FI75269C

FI75269C - Munvattenkompositioner innehaollande hexetidin och zinksalter.

Info

Publication number: FI75269C
Application number: FI813136A
Authority: FI
Inventors: Hans R Muehlemann; Ulrich Saxer
Original assignee: Unilever Nv
Priority date: 1980-10-10
Filing date: 1981-10-09
Publication date: 1988-06-09
Also published as: BR8106557A; GB2084870A; DK449381A; CU35541A; NO155955C; DD202245A5; JPS5793905A; PL233353A1; GR75374B; DE3172144D1; KR830006970A; FI75269B; EP0049830A2; MC1416A1; JPH0140006B2; MA19299A1; CA1168159A; IT8124436A0; IN155108B; EP0049830A3

Description

1 75269

Hekeetidiiniä ja einkkieuoloja sisältävät suuveeikoostumukset Tämä keksintö koskee plakkia ehkäiseviä suuvesikoostumuksia.

Hammasplakki on tiheä kiinnitarttuva suunbakteerien saostuma. Hammasplakin kalkkeutuminen (mineraloituminen) aiheuttaa ham-maskiven muodostumisen. Hammaskiven muodostuminen on riippuvainen plakin esiintymisestä.

Plakki kasvaa hampaiden pintaan, ensi sijassa hampaankaula-, hammasväli- ja halkeama-alueille, sekä myös hammaspaikkoihin, kruunuihin, siltoihin ja tekohampaisiin. Plakki on hammasmädän ehdoton syy, ja plakki sekä hammaskivi aiheuttavat hampaita kannattavien ien- ja juurikalvorakenteiden tulehduksesta johtuvan turmeltumisen (periodontitis).

Useita erilaisia kemiallisia aineita on ehdotettu käytettäväksi plakinmuodostuksen ja siitä johtuvien sairauksien ehkäisyyn. Plakin mekaanista poistoa on yritetty suunpuhdis-tustoimenpitei1lä, mutta tavallinen hampaanharjaus poistaa vain osittain plakkia. Niinpä on ehdotettu lisäksi kemiallisten bakteerinvastaisten aineiden käyttöä plakinmuodostuk-sen ehkäisemiseksi luoksepääsemättömi1lä hammasaluei1la. Tällaisia pieneliöitä tuhoavia aineita ovat mm. fenoliyhdis-teet, halogenoidut bisfenolit (esim. heksaklorofeeni), orgaaniset elohopeayhdisteet, hydroksikinoliinit, hydroksi-bentsoehappojen jodiesterit, kloramiini T ja pinta-aktiivi-set yhdisteet <detergentit). Nämä pieneliöitä tuhoavat 2 75269 aineet ovat erinomaisia desinfektioaineita laboratoriossa, mutta huonoja plakinehkäisimiä, päin vastoin kuin kationi-set orgaaniset bakteerinvastaiset aineet, kuten esim. setyy-lipyridiinin, kvaternääristen ammoniumemästen (esim. bents-alkoniumkloridi), alkyyliamiinien (esim. N,N,N'-tris-(2-hydroksietyyli)-N 1-oktadekyyli-1,3-diaminopropaanin fluori-di) vesiliukoiset suolat sekä kationiset amidiinit, esim. klooriheksidiinien vesiliukoiset suolat, kuten Hibitane, Alexidine ja Vantocil.

Sellaisten suuvesien, joita käytetään päivittäin ja jotka sisältävät setyylipyridiinikloridia (1, 2, kts. selityksen lopussa olevaa kirjallisuusluetteloa), setyylipyridiiniklo-ridia sekä kvaternäärisen ammoniumemäksen (Domiphen-bromi-din) (3) tai pelkästään bentsetoniumkloridia (4), vaikutus plakinmuodostukseen on suhteellisen pieni verrattuna ami-diineihin. Tämä on ilmeistä verrattaessa klooriheksidiini-diglukonaattia sisältäviä suuvesiä muita bakteerinvastaisia aineita sisältäviin suuvesiin (5, 6, 7). Valitettavasti suunhuuhtelu amidiineilla aikaansaa nopeasti kosmeettisesti epämiellyttävän hampaitten ruskettumisen (8). Kationisten detergenttien ja amidiinien on myös todettu ärsyttävän suun limakalvoa, vaikka niitä käytetään suositeltuina terapeuttisina pitoisuuksina huuhteluliuoksissa (9).

Metalli-ionien plakinehkäisyominaisuudet mainittiin jo niin aikaisin kuin 1940 (10). US-patentti 1 953 485 esittää sinkkifenolisulfonaatin bakteerintuhoaineena. Sinkkioksidin tai sinkkifosfaatin käyttö hammastahnojen stabilointiin on selostettu US-patentissa 3 622 662 . Saunaan tarkoitukseen sinkkioksidia ja sinkkisulfaattia on ehdotettu US-patentissa 3 624 199. Kuohuvia sinkkikloridia sisältäviä tabletteja on selostettu US-patentissa 3 888 976. US-patentissa 4 082 841 on kerrottu sinkki-ionien hammaskiveä ehkäisevästä vaikutuksesta. Hammaskiven muodostusta vähentävä aineseos on esitetty saksalaisessa patentissa 2 203 379.

Il 3 75269

Erilaisia sinkkisuoloja on tutkittu kliinisissä kokeissa niiden plakinehkäisytehokkuuden määrittämiseksi niitä suu-vesissä käytettäessä, mutta tulokset olivat ristiriitaisia. Sinkkipitoisuuden 1000 ppm omaavan sinkkikloridiliuoksen ilmoitettiin eräässä tutkimuksessa olevan tehokkaan (11), mutta toisessa kokeessa täysin tehottoman (18). Sinkki-sitraattiliuoksella oli pieni plakinehkäisyvaikutus sinkki-pitoituuksilla 600 ppm (19) ja 1000 ppm (20). Sinkkikloridi-huuhtelut (Zn-pitoisuus 1000 ppm) vähensivät selvästi hammaskiven muodostusta (21). Karboksisulfaatti- ja karbok-sifosfaattiryhmiin sidotun sinkkikloridin ilmoitettiin omaavan hajunpoisto-ominaisuuksia. Karboksyylisulfaatti- ja karboksyylifosfaattiryhmien polymeerien kanssa kompleksin muodostava sinkkikloridi ehkäisee tai vähentää suun hajuja.

Viime vuosina metalli-ionien plakinehkäisyominaisuuksien mekanismit ovat yhä enemmän selvinneet (11, 12, 13, 14). Plakki absorboituu ilmeisesti vain höllästi emaliin metalli-ionin vaikutuksesta. Metalli-ionit sekaantuvat myös bakteerien aineenvaihdunta- (entsymaattiseen) aktiivisuuteen, esim. muodostamalla happoja ravinnon hiilihydraateista. Hopean, sinkin, magnesiumin ja alumiinin ohella stannoionit näyttävät omaavan suurimman plakinehkäisyaktiivisuuden (11, 15, 16). Valitettavasti on vaikeaa estää hydrolyysiä ja sakanmuodostusta vesiliukoisia tinasuoloja sisältävissä suuvesissä (17). Lisäksi stannokloridin tiedetään värjäävän hampaita. Kellertävää värinmuutosta ei esiinny käytettäessä sinkki-ioneja, kuten sinkkifluoridia, sinkkiasetaat-tia ja sinkkikloridia.

0,22 % sinkkikloridia sisältävää suuvettä (Lavoris) on markkinoitu USA:ssa jo useita vuosia. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että sinkkisuoloilla on edullinen supistava vaikutus tulehtuneisiin suun limakalvoihin ja että ne ovat kohtalaisia plakinehkäisyaineita.

4 75269

Plakkia ja hammaskiveä ehkäiseviä vaikutuksia on väitetty olevan sinkki-ionien yhdistelmällä tetradekyyliamiinin (US-patentti 4 146 607), glyeiinin kanssa (brittiläinen patenttihakemus 2 052 978 A) ja entsyymien kanssa (US-patentti 4 082 841). Sinkkisuolojen yhdistelmän amidiinien kanssa (eurooppalainen patenttihakemus 0 026 252) on ilmoitettu ehkäisevän hampaitten värinmuutoksia menettämättä amidiinin plakinehkäi-eyvaikutusta.

Sinkkisuoloja ja bakteerinvastaisia aineita sisältävien suun-huuhteluveeien plakinehkaisyvaikutuksista on ilmoitettu US-patentissa 4 022 880. Eräät tieteelliset tutkimukset osoittivat kuitenkin mahdollista yhteensopimattomuutta sinkkisuolo-jen ja kvaternääristen ammoniumemästen liuosten kesken (18). Eräässä toisessa kokeessa sinkkiasetaatti yhdistettynä kloo-rihekeidiinidiglykonaatin kanssa oli hieman mutta ei merkittävästi parempi plakinehkäisyvaikutukseltaan kuin pelkästään klooriheksidiini (20).

Plakin ja hammaskiven vähenemistä koskevia tutkimuksia suoritettuna sinkkisuolojen ja veteen liukenemattoman pyridiini-emäs-heksetidiinin yhdistelmillä ei tähän mennessä ole selostettu kirjallisuudessa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusi plakkia ehkäisevä suuvesikoostumus, ja tälle suuvesikoostumukselle on tunnusomaista, että se sisältää heksetidiiniä yhdessä ei-polymeerisen anionin omaavan sinkkisuolan kanssa.

Heksetidiiniä, joka on tyydyttynyt pyramidiinijohdannainen ja jonka analyyttinen muoto on äskettäin ilmoitettu (23), on käytetty jo yli 20 vuoden ajan suunhuuht eluve s i e s ä. Sen kemiallinen kaava on seuraava: li 5 75269 ?2h5 /Ch, o2h5 ch3-ch2-ch2-ch2-ch-ch2-n n ch2-ch-ch2-ch2-ch2-ch3 ^H2 Νίί^ ^CH3

Hekset idi ini 113-bie <2-etyy1ihekeyy1i)heksahydro-5—metyy1i-5-pyrimidiini— amiini .

Tunnettuja markkinoituja euuveeiä, jotka eieältävät 0,1-0,2 * heksetidiiniä ovat Droeeadine, Hexoral, Hextril, Oraldene ja Sterieol. Niitä on pääasiassa suositeltu käytettäväksi supistavina antiseptisinä aineina ennen operaatiota ja sen jälkeen sekä epämiellyttävän hengityksenhajun poistoon.

Heksitidiinin antiseptiset vaikutukset, sen suuniimakalvojen tulehdusta vähentävä vaikutus ja sen suuontelon hajuja poistavat ominaisuudet esitettiin ensimmäisen kerran laajasti vuonna 1958 Hexetidine-symposiumissa (Northwestern University, Chicago) <24, 25).

Samoin kuin sinkkisuolaliuoksilla 0,1-prosenttisen hekseti-diini 1iuoksen plakinehkäisyvaikutus on myös suhteellisen keskinkertainen ja enemmän kuin 50 % pienempi kuin 0,2-prosent-tisilla klooriheksidiinidiglukonaatti-huuhteluvesillä <7, 26 29, 30, 31). Lisäksi on osoituksia siitä, että 1) heksetidii-nin pysyttäminen suuontelossa huuhtelun jälkeen ja 2) sitä seuraavat antiglykolyyttiset vaikutukset plakkiin ovat vähemmän ilmeisiä kuin klooriheksidiinin (27) ja amiinikloridin (28) tapauksissa.

Nyt on todettu, että ei-polymeerisen anionin omaavalla sink-kisuolalla yhdessä hekeetidiinin kanssa liuotettuna ja emul-goituna fysiologisella pH-arvolla alkoholia sisältävään suu- 6 75269 veteen on selvä synergistinen plakkia ehkäisevä vaikutus eläinten hammasmätätutkimuksisea, kliinisissä kokeissa ja mikrobiologisissa väliaineissa. Kliininen plakin vähentyminen on samanlainen tai voi olla suurempikin kuin klooriheksidiinin aikaansaama hampaita värjäämättä (29, 32).

Keksintö käsittää uudet suuvesikoostumukset, jotka sisältävät heksetidiiniä yhdessä sinkkisuolojen kanssa ja jotka ovat stabiileja käytettäessä fysiologisella suun pH-arvolla.

Heksetidiinin ja sinkkisuolojen yhdistelmä aikaansaa erittäin synergistisen statistisesti merkittävän suun mikro—organismien ja plakinmuodostuken ehkäisyn hampaissa sekä hampaiden kuntoutumisen parantaen suun hygieniaa ja vähentäen samanaikaisesti ientulehdusten (gingivitis) esiintymistä.

Sinkki-heksetidiini-yhdistelmän käyttö 8 tunnin välein aikaansaa melkein täydellisen plakinkasvun ehkäisyn ärsyttämättä suun limakalvoja ja värjäämättä hampaita.

Sinkki-heksetidiini-yhdistelmän bakteerinvastainen vaikutus on spesifinen. Sinkin korvaaminen muilla metalli-ioneilla tai hekeetidiinin korvaaminen amidiineilla, kvaternäärisillä am-moniumemäksillä yms. aineilla heikentää sitä bakteerinvas-taista synergismiä, mikä sinkki-heksetidiini-yhdistelmällä on pienissä pitoisuuksissa.

Keksinnön mukainen koostumus sisältää sopivimmin samanaikaisesti heksetidiiniä ja sinkkifluoridia tai heksetidiiniä, sinkkilfluoridia ynnä jotakin toista sinkkisuolaa tai hekseti-diiniä ja jotakin muuta sinkkisuolaa kuin sinkkifluoridia tai heksetidiiniä, sinkkifluoridia ja natrium- tai kaliumfluoridia .

7 75269

Keksinnön mukaan heksetidiini edullisesti tehdään liukoiseksi ja emulgoidaan fysiologisella pH-arvolla, sdul 1 isinunin ionoi-tumattomaan emulgaattoriin (Cremophor) ja etanoliin.

Esimerkkejä sinkkisuoloista, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisissa suuvesikoostumuksissa, ovat sinkkifluoridi, sink-kisitraatti ja sinkkiasetaetti.

Kokeelliset tutkimukset Plakinmuodostuksen ehkäisy a) eläinkokeissa b> kliinisissä tutkimuksissa c) mikrobiologisissa väliaineissa a) Eläinkokeet

Neljään 13 eläimen ryhmään 21 päivän ikäisiä Osborne-Mendel-rottia istutettiin suun kautta pieneliöiden Streptococcus mutans OMZ 176 ja Actinomyces viscosus Ny 1 suspensiota.

Sen jälkeen hammasmätää aiheuttavaa sakkaroosia sisältävää ruokavaliota 2000 a annettiin rotille mielen mukaan 3 viikon ajan. Taulukossa I määritettyjä liuoksia vietiin rottien 8 75269 poskihampaisiin 3 kertaa päivässä. Kokeen lopussa poskiham-paisiin muodostuneen plakin laajuus arvosteltiin numero-arvosysteemillä. Tulokset on koottu taulukkoon I.

Taulukko I

Erilaisten sinkki-ioneja ja heksetidiiniä sisältävien liuosten vaikutukset plakinmuodostukseen hammasmätää aiheuttavalla ruokavaliolla 2000 a syötetyissä Osborne-Mendel-rotissa

Hampaisiin viedyt Lyhennys- Poskihampaisiin yhdisteet merkintä muodostuneen pla

kin keskimääräinen laajuus+/ PU

A 250 ppm F (NaF:sta) H^O kontrolli 3,5 B 2 50 ppm F (NaF:sta)+ Hex 750 ppm ”3,4 x 750 ppm F heksetidiiniä χ x C 250 ppm F ZnF2:sta Sinkki 750 ppm x 2,2· 750 ppm Zn ZnF„:sta * 1 x + sinkkiasetaattia * D 250 ppm F ZnF_:sta Hex 750 ppm 1,1 *· + L — 750 ppm Zn ZnF2:sta Sinkki 750 ppm + sinkkiasetaattia 750 ppm heksetidiiniä + teoreettinen maksimiarvo =4,0

x P -arvomerkinnät F

Plakinmuodostuksen ehkäisy oli synergistinen ja merkittävästi paras (1,1 PU) tapauksessa, jossa sinkkifluoridia, sinkkiasetaattia ja heksetidiiniä oli yhdistetty yhteen liuokseen (käsittely D). Heksetidiinillä pelkästään ei ollut vaikutusta (3,4 PU), mutta sinkkifluoridi oli ehkäisevä (2,2 PU).

b) Kliiniset tutkimukset

Kuusi 20-26 vuoden ikäistä naispuolista hammashygienian opiskelijaa, jotka aikaisempien tutkimusten mukaan olivat hyvin alttiita plakinmuodostukselle nauttiessaan usein sakkaroosi- 9 75269 makeisia, osallistui neljällä suuvesiliuoksella suoritettuun kliiniseen kokeeseen. Ennen kutakin neljää peräkkäistä 7 päivän huuhtelujaksoa koehenkilöiden hampaat puhdistettiin ja kiillotettiin asianmukaisesti. Vapaaehtoiset alistettiin sen jälkeen sattumanvaraisesti yhteen alempana luetelluista neljästä plakinehkäisyhuuhtelukäsittelyistä. Eettiset seikat huomioonottaen neutraali vesikontrollihuuhtelu jätettiin pois. Koehenkilöiden oli suoritettava huuhtelua 3 kertaa päivässä (joista kaksi valvonnan alaisena) 30 sekunnin ajan sekä pidättäydyttävä hampaitten harjauksesta ja muista mekaanisista puhdistustoimenpiteistä.

Huuhteluliuosten (käsittelyjen) luettelo 1) 0,1 % klooriheksidiindiglukonaattia sisältävä liuos äskettäin valmistettuna Plak Out-nesteestä. Plak Out-neste on 10-prosenttinen klooriheksidiiniväkevöite (HAWE, Gentilino-Lugano, Sveitsi), jota 4 tippaa 10 ml:ssa vettä aikaansaa 0,1-prosenttisen liuoksen.

2) Liuos, joka sisältää 0,1 % heksetidiiniä ynnä sinkkifluo-ridia (Ζη?2) pitoisuuksilla 215 ppm Zn ja 250 ppm F (sovitettuna natriumfluoridilla).

3) Liuos, joka sisältää Ν,Ν,Ν'-tris-(2-hydroksietyyli)-N'-oktadekyyli-1,3-diaminopropaanidihydrofluoridia (amiini-fluoridia, yhdiste 297) pitoisuudella 250 ppm F ynnä sinkki-fluoridia (ZnF2) pitoisuudella 215 ppm Zn.

4) Liuos, joka sisältää amiinifluoridia 297 (250 ppm F) ynnä stannofluoridia (SnF2) pitoisuudella 250 ppm F.

Valmistetta Lycasin 8055 (Roquette FrSres, Lestrem, Ranska) lisättiin kaikkiin käsittelyliuoksiin. Se on makeutusaine, joka sisältää pääasiassa maltitolia, sorbitolia ja hydrat-tuja dekstriinejä.

Kukin koehenkilö suoritti huuhtelun näillä neljällä koe-liuoksella, joita annettiin sattumanvaraisesti. Mitään aikavälejä ei ollut käsittelyjen välillä. Tutkimus suoritettiin kaksoissokkokokeena.

10 7 5 2 6 9

Plakin muodostumisnopeus määritettiin kunkin koejakson lopussa Displac-aineella värjätyistä hampaista standardoidun värivalokuvauksen avulla. Plakinmuodostuksen laajuus mitattiin planimetrillä käyttäen projisoituja Kodachrome-dioja.

Tulokset on koottu taulukkoon II.

Taulukko II

Suuvesiliuosten, jotka sisälsivät vastaavasti klooriheksi-diiniä, heksetidiiniä + sinkkifluoridia (Ζη?2), amiinifluo-ridia 297§ + ZnF^, amiinifluoridia 297 + SnF2, vaikutus plakinmuodostukseen kuudella koehenkilöllä, jotka pidättyivät mekaanisista suunpuhdistustoimenpiteistä neljän peräkkäisen 7-päiväisen huuhtelujakson aikana. Planimetri-yksiköiden PU keskiarvot + standardipoikkeama.

Huuhtelu- Positiivinen Heksetidiini Aniini f luoridi Amiini- liuos kontrolli, + ZnF 297§ + ZnF_ fluoridi kloori- z 297§ + SnF, heksidiini

Plakin laa- 188 + 90 30 + 9 101 + 54 61 + 22 juus 7 päivän jälkeen,

PU

Teoreetti- 26'9 4'3 14'4 8'7 nen plakin- muodostus päivässä § N,N,N'-tris-(2-hydrcksietyyli)-N'-oktadekyyli-1,3-diaminqpropaani.

2HF

Plakinmuodostuksen ehkäisy heksetidiini-ZnF2-yhdistelmällä oli huomattavasti parempi kuin klooriheksidiinihuuhtelulla (P.t < 0,01) sekä huuhteluilla, jotka sisälsivät amiinifluo-ridia + SnF2 (Pfc < 0,05) ja amiinifluoridia + ZnF2 (Pt < 0,05).

Huuhdeltaessa 0,1-prosenttisella klooriheksidiinillä muodostui keskimäärin plakkimäärä 26,9 PU päivässä (taulukko II). Samat koehenkilöt olivat aikaisemmassa samanlaisessa tut-

II

11 75269 kimuksessa suorittaneet huuhtelun valmistetta Lycasin 8055 sisältävällä vedellä plakinmuodostuksen ollessa 50,2 PU päivässä, mikä osoittaa siis 0,1-prosenttisen kloori-heksidiini-huuhteluveden (Plak Out) suhteellisen voimakasta plakinvastaista aktiivisuutta tässä tutkimuksessa (26,9 PU/päivä).

Hampaiden värjääntyrnistä heksetidiini + ZnFj-käsittelyssä ei esiintynyt. Klooriheksidiini-huuhteluliuos sen sijaan aiheutti kellastumista.

Kaikki huuhteluliuokset olivat stabiileja ja pysyivät kirkkaina käsittelyjaksojen aikana ja useita kuukausia sen jälkeen.

Toisessa kliinisessä kokeessa, johon osallistui 10 hammas-hygienian opiskelijaa, koestettiin yhdisteiden sinkkifluo-ridi, heksetidiini ja ZnF2 + heksetidiini plakinehkäisyvai-kutus. Huuhteluliuokset olivat: 1) Kontrolli (NaF, 250 ppm F) 2) ZnF2 (250 ppm F, 750 ppm Zn) 3) Heksetidiini (750 ppm) + NaF (250 ppm) 4) ZnFj (250 ppm F, 750 ppm Zn) + heksetidiini (750 ppm), pH 5,9

Liuoksiin lisättiin aromaattisia aineita. Ne olivat hyvänmakuisia ja suun limakalvoja ärsyttämättömiä. Koemenetelmät olivat samanlaiset kuin edellisessä kokeessa selostetut. Kunkin neljän viikonpituisen huuhtelujakson alussa mainitulle kymmenelle naispuoliselle hammashygienian opiskelijalle suoritettiin asianmukainen hampaiden puhdistus. Sen jälkeen he pidättyivät mekaanisesta suun puhdistuksesta ja suorittivat huuhtelun 3 kertaa päivässä (niistä kaksi valvonnan alaisena) 10 ml:11a huuhteluliuosta 30 sekunnin ajan. Koeliuoksia annettiin sattumanvaraisesti. Kaksoissokko-kokeessa todetut plakinvähenemät on koottu taulukkoon III.

12 75269

Taulukko III

Keskimääräiset plakki-indeksit + standardipoikkeamat sekä keskimääräiset planimetriset yksiköt saatuna kymmenestä koehenkilöstä, jotka pidättyivät hampaiden harjauksesta ja muista mekaanisista suunpuhdistustoimenpiteistä, mutta suorittivat neljän viikonpituisen koejakson aikana huuhtelun heksetidiini- ja sinkkifluoridiliuoksilla.

Pi I Plakin peittämien

Plakki-indeksi hampaanpintojen (Silness-Loe) laajuus prosent teina (PU)

Kontrolli 2,58 + 0,28 33,4 + 16,57

ZnF2 2,16 + 0,38 23,2 + 14,44

Heksetidiini 2,11 + 0,72 17,4 + 8,07

Zn + heksetidiini 0,77 +0,55 3,5 + 2,17

Tulokset osoittavat sinkki-heksetidiini-suuveden aikaansaavan synergistisen ja erittäin huomattavan plakinehkäisyn.

c) Mikrobiologinen tutkimus

Sinkki-heksetidiini-yhdistelmän synergistinen bakteerin-vastainen vaikutus ilmenee selvästi mikrobiologisissa tutkimuksissa. Glukoosia sisältävässä synteettisessä FMC-liha-liemessä viljellyn Bakteerin Streptococcus mutans 24 tunnin kasvu ja haponmuodostus tulevat täysin ehkäistyksi pelkästään sinkkiasetaatilla minimipitoisuuden ollessa 40 ppm Zn sekä pelkästään heksetidiinillä pitoisuuden ollessa 0,4 ppm. Näiden aineiden yhdistelmä lihaliemessä aikaansaa täydellisen bakteerinehkäisyn pitoisuuksilla 4,0 ppm Zn ja 0,08 ppm heksetidiiniä (33). Sinkillä tai heksetidiinillä ei ole bakteerinvastaisia vaikutuksia näin pienillä pitoisuuksilla.

Synergistinen bakteerinvastainen vaikutus voidaan myös todeta, jos sinkkiä ja heksetidiiniä käytetään peräkkäin pestyissä streptokokki-viljelmissä, ensin sinkkiä ja sen jälkeen heksetidiiniä tai päinvastoin.

11 13 75269

Plakin mikro-organismien synergistinen ehkäisy sinkki-hekse-tidiini-yhdistelmällä on spesifinen. Muut metalli-ionit, esim. stannoionit yhdessä heksetidiinin kanssa tai muut bakteerin-vaetaiset aineet yhdessä sinkin kanssa aiheuttavat vain addi-tiivisiä bakteerinvastaisia vaikutuksia.

Sinkin yhdistäminen bakteerinvastaisten aineiden kanssa on selostettu US-patentissa 4 022 880. Patenttivaatimukset koskevat ainoastaan additiivisia vaikutuksia: “keksintömme kos kee sinkki-ionien ja bakteerinvast&isen aineen yhteistoimintaa pikemminkin kuin tarkoin määritettyä synergiatistä ominaisuutta" (patentin sarake 4). Mainitussa patentissa luetellut bakteerinvastaiset aineet ovat amidiineja, kvaternäärisiä ammoniumemäksiä, fenoleja jne., mutta eivät nimenomaan pyri-midiiniamiiniemäksiä eikä heksetidiiniä. Lisäksi on viitattu useihin sinkkisuoloihin mutta ei sinkkifluoridiin.

Kokeellisten tutkimusten yhteenveto

Sinkki-heksetidiini-yhdistelmän synergistinen ja sen spesifinen plakinehkäisyvaikutus on osoitettu rotilla suoritetussa hammasmätäkokeessa sekä kahdessa erillisessä kliinisessä pla-kintutkimukeesea käyttäen organoleptisesti hyväksyttäviä suunhuuhteluliuoksia. Synergistinen ehkäisy todettiin myös mikrobiologisissa laboratoriotutkimuksissa.

Esimerkkejä suuvesikoostumuksista Tämän keksinnön mukaisten suuvesikoostumusten komponentteja on esitetty seuraavissa esimerkeissä: 14 75269

Esimerkki I

Heksetidiiniä 0,1

Sinkki fluoridia 0,1

Natriumfluoridia 0,05

Glyserolia 5,0

Cremophor EL 0,25

Etanolia 10,0

Polyoksietyleeni-sorbitaanimono-oleaatti 0,1 Aromaattisia aineita, eakkariinia 0,15

Vettä ad 100,0

Esimerkki II

Heksetidiiniä 0,2

Sinkkisitraattia 0,15

Glyserolia 5,0

Cremophor EL 0,25

Etanolia 10,0

Aromaattisia aineita, eakkariinia 0,1

Vettä ad 100,0

Edellisessä mainitut Hibitane, Alexidine, Vantocil, Domiphen bromide, Lavorie, Drossadine, Hexoral, Hextril, Oraldene, Sterisol, Lycasin, Cremophor, Plak Out ja Dieplac ovat tavaramerkkejä .

15 %· 75269

Kirjallisuusviitteet 1. Carter, H.G., Barnes, G.P.: Effects of three mouthwashes on existing dental plague accumulations. J Prev Dent 2, 10, 1975.

2. Ciancio, S.G., Mather, M.L., Bunnell, H.L.: Effect of a quaternary ammonium type mouthrinse on formed plague. J Dent Res 54 A, Abstract 585, 1975.

3. Barnes, G.P., Roberts, D.W., Katz, R.V., Woolridge, E.D.: Effects of two cetylpyridinium chloride-containing mouthwashes on bacterial plaque. J Periodontol 47, 419, 1976.

4. Volpe, A.R., Kupczak, L.J., Brant, J.H., King, W.J., Kestenbaum, R.C., Schlissel, H.J.: Antimicrobial control of bacterial plague and calculus and the effects of these agents on oral flora. J Dent Res 48, 832, 1969.

5. Gjermo, P., Baastad, K.L., Rölla, G.: The plague inhibiting capacity of 11 antibacterial compounds. J Periodont Res 5, 102, 1970.

6. Miihlemann, H.R., Hiilss, D., Steiner, E.: Antimicrobial rinses and proximal plague on removable gold crowns. Helv Odont Acta 17, 89, 1973.

7. Bergenholtz, A., Hänström, L.: _ The pi ague-inhibiting effect of hexetidine (Oraldene®)-mouthwash compared to that of chlorhexidine. Community Dent Oral Epidemiol 2, 70, 1974.

8. Flötra, L., Gjermo, P., Rölla, G., Waerhaug, J.: Side effects of chlorhexidine mouthwashes. Scand J Dent Res 79, 119, 1971.

9. Flötra, L.: Different modes of chlorhexidine application and related local side effects. J Periodont Res 8, Supp. 12, 41, 1973.

10. Hanke, M.T.: Studies on the local factors in dental caries. I. Destruction of plague and retardation of bacterial growth in the oral cavity. JADA 27, 379, 1940.

11. Skjörland, K., Gjermo, P., Rölla, G.: Effect of some polyvalent cations on plaque formation in vivo. Scand J Dent Res 86, 103, 1978.

12. White, S.T., Taylor, P.P.: The effect of stannous fluoride on plaque scores. J Dent Res 58, 1850, 1979.

16 75269

13. Svatun, B., Gjermo, P., Eriksen, H.M., RÖlla, G.: A

comparison of the plaque-inhibiting effect of stannous fluoride and chlorhexidine. Acta Odontol Scand 35, 247, 1977.

14. Hock, J., Tinanoff, N.: Resolution of gingivitis in dogs following topical applications of 0.4% stannous fluoride and toothbrushing. J Dent Res 58, 1652, 1979.

15. Svatun, B.: Plaque-inhibiting effect of dentifrices containing stannous fluoride. Acta Odontol Scand 36, 205, 1978.

16. Gjermo, P., Rölla, G.: Plaque inhibition by antibacterial dentifrices. Scand J Dent Res 78, 464, 1970.

17. Shannon, I.L. and Gibson, W.A.: Shelf life of aqueous solutions of stannous fluoride. USA School of Aerospace Medicine, Brooks Air Force Base, Texas. SAM-TDR-63-104.

18. Compton, F.H., Beagrie, G.S.: Inhibitory effect of benze-thonium and zinc chloride mouthrinses on human dental plaque and gingivitis. J Clin Periodontol 2, 33, 1975.

19. Addy, M., Richards, J., Williams, G.: Effects of a zinc citrate mouthwash on dental plaque and salivary bacteria. J Clin Periodontol 7, 309, 1980.

20. Waler, S.M., Rölla, G.: Plaque inhibiting effect of combinations of chlorhexidine and the metal ions zinc and tin. A preliminary report. Acta Odontol Scand 38, 201, 1980.

21. Schmid, M.O., Schait, A., Miihlemann, H.R.: Effect of a zinc chloride mouthrinse on calculous deposits formed on foils. Helv Odont Acta 18, 22, 1974.

22. Picozzi, A., Fischman, S.T., Pader, M., Cancro, L.P.:

Calculus inhibition in humans. J Periodontol 43, 692, 1972.

23. Satzinger, G., Herrmann, W., Zimmermann, F.: Analytisches Profil des Rein-Hexetidins. Drug Research 25, 1849, 1975. (Gödecke AG, Freiburg i.Br., West Germany).

A

24. Gödecke Publication report on Hexoral .

£) 25. Report of Warner-Chilcott on Hextril . 1

Miihlemann, H.R., Hiilss, D., Steiner, E.: Antimicrobial rinses and proximal plaque on removable gold crowns. Helv Odont Acta 17, 89, 1973.

75269 27. Hefti, A., Widmer, B. : Reduktion des Keimpegels in der Mundhöhle vor zahnärztlichen Behandlungen durch Mund-wässer und Mundantiseptika. Schweiz Mschr Zahnheilk 90, 73, 1980.

28. Breitenmoser, Th.: The antiglycolytic action on dental plaque of amine chloride. Helv Odont Acta 19, 13, 1975.

29. Muhlemann, H.R.: Auf dem Weg zura sauberen Zahn? SWISS DENT 2, No. 1-2, 7, 1981.

30. Muhlemann, H.R., Saxer, U.P.: Plaque inhibition by rinsing solutions containing aminefluoride, hexetidine and zinc ions. Preprinted Abstract No. 17, ORCA-Congress 1981, Erfurt, DDR.

31. Saxer, U.P., Muhlemann, H.R.: Plaque-inhibiting effect of zinc ions and fluoride, hexetidine and their combinations. Preprinted Abstract No. 18, ORCA-Congress 1981, Erfurt, DDR.

32. Saxer, U.P.: Kommt die chemische Zahnburste? SWISS DENT 1, No. 12, 24, 1980.

33. Mörmann, J.E., Muhlemann, H.R.: Synergistic in vitro inhibition of S. mutans by Zn and hexetidine. Abstract accepted for IADR-Congress 1981, Groningen, Netherlands.

Claims

18 75269

1. Plakkia ehkäisevä suuvesikoostumue, tunnettu siitä, että se sisältää heksetidiiniä yhdessä ei-polymeerisen anio-nin omaavan sinkkisuolan kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että sinkkisuola on sinkkifluoridia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se myöskin sisältää natriumfluoridia tai kalium-fluoridia.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että se myöskin sisältää jonkin toisen sinkkisuolan.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että sinkkisuola on jokin muu suola kuin sinkkifluori-di.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että sinkkisuola on sinkkisitraattia.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen koostumus, tunnettu siitä, että heksetidiini ja sinkkisuola on tehty liukoisiksi ja emulgoitu. 41