FI75097B - Paosliknande filteranordning foersedd med inre luftdiffusoer. - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU

•wSFff [β] HD UTLÄGGNINGSSKRIFT 75097 •|Mj c (45) r '---v—' (51) Kv ik.4/lnt.CI4 B 01 D 46/02

SUOMI-FI NLAND

(Fl) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 802900 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 16.09.80

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 16.09.80

Patent- och registerstyrelsen {A]} Tul|ut julkiseksl _ Bljvjt offentlig 19.03.81 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - 29 ni 88

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad -7 ‘ (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 18.09· 79 USA(US) Ο766Ο5 Toteennäytetty-Styrkt (71)(72) AI Ien Starling Johnson, Jr., 1235 West Henderson Street, Salisbury, North Carolina, USA(US) (74) Oy Koister Ab (54) Puss imainen suodatin 1 aite, jossa on sisäinen iImanlevittäjä -Pasliknande fi1teranordning försedd med inre luftdiffusör Tämä keksintö koskee rakenteeltaan sellaista suodatinlai-tetta, jossa käytetään pitkänomaisia, pussimaisia putkisuodattimia kaasuvirtaukseen sisältyvän hienojakoisen raemateriaalin erottamiseksi. Tämäntyyppisessä suodatinlaitteessa on yleensä useita putkimaisia suodatinpusseja, jotka on sijoitettu suodatinkoteloon (pussikoteloon). Jokaisen suodatinpussin sisäpuolella on putkimainen tukirunko 1. häkki, joka pitää suodatinpussin auki putken muotoisena. Hienoa raemateriaalia käsittävä kaasu ohjataan suodatinkoteloon ja se virtaa kaasua läpäisevien suodatinpussien läpi, jolloin raemateriaali erottuu pois kaasusta ja jää suodatinpussien ulkopintaan. Putkimaisten suodatinpussien poistopäähän suunnataan ajoittain puhdistusilmaa vastavirtauksena, niin että raemateriaali saadaan irtoamaan suodatinpusseista ja pussit tulevat puhtaiksi.

Eräänä tämäntyyppiseen suodatinlaitteeseen liittyvänä epäkohtana voidaan mainita, että irrotettaessa raemateriaalia 2 75097 suodatinpusseista puhdistustoiminto ei ole kovin tehokas. Kun suodatinpussit ovat olleet jonkin aikaa käytössä, niihin jää tällöin pysyvästi yhä enemmän ja enemmän raemateriaalia. Tämä lisää luonnollisesti paineen alenemista suodatuslaitteessa ja vähentää tuntuvasti sen tehoa. Joissakin suodatussovellutuksissa pussien puhdistamiseen käytettävä teho onkin niin pieni, että pussit joudutaan vaihtamaan hyvin usein.

Lisäksi, koska suodatinpusseihin tarttunut raemateriaali estää ilman virtaamista, suodatuslaite on suunniteltava niin, että siinä on melko paljon suodatinpusseja ja verrattain alhainen ilmavirtauksen ja suodatinpinnan välinen suhde, jotta suodatus-laite saadaan pysymään käyttökunnossa, kun raemateriaali tukkii suodatinpusseja jatkuvasti lisää.

Suodatinpusseihin tarttunut raemateriaali kuluttaa myös pusseja, jolloin niiden käyttöikä lyhenee. Suodatinpussi pysyy käyttökelpoisena yleensä enintään kaksi vuotta, mutta erittäin vaikeissa käyttöolosuhteissa, esim. silloin, kun raemateriaali on hyvin kuluttavaa laatua, suodatinpussit kuluvat loppuun jo muutamassa viikossa. Kun otetaan huomioon, että tavanomaisessa suodatuslaitteessa voi olla jopa useita satoja suodatinpusseja, jotka maksavat 50-100 dollaria kappale, nousevat suodatuslaitteis-ton käyttökustannukset melko korkeiksi kun suodatinpusseja joudutaan jatkuvasti vaihtamaan. Kuitenkin varsin monissa tapauksissa suodatuslaitteistoja on käytettävä valtiovallan laatimien, ilman laatua koskevien normien vuoksi, niin ettei poistakaasuihin | jää liikaa ao. raemateriaalia.

Ennen nyt käsiteltävää keksintöä suodatinpussien liiallisen kulumisen estämiseksi ei ole löydetty tyydyttävää ratkaisua. Sama koskee myös pussityyppisessä suodatuslaitteistossa käytettävien suodatinpussien puhdistamiseen käytettävissä olevaa liian pientä tehoa. Tosin on tehty useita yrityksiä puhdistustehon parantamiseksi, esimerkkeinä US-patentit 3 053 030 ja 3 874 857, mutta täysin tyydyttävään ratkaisuun ei ole kuitenkaan päästy.

On todettu, että suodatinpussin puhdistaminen saadaan tuntuvasti tehokkaammaksi, kun sen sisäpuolelle sijoitetaan pitkänomainen laite ilman hajottamiseksi ja jakamiseksi kauttaaltaan 3 75097 suodatinpussiin suunnattaessa puhdistusilmaa ajoittaisena vasta-virtauksena suodattimen ulostulopäähän.

Keksinnön mukaiselle suodatinlaitteelle on tunnusomaista, että pitkänomainen ontto laite yhdistää suodatinpussin suodatetun kaasun ulostuloon ja on sijoitettu olennaisesti samankeskisesti putkimaiseen häkkiin ja siinä on aukkoja sijoitettuna edullisesti kauttaaltaan koko laitteen ympäri päästä päähän, jolloin jaksottainen puhdistusilman vastavirtaus hajoitetaan ja jaetaan kauttaaltaan suodatinpussiin, niin että pussi puhdistuu tehokkaammin. Mitä tasaisemmin puhdistusilma jakautuu pussiin, sitä tehokkaammin pussi saadaan puhdistetuksi ja sitä vähäisempää on suodatinpussin taipuminen ja sen kuluminen, Keksinnön mukaisella ontolla ilman-jakoputkella pystytään siis tuntuvasti lisäämäään sekä suodatus-laitteen tehoa että suodatinpussien käyttöikää.

Koska keksinnön mukainen rei'itetty, ontto ilmanjakoputki hidastaa ilman virtaamista normaalin suodatustoiminnon aikana, voitaisiin luulla, että se heikentää suodatusta, koska paineen aleneminen suodattimessa muodostuu nyt suuremmaksi. On kuitenkin todettu, että lisääntynyt paineen aleneminen, joka johtuu suodatinpussissa olevasta ilmanjakoputkesta, pystytään eliminoimaan täysin lisääntyneen puhdistustehon muodossa. Suoritetut testit ovat nimittäin osoittaneet, että paineen alenemisen lisääntyessä tosin jonkin verran silloin, kun uudet suodatinpussit otetaan käyttöön, niiden puhdistamiseen liittyvä parantunut teho, joka johtuu keksinnön mukaisesta ilmanjakoputkesta voi vähentää tuntuvasti paineen alenemista sellaiseen vastaavaan rakenteeseen ver-rattuna, jossa ei ole onttoa ilmanjakoputkea. On myös todettu, että lisääntynyt puhdistusteho nostaa virtausmäärän suodattimen läpi noin 2-3-kertaiseksi tietyn paineen alenemisen ollessa kyseessä. Tämä merkitsee taas sitä, että tiettyyn käyttösovellutukseen tarvitaan nyt vähemmän suodatinpusseja. Suodatinpussikote-loita ei myöskään tarvitse enää ylimitoittaa, jotta voitaisiin ottaa huomioon tehon aleneminen ja lisääntynyt paineen lasku suodatinpussien tukkeutuessa normaalikäytössä. Näin ollen keksinnöllä saadaan tuntuvia säästöjä sekä suodatuslaitteiston val-: mistus- että myös sen huolto- ja käyttökustannuksissa.

4 75097

Keksinnön lisäpiirteenä ja -etuna voidaan vielä mainita suodatinpussien käyttöiän tuntuva piteneminen. Kun suodatinpusseja joudutaan niiden kulumisesta johtuen vaihtamaan hyvin usein -kuten aikaisemmissa rakenteissa on ollut välttämätöntä - laitteisto joutuu seisomaan melko kauan, mikä lisää luonnollisesti käyttökustannuksia. Koska puhdistusteho on keksinnön mukaisella ontolla ilmanjakoputkella saatu nyt aikaisempaan verrattuna paremmaksi, pystytään poistamaan myös ne hiukkaset, jotka jäisivät muuten suodatinpussin huokosiin ja aiheuttaisivat pussimateriaa-lin kulumista. Lisäksi ilmanjakoputki eristää suodatinpussin sisäpinnan suurinopeuksisesta suodatetun ilman virtauksesta, joka suuntautuu pois suodatinpussin ulostulopäästä. Muussa tapauksessa tämä virtaus suuntautuisi nimittäin pussin sisäpintaan ja lisäisi sen kulumista. Koska keksinnön mukainen ilmanjakoputki hajottaa ja jakaa puhdistusilmasysäyksen(-suihkun) kauttaaltaan suodatinpussiin, tämä ei pääse taipumaan liikaa, kuten siinä tapauksessa, jolloin ilmasuihku keskittyy vain johonkin kohtaan pussia. Myös tästä johtuen keksinnön mukainen ilmanjakoputki lisää suodatinpussin kestoikää.

Edellä on esitetty joitakin keksintöön liittyviä rakenne-piirteitä ja etuja. Niitä tulee kuitenkin esille vielä lisää oheisiin piirustuksiin viittaamalla esitettävän selostuksen yhteydessä.

Piirustuksissa kuvio 1 on poikkileikkaus suodatuslaitteistosta, jossa käytetään useita pussityyppisiä putkisuodattimia, kuvio 2 on sivukuva pussityyppisen suodatinyksikön eri komponenteista ja havainnollistaa suodatinpussia, sen tukihäkkiä sekä keksinnön mukaista, onttoa ilmanjakoputkea, kuvio 3 on perspektiivi (osia katkaistu) suodatinyksikön eri komponenteista osittain koottuina, kuvio 4 esittää sivukuvana ja osittain leikkauksena kokoonpantuja komponentteja, ja kuvio 5 on leikkaus kuvion 4 linjaa 5-5 pitkin.

Kuviossa 1 nähdään tavanomainen suodatuslaitteisto, jossa käytetään pitkänomaisia, pussimaisia putkisuodattimia. Suodatus- 5 75097 laitteeseen kuuluu suodatinkotelo 10 (siitä käytetään ammatti-termiä "pussikotelo"), jonka vaakaseinämä 11 jakaa alempaan suo-datuskammioon 12 ja ylempään suodatetun ilman kokoomatilaan 13. Suodatuskammioon 12 on järjestetty useita pitkänomaisia, onttoja, putkimaisia suodatinpusseja 14 suunnilleen pystysuoraan asentoon niin, että vaakaseinämä 11 tukee niiden yläpäitä. Suodatinpussien 14 yläpäät on yhdistetty suodatetun ilman kokoomatilaan 13 seinämässä 11 olevien reikien läpi.

Tuloputki 15 suuntaa hienojakoista raemateriaalia sisältävää kaasua suodatuskammioon 12, jossa se menee ao. suodatinpussien 14 ympäri ja virtaa sitten näiden kaasua läpäisevien suodatinpussien läpi, jolloin raemateriaali erottuu siitä ja jää pussien ulkopintaan. Kun suodatettu kaasu on mennyt suodatinpussien 14 onttoon sisäosaan, se siirtyy sitten ylöspäin pussien ulostulopäiden läpi edelleen suodatetun ilman kokoomatilaan 13, josta se virtaa poistoputkeen 16 ja sen kautta ulos.

Koska raemateriaali kerääntyy suodatinpussien 14 ulkopintaan, pussit on puhdistettava ja poistettava niissä olevat hiukkaset. Tämä tapahtuu suuntaamalla ajoittainen puhdistusilmavir-taus suodatinpussien läpi vastavirtauksena. Kuviossa 1 esitetyssä suodatuslaitteessa kompressorista 17 tuleva ilma suunnataan kokoomatilaan 13 avaamalla hetkeksi paineilmajohdossa 19 oleva venttiili 18. Samanaikaisesti venttiili 21 siirtyy ao. käyttölaitteen 22, esim. paineilma- tai hydraulisen männän avulla yhtenäisillä viivoilla esitetystä asennosta katkoviivoilla esitettyyn asentoon, jolloin poistokanavaan 16 johtava suodatetun ilman poistoaukko sulkeutuu. Paineilma suuntautuu siis vastakkaisessa suunnassa suodatinpussien 14 ulostulopäihin. Suodatinpusseista irronnut hiukkasmateriaali kerääntyy tällöin suodatinkotelon 10 alapäähän ja poistetaan ruuvikuljettimella.

Kuvion 1 esittämässä suodatuslaitteessa käytetyssä puhdistus järjestelmässä kaikki suodatetun ilman kokoomatilaan yhdistetyt putkimaiset suodatinpussit puhdistetaan samanaikaisesti pai-neilmasysäyksellä. Eräässä toisessa jo tunnetussa ja tämäntyyppisessä suodatuslaitteessa käytetyssä puhdistusjärjestelmässä pai-neilmajdhdot on yhdistetty jokaisen suodatinpussin poistopäähän, 6 75097 niin että pusseihin voidaan aina tarpeen mukaan suunnata tietty paineilmasuihku. Eräässä muussa jo tunnetussa puhdistusjärjestel-mässä käytetään taas pitkäaikaista ilman vastavirtausta suodatinpussien puhdistamiseen. Kuten tästä selostuksesta käy myöhemmin selville, keksintöä voidaan soveltaa kaikkiin näihin jo tunnettuihin puhdistusjärjestelmiin.

Kuviossa 2 nähdään suodatinyksikön eri osat. Kaikki pitkänomaiset, putkimaiset suodatinpussit 14 on valmistettu kaasua läpäisevästä materiaalista (kankaasta) ja ne vastaavat muodoltaan tavallaan sukkaa, koska niiden toinen pää on kiinni ja toinen auki. Suodatinyksikköön kuuluu myös pitkänomainen, putken muotoinen tukirunko 26, jota nimitetään yleensä häkiksi. Tukirunko 1. häkki 26 on avorakenteinen, niin että ilma pääsee virtaamaan sen läpi helposti, ja valmistettu tavallisesti paksusta vanungista. Tukirungon 26 yläpäässä on sen ulkopuolella kehälaippa 27, jonka avulla se kiinnitetään suodatinkotelon seinämään 11. Rungon 26 alapäässä on taas kansilevy 28. Tukirunko 26 sijoitetaan putkimaisen suodatinpussin sisään, jolloin se pitää pussin auki putken muotoisena ja estää sen painumisen kasaan suodatuksen aikana hiuk-kasmateriaalia sisältävän kaasun mennessä sen läpi sisäpuolella.

Keksinnön mukaan tavanomaiseen suodatinpussiin 14 ja tukirunkoon (häkkiin) 26 on yhdistetty ontto ilmanjakoputki 30, joka on kooltaan sellainen, että se pääsee liikkumaan pituussuunnassa ontossa häkissä 26. Ilmanjakoputken 30 yläpäähän suositetaan kiinnitettäväksi siitä ulospäin suuntautuva laippa 31, jonka avulla putki on helppo kiinnittää häkkiin 26. Putken 30 alapäähän suositetaan järjestettäväksi rengas 32 tai jokin muu vastaava osa, jolla se (30) saadaan pysymään häkin keskellä.

Ilmanjakoputken 30 halkaisija on mieluimmin mahdollisimman suuri, niin että putken poikkileikkauspinta saadaan myös mahdollisimman suureksi. Putken 30 ja tukihäkin 26 välissä on kuitenkin oltava riittävästi tilaa, niin että putki saadaan työnnetyksi paikalleen häkkiin ja lisäksi ettei se pääse koskettamaan siihen eikä myöskään suodatinpussiin 14. Ilmanjakoputken ulkohalkaisija on yleensä n. 2,5-5 cm pienempi kuin sitä ympäröivän häkin sisähalkai-sija.

7 75097

Ilmanjakoputki 30 voidaan valmistaa mistä tahansa sellaisesta materiaalista, joka kestää jatkuvaa käyttöä ao. suodatus-järjestelmään liittyvissä olosuhteissa. Esimerkiksi sellaisessa suodatusjärjestelmässä, jossa käsitellään hyvin kuumia poistokaasuja, jotka saattavat olla myös syövyttäviä, putkimateriaalina on syytä käyttää ruostumatonta terästä. Vähemmän vaativissa käyttö-olosuhteissa putki voi kuitenkin olla muutakin materiaalia.

Kuten kuvioista voidaan todeta, ilmanjakoputki on poikkileikkaukseltaan pyöreä, jolloin se sopii myös pyöreän häkin sisään. Ilmanjakoputki voi kuitenkin olla poikkileikkaukseltaan esim. soikea tai muunkinlainen. Pääasia on nimittäin, että se vastaa kulloinkin käytettävien häkkien poikkileikkausmuotoa.

Ilmanjakoputkessa 30 on reiät 33, jotka hajoittavat ja jakavat ilman kauttaaltaan suodatinpussiin, kun puhdistusilmaa suunnataan ajoittaisena vastavirtauksena suodattimen ulostulopäähän ja ilmanjakoputkeen. Kuvioissa esitetyssä rakenteessa reiät 33 on sijoitettu suunnilleen tasaisesti ilmanjakoputken koko pinnan osalle, ts. sekä sen pituus- että kehän suunnassa. Reikien 33 koko ja keskinäinen etäisyys valitaan tällöin mieluimmin siten, että ilmanjakoputken yhteenlaskettu reikäpinta-ala on n. 35 - n.

50 % koko putken pinta-alasta.

Keksinnön mukaan on todettu, että eräs tärkeimpiä syitä siihen, minkä vuoksi tavanomaisen suodatinpussin puhdistaminen jää riittämättömäksi, on puhdistusilman vastavirtasuihkun 1.-sysäyksen keskittyminen vain siihen kohtaan, jossa se tulee suodattimen sisälle, ts. suodattimen ulostulopäähän. Vastavirtauksen vaikutus onkin tähän asti käytetyissä rakenteissa tästä johtuen jo melkein olematon suodattimen toisessa päässä. Näin ollen suodattimen ulos-tulopää tulee vastavirtauksen avulla tavallaan liian puhtaaksi suodattimen toisen pään jäädessä taas melkein kokonaan puhdistamatta. Suodatinpussia ei ole siis sen koko pituudella voitu käyttää tehokkaasti suodattamiseen, jolloin kokonaissuodatusteho on luonnollisesti laskenut.

Keksinnön mukaisella ontolla revitetyllä ilmanjakoputkella 30 puhdistusilmäsuihku saadaan hajaantumaan ja jakautumaan nyt koko suodatinpussiin, mikä tehostaakin huomattavasti sen puh- 8 75097 distumista. Suoritetuissa testeissä on voitu todeta, että keksinnön mukaisen ilmanjakoputken avulla suodatinpussista pystytään aikaisempaan verrattuna poistamaan jopa 30 paino-% enemmän ao. rae-materiaalia. Lisäksi näin tehostuneen puhdistustoiminnon ansiosta se ilmamäärä, joka pääsee virtaamaan suodatinpussin läpi (paine alenee tällöin tietyn määrän), kasvaa suunnilleen kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Koska puhdistusilmasuihku keskittyi aikaisemmassa suoda-tinrakenteessa suodattimen ulostulopäähän, pussi joutui taipumaan liikaa tässä kohdassa. Keksinnön mukaisen ilmanjakoputken avulla puhdistusilma saadaan nyt jakautumaan tasaisemmin suodatinpussiin, jolloin pussi ei joudu taipumaan liikaa ja kestää siis kauemmin.

Toinen tekijä, joka on aikaisemmissa rakenteissa lisännyt pussin kulumista, on ilman suurinopeuksinen virtaus pussin sisäpinnoissa suodattimen ulostulopäässä. Kun ilma sitä vastoin virtaa suhteellisen hitaasti suodatinpussin läpi sen virtausnopeus on pussin sisällä ulostulopäässä huomattavasti suurempi, koska virtausalue on nyt poikkileikkaukseltaan pienempi kuin pussin kokonaispinta-ala. Tämä suhteellisen nopeavirtauksinen ilma ja siihen liittyvät raehiukkaset virtaavat yleensä suodatinpussin sisäpinnan läpi ja aiheuttavat lisäkulmista tässä kohdassa, mutta kun suodatinpussin sisään sijoitetaan keksinnön mukainen ilman jakoputki , se eristää suodatinpussin sisäpinnan tästä suuri-nopeuksisesta virtauksesta, mikä myös pidentää pussin käyttöikää.

Kuvioista 2-4 voidaan nähdä, että ilmanjakoputki 30 on ·* tässä keksinnön mukaisessa rakenteessa hieman lyhyempi kuin tu- kihäkki 26, ja että putken 30 alapää on auki. On nimittäin todettu, että keksinnöllä aikaansaatava parannus on mahdollista myös siinä tapauksessa, kun ilmanjakoputki 30 on tuntuvasti tukihäkkiä lyhyempi, vaikka ne voivat olla kyllä samanpituisiakin. Ilmanjakoputken 30 pituuden tulisi kuitenkin olla yleensä ainakin puolet tukihäkin 26 pituudesta, mieluimmin 2/3-3/4. Vaikka ilman-jakoputki olisikin em. suositettavaa pituutta lyhyempi, päästään keksinnön mukaisella rakenteella kuitenkin vielä hyvin tyydyttäviin tuloksiin aikaisemmin käytettyyn rakenteeseen verrattuna, jossa ei ole lainkaan ilmanjakoputkea.

75097 9

Seuraavat testitulokset havainnollistavat keksinnön mukaisia ilmanjakoputkia käyttämällä saatua, aikaisempaan verrattuna tuntuvasti parempaa puhdistustehoa.

Esimerkki

Vertailevissa virtaustesteissä käytettiin ao. laboratorion suodatinkoestuslaitetta, jossa oli kaksi vyöhykettä. Kummassakin vyöhykkeessä oli 12 rakenteeltaan samanlaista pussityyppistä suodatinta. Vyöhykkeen 1 suodattimet olivat tavanomaista rakennetta ja käsittivät vain suodatinpussit ja niiden tukirungot 1. häkit, kun taas vyöhykkeen 2 suodattimissa oli keksinnön mukaiset rei'ite-tyt ilmanjakoputket. Testeissä käytettiin erilaisia virtausnopeuksia, jolloin ilman ja suodatinkankaan väliseksi (A/C) saatiin 6, 8 ja 12 kuutiojalkaa minuutissa suodattimen suhteeksi pinta-alan neliöjalkaa kohden. Hiukkasmateriaalin muuttumattoman syöt-tömääränä oli 6 unssia (n. 170 g) minuutissa, mikä em. A/C-suh-teen ollessa 6 on 1,5 graania (1 graani = 0,0648 g) kuutiojalkaa kohden. Taulukosta I nähdään kummankin vyöhykkeen käsittelemät ilmamäärät (A/C-suhde oli siis 6) uusia suodatinpusseja käytettäessä sekä lisäksi ilmavirtaus prosentteina.

Taulukko I

Suhteelliset ilmanvirtausnopeudet uusien suodatinpussien läpi Vyöhyke 1 (aikaisempi rakenne) Vyöhyke 2 (keksinnön rakenne)

Ilmavirtaus Ilmavirtaus

Aika (CFM = kuutiojalkaa minuutissa) (%) (CFM) (%) 0 1125 64,1 629 35,9 - 1 1042 59,5 708 40,5 : 2 1010 58,6 715 41,4 3 916 56,5 739 43,5 4 926 54,5 774 45,5 6 890 53,1 785 46,8 7 862 51,5 813 48,5 8 862 51,5 813 48,5

Taulukosta voidaan siis todeta, että käynnistysvaiheessa, jolloin suodatinpussit olivat uusia, tavanomaiset suodattimet 10 75097 (vyöhyke 1) käsittelivät 64,1 % ilmavirtauksesta ja keksinnön mukaisella ilmanjakoputkella varustetut suodattimet (vyöhyke 2) vastaavasti vain 35,9 %. Ero johtuu siitä, että suodattimessa oleva ilmanjakoputki esti ilman virtaamista. Kuitenkin kahdeksan minuutin käytön jälkeen kummankin vyöhykkeen käsittelemä ilmavirtaus oli jo melkein sama, ts. vyöhykkeessä 1 se oli 51,5 % ilmavirrasta ja vyöhykkeestä 2 vastaavasti 48,5 %.

Tämän jälkeen suodattimet puhdistettiin niiden läpi suunnatulla vastakkaisella puhdistusilmavirtauksella. Taulukossa II esitetäänkin kummankin vyöhykkeen käsittelemä ilmavirtaus suodattimien puhdistuksen jälkeen.

Taulukko II

Suhteelliset ilmanvirtausnopeudet suodatinpussien läpi yhden puh-distuskäsittelyn jälkeen

Vyöhyke 1 (aikaisempi rakenne) Vyöhyke 2 (keksinnön mukainen rak.)

Ilmavirtaus Ilmavirtaus

Aika (CFM = kuutiojalkaa) minuutissa) (%) (CFM) (%) 0 457 26,1 1293 73,9 1 472 27,0 1278 73,0 2 543 31,5 1182 68,5 3 553 32,1 1172 67,9 4 553 32,1 1172 67,9 5 598 35,2 1102 64,8 6 598 35,2 1102 64,8 7 646 38. 1054 62,0 8 646 38. 1054 62,0

Puhdistuksen jälkeen vyöhykkeen 1 suodattimet käsittelivät alussa vain 26,1 % ilmavirtauksesta ja vyöhykkeen 2 suodattimet vastaavasti 73,9 %. Tämä todistaa selvästi, että keksinnön mukaisilla ilmanjakoputkilla varustetut suodattimet puhdistuivat paljon tehokkaammin kuin vyöhykkeen 1 tavanomaiset suodattimet. Kahdeksan minuutin käytön jälkeen vyöhykkeen 2 suodattimet olivat tuntuvasti puhtaampia kuin vyöhykkeen 1 suodattimet ja käsittelivät n 75097 62 % ilmavirtauksesta, kun sensijaan vyöhykkeen 1 käsittelymäärä oli vain 38 %.

Samanlaisiin tuloksiin päästiin em. A/C-suhteiden ollessa 8 ja 12.

Piirustuksissa ja tässä selostuksessa on käsitelty erästä keksinnön mukaista suositettavaa rakennetta ja vaikka tällöin on käytetty tiettyjä termejä, se on tapahtunut vain asian havainnollistamiseksi eikä mitenkään rajoittavassa mielessä.

Claims (4)

12 75097

1. Suodatinlaite, jossa on putkimainen suodatinpussi (14), jonka avoin pää on yhdistetty suodatetun kaasun ulostuloaukkoon (16), ja putkimainen häkki (26) , joka on sijoitettu suodatinpussin (14) sisäpuolelle ja joka tukee sitä, ja jolloin hienojakoista raemateriaalia sisältävä kaasu suunnataan suodatinpussin ulkopuolta vasten läpimenoa varten, niin että se suodattaa kaasun ja pidättää raemateriaalin pussin ulkopuolelle, ja pitkänomainen, ontto laite (30) , jossa on aukkoja (33) ja joka ulottuu putkimaisen häkin (26) sisälle, jolloin suodatinpussin (14) puhdistamiseksi syötetään puhdistusilmaa jaksottaisena vastavirtauksena pussin avonaisen pään kautta, tunnettu siitä, että pitkänomainen ontto laite (30) yhdistää suodatinpussin (14) suodatetun kaasun ulostuloon (16) ja on sijoitettu olennaisesti samankeskisesti putkimaiseen häkkiin (26) ja siinä on aukkoja (33) sjoitettuna edullisesti kauttaaltaan koko laitteen ympäri päästä päähän, jolloin jaksottainen puhdistusilman vastavirtaus hajoitetaan ja jaetaan kauttaaltaan suodatinpussiin (14), niin että pussi puhdistuu tehokkaammin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatinlaite, tunnettu siitä, että pitkänomaisen, onton laitteen (30) kokonaispituus on ainakin noin puolet sitä ympäröivän putkimaisen häkin (26) kokonaispituudesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatinlaite, tunnettu siitä, että pitkänomaisessa, ontossa laitteessa (30) on avonaiset, vastakkaiset päät ja että se on sijoitettu sitä ympäröivään putkimaiseen häkkiin (26) käytännöllisesti katsoen niin, ettei se kosketa häkkiä eikä suodatinpussia.

4. Jonkin tai joidenkin patenttivaatimuksien 1-3 mukainen suodatinlaite varustettuna suodatuskammiolla (12), jossa on useita putkimaisia suodatinpusseja (14), joissa jokaisessa on sisäpuolella putkimainen häkki (26) , tunnettu siitä, että pitkänomainen, ontto laite (30), jonka koko pituudella on reikiä, on sijoitettu jokaiseen putkimaiseen häkkiin.