FI75954C - Eftersoekande avstaemningssystem med direkt vaeljaranordning foer adresskanal. - Google Patents

Description

2 75954 nyttämiseksi, joka selektiivisesti aiheuttaa virityssignaalin amplitudin kasvamisen tai pienemisen pengermäisellä tavalla; vertailu-välineet mainituista muistipaikoista osoitetun muistipaikan ja vi-rityssignaaliin liittyvän signaalin vertaamiseksi; ja virityssig-naaligeneraattoriin kytketyn ilmaisimen sen määrittämiseksi, milloin välitaajuussignaalilla on ennaltamääritellyt tilat.

Tunnetaan valikoima elektronisia viritysjärjestelmiä radio-ja televisiovastaanottimien virittämiseksi, joissa viritysjännitteen suuruus määrittelee sen taajuuden, jolle jännitteellä säädetty viritin viritetään. Elektroniset viritysjärjestelmät voidaan yleisesti luokitella kuuluvaksi johonkin kolmesta ryhmästä: (1) taajuus-syntetisoi jatyyppisiin järjestelmiin, joihin sisältyy suljettu silmukka viritysjännitteen aikaansaamiseksi ja joissa paikallisoskil-laattorisignaalin taajuutta, joka on aikaansaatu virittimellä, verrataan vertailusignaaliin; (2) Muistityyppisiin järjestelmiin, joi hin sisältyy muisti binääristen signaalien varastoimiseksi, näiden edustaessa viritysjännitteen suuruutta kullekin kanavalle, joka on valittavissa, sekä digitaali-analogiamuunnin, jolla binääriset signaalit muunnetaan asiaankuuluvan suuruiseksi viritysjännitteeksi, kun vastaava kanava valitaan; (3) Etsivätyyppisiin järjestelmiin, joilla aikaansaadaan viritysjännite, jolla on pengermäinen suuruus-ominaisuus sen taajuuden pyyhkäimiseksi, jolle viritin on viritettynä, kunnes radiotaajuuden kantoaalto, jolla on hyväksyttävät vastaanotto-ominaisuudet , paikallistetaan.

Taajuussyntetisoijatyyppiset viritysjärjestelmät ovat suhteellisen tarkkoja, mutta ne pyrkivät olemaan suhteellisen kalliita, koska niihin yleisesti ottaen sisältyy suhteellisen suurinopeuk-sisia taajuusjakajia. Muistityyppiset viritysjärjestelmät ovat vähemmän kalliita kuin taajuussyntetisoijatyyppiset viritysjärjestelmät, mutta ne pyrkivät olemaan vähemmän tarkkoja, koska muistityyppiset viritysjärjestelmät ovat oleellisesti avoimen silmukan järjestelmiä. Etsivätyyppiset viritysjärjestelmät ovat yleisesti vähemmän kalliita kuin taajuussyntetisoijatyyppiset viritysjärjestelmät, koska ne eivät tarvitse suurinopeuksisia jakajia, mutta ne ovat yleisesti ottaen tarkempia kuin muistityyppiset viritysjärjestelmät niiden suljetun silmukan luonteen ansiosta.

Etsivätyyppiset viritysjärjestelmät eivät kuitenkaan ole täy- 3 75954 sin verrattavissa taajuussyntetisoijatyyppisiin ja muistityyppisiin viritysjärjestelmiin mitä tulee kanavan valinnan helppouteen.

Taajuussyntetisoija- ja muistityyppisen viritysjärjestelmän tapauksessa viritysprosessi alkaa yleensä valittua kanavaa binääriedus-tavien binääristen signaalien muodostamisella. Tämän johdosta ka-navanvalintalaitteisto, jolla valitaan suoraan kyseinen kanava, esim. painamalla numeronäppäimiä näppämistössä vastaten kymmenien ja yksiköiden numeroita kyseisen kanavan numerossa, on helposti toteutettavissa taajuussyntetisoija- ja muistityyppisiin viritysjärjestelmiin. Tavanomaisissa etsivätyyppisissä viritysjärjestelmissä viritysprosessi alkaa yleensä, kun paikallistetaan radiotaajuinen kantoaalto, jolla on hyväksyttävissä olevat vastaanotto-ominaisuudet. Tämän johdosta etsivätyyppiset viritysjärjestelmät eivät erityisen hyvin sovellu suoraan kanavan valintaan.

Tämä keksintö kohdistuu etsivätyyppiseen viritysjärjestelmään, jolle on tunnusomaista, että virityssignaaligeneraattori (pengergeneraattori) on kytketty osoitusvälineiden (mikrotietokoneessa) ja binäärimuistin (PROM) ulostuloihin selektiivisesti aiheuttamaan virityssignaalin pengermäisen kasvamisen tai pienenemisen kynnysarvosta, joka vastaa valitun kanavan ensimmäistä rajaa; vertailuvälineet määrittävät kynnysarvotason ylityksen avulla, milloin osoitettuun muistipaikkaan liittyvä raja on saavutettu vasteena virityksen ohjaussignaalin suuruuden muuttamiselle; ilmaisin (hienosäätöilmaisin) määrittää, milloin välitaajuusignaa-lilla on ennaltamääritellyt tilat, kun ilmaisin on saatettu toimintaan vasteena osoitusvälineelle tai vertailuvälineille, kun valitun kanavan ensimmäinen raja-arvo on saavutettu vasteena virityssignaalin muuttamiselle; virityssignaaligeneraattori (pengergeneraattori) saatetaan toimintaan vasteena ilmaisimelle aiheuttamaan virityssignaalin muuttaminen, niin että pienennetään ilmaistun kantoaallon ja nimellisen välitaajuussignaalin välistä poikkeamaa, sen jälkeen kun välitaajuussignaalilla on ennaltamääritellyt tilat; ja että virityssignaaligeneraattori on vasteena vertailuvälineille saatettu kykeneväksi lopettamaan virityssignaalin muuttamisen mainitussa valitussa suunnassa, kun tällä muuttamisella on saavutettu valitun kanavan toinen raja. Erityisesti sisältää tämän keksinnön edullisena pidetty suoritusmuoto muistivälineen, jossa on joukko muistipaikkoja, * 75954 joissa varastoidaan binäärisiä signaaleja, jotka edustavat rajakohtia virityksen säätösignaalien alueelle kutakin valittavissa olevaa kanavaa varten. Kun kanava valitaan suoraan, esim. näppäimistön avulla, osoitetaan sitä muistipaikkaa, joka varastoi toisen kahdesta valittuun kanavaan liittyvästä raja-arvosta, säätölaitteis-ton avulla ja sen sisältö syötetään vertailijalaitteeseen, jotta määriteltäisiin riippuvaisuus virityksen säätösignaalin ja raja-arvojen välillä. Tämän säätölaitteiston säädön alaisena generaattori saa virityksen säätösignaalin suuruuden muuttumaan asiaankuuluvaan suuntaan, kunnes osoitettuun muistipaikkaan varastoitu raja-kohta saavutetaan. Tämän jälkeen saatetaan toimintaan ilmaisinlaite paikallistamaan radiotaajuinen kantoaalto, jolla on hyväksyttävissä olevat vastaanotto-ominaisuudet. Koska hyväksyttävissä olevaa radiotaajuista kantoaaltoa ei ehkä välittömästi saavuteta, saa ge-neraattoriosa tämän säätölaitteiston alaisena virityksen säätösignaalin suuruuden vuorotellen lisääntymään ja pienentymään näiden raja-arvojen välillä, kunnes löydetään hyväksyttävissä oleva radiotaajuinen kantoaalto. Jotta estettäisiin vastaanotinta virittymästä toiselle radiotaajuiselle kantoaallolle, mikäli kyseisen kanavan radiotaajuinen kantoaalto väliaikaisesti puuttuu, osoitetaan valittuun kanavaan liittyviä kahta rajakohtaa varastoivia muistipaikkoja vuorotellen tietyllä ennakolta määritellyllä nopeudella. Mikäli virityksen säätöjännite ylittää jomman kumman rajakohdan, niin säätölaitteiston säädön alaisena generaattoriosa saa virityksen säätösignaalin suuruuden muuttumaan aisaankuuluvaan suuntaan, joka saa virityksen säätöjännitteen jälleen kerran muuttumaan valitun kanavan raja-arvon välillä.

Oheisissa piirustuksissa nähdään:

Kuvio 1 on kaaviokuvanto lohkokaavion muodossa televisio-vastaanottimesta, johon sisältyy tämän keksinnön edullisena pidetyn suoritusmuodon mukainen viritysjärjestelmä.

Kuvio 2 on graafinen esitys kuvion 1 virityssysteemin viri-tysominaisuuksista.

Kuvio 3 on taulukko, joka esittää kuvion 1 viritysjärjestelmään sisältyvän muistin järjestelyä.

Kuviot 4A-E ovat vuokaavioita, jotka esittävät kuvion 1 viritysjärjestelmän toimintasekvenssiä.

Kuvio 5 on graafinen esitys signaaliaaltomuodoista, joita 5 75954 aikaansaadaan kuvion 1 viritysjärjestelmässä.

Kuvion 1 televisiovastaanottimeen sisältyy viritin 1, jolla valitaan yksi kantoaalto tietystä joukosta radiotaajuisia (RF) kantoaaltoja, jotka tuotetaan radiotaajuuslähteellä 3, joka liittyy valittuun kanavaan, sekoitettavaksi sisäisesti aikaansaatuun paikal-lisoskillaattorisignaaliin, jonka taajuus sopii virittämään valitun radiotaajuisen kantoaallon, niin että saadaan välitaajuussignaali (IF), johon sisältyy kuva- ja äänikantoaaltokomponentit. Tämä IF merkki suodatetaan ja vahvistetaan IF-signaalin-käsittely-yksiköl-lä 5. Kuvankäsittely-yksikkö 7, mihin sisältyy valoisuus- ja värik-kyyssignaalinkäsittelypiirit (joita ei erityisesti ole esitetty), aikaansaa punaisen, vihreän ja sinisen värin ohjaussignaalit tämän IF-signaalin kuvakomponentista. Kuvaputki 9 aikaansaa kolme elektro-nisädettä värinohjaussignaaleja vastaten. Synkronisoinnin käsittely-yksikkö 11 aikaansaa pysty- ja vaakasynkronointipulsseja IF-signaalin kuvakomponentista, joita käytetään poikkeutusyksikössä 13 säätämään elektronisäteiden poikkeuttamista, niin että muodostetaan näkyvä kuva kuvaputken 9 kuvapinnalla. Äänenkäsittely-yksikkö 15 aikaansaa äänisignaalin IF-signaalin äänikomponentista ja kovaääninen 17 aikaansaa kuuluvan vasteen seurauksena äänisignaalista.

Automaattisen vahvistuksen säädön (AGC) yksikkö 19 aikaansaa AGC-signaalin, jolla säädetään virittimen 1 ja IF-käsittely-yksikön 5 vahvistuskertoimia tämän IF-signaalin amplitudin mukaisesti. Automaattisen hienovirityksen (AFT) diskriminaattori 21 aikaansaa AFT-signaalin, jolla on pääasiallisesti S-muotoinen jännitteen ja taajuuden välinen ominaiskäyrä, joka edustaa poikkeamaa IF-kuvakom-ponentin taajuudessa sen haluttuun eli nimellisarvoon verrattuna, joka esim. Yhdysvalloissa on 45,75 MHz. Käyttöjännitteet vastaanottimella aikaansaadaan tehonsyöttöyksiköllä 23.

Ne vastaanottimen osuudet, joita tähän mennessä on kuvattu (lukuun ottamatta virityksensäätöjärjestelmää) ovat sinänsä hyvin tunnettuja ja saattavat esim. muodostua vastaavista osista CTC- > tyyppistä väritelevision runkorakennetta, jota RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, USA, valmistaa ja joka on kuvattu julkaisussa: "RCA Service Data, File C-4, 1978".

Virittimeen 1 sisältyy radiotaajuusyksikkö ja paikallisoskil-laattori (mikä ei ole erityisesti esitetty). Radiotaajuusyksikköön sisältyy viritettyjä piirejä suodinjärjesteltynä yhden radiotaajui- 6 75954 sen kantoaallon valitsemiseksi erilaisista radiotaajuisista kantoaalloista, joita radiotaajuuslähteellä 3 on aikaansaatu. Paikallis-oskillaattoriin sisältyy viritettyjä piirejä sen värähtelutaajuuden määräämiseksi. Kuhunkin viritettyyn piiriin sisältyy induktans-sikomponentti, joka valitaan kaistanvalintasignaalien perusteella, joita virityksen säätösysteemi 25 aikaansaa sen taajuuskaistan perusteella, jolla valittu kanava sijaitsee, esim. VL, kun kyseessä on VHF-kanavat 2-6, VH, kun on kyseessä VHG-kanavat 7-13 ja U, kun on kyseessä UHF-kanavat 14-83. Valittu induktanssikomponentti määrää viritetyn piirin viritysalueen. Kuhunkin viritettyyn piiriin sisältyy myös jännitteellä muutettavissa oleva kapasitanssi, kuten esim. varaktoridiodi, jonka arvo määräytyy virityksensäätöjännit-teestä (TCV), joka on aikaansaatu virityksensäätösysteemiLlä 25. Tämän kapasitanssin arvo määrittelee sen tarkan taajuuden, jolle viritetty piiri viritetään. Graafinen esitys TCV-jännitteen suuruudesta valitun kanavan funktiona on esitetty kuviossa 2.

Virityksensäätöjärjestelmä 25 on etsivätyyppinen viritys-järjestelmä, johon sisältyy osia, jotka ovat samankaltaisia kuin vastaavat osat siitä etsivästä viritysjärjestelmästä, joka on esitetty US-patenttihakemusissa sarjanumerot 043 764 sekä 043 765, jotka molemmat on jätetty 30. toukokuuta 1979 ja joissa molemmissa on sama hakija kuin tässäkin hakemuksessa. Kun kanavanvalintatapa et-sivätyyppisessä viritysjärjestelmässä, joka on kuvattu edellä mainituissa patenttihakemuksissa, samoin kuin useimmissa tavanomaisissa etsivätyyppisissä viritysjärjestelmissä, on epäsuora, toisin sanoen, se tapahtuu esim. painamalla "ylös"- tai "alas"- kanavanva-lintanappia ja sallimalla viritysjärjestelmän virittyä seuraavaan korkeampaan tai alempaan radiotaajuiseen kantoaaltoon, jolla on hyväksyttävissä olevat vastaanotto-ominaisuudet, sillä hetkellä viritetyn radiotaajuisen kantoaallon jälkeen, on kanavanvalintatapa nyt kyseessä olevassa etsivässä viritysjärjestelmässä suora, toisin sanoen se tapahtuu painamalla järjestyksessä alas laskintyyp-pisen näppäimistön kaksi painonappia, jotka vastaavat kymmenten ja yksiköiden numeroita halutun kanavan kanavanumerossa.

Virityksensäätöjärjstelmään 25 sisältyy mukaan pengergene-raattori 27, jolla synnytetään TCV ja jolla selektiivisesti saadaan tämän suuruus lisääntymään tai pienentymään pengermäisellä tavalla erilaisilla muutosnopeuksilla. Generaattori 27 sisältää 7 75954 esim. integraattorin, johon sisältyy operaatiovahvistin, jolla on invertoiva ja invertoimaton sisääntulo ja kapasitanssipiiri, joka on kytketty sen invertoivan sisääntulon ja sen ulostulon väliin negatiiviseksi takaisinkytkennäksi (mitä ei erityisesti ole esitetty). Tällä rakenteella TCV-signaalin suuruus lisääntyy, kun valinnaisesti syötetään positiivinen jännite operaatiovahvistimen invertoimat-tomaan sisääntuloon vastuspiirin kautta, ja se pienentyy, kun valinnaisesti syötetään positiivinen jännite invertoivaan sisääntuloon toisen vastuspiirin kautta. TCV-jänniteen muutosnopeutta on lisättävissä, kun valinnaisesti pienennetään vastuspiirien vastusar-voa ja pienennettävissä, kun valinnaisesti lisätään vastuspiirien vastusarvoa.

Viritysjärjestelmään 25 sisältyy ohjelmoitava, vain lukemista varten tarkoitettu muisti (PROM) 29, jossa on joukko muistipaikkoja, sellaisten binäärisignaalien tallentamiseksi, jotka edustavat alempaa ja ylempää viritysjännitealueen raja-arvoa kullekin kanavalle, toisin sanoen kanaville 2-83. Kuvio 3 havainnollistaa graafisesti sitä tapaa, millä raja-arvot varastoidaan raja-arvo-PROM-muistiin 29. Raja-arvot tietyn kaistan sisällä oleville kanaville ovat oleellisesti yhtä suuria kuin TCV-jännitteen suuruudet taajuuksilla, jotka ovat puolivälissä vierekkäisten kanavien kuvakan-toaaltojen nimellistaajuuksien välissä. Tästä seurauksena kukin näistä raja-arvojännitteistä edustaa TCV-jännitteen alueen ylempää päätä yhdelle kanavalle ja viritysjännitealueen alempaa päätä seu-raavalle kanavalle. Täten esim. alemmalla VHF kaistalla raja-arvot, joita on osoitettu 2+, 3+, 4+ ja 5+, vastaavat TCV-jännitteen suurimpia arvoja kanaville 2, 3, 4 ja 5 samoin kuin vastaavasti myös TCV-jännitteen alinta arvoa kanaville 3, 4, 5, 6 ja ne voidaan täten myös tunnistaa merkinnöillä 3,4,5 ja 6 . Tämän lisäksi, koska TCV-jännitteen ja kanavan (vertaa kuviosta 2) välineen riippuvuus on epäjatkuva, varastoidaan tietty raja-arvo, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin TCV-jännitteen alin arvo kunkin kaistan alinta kanavaa varten, esim. arvo 2~, sekä raja-arvo, joka on oleellisesti yhtä suuri kuin TCV-jännitteen korkein arvo kunkin kaistan suurimmalla kanavalla, esim. 6+, tähän raja-arvo-PROM-muistiin 29. Kuten on esitetty, voidaan raja-arvot varastoida peräkkäisiin paikkoihin raja-arvo-PROM-muistin 29 sisällä.

Koska se tieto, joka on varastoituna raja-arvo-PROM-muis- β 75954 tiin 29 määrittelee alkukohdat ja loppukohdat TCV-jännitteille eri kanaville, joita kulloinkin voidaan valita, sen ei tarvitse olla tarkkaa, kuten on asianlaita, mikäli sitä käytettäisiin vastaanottimen virittämiseen radiotaajuisille kantoaalloille, jotka liittyvät kuhunkin kanavaan, kuten on asianlaite muisti- ja D/A-tyyppi-sessä viritysjärjstelmässä, jota jo yllä on kuvattu. Koska kuitenkin virityksensäätöjännitteen ja kanavan ominaisuuksien riippuvuus vaihtelee vastaanottimelta toiselle, on toivottavaa, että muisti raja-arvojen varastoimista varten on PROM-muisti sen sijaan, että se olisi ROM (vain lukemista varten oleva muisti). Keinot ja laitteistot raja-arvojen varastoimiseksi rajakohtien PROM muistiin 29 on myös kuvattu jo edellä mainituissa patenttihakemuksissa.

Viritysjärjestelmän 25 säätölaitteisto on mikrotietokone 33. Mikroon 33 sisältyy: sisääntulo- ja ulostuloportit (joita ei erityisesti ole esitetty), joilla vastaanotetaan ja lähetetään binäärisiä signaaleja virityksensäätöjärjestelmän 25 eri osista ja osiin, keskuskäsittely-yksikkö (mitä ei ole erityisesti esitetty), jolla toteutetaan loogisia päätöksiä sisääntuloporteista vastaanotettujen binääristen signaalien logiikkatasoihin perustuen ja joista seurauksena aikaansaadaan binäärisiä signaaleja, jotka lähetetään ulos-tuloporttien kautta säätämään jäljellä olevia osia virityksenjärjestelmästä 25, ja PROM (mitä ei ole erityisesti esitetty), jolla varastoidaan binäärisiä signaaleja, jotka edustavat ohjelmaa, jolla säädetään keskuskäsittely-yksikön toimintaa ja täten puolestaan säädetään virityksensäätöjärjstelmän 25 jäljellä olevien osuuksien toimintaa. Sisääntulo- ja ulostuloportit saattavat muodostua CDP1852 integroidusta piiristä, jollainen on saatavilla RCA Corporationilta. Mikroprosessoriin saattaa sisältyä CDP1802 integroitu piiri, joka myös on saatavilla RCA Corporationilta. PROM saattaa sisältää tyypin 2758 integroidun piirin, joka on saatavilla Intel Corporationilta. Käytännössä voidaan osaa mikroon 33 sisältyvästä PROM-muistista käyttää raja-arvojen PROM-muistina 29. Binääristen signaalien ne logiikkatasot, joita käytetään viritysjärjestelmässä 25, valitaan positiivista logiikkarakennetta ajatellen. Ohjelman, joka on varastoitu mikron 33 PROM-muistiin, vuokaavio on esitetty kuvioissa 4A-E. Nyt on huomattava, että mikro 33 voidaan korvata yhdistelmällä loogisia piirejä, jotka on suunniteltu toteuttamaan ne loogiset toiminnat, joita kuvioiden 4A-E vuokaaviossa on määritel- 9 75954 ty ja sisältämään muut virityksensäätöjärjestelmän 25 osuudet integroituna piirinä.

Kanava valitaan painamalla vuoron perään järjestyksessä alas kaksi nappia tai kosketinta (joita ei erityisesti ole esitetty) laskimen tapaisesta näppäimistöstä 31, joka liittyy kymmenten ja yksiköiden numeroihin kanavanumerossa. Kun tietty näppäin painetaan alas, muodostetaan tässä näppäimistössä 31 neljä binääristä signaalia, jotka edustavat binäärikoodatussa desimaalimuodossa tähän liittyviä numeroita. Mikro 33 muotoilee nämä kaksi neljän binäärisen signaalin ryhmää, jotka edustavat kymmenten ja yksiköiden numeroita kanavanumerossa ja jotka on aikaansaatu peräjälkeen näppäimistöllä 31, kahdeksan binäärisen signaalin ryhmäksi, jotka edustavat kanavan koko numeroa. Nämä kahdeksan binääristä signaalia arvioidaan mikrolla 31, kuten tullaan kuvaamaan alla, jotta säädettäisiin viritysprosessin sekvenssiä. Tämän lisäksi arvioidaan ne kahdeksan binääristä signaalia, jotka edustavat kanavan koko numeroa, jotta määriteltäisiin valitun kanavan kaista ja voitaisiin synnyttää asiaankuuluva kanavanvalintasignaaleista VL, VH ja U. Kanavan koko numeroa edustavat kahdeksan binääristä signaalia tuodaan kanavanu-meron näyttöyksinnöön 32.

Virityksensäätöjärjestelmän 25 toiminta sen jälkeen, kun on valittu uusi kanava, tullaan nyt kuvaamaan seuraavassa. Viittaukset kuvioihin 4B ja 4E ja kuvioon 5 ovat eduksi. Sen jälkeen, kun on valittu uusi kanava, aikaansaa mikro 33 binäärisiä signaaleja, joilla osoitetaan sitä muistipaikkaa, joka vastaa alempaa raja-arvoa, joka liittyy vasta valittuun kanavaan, mikäli vasta valitulla kanavalla on suurempi kanavanumero kuin mitä oli aikaisemmin valitulla kanavalla, tai osoitetaan muistipaikkaa, joka vastaa ylempää raja-arvoa, joka liittyy vastavalittuun kanavaan, mikäli vastavalitulla kanavalla oli alempi kanavanumero kuin mitä oli aikaisemmin valitulla kanavalla. (Tämä olettaa nyt tässä tapauksessa, että vastavalittu kanava ja aikaisemmin valittu kanava ovat samalla kaistalla. Toinen tilanne tullaan kuvaamaan myöhemmin alla.) Osoitetun muistipaikan sisältö muunnetaan vastaavaksi jännitteeksi digitaa-li-analogiamuuntimella 35, jotta sitä verrattaisiin TCV-jännitteeseen, kuten alla tullaan kuvaamaan. Tämän lisäksi, kun on valittu uusi kanava, aikaasnaa mikro 33 RAMP-signaalin ja joko Nopeasti ylös -signaalin, mikäli vastavalitulla kanavalla on korkeampi kana- 10 75954 vanumro kuin mitä oli aikaisemmin valitulla kanavalla, tai aikaansaa Nopeasti alas -signaalin, mikäli vastavalitulla kanavalla oli alempi kanavanumero kuin mitä oli aikaisemmin valitulla kanavalla. ^Täs-sä suhteessa tulee verrata erityisesti kuvioita 4B ja 5, osaa "(A)".7 RAMP-signaali sallii generaattorin 27 joko lisätä tai pienentää TCV-jännitteen suuruutta. Nopeasti ylös -signaali saa generaattorin 27 lisäämään TCV-jännitteen suuruutta suhteellisen suurella nopeudella, esim. 0,14 volttia millisekunnissa. Nopeasti alas -signaali saa generaattorin 27 pienentämään TCV-jännitteen suuruutta likimäärin samalla nopeudella kuin mikä liittyi Nopeasti ylös -signaaliin.

Sillä aikaa, kun TCV-jännitteen suuruutta nopeasti lisätään tai pienennetään RAMP-signaalin ja joko Nopeasti ylös tai vastaavasti Nopeasti alas -signaalien seurauksena, saatetaan viritysjärjestelmän radiotaajuisen kantoaallon ilmaisinlaitteisto pois toiminnasta. Erityisesti on mukaan järjestetty AFT-ilmaisin 37, synkronoinnin ilmaisin 39 sekä AGC-ilmaisin 41, jotta arvioitaisiin AFT-ja AGC-signaalien suuruutta ja vastaavasti synkronointipulssien keskimääräistä arvoa, kuten tullaan kuvaamaan alla, jotta täten määriteltäisiin, mikäli vastaanotettu radiotaajuinen kantoaalto on hyväksyttävissä. Kun joko Nopeasti ylös tai Nopeasti alas -signaali on muodostettu, tuodaan ylempi looginen taso NOR-portin 43 vastaavaan sisääntuloon. Tämän seurauksena NOR-portti 43 synnyttää alemman loogisen tason, joka saattaa pois päältä JA-portin 45, jotta se ei enää syötä ulostulosignaalia AFT-ilmaisimesta 37 mikroon 33. Tämän seurauksena ei radiotaajuisen kantoaallon läsnäoloa havaita "nopean siirtymisen" aikana. Tämä estää radiotaajuisen kantoaallon, joka vastaa muuta kuin valittua kanavaa, virittymisen.

Tämän jälkeen tullaan esimerkkitapauksena olettamaan, että vastavalitulla kanavalla on korkeampi kanavanumero kuin mitä oli aikaisemmin valitulla kanavalla. Tilanne, jossa vastavalitulla kanavalla on alempi kanavanumero kuin mitä oli aikaisemmin valitulla kanavalla, on analoginen eikä sitä tulla yksityiskohtaisesti kuvaamaan.

Kun vastavalitulla kanavalla on korkeampi kanavanumero kuin mitä oli aikaisemmin valitulla kanavalla, aikaansaa vertailija 47, joka on aktivoitu Nopeasti ylös -signaalilla, Toimialueella-signaa-lin, kun TCV-jännitteen suuruus saavuttaa alemman raja-arvon. Tämän seurauksena mikro 33 lopettaa Nopeasti ylös -signaalin. Kun No- 11 75954 peasti ylös -signaali loppuu, molemmat sisääntulot NOR-porttiin 43 ovat alemmalla loogisella tasollaan. Tämän seurauksena kehitetään ylempi looginen taso NOR-portin 43 ulostuloon ja JA-portti 45 aktivoidaan, niin että se yhdistää AFT-ilmaisimen 37 ulostulosignaalin mikroprosessoriin 33. Tämän seurauksena voidaan hyväksyttävissä olevan radiotaajuisen kantoaallon läsnäolo tämän jälkeen havaita .

Kun Nopeasti ylös -signaali päättyy, aikaansaa mikro 33 ylös-signaalin. Ylös-signaalin ja RAMP-signaalin, jota edelleen kehitetään sen jälkeen, kun Nopeasti ylös -signaali päättyy, seurauksena saa generaattori TCV-jännitteen edelleen lisääntymään, mutta hitaammalla nopeudella, esim. 0,04 volttia millisekunnissa, kuin "nopean nousun" nopeus. /Tässä suhteessa tulee erityisesti verrata kuvioita 4C ja 5 osaa "(A)" .J Koska radiotaajuisen kantoaallon ilmai-sulaitteisto on saatettu toimintaan Nopeasti ylös -signaalin loppuessa, niin mikäli hyväksyttävissä oleva radiotaajuinen kantoaalto on läsnä valitulla kanavalla, se tullaan paikallistamaan TCV-jännitteen hitaasti kasvaessa.

Hyväksyttävissä oleva radiotaajuinen kantoaalto löydetään seuraavaan tapaan. AFT-ilmaisin 37 aikaansaa seis-signaalin, kun AFT-signaalin amplitudi on ennakolta määriteltyjen kynnysarvojen välillä, jotka määrittävät säätöalueen AFT-signaalille (toisin sanoen, alueen positiivisten ja negatiivisten huippukohtien välillä AFT-signaalin s-muotoisessa ominaiskäyrässä). Tämä ilmaisee radiotaajuisen kantoaallon läsnäoloa. Seis-signaali tuodaan aktivoidun JA-portin 45 kautta mikroon 33 AFT oikein -signaalina. Seurauksena tästä AFT oikein -signaalista lopettaa mikro 33 RAMP ja ylös-signaalit. Niinpä tämän johdosta TCV lopettaa muuttumisen. Tämän lisäksi seis-signaalin seurauksena aktivoidaan siirtoportti 48 (T) yhdistämään AFT-signaalin, joka on aikaansatu diskriminaattorilla 21, generaattorille 27. AFT-signaalin seurauksena muunnetaan TCV-jännitettä tarpeen mukaan, jotta muutettaisiin paikallisoskillaat-torisignaalin taajuutta ilmaistun kantoaallon ja 45,75 MHz välisen taajuuspoikkeaman pienentämiseksi.

Ennakolta määritellyn aikaviiveen jälkeen, esim. 400 millisekuntia, (mitä ei ole ilmaistu vuokaaviossa) siitä lukien, kun on muodostettu AFT oiken -signaali, joka viive valitaan sallimaan syn-kronisointiyksikön 15 ja AGC-ilmaisimen 15 asettumisen ja jonka vii- 12 75954 veen mikro 33 määrittelee, tämä mikro 33 tutkii SYNK-ilmaisimen 39 ja AGD-ilmaisimen 41 ulostulosignaaleja. SYNK-ilmaisin aikaansaa SYNK oikein -signaalin, kun vaakasuuntaisten synkronisointipulssien, jotka on aikaansaatu synkronisoinnin käsittely-yksiköllä 11, keskimääräinen arvo on ennakolta määritellyllä arvojen alueella, mikä ilmaisee, että ilmaistu kantoaalto on kuvakantoaalto eikä ei haluttu kantoaalto, kuten esim. äänikantoaalto. AGC-ilmaisin 41 aikaansaa AGC oikein -signaalin, kun AGC-signaali IF-käsittely-yksikköä 5 varten on tietyn ennakolta määritellyn kynnysarvon yläpuolella, joka ilmaisee, että havaittu kantoaalto on signaalivoimakkuudel-taan riittävä aikaansaamaan hyväksyttävissä olevan kuvan. Tätä vä-litaajuus-AGC-signaalia käytetään radiotaajuus-AGC-signaalin sijaan, koska radiotaajuus-AGC pysyy tyypillisesti vakiona, kunnes signaalinvoimakkuus on jo huomattava. Tätä ennakolta määritelty välitaajuus-AGC:n kynnysarvo on säädettävissä katsojan edullisena pitämällä tavalla, mitä tulee signaalinvoimakkuuteen. Koska katsojan edullisena pitämä on subjektiivista, voidaan AGC-arvon käyttö jättää pois, jotta voitaisiin aikaansaada kustannusten säästöä.

Mikäli kaikki signaaleista AFT oikein, SYNK oikein ja AGC oikein on kehitetty, on viritysprosessi lopussa ja radiotaajuinen kantoaalto valitulle kanavalle on viritetty. Mikäli kuitenkin AFT oikein -signaalia ei ole kehitetty tai jompaa kumpaa SYNK oikein tai AGC oikein -signaalia ei ole kehitetty, muodostetaan RAMP- ja ylös -signaalit vastaavasti uudestaan mikrolla 33 ja TCV saadaan taas kasvamaan.

Jotta voitaisiin kanavan valitsemisen jälkeen estää TCV-jän-nitettä saavuttamasta suuruutta, joka vastaa seuraavaa ylempää kanavaa, ja siten virheellisesti virittäytymästä tähän radiotaajuiseen kantoaaltoon, niin heti kun vertailija 47 on havainnut, että TCV on saavuttanut valitun kanavan alemman raja-arvon, osoittaa mikro 33 muistipaikkaa, joka vastaa valitun kanavan ylempää raja-arvokohtaa. Tämän jälkeen, mikäli mitään radiotaajuista kantoaaltoa ei havaita, kun TCV-jännite lisääntyy ylös-signaalin seurauksena ylempään raja-arvoon asti, muodostaa vertailija 49, joka on aktivoitu ylös-signaalin avulla Pois-alueelta -signaalin. Tämän seurauksena mikro 33 lopettaa ylös-signaalin ja aikaansaa alas-signaalin. Seurauksena tästä alas-signaalista sekä RAMP-signaalista, joka edelleen kehitetään ylös-signaalin loppumisen jälkeen, saa nousugene- 13 75 95 4 raattori 27 TCV-jännitteen suuruuden pienentymään likimäärin samalla nopeudella kuin nopeus, joka liittyi ylös-signaaliin. Samalla kertaa suorittaa mikro 33 muistipaikan, joka vastaaa alempaa raja-arvoa, osoittamisen. Mikäli ei havaita mitään radiotaajuista kantoaaltoa kun TCV-jännitettä pienennetään tästä alas-signaalin seurauksena, niin TCV:n saavuttaessa alemman raja-arvon, kehittää vertaili ja 49, joka on aktivoitu alas-signaalilla, toisen Pois alueelta -signaalin. Tämän seurauksena keskeyttää mikro 33 alas-signaalin ja synnyttää jälleen ylös-signaalin sekä osoittaa muistipaikkaa, joka vastaa ylempää raja-arvoa. ^Tässä suhteessa tulee erityisesti verrata kuvioita 4C, 4D ja 5 osaa "(B)" .,7

Mikäli mitään radiotaajuista kantoaaltoa ei havaita, jatkuu vuorotteleva ylöspäin ja alaspäin hakeminen alemman ja ylemmän raja-arvon välillä niin kauan kuin uutta kanavaa ei ole valittu. Tyypillisessä tapauksessa, mikäli hyväksyttävissä oleva radiotaajuinen kantoaalto valitulle kanavalle on läsnä, se paikallistetaan ensimmäisen ylöspäin tapahtuvan haun kuluessa sen jälkeen, kun kanava on valittu. Tämä vuorotteleva ylöspäin ja alaspäin tapahtuva haku on kuitenkin toivottavaa ei pelkästään siksi, että estettäisiin seuraavan ylemmän kanavan radiotaajuista kantoaaltoa virheellisesti virittymästä, kuten jo aikaisemmin on mainittu, vaan myöskin, että sallittaisiin valitun kanavan radiotaajuisen kantoaallon virittyminen siilonkin, vaikka se puuttuu sinä hetkenä, kun valittu kanava valitaan, mikäli se sitten ilmestyy myöhemmin.

Radiotaajuista kantoaaltoa vastaanotettaessa on mahdollista, että se väliaiakisesti keskeytyy, esim. aiheutuen irrallisesta an-tennikosketuksesta tai kun antennia käännetään uuteen asentoon. Tässä tilanteessa on mahdollista, että diskriminaattorin 21 aikaansaama AFT-signaali saa TCV-arvon siirtymään pois siitä arvosta, jolle valitun kanavan radiotaajuinen kantoaalto oli viritettynä. Mikäli TCV siirtyy tiettyyn suuntaan poispäin siitä raja-arvosta, joka liittyy siihen muistipaikkaan, jota viimeksi oli osoitettu ennen kuin radiotaajuinen kantoaalto valitulle kanavalle onnistuttiin virittämään, saattaa TCV siirtyä yli vastakkaisesta rajakohdasta ja viereisen kanavan virittämisalueelle ilman, että tämän tapahtumaa havaittaisiin. Jotta voitaisiin estää tämän tapahtumaa ja täten estettäisiin viereisen kanavan radiotaajuista kantoaaltoa virheellisesti virittymästä, niin kanavan ollessa viritettynä (toisin sano- 14 75954 en, kun mitään uutta kanavaa ei ole valittu) toteuttaa mikro 33 muistipaikkojen, jotka vastaavat valitun kanavan alempaa ja ylempää raja-arvoa, vuorottaisen osoittamisen tietyllä ennakolta määritellyllä taajuudella, esim. aina 0,5 sekunnissa, muodostaen samanaikaisesti synkronisesti vuorotellen alas- ja ylös-signaaleja. /Tässä suhteessa tulee erityisesti verratta kuvioita 4E ja 5 osaa "(C)" .J Alas-signaalin seurauksena saatetaan vertailija 49 toimintaan määrittelemään siirtyykö TCV ylemmän raja-arvon yli. Ylös-signaalin seurauksena saatetaan vertailija 49 toimintaan määrittelemään siirtyykö TCV alemman raja-arvon yli. Tämän seurauksena, sen jälkeen kun radiotaajuinen kantoaalto valittua kanavaa varten on viritetty aktivoidaan vertailija 49 vuorotellen määrittelemään, onko mahdollisesti vahingossa ylitetty valittuun kanavaan liittyvä ylempi tai alempi raja-arvo.

Mikäli TCV siirtyy oikean TCV-jännitelaueen ulkopuolelle ylittäen alemman raja-arvon, niin vertailijän 49 synnyttämän Pois-alueelta-signaalin seurauksena mikro 33 muodostaa RAMP-signaalin sekä Nopeasti ylös -signaalin. Tämän seurauksena generaattori 27 saa TCV-jännitteen lisääntymään nopeasti. Tämän jälkeen, kun alempi raja-arvo on jälleen kerran ylitetty, tällä kertaa oikeaan suuntaan, aikaansaa vertailija 47 alueella-signaalin. Tämän seurauksena aikaansaa mikro 33 ylös-signaalin. Tämän seurauksena nousugene-raattori 27 saadaan hitaasti lisäämään TCV-jännitettä ja hakutoi-menpide raja-arvojen välillä, joka jo edelläkin on kuvattu, aloitetaan taas.

Mikäli TCV siirtyy pois TCV-jännitealueelta ylittäen ylemmän raja-arvon, niin vertailijän 49 kehittämän Pois-alueelta -signaalin seurauksena mikro 33 muodostaa RAMP-signaalin sekä Nopeasti alas -signaalin. Tämän seurauksena generaattori 27 saa TCV-ar-von nopeasti pienentymään. Tämän jälkeen, kun ylempi raja-arvo on jälleen kerran saavutettu, tällä kertaa oikeaan suuntaan, aikaansaa vertailija 47 alueella -signaalin. Tämän seurauksena muodostaa mikro 33 alas-signaalin. Tämän seurauksena saadaan nousugeneraat-tori 27 hitaasti pienentämään TCV-jännitettä ja haun toimenpide raja-arvojen välillä aloitetaan taas.

Kuten jo aikaisemmin on mainittu, muodostuu viritysproses-si hieman erilaiseksi, kun vastavalittu kanava on eri kaistalla kuin aikaisemmin valittu kanava, kuin viritysprosessi, kun vastavalittu is 75954 kanava on samalla kaistalla kuin aikaisemmin valittu kanava. Ero muodostuu siitä, että on vaikeaa ennustaa, mikä on riippuvuus näiden kahden eri kaistoilla olevien kanavien viritysjännitteiden suuruuksien välillä. Esim. kanavan 5 TCV-jännite voi olla suurempi tai pienempi kuin kanavan 10 TCV-jännite. Tämän vuoksi ei tiedetä etukäteen, tulisiko aikaisemmasta TCV-jännitteestä siirtyä ylöspäin vai alaspäin. Tämän mukaisesti, kun vastavalittu kanava on eri kaistalla kuin aikaisemmin valittu kanava, TCV saatetaan siirtymään arvoon, joka on yhtä suuri tai pienempi kuin tämän kaistan alin raja-arvo, ja tämän jälkeen siirtymään ylöspäin kohden valitun kanavan alempaa raja-arvoa. Erityisesti, kun vastavalittu kanava on erikaistalla kuin aikaisemmin valittu kanava, muodostaa mikro 33 RAMP-signaalin ja Erityisnopeasti alas -signaalin. (Vertaa erityisesti kuviota 4B). Tämän seurauksena generaattori 27 saa TCV-jännitteen nopeasti pienentymään ennakolta määritellyllä nopeudella esim. 0,5 volttia millisekunnissa, joka on nopeampi kuin mitä oli nopea siirtymisnopeus, ennakolta määritellyn ajan, joka on valittu siten, että TCV saavuttaa ennakolta määritellyn arvon pienempänä kuin mitä on alin raja-arvon jännite kullekin kyseisistä kaistoista. Tämän jälkeen mikro 33 aikaansaa Nopeasti ylös -signaalin ja osoittaa sitä muistipaikkaa, joka vastaa valitun kanavan alempaa raja-arvoa. Tästä kohdasta eteenpäin on viritysprosessi sama kuin mitä aikaisemmin on kuvattu, kun vastavalittu kanava ja aikaisemmin valittu kanava olivat samalla kaistalla.

Etsivätyyppiset viritysjärjstelmät kykenevät paikallistamaan ja virittämään radiotaajuisia kantoaaltoja, joilla on ennakolta määritellyt tilat, ja ohittamaan radiotaajuisia kantoaaltoja, joilla ei ole näitä ennakolta määriteltyjä tiloja. Virityksensäätöjärjes-telmä 25 käyttää edullisesti signaalinhakulaitteitaan valiten sen jälkeen, kun vastanotin on kytketty päälle, automaattisesti sen alimman kanavan, jolla on hvyäksyttävissä oleva radiotaajuinen kantoaalto. Erityisesti, kun vastaanotin kytketään päälle, muodostaa tehon päälläolon ilmaisin 51 Teho on -signaalin, kun ennakolta määritelty teholähteen 23 kehittämistä syöttöjännitteistä saavuttaa tietyn ennakolta määritellyn tason. Tämän seurauksena mikro 33 osoittaa muistipaikkaa, joka vastaa alimman kanavan ylempää raja-arvoa, joka esim. on kanava 2, ja aikaansaa RAMP- ja ylös-signaalit. (Vertaa erityisesti kuviota 4A). Samalla kertaa mikro 33 aikaansaa bi- 16 75954 nääriset signaalit, jotka edustavat kanavan numeroa "02" ja jotka yhdistetään näyttöön 32. RAMP- ja ylös-signaalien seurauksena generaattori 27 aikaansaa TCV-jännitteen kasvun. Mikäli signaalinha-kujärjestelyillä toisin sanoen AFT-ilmaisimella 37, SYNK-ilmaisi-mella 39 sekä AGC-ilmaisimella 41, havaitaan radiotaajuinen kantoaalto ennen kuin TCV-arvo saavuttaa kanavan 2 ylemmän rajakohdan, päättyy viritysprosessi radiotaajuisen kantoaallon kanavalta 2 ollessa viritetty ja kanavannumeron "02" ollessa esitetty. Mikäli TCV-arvo ylittää kanavan 2 ylemmän rajakohdan ennen kuin radiotaajuinen kantoaalto havaitaan, mikä käy ilmi, kun muodostetaan Pois alueelta -signaali, osoittaa mikro 33 niitä muistipaikkoja, jotka vastaavat peräjälkeen korkeampia kanavia, ja aikaansaa binääriset signaalit, jotka edustavat vastaavia kanavannumeroitä, kunnes radiotaajuinen kantoaalto lopulta paikallistetaan.

Nyt on huomattava, että virityksensäätösysteemiä 25 voidaan muuntaa, jotta se valinnaisesti toimisi käyttäjän ohjauksen alaisena joko signaalia hakevana viritysjärjestelmänä, jossa ainoastaan sellaiset kanavat, joilla on radiotaajuisia kantoaaltoja, joilla on hyväksyttävät ominaisuudet, viritetään jo aikaisemmin mainituissa patenttihakemuksissa kuvattuun tapaan, tai suoravalintaise-na viritysjärjestelmänä, kuten on kuvattu tässä patenttihakemuksessa. Nämä ja muut muunnokset on tarkoitettu sisältymään tämän keksinnön puitteisiin, jotka määritellään seuraavilla patenttivaatimuksilla.

Claims (4)

17 75954

1. Viritysjärjestelmä vastaanottimen selektiiviseksi virittämiseksi vastaaviin kanaviin liittyville radiotaajuisille kantoaalloille vasteena virityksen ohjaussignaalin suuruudelle ja väli-taajuussignaalin, jolla on ainakin yksi tietoa sisältävä kantoaalto, johtamiseksi valitusta radiotaajuisesta kantoaallosta, käsittäen kanavanvalitsijän sellaisten binäärisignaalien synnyttämiseksi, jotka edustavat valitun kanavan kanavanumeroa; binäärisignaalimuistin, jolla on joukko muistipaikkoja sellaisten binäärisignaalien tallentamiseksi, jotka edustavat ylä- ja alarajoja kullekin mainituista kanavista; osoitusvälineen, joka on herkkä valitun kanavan kanavanumeroa edustaville binäärisignaaleille sellaisten muistipaikkojen selektiiviseksi osoittamiseksi, jotka liittyvät ainakin yhteen valitun kanavan ala- tai ylärajoista, kun uusi kanava valitaan; virityssignaaligeneraattorin virityssignaalin synnyttämiseksi, joka selektiivisesti aiheuttaa virityssignaalin amplitudin kasvamisen tai pienenemisen pengermäisellä tavalla; vertailuvälineet mainituista muistipaikoista osoistetun muistipaikan ja virityssignaaliin liittyvän signaalin vertaamiseksi; ja virityssignaaligeneraattoriin kytketyn ilmaisimen sen määrittämiseksi, milloin välitaajuussignaali11a on ennaltamääritellyt tilat; tunnettu siitä, että virityssignaaligeneraattori (pengergeneraattori 27) on kytketty osoitusvälineiden (mikrotietokoneessa 33) ja binäärimuistin (PROM 29) ulostuloihin selektiivisesti aiheuttamaan virityssignaalin pengermäisen kasvamisen tai pienenemisen kynnysarvosta, joka vastaa valitun kanavan ensimmäistä rajaa; vertailuvälineet (47, 49) määrittävät kynnysarvotason ylityksen avulla, milloin osoitettuun muistipaikkaan liittyvä raja on saavutettu vasteena virityksen ohjaussignaalin suuruuden muuttamiselle; ilmaisin (hienosäätöilmaisin 37) määrittää, milloin välitaa-juussignaalilla on ennaltamääritellyt tilat, kun ilmaisin on saatettu toimintaan vasteena osoitusvälineelle tai vertailuvälineille, 18 75954 kun valitun kanavan ensimmäinen raja-arvo on saavutettu vasteena virityssignaalin muuttamiselle; virityssignaaligeneraattori (pengergeneraattori 27) saatetaan toimintaan vasteena ilmaisimelle aiheuttamaan virityssignaalin muuttuminen niin että pienennetään ilmaistun kantoaallon ja nimellisen välitaajuussignaalin välistä poikkeamaa/ sen jälkeen kun välitaajuussignaalilla on ennaltamääritellyt tilat; ja että virityssignaaligeneraattori on vasteena vertailu-välineille saatettu kykeneväksi lopettamaan virityssignaalin muuttumisen mainitussa valitussa suunnassa, kun tällä muuttamisella on saavutettu valitun kanavan toinen raja.

2. Patenttivaaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että osoitusvälme ensin osoittaa muistipaikkaa, joka liittyy valitun kanavan ensimmäiseen rajaan, kun uusi kanava on valittu, ja tämän jälkeen se, ollessaan saatettu toimintaan vasteena vertailuvälineille (47, 49) osoittaa muistipaikkaa, joka liittyy valitun kanavan toiseen raja-arvoon, kun virityssignaalin suuruus ylittää kynnysarvotason, joka vastaa tällä hetkellä osoitettuun muistipaikkaan liittyvää raja-arvoa, ja että virityssignaaligeneraattori muuttaa virityssignaalin muutossuunnan vastakkaiseksi, kun virityssignaali kulkee yli kynnysarvotason, joka vastaa uusimpaan osoitettuun muistipaikkaan liittyvää rajaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että osoitusväline vuorotellen osoittaa muistipaikkoja, jotka liittyvät valitun kanavan ala- ja ylärajoihin, kun se on saatettu toimimaan vasteena ilmaisimelle, kun välitaajuussignaalilla on ennaltamääritellyt tilat; ja että ohjaussignaaligeneraattori (pengergeneraattori 27) kääntää virityssignaalin muutossuunnan vastakkaiseksi, kun virityssignaali kulkee yli valitun kanavan ala- tai ylärajaa vastaavan kynnysarvotason.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että viritysjännitegeneraattori (pengergeneraattori 27) saattaa virityssignaalin muutt uraan ennalta määrätyllä nopeudella suuruudesta, joka on määrätty tällä hetkellä valitulle kanavalle, kohti uusimpaan valittuun kanavaan liittyvää ensimmäistä rajaa, kun uusi kanava on valittu, ja että ollessaan vasteena vertailuvälineille saatettu toimimaan, generaattori saattaa viritys- 19 75954 signaalin muuttumaan kohti uuteen kanavaan liittyvää toista rajaa, nopeudella, joka on alhaisempi kuin mainittu ensimmäinen ennalta-määrätty nopeus, sen jälkeen kun virityssignaali on kulkenut yli kynnysarvotason, joka vastaa uuteen kanavaan liittyvää rajaa. 20 7 5 9 5 4