FI75376B - Formningssko foer formare i pappersmaskin. - Google Patents

Description

75376 1 Paperikoneen formerIn muodostuskenkä

Formningssko för formere 1 pappersmaskln 5 Keksinnön kohteena on paperikoneen kakslvllralsen muodostusosan muo-dostuskenkM, jossa on kaareva ohjausplnta, joka ohjaa molempien muodos-tusvllrojen ja niiden välissä olevan muodostettavan ralnan yhteistä kaarevaa juoksua ja jonka muodostuekengän avulla ja alueella tapahtuu viirojen välisen purlstuspalneen vaikutuksesta vedenpoistoa ainakin 10 muodostuskengästä poispäin, jota vedenpoistoa muodostuekengän kaarevuus keskipakovoimien vaikutuksesta auttaa, ja jonka muodostuekengän yhteyteen on sovitettu toimilaitteet, joilla muodostuekengän asento ja/tal asema on järjestetty säädettäväksi paperikoneen nopeuden ja/tal valmistettavan paperilaadun asettamien vaatimusten mukaiseksi.

15

On tunnettua, että normaalissa Fourdrlnler-paperikoneessa valmistetussa ralnassa vedenpoisto tapahtuu kokonaan alaspäin, jolloin hieno- ja täyteaineita poistuu ralnan viiran puolelta foillen tai reklsterltelo-jen pesuvaikutuksen johdosta. Tämän vuoksi Fourdrinier-koneella val-20 mlstettu ralna on anisotrooppinen sen kahden puolen ominaisuuksien suhteen, ja ralnan yläslvu on tasaisempi ja sisältää enemmän hienoja täyteaineita, kun taas viiran puolella on vähemmän hieno- ja täyteaineita ja vilrapuolella on lisäksi vliramarkkeeraus. Edellä esitetyistä syistä pidetäänkin kakslvllraformereilla valmistettu paperia eten-25 palnatusominalsuuksien suhteen parempana.

Sellaisissa ennestään tunnetuissa kakslvllraformerelssa, joissa el käytetä statlonäärlslä vedenpoistoelementtejä, on yleensä huono formaatio eikä näillä tunnetuilla laitteilla voida saada aikaan sellaisia veden-30 poistopaineen pulsaatlota, joka on omiaan parantamaan formaatiota. Lisäksi epäkohtana on ollut se, että nämä tunnetut formerlt eivät ole sisältäneet mahdolllsutta ylä- ja alavllran läpi tapahtuvan vedenpoiston suhteiden säätöön. Useissa tapauksissa paperikoneen ostajat ovat esittäneet toivomuksen tällaisen säädön aikaansaamisesta.

Paperikoneiden kaksivliralsissa muodostusosissa statlonäärisenä ve-denpolstoelementtlnä käytetään ennestään tunnetusti ns. muodostusken- 35 2 75376 1 klM. Nämä ovat yleensä asemaltaan kiinteitä. Lisäksi muodostuskengän viiraa vasten olevan liukupinnan rakenne on yleensä ollut sama koko kengän pituudella. Tällainen muodostuskenkä toimii optimaalisesti vain yhdellä paperikoneen nopeudella ja yhdellä valmistettavalla paperi-5 laadulla.

Esillä olevaan keksintöön liittyvän tekniikan tason osalta viitataan hakijan Fl-patenttihakemukseen n:o 771364 (jätetty 28.4.1977), jossa on esitetty monlkerroskartongln valmistusmenetelmä ja rainanmuodostus-10 yksikkö, jossa käytetään kakelvliralsella osuudella sellaista muodos-tuskenkää, jonka avonaisen ja umpinaisen ohjauspinnan pituus on järjestetty säädettäväksi täytelistoilla, joilla muodostuskengän rako-pintaa voidaan muuttaa kokonaan umpinaiseksi ohjauspInnaksi. Kyseinen muodostuskenkä on tarkoitettu nimenomaan monlkerroskartongln valmls-15 tukseen, eikä kengän asentoa ole järjestetty säädettäväksi.

Myös edellä esitetystä poikkeavat eräät muutkin, sekä asemaltaan että asennoltaan säädettävät muodostuskengät ovat ennestään tunnettuja. Myös muodostuskengän kaarevuus tai pinnan laatu voi olla säädettävissä. Näil-20 läkään ennestään tunnetuilla muodostuekenglllä el ole voitu säätää sekä vedenpolstokapaelteettla että ralnan formaatiota optimaaliseksi paperikoneen eri nopeuksilla ja eri laatuja valmistettaessa.

Viime aikoina ovat yleistyneet tasoviirakonelden sellaiset modernisoln-25 nlt, joissa tasoviiraykslkön yläpuolelle on sijoitettu yksi tai useampi yläviirayksikkö, joiden avulla saadaan aikaan vedenpoistoa ylöspäin, millä pyritään sekä nostamaan vedenpoistokapasiteettia että parantamaan formaatiota ja retentiota. Vedenpoistokapasiteetln lisääminen puolestaan mahdollistaa paperikoneen nopeuden lisäämisen. Eräänä pyr-30 klmykeenä on ollut myös mahdollistaa perälaatikosta syötettävän massan sakeuden alentamisen, millä on sinänsä suotuisia vaikutuksia. Eräissä tapauksissa on edellä esitetyillä ylävllrayksiköillä vanhoja hitaita sanomalehtipaperikoneita modernisoitu kartonkikoneiksi koneen nopeutta nostamatta. Näihinkin uudistuksiin esillä oleva keksintö tarjoaa 35 edullisen muodoetuskenkäratkaisun.

3 75376 1 Esillä olevan keksinnön erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen kakslviirainen rainanmuodostusosan muodostuskenkä, jolla aikaansaadaan entistä parempi ralnan formaatio. Toisena erityistarkoituksena on saada aikaan kyseisen muodostuskengän avulla säädettävä vedenpoisto, jolla 5 voidaan vaikuttaa rainan täyte- ja hlenoalnejakautumaan.

Keksinnön yhtenä erityistarkoituksena on saada aikaan sellainen kaksl-vilraisen rainanmuodostusosan muodostuskenkä, jonka ohjaamalla kaksi-viiraisella vedenpoistovyöhykkeellä saadaan aikaan viiroille entistä 10 parempi tuenta ja kulun stabiilisuus. Tällä pyritään formaation parantamiseen ja viirojen epästabiilista kulusta johtuvan poimuilun aiheuttaman rainan juovalsuuden vähentämiseen.

Esillä olevan keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen 15 muodostuskenkä, jota käyttäen paperikoneen formerlosa voidaan säätää toimimaan optimaalisesti sekä sen vedenpolstokapaslteettl että rainan formaatio huomioonottaen paperikoneen eri nopeuksilla ja eri laatuja valmistettaessa. Kaksivliraformerelila muodostuskengän alueella tapahtuu huomattava osa vedenpoistoista. Täten muodostuskengällä on huo-20 mättävät potentiaaliset vaikutusmahdollisuudet sekä vedenpoistokapasi-teettiln että formaatioon. Näitä mahdollisuuksia el kuitenkaan aiemmin ole oivallettu käyttää hyväksi kun hyvin rajoitetusti. Lisäksi on huomattava, että muodostuskenkä toimii viirojen yhteistä juoksua ohjaavana elemenettinä täten vaikuttaen osaltaan viirojen kulun stabllisuuteen.

25

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että muodostuskengän ohjauskannen aktiivinen osuuden pituudella on konesuunnassa kahden tai useamman äärellisen eri kaarevuussäteen omaavla ohjauspintoja, joiden 30 pituudet ja keskinäiset pituussuhteet on järjestetty säädettäväksi muodostettavan rainan formaation ja/tal vedenpoistokapasiteetin hallitsemiseksi.

Kaksiviiralsella kaarevalla muodostusvyöhykkeellä tapahtuvan vedenpois-35 ton teorian osalta viitataan seuraavlln julkaisuihin: "Papper och

Trä 1972" n:o 4 es. 137-146, Jouni Koskimies, Jorma Perkinen, Heikki Puolakka, Eero Schultz, Björn Wahlström: "A Drainage Model for the 4 75376 ^ Forming Zone o£ a Two-wire Former" ja Pulp and Paper Magazine of Canada, vol. 74, n:o 2/February, 1973, se. 72-77, E.G. Hauptmann ja J. Mardon: "The Hydrodynamics of Curved Wire Formers".

5 Seuraavassa käsitellään yksityiskohtaisesti keksinnön tarjoamia etuja. Keksinnön mukaisen muodostuskengän ansiosta saadaan aikaan entistä parempi formaatio. Määrältään ja suhteiltaan säädettävään vedenpoistoon päästään kaarevan vedenpoistokengän aseman säädöllä. Tarvittaessa voidaan käyttää säädettävää imua kengän sisällä. Täten kengän kaarevuus-10 säteen valinnalla ja sen jatkuvalla tai portaittaisella muuttamisella ja kengän asennon säädettävyydellä voidaan kengän vedenpoistokapasl-teettia ja jopa suuntaa säätää. Edellä esitetty tekee mahdolliseksi sen, että muodostusosan yksivliralsella alkuosuudella voidaan vedenpoiston määrää entistä laajemmissa rajoissa säätää niin, että sopivan 15 suuruinen vedenpoisto-osuus jää ylöspäin ylävilran läpi tapahtuvaksi keksinnön mukaisen edullisen kenkäjärjestelyn ansiosta.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyyn keksinnön erääseen sovellu-20 tuseslmerkkiln, jonka yksityiskohtiin keksintö ei mitenkään ahtaasti ole rajoitettu.

Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana olemassa olevan tasovilraosan modernisointiin tarkoitettua kakslviiraformeria, jossa on sovellettu 25 keksinnön mukaista muodostuskenkää.

Kuvio 2 esittää erästä keksinnön mukaista muodostuskenkää säädettynä kahteen eri toiminta-asentoon.

00 Kuvio 3 esittää sellaista keksinnön mukaista muodostuskenkää, jossa on kaksi eri kaarevuussäteen omaavaa umpikantlsta ohjauspintaa.

Kuvio 4 esittää kaaviollisena sivukuvana erään keksinnön mukaisen muodostuskengän aseman säätölaitteita.

Kuvio 5 esittää aksonomertlsenä kuvantona yläviistosta suunnasta nähtynä kuviossa 5 esitetyn muodostuskengän kansiossa.

35 5 75376 1 Kuvion 1 mukaisesti tasovliralla 10 varustettu paperikoneen muodostus-osa on esim. uudistettu kakslvliraiseksi muodostusosaksl. Aluperäisen tasoviiraosan vliratasoa on merkitty viitteellä T-T. Muodostusosa käsittää vanhan viiraosan rungon 95, alkuperäiseen viiraosaan kuuluneet 5 tasolmulaatlkot 16, viiran imutelan 17 ja vetotelan 18 sekä viiran 10 alajuoksua ohjaavat johtotelat 19.

Tasovllraosaa modernisoitaessa on viiraosan ulkopuolelta tuetun tai vanhan runko-osan 95 varaan sijoitettu tämän keksinnön mukainen muo-10 dostuskenkä 101, jonka kahta eri kaarevuussädettä on merkitty R^:llä ja Ritilä ja kaarevuuskeeklplsteltä vastaavasti 0^:llä ja Olilla.

Yläviirayksikköön 45 kuuluu runko-osa 90, johon eri osat on kiinnitetty. Ylävllrasllmukan 20 kulkua ohjaa kaksiviiraisen osuuden alusta 15 lähtien onslplnnalla 21' varustettu avoin muodostustela 21, sen jälkeen keksinnön mukainen muodostuskenkä 95 ja ylävllrasllmukan 20 sisällä oleva ensimmäinen kääntötela 22, jonka yhteydessä kaksiviiraisen osuuden juoksu yhtyy alavllran 10 alkuperäiseen tasoon T-T. Kaksivlirainen vedenpoistovyöhyke päättyy yläviiran 20 vetotelaa 23 ennen. Ylävii-20 ran 20 yläpuolisia johtoteloja on merkitty viitenumerolla 24. Telat 22,23 ja 24 on varustettu kaapimilla 31. Telalla 21 on myös sinänsä tunnetut puhtaanapitolaitteet (el esitetty) ja vedenkeräyslaitteet.

Ennen kaksivilraista osuutta on alkuperäisen viiran tason T-T muodosta-25 ma yksivliralnen vedenpoistovyöhykkeen alkuosuus 10a, jolla vedenpoisto tapahtuu vanhaan tasovilraosaan kuuluvilla vedenpolstoelimillä, kuten rintapöydällä ja foilllistollla, joita ei tarvitse välttämättä uusia. Yksivilralsella alkuosuudella 10a vedenpoisto tapahtuu alaspäin ala-viiran 10 läpi, kuitenkin sopivlmmin verraten varovasti niin, että mah-30 dollisuudet hyvään formaatloon ja retentloon säilyvät ja että ylöspäin tapahtuvalle vedenpoistolle jää riittävä osuus. Telan 21 alueella viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu kaartuu ylöspäin sektorissa o(. Sektorin oi. suuruus on esim. 5°...45°, edullisesti esim. noin 20°. Sektorilla oi vedenpolstopaine saadaan aikaan viirojen 10 ja 20 välisen kiristyksen 35 vaikutuksesta sekä ylös- että alaspäin ja keskipakovoimat edistävät veden irtoamista telan 21 avoimesta pinnasta 21' kirlstyevyöhykkeen jälkeen.

6 75376 1 Kuvion 1 mukaisessa kengässä 101 on kaksi umpikantista osaa 51 ja 52. Edeltävällä osalla 51 on suurempi kaarevuuesäde kun jälkimmäisellä osalla 52. Kuviossa 1 näkyvässä asennossa kenkä 101 ohjaa viirojen 10 ja 20 yhteistä juoksua viivojen B Ja C välillä. Viiva B sijaitsee 5 kengän 101 pinnan 51 (kaarevuuesäde R^) alueella ja viiva C jälkimmäisen pinnan 52 (kaarevuuesäde R^) alueella.

Kuvioon 1 on kaaviolllsesti esitetty laitteet 63 ja 64, joilla kengän 101 asentoa voidaan säätää. Laitteella 63 voidaan kenkää 101 kääntää 10 vaaka-akselin A ympäri. Laitteella 64 voidaan kengän asemaa säätää vaakatasossa. Täten voidaan säätää sen alueen B-C pituutta ja asemaa, jolla kakslvilralnen vedenpoistovyöhyke kaareutuu kengän 101 ohjaamana. Säädöllä muuttuvat myös viirojen 10,20 suorien juoksujen ja pituudet ja suuruudet. Mainitulla säädöllä voidaan myös vaikuttaa siihen, 15 miten kengän 101 eri kaarevuussäteen omaavat pinnat 51 ja 52 ohjaavat viirojen 10 ja 20 yhteistä juoksua. Säädön ääritapauksina on se, että viivat B ja C ovat kokonaan joko pinnan 51 alueella tai pinnan 52 alueella. Näinkin suurella säätövaralla voidaan vaikuttaa aivan ratkaisevasti vedenpolstokapasiteettiln ja formaatioon.

20

Kengän 101 jättövllvan C jälkeen seuraa alaviistoon suuntautuva suora viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu F^» minkä jälkeen seuraa tela 22, jolla viirojen 10 ja 20 yhteinen juoksu kaareutuu ylöspäin sektorilla Ϋ yhtyen alavilran 10 alkuperäiseen tasoon T-T.

25

Alaviiralta 10 ralna W irrotetaan telojen 17,18 välisellä alaviistolla juoksulla plck-up telan 40 imuvyöhykkeen 40 vaikutuksella ja siirretään plck-up kudokselle 41, joka siirtää rainan edelleen puristlnosaan (ei esitetty).

30

Kuvion 2 mukaisesti muodostuskenkä 102 on sijoitettu muodostustelojen 21 ja 22 välille. Ensimmäinen muodostustela 21 on sijoitettu yläviira-silmukan 20 sisälle ja jälkimmäinen muodostustela 22 alavllrasilmukan 10 sisälle. Muodostuekengän 102 etureunassa on ensin kaarevuuseäteen R^ 35 omaava umpikantinen ohjauspinta 53 ja välittömästi sen jälkeen toisen kaarevuussäteen Rj omaava umpikantinen pinta 54. Pinnan 54 jälkeen seu- 75376 1 raa pienimmän kaarevuussäteen omaava pinta 55, joka muodostuu ohjaus-listoista 81, joiden välillä on rakotilat.

Kuvion 2 mukaisesti kengän 102 ohjauspinta on esitetty kahdessa eri 5 asennossa. Asennossa 80 kaksiviirainen juoksu rajoittuu viivojen B ja C välille. Tuloviiva B on osuuden 53 jälkipääesä ja jättöviiva C kengän jälklpääesä. Asennossa 80' tuloviiva B' on kengän etureunalla ja jättö-viiva C pintojen 54 ja 55 välisellä alueella, jolloin listoista 81 muodostuva rakoplnta on kengän 102 aktiivisen alueen ulkopuolella.

10

Kenkä 102 on käännettävissä vaaka-akselin A ympäri toimielimiin yhdistetyillä varsilla 63. Lisäksi akseli A voidaan järjestää kelkka-laitteeseen, jolla kenkää 102 voidaan siirtää lineaarisesti esim. kahdessa kohtisuorassa tasossa.

15

Kuviossa 3 on esitetty muodostuskenkä 103, joka on olennaisesti samanlainen kuin kuviossa 1 esitetty kenkä 101. Kengässä 103 on kaksi peräkkäistä umpikantista osuutta 59 ja 60, jolla edellisellä osuudella 59 on suurempi kaarevuussäde R^ kuin jälkimmäisellä osuudella 60 (kaarevuus-20 säde R2). Kenkä 103 on järjestetty kierrettäväksi akselin A ympäri.

Lisäksi akseli A on järjestetty asemaltaan säädettäväksi sekä vaakasuunnassa (nuoli D), että pystysuunnassa (nuoli E).

Kuviossa 4 on esitetty sellainen muodostuskenkä 104, jossa on kaksi 25 eri kaarevuussäteen R^ ja omaavaa ohjaueplntaa 61 ja 62. Molemmat pinnat 61 ja 62 määräytyvät listoista 84, joiden välillä on raot 85.

Listat 84 on kiinnitetty laatikkoon 82 ja vällpalkkelhin 87. Listojen 84 kiinnityksessä on käytetty lohenpyrstöosla 86. Laatikossa 82 on konesuuntalset Johteet 88, joissa olevissa johdetangolssa (ei esitetty) 30 laatikkoa voidaan lineaarisesti siirtää kengän runko-osan 83 yhteydessä.

Kuviosta 4 näkyvät lisäksi kengän 104 aseman ja asennon säätölaitteet.

Niihin laitteisiin, joilla kenkää 104 käännetään akselin A ympäri, kuuluvat nivelakselelden 68 ja 69 välille sijoitetut kierukkavaihteet 70, jolta käytetään akselin 71 välityksellä. Kierukkavaihteen 70 siir-totanko 72 nostaa ja laskee kengän 104 jälkipäätä. Kengän 104 runko-osan 83 etupäähän on kiinnitetty laakereilla 73 ja akseleilla A kelkkoi- i

J

8 75376 1 hln 74, jotka ovat ruuvllaltteella 75 säädettävissä pystysuunnassa. Kelkat 74 on puolestaan yhdistetty kelkkoihin 76, jotka ovat liikuteltavissa vaakasuuntaisissa johteissa 77. Akselin A palkkaa vaakasuunnassa säädetään kelkkalaitteella 76,77 ruuvien 78 avulla, joiden luki-5 tusmutteria on merkitty viitenumerolla 79. Edellä esitetyillä laitteilla saadaan aikaan hyvin monipuolinen kengän 105 aseman ja asennon säätä.

Edellä on esitetty sellaiset muodostuskengät 101,102 ja 104, joissa on eri kaarevuussäteen omaavat ohjausplnnat siten, että 10 kaarevuussäde portaittain pienenee muodostuskengän tuloreunalta sen jättöreunalle rainan W kulkusuunnassa siirryttäessä. Tällä kaarevuus-säteen portaittaisella pienenemisellä saadaan aikaan vedenpolstopaineen portaittainen kasvaminen ja tietynlainen pulseeraus, millä on todettu olevan edullinen vaikutus formaatloon. Vedenpolstopaineen asteittaisella 15 nostamisella voidaan vedenpoistoa tehostaa sitä mukaa kun rainasta poistuu toisen viiran silmien läpi vettä. Keksinnön mukainen muodostuskenkä voidaan toteuttaa myös siten, että siinä on sellainen ohjausplnta, jonka kaarevuussäde jatkuvasti, siis ilman portaittaisia hyppäyksiä, muuttuu, sopivimmin pienenee rainan W kulkusuunnassa. Tällainen ohjausplnta voi 20 peittää joko kokonaan tai osittain kengän ohjausplnnan.

Seuraavassa selostetaan tarkemmin vedenpolstotapahtumat kaksiviirai-sella 10,20 vedenpoistovyöhykkeellä. Kun raina Wq saapuu kaksivli-raisen osan alkuun, se on saavuttanut varovaisen, viiran 10 läpi ta-25 pahtuneen vedenpoiston alkuvaiheen jälkeen sopivan alapuolisen huopau-tumieasteen. Avonaisen telan 21 pinnan 21' sektorilla alkaa keksinnön mukaisesti vedenpoisto myös ylöspäin ylävilran 20 läpi telan 21 avoimen pinnan 21' ansiosta viirojen 10 ja 20 välisen puretuksen vaikutuksella. Tämä ylöspäin tapahtuva vedenpoisto alkaa sektorilla^ hy-30 vin varovasti ja jatkuu keksinnön mukaisella muodostuskengällä 101 ylöspäin tapahtuvana vedenpoistona kengän 101 kaarevuuden R^.R^ aiheuttaman keskipakovoiman ja viirojen 10 ja 20 välisen kiristyksen vaikutuksesta. Telan 22 sektorilla voi tapahtua vielä jonkun verrun vedenpoistoa alaspäin alavilran 10 läpi, ainakin veden irtoamista ala-35 viiran 10 silmistä.

i L_ 1 Seuraavassa selostetaan tarkemmin kuvion 1 mukaista muodostusosaa, etenkin yläviirayksikköä 45 ja sen toimintaa.

9 75376

Yläviirayksikkö 45 käsittää rungon 90, johon on kiinnitetty mm. ensim-5 mälsen muodostustelan 21 kannatuslaltteet 32, jotka ovat vaakasuorilla nivelakselellla 33 yhdistetty runkoon 90. Avointa telaa 21 painetaan alavilraa 10 vasten tangoilla 34, jotka ovat kierukkavalhtelden 35 avulla siirrettäviä. Muodostustelan 21 jälkeen on yläviirasilmukan 20 sisälle rungon 95 yhteyteen sovitettu vedenkeräyslaitteet, joiden avulla 10 kerätään muodostuskengän 101 alueella yläviiran 20 läpi poistunut vesi. Nämä laitteet käsittävät muodostustelan 101 ympärillä olevan vedenke-räyskaukalon (ei esitetty) ja vedenkeräyskaukalon 36, jonka pohjan etu-reuna 30 sijoittuu kengän 101 yläpuolisen vaakasuoran tangenttitason alueelle. Vedenkeräyskaukalo 36 on ripustettu nivelakselein 37 runkoon 15 90. Kaukalo 36 on järjestetty nivelaksellen 37 ympäri käännettäväksi tangoilla 38, joita käyttää kierukkavaihde 39. Laitteilla 38 ja 39 voidaan säätää etureunan 30 asema sopivaksi vedenkeräystä silmälläpitäen. Kaukaloon 36 kuuluvat laitteet ja kanavat, joiden avulla vesi poistetaan paperikoneen sivuitse. Kaukalossa 36 olevan veden pintaa on mer-20 kitty viitteellä S.

Keksinnön mukaista muodostuskenkää käyttäen ja sen asentoa säätäen saadaan aikaan formaation ja retention kannalta edullinen vedenpoistosuun-tlen ja eri vedenpoistopalneet omaavlen vedenpoistovaiheiden keskinäl-25 nen suuruus ja järjestys siten, että optimaalinen retentio, formaatio ja valmistettavalle paperilaadulle sopiva säädettävissä oleva veden-poistokapaslteetti saadaan aikaan. Lisäksi tämä ratkaisu on toteutettavissa verraten yksinkertaisilla rakenteilla ja elimillä. 1

Seuraavassa selostetaan keksinnön mukaisen ralnanmuodostusosan eri vedenpoistoelementtlen edullisia rakenne-esimerkkejä. Kuten sanottu, ensimmäinen muodostustela 21 on oltava verraten avoplntalnen, niin että vedenpoisto voi tapahtua myös ylöspäin yläviiran 20 läpi. Tela 21 voi olla joko uratela, sokeaporattu tai reikäporattu tela. Edulli-sesti tela 21 on profilllnauhasta kietomalla tehty, kierreurapäällys-teellä varustettu tela, jonka avoimen pinnan, siis urien tai reikien osuus koko vaippapinta-alasta on soplvlmmln vähintään noin 50 %. Edul- 10 75376 1 lieesti tämä avoin onelpintatela 21 on päällystetty vlirasukalla. Telan 21 sopiva läpimitta on yleensä alueella 600...1500 mm.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän kek-5 sinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

10 15 20 25 30 35

Claims (6)

11 75376

1. Paperikoneen kakslvllralsen muodostusosan muodostuskenkä (101-104), jossa on kaareva ohjausplnta, joka ohjaa molempien muodoetusvllrojen 5 (10,20) ja niiden välissä olevan muodostettavan ralnan (W) yhteistä kaarevaa juoksua ja jonka muodoetuskengän (101-104) avulla ja alueella tapahtuu viirojen (10,20) välisen purietuspaineen vaikutuksesta vedenpoistoa ainakin muodostuekengästä (101-104) poispäin, jota vedenpoistoa muodoetuskengän (101-104) kaarevuus keskipakovoimien vaikutuksesta 10 auttaa, ja jonka muodoetuskengän (101;102;103;104) yhteyteen on sovitettu toimilaitteet (63;68,69,70,71, 72,73,74,75,76,77,78,79), joilla muodoetuskengän (101;102;103;104) asento ja/tai asema on järjestetty säädettäväksi paperikoneen nopeuden ja/tai valmistettavan paperilaadun asettamien vaatimusten mukaiseksi, tunnettu siltä, että muodos- 15 tuskengän (101;102;103;104) ohjauskannen aktiivinen osuuden pituudella (B-C) on konesuunnassa kahden tai useamman äärellisen eri kaarevuussä-teen (R^.I^.R^) omaavia ohjauspintoja, joiden pituudet ja keskinäiset pituussuhteet on järjestetty säädettäväksi muodostettavan rainan (W) formaation ja/tai vedenpoistokapasiteetln hallitsemiseksi. 20

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muodostuskenkä, tunnettu siltä, että muodostuskengässä (101;102;104) on välittömästi peräkkäin kaksi tai useampia eri kaarevuuesäteen (R^.R^R^) omaavia ohjauspintoja (51,52;53,54,55;59,60;61,62). 25

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen muodostuskenkä, tunnettu siitä, että mainittujen ohjauspintojen kaarevuussäteet (R^R^Rj) portaittain ja/tai jatkuvasti pienenevät kengän tuloreunalta sen jättö-reunalle päin mentäessä. 30

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen muodostuskenkä, tunnet-t u siitä, että muodoetuskengän (102) etuosassa on kaksi tai useampia portaittain ja/tai jatkuvasti rainan (W) kulkusuunnassa pienenevän kaa-revuussäteen (R^.R^) omaavaa umpikantlsta ohjauspintaa, minkä jälkeen 35 seuraa pienimmän kaarevuussäteen (R^) omaava pinta, joka rajoittuu ohjausllstoihln (81), joiden välissä on avoimet raot (kuvio 2). 12 7537 6

5. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen muodostuskenkä, tunnet- t u siitä, että muodostuskengän (104) kaareva ohjauapinta (61) määräytyy avoimien rakojen (85) toisistaan erottamien folllmalsten ohjauslistojen (84) verhoplntana, jolla on portaittain (R^F^) ja/tai jatkuvasti 5 muuttuva kaarevuussäde.

6. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen muodostuskenkä, tunnet-t u siltä, että muodostuskengän (101;103) ohjausplnta käsittää kaksi tai useampia umplkantisia osia (51,52;59,60), joilla on portaittain 10 ja/tal jatkuvasti muuttuvat kaarevuussäteet (R^.R^)· 15 20 25 30 35 13 75376