus päättyy juuri ennen kellopulssia 281. Kellopulssista 281 kellopulssiin 1296 mainitut pulssit mukaanlukien on 1016 kellopulssijaksoa, jotka jaetaan neljään 35 yhtä suureen osaan, eli 254 kellopulssin jaksoihin. Piirustuksessa esitetään kellopulssien 535 ja 789 alussa 12 76663 signaalireunat, jotka liittyvät signaaleihin BS2 ja CS2. On esitetty, että neljästä värikkyysalueesta U, V, U, V vain kolmen ensimmäisen värikkyysalueen lähtöpisteet on asetettu signaaleissa AS2, BS2 ja CS2. Tä-5 mä on riittävää, koska data kahdelle ensimmäiselle vä-rikkyysalueelle U ja V pätee myös seuraaville kahdelle värikkyysalueelle U ja V, jotka reunat voidaan nyt kehittää sisäisesti niin, että mitään muita juovataajuu-den signaaleja ei tarvita AS2:n, BS2:n ja CS2:n lisäksi.

10 Kuva 2c esittää signaalirakennetta, joka on kuvioi hin 2a ja 2b viitaten selostettujen signaalirakenteiden yhdistelmä. Värikkyysinformaation komponentti V esiintyy nyt kullakin juovalla ja U esiintyy joka toisella juovalla. Komponentti V esiintyy kuten on selostettu ku-15 vaan 2a viitaten ja komponentti U esiintyy kolmella sig-naalialueella, kuten oli myös laita kuvion 2b tapauksessa. Esimerkkinä on esitetty, että komponentti U esiintyy ai-kakompressiokertomella tc=l/3 juovasta 25 juovaan 66 ja juovasta 337 juovaan 378, mainitut juovat mukaanlukien.

20 Juovataajuuden signaalit AS3, BS3 ja CS3 sekä vastaavasti kenttä- ja kehystaajuuden signaalit DS3 ja ES3 liittyvät esitettyyn signaalirakenteeseen.

Kuvioissa 2d ja 2e esitetään signaalirakenteita, jotka ovat identtisiä kuvan 2b rakenteisiin nähden, ai-25 kakompression ollessa kertaa suuremman komponenteille U

ja V (tc=l/8), ja valotiheysinformaatiolle Y aikakompres-siokertoimen ollessa tc=l/2. Puolet signaalin lähetystä! talletuskapasiteetista käytetään kuvassa 2d tai 2e esitetyn signaalirakenteen yhteydessä valotiheys- ja värik-30 kyysinformaation YUV esiintyessä vain televisiojuovien ensimmäisessä tai toisessa puoliskossa. Toinen puoli signaalin lähetys- tai tallennuskapasiteetista voidaan käyttää täysin erilaisen kuväinformmtion lähetykseen tai tallennukseen, mutta vaihtoehtoisesti voidaan harkita kuvissa 35 2b ja 2e esitettyjen signaalirakenteiden yhdistelmää, jolloin olisi mahdollista toteuttaa kolmiuloitteinen televi- 13 76663 sio. Kuvan 2d informaatio voidaan silloin varata esimerkiksi katsojan vasenta silmää varten ja kuvan 2e informaatio voidaan varata oikeata silmää varten.

Kuten on selostettu kuviin 2a, 2b ja 2c viitaten, 5 kuuluvat signaalit AS4, BS4, CS4, DS4 ja ES4 kuvassa 2d esitettyyn signaalirakenteeseen ja signaalit AS5, BS5, CS5, DS5 ja ES5 kuuluvat kuvassa 2e esitettyihin signaa-lirakenteisiin.

Kuva 2 esittää esimerkkinä viittä signaaliraken-10 teen muunnelmaa. Datan vastaanottimessä täytyy nyt tunnistaa, mitä signaalirakenteen muunnelmaa ollaan vastaanottamassa. Tunnistusinformaatio voidaan lähettää yhdessä signaalin kanssa ainakin kolmen bitin muodossa. Signaalirakenteiden muunnelmien lukumäärä voidaan 15 siten laajentaa kahdeksaan. Käyttäen neljää bittiä saadaan sionaalirakenteen mahdollisuudet laaiennetuksi kuuteentoista jne. Esimerkin vuoksi oletetaan, että tele-visiojuovan 625 aikana lähetetään tai tallennetaan kolme informaatiobittiä tunnistusinformaatiota varten sekä 20 yksi tai useampi tarkistusbitti.

Kuvassa 2 esimerkkinä esitettyjen signaalirakenteiden muunnelmille perustuen esitetään kuvassa 3 sopiva dekoodauspiirin suoritusmuoto datan vastaanottimessa, joka sopii käytettäväksi keksinnön mukaisessa väritelevi-25 siojärjestelmässä. Kuvassa 3 esitetyllä dekoodauspiiril-lä on ottonapa 1 lähetys- tai datan tailennuskanavaan kytkemistä varten, joita kumpaakaan ei ole esitetty. Ottonapa 1 on osa datan vastaanotinta, jota ei ole esitetty, jossa dekoodauspiiri on järjestetty seuraavaksi 30 napaan 1 nähden. Kuvassa 3 esitetyllä dekoodauspiiril-lä on kolme antonapaa 2,3 ja 4 vastaavien signaalien syöttämiseksi, jotka käsittävät valotiheysinformaation Y ja värikkyysinformaation komponentit U ja V. Ottonapa 1 on kytketty signaalin erottimen (S.S.) ottoon, jota 35 erotinta on merkitty viitenumerolla 5. Signaalin erot-timessa 5 jaetaan vastaanotettu aikajakolimitetty koo- 14 76663 dattu signaali, joka käsittää valotiheys- (Y), värikkyys-(U, V), tahdistus- (S) ja tunnistusinformaation (I), tiettyihin signaali komponentteihin. Yhdistetyn valotiheys- ja värikkyysinformaation (YUV) käsittävä aikajakolimitetty 5 signaali syötetään alipäästösuodattimeen 6, jonka raja-taajuus on esimerkiksi 8 MHz. Tahdistusinformaatio (S) saadaan kenttä- tai pystysuuntaisen pulssin muotoisena tah-distussignaalina VP ja juova- tai vaakatahdistusinformaa-tiona HD. Informaatio HD voi olla esimerkiksi kellon käyn-10 nistyssignaalin, koodisignaalin tai pulssimaisen pulssin muotoisen tahdistussignaalin muodossa. Lisäksi signaalin erotin 5 syöttää tunnistusinformaation I. Informaatio I vastaanotetaan esimerkiksi bittisarjan muodossa, joka sisältyy televisiojuovaan 625. Kuvaan 2 viitaten seloste-15 tuille signaalirakenteen viidelle muunnelmalle seuraa, että ainakin kolme bittiä vastaanotetaan. Signaalin erotin 5 syöttää tunnistusinformaation I sarjarinnakkais-muuntimeen (S/P), jota on merkitty viitenumerolla 7. Muun-timessa 7 on merkitty, että kolme antoa antavat kolme 20 tunnistusinformaation komponenttia II, 12 ja 13. Kuvioon 2 viitaten selostetut signaalirakenteen muunnelmat voidaan koodata esimerkiksi 000 ... 100 binaarilukujärjestel-mässä.

Vaakatahdistusinformaatio HD syötetään oskillaatto-25 riin 8, joka käsittää vaihelukitun silmukan (PLL). Oskillaattori 8 syöttää esimerkiksi 40,5 MHz:n kellopulssitaa-juudella kellopulsseja CPO laskurijärjestelyyn 9. Lasku-rijärjestely 9 käsittää laskurin (HCT) televisiojuovien osien laskemiseksi ja laskurin (VCT) televisiojuovien las-30 kemiseksi. Laskuri (HCT) on muodoltaan laskuri, joka on ennalta asetettavissa juovataajuudelle, oskillaattorin 8 vaihelukitusta silmukasta saatava juovatahdistuspulssi HP syötettäessä esiasetusottoon. Signaalin erottimesta 5 saatava kenttätahdistuspulssi VP syötetään laskurin (VCT) esi-35 asetusottoon, joka on esiasetettavissa kenttätaajuudella.

15 7 6 6 6 3

Kuvioon 4 viitaten annettavasta laskurin (VCT) yksityiskohtaisemmasta selostuksesta käy ilmi, että se on esi-asetettavissa kehystääjuudella.

Laskurin 9 annot on kytketty ohjelmoitavan muistin 5 PM osoiteottoihin AQ ... An, jota muistia on merkitty viitenumerolla 10. Muistj 10 on esimerkiksi ohjelmoitavan lukumuistin (PROM) muodossa tai suorasaantimuistin (RAM) muodossa. Laskurilla 9 on edelleen kolme antoa, jotka on yhdistetty kolmen muistiin 10 kytketyn annon kanssa, jol-10 loin muodostuu yhteensä 6 linjaa, jotka on merkitty viitenumerolla 11. Linjat 11 kuljettavat kellopulsseja, jotka on merkitty merkinnöillä CP1 ... CP6. Olettaen, että kellopulssilla CPO on 40 — MHz:n kellopulssitaajuus, kuten 2 edellä oli esitetty esimerkkinä, saadaan seuraavat kello- ^ pulssitaajuudet: CP1= 20 — MH2, CP2= 13 i MHz, 4 2 CP3= 10 - MHz, CP4 = 6 - MHz, CP5= 5 MHz ja CP6= 2 — MHz. 8 4 16 32

Suhteissa ilmaistuna pätee kellopulssitaajuuksille, että 20 CP1:CP2:CP3:CP4:CP5:CP6 = 1: - : Viita- 3 2 3 4 8 taan kuvioon 3, missä nämä luvut on mainittu aikakompressio-kertoimina te.

Kyseiset kuusi linjaa 11 on kytketty limittimen 25 (MUX) ottoihin, jota limitintä on merkitty viitenumerolla 12 ja jolla on kolme ohjausottoa, joihin tunnistusinfor-maatiokomponentit II, 12 ja 13 syötetään. Limittimellä 12 on kolme antoa, jotka kukin ovat komponenttien II, 12 ja 13 ohjauksessa liitettävissä, sen jälkeen kun ne on kyt-30 ketty, yhteen otoista. Limittimen 12 seuraavat annot UCP, VCP ja YCP osoittavat kellopulsseja, jotka liittyvät muistien lukemiseen eri taajuuksilla, joita muisteja selostetaan vielä edempänä. Limitintä 12 selostetaan yksityiskohtaisemmin kuvan 4 selostuksen yhteydessä.

35 Ohjelmoitavan muistin 10 antoja seuraa limitin 13, jota ohjataan tunnistuskomponenteilla II, 12 ja 13. Ole- 16 76663 tetaan, että muistilla 10 on viisi ryhmää antoja, joissa kussakin on viisi antoa, jotka ryhmät on kytkettävissä limittimen 13 viiteen antoon komponenteista II, 12 ja 13. Nämä annot kuljettavat, kuten kuvassa 4 on yksi-5 tyiskohtaisesti esitetty kuvan 2, signaaleja AS, BS, CS, DS ja ES, joita seuraa yksi numeroista 1...5 riippuen antojen ryhmästä.

Limitintä 13 seuraa looginen yhdistelmäpiiri (Pr, Ar), joka on tyypiltään "ohjelmoitava ryhmälogiikka". Ky-10 seinen ohjelmoitavaan logiikkaan perustuva piiri käsittää matriisin, jonka käyttäjä voi ohjelmoida ja jonka otot on kytketty veräjiin, jotka ovat toistensa kanssa yhteydessä TAI-JA-toimintojen avulla. Kuva 4 esittää, että annetussa esimerkissä voidaan käyttää kolmea tyyppiä 16L8 15 olevaa loogista piiriä, missä 16 edustaa ohjelmoitavaan matriisiin kuljetettavien signaalien lukumäärää, L osoittaa EI-TAI-antojen käyttöä ilman rekisteriä ja 8 edustaa antojen lukumäärää. Annot ovat kolmitilaista tyyppiä. Logiikkapiiri 14 on yhdistelmälogiikkapiiri, joka on yk-20 sinkertainen rakenne, jossa on vain loogisia toimintoja ilman rekistereitä. Erilainen monimutkaisempi rakenne käsittäisi ohjelmoitavan lukumuistin ja sitä vastaavan seuraavan rinnan sisään - rinnan ulos - siirtorekiste-rin, jonka jotkut annot ovat takaisin kytketyt muistiin.

25 Yhdistelmälogiikkapiirirakennetta on kustannukset tärkeimpänä näkökohtana käytetty useissa datan vastaanottimissa olevissa dekookauspiireissä.

Logiikkapiiriä 14 käytetään syöttämään aloitus-signaaleja (ST), lopetussignaaleja (SP), kirjoitus-luku-30 signaaleja (WR) ja valintasignaaleja (SE) muistien ohjaus-piireihin. Logiikkapiiri 14 ei vain vastaanota signaaleja muistista 10 vaan myös laskurista (VCT) (kuva 4) ja tunnistuksen sarja-rinnakkaismuuntimesta 7.

Kuvio 3 esittää, että logiikkapiirin 14 annot, jot-35 ka kuljettavat aloitus- (ST), lopetus- (SP) ja kirjoitus-luku-signaalin (WR), on kytketty viitenumerolla 15 merkit- 17 76663 tyyn ohjauspiiriin (CC) viitenumerolla 16 merkityn värik-kyysmuistin (UVM) ohjaamiseksi. Vain kellopulssit CP1 syötetään ohjauspiiriin 15, minkä tuloksena muistilla 16 on samat kirjoitus- ja lukunopeudet. Muisti 16 voi olla suora-5 saantimuistin muodossa, jonka muistisisältö on 80k8 ja jolla on 17 osoitelinjaa. Muistin 16 toimintaa ja niiden muistien toimintaa varten, joita vielä tullaan selostamaan va-lotiheys- ja värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi, oletetaan, että niitä käytetään sarjasiirtorekis-10 tereinä. Muistin 16 kahdeksan rinnakkaista ottoa on kytketty analogiadigitaalimuuntimen (A/D) kahdeksaan rinnakkaiseen antoon, jota muunninta on merkitty viitenumerolla 17 ja joka on järjestetty suodattimen 6 jälkeen. Kellopulssit CP1 syötetään muuntimeen 17, jotta kahdeksaan rinnakkai- 15 seen antoon saataisiin taajuudeltaan 20 — MHz oleva 8-bit- 4 tinen sana valotiheysinformaation Y tai värikkyysinformaation komponenteista U ja V toisen hetkellisarvolle. Muuntimen 17 kahdeksan rinnakkaista antoa on edelleen kytketty limittimen 18 (ei esitetty kuvissa selkeyden vuoksi) 20 kahdeksaan ottoon, jonka limittimen 8 rinnakkaista ottoa on samoin kytketty värikkyysmuistin 16 kahdeksaan rinnakkaiseen antoon. Limittimellä 18 on ohjausotto, johon valin-tasignaali SE syötetään logiikkapiiristä 14. Valintasig-naalin SE ohjauksessa kauttakytketään joko värikkyysmuis-25 tin 16 tai muuntimen 17 kahdeksan rinnakkaista antoa limittimen 8 kahdeksaan rinnakkaiseen antoon. Kuvassa 2 esitetyn signaalirakenteen muunnelmista ei värikkyyssig-naalimuisti 16 ole kauttakytketty kuviossa 2a esitetyllä rakenteella. Muissa tapauksissa muisti 16 on kirjoitettu 30 juovien 25...82 tai 25...66 (kuvio 2c) ja juovien 337...394 tai 337...378 (kuvio 2c) aikana.

Limittimen 18 kahdeksaa rinnakkaista antoa seuraa neljä juovan laajennus- tai dekompressiomuistia UL1, UL2, VLl ja VL2, kahden ensin mainitun muistin ollessa esitet-35 ty yksityiskohtaisemmin ja joille on annettu viitenumerot 19 ja 20. Ne selostetaan vielä yksityiskohtaisemmin kuvaan 5 viitatessa. Juovamuisteja 19 ja 20 ohjataan ohjauspii- 18 76663 ristä 21, monibittisten osoiteottojen ja kellopulssiotto-jen ollessa erotettavissa kahdessa esitetyssä liitännässä. Logiikkapiiristä 14 syötetään valintasignaali SE toisen muisteista 19 tai 20 valitsemiseksi kirjoittamista 5 tai lukemista (WR1 tai WR2) varten piiriin CC tietystä hetkestä alkaen (STl tai ST2). Kellopulsseja CPl käytetään kirjoittamiseen (W), kun taas lukeminen (R) suoritetaan vasteena kellopulsseille UCP. Kellopulssitaajuuk-sille pätee kirjoituksen aikana CPl = 20 — MHz lukemi- 10 3 4 sen aikana UCP = CP4 = 6 — MHz kuvioille 2a ja 2c, 1 4 17 UCP = CP5 = 5 — MHz kuviolle 2b tai UCP = CP6 = 2 — MHz 16 32 kuvioille 2d ja 2e. Eri lukunopeudet saadaan limittimen 12 kautta. Suuremman kirjoitusnopeuden suhteen tuottaa pienem-^ pi lukunopeus aikakompression tallennetulle ja syötetylle informaatiolle, vastaaville aikalaajennuskertoimille ollessa saavutettu kertoimet 3, 4 ja 8 annetuilla arvoilla.

Juovamuisteja 19 ja 20 seuraa 8-bittinen limitin 22, jota ohjataan logiikkapiiristä 14 valintasignaalilla SE.

20

Limittimen 22 kahdeksan rinnakkaista antoa on kytketty viitenumerolla 23 merkityn digitaalianalogiamuuntimen (D/A) kahdeksaan rinnakkaiseen ottoon. Muuntimen 23 ainoaa antoa seuraa kytkettävä alipäästösuodatin 24, jonka anto on kytketty napaan 3. Kellopulssit UCP syötetään muunti-25 meen 23. Kellopulssit UCP on esitetty suodattimen 24 jälkeen, joka on kytkettävissä 2:n ja l:n MHz:n välillä. Oletetaan, että kuvioihin 2d ja 2e viitaten selostetussa ta- 17 pauksessa kun UCP = CP6 =2 — MHz, esiintyy 1 MHz:n 32 30 kaistanleveys vaimentavissa kohinakomponenteissa, jotka esiintyvät digitaalianalogiamuunnon aikana. Muissa tapauksissa esiintyy suurempi kaistanleveys.

Kuviossa 3 sisältyvät komponentit (CC, VLl, VL2, MUX) yhteen lohkoon (19-22) värikkyyskomponentin käsit-35 telemiseksi. Myös vain tässä käytetään kellopulsseja CPl kirjoittamiseen, kun taas kellopulsseilla VCP on eri is 76663 kellopulssitaajuudet, kuten aikaisemmin on jo selostettu, signaalirakenteen siirretystä muunnelmasta riippuen. Digitaalianalogiamuunnoksen ja suodatuksen jälkeen tulee laajennettu värikkyysinformaatiokomponentti saata-5 ville antonavassa 4.

Valotiheysinformaation Y käsittely suoritetaan myös lohkon (19-22) avulla, kahdeksan rinnakkaisen oton ollessa kuitenkin kytketty suoraan analogiadigitaalimuun-timen 17 antoihin. Digitaalianalogiamuunnon jälkeen tulo levät valotiheysinformaatio Y, laajennettuna sen olles sa tarkoituksenmukaista (ei kuvion 2b mukaisesti), saataville antonapaan 2 alipäästösuodattimen 24' kautta, joka on kytkettävissä 8 MHz:n ja 4 MHz:n välillä (kuviot 2d ja 2e). Aikalaajennukselle seuraa, että kirjoi-15 tuksen kellopulssin taajuus CP1 = 20 j MHz ja luvun kellopulssin taajuus YCP = CP2 = 13 — MHz kuvioille 2 2a ja 2c, YCP = CP1 = 20 — MHz kuviolle 2b tai 4 YCP = CPS = 10 — MHz kuvioille 2d ja 2e, aikalaajen-zv 8 nuskerrointen ollessa vastaavasti 1 — , 1 ja 2. Kello- 2 pulssitaajuudelle 10 — MHz on suodattimen 24' kaistan- 8 25 leveys aina 4 MHz.

Selostetulla tavalla saadaan kuvion 3 dekoodaus-piirin yksinkertainen ja sopiva mukautus signaalirakenteen vastaanotettuun muunnelmaan. Tämä yksinkertainen mukautus on mahdollista käyttämällä laskurin HCT, joka 30 on esiasetettavissa juovataajuudella, laskurin VCT, joka on esiasetettavissa vastaavasti kenttä- ja kehystaajuu-della, ohjelmoitavan muistin 10, limittimen 13, logiikkapiirin 14, värikkyysmuistin 16 ja juovan laajennus-muistien 19 ja 20 yhdistelmää. Oskillaattori 8, lasku-35 rijärjestely 9 (HCT), limitin 12 ja ohjauspiiri 21 muodos- 20 7 6 6 6 3 tavat kytkettävän kellopulssilähteen (8, 9, 12, 21), jota ohjataan logiikkapiiristä 14 ja tunnistusinformaation muuntimesta 7. Selostetun viiden muunnelman yhden tai useamman signaalirakenteen muutos voidaan suorittaa yk-5 sinkertaisella tavalla mukauttamalla ohjelmoitava muisti 10 ja logiikkapiiri 14. Käytettäessä PROM-muistia 10 voidaan järjestää erilainen mukautuva muisti kuviossa 3 esitettyyn piiriin. Kyseinen korvaus tulee aina suorittaa logiikkapiirissä 14. Käytettäessä RAM-muistia 10 voidaan 10 se säilyttää ja vain sisältö täytyy mukauttaa. Tämä on mahdollista erillisesti saatavilla olevan muistin täyttö-kasetin avulla tai muistin täyttökasetin avulla, joka on täytetty muuttuneella informaatiolla ottonavan 1 kautta normaalisti vastaanotetun ohjelman ulkopuolella. Kun sig-15 naalirakenne on laajennettu kahdeksaan muunnelmaan, tulee myös selostettua limitintä 13 laajentaa. Muunnelmien lisä-laajennus vaatii tunnistusinformaation muuntimen mukauttamisen .

Kuten aikaisemmin on jo selostettu, ei värikkyys-20 muistia 16 käytetä kuviossa 2a esitetyn signaalirakenteen vastaanottamiseksi. Tässä tulisi huomata täydellisyyden vuoksi, että kuviossa 2b esitetyn signaalirakenteen vastaanotossa ei valotiheyden juovamuisteja (YL1, YL19) (YL2, 20) käytetä aikalaajennusta varten, vaan ne tuottavat vain yhden 25 juovajakson suuruisen viiveen.

Kuvio 4 esittää yksityiskohtaisemmin kuvion 3 dekoo-dauspiirin osaa. Kuvion 3 yhteydessä selostetuille komponenteille on annettu samat viitenumerot, jaetuille komponenteille on annettu indeksit. Siten laskurijärjestely 9 30 on jaettu kolmeen laskuriin 9^, 92 ja 9^· Laskuri 9^ käsittää 2-laskimen 30 sekä sarjajärjestelynä 3-laskurin 31 ja 2-laskurin 32, joka oskillaattorin 8 kellopulssi-antoon kytkettynä tuottaa vastaavasti kellopulssit CP.j , CP2 ja CP^. Laskuri 9^ syöttää kellopulsseja CP1 35 laskuriin 92/ joka on 1296-laskimen muodossa, jolla on 21 76663 12 antoa Qq...Q^ sekä juovataajuuden signaalin HS1 esi-asetusta varten. Laskuri 92 on selostettu esiasetettava laskuri HCT televisiojuovien osien laskemiseksi, jonka annot on kytketty ohjelmoitavan muistin 10 kahteentois-5 ta osoiteottoon Aq...A^. Laskurin 92 kolme ensimmäistä antoa syöttävät kellopulsseja CP3, CP5 ja CP6. Samalla tavalla laskuri 9^ toimii kuten 625-laskin ja vastaanottaa juovatahdistuspulsseja HP kehystaajuuden kello-pulssien avulla ja samataajuisen signaalin VS2 esiasetus-10 ta varten, ja muodostaa laskurin VCP, joka on esiasetet-tavissa kehystääjuudella televisiojuovien laskemiseksi. Laskurin 9 kymmenen antoa QQ...Qg on kytketty ohjelmoitavan muistin 10 osoiteottoihin ÄQ...Ag. Muistit 10^ ja 102 on esitetty kuvassa 4 PROM:in muodossa, jonka muis-15 tisisältö on vastaavasti 2kl5 ja lklO. Muisti 10^, jolla on 15 antoa Qq...Q^, on kytketty limittimen 13^ viiteentoista ottoon, jolla limittimellä on 3 antoa. Ottojen viidestä ryhmästä on kolme ottoa aina kauttakytketty kolmeen limittimen antoon. Piirustuksessa on esitetty li-20 mittimen 13^ annoissa signaalit AS, BS ja CS, joiden signaalien suhteen viitataan kuvion 2 signaaleihin AS1, BSl, CS1; AS2, BS2, CS2, jne. Vastaavasti muistin 102 kymmenen antoa Qg...Qg on kytketty limittimen 132 viiteen kahden oton ryhmään, jolla limittimellä on kaksi antoa 25 signaalien DS ja ES syöttämiseksi. Signaalien AS...ES ja tunnistusinformaatiokomponenttien II, 12 ja 13 lisäksi syötetään myös signaalit 2HS ja 4HS, joilla on vastaavasti kaksinkertainen ja nelinkertainen juovataajuus, logiikkapiiriin 14 laskurista 9^· Signaali 2HS toimii lo-30 giikkapiirissä 14 kahden juovajakson pituisen jakson määräämiseksi värikkyysinformaatiokomponenteille U ja V, jonka jakson aiheuttaa värikkyysinformaation komponenttien U ja V lähetys joka toisella juovalla. Signaalia 4HS käytetään määräämään neljän juovajakson pituinen jakso, 35 jonka lähetys aiheuttaa: U, ei U-informaatiota, U, ei U-in-formaatiota, missä tilanteessa tulee toisena vastaanotettu U-informaatio tallentaa muistiin UL2. Sama pätee V-infor- 22 76663 maatiolle.

Yksinkertaisuuden vuoksi esittää kuvio 4, että logiikkapiirin 14 rinnakkaisia ottoja QQ...Qn seuraa D-kiikku 33. Kunkin kiikun 33 D-otto on kytketty lo-5 giikkapiirin 14 antoon, kellopulssioton CP vastaanotet taessa kellopulsseja CP1. Kiikkujen Q ja Q molempia ottoja tai toista ottoa voidaan käyttää aloitussignaa-lin ST, lopetussignaalin SP, lukukirjoitus-signaalin WR tai valintasignaalin SE syöttämiseksi. Kiikkujen 33 10 tarkoituksena on aikaansaada signaalin syötön tahdistus.

Kuviossa 4 käsittää limitin 12 eri kellopulssi-taajuuksien syöttämiseksi lukukellopulsseille UCP, VCP ja YCP kolme limitintä 12^, 122 ja 12^. Esimerkiksi viitenumerot 2a, 3b, 2c, 2d ja 2e ja limitin 12^ merkitsevät 15 viittä ottoa, jotka on kauttakytketty antoon, kun kuvion 2a jne. signaalirakenteen muunnelma vastaanotetaan. Vastaavasti kuviossa 4 esitetyt limittimet 12^ ja 122 ja 12^, joihin vastaavat kellopulssit CP4, CP5, CP6 ja CP2, CP1, CP3.syötetään , vastaavat edellä mainittuja lukukellopuls-20 sin taajuuksia.

Tarkasti määrätyn laskun tai jaon, vastaavasti laskureissa 92 ja 9^, saavuttamiseksi on laskurit järjestetty esiasetettavien laskurien muotoon. Laskurin 92 esiasetus-otto on kytketty kahden D-kiikun 34 ja 35 sarjajärjeste-25 lyyn. Kiikku 34 vastaanottaa kellopulssiottoon CP sen vie ressä esitetyn juovatahdistuspulssin HP. Kiikun 34 D-otto on kytketty maahan, joka vastaa loogista "0":aa. Kiikun 34 Q-anto on kytketty kiikun 35 D-ottoon, jonka kiikun kello-ottoon CP syötetään esitetyt kellopulssit CP1. Kiikun 35 30 Q-anto kuljettaa sen vieressä esitetyn signaalin HS1, jota käytetään esiasetusta varten, ja joka syötetään edelleen takaisin kiikun 34 asetusottoon S.

Sarjajärjestelyn (34,35) kiikkujen 34 ja 35 ja laskurin 92 toiminnan selitys perustuu laskurissa 92 suori-35 tettuun laskutoimintaan. Looginen "1" esiintyy silloin signaalissa HS1, kun laskuri 92 on sallittuna vasteena tälle loogiselle "l":lle. Oletetaan edelleen,että kii- 23 7 6 6 6 3 kun 34 Q-anto kuljettaa loogisen "l":sen ja kiikku saatetaan johtavaksi S-otossa olevan logisen "l":sen avulla. Nousevan reunan esiintyminen tahdistuspuls-sissa HP saa kiikun 34 vaihtamaan tilaansa, koska Q-anto 5 täytyy nyt johtaa D-oton loogisesta "0":sta. Kellopuls-sien CP1 välittömästi seuraava nouseva reuna saa kiikun 35 vaihtamaan tilaansa, koska D-otossa oleva looginen "O" kuljetetaan Q-antoon. Looginen ”0" signaalissa HS1 estää laskurin 92 toiminnan ja säätää sen esiasetuk-10 sen nolla-arvoon ja lisäksi looginen "1” syötetään pääasiassa kiikun 34 Q-antoon S-oton kautta. Välittömästi seuraava nouseva reuna kellopulsseissa CP1 saa kiikun 35 vaihtamaan tilaansa vasteena D-otossa olevalle loogiselle "1":lle, minkä seurauksena esiintyy looginen 15 "1" jälleen signaalissa HS1. Laskuri 92 on nyt jälleen sallittu aloittamaan laskemisen esiasetuksen nolla-arvosta. Esitetyn kellopulssijakson TCP aikana esiintyy looginen "0" signaalissa HS1. Aikajakson (TH-TCP) jälkeen esiintyy seuraava juovatahdistuspulssi HT ja laskuri 20 9„ säädetään esiasetuksen nolla-arvoon. Kellopulssitaajuu- z 1 den CPl = 20 — MHz valinnasta juovajaksolla TH = 64 ,us 4 ' johtuen seuraa, että siihen sopii 1296 kellopulssijaksoa. Kiikkusarjajärjestelyn (34,35) käytön tuloksena aikaansaa-25 daan vastaavasti tarkka lasku- tai jakotoiminta.

Edellä selostettiin esimerkkinä lomitettua 625-juovaista standardia, jonka kehystääjuutena on 50 Hz. Lomitetulle 525-juovaiselle standardille, jonka kehystääjuus on 60 Hz, voi selostettu dekoodauspiiri olla samaa raken-30 netta mukautettuna erilaisille aikajaksoille. Mukautet taessa laskuria 9~ tulee huomata, että kun käytetään sa- ^ 1 maa kellotaajuutta CPl = 20 — MHz, sopii siihen stan- 4 dardissa asetetulla juovajaksolla 63,555 ^us yhteensä 35 1287 kellopulssijaksoa.

24 7 6 6 6 3

Laskurin kehystääjuuden esiasetus toteutetaan kolmen kiikun 36, 37 ja 38 sarjajärjestelyn avulla, johon syötetään kenttätahdistuspulssi VP ja juovatahdis-tuspulssi HP, jotka molemmat on esitetty piirustuksessa.

5 Kehyksen tahdistus on tärkeä niille signaalirakenteille, joissa lähtetään puolet alkuperäisestä värikkyysinfor-maatiosta. Silloin voidaan valita, lähetetäänkö värik-kyysinformaatiokomponentit U ja V joka toisella juovalla vai yhdellä juovalla U-komponentit ja seuraavalla juo-10 valla V-komponentit. Molemmilla valinnoilla pätee, että värikkyysinformaatiolle saadaan jaksollisuus, jolla on neljän kenttäjakson eli kahden kehysjakson pituinen jakso. Pystysuuntaisessa kuvasiirtymässä esitetyssä kuvassa esiintyy värin välkyntäilmiö kehystääjuuden puolik-15 kaalia. Tämän ilmiön estämiseksi tulee suorittaa kehys-taajuuden tahdistus. Kun signaalilla on kuviossa 2c esitetty rakenne (kuusi U-aluetta ja te = 1/6), voidaan täydellinen värikkyysinformaatio lähettää niin, että tahdistus kenttätaajuudella on riittävä. Sen sijaan että käy-20 tetään kolmea U-aluetta signaalirakenteessa aikakompres-siokertoimen ollessa te = 1/3 on myös mahdollista vähentää televisiojuovien lukumäärää käyttämällä esimerkiksi kuutta U-aluetta aikakompressiokertoimen ollessa te = 1/6. Vaadittava lukukellopulssin taajuus voidaan siten saavut-25 taa kytkemällä kuvion 4 seuraava 2-laskin 2 laskimeen 32.

Kuviossa 4 syötetään kenttätahdistuspulssi VP kiikun 36 kellopulssiottoon CP, jonka kiikun D-ottoon syötetään juovatahdistuspulssi HP. Kiikun 36 Q-anto on kytketty kiikun 37 kellopulssiottoon CP, jonka D-otto on kyt-30 ketty maahan (looginen "O") ja jonka Q-anto on kytketty kiikun 38 D-ottoon. Juovatahdistuspulssi HP syötetään kiikun 38 kellopulssiottoon CP, Q-anto kytkettäessä laskurin 9^ esiasetusottoon ja syötettäessä takaisin kiikun 37 asetusottoon S.

35 Sarjajärjestelyn (36, 37, 38) toiminnan tilaa ei selosteta alkaen hetkestä, jolloin nouseva pulssireuna 25 7 6 6 6 3 esiintyy pulssissa VP, laskurin 9^ ollessa sallittu ja toiminnallinen ja loogisen "1”:sen esiintyessä kiikkujen 37 ja 38 Q-annoissa. Tässä tilanteessa esiintyy pulssissa HP joko looginen "1" (x linjalla 1 kuviossa 2a) tai looginen 5 "0" (x linjalla juovalla 312 kuviossa 2a). Kuvassa 4 on esi tetty tulos kun kiikun 36 Q-annossa on signaali VS1. Nouseva pulssireuna kenttäjakson TV1 alussa tuottaa loogisen "0":n kiikun 37 Q-annossa ensimmäisessä juovajaksossa THl. Toisen juovajakson TH2 seuraava nouseva juovatahdistuspuls-10 si HP saa kiikun 38 vaihtamaan tilansa loogiseen ''0” :aan, kuten on esitetty signaalissa VS2. Kiikun 37 S-otossa oleva looginen "0" johtaa pääasiallisesti loogiseen "l":een Q-annossa, minkä vasteena nouseva pulssireuna pulssissa HP kolmannen juovajakson alussa saa kiikun 38 vaihtamaan 15 tilansa jälleen loogiseksi "l":ksi. Tässä tilanteessa tulee esiasetusarvon nolla omaava laskuri 9-j sallituksi laskemaan pulsseja HP kunnes seuraava nollaan palautus tapahtuu. Tuloksena on kehystääjuudella tahdistettu 625-laskin/las-kuri VCT, saatuna yksinkertaisella tavalla kiikkusarjajär-20 jestelyn (36, 37, 38) avulla.

Kuvio 5 esittää lohkon (19-22) yksityiskohtaisemman rakenteen, joka käsittää juovamuistit 19 (L1) ja 20 (L2), ohjauspiirin 21 (CC) ja limittimen 22. Ohjauspiirin 21 muodostuu kahdesta limittimestä 21^ ja 2^, joiden kaut-25 ta valintasignaalin SE ohjauksessa syötetään kirjoituskel-lopulssit CP1 tai yksi tai useampi lukukellopulssi UCP, VCP tai YCP, kuten asian laita voi olla, jompaan kumpaan muisteista 19 tai 20. Muistit ovat esimerkiksi RAM-muis-teja, joiden muistikapasiteetti on 2k8. Osoitepiiri 213 30 syöttää kustakin yhdestätoista rinnakkaisesta annosta osoiteinformaation muisteihin 19 ja 20, vastaavien aloi-tussignaalien STl ja ST2 ja vastaavien kirjoituslukusig-naalien WR1 ja WR2 ohjauksessa. Kun informaatio on kirjoitettu nopeasti vaihtoehtoisesti muistiin 19 tai 20 suu-35 rella kellopulssitaajuudella CPl, kun tallennettava valoti- 26 76663 heysinformaatio Y tai värikkyysinformaation komponentti U tai V on syötetty, seuraa seuraavaa juovajaksoa TH hitaampi lukutoiminto, mikä johtaa aikalaajennukseen. Siten juo-vamuistit YLI ja YL2 luetaan kerran, kun taas kuviossa 5 2c esitetyssä muunnelmassa luetaan vastaavat juovamuistit UL1, UL2 ja VLl, VL2 kahdesti peräkkäin.

Täydellisyyden vuoksi tulee huomata, että mitään lopetussignaalia SP ei vaadita ohjauspiiriä 21 (CC) varten, koska limitin 22 määrää signaalien kauttakulun. Muutoksia 10 informaatiossa voi silloin tapahtua niissä otoissa, jotka eivät ole kauttakytkettyjä antoihin.

Kuvio 6 esittää koodauspiirin suoritusmuodon data-generaattorissa. Kuviossa 6 viitenumero 50 merkitsee signaalilähdettä valotiheysinformaation Y, värikkyysinformaation 15 komponenttien U ja V ja yhdistetyn tahdistusinformaation S syöttämiseksi. Viitenumero 51 merkitsee signaalilähdettä, joka syöttää tunnistusinformaation I. Viitenumero 52 lähteessä 51 merkitsee vaiintä-avaintä, jonka avulla on mahdollista valita mille kuviossa 2 esitetyn signaalirakenteen 20 muunnelmalle koodauspiiri on toiminnassa, Kuvion 3e dekoo-dauspiiriin viitatussa selostuksessa selostettiin, kuinka tunnistusinformaatio i voi esiintyä. Kuviossa 6 syötetään informaatio I linjojen 3 kautta signaaligeneraattoriin 53, joka kuvioihin 3 ja 4 viitaten selostetulla tavalla käsit-25 tää kuviossa 6 esitetyt komponentit. Lisäksi kenttätahdis-tusinformaatio (VP) ja juovatahdistusinformaatio (HD), jotka on erotettu informaatiosta S signaalin erottimen 54 avulla, syötetään edelleen generaattoriin 53. Generaattori 53 syöttää kuuden linjan 55 ja limittimen 56 kautta, jota oh-30 jataan informaatiolla I, kellopulssit YCP, UCP ja VCP, joilla on eri kellopulssitaajuudet, joita käytetään muistien kirjoittamiseen. Kiinteät kellopulssit CP1 muistien lukemiseksi on osoitettu linjoilla 55. Generaattorin 53 oletetaan edelleen syöttävän aloitussignaaleja ST, lopetussignaaleja SP, 35 lukukirjoitussignaalin WR ja valintasignaaleja SE.

Lähteestä 50 saatava valotiheysinformaatio Y syötetään analogiadigitaalimuuntimen 58 alipäästösuodattimen 57 27 7 6 6 6 3 kautta, joka on kytkettävissä 8 MHz:n ja 4 MHz:n välillä. Kuvioissa 2d ja 2e esitettyjen signaalirakenteen muunnelmien valinnalla ja kellopulssitaajuuden 10— MHz esiin- 8 tyessä kellopulsseissa YCP on kaistanleveys rajoitettu ^ 4 MHz:iin. Lisäksi muunnin 58 vastaanottaa kellopulsseja YCP. Muuntimen 58 kahdeksan antoa on kytketty kahden juo-vakompressiomuistin 59 ja 60 kuhunkin kahdeksasta otosta, joita muisteja ohjataan ohjauspiirillä 61. Juovamuistit 59 ja 60 ja ohjauspiiri 61 toimivat kuten kuvioihin 3 ja 5 (19, 29 ja 21) viitatessa on selostettu, kirjoitus- ja lukukellopulssit ovat kuitenkin vaihtuneet keskenään. Juovamuisteja 59 ja 60 seuraa limitin 62, johon valintasignaali SE syötetään. Limitin 62 on kytketty li-mittimen 63 kahdeksaan ottoon, johon limittimeen syötetään valintasignaali SE. Limittimen 63 kahdeksan muuta ottoa on kytketty kahden signaalin käsittelypiiriin 64 ja 65 kuhunkin kahdeksaan ottoon vastaavasti värikkyys-informaation komponentteja U ja V varten, signaalin kä-sittelypiirien käsittäessä komponentit 57...62. Kytket- 20 tävä suodatin on mukautettu 2 MHz:n ja 1 MHz:n kaistanleveydelle.

Limitintä 63 seuraa kenttämuisti 66, jonka muistin sisältö on 308k8. Kellopulssit CP1 ja aloitus-lope- tus-signaali STP syötetään muistiin 66. Muistin 66 voi-25 daan olettaa muodostuvan riveihin ja sarakkeisiin järjestetyistä muistielementeistä, rivien vastatessa televisio juovia. Muisti 66 toimii silloin siirtorekisterinä, joka kirjoitetaan juovan suhteen peräkkäisesti kellopuls-seilla CP1 kellopulssien 281 tai 283...1296 (kuviot 2b ^ tai 2a ja 2c), kellopulssien 281...789 (kuvio 2d) tai kellopulssien 789...1296 (kuvio 2e) juovajaksoina TH, aikajakson aikana, jolloin vain valotiheysinformaatio (kuviot 2b...2e) tai värikkyys- ja valotiheysinformaa- tion komponentit (kuvio 2a) esiintyvät.

Piirejä 64 ja 65 seuraa värikkyysmuisti 67, jonka muistikapasiteetti suorasaantimuistJn muodossa on esi- 35 28 7 6 6 6 3 merkiksi 80k8. Muistia 67 ohjataan 17 osoitelinjän kautta, jotka saadaan ohjauspiiristä 68, johon syötetään kel-lopulssit CPl, aloitussignaali ST, lopetussignaali SP ja kirjoitus-luku-signaali WR. Kahden muistin 66 ja 67 kahdek-5 san antoa on kytketty limittimeen 69, johon valintasig-naali SE syötetään. Limittimellä 69 on 8 antoa kytkettynä digitaalianalogiamuuntimen 70 kahdeksaan ottoon, johon muuntimeen syötetään kellopulssit CPl. Muuntimen 70 anto on kytketty summainpiirin 71 ottoon , johon piiriin syö-10 tetään edelleen tahdistusinformaatio S ja tunnistusin-formaatio I. Summainpiirin 71 anto on kytketty kuvion 6 koodauspiirin antonapaan alipäästösuodattimen kautta, jonka kaistanleveys on 8 MHz. Anto 73 kuljettaa signaalin YUVSI, valotiheysinformaation Y ja värikkyysinfor-15 maation komponenttien U ja V ollessa rakennettu esimerkiksi yhden kuviossa 2 esitettyjen muunnelmien mukaisesti. Informaatiokomponenttien S ja I yhdistäminen informaatioon YUV voidaan vaihtoehtoisesti tehdä muulla tavalla kuin piirustuksessa esitetyllä tavalla, myö-20 hempänä hetkenä suoritetussa signaalin käsittelytoiminnossa.

Täydellisyyden vuoksi tulee huomata, että värik-kyysmuistia 67 ei käytetä kuviossa 2a esitetyssä signaa-lirakenteen muunnelmassa ja että muisti 66 toimii vain 25 kentän viiveaikajaksona. Sekä valotiheys- että värikkyys-informaatio käsitellään muistilla 66, muistin 66 päätarkoituksena ollessa kuitenkin valotiheysinformaation käsittely, kuten on asian laita kuvioiden 2b, 2c, 2d ja 2e signaalirakenteen muunnelmille. Kuten on kuvioissa 30 2b, 2c, 2d ja 2e esitettyjen muunnelmien suhteen, tal lennetaan valotiheysinformaatio Y yhden kenttäjakson aikana muistiin 66 ja värikkyysinformaation komponentit U ja V tallennetaan yhden kenttäjakson aikana muistiin 67, minkä jälkeen aikajakolimitteisen järjestelmän mu-35 kaisesti luetaan muistit 67 ja 66 peräkkäisesti limit-timen 69 kautta.

29 7666 3

Kuviossa 6 esitetyssä ja generaattoriin 53 liittyvässä koodauspiirissä on, kuten myös kuviossa 3 esitetyssä dekoodauspiirissä, juovataajuuden esiasetettava laskuri (HCT) televisiojuovien osien laskemiseksi ja 5 kehys- tai kenttätaajuuden esiasetettava laskuri (VCT) televisiojuovien laskemiseksi, näiden laskurien antojen ollessa kytketty ohjelmoitavan muistin (PM) osoiteottoi-hin, jonka otot on kytketty limittimen (MUX) kautta, joka on kytkettävissä tunnistusinformaatiolla (I) logiik-10 kapiiriin (Pr, Ar) aloitussignaalien (ST), lopetussig- naalien (SP), valintasignaalien (SE) ja kirjoitus- ja lu-kusignaalien (WR) kehittämiseksi. Nämä signaalit syötetään, ainakin osaksi,muisteihin 67 ja 66 värikkyysinfor-maation tai valotiheysinformaation tallentamiseksi ja 15 syöttämiseksi vastaavasti samoilla kirjoitus- ja lukuno-peuksilla kellopulssien CPl ohjauksessa. Lisäksi on muistit 59 ja 60 tai YLI, YL2; UL1, UL2 ja VLl, VL2, kuten asian laita voi olla, vastaavasti valotiheys- tai värik-kyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi eri kir-20 joitusnopeuksilla (kellopulssit YCP, UCP ja VCP) ja mainitulla lukunopeudella (kellopulssit CPl). Tällöin käsittää kuvion 6 koodauspiiri kytkettävän kellopulssilähteen (PLL, HCT, 56, 61), jota ohjataan logiikkapiiristä (Pr, Ar) ja tunnistusinformaatiolähteestä 51.

Claims (11)

30 76663

1. Väritelevision lähetys- tai datan tallennus-järjestelmä, joka käsittää aikajakolimitykseen perustuvan 5 koodauksen, järjestelmän käsittäessä ainakin yhden datage-neraattorin, ainakin yhden datan vastaanottimen sekä generaattorin ja vastaanottimen välille järjestetyn lähetystä! datan tallennuskanavan, datageneraattorin käsittäessä ainakin yhden signaalilähteen valotiheys-, värikkyys-, tah-10 distus- ja tunnistusinformaatiota sisältävien signaalien tuottamiseksi ja koodauspiirin ainakin osan mainituista signaaleista koodaamiseksi aikajakolimitteisesti käyttäen aika-kompressiota sen ollessa tarkoituksenmukaista, koodauspiiril-lä ollessa anto aikajakolimitetysti koodatun signaalin syöt-15 tämiseksi lähetystä varten lähetyskanavan tai datan tallennus-kanavassa olevan muistin kautta, datan vastaanottimen käsittäessä dekoodauspiirin, joka on kytketty mainittuun kanavaan, jonka toiminta on oleellisesti mukautettu mainitun koodauspiirin toimintaan ainakin valotiheys- ja värikkyysinformaatiota 20 sisältävien signaalien syöttämiseksi, jotka pääasiallisesti vastaavat datageneraattorissa olevan signaalilähteen tuottamaa dataa, tunnettu siitä, että järjestelmässä tun-nistusinformaatio käsittää useita informaatiokomponentteja, jotka liittyvät lukumäärältään muuttuviin televisiojuoviin 25 tai televisiojuovien muuttuviin osiin, joissa valotiheysin-formaatio ja värikkyysinformaatio vastaavasti esiintyvät kompressoituna sen ollessa tarkoituksenmukaista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väritelevisiojärjestelmä, tunnettu siitä, että datan vastaanotta-30 misessa oleva dekoodauspiiri käsittää juovataajuuden esi-asetettavan laskurin televisiojuovien osien laskemiseksi ja kehys- tai kenttätaajuisen esiasetettavan laskurin televisio juovien laskemiseksi, näiden laskurien antojen ollessa kytketty ohjelmoitavan muistin osoiteottoihin, jon-35 ka muistin annot on kytketty limittimen kautta, joka on kytkettävissä vastaanotetun tunnistusinformaation avulla lo- 31 76663 giikkapiiriin aloitus-, lopetus-, valinta- ja kirjoitusta! lukusignaalien kehittämiseksi muistia varten värik-kyynformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi samoilla kirjoitus- ja lukunopeuksilla ja muisteja varten valoti-5 heys- tai värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi samalla kirjoitusnopeudella ja yhdellä useista lu-kunopeuksista kellopulssilähteen ohjauksessa, joka on kytkettävissä logiikkapiirin ja tunnistusinformaation kautta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen väritelevisio-10 järjestelmä tunnettu siitä, että logiikkapiiri on yhdistelmälogiikkapiirin muodossa.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen väritelevi siojärjestelmä tunnettu siitä, että muistin otot ja annot värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttä- 15 miseksi samoilla kirjoitus- ja lukunopeuksilla on kytket ty limittimen ottoihin, joka on ohjausta varten kytketty logiikkapiiriin, limitintä seuratessa muisteja värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi mainitulla kirjoitusnopeudella ja yhdellä mainituista useista lukuno-20 peuksista.

5. Patenttivaatimuksen 2, 3 ja 4 mukainen väritelevisiojärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitulla esiasetettavalla laskurilla on esiasetusotto, johon kiikkujen sarjajärjestely on kytketty, juovatahdistuspuls- 25 si syötettäessä tähän sarjajärjestelyyn.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen väritelevisio-järjestely, tunnettu siitä, että kehystääjuuden esiasetettavassa laskurissa syötetään edelleen kenttätah-distuspulssi kiikkujen sarjajärjestelyyn.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksien 2-6 mukai nen väritelevisiojärjestely, tunnettu siitä, että . kytkettävä kellopulssilähde käsittää tahdistetun oskillaattorin, juovataajuuden esiasetettavan laskurin televisio-juovien osien laskemiseksi sen ollessa kytketty oskillaat-35 toriin, limittimen, jonka annoissa on kellopulsseja eri kel- 32 76663 lopulssitaajuuksilla, ja muistin ohjauspiirejä, joiden kautta muisteja ohjataan mainitulla kirjoitusnopeu-della ja yhdellä useista lukunopeuksista.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väritelevisio-5 järjestelmä, tunnettu siitä, että datageneraat- torissa koodauspiiri käsittää juovataajuuden esiasetet-tavan laskurin televisiojuovien osien laskemiseksi ja kehys- tai kenttätaajuuden esiasetettavan laskurin televisiojuovien laskemiseksi, näiden laskurien antojen ol-10 lessa kytketty ohjelmoitavan muistin osoiteottoihin, jonka muistin annot on kytketty limittimen kautta, joka on kytkettävissä tunnistusinformaatiolla logiikkapiiriin aloitus-, lopetus-, valinta- ja kirjoitus- tai lukusignaalien kehittämiseksi muisteja varten värikkyysinformaation tai 15 pääasiallisesti valotiheysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi samoilla kirjoitus- ja lukunopeuksilla, ja muisteja varten valotiheys- tai värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi yhdellä useista kirjoi-tusnopeuksista ja mainitulla lukunopeudella kellopulssi-20 lähteen ohjauksessa, joka on kytkettävissä logiikkapiirin ja tunnistusinformaation kautta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen väritelevisiojärjestelmä, tunnettu siitä, että muistien annot värikkyys- tai valotiheysinformaation tallentamiseksi ja 25 syöttämiseksi yhdellä tai usealla kirjoitusnopeudella ja mainitulla lukunopeudella on kytketty limittimien ottoihin, muistien ottojen pääasiallisesti valotiheysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi samoilla kirjoitus- ja lukunopeuksilla ollessa kytketty mainitun 30 limittimen antoihin ja muistin ottoihin värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi yhdellä useista kirjoitusnopeuksista ja mainitulla lukunopeudella, muistin antojen, joka muisti on tarkoitettu tallentamaan ja syöttämään pääasiallisesti valotiheysinformaatiota 35 tai värikkyysinformaatiota samoilla kirjoitus- ja luku-nopeuksilla, ollessa kytketty limittimen ottoihin, jota seuraa koodauspiirin anto. 33 7 6 6 6 3

10. Datan vastaanotin, joka sopii käytettäväksi jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukaisessa väritelevisiojärjestelmässä, tunnettu siitä, että dekoodauspiiri käsittää ainakin yhden esiasetettavan laskurin (9), sitä 5 seuraavan ohjelmoitavan muistin (10), jossa on limitetty anto (13), jota ohjataan tunnistusinformaatiolla, ja sitä seuraavan logiikkapiirin (14) alku-, loppu-, valinta- ja kirjoitus- tai lukusignaalien kehittämiseksi ainakin yhdelle muistille (10-22) valotiheys- ja värikkyysinformaation 10 tallentamiseksi ja syöttämiseksi kirjoitusnopeudella ja yhdellä useista lukunopeuksista kellopulssilähteen (8, 9, 12, 21. ohjauksessa, joka on kytkettävissä tunnistusinformaation kautta.

11. Datageneraattori, joka sopii käytettäväksi patent-15 tivaatimuksen 1, 8 tai 9 mukaisessa väritelevisiojärjestelmässä, tunnettu siitä, että koodauspiiri (53) käsittää ainakin yhden esiasettavan laskurin (HCT, VTC), sitä seuraavan ohjelmoitavan muistin (PM), jossa limitetty anto (MUX), jota ohjataan tunnistusinformaatiolla, ja sitä seuraavan lo- 20 giikkapiirin (PR, AR) alku-, loppu-, valinta- ja kirjoitusta! lukusignaalien kehittämiseksi ainakin yhdelle muistille (YLI, YL2; UL1, UL2; VLl, VL2) valotiheys- ja värikkyysinformaation tallentamiseksi ja syöttämiseksi lukunopeudella ja yhdellä useista kirjoitusnopeuksista kellopulssilähteen (PLL, 25 HCT, 56, 61) ohjauksessa, joka on kytkettävissä tunnistusinformaation kautta. 34 76663