FI75978C - Flytande roekloesningar fraon vilka tjaera avlaegsnats, och foerfarande foer deras framstaellning samt deras anvaendning foer behandling av livsmedelshoeljer och livsmedel. - Google Patents

Description

75978

Tervattomiksi tehdyt savuliuokset ja menetelmä niiden valmistamiseksi sekä niiden käyttö elintarvikepäällysten ja elintarvikkeiden käsittelemiseksi

Flytande röklösningar frän vilka tjära avlägsnats, och för-farande för deras framställning samt deras användning för behandling av livsmedelshöljer och livsmedel Tämä keksintö kohdistuu a) menetelmään tervattomiksi tehtyjen nestemäisten savuliuosten valmistamiseksi savupitoisista höyryistä, b) tervattomiksi tehtyihin nestemäisiin savuvalmistei-siin, c) elintarvikkeiden päällyksiin, jotka on värjätty ja joihin on aikaansaatu aromia tervattomiksi tehdyillä nestemäisillä savuvalmisteilla, ja d) menetelmään päällykseen täytetyn elintarvikkeen valmistamiseksi, joka elintarvike on värjätty ja johon on aikaansaatu aromia savulla.

Putkimaisia (letkumaisia), selluloosasta valmistettuja elintarvikkeiden päällyksiä käytetään laajasti lukuisten lihatuotteiden tai muiden elintarvikkeiden jalostuksessa. Tavallisesti elintarvikkeiden päällykset ovat ohutseinäisiä putkia, joiden halkaisijat vaihtelevat, ja jotka on valmistettu uudelleenmuo-toilluista materiaaleista, kuten regeneroidusta selluloosasta. Selluloosasta valmistetut elintarvikkeiden päällykset voidaan valmistaa myös siten, että niiden seinämään on upotettu kuiduista valmistettu raina, jolloin tällaisia päällyksiä kutsutaan yleisesti "kuituvahvisteisiksi tai kuitumaisiksi elintarvikkeiden päällyksiksi", tai myös "kuitukuoriksi".

Elintarvikkeita jalostavassa teollisuudessa käytössä olevia lukuisia erilaisia makuja ja jopa alueellisia mieltymyksiäkin tyydyttäviä lukuisia eri valmistusohjeita ja jalostustapoja varten tarvitaan yleensä ominaisuuksiltaan vaihtelevia elintarvikkeiden päällyksiä. Esimerkiksi joissakin tapauksissa elintarvikkeiden päällyksien on oltava monitoiminnallisia, päällyksien toimiessa niihin täytetyn elintarviketuotteen jalostuksen aikana säiliöinä, ja niiden toimiessa myös lopul- 2 75978 lisen tuotteen suojaavana peitteenä. Kuitenkin jalostavassa lihateollisuudessa useantyyppisten lihatuotteiden, kuten erilaisten makkaroiden, esimerkiksi frankfurtin ja bolognan makkaroiden, sekä muiden vastaavien, pihvirUllien, kinkkujen ja vastaavien valmistuksessa käytetyt elintarvikepäällykset poistetaan usein jalostetun lihatuotteen ympäriltä ennen viipalointia ja/tai lopullista pakkaamista.

Pinnan ulkonäkö ja aromi ovat tärkeitä tekijöitä jalostettujen lihatuotteiden taloudellisessa hyväksyttävyydessä ja kuluttajien vastaanottavuudessa, ja tällaisten erilaisten tuotteiden suurimman osan yhteisenä piirteenä on "savustuksen" käyttäminen ominaisen aromin ja värin aikaansaamiseksi tuotteeseen. Tavallisesti elintarviketuotteiden "savustaminen" suoritetaan sellaisella elintarvikkeen jalostuslaitteella, jossa elintarviketuote joutuu todelliseen kosketukseen kaasumaisessa tai höyrymäisessä muodossa olevan savun kanssa. Kuitenkaan tällaisia "savustustoimenpiteitä" ei pidetä täysin tyydyttävinä lukuisista syistä johtuen, joihin kuuluu "savustustoimenpi-teen" tehottomuus ja epätasaisuus. Todetuista puutteista johtuen monet lihanpakkaajat käyttävät nykyään lukuisan kaltaisia nestemäisiä, vesipitoisia, puusta peräisin olevien savun aineosien liuoksia, joita kutsutaan tavallisesti "nestemäisiksi savuliuoksiksi", jotka on kehitetty ja joita käytetään kaupallisesti elintarvikkeita jalostavassa teollisuudessa erityyppisten liha- ja muiden elintarviketuotteiden jalostuksessa. Yksinkertaisuuden vuoksi tässä teknillisessä määrittelyssä näitä kaupallisesti saatavia "nestemäisiä savuliuoksia" kutsutaan saatavilla olevassa tilassaan ohessa usein "sellaisenaan oleviksi” nestemäisiksi savuiksi.

Esimerkkejä menetelmistä sellaisenaan olevan nestemäisen savun valmistamiseksi on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 106 473, joka on myönnetty Hollenbeckille lokakuun 8. päivänä 1963 sekä US-patenttijulkaisussa 3 873 741, joka on myönnetty Melcer et ai:ille, maaliskuun 25. päivänä 1975. Menetelmät nestemäisen savun valmistamiseksi voidaan tavallisesti esittää koostuviksi: 1) puun lämmittämisestä happipitoisuudeltaan säädellyssä 3 75978 ilmakehässä puun termiseksi hajottamiseksi ja savun kehittämiseksi, 2) savun saattamisesta kosketuksiin vesiliuoksen kanssa savun tiivistämiseksi ja sen värjäävien ja aromia antavien aineosien talteensaamiseksi. Tiivistetyt, sellaisenaan olevat nestemäiset savuliuokset sisältävät tavallisesti myös lukuisia tervamaisia aineita, sekä orgaanisia happoja, kuten etikkahap-poa.

Lihatuotteiden käsitteleminen "nestemäisillä savuliuoksilla" suoritetaan tavallisesti lukuisilla erilaisilla tavoilla, joihin kuuluvat päällystetyn elintarviketuotteen ruiskuttaminen tai kastaminen sen jalostuksen aikana, tai "nestemäisen savuliuoksen" sisällyttäminen itse valmistusohjeeseen. Kastamalla tai ruiskuttamalla suoritettu varsinainen "savustustoi-menpide" ei ole täysin tyydyttävä, koska päällystettyä tuotetta ei kyetä käsittelemään tasaisesti, ja "nestemäisen savuliuoksen" sisällyttämisellä lihan valmistusohjeeseen ei aina saavuteta toivottua pinnan ulkonäköä savun aineosien laimenemisesta johtuen. Lisäksi valmistusohjeeseen sisällyttäminen alentaa lihaemulsion stabiilisuutta, ja vaikuttaa haitallisesti makuun, mikäli käytetään suuria pitoisuuksia.

Elintarvikkeen jalostajan suorittama päällystettyjen elintarviketuotteiden ruiskuttamalla tai kastamalla tapahtuva käsitteleminen nestemäisellä savulla aiheuttaa myös elintarvikkeiden jalostajalle epätoivottuja saastumis-ja laitteiston korroosio-ongelmia. Lisäksi on todettu, että kaupallisen jalostuksen aikana nestemäistä savua käyttäen käsitellyt päällystetyt makkarat tuottavat sen jälkeen, kun päällys on kuorittu pois käsitellystä päällystetystä elintarviketuotteesta, makkaroita, joissa savun väri on epätasaista erillisten makkaroiden ja makkaraerien välillä.

Vieläkin epätoivotumpaa on sellainen värin epätasaisuus, jota esiintyy usein yhden erillisen makkaran pinnalla, ja joka käsittää vaaleita ja tummia juovia, vaaleita ja tummia läiskiä, ja jopa värjäytymättömiä täpliä, joita esiintyy erityisesti makkaran päissä.

75978

Tunnetaan lukuisia menetelmiä elintarvikepäällyksen joko sisä-tai ulkopinnan pinnoittamiseksi erilaisilla nestemäisillä aineilla, joilla on tarkoitus tyydyttää tiettyjä prosessivaa-timuksia, kuten esimerkiksi aineilla, jotka vaikuttavat päällyksen adheesio-ominaisuuksiin. Eräät alalla tunnetut pinnoitteet sisältävät aineosinaan nestemäistä savua.

Tunnetut menetelmät päällyksen pinnoittamiseksi sisäisesti sellaisenaan olevalla nestemäisellä savuliuoksella on todettu kalliiksi, ja niiden on todettu rajoittavan jatkuvatoimisen suurinopeuksisen tuotantolinjan nopeutta.

Tunnetut menetelmät päällyksen, erityisesti selluloosasta valmistetun geelimäisen varastopäällyksen ulkopinnan pinnoittamiseksi sellaisenaan olevilla nestemäisillä savuliuoksilla aiheuttavat vaikeuksia näiden savuliuosten tervapitoisuudesta johtuen. Toisin sanoen pinnoitusprosessin aikana tervamaisia kerääntymiä kasaantuu käsittely-yksikön kuljetinrulliin ja puristusrulliin, mikä pakottaa mahdollisesti pysäyttämään käsittelyjärjestelmän.

Eräs ratkaisu edellä mainittuihin, savun värin ja aromin siirtämisessä elintarvikkeeseen esiintyviin vaikeuksiin on käyttää "tervattomiksi tehtyjä” nestemäisiä savuliuoksia päällyksen sisäpinnan tai mieluiten ulkopinnan pinnoittamiseen. Kuitenkin viime aikoihin saakka näitä tervattomiksi tehtyjä nestemäisiä savuliuoksia ei ole ollut saatavilla, ja menetelmiä niiden valmistamiseksi ei tunnettu. Kuten edellä on esitetty, on havaittu, että käsiteltäessä kuituvahvisteisesta tai kuituvah-vistamattomasta geeliroäisestä varastopäällyksestä tehtyä, selluloosasta valmistettua elintarvikepäällystä erittäin hap-pamalla (pH noin 2,0...2,5) tervapitoisella, vesipitoisella nestemäisellä savulla, kasaantuu tervamaisia kerääntymiä savu-käsittely-yksikön kuljetinrulliin ja puristusrulliin, mikä aiheuttaa päällyksen liimaantumisen rulliin ja pakottaa mahdollisesti pysäyttämään yksikön. Nestemäisen savun happamuus saattaa myös vaikuttaa päällyksen kuoriutuvuuteen, vaikutta- 5 75978 maila käytetyn kuorimisen apuaineen, kuten esimerkiksi karbok-simetyyliselluloosan toimintaan. Vesipitoiset nestemäiset savuliuokset ovat tavallisesti hyvin happamia, niiden pH on 2,5 tai sitä alhaisempi, ja titrattava happopitoisuus on vähintään 3 %.

Todettiin, että terva on poistettavissa nestemäisestä savusta neutraloimalla sellaisenaan oleva nestemäinen savu olosuhteissa, joissa lämpötila on säädetty, tervan saostamiseksi, jolloin tämän neutraloidun, tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun käytöllä geelimäisen varastopäällyksen käsittelemiseksi saadaan poistettua tervamaisten kerääntymien aiheuttama ongelma. Tämä menetelmä on julkaistu ja sille on esitetty patenttivaatimukset US-patenttijulkaisussa 4,431,032, joka on jätetty syyskuun 14. päivänä 1982 nimellä M.D. Nicholson.

Vastoin alalla aikaisemmin vallinneita käsityksiä, tervattomaksi tehdyllä nestemäisellä savulla on edelleen huomattavaa savun värjäämiskykyä. Yleisesti otaksuttiin, että nestemäisessä savussa olevat tervat saivat pääasiassa aikaan nestemäisen savun värjäämiskyvyn. Kuitenkin jokin aika sitten on todettu, ettei asianlaita ole näin, vaan että nestemäisen savun muut aineosat, joiden uskotaan pääasiassa olevan karbonyylejä, vaikuttavat merkittävämmin nestemäisen savun värjäämiskykyyn.

Myös toista, "liuotinuuttoprosessia" käyttävää menetelmää voidaan soveltaa tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun valmistamiseksi. Tällainen menetelmä on esimerkiksi julkaistu ja sille on esitetty patenttivaatimukset FI-patenttihakemuksessa, 823537, jonka etuoikeus perustuu US-hakemukseen 417 173, joka on jätetty syyskuun 14. päivänä 1982, nimellä M.D. Nicholson. Tämä prosessi käsittää a) tervapitoisen vesipitoisen savu-liuoksen, jonka absorptiivinen teho on vähintään noin 0,25 aallonpituudella noin 340 nm, saattamisen kosketuksiin joko epäreaktiivisen tai reaktiivisen orgaanisen nestemäisen liuottimen kanssa, jonka liuottimen vetysidosten liukoisuusparamet-ri on vähintään noin 2,7, ja joka on sekoittumatonta vesipitoiseen nestemäiseen savuliuokseen niissä olosuhteissa, jotka 6 75978 ovat riittävät tervalla rikastetun liuotinfraktion ja tervat-tomaksi tehdyn nestemäisen savufraktion muodostamiseksi, ja b) nestemäisen savufraktion erottamisen tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun muodostamiseksi. Tällaista liuotinuuttomene-telmää käyttäen on mahdollista valmistaa sellaisia tervattomaksi tehtyjä nestemäisiä savuliuoksia, jotka kykenevät siirtämään savun väriä, tuoksua ja aromia erittäin hyvin, vaatimatta tervapitoisten nestemäisten savujen neutralointia.

Liuotinuuttoprosessilla valmistettu tervattomaksi tehty nestemäinen savu on tavallisesti hyvin hapanta, mikäli sitä ei ole neutraloitu, mikä happamuus saattaa myös häiritä kuoriutuvuut-ta parantavien aineiden, kuten eräiden veteen liukenevien selluloosaeettereiden vaikutusta, joita aineita päällyksessä voidaan käyttää. Tämän vaikeuden poistamiseksi tervattomaksi tehty nestemäinen savu voidaan osittain neutraloida. Kuitenkin koska nestemäisen savun värjäämiskyky pienenee pH:n kasvaessa, tervattomaksi tehty nestemäinen savu ainoastaan "osittain neutraloituu" siinä määrin, että kuoriutuvuutta parantaviin aineisiin ei merkittävästi vaikuteta ja savun värjäämiskyky säilytetään. Ohessa käytetyllä termillä "osittain neutraloitu" on tarkoitus viitata sellaisiin nestemäisiin savuliuoksiin, joiden pH on suurempi kuin noin 3, joiden pH on mieluiten alueella noin 3:sta noin 6,5:een ja edelleen kaikkein mieluiten, joiden pH on alueella noin 3...5. Happamuuden aiheuttamat ongelmat voidaan välttää suureksi osaksi käyttämällä liuotinuuttoprosessilla valmistettua osittain neutraloitua, tervattomaksi tehtyä nestemäistä savua,^ jolloin alkuperäisen, sellaisenaan olevan nestemäisen savun värjäämiskyvystä säilytetään merkittävä osa.

Edellä esitettyjen nestemäisten savuvalmisteiden, olivatpa ne sellaisenaan olevia tai tervattomaksi tehtyjä, on todettu soveltuvan käytettäväksi yhdessä kuituvahvisteisten, selluloosasta valmistettujen elintarvikepäällyksien kanssa. Käytettäessä yhdessä kuituvahvistamattomien päällyksien kanssa ollaan kuitenkin todettu, että näistä nestemäisistä savuliuoksista, niiden ollessa tiivistämättömiä ja sellaisenaan valmistetussa 7 75978 muodossaan, siirtyy savun väriä, tuoksua ja aromia elintarvikkeeseen, mutta ei sellaisia määriä, jotka olisivat riittäviä hyväksyttäviksi kaikissa kaupallisissa sovellutuksissa. Koska kuituvahvistamattomat päällykset ovat ohuempia kuin kuituvahvisteiset päällykset, ei voida käytännöllisellä tavalla käsitellä päällystä nestemäisellä savulla, tai sitä ei voida "pinnoittaa" tai sisällyttää päällykseen määrinä, jotka olisivat aina riittäviä toivotun savun värin, tuoksun ja aromin siirtämiseksi elintarvikkeeseen. Tästä syystä näitä valmisteita ei voida käyttää yleisesti, vaan niiden käyttö on rajoittunut lähinnä kuituvahvisteisiin päällyksiin.

Sellaisten nestemäisten savuliuosten aikaansaamiseksi, joiden värjäämiskyky on riittävän korkea ollakseen käytettävissä kuituvahvistamattomissakin päällyksissä, tervattomiksi tehdyt nestemäiset savuliuokset on tiivistetty tervattomiksi tehtyjen tiivistettyjen nestemäisten savuliuosten muodostamiseksi, kuten on esimerkiksi esitetty FI-patenttihakemuksessa 840564, jonka etuoikeus perustuu us-hakemukseen 465 924, jätetty helmikuun 14. päivänä 1983, nimellä M.D. Nicholson ja J.H. Beckman. Tervattomiksi tehtyjen tiivistettyjen nestemäisten savuliuosten värjäämiskyky on suurempi. Tästä syystä käytettäessä tervattomiksi tehdyillä, tiivistetyillä nestemäisillä savuliuoksilla pinnoitettuja päällyksiä, on mahdollista saavuttaa riittävä värjäämiskyky vaaleampien elintarvikkeiden värjäämiseksi, jopa käytettäessä kuituvahvistamattomia päällyksiäkin.

Tervattomiksi tehtyjä, tiivistettyjä nestemäisiä savuliuoksia voidaan valmistaa prosessilla, joka käsittää liuotinuuttopro-sessista saatavan, neutraloimattoman, tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuvalmisteen aikaansaamisen, ja neutraloimattoman tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun tiivistämisen. Tiivistetyllä, tervattomaksi tehdyllä nestemäisellä savutuot-teella on yllättäviä ja edullisia fysikaalisia ominaisuuksia, ja se voidaan valinnaisesti neutraloida osittain neutraloidun, tiivistetyn, tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuvalmisteen aikaansaamiseksi.

8 75978

Edellä esitetyillä tervattomaksi tehdyillä tiivistetyillä nestemäisillä savuliuoksilla vältetään ne vaikeudet, jotka liittyvät sellaisenaan olevan savun tiivistämiseen, jossa savussa epätoivottujen kemiallisten aineiden, esimerkiksi tervojen, pitoisuus on suuri, kuten myös tiettyjen toivottavien aineosien, esimerkiksi fenolien, jotka vaikuttavat aromia antavaan kykyyn, mutta aiheuttavat epätoivotun "voimakasta" tai "kreosoottista" aromia suurina pitoisuuksina.

Eräs vaikeus nestemäisten savuliuosten tiivistämisessä on se, että neutraloitua nestemäistä savua tiivistettäessä sopivassa määrin pinnoitettavaksi kuituvahvistamattoman päällyksen pinnalle kasvaa viskositeetti tällöin merkittävästi ja epätoivo-tusti, mikä tekee tuloksena olevan tiivistetyn nestemäisen savun kaupalliseen käyttöön soveltumattomaksi. Neutraloitujen, sellaisenaan olevien ja tervattomiksi tehtyjen nestemäisten savuliuosten, jotka tiivistetään, viskositeetin kasvaminen johtuu suurelta osalta happojen, pääasiassa etikkahapon läsnäolosta nestemäisessä savussa. Neutraloitaessa nestemäisen savun happoja muodostuu näiden happojen neutraloitumissuoloja, ja nämä suolat ovat niitä aineita, jotka pääasiassa aiheuttavat korkeata viskositeettia. Neutraloiduissa, tiivistämättö-missä savuliuoksissa näiden suolojen pitoisuus ei tavallisesti ole riittävän korkea vaikeuksien aikaansaamiseksi. Kuitenkin neutraloitua savua tiivistettäessä näiden suolojen pitoisuus kasvaa suhteellisesti tiivistymisasteen mukana, jolloin tuloksena on näiden suolojen liiallinen tiivistyminen ja täten epätoivotun korkea viskositeetti.

Nicholson ja Beckman ovat kuitenkin todenneet, kuten edellä mainitussa FI-patenttihakemuksessa 840564 on esitetty, että tiivistettäessä neutraloimatonta, tervattomaksi tehtyä nestemäistä savua, happopitoisuus ei kasva suhteellisesti nestemäisen savun tiivistysasteen mukana. Toisin sanoen tiivistettäessä neutraloimatonta tervattomaksi tehtyä savua viskositeetti-vaikeuksia aiheuttavia happoja haihtuu ilmeisesti huomattavia määriä. Täten tiivistettyjen nestemäisten savuliuosten valmis- 9 75978 taminen on mahdollista siten, että sopivan alhainen viskositeetti säilytetään. Edellä mainitun Fi-patenttihakemuksen 840564 mukaisten tervattomaksi tehtyjen, tiivistettyjen nestemäisten savuvalmisteiden viskositeetti on alhainen neutra-loitunakin, koska niissä happojen kokonaispitoisuus on alhainen. Lisäksi ne ovat myös tervattomiksi tehtyjä, joten niillä saavutetaan ne prosessiedut, joiden aikaisemmin todettiin liittyvän tiivistämättömien, tervattomiksi tehtyjen nestemäisten savuliuosten käyttöön. Lisäksi niiden savun värjäävä ja aromia antava kyky on olennaisesti suurempi kuin tiivistämät-tömiin, tervattomiksi tehtyihin nestemäisiin savuliuoksiin verrattuna·

Tiivistetyillä, sellaisenaan olevilla savuliuoksilla esiintyy myös viskositeetin kasvua, joka saattaa johtua osittain nestemäisessä savuvalmisteessa läsnäolevista, molekyylipainoltaan suurista polymeerisistä tervamaisista aineosista. Tervattomaksi tehtyjen, tiivistettyjen nestemäisten savuvalmisteiden alhainen tervojen pitoisuus vaikuttaa myös sekä neutraloimat-toman että osittain neutraloidun muodon alhaiseen viskositeettiin.

Tervattomiksi tehdyillä, tiivistetyillä nestemäisillä savu-liuoksilla on monia etuja. Kuitenkin aikaisemmin ne vaativat sellaisenaan olevan nestemäisen savun lisäkäsittelyä. Tähän ylimääräiseen prosessointiin kuuluu käsittely sellaisenaan olevan savun tervattomaksi tekemiseksi ja käsittelyn tuloksena olevan tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun tiivistämiseksi, kun tiivistettyä nestemäistä savua toivotaan. Tämä sellaisenaan olevan nestemäisen savun ylimääräinen käsitteleminen tiivistetyn ja tiivistämättömän, tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuliuoksen valmistamiseksi vaatii kalliita prosessi-laitteita ja ylimääräisiä työkustannuksia. Tästä syystä olisi edullista tuottaa tervattomaksi tehtyjä nestemäisiä savuliuok-sia, joilla on joko tiivistetyn tai tiivistämättömän nestemäisen savuliuoksen värjäämiskyky, ilman ylimääräisiä prosessi-vaiheita höyrymäisten savujen tiivistämisen lisäksi, jolla tiivistämisellä muodostetaan nestemäinen savuliuos.

10 75978 US-patenttijulkaisussa 4 359 481 myönnetty marraskuun 16.

päivänä 1982 nimellä Smits et ai, on julkaistu prosessi nestemäisen, tervapitoisuudeltaan alhaisen savun valmistamiseksi fraktiotiivistyksellä, eli jäähdyttämällä höyrymäiset savut eri vaiheissa. Smits et ai:in mukaista nestemäistä savutuotet-ta valmistetaan sen aromia antavasta kyvystä johtuen, ja sillä ei ole osoitettu olevan hyvää värjäämiskykyä.

Tästä syystä keksinnön tarkoituksena on tuottaa tervattomiksi tehtyjä nestemäisiä savuliuoksia ilman sellaisenaan olevien nestemäisten savujen ylimääräistä käsittelyä.

Keksinnön muu tarkoitus on saada aikaan menetelmä tervattomiksi tehtyjen, nestemäisten savuliuosten valmistamiseksi, joka menetelmä on tunnettu prosessivaiheittensa pienemmästä lukumäärästä ja halvemmasta laitteistosta, kuin mitä aikaisemmin on ollut mahdollista.

Keksinnön muu tarkoitus on saada aikaan menetelmä tervattomiksi tehtyjen nestemäisten savuliuosten tuottamiseksi höyrymäis-ten savujen tiivistämisestä lähtien, joiden savuliuosten vär-jäämiskyky vastaa tiivistämättömien nestemäisten savuliuosten värjäämiskykyä.

Keksinnön muu tarkoitus on saada aikaan menetelmä tervattomiksi tehtyjen nestemäisten savuliuosten tuottamiseksi höyrymäis-ten savujen tiivistämisestä lähtien, joiden savuliuosten vär-jäämiskyky vastaa tiivistettyjen nestemäisten savuliuosten värjäämiskykyä.

Keksinnön muu tarkoitus on tuottaa tervattomiksi tehtyjä nestemäisiä savuliuoksia, joiden karbonyylipitoisuus on korkea.

Keksinnön muu tarkoitus on tuottaa tervattomiksi tehtyjä nestemäisiä savuliuoksia, joiden värjäämiskyky on suuri.

Keksinnön muu tarkoitus on tuottaa tiivistettyjä, tervatto- 11 75978 miksi tehtyjä nestemäisiä savuja, joiden värjäämiskyky on suuri ja joiden viskositeetti on alhainen.

Keksinnön muut tarkoitukset ilmenevät seuraavasta kuvauksesta. Keksinnön tarkemmat kohteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Tämän keksinnön kohteena on menetelmä tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuliuoksen valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää puun termisen hajottamisen happipitoisuudeltaan säädetyssä ilmakehässä höyrymäisten savujen kehittämiseksi ja höyrymäisten savujen tiivistämisen vesipitoiseen väliaineeseen. Menetelmälle on tunnusomaista, että tervat poistetaan selektiivisesti liuotinuutolla kehitetyistä höyrymäisistä savuista.

Keksinnön mukaan esitetään myös menetelmä tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuliuoksen valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää 1) puun termisen hajottamisen happipitoisuudeltaan säädetyssä ilmakehässä höyrymäisten savujen kehittämiseksi, 2) höyrymäisten savujen, veden ja sellaisen orgaanisen liuottimen, jonka liukoisuusparametri on suurempi kuin noin 2,7, saattamisen kosketuksiin keskenään tervaa sisältävän nestemäisen liuotinfaasin ja vesipitoisen nestemäisen savufaasin muodostamiseksi, 3) nestemäisen savufaasin erottamisen nestemäisestä liuotinfaasista tervattomaksi tehdyn nestemäisen savu-liuoksen aikaansaamiseksi.

Tämän keksinnön kohteena on myös mikä tahansa edellä esitetty menetelmä, joka tunnetaan siitä, että höyrymäiset savut saatetaan kosketuksiin veden ja liuottimen kanssa yhdessä ainoassa kosketusvyöhykkeessä.

Tämän keksinnön kohteena on myös mikä tahansa edellä esitetty menetelmä, joka tunnetaan siitä, että höyrymäiset savut saatetaan kosketuksiin liuottimen kanssa ensimmäisessä kosketus-vyöhykkeeessä ja sen jälkeen saatetaan kosketuksiin veden kanssa toisessa, kosketusvyöhykkeessä.

12 75978 Tämän keksinnön kohteena on myös prosessi tervattomaksi tehdyn, osittain neutraloidun nestemäisen savuliuoksen valmistamiseksi, joka prosessi käsittää tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun valmistamisen millä tahansa edellä määritellyllä menetelmällä ja tämän jälkeen tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun osittaisen neutraloimisen pH-arvoon, joka on suurempi kuin noin 3, mieluummin pH-arvoon, joka on noin 3:n ja noin 6,5:n välillä ja kaikkein mieluiten pH-arvoon, joka on noin 3:n ja noin 5:n välissä.

Tämän keksinnön kohteisiin kuuluu joko neutraloimaton tai osittain neutraloitu, tervattomaksi tehty nestemäinen savuval-miste, joka on valmistettu millä tahansa edellä mainituista prosesseista.

Tämän keksinnön kohteisiin kuuluu tervattomaksi tehdyllä savulla värjätty ja aromilla varustettu, putkimainen elintar-vikepäällys, joka on valmistettu saattamalla putkimaisen päällyksen seinämä kosketuksiin minkä tahansa edellä kuvatun nestemäisen savuliuoksen kanssa.

Tämän keksinnön kohteisiin kuuluu myös menetelmä savulla värjätyn ja savun aromilla varustetun elintarvikkeen valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää edellä määritellyn putkimaisen päällyksen täyttämisen elintarvikkeella, ja tuloksena olevan päällystetyn elintarvikkeen jatkojalostamisen olosuhteissa, jotka ovat riittävät savun värin ja savun aromin aineosien siirtämiseen päällystettyyn elintarvikkeeseen.

Kuva 1 on virtauskaavio jatkuvasta prosessista keksinnön mukaisen tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun valmistamiseksi.

Kuva 2 on kaavamainen esitys laboratoriolaitteistosta keksinnön mukaisen tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun valmistamiseksi .

Kuva 3 on kaavamainen esitys laitteistosta, joka soveltuu 75978 elintarvikepäällyksen ulkopinnan käsittelemiseen nestemäisellä savuvalmisteella, joka on valmistettu tämän keksinnön mukaisella menetelmällä.

Kuva 4 on kaavamainen esitys laitteistosta# joka on samankaltainen ja joka suorittaa samat toiminnot kuin kuvan 3 laitteisto# mutta joka on varustettu kammiolla tämän keksinnön mukaisella nestemäisellä savuvalmisteella käsitellyn päällyksen osittaiseksi kuivaamiseksi toivottuun kosteuspitoisuuteen# päällyksen ollessa täyteenpuhallettuna.

Kuva 5 on kaavamainen esitys laitteistosta, joka on samankaltainen ja joka suorittaa samat toiminnot kuin kuvan 4 laitteisto, mutta joka on varustettu välineellä tämän keksinnön mukaisen menetelmällä valmistetulla nestemäisellä savuvalmisteella käsitellyn päällyksen osittaiseksi kuivaamiseksi, päällyksen ollessa litistettynä.

Kuva 6 on kaavamainen esitys laitteistosta# jota käytetään esimerkissä 5 tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun valmistamiseen.

Tässä teknillisessä määrittelyssä ja liitteenä olevissa patenttivaatimuksissa käytetyt termit on määritelty seuraavasti: "Liuoksella" on tarkoitus ymmärtää homogeenisia varsinaisia liuoksia# sekä emulsioita# kolloidaalisia suspensioita# ja muita vastaavia.

"Savun värin# tuoksun ja aromin aineosilla" tarkoitetaan niitä savun värin# tuoksun ja aromin aineosia# jotka ovat läsnä niissä luonnollisissa nestemäisissä savuliuoksissa# jotka on valmistettu tiivistämällä kovien puulajien osittaisella palamisella kehitettyjä höyrymäisiä savuja. Esimerkkeinä mainittakoon nestemäiset savuliuokset sellaisenaan olevassa# tai nykyään kaupallisesti saatavassa muodossaan.

"Absorptiivinen teho" on mitta nestemäisen savuliuoksen vär- 14 75978 jäämiskyvystä. Absorptiivinen teho mitataan laittamalla 10 mg testattavaa nestemäistä savuliuosta (joko tervaa sisältävää nestemäistä savua tai tervattomaksi tehtyä nestemäistä savua) kertakäyttöiseen putkeen, johon lisätään 5 millilitraa metano-lia. Nämä kaksi komponenttia sekoitetaan kääntelemällä putkea, ja tämän jälkeen seoksen ultraviolettisäteiden absorptioarvo mitataan aallonpituudella 340 nm. Olisi huomattava, että vaikka tervapitoisuus onkin merkittävä tekijä absorptiivisen tehon mittauksessa, vaikuttaa terva kuitenkin vain vähäisessä määrin, mikäli lainkaan elintarvikkeen värjäytymiseen. Täten kaupallisesti saatavissa, sellaisenaan olevissa savuliuoksissa absorptiivinen teho käsittää tervapitoisuuden mittaamisen sekä värjäävien aineosien, kuten karbonyylien, fenolien ja happojen määrittämisen. Tämä tarkoittaa sitä, että sellaisenaan olevien savuliuosten ja tervattomiksi tehtyjen savuliuosten absorptii-vista tehoa voidaan käyttää osoittamaan näiden savuliuosten savun värjäämiskykyä. Kuitenkaan sellaisenaan olevan nestemäisen savun absorptiivista tehoa ei voida numeerisesti verrata tässä keksinnössä käytettävien, tervattomiksi tehtyjen savu-liuosten absorptiiviseen tehoon tervojen absorptiivisesta vaikutuksesta johtuen.

"Absorptioindeksi" on mitta keksinnön mukaisella nestemäisellä savuliuoksella käsitellyn päällyksen värjäämiskyvystä. Se mitataan leikkaamalla testattavasta päällyksestä kaksi neliö-tuumaa (12,9 neliösenttimetriä), ja laittamalla irtileikattu kappale 10 ml:aan metanolia. Noin tunnin likoamisajan jälkeen metanoli on uuttanut kaikki savun komponentit päällyksestä, ja tuloksena olevan, savun komponentit sisältävän metanolin ultraviolettisäteiden absorptioarvo määritetään aallonpituudella 340 nm.

"Happojen kokonaispitoisuus" tarkoittaa nestemäisessä savussa läsnäolevien happojen, pääasiassa etikkahapon pitoisuutta. Happojen kokonaispitoisuus määritetään seuraavilla toimenpiteillä: 1. 1 millilitra nestemäistä savua (tarvittaessa suodatettu) punnitaan tarkoin 250 ml:n dekantterilasiin.

15 75978 2. Näyte laimennetaan 100 millilitralla tislattua vettä ja titrataan vakioisella 0,1 N NaOHrlla pH-arvoon 8,15 (pH-mittarilla mitattuna).

3. Happojen kokonaispitoisuus lasketaan painoprosentteina etikkahappoa (HAc) seuraavaa muunnoskaavaa käyttäen: 1 ml 0,1000 N NaOH 6,0 mg HAc Tätä menetelmää voidaan käyttää mitattaessa happojen kokonaispitoisuutta tervaa sisältävistä nestemäisistä savuliuoksista ja tervattomiksi tehdyistä nestemäisistä savuliuoksista, joita ei ole neutraloitu.

"Valon läpäisykyky eli transmittanssi" mitataan nestemäisten savuliuosten ja veden muodostamista seoksista. Tämä mitattu valonläpäisykyky (puhtaaseen veteen verrattuna) on kääntäen verrannollinen testattavan nestemäisen savun tervapitoisuu-teen, toisin sanoen suuri tervapitoisuus johtaa sameaan liuokseen, jonka valonläpäisykyky on alhainen. Menetelmässä valonläpäisykyvyn mittaamiseksi 1 millilitra nestemäisestä savusta saatua nestettä sekoitetaan huolellisesti 10 millilitraan vettä, jonka sameuden transmittanssi määritetään spektrofoto-metrillä käyttäen aallonpituutta 590 nm. Mitä suurempi prosenttisen transmittanssin lukema on sitä alhaisempi on nestemäisessä savuvalmisteessa olevan tervan jäännöspitoisuus.

"Höyrymäisellä savulla" tarkoitetaan puun rajoitetussa palamisessa muodostunutta, pääasiallisesti kaasumaista tuotetta. Se käsittää puun palamistuotteiden monimutkaisen seoksen ja se vaihtelee käytetyn puun sekä palamisolosuhteiden mukaisesti. Höyrymäisen savun ollessa pääasiassa kaasumaista käsittää se kuitenkin myös lukuisien nestemäisten ja kiinteiden materiaalien kolloidaalisia suspensioita.

Keksinnön mukaisessa prosessissa esiintyvä höyrymäinen savu kehitetään puun epätäydellisellä palamisella rajoittamalla tai säätämällä palamisessa käytettävissä olevan ilmakehän hapen määrää. Höyrymäistä savua voidaan tuottaa millä tahansa alalla ie 75978 tunnetulla sopivalla menetelmällä. Sopiviin menetelmiin kuuluvat ulkoisesti lämmitettävien retorttien käyttö, jotka retorit on varustettu aukoilla ilman säädetyksi johtamiseksi siihen, pakattujen kammioiden tyyppiset savunkehittimet ja epäsuoran lämmityksen kalsinointiuunit, jotka ovat olennaisesti sylinterinmuotoisia retortteja, jotka pyörivät sylinterinmuotoisessa polttouunissa. Sopivia menetelmiä höyrymäisen savun kehittämiseksi on julkaistu edellä mainituissa US-patenttijulkaisuissa 3 106 473 ja 3 873 741.

Tämän keksinnön, käytännön sovellutuksissa pääasiallisesti polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen muodostamat tervat poistetaan selektiivisesti kehitetystä höyrymäisestä savusta menetelmällä, joka poistaa tervat selektiivisesti höyrymäisestä savusta sellaisella liuottimena, joka ei poista savun värin ja aromin aineosia. Sopivia menetelmiä tervojen uuttamiseksi höyrymäisestä savusta ovat esimerkiksi menetelmät, joissa kaasu ja neste saatetaan kosketuksiin, jolloin tervat saadaan poistetuiksi kaasu-neste-absorption ja/tai neste-neste-uuton avulla.

Tervojen uuttaminen liuottimilla höyrymäisestä savusta voidaan toteuttaa saattamalla höyrymäinen savu kosketuksiin absorptii-visen nesteen kanssa olosuhteissa, joissa tervat poistuvat selektiivisesti höyrymäisestä savusta ja ne absorboituvat absorptiiviseen nesteeseen. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä tunnettuja menetelmiä ja laitteistoja, joita käytetään nesteen saattamiseen kosketuksiin kaasufaasin kanssa. Sopivia laitteistoja ovat esimerkiksi pohjakolonnit, joissa on ristivirta-uspohjia, kuten seulapohjia, kello- ja venttiilipohjia, ja vastavirtapohjia, kuten kaksoisvirtapohjia, turbiinilevyjä ja värinälevyjä. Sopivia ovat myös pakatut kolonnit, jossa on mitä tahansa tunnettua täyteainetta, kuten Raschig-renkaita, Lessing-renkaita, Berlin-satuloita, Intalox-satuloita, telle-rettejä ja ristikkorenkaita. Sopivia ovat myös nestettä hajottavat kosketuslaitteet, kuten spraykolonnit, virtauksen esto-levykolonnit tai suihkukansikolonnit, sekä kosketuslaitteet, joissa kaasua hajotetaan nesteessä, kuten kuplien muodostajat, 17 75978 puhaltajat, erittäin nopeat sekoittajat, pyöriväkiekkoiset kolonnit, ilmastimet ja muut vastaavat. Yleinen kuvaus niistä erilaisista menetelmistä, jotka soveltuvat käytettäviksi tässä keksinnössä kaasun saattamiseen kosketuksiin nesteen kanssa, on löydettävissä teoksesta Chemical Engineers Handbook, Perry & Chilton, Fifth Edition, sivuilta 18-3...18-93.

Keksinnössä käytettävän orgaanisen liuottimen tulisi olla veteen sekoittumatonta ja sen vetysidosten liukoisuusparamet-rin tulisi olla vähintään noin 2,7 nesteen ja kaasun kosketus-vyöhykkeen ympäristössä. Orgaaninen liuotin voi olla joko epäreaktiivista höyrymäisen savun kanssa tai reaktiivista höyrymäisen savun kanssa orgaanisen nestemäisen johdannais-liuottimen muodostamiseksi. Mikäli reaktiivista, tulisi joh-dannaisluottimella olla samat liuotinominaisuudet, kuin mitkä edellä on esitetty.

Ohessa käytetty vetysidosten liukoisuusparametri voidaan laskea kirjallisuudesta saatavien tai kokeellisten höyrynpaine-tietojen perusteella, kuten esimerkiksi höyrystymislämmön 25 °C:ssa. Kokonaisliukoisuusparametri ( £ <j>) voidaan määrittää käyttämällä yhtälössä (1) esitettyä suhdetta: {£H.25-RT)d V2 S T = - (1)

M

missä ΔΗ25 = höyrystymislämpö 25 °C:ssa R = kaasuvakio T = absoluuttinen lämpötila d = tiheys 25 °C:ssa ja M = molekyylipaino.

Kokonaisliukoisuusparametri voidaan hajottaa vetysidostensa mukaisiin (S h) eli polaarisiin ($p) ja polaarittomiin (<$Ηρ) komponentteihinsa. Seuraavat suhteet ovat käyttökelpoisia määritettäessä vetysidosten parametrin (£H) arvoa 18 75978

Tb M

log<x = 3.39065 0.15848 - log— (2) d ^ H“ <$T \ (3) missä tx = aggregaatioluku

Tb= kiehumispisteen absoluuttinen lämpötila Tc= kriittinen lämpötila, absoluuttisia asteita.

Teoreettiset perusteet liukoisuusominaisuuksien käytölle on esitetty kirjallisuudessa. Taulukoituja parametrejä on julkaistu teoksessa "The Three Dimensional Solubility Parameter and Solvent Diffusion Coefficient", Danish Technical Press, 1967, Copenhagen, laatija C.M. Hansen. Luettelo liukoisuuspa-rametreistä on saatavilla teoksesta K.L. Hoy "Tables of Solubility Parameters", Union Carbide Corporation, 1975, jota on saatavana yhtiöstä Union Carbide Corporation, River Road, Bound Brook, New Jersey 08605.

Sopiviin orgaanisiin liuottimiin kuuluvat halogeenilla di-tai trisubstituoidut metaanit, kuten metyleenidikloridi, bromi-kloorimetaani ja muut vastaavat; kloroformi, bromoformi ja muut vastaavat; asetofenoni; ja nestemäiset alkoholit kuten 2-etyyliheksanoli, etyleeniglykolin fenyylieetteri, etyleeni-glykolin monoheksyylieetteri, n-oktyylialkoholi, n-heksyylial-koholi, ja n-butyylialkoholi. Suositeltavin liuotin on mety-leenidikloridi (dikloorimetaani).

Tuloksena olevat tervattomiksi tehdyt höyrymäiset savut, jotka sisältävät savun värin, tuoksun ja aromin aineosia, voidaan ottaa talteen tunnetuilla menetelmillä vesipitoiseen väliaineeseen vesipitoisen, tervattomaksi tehdyn savuliuoksen muodostamiseksi. Näihin kuuluvat ne menetelmät, jotka on esitet- 19 75978 ty edellä mainituissa US-patenttijulkaisuissa 3 106 473 ja 3 873 741. Niihin kuuluvat myös edellä mainittujen kaasu-neste-kosketuslaitteiden käyttö.

Keksinnön suositeltavimmassa suoritusmuodossa höyrymäinen savu saatetaan kosketuksiin veden ja liuottimen kanssa yhdessä ainoassa kosketuslaitteessa, toisin sanoen värin, tuoksun ja aromin aineosat otetaan talteen vesipitoiseen apuaineeseen samassa kosketuslaitteessa, jota käytettiin höyrymäisen savun saattamiseen kosketuksiin liuottimen kanssa tervamaisten komponenttien uuttamiseksi. Tämä toteutetaan johtamalla vettä ja orgaanista liuotinta samanaikaisesti kaasu-neste-absorptio-laitteeseen. Prosessista tuloksena olevat tuotteet ovat jäte-kaasuvirta, joka sisältää hieman etikkahappoa, jota oli kehitetyssä höyrymäisessä savussa sekä kaksi£aasinen nestemäinen tuote. Kaksifaasisessa nestemäisessä tuotteessa vesipitoinen faasi sisältää savun aromin, värin ja tuoksun aineosat, ja se on tämän keksinnön mukainen tervattomaksi tehty nestemäinen savu. Orgaaninen liuotinfaasi sisältää kehitetyssä höyrymäisessä savussa olleet tervat. Suositeltavaa on käyttää ainoastaan yhtä kosketuslaitetta, mutta kuitenkin erillisiä astioitakin voidaan käyttää höyrymäisen savun saattamiseen kosketuksiin liuottimen ja veden kanssa.

Kaasun ja nesteen kosketuksiin saattamisen olosuhteet ovat sellaiset, että värin, aromin ja tuoksun aineosat siirtyvät vesipitoiseen faasiin nestemäisen savuliuoksen muodostamiseksi, jolla savuliuoksella on riittävästi värjäävää ja aromia antavaa kykyä. Jatkuvassa prosessissa, kuten kuvassa 1 on esitetty, savun, veden ja liuottimen virtausnopeudet on säädetty siten, että savun värin, tuoksun ja aromin aineosien pitoisuudet vesipitoisesa nestemäisessä savufaasissa ovat riittävän korkeat toivotun värjäämis- ja aromia antavan kyvyn aikansaamiseksi. Panosprosessissa, kuten kuvassa 2 ja esimerkissä 1 on esitetty, prosessia jatketaan niin kauan, kunnes värin, tuoksun ja aromin aineosien pitoisuudet ovat riittävän korkeat toivotun aromia antavan kyvyn ja värjäämiskyvyn aikaansaamiseksi. Sisäänjohdetun veden määrää laskettaessa tuli- 20 75978 si ottaa huomioon se, että vettä johdetaan sisään myös höyry-mäisessä savussa olevana kaasuna. Absorptio-operaation aikana tämä vesi tiivistyy. Vaikka lisäveden johtaminen laitteeseen on suositeltavampaa suorittaa erillisenä, kuitenkin höyrymäi-sessä savussa olevasta vedestä johtuen keksinnön mukainen tervattomaksi tehty nestemäinen savu voidaan valmistaa käyttäen minimaalista veden lisäystä, jolloin luotetaan siihen, että höyrymäisestä savusta tiivistynyt vesi muodostaa suurimman osan vesi£aasista, joka absorboi värin, aromin ja tuoksun aineosat.

Olosuhteita säädettäessä edellä esitetysti on mahdollista valmistaa tervattomaksi tehtyä nestemäistä savua, jossa savun, aromin ja tuoksun aineosien pitoisuus on toivottu. Aikaisemmin tervattomiksi tehdyt nestemäiset savuliuokset valmistettiin kaupallisesti saatavista, sellaisenaan olevista nestemäisistä savuliuoksista, joissa värin, aromin ja tuoksun aineosien pitoisuus on vain rajallinen. Missään näissä kaupallisesti saatavissa, sellaisenaan olevissa nestemäisissä savuliuoksis-sa pitoisuudet eivät ole riittävän suuria, jotta päällys saataisiin pinnoitettua yhdellä käsittelyllä siten, että päällys antaisi riittävästi aromia ja väriä tiettyihin elintarviketuotteisiin, kuten väriltään vaaleisiin lihatuotteisiin. Kaupallisesti saatavien nestemäisten savuliuosten pitoisuudet ovat rajalliset johtuen niistä vaikeuksista, jotka liittyvät epätoivotun korkeisiin tervojen ja fenolien pitoisuuksiin, kun sellaisenaan olevia savuja valmistetaan tiivistetyssä muodossa. Koska tervattomiksi tehdyt nestemäiset savuliuokset on valmistettu pitoisuudeltaan alhaisesta, sellaisenaan olevasta nestemäisestä savuliuoksesta, on tällaisten liuosten aromia antava ja värjäävä kyky riittämätön joihinkin sovellutuksiin, ja nämä tervattomiksi tehdyt nestemäiset savuliuokset on välttämättä alistettava ylimääräiseen tiivistysoperaatioon toivotun värjäävän ja aromia antavan kyvyn aikaansaamiseksi. Keksinnön käytännön sovellutuksissa on mahdollista aikaansaada sellaisia tervattomiksi tehtyjä nestemäisiä savuliuoksia, joiden värjäävä ja aromia antava kyky vastaa joko tiivistetyn tai tiivistämättömän, sellaisenaan olevasta savuliuoksesta 21 75978 peräisin olevien nestemäisten savuliuosten vastaavia kykyjä ilman lisäkäsittelyä.

Vesipitoinen, tervattomaksi tehty nestemäinen savufaasi ja tervaa sisältävä orgaaninen liuotinfaasi erotetaan tunnetuilla menetelmillä. Näihin menetelmiin kuuluvat painovoimaan perustuva dekantointi, nesteen syklonikäsittely ja sentrifugivoi-maan perustuva dekantointi, sekä lukuisten erilaisten, liuo-tinuuttomenetelmissä käytettyjen erotusjärjestelmien käyttö.

Keksinnön mukainen suositeltava menetelmä tervattomaksi tehtyjen, nestemäisten savuliuosten valmistamiseksi on esitetty kuvassa 1. Kuvassa 1 höyrymäistä savua kehitetään sopivassa savunkehittimessä 51. Kehitetty höyrymäinen savu johdetaan linjaa 52 pitkin vastavirtaperiaatteella toimivaan kaasu-nestefaasien absorptiokolonniin 53, kuten esimerkiksi täytekappa-lekolonniin, pohjakolonniin tai spraykolonniin. Orgaaninen liuotin ja vesi johdetaan kolonniin sen yläpäästä, linjoja 54 ja 55 pitkin, vastaavasti. Absorptiokolonnissa 53 tervat absorboituvat orgaaniseen luottimeen ja värin, aromin ja tuoksun aineosat absorboituvat veteen, jolloin muodostuu kaksifaasinen nestemäinen tuote, joka poistuu kolonnista linjaa 56 pitkin. Höyrymäisen savun jäljelle jääneet, absorboitumattomat kaasumaiset aineosat poistuvat kolonnista linjaa 57 pitkin jäte-virtana. Kaksifaasinen, nestemäinen tuote koostuu vesipitoisesta, tervattomaksi tehdystä savufaasista 58 ja tervaa sisältävästä, nestemäisestä liuotinfaasista 59, jotka erotetaan toisistaan millä tahansa tunnetulla erotuslaitteella, kuten painovoimaan perustuvalla kirkastussäiliöllä 60, tervattomaksi tehdyksi, keksinnön mukaiseksi nestemäiseksi savuksi, joka poistuu linjaa 62 pitkin, ja tervaa sisältäväksi liuottimeksi, joka poistuu linjaa 61 pitkin.

Keksinnön mukaista, tervattomaksi tehtyä nestemäistä savua voidaan edelleen tiivistää. Keksinnön mukainen, tervattomaksi tehty nestemäinen savu voidaan mieluiten tiivistää vakuumiolo-suhteissa lämpötilassa, joka on vähemmän kuin noin 70 °C, mieluiten vähemmän kuin noin 50 °C. Muita sopivia tiivistys- 22 75978 menetelmiä on julkaistu edellä mainitussa FI-patenttihakemuk-sessa 840564, joihin menetelmiin kuuluvat pakastekuivaaminen, spraykuivaaminen tai lukuisat muut haihdutustekniikat, kuten höyrystäminen huoneenlämpötilassa tapahtuvalla haihduttamisella kosteuspitoisuudeltaan alhaisessa ympäristössä, tai pakotettuun virtaukseen perustuvien haihduttimien käyttö, pitkä-putkisten, pystysuorien haihduttimien ja sekoitettuun kalvoon perustuvien haihduttimien käyttö.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettu, tervattomaksi tehty savuliuos valinnaisesti neutraloidaan osittain siten, että sen pH on suurempi kuin noin 3, mieluummin noin 3:n ja noin 6,5:n välissä ja kaikkein mieluiten noin 3:n ja noin 5:n välissä. Suositeltavaa on, että osittaisen neutraloinnin aikana lämpötilaa säädetään siten, että nestemäisen savun lämpötila ei kohoa yli noin 40 °C:n, mieluiten siten, ettei se nouse yli noin 30 °C:n.

Keksinnön mukaisen neutraloimattoman, tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun osittainen neutralointi voidaan suorittaa sekoittamalla joko hyvin alkaalista kiinteätä ainetta, kuten esimerkiksi kalsiumkarbonaattia, natriumbikarbonaattia, kali-umbikarbonaattia, kalsiumhydroksidia, natriumkarbonaattia, soodaa ja natriumhydroksidirakeita tai -hiutaleita tervattomaksi tehtyyn nestemäiseen savuun, tai sekoittamalla nestemäinen savu pH-arvoltaan korkeaan nesteeseen, kuten natriumhyd-roksidin vesiliuokseen. Vaikka karbonaatit ja bikarbonaatit aiheuttavatkin voimakasta vaahtoamista, mikä saattaa aiheuttaa toimintavaikeuksia, on kuitenkin nestemäisessä savussa olevien happojen neutralointireaktio bikarbonaattien kanssa endotermi-nen, mikä saattaa tehdä lämpötilan säätämisen neutraloinnin aikana tarpeettomaksi.

Neutraloivan materiaalin lisäämisnopeus tervattomaksi tehtyyn nestemäiseen savuun riippuu sekoitussäiliön jäähdytyskapasi-teetista sekä sekoituskeinon tehokkuudesta, mikä on selvää alan asiantuntijalle. Lämpötilavaihtelut vähintään osittaisen neutralointivaiheen aikana eivät olennaisesti vaikuta tervat- 23 7 5 9 7 8 tomaksi tehdyn, osittain neutraloidun nestemäisen savun vär-jäämiskykyyn, mikäli nesteen suurimman osan lämpötila pysyy alle noin 40 °C, ja mieluummin alle noin 30 °C.

Osittaisessa neutraloinnissa käytettyä sekoitussäiliötä tulisi jäähdyttää epäsuorasti, kuten esimerkiksi suolaliuoksella, joka virtaa suljetun jäähdytysjärjestelmän upotetuissa kierukoissa. Syy jäähdytysaineen ja tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun väliseen epäsuoraan, pikemminkin kuin suoraan kosketukseen on viimeksi mainitun kontaminoitumisen välttäminen.

Toinen mahdollinen menetelmä tervattomaksi tehdyn, nestemäisen savun vähintään osittaiseen neutraloimiseen on savun saattaminen kosketuksiin ioninvaihtomateriaalin kanssa.

Keksinnön mukaisella menetelmällä tervattomaksi tehtyjen nestemäisten savuliuosten valmistamiseksi on monia etuja aikaisempiin menetelmiin verrattuna, alentuneiden kustannuksien lisäksi. Kuten aikaisemmin on esitetty, tervattomaksi tehtyjä nestemäisiä savuliuoksia voidaan valmistaa tämän keksinnön mukaisesti siten, että nestemäisillä savuliuoksilla on millainen tahansa toivottu aromin, värin ja tuoksun aineosien pitoisuus, ilman epätoivottuja tervojen ja fenolien pitoisuuksia. Tyypillisesti värin aineosien pitoisuus vastaa noin 1...5-ker-taisesti tätä samaa pitoisuutta tervattomaksi tehdyssä nestemäisessä savussa, joka on valmistettu edellä esitetyllä liuo-tinuuttoprosessilla sellaisenaan olevasta nestemäisestä savusta, jonka happopitoisuus on noin 12 %, kuten esimerkiksi Char-sol C-12:sta, jota on saatavilla yhtiöstä Red Arrow Products Company, Manitowoc, Wisconsin.

Keksinnön eräs etu on, että keksinnön mukaisella prosessilla valmistetuilla tervattomiksi tehdyillä, nestemäisillä savu-liuoksilla on hyvä värjäämiskyky ja korkea karbonyylipitoisuus ilman vastaavasti korkeata fenolien pitoisuutta. Tyypillisesti fenolien pitoisuus on vähemmän kuin noin 10 prosenttia, mieluiten vähemmän kuin 2 prosenttia karbonyylipitoisuudesta, jolloin 1,5 prosentti on saavutettavissa. Fenolien uskotaan 24 75978 olevan niitä aineita, jotka suurina pitoisuuksina aiheuttavat voimakasta tai kreosoottista aromia joihinkin tiivistettyihin nestemäisiin savuliuoksiin. Tämän keksinnön käytännön sovellutuksissa voidaan valmistaa sellaisia nestemäisiä savuliuoksia, joiden värjäämiskyky vastaa sellaisenaan olevasta nestemäisestä savusta peräisin olevien, erittäin tiivistettyjen, tervat-tomiksi tehtyjen nestemäisten savuliuosten värjäämiskykyä. Toisin sanoen hyvä värjäämiskyky saavutetaan ilman epätoivottua, vastaavasti kasvanutta fenolipitoisuutta. Kuten seuraa-vissa esimerkeissä esitetyt valon läpäisykyvyn tiedot osoittavat, tervat puuttuivat lähes kokonaan keksinnön mukaisella prosessilla tuotetuista, vesipitoisesta, tervattomaksi tehdystä nestemäisestä savutuotteesta. Keksinnön käytännön sovellutuksissa voidaan tuottaa sellaisia tervattomiksi tehtyjä nestemäisiä savuliuoksia, joiden valonläpäisykyky on vähintään 80 prosenttia, ja mieluiten vähintään 90 prosenttia. Lisäksi osa kehitetyssä höyrymäisessä savussa olevista hapoista, joista pääasiallisin on etikkahappo, jää jätekaasuvirtaan, jolloin tervattomaksi tehdyssä, nestemäisessä savutuotteessa olevien epätoivottujen orgaanisten happojen pitoisuutta voidaan alentaa.

Tämän jälkeen elintarvikepäällys käsitellään keksinnön mukaisella, tervattomaksi tehdyllä nestemäisellä savuvalmisteella, olipa se neutraloitua tai neutraloimatonta. Elintarvikepääl-lykset, jotka soveltuvat käytettäviksi keksinnössä, ovat putkimaisia päällyksiä, ja mieluummin putkimaisia, selluloosasta valmistettuja päällyksiä, jotka on valmistettu millä tahansa alalla hyvin tunnetulla menetelmällä. Tavallisesti tällaiset päällykset ovat taipuisia, ohutseinäisiä ja saumattomia putkia, jotka on valmistettu regeneroidusta selluloosasta, sellu-loosaeetteristä, kuten hydroksietyyliselluloosasta, ja muusta vastaavasta, halkaisijoiden vaihdellessa. Sopivia ovat myös putkimaiset, selluloosasta valmistetut päällykset, joiden seinämään on upotettu kuiduista valmistettu vahvistava raina, jolloin tällaisia päällyksiä kutsutaan yleisesti "kuituvahvis-teisiksi elintarvikepäällyksiksi", sekä selluloosasta valmistetut päällykset, joissa kuiduista valmistettua vahvennusta ei 25 75978 ole, ja joita kutsutaan ohessa "kuituvahvistamattomiksi" selluloosasta valmistetuiksi päällyksiksi.

Tämän keksinnön käytännön sovellutuksissa voidaan käyttää päällyksiä, joita tavanomaisesti nimitetään "kuiviksi varasto-päällyksiksi". Tällaisten päällysten vesipitoisuus on tavallisesti noin 5:stä noin 14;ään painoprosenttia vettä kuituvah-vistamattomien päällyksien ollessa kyseessä, tai noin 3:sta noin 9:ään painoprosenttia vettä kuituvahvisteisten päällyksien ollessa kyseessä, pitoisuuden perustuessa päällyksen koko painoon, vesi mukaanlukien.

Tavanomaisesti "geelimäisinä varastopäällyksinä" tunnetut päällykset ovat päällyksiä, joiden kosteuspitoisuus on suurempi kuin edellä mainittujen päällyksien, koska niitä ei edeltä käsin ole kuivattu. Myös tällaisia päällyksiä voidaan käyttää tämän keksinnön käytännön sovellutuksissa. Geelimäiset varas-topäällykset, olivatpa ne kuituvahvisteisia tai -vahvistamattomia, ovat sitä tyyppiä, joilla esiintyy edellä mainittuja tervaantumisvaikeuksia, kun niitä käsitellään sellaisenaan olevalla, tervaa sisältävällä nestemäisellä savulla.

Putkimaisen päällyksen ulkopinta voidaan käsitellä keksinnön mukaisella, tervattomaksi tehdyllä nestemäisellä savuliuoksel-la siten, että päällys kuljetetaan nestemäisellä savuliuoksel-la täytetyn hauteen läpi. Nestemäisen savun annetaan imeytyä päällykseen, ennen kuin kaikki liiallinen nestemäinen savu poistetaan päällyksestä viemällä se puristusrullien tai pyyh-kimien ja vastaavien läpi, imeytymisajan ollessa riittävä savun värjäävien ja savun aromia antavien aineosien toivotun määrän imeytymiseksi päällykseen. Operaatiota päällyksen kuljettamiseksi käsittelyhauteen läpi, jota operaatiota kutsutaan alalla myös "kastamishauteeksi" tai "kastamissäiliöksi", voidaan myös alalla kutsua "kastamisvaiheeksi”. Päällystä voidaan ulkoisesti käsitellä keksinnön mukaisella nestemäisellä savulla vaihtoehtoisesti muillakin kuin kastamismenetelmillä, kuten ruiskuttamalla, harjaamalla, rullapinnoituksella, ja muilla vastaavilla.

75978 26

Vaihtoehtoisesti päällyksen sisäpinta voidaan käsitellä keksinnön mukaisella, tervattomaksi tehdyllä nestemäisellä savu-valmisteella käyttäen mitä tahansa lukuisista hyvin tunnetuista menetelmistä, kuten niitä, jotka on esitetty US-patentti-julkaisussa 4171381, hyväksytty lokakuun 16. päivänä nimellä Chiu. Näihin kuuluvat panos- tai kuplapinnoittaminen, ruiskuttaminen ja pinnoittaminen rypyttämisen aikana. Panosmenetel-mässä päällyksen sisäpinnan pinnoittamiseksi osa päällyksestä täytetään pinnoittavalla materiaalilla siten, että yleisesti ottaen pinnoittavan materiaalin panos sijaitsee "U"-muodostel-man pohjalla, joka muodostelma on muodostunut päällyksestä, joka on kiinnitetty kahden samansuuntaisen rullauslaitteen yli, jonka jälkeen jatkuvaa määräämättömän pituista päällys-yksikköä liikutetaan siten, että pinnoittavan materiaalin panos pysyy päällyksen sisällä päällyksen liikkuessa panoksen ohi ja sen sisäpinnan pinnoittuessa panoksessa olevalla pinnoittavalla materiaalilla.

Eräs menetelmä päällyksen käsittelemiseksi keksinnön mukaisella savuliuoksella on esitetty kuvassa 3. Kuvassa 3 litistetty, selluloosasta valmistettu makkaranpäällys 10 käsitellään ulkoisesti keksinnön mukaisella savuvalmisteella päällyksen liikkuessa ylemmän ja alemman ohjausrullan 14 yli kastelu-säiliön läpi, joka säiliö sisältää keksinnön mukaista nestemäistä savuliuosta 12. Päällys kulkee alemman ja ylemmän ohjausrullan 14 yli tultuaan ulos kastelusäiliöstä, jonka jälkeen se kulkee puristusrullien 20 lävitse, joilla rullilla minimoidaan liiallisen nestemäisen savuliuoksen läpipääsy. Päällyksen 10 ja nestemäisen savuliuoksen välinen kokonaiskos-ketusaika määrää päällykseen sisältyneen tervattomaksi tehdyn, tiivistetyn nestemäisen savuvalmisteen savun värjäävien ja savun aromia antavien aineosien määrän. Kuvassa 3 kokonaiskos-ketusaika mitataan pisteestä A pisteeseen B. Päällyksen kuljettua puristusrullien 20 läpi se kulkee ohjausrullan 23 yli ja se keritään rullassa 24. Tämän jälkeen päällys lähetetään muihin tavanomaisiin jalostusvaiheisiin, joihin kuuluu tavanomainen kostutus tarvittaessa, sekä tavanomainen rypyttäminen.

27 75978

Kuvassa 4 esitetty suoritusmuoto eroaa kuvassa 3 esitetystä suoritusmuodosta siinä suhteessa, että kuvassa 4 päällyksen kuljettua puristusrullien 20 läpi se kulkeutuu kuumennus- ja lämmityskammioon 21, jossa se kuivataan sopivaan kosteuspitoisuuteen. Päällys pullistetaan ilmakuplilla, sen ollessa suhteellisen kiinteässä asemassa puristusrullien 20 ja 22 välissä, näiden rullien 20 ja 22 tiivistävästä vaikutuksesta johtuen. Lämmityskammio 21 voi olla minkätyyppinen lämmityslaite tahansa, kuten kiertävän kuuman ilman kammio, joka kuivaa makkaran päällyksen sopivaan kosteuspitoisuuteen. Päällyksen tultua ulos lämmityskammiosta 21 ja kuljettua puristusrullien 22 läpi se kulkee ohjausrullien 23 yli ja se keritään rullassa 24. Tämän jälkeen päällys lähetetään muihin tavanomaisiin jalostuvaiheisiin, joihin kuuluu tavanomainen kostuttaminen tarvittaessa sekä tavanomainen rypyttäminen.

Kuvassa 5 esitetty suoritusmuoto eroaa kuvassa 4 esitetystä' siinä suhteessa, että kuvassa 5 päällys kuivataan litistetyssä tilassa sen kulkiessa ohjausrullien 25 ylitse.

Suositeltava menetelmä keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun, tervattomaksi tehdyn nestemäisten savuliuosten käyttämiseksi on menetelmä, jossa päällyksen ulkoseinämä pinnoitetaan liikuttamalla päällystä ensimmäisen taipuisan ja joustavan välineen sisemmän aukon läpi, jolloin aukon reuna syrjäytyy nesteen levittyessä hankaavan kosketuksen seurauksena. Sitten nestemäinen pinnoite tasoitetaan toisen joustavan, taipuisan ja pyörivän välineen sisemmän aukon läpi tapahtuvalla kuljettamisella. Tämä menetelmä ja tähän menetelmään kuuluva laitteisto on esitetty US-patenttijulkaisussa 4 356 218, hyväksytty lokakuun 26. päivänä nimellä Chiu et ai.

Tässä julkaisussa tämä laitteisto on kuvattu laitteistoksi pullistetun taipuisan putken ulkoseinämän pinnoittamiseksi nesteellä putken pituussuuntaisen liikkumisen aikana, laitteiston käsittäessä: a) ensimmäisen taipuisan ja joustavan välineen, jossa on sisempi ympyränmuotoinen aukko, jonka hai- 28 75978 kaisija on hieman pienempi kuin pullistuneen taipuisan putken ulkoseinämän halkaisija, ensimmäisen välineen ollessa asennettu poikittain putken akselin suhteen ja asetettu siten, että pullistettu taipuisa putki voi liikkua pituussuunnassa mainitun sisemmän ympyränmuotoisen aukon läpi siten, että ympyränmuotoisen aukon reuna syrjäytyy, kuitenkin hankaavan kosketuksen säilyessä sen kanssa; b) välineen mainitun nesteen syöttämiseksi mainittuun ensimmäiseen välineeseen a) siinä tapahtuvaksi jakaantumiseksi siten, että sitä leviää pituussuuntaan liikkuvan, pullistetun taipuisan putken ulkoseinämään mainitun hankaavan kosketuksen aikana; c) toisen taipuisan ja joustavan välineen, jossa on sisempi ympyränmuotoinen aukko, toisen välineen ollessa pyöritettävä aukon keskustan ympäri ja aukon halkaisijan ollessa hieman pienempi kuin pullistuneen taipuisan putken ulkoseinämän halkaisija, mainitun toisen välineen ollessa asetettu poikittain putken akselin suhteen ja sen ollessa ensimmäisen välineen vieressä, mutta ensimmäisen välineen a) alavirran puolella pituussuuntaan kulkevan putken suhteen siten, että putkea, sen ulkoseinämällä olevine pin-noitteineen voidaan liikuttaa mainitun toisen välineen sisemmän ympyränmuotoisen aukon läpi, jolloin pyörivä, ympyränmuotoisen aukon reuna syrjäytyy kuitenkin sen kanssa hankaava kosketus säilyttäen, putken ukoseinämälle levitetyn nesteen tasoittamiseksi paksuudeltaan yhdenmukaiseksi kalvoksi; ja d) välineen mainitun toisen välineen c) pyörittämiseksi putken akselin ympäri sen liikkuessa pituussuuntaan mainitun toisen välineen läpi, mainitun hankaavan kosketuksen säilyttäen, jolloin putken ulkoseinämällä oleva neste tasoittuu paksuudeltaan olennaisesti yhtenäiseksi, jatkuvaksi kalvoksi.

Tämä menetelmä on kuvattu menetelmäksi pituussuuntaan kulkevan pullistetun taipuisan putken ulkoseinämän pinnoittamiseksi nesteellä, menetelmän käsittäessä vaiheet: a) pullistetun taipuisan putken jatkuva liikuttaminen pituussuuntaan suoraa viivaa pitkin; b) ensimmäisen taipuisan ja joustavan välineen käyttäminen, jonka välineen sisemmän, ympyränmuotoisen aukon halkaisija on hieman pienempi kuin pullistetun putken ulkoseinämän halkaisija; c) ensimmäisen välineen mainitun sisemmän 29 75978 ympyränmuotoisen aukon varustaminen nesteellä; d) mainitun pullistetun putken liikuttaminen mainitun ensimmäisen välineen sisemmän, ympyränmuotoisen aukon läpi ja hankaavan kosketuksen säilyttäminen aukon reunan kanssa siten, että mainittu aukon reuna syrjäytyy ja samanaikaisesti mainittua nestettä jakaantuu ja levittyy pullistetun putken ulkoseinämän ympärille; e) toisen taipuisan ja joustavan välineen käyttäminen, jonka välineen sisemmän ympyränmuotoisen aukon halkaisija on hieman pienempi kuin pullistetun putken ulkoseinämän halkaisija; f) mainitun toisen välineen pyörittäminen sen keskipisteessä kulkevan akselin.ympäri; ja g) mainitun pullistetun putken ja sen mainitulla nesteellä pinnoitetun ulkoseinämän kuljettaminen pyörivän toisen välineen sisemmän ympyränmuotoisen aukon läpi, hankaava kosketus säilyttäen aukon reunan kanssa siten, että mainittu aukon reuna syrjäytyy nestemäisen pinnoitteen tasoittuessa samanaikaisesti paksuudeltaan olennaisesti yhdenmukaiseksi jatkuvaksi kalvoksi putken ulkoseinämän pinnalle.

On huomattava, että tervattomaksi tehty nestemäinen savuval-miste, jolla päällyksen pinta käsitellään tai pinnoitetaan, joko sisäisesti tai ulkoisesti, ei toimi ainoastaan pinnan pinnoitteena. Pinnalle pinnoitetut, savun värin, tuoksun ja aromin aineosat tunkeutuvat päällyksen selluloosarakenteen läpi selluloosan absorboidessa savuliuosta. Päällyksen seinämän poikkileikkauksen tarkastelu paljastaa päällyksen seinämän poikki kulkevan värigradientin, jossa savulla käsitellyn pinnan väri on tummempi kuin päällyksen seinämän vastakkaisen puolen pinnan väri. Näin ollen ohessa käytetyllä termillä "pinnoite" tai "pinnoitettu" on tarkoitus viitata päällyksen seinämään, jota ei ainoastaan ole pinnoitettu savun aineosilla, vaan joka on myös kyllästetty savun aineosilla.

Pinnoitettu päällys voidaan rypyttää tavanomaisilla välineillä, tai ennen rypyttämistä se voidaan kuivata ja/tai kostuttaa rypyttämiseen ja/tai muihin jalostusvaiheisiin sopivaan vesi-pitoisuuteen. Tavanomaisen kuivauksen ja/tai kostutuksen tarve tämän keksinnön mukaisilla nestemäisillä savuvalmisteilla tapahtuneen käsittelyn jälkeen riippuu päällyksen vesipitoi- 30 7 5 9 7 8 suudesta käsittelyn jälkeen ja päällystyypistä. Mikäli päällys on kuituvahvistamaton päällys, on ennen rypyttämistä alueella noin ll:sta noin 13:een painoprosenttia vettä ja rypyttämisen jälkeen alueella noin 14:stä noin 18:aan painoprosenttia oleva vesipitoisuus tyypillistä. Kuituvahvistetuille päällyksille alueella noin 5:stä noin 7:ään painoprosenttia vettä oleva vesipitoisuus ennen rypyttämistä on tyypillistä, ja rypyttämisen jälkeen alueella noin 14...35 painoprosenttia oleva vesi-pitoisuus on typillistä, prosenttisten osuuksien perustuessa päällyksen koko painoon, vesi mukaanlukien.

Keksinnön mukainen nestemäinen savuvalmiste saattaa sisältää myös muita sellaisia aineita, jotka soveltuvat putkimaisen elintarvikepäällyksen käsittelyyn, johon päällykseen savun aineosat on levitetty, esimerkiksi glyseriiniä ja/tai propy-leeniglykolia, ja muita vastaavia, joita voidaan käyttää kosteuttavina tai pehmentävinä aineina.

Muita, tavallisesti elintarvikepäällyksien valmistuksessa tai jatkojalostuksessa käytettyjä aineita, kuten selluloosaeette-reitä ja mineraaliöljyä, voi myös olla läsnä päällyksessä toivottaessa, ja niitä voidaan käyttää samalla tavalla ja samanlaisina määrinä, kuin ilman keksinnön mukaisen nestemäisen savuvalmisteen käyttöäkin.

Erityisesti aineita, jotka helpottavat päällyksen kuoritta-vuutta elintarviketuotteesta, kuten makkaroista, esimerkiksi frankfurtin, bolognanmakkaroista ja muista vastaavista, voidaan valinnaisesti pinnoittaa päällyksien sisäpinnoille ennen päällyksen ulkoista käsittelemistä tervattomaksi tehdyllä, tiivistetyllä nestemäisellä savuvalmisteella tai sen jälkeen, sekä ennen rypyttämistä tai sen aikana. Mikäli päällyksen sisäpinta käsitellään tervattomaksi tehdyllä nestemäisellä savulla, levitetään kuorittavuutta parantava aine mieluummin ensin. Tällaisia kuorittavuutta helpottavia aineita ovat kar-boksimetyyliselluloosa, metyyliselluloosa sekä muut veteen liukenevat selluloosaeetterit, joiden käyttö on julkaistu US-patenttijulkaisussa 3 898 348, hyväksytty elokuun 5. päivä- 3i 75978 nä 1975, nimellä Chiu et ai.; "Aquapel", tavaramerkillä suojattu tuote, jota valmistaa Hercules Inc., Wilmington, Del., ja joka käsittää alkyyliketeenin dimeerejä, ja jonka käyttö on lisäksi julkaistu US-patenttijulkaisussa 3 905 397, hyväksytty syyskuun 16. päivänä 1975 nimellä Chiu; ja "Quilon", tavaramerkillä suojattu tuote, jota valmistaa E.I. DuPont de Nemours Co., Wilmington, Del., ja joka käsittää rasvahappojen kromyy-liklorideja, ja jonka käyttö on lisäksi julkaistu US-patentti-julkaisussa 2 901 358, hyväksytty elokuun 25. päivänä 1959, nimellä W.F. Underwood et ai., kuorittavuutta helpottavien aineiden kuitenkaan rajoittumatta edellä mainittuihin aineisiin.

Kuorittavuutta helpottava aine voidaan levittää putkimaisten elintarvikepäällyksien sisäpinnoille käyttäen mitä tahansa lukuisista hyvin tunnetuista menetelmistä. Täten esimerkiksi kuorittavuutta helpottava aine voidaan viedä putkimaiseen päällykseen nestepanoksen (nestekuplan) muodossa menetelmällä, joka on samankaltainen kuin se menetelmä, joka on julkaistu esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 3 378 379, hyväksytty huhtikuun 16. päivänä 1968, nimellä shiner et ai.

Päällyksen kuljettaminen nestepanoksen ohi pinnoittaa päällyksen sisäpinnan. Vaihtoehtoisesti kuorittavuutta parantava aine voidaan levittää päällyksen sisäpinnalle ontolla karalla, jonka yli päällys etenee, kuten esimerkiksi rypytyskoneen karalla, tavalla, joka on samankaltainen kuin se menetelmä, joka on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3 451 827, hyväksytty kesäkuun 24 päivänä 1969 nimellä Bridgeford.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä soveltuu myös painokuvioin varustettujen päällyksien tuottamiseen eli päällyksien, joihin on painettu tehtaan tunnus, tavaramerkki, kirjaimia ja muita vastaavia ja joihin on sisällytetty savun värjääviä ja aromia antavia aineosia. Esimerkkejä painokuvioin varustetuista päällyksistä on julkaistu US-patenttijulkaisussa 3 316 189, hyväksytty huhtikuun 25. päivänä 1967 nimellä Adams.

75978 Tämän keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetut päällykset ovat myös sopivia tavanomaisesti alalla "kuivina makkaroina" tunnettujen tuotteiden jalostukseen. Toisin kuin muuntyyppiset kuituvahvistamattomat ja kuituvahvisteiset päällykset, jotka ovat mieluummin helposti kuorittavissa elintarviketuotteesta, minkä kuorimisen suorittaa joko elintarvikkeen jalostaja ennen myyntiä kuluttajalle tai kuluttaja, "kuivan makkaran" päällys tarttuu mieluummin elintarviketuotteeseen jalostamisen aikana ja sen jälkeen. Yhtiön Hercules, Inc. valmistamaa, tavaramerkillä suojattua tuotetta "Kymene", joka on polyamidin epiklo-rohydriinihartsia, ja jonka käyttö on lisäksi julkaistu US-patenttijulkaisussa 3 378 379, hyväksytty huhtikuun 16. päivänä 1968, nimellä Shiner et ai., voidaan valinnaisesti pinnoittaa keksinnön mukaisella savuvalmisteella käsitellyn päällyksen sisäpinnalle parantamaan päällyksen adheesiota päällykseen jalostettuun elintarviketuotteeseen.

Tämän keksinnön mukaisilla nestemäisillä savuvalmisteilla käsiteltyjä päällyksiä voidaan tämän jälkeen käyttää tavanomaisissa jalostusvaiheissa makkaroiden ja vastaavien jalostamiseksi, ja savun aromia antavat ja värjäävät aineosat siirtyvät päällykseen täytettyyn elintarvikkeeseen.

Keksinnön mukaista vesipitoista, tervattomaksi tehtyä nestemäistä savuliuosta voidaan käyttää savun aromilla varustettujen viljatuotteiden valmistamiseen, joita tuotteita voidaan käyttää elintarvikkeiden lisäaineina. Tämä toteutetaan sekoittamalla vesipitoista tervattomaksi tehtyä nestemäistä savua viljan, kuten maltaiden kanssa, ja kuivaamalla seos. Sopiva menetelmä on julkaistu US-patenttijulkaisussa 3 177 077, hyväksytty tammikuun 7. päivänä 1983 nimellä Hollenbeck.

Keksintö on paremmin ymmärrettävissä seuraavien esimerkkien avulla, jotka on esitetty ainoastaan havainnollistamaan keksintöä, ja joiden tarkoituksena ei ole millään tavalla rajoittaa sitä.

33 7 5 9 7 8

Seuraavissa esimerkeissä nestemäisen savun fenolien ja karbo-nyylien pitoisuudet määritettiin seuraavalla tavalla. Kaikki määritettävät näytteet esikäsiteltiin suodattamalla ne Whatman nro 2 suodatinpaperin tai vastaavien läpi, ja jäähdyttämällä ne mahdollisimman pikaisesti esikäsittelyn jälkeen mahdollisen polymeroitumisen välttämiseksi. Kaikki näytteet laimennettiin tislatulla vedellä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa 10 millilitraa näytettä laimennettiin kokonaistilavuuteen 200 millilitraa, ja toisessa vaiheessa 10 millilitraa ensimmäisestä vaiheesta saatua liuosta laimennettiin edelleen kokonaistilavuuteen 100 millilitraa. Fenolien määrittämiseksi 5 milli-litraa toisesta vaiheesta saatua liuosta laimennettiin edelleen kolmannessa vaiheessa tislatulla vedellä kokonaistilavuuteen 100 millilitraa. Karbonyylimääritystä varten 1 millilitra toista liuosta laimennettiin edelleen karbonyylittömällä meta-nolilla kokonaistilavuuteen 10 millilitraa.

Toimenpide fenolien määrän määrittämiseksi oli muunnettu menetelmä fenolien määrän ilmaisemiseksi 2,6-dimetoksifenolina, joka menetelmä perustuu toimenpiteeseen, joka on esitetty julkaisussa I.W. Tucker "Estimation of Phenols in Meat an Fat", Jacac, XXV, 779 (1942).

Fenolien määrittämiseen käytetyt reagenssit olivat 1. Boorihappo-kaliumkloridi-puskuri, jonka pH oli 8,3, ja joka oli valmistettu laimentamalla tislatulla vedellä litraksi a. 125 millilitraa 0,4 molaarista boorihappoliuosta b. 125 millilitraa 0,4 molaarista kaliumkloridiliuosta ja c. 40 millilitraa 0,2 molaarista natriumhydroksidiliuos-ta, 2. 0,6 painoprosenttinen natriumhydroksidiliuos, 3. Värireagenssi, joka oli valmistettu liuottamalla 0,25 grammaa N-2,6-trikloro-bentsokinoniamiinia 30 millilitraan metanolia ja säilyttämällä tämä jääkaapissa käyttöön saakka, ja 4. 2,6-dimetoksifenoli- (DMP)-standardit, jotka oli valmistettu liuottamalla tunnettuja DMP-määriä tunnettuun mää- 34 75978 rään tislattua vettä, sellaisten liuosten muodostamiseksi, joiden liuosten pitoisuus oli 1...7 mikrogrammaa/millilit-ra.

Fenolien määrittäminen toteutettiin seuraavilla vaiheilla alla esitetyssä järjestyksessä: 1. 5 millilitraa nestemäisen savun näytettä, tai 5 millilit-raa DMP-standardia tai 5 millilitraa tislattua vettä (käytettiin nollanäytteenä) lisättiin 5 millilitraan puskuria, joka pH oli 8,3.

2. pH-arvo asetettiin lukemaan 9,8 käyttäen 1 millilitra natriumhydroksidiliuosta.

3. Juuri ennen käyttöä 1 millilitra värireagenssia laimennettiin 15 millilitraksi tislatulla vedellä ja 1 millilitra laimennettua värireagenssia lisättiin koenäytteeseen.

4. Värin annettiin kehittyä 25 minuuttia huoneenlämpötilassa.

5. Absorbanssi määritettiin aallonpituudella 580 nm 1 cm:n kolorimetrisessä kyvetissä. Spektrofotometrinä käytettiin laitetta Spectronic 20, saatavana yhtiöstä Bausch and Lomb, Rochester, New York.

6. Standardikäyrä valmistettiin DMP-standardeista saatujen tietojen perusteella, absorbanssin ollessa abskissana ja standardien pitoisuuksien ollessa oordinaattana. Nestemäisten savunäytteiden fenolien ekvivalenttipitoisuudet DMPsnä interpoloitiin tältä käyrältä.

7. Nestemäisissä savunäytteissä olevien fenolien määrät OMP: nä, pitoisuutena mg/ml, laskettiin seuraavaa yhtälöä käyttäen: ppm DMP (stand.käyrältä) x DF x 0,001 . uMp-pHoisuus nestem. savunäytteen til. (ml) missä edellä olevassa yhtälössä "DF" tarkoittaa näytteen laimennuskerrointa (400) ja "0,001" on tekijä, jolla mikrogrammat muunnetaan milligrammoiksi. DMP:nä määritettyjen fenolien määrän laskemiseksi milligrammoina grammassa 75978 nestemäistä savua edellä oleva tulos jaetaan nestemäisen savun 1 millilitran painolla.

Toimenpide karbonyyliyhdisteiden laskemiseksi oli muunnettu Lappan-Clark-menetelmä 2-butanonin ekvivalenttimäärän määrittämiseksi/ perustuen toimenpiteeseen, joka on esitetty heidän artikkelissaan "Colorimetric Method for Determination of Traces of Carbonyl Compounds", Anal. Chem., 23, 5411...542 (1959). Käytetyt reagenssit olivat: 1. Karbonyylitön metanoli, valmistettu lisäämällä 5 g 2,4-di-nitrofenyylihydratsiinia (DNP) 500 millilitraan metanolia, sekä pari pisaraa HCl:ää, palautusjäähdyttämällä kolme tuntia, ja sitten tislaamalla, 2. DNP-liuos, joka valmistettiin liuottamalla kahdesti kiteytettyä DNP:tä karbonyylittömään metanoliin kylläisen liuoksen muodostamiseksi (liuos säilytettiin jääkaapissa ja tuore liuos valmistettiin joka toinen viikko. Se esilämmi-tettiin ennen käyttöä kylläisyyden takaamiseksi), 3. KOH-liuos, joka valmistettiin liuottamalla 10 g KOHrta 20 millilitraan tislattua vettä ja laimentamalla 100 milli-litraksi karbonyylitöntä metanolia käyttäen, ja 4. 2-butanonin (metyyli-etyyliketoni) (MEK) standardiliuok-set, valmistettu lisäämällä 3,0:n ja 10:n milligramman välillä olevia tunnettuja määriä MEK:iä 100 millilitraan karbonyylitöntä metanolia (käytettiin standardikäyrän valmistamiseen).

Toimenpiteet karbonyyliyhdisteiden määrän määrittämiseksi olivat seuraavat: 1. 25 millilitran mittapulloihin, joissa oli 1 millilitra DNP-reagenssia lisätään 1 millilitra laimennettua nestemäistä savuliuosta, tai 1 millilitra MEK-standardiliuosta tai 1 millilitra metanolia (reagenssien nollakoe), 2. Lisää 0,05 millilitraa konsentroitua HCl:ää jokaiseen 25 millilitran mittapulloon, sekoita jokaisen sisältö ja aseta vesihauteeseen, jonka lämpötila on 50 °C, 30 minuutiksi, 36 75978 3. Jäähdytä huoneenlämpötilaan ja lisää 5 millilitraa KOH-liuosta kuhunkin pulloon, 4. Laimenna kunkin pullon sisältö 25 millilitraksi karbonyy-littömällä metanolilla, 5. Mittaukseen käytetään Spectronic-20-spektrofotometriä, saatavana yhtiöstä Bausch and Lomb, Rochester, New York, sekä 0,5x4 tuuman (1,27x10,2 cm) kyvettejä, ja spektrofo-tometri kalibroidaan aallonpituudella 480 nm mittaamalla metanolia olevan nollakokeen lukema, ja asettamalla absor-banssi nollaksi, 6. MEKrillä saatuja tietoja käyttäen absorbanssi piirretään MEK:in pitoisuuden funktiona standardikäyrän aikaansaamiseksi, 7. Laimennetussa nestemäisessä savuliuoksessa oleva MEK-ekvi-valenttipitoisuus interpoloidaan tältä käyräl tä, 8. Karbonyylien pitoisuus yksikössä MEK/100 ml nestemäistä savua lasketaan seuraavalla yhtälöllä:

mg MEK (stand.käyrältä) x DF

3_._f_1_ = mg MEK/100 ml neste- 100 ml mäistä savua missä "DF" on näytteen laimennuskerroin (200) . Karbonyylien pitoisuuden laskemiseksi yksikkönä mg MEK/g nestemäistä savua edellä olevan yhtälön antama tulos jaetaan testattavan savun 100 millilitran painolla (grammoina).

Värin ruskettumisindeksi määritettiin seuraavasti: 1) Valmista ftalaattipuskuriliuos (pH 5,5) laimentamalla 1000 millilitraksi tislatulla vedellä 500 millilitraa 0,1 M kaliumvetyftalaattia ja 76 millilitraa 0,5 M NaOH:ta, 2) Valmista 2-prosenttinen glysiinipuskuriliuos liuottamalla 2 grammaa glysiiniä 100 millilitraan ftalaattipuskuria, jonka pH on 5,5; 3) Lisää 10 millilitraa ftalaattipuskuriliuosta 20x150 millimetrin koeputkeen; 4) Lisää 10 millilitraa glysiinipuskuriliuosta toiseen 20x150 mm:n koeputkeen; 37 7 5 9 7 8 5) Lisää 1,0 millilitraa tislattua vettä ja 10 millilitraa glysiiniä, jotka toimivat reagenssien nollakokeena; 6) Sulje putket tulpilla ja lämmitä putkia kiehuvassa vesi-hauteessa 5 minuuttia; 7) Laimenna testattava nestemäinen savuliuos metanolilla suhteessa 1 osa nestemäistä savua 50 osaan metanolia; 8) Lisää 1,0 millilitraa laimennettua nestemäistä savua gly-siinipuskuria sisältävään putkeen (reagoiva näyte) sekä ainoastaan ftalaattipuskuria sisältävään putkeen (reagoimaton vertailu); 9) Anna värireaktion edetä 100 °C:ssa täsmälleen 20 minuuttia, jonka jälkeen putket poistetaan kiehuvasta vesihauteesta ja niitä jäähdytetään jäähauteessa 2 minuuttia; 10) Käyttäen spektrofotometriä ja halkaisijaltaan 0,5 tuumaa (12,7 mm) olevia kyvettejä tai vastaavia reagoivan näytteen sekä reagoimattoman vertailun optinen tiheys määritetään aallonpituudella 400 nm, mittaamalla glysiinin ja veden muodostamaa nollakoetta vastaan, jonka nollakokeen optinen tiheys asetettiin nollaksi; 11) Reagoivan näytteen optisen tiheyden (ODR) ja reagoimattoman vertailun optisen tiheyden (ODU) perusteella määritetään värin ruskettumisindeksi (CBI) seuraavasta kaavasta: CBI = /'(ODR-ODU) + 0,14/ x DF x 0,65 jossa DF on näytteen laimennuskerroin (50).

Värin ruskettumisindeksi on nestemäisessä savuyksikössä läsnäolevien, potentiaalisten väriä muodostavien aineiden määrän mitta.

Makkaran pintojen kolorimetriset arvot "L" ja "a" saatiin käyttämällä Gardner XL-23 Tristimulus-kolorimetriä, jonka aukko oli 1 cm, valkoisella levyllä standardoituna, Gardner XL-23 Tristimulus-kolorimetrin käyttökäsikirjassa kuvattuja tavanomaisia toimintamenettelyjä noudattaen, joita toimenpiteitä käytetään tavallisesti teollisuudessa värin mittaamiseen. viisi frankfurtin-makkaraa kustakin nestemäisellä savul- 38 75978 la käsitellystä näytteestä testattiin. Mittaukset suoritettiin noin 2,5 senttimetrin etäisyydeltä makkaroiden kummastakin päästä ja keskeltä. 15:stä "L*- ja "a"-arvoiksi saaduista arvoista laskettiin keskiarvo lopullisen lukeman saamiseksi. "L''-arvot edustavat vaaleutta ja tummuutta, mitä korkeampi "L"-arvo sitä vaaleampi väri. "a"-arvot tarkoittavat punaisuutta, mitä suurempi "a"-arvo sitä punaisempi väri.

Esimerkki I

Tämä esimerkki havainnollistaa keksinnön mukaista prosessia, jossa käytetään panosprosessia. Käytetty laitteisto on esitetty kuvassa 2. Kovasta puulajista peräisin olevaa sahajauhoa, jota on saatavana yhtiöstä Frantz Company Hardwood Sawdust, Milwaukee, Wisconsin, hajotettiin termisesti höyrymäisen savun kehittämiseksi siten, että 775 grammaa sahajauhoa laitettiin savunkehittimeen 71, joka käsitti tilavuudeltaan 6 litraa olevan metallisen säiliön, joka voitiin tiivistää ja jota voitiin kuumentaa. Metallisäiliötä kuumennettiin bunsen-polt-timella 72, ja kehittyneet höyrymäiset savut johdettiin pois kehittimestä ruostumattomasta teräksestä valmistetun putken 73 kautta absorptioastiaan 74. Absorptioastia käsitti Erlenmeyer-pullon 75, tilavuudeltaan yksi litra. Höyrymäinen savu kulki absorptioastiaan 74 lasisintterin 76 läpi. Absorptioastia 74 oli täytetty 60 ml:lla metyleenidikloridia (dikloorimetaania) ja 100 ml:lla vettä, ja sitä sekoitettiin koko absorboitumisen ajan kaasun ja nesteen välisen kosketuksen lisäämiseksi. Savun kehittämistä jatkettiin niin kauan kuin savunkeitin 71 kykeni savua kehittämään (noin kuusi tuntia). Höyrymäisten savujen kehityttyä paine pakotti ne absorptioastiaan 74. Absorptioas-tiassa 74 oleva orgaaninen liuotin, metyleenidikloridin muodostama faasi 77 absorboi tervamaiset hiilivetyjen muodostamat komponentit, muuttuen väriltään tummemmaksi absorptioprosessin edetessä. Vesifaasi 78 absorboi savun värin, aromin ja tuoksun aineosat. Absorptioastia oli varustettu lasisella, vedellä jäähdytetyllä lauhduttimella (ei esitetty) tiivistämään takaisin haihtuneet veden ja metyleenidikloridin höyryt. Absorptio-prosessin aikana orgaanisen faasin 77 lämpötila oli noin 39 75978 40 °C, ja vesifaasin 78 lämpötila oli samoin noin 40 °C. Ab-sorptioastiasta poistuvan kaasun todettiin olevan tuoksutonta ja väritöntä. Tämä toimenpide toistettiin kahtena peräkkäisenä päivänä, kumpanakin päivänä tuoretta sahajauhopanosta käyttäen, mutta alkuperäinen, veden ja metyleenidikloridin muodostama panos säilytettiin pullossa 75 kaikkien kolmen päivän aikana. Vesifaasi 78 erotettiin metyleenidikloridin muodostamasta faasista 77 dekantoimalla, jolloin mitattuna saatiin 200 mil-lilitraa vesipitoista, tervattomaksi tehtyä nestemäistä savua.

Tervattomaksi tehdystä nestemäisestä savusta otettiin näyte ja se analysoitiin. Analyysin tulokset on esitetty taulukossa A. Vertailun vuoksi taulukossa A on myös esitetty sellaisenaan olevan nestemäisen savun (Charsol C-12) tyypilliset arvot.

Taulukko A

Sellaisenaan Keksintö oleva CBI 11,0 10,5-12

Valon läpäisykyky (%) 100 0

Fenolit (mg/g) 1 13-20

Hapot (%) 11,3 11,5-12,5

Tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun visuaalinen väri oli hyvin vaaleata, meripihkan väristä. Valonläpäisykyky oli 100 prosenttia, mikä osoittaa tervamaisten aineosien täydellisen puuttumisen. CBI:n edustama värjäämiskyky on verrannollinen sellaisenaan olevan nestemäisen savun värjäämiskykyyn ja feno-lipitoisuus on merkittävästi pienempi.

Tämä esimerkki osoittaa, että tämän keksinnön menetelmää voidaan käyttää sellaisen tervattomaksi tehdyn nestemäisen savu-liuoksen valmistamiseen, jonka savuliuoksen värjäämiskyky on verrannollinen kaupallisesti saatavien, sellaisenaan olevien nestemäisten savuliuosten värjäämiskykyyn. Se osoittaa myös 40 75978 keksinnön mukaisten nestemäisten savuliuosten alhaisen fenoli-pitoisuuden ja alhaisen tervapitoisuuden, mikä voidaan nähdä valonläpäisykyvystä, verrattuna sellaisenaan olevien nestemäisten savuliuosten vastaaviin arvoihin.

Esimerkki II

Päällys käsiteltiin esimerkin I tervattomaksi tehdyllä nestemäisellä savulla, ja päällystä käytettiin makkaratuotteen valmistamiseen. Tervattomaksi tehty nestemäinen savu oli osittain neutraloitu pH-arvoon noin 5, lämpötilassa noin 18 °C, ja sitä käytettiin kuituvahvistamattoman, geelimäisen varasto-päällyksen käsittelyyn käyttäen menetelmää ja laitteistoa, jotka on esitetty edellä mainitussa US-patenttijulkaisussa 4 356 216. Päällys kuivattiin, rypytettiin, jonka jälkeen se täytettiin ja jatkokäsiteltiin tavanomaisissa keitto-, kylmällä vedellä suoritetulla suihkutus- ja jäähdytysvaiheissa, mutta ilman tavanomaista savukäsittelyvaihetta. Taulukossa B on esitetty käytetyn lihatuotteen koostumus.

Taulukko B

Valmistusaineet: Paino (kg):

Pihvihake 22,7

Tavallinen sianliha 22,7

Vesi/jää 9,1

Suola 1,1

Mausteet 0,5

Praha-pulveri (natriumnitraatti) 0,13

Jalostussuhteet olivat riittävät aikaansaamaan savun värin, tuoksun ja aromin aineosien siirtymistä päällyksestä päällystettyyn makkaraan. Makkarat kuorittiin tavanomaisilla menetelmillä ja kolorimetriset arvot mitattiin. Ne on esitetty jäljempänä taulukossa C. Taulukossa C on esitetty myös ne arvot, jotka on saatu makkaroista, jotka käsiteltiin sellaisenaan olevalla nestemäisellä savulla (Charsol C-12), tervattomaksi tehdyllä nestemäisellä savulla, joka oli valmistettu sellaise- 4i 75978 naan olevasta nestemäisestä savusta (Charsol C-12) sitä liuo-tinuuttoprosessia käyttäen, joka prosessi on julkaistu edellä mainitussa US-patenttihakemuksessa, sarjanumero 417 173, (Liu-otinuutto) (vastaava Fl-hakemus 823 537) , sekä savulla käsittelemättömän vertailun arvot, jotka saatiin käsittelemätöntä päällystä käyttäen. Liuotinuuttoprosessilla tuotettu nestemäinen savuliuos neutraloitiin osittain pH-arvoon noin 4 lämpötilassa, joka oli vähemmän kuin noin 40 °c.

Taulukko C

L a

Keksintö 50,12 15,65

Sellaisenaan oleva 49,46 14,89

Liuotinuutto 50,09 14,24

Vertailu 50,25 14,57 Tämä esimerkki osoittaa, että tämän keksinnön mukaisesta, tervattomaksi tehdystä nestemäisestä savusta siirtyy väriä elintarviketuotteeseen määriä, jotka olennaisesti vastaavat niitä määriä, jotka siirtyvät sellaisenaan olevasta nestemäisestä savusta ja sellaisesta tervattomaksi tehdystä nestemäisestä savusta, joka on valmistettu sellaisenaan olevasta nestemäisestä savusta liuotinuuttoprosessilla.

Esimerkki lii Tämän esimerkin tarkoitus on verrata tämän keksinnön mukaisesti tuotetun, tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun kemiallisia ominaisuuksia muilla menetelmillä tuotettujen nestemäisten savujen vastaaviin ominaisuuksiin.

Kaksi koeajoa tehtiin esimerkissä 1 esitettyä laitteistoa ja menetelmää käyttäen. Keksinnön mukaisessa ajossa absorptioas-tia 74 sisälsi 700 grammaa metyleenidikloridia ja 100 grammaa vettä. Verrattavassa ajossa absorptioastia 74 sisälsi 700 grammaa vettä, ja metyleenidikloridia ei käytetty. Kummassakin kokeessa kehitettiin savua noin 3,5 tuntia.

42 75978

Keksinnön mukaisessa ajossa (keksintö) metyleenidikloridin muodostama kerros absorboi höyrymäisen savun tervakomponentit ja vesikerros absorboi savun värin, aromin ja tuoksun aineosat. Näiden kahden kerroksen lämpötila absorptioastiassa 74 oli noin 40 °c. Vesikerros erotettiin metyleenidikloridin muodostamasta kerroksesta dekantoimalla, ja tuloksena oleva, ter-vattomaksi tehty nestemäinen savu (220 grammaa) analysoitiin.

Verrattavassa vertailuajossa savun kehittymisprosessin aikana tuotetut höyryt absorboituivat ainoastaan veteen, jolloin tuloksena oli tervamaisten hiilivetyjen muodostamien aineosien ja savun värin, aromin ja tuoksun aineosien välinen vesipitoinen seos.

Vesikerroksen lämpötila oli noin 100 °c. Tervamaiset aineosat saostuivat ja nestemäisen savun aineosat sisältävä vesikerros erotettiin dekantoimalla, jonka jälkeen se analysoitiin (valmiste A) . Koska tämä nestemäinen savu oli erittäin laimeata verrattuna keksinnön mukaisesti valmistettuun, tervattomaksi tehtyyn nestemäiseen savuun, se tiivistettiin tiivistyssuh-teeseen 2,5:1 (painosuhde) haihduttamalla sitä 50 °C:n lämpötilassa, 20 elohopeamillimetrin paineessa. Tuloksena oleva 220 grammaa tiivistettyä nestemäistä savua analysoitiin (valmiste B). Analyysin tulokset on esitetty taulukossa D. Taulukossa D on myös esitetty ne arvot, jotka ovat tyypillisiä sellaisenaan oleville nestemäisille savuliuoksille ja ne arvot sille nestemäiselle savulle, joka julkaistaan edellä mainitun US-patent-tijulkaisun, nimellä Smits et ai, esimerkeissä (Smits).

Taulukko D

Näyte CBI Valon trans- Karbonyy- Fenolit Hapot mittanssi lit (mg/g) (mg/g) (%) (prosenttia)

Keksintö 9,8 95,9 96,3 1,5 14,9

Valmiste A 6,0 98,0 72,5 5,6 5,6

Valmiste B 7,3 97,5 103,3 8,0 9,6 43 75978

Smits - - 25-81 1,6-2,3 2-6,4

Sellaisen.

oleva 10,5-12 0 70-100 13-20 11,5-12,5

Taulukon D tiedot osoittavat keksinnön mukaisten, tervattomik-si tehtyjen nestemäisten savuliuosten edut muihin nestemäisiin savuliuoksiin verrattuna.

Niissä nestemäisissä savuliuoksissa, jotka on valmistettu aikaisemmin tunnettujen menetelmien mukaisesti, joissa menetelmissä höyrymäinen savu absorboidaan vesipitoiseen väliaineeseen (valmiste A, valmiste B ja sellaisenaan oleva savu), kaikissa esiintyy merkittävästi korkeampia fenolipitoisuuksia kuin keksinnön mukaisessa nestemäisessä savussa. Tämä keksinnön alhainen fenolipitoisuus saavutettiin karbonyylien edullisesti korkeamman pitoisuuden aikaansaamisen lisäksi. Karbonyylien korkeata pitoisuutta fenolien pitoisuuteen verrattuna voidaan edullisesti verrata niihin nestemäisiin savutiivistei-siin, jotka on julkaistu Smits et ai:in julkaisussa. Keksinnön mukaisessa valmisteessa fenolien osuus oli ainoastaan 1,6 prosenttia karbonyylien pitoisuudesta (1,5 mg/g fenoleja/96,3 mg/g karbonyylejä). Tämä vastaa karbonyylien ja fenolien välistä suhdetta 65:1 2-butanoni/DMP-suhteeseen perustuen, mikä vastaa suhdetta 84:1 suhteeseen asetoni/fenoli perustuen. Tämä osoittaa merkittävää parantumista Smits et ai:in julkaisemiin valmisteisiin verrattuna, joissa valmisteissa karbonyylien ja fenolien välinen suhde on (17-47):1, suhteeseen asetoni/fenoli perustuen. Tämä esimerkki osoittaa, että toivottu, korkea värjäävien karbonyylisten aineosien pitoisuus voidaan saavuttaa ilman, että tuloksena on välttämättä vastaava epätoivottu aromia antavien fenolisten aineosien suuri pitoisuus.

Kasvanut värjäämiskyky ei välttämättä edellytä kasvanutta aromia antavaa kykyä. Kuitenkin keksinnön mukainen prosessi tuottaa sellaisen nestemäisen savuliuoksen, jonka värjäämiskyky on erittäin tehokas, ja vaikka sen fenolipitoisuus on alhainen, kuitenkin sen aromia antava kyky on riittävä kaupallisiin sovellutuksiin.

44 75978

Tyypillisesti niiden nestemäisten savuliuosten, jotka on tuotettu kaupallisesti aikaisemmin tunnetuilla menetelmillä, joissa höyrymäiset savut absorboidaan vesipitoiseen väliaineeseen, ja joiden savuliuosten karbonyylipitoisuus on verrannollinen valmisteen A ja valmisteen B vastaavaan pitoisuuteen, valon läpäisykyky on erittäin alhainen. Tämän osoittavat verrannolliset, kaupallisesti saatavat, sellaisenaan olevat nestemäiset savuliuokset, joiden valonläpäisykyky on 0 %. Valmiste A- ja valmiste B-näytteiden valonläpäisykyvyn voitaisiin myös yleensä odottaa olevan hyvin alhainen. Kuitenkin lauhdut-timen jäähdytyskapasiteetin rajoittuneisuudesta johtuen aikaisemmin tunnetut, valmisteen A ja valmisteen B prosessit suoritettiin tavallista lämpötilaa korkeammassa 100 °C lämpötilassa. Tämänkaltaisissa prosesseissa noin 20 °C ja noin 45 °C:n väliset absorptiolämpötilat ovat tavallisesti toivottuja. Tämän esimerkin mukainen korkeampi lämpötila aiheutti haihdutettaessa orgaanisten happojen suuremman osan hävikkiä, minkä osoittaa valmisteen A ja valmisteen B odotettua alhaisempi happopitoisuus. Nestemäisessä savuliuoksessa olevat hapot liuottavat nestemäisessä savuliuoksessa olevia tervoja. Valmisteessa A happopitoisuus oli riittämätön tervojen liuottamiseen, ja suurin osa tervoista saostui ulos liuoksesta ennen valmisteen A analysointia. Kolmekymmentä grammaa kiinteitä, saostuneita tervoja poistettiin ennen näyte-valmisteen A analysointia, ja sitä seuraavaa valmisteen A tiivistämistä näyte-valmisteeksi B.

Kuten edellä on esitetty, tämän keksinnön mukaisesti tuotetun, tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun värjäämiskyky on verrannollinen kaupallisesti saatavan, sellaisenaan olevan nestemäisen savun värjäämiskykyyn, minkä CBI-arvo osoittaa.

Esimerkki IV

Tässä esimerkissä leveydeltään noin 30,0 mm...31,8 mm oleva, kuituvahvistamaton päällys kastettiin esimerkin III mukaisiin nestemäisiin savuliuoksiin 30 sekunnin ajan. Noin 10 milli- «s 75978 grammaa nestemäistä savua absorboitui päällyksen pinnan neliötuumaa kohden (1,55 milligrammaa neliösenttimetriä kohden). Käsitelty päällys kuivattiin ja täytettiin tavanomaisilla menetelmillä munan albumiinin muodostamalla emulsiolla, ja sitä keitettiin 2 tuntia 100 °C:ssa laboratoriouunissa. Munan albumiinin muodostama emulsio sisälsi non 35 paino-% jauhemaista munanvalkuaisen albumiinia (Kraft, Inc.), noin 12 paino-% kaupallista selluloosajauhoa (Solfaflock, Brown Co.), ja noin 53 paino-% vettä. Rakenteeltaan seos muistutti paksua tahnaa, samankaltaista kuin tyypilliset lihaemulsiot. Munan albumiinin muodostamaan emulsioon siirtynyt väri on nestemäisen savuliuoksen valkuaisaineiden värjäämiskyvyn mitta. Tarkasteltaessa lopputuotetta visuaalisesti tuotteissa voitiin todeta erittäin hyvä savun väri, jotka tuotteet oli jalostettu keksinnön mukaisella savuliuoksella (keksintö) sekä aikaisemmin tunnetulla prosessilla valmistetulla, tiivistetyllä nestemäisellä savuliuoksella (valmiste B) käsiteltyihin päällyksiin. Aikaisemmin tunnetulla prosessilla valmistettu näyte (valmiste A) osoitti ainoastaan heikkoa savun väriä valkoiseen vertailunäytteeseen verrattaessa.

Esimerkki V

Tämä esimerkki havainollistaa keksinnön sellaista suoritusmuotoa, jossa käytetään pilot-mitan prosessia. Käytetty laitteisto on esitetty kuvassa 6. Sahajauhoa syötettiin tavanomaiseen savunkehittimeen (jota ei ole esitetty), joka olennaisesti oli samanlainen, kuin US-patenttijulkaisussa 3 106 473 kuvattu kehitin. Kehitetty savu johdettiin putken 101 kautta vastavir-taperiaatteella toimivan absorptioyksikön 102 pohjalle, jonka jälkeen sitä työnnettiin palkeilla (ei esitetty) ylöspäin ja ulos absorptioyksiköstä 102 putkea 103 pitkin. Absorptioyksik-kö 102 oli kolonni, jonka korkeus oli noin 1 metri ja halkaisija 15 senttimetriä, ja se käsitti Berlin-satuloilla täytetyn petin 104. Metyleenikloridia johdettiin absorptioyksikön 102 huippuun johtimen 105 kautta, ja sitten ruiskutussuuttimen 106 kautta, jonka jälkeen se virtasi alaspäin ja vastavirtaan ylöspäin virtaavan, absorptioyksikön 102 läpi kulkevan savun λ, 75978 46 suhteen. Höyrymäisen savun virratessa ylöspäin absorptioyksi-kön läpi höyrymäisessä savussa oleva vesi tiivistyi irti höy-rymäisestä savusta ja virtasi samoin alaspäin absorptioyksikön 102 läpi, vastavirtaan höyrymäisen savun suhteen, jolloin se kulkiessaan absorboi värin, aromin ja tuoksun aineosia höyry-mäisestä savusta. Metyleenikloridi, joka virtasi samoin vastavirtaan höyrymäisten savujen suhteen, uutti tervoja höyrymäi-sistä savuista, sekä tervoja, jotka olivat mahdollisesti absorboituneina tiivistyneeseen veteen. Tämän jälkeen tiivistynyt vesi ja nestemäinen metyleenikloridi kulkivat ulos kolonnista erillisinä faaseina johtimen 107 kautta. Johtimesta 107 nämä kaksi nestefaasia joutuivat separaattoriin 108, jossa nesteet erottuivat tiheydeltään pienemmäksi faasiksi 109, joka käsittää pääasiassa savun värin, aromin ja tuoksun aineosat sisältävän vesipitoisen nestemäisen savun, sekä tiheydeltään suuremmaksi, metyleenikloridin muodostamaksi faasiksi 110, joka sisälsi pääasiassa savun tervat. Separaattorista 108 metyleenikloridi kulki johtimen 111 kautta välisäiliöön 112, ja se kierrätettiin takaisin absorptioyksikköön johteiden 113, 105 ja pumpun 114 kautta. Linjat 111, 113, 105 olivat eristettyjä, ruostumattomasta teräksestä valmistettuja putkia. Vesipitoinen nestemäinen savu 109 poistui separaattorista yläjuoksuna 115, ja se otettiin talteen keksinnön mukaisena, tervat-tomaksi tehtynä nestemäisenä savutuotteena.

Kaksikymmentäneljä paunaa (10,9 kg) vaahterasta valmistettua sahajauhoa syötettiin jatkuvasti ruuvisyöttimellä savunkehit-timeen kokeen aikana. Absorptioyksikköön putken 101 kautta kulkevan höyrymäisen savun lämpötila oli noin 250 °F (12.0 °c) kokeen alussa, ja se kohosi kokeen lopussa noin 375 °F:een (190 °C) . Jäähdyttimessä 112 käytettiin noin 65 paunaa (29,5 kg) kuivaa jäätä metyleenikloridin lämpötilan säilyttämiseksi noin 30 °F:n (-1 °C) ja noin 44 °F:n (7 °C) välissä sen joutuessa absorptioyksikköön linjasta 105. Alunperin järjestelmässä oli 16 litraa metyleenikloridia. Ajon aikana metyleenikloridia lisättiin säännöllisesti korvaamaan ne metyleenikloridihöyryt, jotka poistuivat ilmakehään putken 103 kautta. Yhteensä käytettiin 24 litraa metyleenikloridia, joista 9,4 litraa saatiin 47 7 5 9 V8 talteen ajon päättyessä. Loput 14,6 litraa joutuivat hukkaan höyryinä putken 103 kautta. Ylijuoksuna 115 saatavan vesipitoisen, tervattomaksi tehdyn nestemäisen savutiivisteen kokonaismäärä oli 2830 ml.

Koe aloitettiin käynnistämällä ensin pumppu 114 ja tasapainottamalla metyleenikloridin lämpötila noin 33 °F:iin (1 °C) . Tämän jälkeen höyrymäiset savut päästettiin putken 101 kautta absorptioyksikköön 102. Metyleenikloridia lisättiin 2 litran erissä 45 minuuttia, 70 minuuttia, 100 minuuttia ja 110 minuuttia höyrymäisten savujen sisäänjohtamisen jälkeen. Vesipitoisen, tervattomaksi tehdyn nestemäisen savutuotteen muodostamasta ylijuoksusta otettiin 400 ml:n, 900 ml:n ja 250 ml:n näytteet 45 minuutin, 90 minuutin ja 125 minuutin kuluttua, vastaavasti, höyrymäisten savujen sisäänjohtamisen jälkeen. Näytteet yhdistettiin yhdeksi näytteeksi (keksintö) ja analysoitiin. Osa yhdistetystä näytteestä tiivistettiin (tiiviste) painosuhteeseen 2:1 haihduttamalla lämpötilassa 50 °c ja 20 elohopeamillimetrin paineessa, jonka jälkeen tiivistetty tuote analysoitiin. Analyysin tulokset on esitetty taulukossa E. Niitä arvoja, joita tiivistetylle näytteelle ei ole esitetty, ei myöskään mitattu.

Taulukko E

Keksintö Tiiviste Valonläpäisykyky (%) n. 60

Karbonyylit (mg/g) 152 180

Fenolit (mg/g) 5 21,7

Hapot (paino-%) 9 CBI 20 46,5 Päällys käsiteltiin edellä mainituilla tervattomiksi tehdyillä nestemäisillä savutuotteila (keksintö ja tiiviste) ja päällys täytettiin esimerkissä II esitetysti. "L"- ja "a"-arvot mitattiin kuhunkin päällykseen täytetylle elintarvikkeelle sekä 48 75978 "L"- ja "a"-arvot sille elintarviketuotteelle, joka oli täytetty nestemäisellä savulla käsittelemättömään vertailupääl-lykseen. Mittausten tulokset on esitetty taulukossa F.

Taulukko F

L a

Keksintö 51,8 16,3

Tiiviste 46,6 18,9

Vertailu 55,5 17,0 Tämä esimerkki osoittaa, miten keksinnön mukaista, tervatto-maksi tehtyä nestemäistä savua, jonka värjäämiskyky on hyvä, voidaan tuottaa jatkuvalla prosessilla. Samoin tervojen puuttuminen tervattomaksi tehdystä nestemäisestä savusta on esitetty, mikä näkyy valonläpäisykyvyn arvoista.

Claims (23)

75978

1. Menetelmä tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuliuoksen valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää puun termisen hajottamisen happipitoisuudeltaan säädetyssä ilmakehässä höyrymäis-ten savujen kehittämiseksi ja h~yrymäisten savujen tiivistämisen vesipitoiseen väliaineeseen tunnettu siitä, että tervat poistetaan selektiivisesti 1iuotinuutolla kehitetyistä höyrymäisistä savuista saattamalla höyrymäiset savut kosketuksiin sellaisen orgaanisen liuottimen kanssa, jonka 1iukoisuusparametri on suurempi kuin noin 2,7.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tervat poistetaan selektiivisesti höyrymäisistä savuista saattamalla höyrymäiset savut, vesipitoinen väliaine ja orgaaninen liuotin, jonka liukoisuusparametri on suurempi kuin noin 2,7, kosketukseen keskenään tervaa sisältävän nestemäisen liuotinfaasin ja vesipitoisen nestemäisen savufaasin muodostamiseksi, ja erottamalla nestemäinen savufaasi nestemäisestä liuotinfaasista tervattomaksi tehdyn, nestemäisen savuliuoksen aikaansaamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyrymäiset savut saatetaan kosketuksiin veden ja liuottimen kanssa yhdessä ainoassa kosketusvyöhykkeessä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyrymäiset savut saatetaan kosketuksiin liuottimen kanssa ensimmäisessä kosketusvyöhykkeessä ja veden kanssa toisessa kosketusvyöhykkeessä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tervattomaksi tehty nestemäinen savu neutraloidaan pH-arvoon, joka on suurempi kuin noin 3, edullisesti pH-arvoon, joka on noin 3...6,5. 75978

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tervattomaksi tehty nestemäinen savu neutraloidaan pH-arvoon, joka on noin 3...5.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että orgaanisen liuotinfaasin lämpötila on noin 40 °C.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tervattomaksi tehtyä nestemäistä savuliuosta tiivistetään edelleen.

9. Tervattomaksi tehty nestemäinen savuvalmiste, joka on valmistettu termisesti hajottamalla puuta happipitoisuudeltaan säädetyssä ilmakehässä höyrymäisten savujen kehittämiseksi ja tiivistämällä höyrymäiset savut vesipitoiseen väliaineeseen, tunnettu siitä, että tervat on poistettu selektiivisesti liuotinuutolla kehitetyistä höyrymäisistä savuista saattamalla höyrymäiset savut kosketuksiin sellaisen orgaanisen liuottimen kanssa, jonka liukoisuusparametri on suurempi kuin noin 2,7.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen valmiste, tunnettu siitä, että tervat on poistettu selektiivisesti höyrymäisistä savuista saattamalla höyrymäiset savut, vesipitoinen väliaine ja orgaaninen liuotin, jonka liukoisuusparametri on suurempi kuin noin 2,7, kosketukseen keskenään tervaa sisältävän nestemäisen liuotinfaasin ja vesipitoisen nestemäisen savufaasin muodostamiseksi, ja erottamalla nestemäinen savufaasi nestemäisestä liuotinfaasista tervattomaksi tehdyn, nestemäisen savuliuoksen aikaansaamiseksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen valmiste, tunnet-t u siitä, että höyrymäiset savut on saatettu kosketuksiin veden ja liuottimen kanssa yhdessä ainoassa kosketusvyöhyk-keessä. 51 75978

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen valmiste, tunnet-t u siitä, että höyrymäiset savut on saatettu kosketuksiin liuottimen kanssa ensimmäisessä kosketusvyöhykkeessä ja veden kanssa toisessa kosketusvyöhykkeessä.

13. Jonkin patenttivaatimusten 9...12 mukainen valmiste, tunnettu siitä, että tervattomaksi tehty nestemäinen savu on neutraloitu pH-arvoon, joka on suurempi kuin noin 3, edullisesti noin 3:n ja noin 6,5:n välissä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen valmiste, tunnet-t u siitä, että tervattomaksi tehty nestemäinen savu on neutraloitu pH-arvoon, joka on noin 3...5.

15. Jonkin patenttivaatimusten 9...14 mukainen valmiste, tunnettu siitä, että tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuliuoksen valonläpäisykyky on suurempi kuin noin 80 prosenttia, edullisesti suurempi kuin noin 90 prosenttia.

16. Jonkin patenttivaatimusten 9...15 mukainen valmiste, tunnettu siitä, että tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuliuoksen fenolipitoisuus on vähemmän kuin noin 10 prosenttia sen karbonyylipitoisuudesta.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen valmiste, tunnet-t u siitä, että tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuliuoksen fenolipitoisuus ei ole suurempi kuin noin 2 % sen karbonyylipitoisuudesta.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen valmiste, tunnet-t u siitä, että tervattomaksi tehdyn nestemäisen savuliuoksen fenolipitoisuus on noin 1,5 prosenttia sen karbonyylipitoisuudesta.

19. Patenttivaatimuksen 15 mukainen valmiste, tunnet-t u siitä, että valonläpäisykyky on noin 96 %, karbonyyli- 52 75978 pitoisuus noin 96 mg/g ja fenolipitoisuus noin 1,6 % karbonyyl ipitoisuudesta.

20. Tervattomaksi tehdyllä savulla värjätty ja savun aromilla varustettu letkumainen päällys, joka on valmistettu saattamalla letkumaisen päällyksen seinämä kosketuksiin tervatto-maksi tehdyn nestemäisen savun kanssa, joka on valmistettu termisesti hajottamalla puuta happipitoisuudeltaan säädetyssä ilmakehässä höyrymäisten savujen kehittämiseksi ja tiivistämällä höyrymäiset savut vesipitoiseen väliaineeseen, tunnettu siitä, että tervattomaksi tehty nestemäinen savu on valmistettu poistamalla tervat selektiivisesti liuotinuutolla kehitetyistä höyrymäisistä savuista saattamalla höyrymäiset savut kosketuksiin sellaisen orgaanisen liuottimen kanssa, jonka liukoisuusparametri on suurempi kuin noin 2,7.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen päällys, tunnettu siitä, että tervattomaksi tehdyn savun valonläpäisykyky on suurempi kuin noin 50 %, karbonyylipitoisuus suurempi kuin noin 90 mg/g ja fenolipitoisuus ei ole suurempi kuin noin 2 % karbonyylipitoisuudesta.

22. Menetelmä savulla värjättyjen ja savun aromilla varustettujen elintarvikkeiden valmistamiseksi, joka menetelmä käsittää tervattomaksi tehdyllä savulla käsitellyn letkumaisen päällyksen täyttämisen elintarvikkeella, ja tuloksena olevan päällystetyn elintarvikkeen jalostamisen sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat riittävät siirtämään savun värin ja savun aromin aineosia päällystettyyn elintarvikkeeseen, tunnet-t u siitä, että päällyksenä käytetään tervattomaksi tehdyllä savulla värjättyä ja savun aromilla varustettua letkumaista päällystä, joka on valmistettu saattamalla letkumaisen päällyksen seinämä kosketuksiin tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun kanssa, joka on valmistettu termisesti hajottamalla puuta happipitoisuudeltaan säädetyssä ilmakehässä höyrymäisten savujen kehittämiseksi ja tiivistämällä höyrymäiset savut 53 75978 vesipitoiseen väliaineeseen, jolloin tervattomaksi tehty nestemäinen savu on valmistettu poistamalla tervat selektiivisesti liuotinuutolla kehitetyistä höyrymäisistä savuista saattamalla höyrymäiset savut kosketuksiin sellaisen orgaanisen liuottimen kanssa# jonka liukoisuusparametri on suurempi kuin noin 2,7.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että käytetään päällystä, jonka seinämä on saatettu kosketuksiin tervattomaksi tehdyn nestemäisen savun kanssa, jonka valonläpäisykyky on suurempi kuin noin 50 %, karbonyylipitoisuus suurempi kuin noin 90 mg/g ja fenolipitoi-suus ei ole suurempi kuin noin 2 % karbonyylipitoisuudesta. 54 75978