FI74938C - Styrsystem foer transportoer i en hanteringsanlaeggning foer glasskivor. - Google Patents

Description

74938 1 Kuljettimen ohjausjärjestelmä lasilevyjen käsittely-laitteistoa varten

Styrsyetem för transportör i en hanterings-anläggning för glasskivor 5

Esillä oleva keksintö liittyy yleisesti kuljettimien ohjauslaitteisiin asennonohjauskäyttöjä varten ja täsmällisemmin lasilevyjen käsittelyjär-10 jestelmiesä käytettyihin kuljettimien säätönopeuskäyttöjen ohjauslaitteisiin.

Eräät tunnetut lasilevyjen käsittelyjärjestelmät, kuten esimerkiksi US-patenteissa 3.778.244, 4.202.681, 4.204.854 ja 4.282.026 esitetyt järjes-15 telmät, sisältävät taivutuslaitteiston, jossa on kuumennuskammloon rul-lakuljettimen yläpuolelle sijoitettu pidin, joka vastaanottaa kuumennetun lasilevyn kuljettimelta taivutuksen valmistelemiseksi. Tämän tyyppisellä järjestelmällä voidaan saada korkealuokkaista lasia, jos kuljetusta jatketaan pitimen vastaanottaessa lasilevyä kuljettimelta, koska 20 lasilevy ei ole tällöin koskaan paikallaan rullien päällä siten, että rullat voisivat tämän seurauksena muodostaa jälkiä lasin alapintaan. Lasilevyn kuljetuksen jatkuminen pitimen vastaanottaessa lasilevyä aiheuttaa kuitenkin välttämättä liukumista lasilevyn yläpinnan ja pitimen alapinnan välillä. Pitimen, jonka kohdalla liukumista tapahtuu, pintamaterlaa-25 Iin täytyy kyetä kestämään liukuman vaikutus ja esiintyvä lämpö aiheuttamatta jälkiä lasilevyn yläpintaan sen ollessa pehmenneessä tilassa.

Kun pidin on vastaanottanut kuumennetun lasilevyn, pitimen alle siirretään muotti, joka vastaanottaa kuumennetun lasilevyn taivutusta varten. Tietyissä sovellutuksissa seuraavalla taivutetun lasilevyn nopealla 30 jäähdytyksellä aikaansaadaan lasilevyn karkaisu, joka lisää lasin lujuutta ja murtumiskestävyyttä.

Varsin usein samanaikaisesti taivutetaan oikean- ja vasemmanpuoleisten symmetristen lasilevyjen muodostama pari, kuten esimerkiksi ajoneuvojen 35 oikean- ja vasemmanpuoleisia ikkunoita valmistettaessa. Lasilevyparia edellä esitetyn tyyppisessä järjestelmässä taivutettaessa levyjä kuljetetaan tavallisesti peräkkäin toisen ollessa etumaisena ja toisen takim- 2 74938 1 maisena, kun levyjä lämmitetään huoneenlämpötilasta taivutusta varten riittävän korkeaan lämpötilaan. Kun lasilevyjä on kuljetettu tarpeeksi pitkälle niiden kuumentamiseksi vaadittuun lämpötilaan, levyjen välinen pitkittäinen etäisyys kuljetussuunnassa on saattanut muuttua alkuasen-5 toon verrattuna johtuen kuljetinrullien ja lasilevyjen välisestä liukumasta. Koska lasilevyt pitimeltä vastaanottavat muotit sijaitsevat kiinteästi toistensa suhteen, on tärkeää, että lasilevyt ovat muuttumattomalla etäisyydellä toisistaan ja samassa kohdassa pitimellä jokaisen jakson aikana, jotta molemmat levyt tulisivat taivutetuiksi haluttuun muotoon.

10 Lasilevyjen uudelleen asetus toistensa suhteen voidaan suorittaa pysäyttämällä toinen levy toisen kuljetuksen jatkuessa. Kuitenkin tällaisesta uudelleen asettelusta on seurauksena pysäytetyn levyn ja kuljettimen välistä liukumaa, joka voi naarmuttaa rullien kannattamia lasin alapintoja.

15 US-patenttijulkaisussa 4 364 766 on esitetty laitteisto, jossa on signaalia käsittelevät välineet, jotka ottavat vastaan lasin tunnistus-ja kuljetussignaalit. Kuljetussignaalit muodostetaan signaalin muodos-tusvälineillä, jolla on kytketty rullakuljettimeen. Kuljetussignaali havainnoi sitä matkaa, jonka lasilevyt ovat kulkeneet rullakuljetti-20 mella.

Yleisesti ottaen hakemuksemme mukainen keksintö kuuluu sellaiseen lait-teistoryhmään, joka käsittää lasilevyn kuljetussyteemin, jossa on pää-ohjauslaite ja jossa on pää- ja apukuljettimet erillisine kontrolloin-25 tilaitteineen ja paikkasignaalin tuottavat välineet kullekin kuljetti-melle. Kultakin säätölaitteelta tulevia signaaleja muokataan edelleen seurantaohjauslaitteilla, jotka tuottavat yhden ainoan säätösignaalin kuljettimien liikuttamiseksi ohjelmoiduilla nopeuksilla.

30 Erityisesti keksintömme säätölaitteisto käsittää ensimmäiset signaalin tuottavat välineet ja toiset signaalin tuottavat välineet. Toiset signaalin tuottavat välineet on kytketty apukuljettimeen ja ne tuottavat toisen kuljetussignaalin vastaten sitä matkaa, jonka ne ovat kulkeneet kuljetusväylällä apukuljettlmella. Säätölaitteisto käsittää erityisesti 35 pääohjauslaltteen ja apuohjauslaitteen. Pääohjauslaite tuottaa yhteisen signaalin ja apuohjauslaite käsittelee yhteistä signaalia, kuten myös 3 74938 Ί ensimmäistä ja toista kuljetussignaalia ainakin yhden säätösignaalin tuottamiseksi apukuljettimen säätönopeuskäytölle.

Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on saada aikaan ohjauslaite 5 säätönopeuskäyttöä varten, joka käyttää apukuljetintä, joka sijaitsee pääkuljettimen läheisyydessä lasilevyjen taivutusjärjestelmässä siten, että lasilevyn liukuminen pienenee sitä apukuljettimen ja pääkuljettimen välillä siirettäessä muiden lasilevyjen kuljetuksen jatkuessa pääkuljet-time11a.

10

Esillä olevan keksinnön toisena tarkoituksena on saada aikaan ohjauslaite säätönopeuskäyttöä varten, joka käyttää apukuljetinta, joka sijaitsee pääkuljettimen läheisyydessä lasilevyjen taivutusjärjestelmässä siten, että etumaista ja takimmaista lasilevyä voidaan tarvittaessa asetella 15 uudelleen toistensa suhteen ilman levyjen ja kuljettimien välistä liukumaa.

Esillä olevan keksinnön vielä eräänä tarkoituksena on saada aikaan ohjauslaite säätönopeuskäyttöä varten, joka käyttää apukuljetinta, joka sijait-20 see pääkuljettimen läheisyydessä lasilevyjen taivutusjärjestelmässä siten, että apukuljetinta käytetään ohjatusti oleellisesti yhtäsuurella nopeudella kuin pääkuljetinta lasilevyjä pääkuljettimen ja apukuljettimen välillä siirrettäessä lasin naarmuuntumisen estämiseksi.

25 Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista, että on toiset signaalin tuottavat elimet, jotka on kytketty apukuljetti-meen kehittämään toisen kuljetussignaalin, joka vastaa etäisyyttä, jonka 30 lasilevyjä kuljetetaan apukuljettimen kuljetustietä pitkin, ja apuohjauslaitteen pääohjauslaitteesta tulevan käskysignaalin ja ensimmäisistä ja toisista signaalin tuottavista elimistä tulevan ensimmäisen ja toisen kuljetussignaalin käsittelemiseksi muodostamaan ainakin yhden 35 ohjaussignaalin säätönopeuskäytölle lasilevyn kuljetuksen ohjaamiseksi apukuljettime11a pääkuljettimella suoritettavasta lasilevyn kuljetuksesta riippumattomasti.

* 74938 1 Lasilevyjen taivutusjärjestelmä sisältää vaakasuoran pääkuljettimen ja apukuljettimen lasilevyjen kuljettamiseksi. Pääkuljetinta käytetään käyt-tökoneistolla kuljettimen kannattamien kuumien lasilevyjen kuljettamiseksi. Järjestelmän taivutuslaitteisto vastaanottaa kuumennetut lasilevyt 5 taivutuksen suorittamiseksi. Apukuljetinta käyttää erillinen järjestelmän käyttöyksikkö liikkeen ja sillä olevien lasilevyjen kuljetuksen ohjaamiseksi pääkuljettimella tapahtuvasta lasilevyjen kuljetuksesta riippumattomasti.

10 Käyttöyksikkö sisältää säätönopeuskäytön apukuljettimen käyttämiseksi pää-kuljettimesta riippumattomasti lasilevyjen kuljetuksen ohjausta varten. Ohjauslaite ohjaa asennonohjauskäyttöä ohjatun kuljetuksen aikaansaamiseksi pienentämään lasilevyn liukumista.

15 Ohjauslaite ohjaa säätönopeuskäyttöä apukuljettimen kuljetusnopeuden suurentamiseksi tai pienentämiseksi muuttamaan tarvittaessa lasilevyjen asemaa. Kun asennonohjauskäytön sisältävää järjestelmää käytetään kahden lasilevyn samanaikaiseen taivutukseen, säätönopeuskäytön nopeutta muutetaan kaksi kertaa peräkkäin ensin lasilevyjen sijainnin asettelemiseksi tois-20 tensa suhteen ja tämän jälkeen kuljetusnopeuden pienentämiseksi taivutus-laitteen lähellä pienentämään liukumaa, jota esiintyy lasilevyjä apukul-jettimelta vastaanotettaessa.

Ohjauslaite ohjaa säätönopeuskäyttöä myös siten, että se käyttää apukul-25 jetinta samalla nopeudella, jolla pääkuljetinta käytetään, kun lasilevyjen siirto pää- ja apukuljettimen välillä tapahtuu, ja edullisimmin kaikkina muina aikoina, jolloin lasilevyjä ei olla poistamassa tai uudelleen asettelemassa.

30 Säätönopeuskäytön parhaana pidettyyn rakenteeseen sisältyy ensimmäinen jatkuva käyttösilmukka, joka käyttää apukuljettimen rullia ja käyttöko-neistoon sisältyy toinen jatkuva käyttösilmukka pääkuljettimen rullien käyttämiseksi. Edullisimmin laitteessa on kaksi ensimmäistä jatkuvaa käyt-tösilmukkaa ja kaksi toista jatkuvaa käyttösilmukkaa, jotka käyttävät 35 asianomaisia rullia, ja jolloin kuhunkin käyttosilmukkaan liittyy vaakasuora kannatinpinta, joka kannattaa liukuvasti käyttösilmukkaa ja siihen liittyviä rullia niiden kitkan avulla tapahtuvaa käyttöä varten. Molemmat 5 74938 Ί käyttösilmukkaparit muodostuvat edullisimmin ketjuista ja asennonohjaus-käytön silmukat ovat edullisimmin rullaketjuja, joita käytetään sähkömoottorilla esillä olevan keksinnön ohjauslaitteen ohjaamana.

5 Lasilevyjen taivutusjärjestelmään sisältyy uuni, jossa on kuumennuskam-mio, jonka kautta lasilevyt kuljetetaan kuumennettavaksi taivutuksen valmistelemiseksi. Parhaana pidetyn järjestelmän talvutuslaitteeseen sisältyy pidin, joka on sijoitettu lämmityskammioon apukuljettimen yläpuolelle vastaanottamaan tältä kuumennetut lasilevyt, ja lisäksi taivutusmuotti 10 tai taivutusmuottipari, joka vastaanottaa lasilevyt pitimeltä taivutusta varten.

Ohjausjärjestelmä valvoo ja ohjaa kuljetetun lasilevyn käsittelyä lasilevyjen taivutusjärjestelmässä, joka toimii suhteellisen suurella tuotanto-15 nopeudella. Ohjausjärjestelmä varmistaa, että lasilevyjen taivutusjärjestelmä taivuttaa lasilevyjä tai taivutusjärjestelmää vaurioittamatta.

Ohjausjärjestelmään sisältyy edullisimmin kuljetustien varrella olevat tuntoelimet lasikappaleiden havaitsemiseksi niitä pääkuljettimella kul-20 jetettaessa. Tuntoelimet antavat lasinhavaitsemissignaalin kunkin lasi-kappaleen havaitessaan. Pääkuljettimeen on kytketty ensimmäinen generoin-tielin, joka kehittää ensimmäisen kuljetussignaalin, joka vastaa etäisyyttä, jonka lasilevyjä kuljetetaan kuljetustietä pitkin. Keskusohjauslaite käsittelee kutakin lasilevyä vastaavia lasinhavaitsemis- ja kuljetussig-25 naaleja käskysignaalin muodostamiseksi.

Keksinnön edellä mainittujen ja muiden päämäärien toteuttamiseksi käytetään asennonohjauslaitetta, joka ohjaa säätönopeuskäyttöä. Asennonohjaus-laite sisältää ensimmäisen generointielimen ja toisen generointielimen, 30 j oka on kytketty apukuljettimeen kehittämään toisen kuljetussignaalin, joka vastaa etäisyyttä, jonka lasilevyä kuljetetaan apukuljettimen kuljetustietä pitkin. Apuohjauslaite käsittelee käskysignaalia ja ensimmäistä ja toista kuljetussignaalia ainakin yhden ohjaussignaalin muodostamiseksi, joka ohjaa lasilevyjen kuljetusta apukuljettimella pääkuljettimel-35 ia tapahtuvasta lasilevyjen kuljetuksesta riippumattomasti.

6 74938 1 Tuntoelimen parhaana pidettyyn suoritusmuotoon sisältyy lasin kulkutien toisella puolella oleva lähde, joka lähettää säteilyenergiaa poikittain lasilevyjen kuljetustiehen nähden, ja vastaanotin, joka sijaitsee lasin kulkutien vastakkaisella puolella lähetetyn säteilyenergian vastaanotta-5 miseksi.

Edullisimmin asennonohjauslaite kehittää ohjaussignaalin säätönopeuskäy-tölle siten, että se voi tarvittaessa asetella lasikappalejoukon yhden kappaleen aseman lasikappalejoukon toisen kappaleen suhteen.

10

Tuntoelin sijaitsee edullisimmin määrätyssä kohdassa kuumennuskammion pituussuuntaisen ulottuvuuden varrella kuljetussuunnassa eteenpäin asen-nonohjausasemasta lasikappaleiden havaitsemiseksi lasikappaleita kuljetettaessa. Pääohjauslaite reagoi tuntoelimen lasinhavaltsemissignaaliin 15 muodostaen käskyslgnaalin apuohjauslaitteelle, joka edullisimmin muodostuu aputietokoneesta, joka vuorostaan antaa digitaalisen ohjaussignaalin, joka muunnetaan analogiasignaaliksi ja tuodaan säätönopeuskäytölle niin, että lasilevyt tulevat poimituiksi taivutusasemalla lasilevyjä tai taivu-tuslaitetta vahingoittamatta.

20 Pääohjauslaitteen on edullisimmin ohjelmoitava tietokone, joka kykenee vastaanottamaan erilaisia asetusarvoja siihen kytketyltä käyttäjän val-vontapöytäyksiköltä lasilevyjen taivutusjärjestelmän eri fysikaalisia parametrejä vastaavasti.

25 Tämän tyyppisen ohjausjärjestelmän käyttämisellä saavutetaan useita etuja. Ensiksikin uuniympäristössä olevien laitteiden ja ohjausinstrumentoinnin määrä saadaan pidettyä pienimpänä mahdollisena ohjausjärjestelmän useimpien ohjauslaitteiden, käyttäjän valvontapöytä ja erilaiset muut 30 ohjauspiirit mukaanluettuina, voidessa sijaita etäällä uuniympäristöstä, esimerkiksi valvomossa. Toiseksi ohjausjärjestelmä mahdollistaa tässä sovellutuksessa suuren joustavuuden, valosähköisen tuntoelinparin sijaintia voidaan muuttaa kuljettimen pituussuuntaisen ulottuvuuden varrella ja ohjausjärjestelmän käyttämiä asetusarvoja voidaan muuttaa ilman, että 35 laitteistoa tarvitsisi muuttaa.

74938 1 Edellä esitetyt ja muut esillä olevan keksinnön päämäärät, ominaisuudet ja edut Ilmenevät helposti seuraavasta keksinnön parhaan suoritusmuodon yksityiskohtaisesta selityksestä tarkasteltuna oheisten piirustusten yhteydessä.

5

Kuvio 1 on kaaviollinen sivukuvanto lasilevyjen taivutusjärjestelmästä, johon sisältyy päärullakuljetin ja apurullakuljetin, kuvio 2 on kuvion 1 suurennettu osa, joka esittää selvemmin asennonohjaus-10 käytön, kuvio 3 on kaaviollinen päällyskuvanto ohjausjärjestelmästä lasilevyjen taivutusjärjestelmän yhteydessä, 15 kuvio 4 on kaaviollinen esitys esillä olevan keksinnön ohjauslaitteen sisältävästä ohjausjärjestelmästä, kuvio 5 esittää ohjausohjelmaa, jota esillä olevan keksinnön ohjauslaite seuraa, 20 kuvio 6 on kuvaaja, joka esittää lasilevyn nopeutta ajan funktiona havainnollistaen ohjauslaitteen ohjaaman apukuljettimen kolmea toimintamuotoa, kuvio 7 esittää osaa kuvion 5 ohjausohjelmasta.

25

Piirustuksen kuviossa 1 lasilevyjen taivutusjärjestelmään, joka on osoitettu yleisesti viitenumerolla 10, sisältyy kaaviollisesti esitetty uuni 12, jossa on kuumennuskammio 14, jonka sisällä lasilevyt kuumennetaan ja taivutetaan. Vaakasuuntainen rullakuljetinjärjestelmä sisältää päärulla-30 kuljettimen 16 ja apurullakuljettimen 17. Molemmissa kuljettimissa 16 ja 17 on rullat 18, Jotka kannattavat lasilevyjä kuumennuskammion 14 läpi kuljettamisen aikana ja jotka ovat muodoltaan pitkänomaisia ulottuen vaakatasossa poikittain kuljetussuuntaan nähden keskenään yhdensuuntaisina. Jokaisella kuljetinrullalla 18 on keskeinen pyörintäakseli. Järjestelmän 35 käyttökoneisto 20 pyörittää pääkuljettimen 16 rullia niiden pyörintäak-selien ympäri rullien kannattamien lasilevyjen kuljettamiseksi kuumennettavaksi uunin kuumennuskammiossa 14.

74938 1 Järjestelmän taivutuslaitteen 22 lähellä olevan apukuljettimen 17 rullia käyttää erillinen säätönopeuskäyttö 21 kuljettimen ja sillä kuljetetun lasilevyn liikkeen ohjaamiseksi pääkuljettimen 16 rullilla 18 suoritettavasta lasilevyn kuljetuksesta riippumattomasti. On myös selvää, että 5 monia esillä olevan keksinnön ajatuksista voidaan tarvittaessa soveltaa myös syöttöasemalla olevan apukuljettimen käytön ohjaukseen.

Lasilevyn G kuumentamisen jälkeen järjestelmän taivutuslaite 22 vastaanottaa kuuman lasilevyn sen taivuttamiseksi seuraavassa selitettävällä 10 tavalla.

Järjestelmän uuniin 12 sisältyy US-patenteissa 3.934.970, 3.947.242 ja 3.994.711 esitetyn tyyppinen kotelo, jossa ylöspäin avoin alakotelo 28 ja pystysuunnassa siirtyvä alaspäin avoin yläkotelo 30 yhdessä rajoitta- 15 vat kuumennuskannnion 14 yläkotelon ollessa suljetussa ala-asennossa. Ylä-kotelon 30 avoin yläasento mahdollistaa pääsyn kuumennuskammioon lasin poistamiseksi tarvittaessa sekä kuljetinjärjestelmän huoltoa varten. Eristetyt ala- ja yläslvuselnämät 32 ja 34 muodostavat suljetussa ala-asennossa uunin kummallekin puolelle sivuraot 36, joiden läpi kuljetinrullien 20 18 vastakkaiset päät ulkonevat rullien käyttämiseksi pyörivästi käyttö- koneistolla 20 ja säätönopeuskäytöllä 21 lasilevyjen kuljettamista varten.

Pääkuljettimen 16 käyttökoneisto 20 on edullisimmin kitkavetotyyppinen, 25 jollaisia on esitetty US-patenteissa 3.806.312, 3.934.970, 3.947.242, 3.994.711 ja 4.133.667. Käyttökoneiston jatkuvien käyttösilmukoiden 38 pari muodostuu kokoteräksesistä hihnoista tai hammasketjuista ja silmukat pyörittävät rullien päitä, jotka ulkonevat uunin kuumennuskammiosta niitä lähellä olevan sivuraon 36 kautta. Kumpikin käyttösilmukka 38 seu- 30 raa asianomaista ohjauspyöräparia 40 ja sisältää ylemmän käyttävän osuuden, jota kannattaa liukuvasti vaakasuora kannatinelin (ei esitetty), joka ulottuu kuljettimen pituudelle kuumennuskammion ulkopuolella lähellä olevan sivuraon 36 vieressä. Käyttävän osuuden sijoituksella kuumennuskammion ulkopuolelle saadaan alhaisempi käyttölämpötila ja siten huolto mahdolli-35 simman vähäiseksi sekä mahdollisuus käyttösilmukan toteuttamiseen ketjuna, jossa on hampailla varustettuja lenkkejä, jotka liittyvät tappien avulla toisiinsa. Tällaiset ketjutyyppiset käyttösilmukat mahdollistavat ohjaus- 9 74938 pyörien 40 varustamisen hampailla, joilla saadaan luotettava käyttävä suhde silmukoiden ja ohjauspyörien välille päinvastoin kuin kiertokiris-tyksen kehittämällä kitkalla kokoteräshihnojen tapauksessa ja jolloin ketjut lisäksi mahdollistavat paljon pienemmän ohjauspyörän halkaisijan 5 kuin mitä voidaan käyttää kokoteräshihnojen yhteydessä, mikä johtuu pienemmästä kaarevuussäteestä, johon ketjut voivat asettua.

Kummankin käyttösilmukan 38 oikeanpuoleista ohjauspyörää 40 käytetään myötäpäivään, kuten kuvion 1 nuolilla 42 on esitetty siten, että ne vetä-10 vat silmukan ylempää käyttävää osuutta oikealle pyörittäen siten myös va-sempaa ohjauspyörää 40 myötäpäivään. Pitkittäislukituslaitteet (ei esitetty) määräävät rullien 18 vastakkaisten päiden asennot kannatinelimen suhteen kuljetussuunnassa sallien samalla rullien pyörimisen. Kunkin rullan pää on sitä lähellä olevan käyttösilmukan 38 käyttävän osuuden kan-15 nattama ja kitkan avulla käyttämä lasilevyn kuljettamista varten.

Kuviossa 1 esitetty taivutuslaite 22 on US-patenteissa 4.202.681, 4.204.854, 4.222.763 ja 4.282.026 esitettyä tyyppiä, jossa pystysuunnassa liikkuvassa pitimessä 44 on alaspäin suuntautuva pinta 46, jolle on 20 jaettu pieniä aukkoja, jotka on kytketty alipaineimuyksikköön 48, joka imee alipaineen aukkoihin. Pidin 44 voidaan vuorotellen ja valinnaisesti nostaa tai laskea kuviossa 3 esitetyllä pitimennostoyksiköllä 45, joka on US-patentissa 4.282.026 esitetyn tyyppinen. Pitimen 44 laskeminen sen alle kuljetetun kuumennetun lasilevyn G läheisyyteen ja alipaineen imu 25 nostaa kuumennetun lasilevyn kiinni pitimen 44 alaspäin suuntautuvaan pintaan 46. Kun pidin 44 on nostettu ja muotinalusta 50 on tämän jälkeen siirretty nostetun pitimen alle, alipaineen imu lopetetaan niin, että nostettu lasilevy G putoaa alustalla olevaan muottiin taivutusta varten. Seuraava alustan 50 kuljetus pois uunin kuumennuskammiosta 14 toiseen 30 kahdesta karkaisuyksiköstä 51 ja 53 aikaansaa taivutetun lasilevyn karkaisun.

Kuvioissa 1 ja 2 säätönopeuskäyttöön 21 sisältyy ainakin yksi ja mieluimmin kaksi jatkuvaa käyttösilmukkaa 54 (joista yksinkertaisuuden vuoksi 35 vain toinen on esitetty kuviossa 3), jotka muodostuvat edullisimmin rul-laketjoista, jotka käyttävät taivutuslaitteen 22 lähellä olevan apukul-jettimen 17 rullia 18. Kuten edellä on selitetty, käyttökoneistoon 20 si- 10 74938 1 sältyy toinen jatkuva käyttösilmukka 38 pääkuljettimen 16 rullien 18 käyttämiseksi ennen taivutuslaitetta 22 ja sen jälkeen (yksinkertaisuuden vuoksi vain jäljempänä olevat pääkuljettimen 16 rullat 18 on esitetty kuviossa 3).

5 Pääkuljettimen 16 alkupäässä poikittaisakseli (ei esitetty) yhdistää ohjauspyörät 40. Käyttökoneisto 20 käyttää ohjauspyöriä 40 digitaalisella käyttömoottorilla, kuten tasavirtamoottorilla (ei esitetty).

10 Kuviossa 2 säätönopeuskäytön 21 kummallakin käyttösilmukalla 54 on osuus 56, joka suuntautuu alaspäin kuljettimelta sähkömoottorille, jona on mieluimmin tasavirtaservomoottori 58, jonka akselille 67 on asennettu käyt-töhammaspyörä 60, kuten kuviossa 3 on esitetty. Kummallakin käyttösilmukalla 54 on myös osuus 62, joka suuntautuu käyttöhammaspyörästä 60 vinos-15 ti ylöspäin ohjaushammaspyörään 64.

Käyttösilmukkaan 54 sisältyy käyttävä osuus, joka kulkee kannatinelintä 66 pitkin rullien käytön aikaansaamiseksi. Kannatinelimen 66 ohjaushammaspyörään 64 nähden vastakkaisessa päässä käyttösilmukka 54 yhtyy silmukan 20 osuuteen 56, joka suuntautuu alaspäin käyttöhammaspyörään 60. Sopiva poikittaisakseli yhdistää järjestelmän vastakkaisilla puolilla olevien käyt-töhammaspyörien 60 parin. Kumpaakin ensimmäistä käyttösilmukkaa 54 ympäröi lisäksi kaaviollisesti esitetty suoja 68.

25 Piirustuksen kuvioissa 3 ja 4 viitenumerolla 70 on osoitettu kokonaisuutena ohjausjärjestelmä lasilevyn aseman valvomiseksi ja lasinkäsittely-koneiston, kuten lasinsyöttölaitteen 71, säätönopeuskäytön 21, lasintai-vutuslaitteen 22, ja karkaisuyksiköiden 51 ja 55 ohjaamiseksi.

30 Lasilevypareja käsiteltäessä syöttölaitteeseen 71 sisältyy tavallisesti kaksi syöttöyksikköä 72, jotka kannattavat lasilevyparia G ja G' pääkuljettimen 16 yläpuolella ennen levyjen G ja G’ pudottamista pääkuljetti-melle 16. Kummassakin syöttöyksikössä 72 on kotelo 74, johon on asennettu kannatin (ei esitetty), joka voi siirtyä lasilevyjä G ja G’ kannatta-35 vasta ulostyönnetystä asemasta slsääntyönnettyyn asentoon lasilevyjen G ja G* laskemiseksi pääkuljettimelle 16. Kummankin kannattimen toimilaite “ 74938 1 (ei esitetty) toimii paineilmalla, joka tulee johtojen 76 kautta paineil-malähteestä 78, jota vuorostaan ohjaa ohjausjärjestelmä 70.

Pääkuljettimen 16 loppupäässä toiseen ohjauspyöristä 40 on kytketty ket-5 jupyörä 57, joka pyörii ohjauspyörän AO mukana. Toista ketjupyörää 61 käyttää ketju 65, joka on asetettu kulkemaan tämän ketjupyörän ja ketju-pyörän 57 yli. Toisen ketjupyörän 61 akselille on asennettu kaupallisesti saatava inkrementaalikooderi 80, joka havaitsee akselin ja siten ohjauspyörän AO kiertymisen. Inkrementaalikooderi 80 voi sietää uuniympäris-10 tön korkeita lämpötiloja. Puolijohdekomponentteja käyttävät kooderit eivät yleensä ole sopivia uuniympäristön korkeasta lämpötilasta johtuen.

Inkrementaalikooderi 80 antaa kuljetussignaalin akselin asentosignaali-na linjalle 82. Inkrementaalikooderi 80 antaa akselin asentosignaalin muo-15 dossa, jossa pulssi saadaan aina, kun tasavirtamoottorin akseli on pyörinyt tarpeeksi siirtääkseen lasilevyä esimerkiksi 0,01 tuumaa.

Inkrementaalikooderilta 80 tulevan akselin asentosignaalin vastaanottaa ohjausyksikön 86 esiohjelmoitu pääohjauslaite tai -tietokone 8A. Akselin 20 asentosignaalin vastaanottaa myös ohjausyksikön 86 apuohjauslaite tai -tietokone 88. Aputietokone 88 ja D/A-muunnin 90 sisältyvät ohjausyksikön 86 yhteen piirilevyyn 92.

Aputietokone 88, D/A-muunnin 90, ensimmäinen inkrementaalikooderi 80 ja 25 toinen inkrementaalikooderi 9A muodostavat yleisesti viitenumerolla 96 osoitetun asennonohjauslaitteen analogisen ohjaussignaalin syöttämiseksi servomoottorille 58. Inkrementaalikooderi 9A on asennettu servomoottorin 58 akselille 67. Inkrementaalikooderi 9A antaa toisen kuljetussignaalin akselin asentosignaalin muodossa linjalle 98. Tämä inkrementaalikooderi 30 antaa akselin asentosignaalin pulssin muodossa samalla tavoin kuin inkrementaalikooderi 80. Toisen akselin asentosignaalin vastaanottaa aputietokone 88.

Sekä pää- että aputietokone<8A ja 88 käyttävät akselin asentosignaaleja 35 keskeytyspyyntösignaaleina niiden RAM-muisteissa olevien eri ajoituslas-kureiden ohjaamiseksi alas- tai ylöspäin kyseisten kuljettimien 16 ja 17 liikkuessa. Kun paätietokone 8A saa kooderilta 80 pääkuljettimen 16 74938 1 etenemistä merkitsevän akselin asentosignaalin, ohjaustietokoneen eri ajoituslaskureita askelletaan tai ohjataan alaspäin, kuten on selitetty täydellisemmin edellä mainitussa patenttihakemuksessa "Control System for Monitoring and Controlling the Processing on Glass Sheets in a Glass 5 Processing Environment".

Ohjausjärjestelmään 70 sisältyy myös valosähköinen tuntoelinpari 100. Tuntoelinpariin 100 sisältyy energiaa säteilevä lähdeyksikkö 102, joka on kytketty sähköisesti teholähteeseen 104 sähkömagneettisen säteilyener-10 gian emittoimiseksi infrapunaenergian moduloitujen säteiden muodossa ja joka on asennettu irrotettavasti pääkuljettimen 16 toiselle puolelle asen-nusjärjestelyn 106 avulla. Tuntoelinpariin 100 sisältyy myös energiaa vastaanottava yksikkö 108, joka on sovitettu vastaanottamaan ja reagoimaan lähdeyksikön 102 säteilemän moduloidun infrapunaenergian määrättyyn kyn-15 nystasoon ja joka on asennettu irrotettavasti pääkuljettimen 16 vastakkaiselle puolelle asennusjärjestelyn 110 avulla. Jos vastaanottoyksikön 108 vastaanottama moduloitu infrapunaenergia on määrätyn tason alapuolella, vastaanotinyksikkö 108 antaa lasinhavaitsemissignaalin. Vastaanotin-yksikön 108 antama signaali demoduloidaan tämän jälkeen demodulaattoril-20 la 112 syötettäväksi päätietokoneelle 84 muodossa, jonka päätietokone voi tulkita. Vastaanotinyksikköön 108 sisältyy valotransistori, joka on sovitettu vastaanottamaan ja reagoimaan lähdeyksikön 102 lähettämään moduloituun infrapunaenergiaan. Lähdeyksikköön 102 sisältyy valodiodi, joka emittoi moduloitua infrapunaenergiaa, jonka vastaanotinyksikkö 108 25 vastaanottaa.

Moduloitua infrapunaenergiaa käyttävät valodiodit ja valotransistorit soveltuvat erityisen hyvin lasin havaitsemiseen lasinkäsittely-ympäristös-sä. Tällaiset valotransistorit eivät esimerkiksi ole herkkiä ulkoiselle 30 infrapunaenergialle. Tätä infrapunaenergiaa emittoivat aurinko, hehkulamput ja muut lämmönlähteet, kuten uuni 12.

Käyttäjän ja koneen välistä liitäntää eli ohjauspöytää, jona on teletype-yksikkö 114, käytetään erilaisen datan tai asetusarvojen syöttämiseksi 35 päätietokoneelle 84, ja ohjausjärjestelmä 70 ohjaa taivutusjärjestelmää 10 edellä mainitussa hakemuksessa "Control System for Monitoring and Controlling the Processing on Glass Sheets in a Glass Processing Environ- 13 74 9 38 1 ment" esitetyllä tavalla lukuunottamatta säätönopeuskäytön 21 ohjausta, jota ohjauslaite 96 ohjaa seuraavassa selitettävällä tavalla.

Säätönopeuskäyttö 21 ja käyttökoneisto 20 aikaansaavat kuljetuksen samal-5 la nopeudella, kun lasi siirretään rullilla 18, joita servomoottori 58 käyttää ohjauslaitteen ohjaamana, kuten seuraavassa on yksityiskohtaisesti selitetty. Säätönopeuskäyttöä 21 ohjataan sopivalla hetkellä pienentämään kuljetusnopeutta, kun taivutuslaite 22 vastaanottaa aluksi kunkin lasilevyn taivutuksen suorittamiseksi. Servomoottori 58 vähentää kuljetus-10 nopeutta ohjauslaitteen ohjaamana ryömintänopeudelle myöhemmin yksityiskohtaisemmin selitettävällä tavalla liukumisen pienentämiseksi ja sijoi-tustarkkuuden parantamiseksi pitimen pinnan 46 ja kunkin lasilevyn välillä, kun pidintä 44 siirretään alaspäin ja sen pinnalle aikaansaadaan paine-ero alipaineyksikön 48 avulla lasilevyn kiinnittämiseksi taivutus-15 ta varten. Tämän jälkeen pitimen 44 liike ylöspäin nostaa kunkin kuumennetun lasilevyn välimatkan päähän apukuljettimen 17 yläpuolelle siten, että alusta 50 voi siirtää kunkin muotin 52 pitimen 44 alle lasilevyjen vastaanottamiseksi taivutettavaksi painovoiman vaikutuksesta. Tätä kul-jetusnopeuden hidastamista voidaan käyttää, kun taivutettavia lasilevyjä 20 on yksi, kaksi tai mielivaltainen lukumäärä yhtä monella alustan 50 kannattamalla muotilla.

Kun taivutettavana on kaksi lasilevyä G, kuten usein on ajoneuvojen oikean ja vasemman puoleisten ikkunoiden tapauksessa ja kun etumainen la-25 silevy siirtyy säätönopeuskäytön 21 käyttämien kuljetinrullien 18 päälle, servomoottori 58 suurentaa tai pienentää asennonohjauslaitteen ohjaamana apukuljettimen 17 rullien 18 kuljetusnopeutta etumaisen lasilevyn asennon asettamiseksi uudelleen eteen- tai taaksepäin taaemman lasilevyn suhteen, joka on pääkuljettimen 16, jota käyttää käyttökoneisto 20 ennen 30 talvutuslaitetta 22, rullien 18 kannattama. Oikean asettelun aikaansaamisen jälkeen säätönopeuskäyttö 21 käyttää taivutuslaitteen 22 lähellä olevia kuljetinrullia 18 samalla nopeudella, jolla pääkuljettimen 16 rullia 18 käytetään niin, että säätönopeuskäytön 21 käyttämät rullat voivat vastaanottaa taaemman lasilevyn kuljetettavaksi yhdessä etumaisen levyn 35 kanssa pitimen 44 alle taivutusvalheen valmistelemiseksi, kuten edellä on selitetty.

74938 1 Kun taivutettavana on etumaisen ja takimmaisen lasilevyn muodostama pari, servomoottori 58 aikaansaa asennonohjauslaitteen ohjaamana säätönopeus-käytön 21 kaksivaiheisen toiminnan. Aluksi säätönopeuskäyttö 21 toimii täten käytettyjen rullien kannattaman ensimmäisen eli etumaisen lasilevyn 5 asennon asettamiseksi uudelleen toisen eli takimmaisen lasilevyn suhteen ennen taivutuslaitetta 22. Tämän jälkeen säätönopeuskäyttö 21 toimii sekä ensimmäisen eli etumaisen lasilevyn että toisen eli takimmaisen lasilevyn ollessa sen käyttämillä rullilla kuljetusnopeuden hidastamiseksi, kun taivutuslaitteen 22 pidin 44 aluksi vastaanottaa molemmat lasilevyt val-10 misteluna lasilevyjen nostolle kuljettimen yläpuolelle taivutusta varten.

Aputietokone 88 muodostuu edullisimmin tavanomaisesta mikrotietokonejärjestelmästä, johon sisältyy mikroprosessori, kello mikroprosessoria varten, lukukirjoitusmuisti (RAM), ohjelmoitava lukumuisti (PROM) tai säh-15 köisesti ohjelmoitava lukumuisti (EPROM), liitäntäpiiri esim. VIA ja asynkroninen sarjaliitäntäpiiri (ACIA) ja näihin liittyvät tieto-, osoite-ja ohjausväylät.

Päätietokone 84 voi kommunikoida aputietokoneen 88 kanssa erilaisia käs-20 kysignaaleja käyttäen tiedonsiirtolinjan välityksellä, jona on edullisimmin RS232 sarjamuotoinen linja 116. Linjaa 116 käytetään yksisuuntaisena porttina käskyjen lähettämiseksi aputietokoneelle 88, joka vuorostaan kehittää digitaalisen nopeudenohjaussignaalin, joka tämän jälkeen muunnetaan analogiseksi nopeudenohjaussignaaliksi D/A-muuntimellä 90.

25

Kuvioissa 5 ja 7 on esitetty lohkokaaviomuodossa ohjausohjelma aputietokoneen 88 ohjaamiseksi siten, että se voi kehittää halutut nopeudenohjaus-signaalit D/A-muuntImelie 90, joka vuorostaan muuntaa nämä signaalit ana-logiatasolle ennen niiden käyttöä servomoottorissa 98.

30

Yleisesti apukuljetinta 17 käytetään ohjatusti kolmessa eri toimintamuodossa. Ensimmäistä toimintamuotoa kutsutaan vaihelukitusmuodoksi ja se on lepotoimintamuoto, johon siirrytään muiden toimintojen tai toimintamuotojen puuttuessa tai päättyessä. Lepotolmintamuotoon voidaan myös siirtyä 35 suoraan päätietokoneen 84 käskyllä. Tässä toimintamuodossa aputietokone 88 säätää ohjauslaitteen 96 antamaa nopeudenohjaussignaalia inkrementaali- 15 74938 1 koodereiden 80 ja 94 pitämiseksi toisiinsa lukittuina ja siten pää- ja apukuljettimen 16 ja 17 nopeuksien pitämiseksi oleellisesti yhtäsuurina.

Toisena toimintamuotona on siirtymätoimintamuoto, johon ohjauslaite 96 5 siirtyy vastaanottaessaan siirtymäkäskyn päätietokoneelta 84. Siirtymä-käskyn seurauksena ohjauslaite 96 antaa servomoottorille 58 nopeudenoh-jaussignaalin, joka kiihdyttää tai hidastaa apukuljetinta 17 siirtymäkäskyn määräämän ajan niin, että tämän ajan jälkeen etumainen lasilevy, jota apukuljetin 17 kuljettaa, on siirtynyt kauemmaksi tai lähemmäksi pääkuljet-10 timella 16 olevaa pariaan.

Kolmatta toimintamuotoa, jossa ohjauslaite 96 ohjaa apukuljetinta 17, kutsutaan hidastustoimintamuodoksi. Hidastustoimintamuodon tarkoituksena on hidastaa apukuljetinta 17 lasilevyä apukuljettimelta 17 poistettaessa tai 15 otettaessa. Samoin kuin siirtymätoimintamuodossa, hidastustoimintamuodon ajoituksen ja käynnistyksen suorittaa päätietokone 84. Apukuljetin 17 hidastuu määrätylle alhaiselle nopeudelle, kuten kuviossa 6 on esitetty, lyhyeksi ajaksi ja palaa tämän jälkeen vaihelukitustoimintamuotoon. Tämän liikkeen määrää ROM-muistissa oleva taulukko, jota käytetään kuvion 5 20 ohjelman hidastustoimintamuodossa ja joka antaa määrätyn muutosmäärän kullekin kuljettimen kulkeman matkan pisteelle.

Palattakoon kuvioon 5, jossa lohko 120 edustaa yhden millisekunnin viivettä ennen kuvion 5 ohjelman pääosaan siirtymistä. Lohko 122 edustaa 25 aputietokoneen 88 päätietokoneelta 84 linjaa 116 pitkin vastaanottaman uuden käskyn havaitsemista ja tallentamista. Koska tahansa päätietokoneen 84 antaessa ohjausohjelman aikana uuden käskyn seurauksena on keskeytys ja keskeytyksen palveleminen. Lohko 122 edustaa siten tietyn käskyn havaitsemista keskeytyksen saapumisen jälkeen.

30

Lohko 124 edustaa määritystä, jossa määrätään minkä kolmesta mahdollisesta käskystä päätietokone 84 on lähettänyt niin, että aputietokone 88 voi määrätä onko sen siirryttävä hidastustoimintamuotoon, jota edustaa lohko 130, vaihelukitustoimintamuotoon, jota edustaa lohko 126 tai siirtymä-35 toimintamuotoon, jota edustaa lohko 132.

16 74938 1 Koodereilta 80 ja 94 tulevat sakara-aaltosignaalit vuorotellen inkremen-toivat tai dekrementoivat virherekisteriä 127 sen jälkeen, kun rekisterin 127 sisältö on määrätty tai alkuasetettu arvoon, joka edustaa sekä pää-että apukuljettimen 16 ja 17 haluttua nopeutta, joka on esitetty yhtenäi-5 sellä vaakasuoralla viivalla kuviossa 6. Puskurirekisteri 129 vastaanottaa virherekisterin 127 laskenta-arvon virherekisterin 127 saadessa asianomaisen ohjaussignaalin, jota esittää lohko 128. Puskurirekisterin 129 sisältämä laskenta-arvo syötetään D/A-muuntimelle 90. Aputietokoneen 88 VIA vastaanottaa sakara-aallot koodereilta 80 ja 94. Kun pää- ja apukul-10 Jettimen 16 ja 17 nopeuksien välillä ei ole eroa, virherekisteri 127 sisältää binääriluvun, joka vastaa pää- ja apukuljettimen 16 ja 17 nopeutta. Jos kooderista 80 tulee pulsseja suuremalla nopeudella kuin kooderis-ta 94, virherekisterin 127 laskenta-arvo asettuu ennaltamäärättya arvoaan suuremmaksi aikaansaaden D/A-muuntimen 90 antaman nopeudenohjaussignaalin 15 tilapäisen kasvamisen, kunnes virherekisterin 127 sisältämä laskenta-arvo palaa ennaltamäärättyyn arvoon.

Vaihtoehtoisesti jos virherekisterissä 127 oleva laskenta-arvo laskee asetetun laskenta-arvon alapuolelle, D/A-muuntimesta 90 lähtevän nopeuden-20 ohjaussignaalin arvo pienenee, kunnes kooderista 80 tuleva suurempi pulssien lukumäärä aikaansaa virherekisterin 127 laskenta-arvon palaamisen ennaltamäärättyyn arvoon.

Kuten edellä on mainittu, lohko 128 edustaa kuvion 5 ohjelman toimintaa, 25 jossa D/A-muuntimelle 90 puskurirekisteristä 129 syötetyt signaalit päivitetään virherekisterin 127 sisältämään haluttuun laskenta-arvoon.

Lohko 130 edustaa ohjausohjelman toimintaa, joka saa apukuljettimen 17 toimimaan kuviossa 7 esitetyllä hidastustoimintamuodon nopeusprofiililla. 30 Lohko 130 aikaansaa virherekisterin 127 sisältämän vanhan arvon tallentamisen rekisteriin 131 ja virherekisterin 127 sisältämän arvon asteittaisen alaslaskemisen, kunnes apukuljettimen 17 hidastuskäyrän miniminopeus-tilan osoittama miniminopeus saavutetaan. Lopuksi lohkossa tallennetut vanhat arvot palautetaan rekisteristä 131 virherekisteriin 127 aikaansaa-35 maan apukuljettimen 17 nopeuden palautuminen vaihelukitustoimintamuodon haluttuun nopeuteen.

17 74938 "I Lohkossa 132, jossa siirrytään siirtymätoimintamuotoon, määrätään aluksi tarkoittaako keskustietokoneelta 84 tuleva käsky positiivista vai negatiivista siirtymää. Jos käskynä on positiivinen siirtymä, virherekiste-rissä olevaa laskenta-arvoa kasvatetaan vakiomuutosnopeudella käskysig-5 naalista kehitetyn kiihdytysprofiilin ja sisäisen kellon määräämällä tavalla, kunnes puolet käskyn siirtymästä on saavutettu. Tässä kohdassa nopeudenohjaussignaali ohjaa apukulkettimen 17 etenemään maksiminopeudellaan. Kiihdytyskäyrän alapuolinen pinta-ala maksiminopeuteen asti edustaa puolta käsketystä siirtymästä. Tämän jälkeen hidastusprofiili pienentää 10 D/A- muuntimen 90 antamaa nopeudenohjaussignaalia asteittain samalla muutosnopeudella kuin millä nopeutta alussa nostettiin, kunnes vaihelukitus saavutetaan. Nopeussiirtymäkäyrän alapuolinen pinta-ala edustaa koko käskettyä siirtymää.

15 Samalla tavalla negatiivista siirtymää tarvittaessa nopeuskäyrä tai -profiili laskee vaihelukitusnopeudesta vakiohidastuvuudella ja tämän jälkeen nousee samalla muutosnopeudella kuin hidastuksessa. Myös negatiivista siirtymää tarvittaessa puolet siirtymästä saadaan hidastuksen aikana ja toinen puoli kiihdytyksen aikana. Tämän jälkeen palataan vaihe-20 lukitustoimintamuotoon ja ohjausohjelma toistetaan, mutta vasta 1 ms kuluttua ohjausohjelman aikaisemmasta aloituksesta, kuten on esitetty lohkolla 120.

Aputietokoneen 88 VIA aikaansaa keskeytyksen ja sen palvelemisen 1 ms 25 välein aputietokoneen 88 sisältämän ajastimen päivittämiseksi. Vastaavalla tavalla keskeytykset saadaan ja palvellaan kunkin kooderien 80 ja 94 kehittämistä pulsseista saapuessa sekä aputietokoneen 88 vastaanottaessa käskyn keskustietokoneelta 84.

30 Vaikka edellä on selitetty yksityiskohtaisesti keksinnön paras toteutus-muoto, tämän keksinnön alaa tuntevat voivat löytää erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ja suoritusmuotoja seuraavien patenttivaatimuksien määrittelemän keksinnön toteuttamiseksi.

35

Claims (4)

74938 18

1. Ohjausjärjestelmä (20), joka valvoo ja ohjaa lasilevyjen käsittelyä lasinkäsittelyjärjestelmässä, jossa lasilevyjä kuljetetaan pääkuljetti- 5 me11a (16) ja apukuljettimella (17), jota käytetään erillisellä säätö-nopeuskäytöllä (21) lasilevyjen kuljettamiseksi pääkuljettimen ja apu-kuljettimen välillä, johon ohjausjärjestelmään sisältyy pääohjauslaite (84) käskysignaalin antamiseksi ja asennonohjauslaite (96) säätönopeus-käytön ohjaamiseksi, joka asennonohjauslaite sisältää: ensimmäiset 10 signaalin tuottavat elimet (80), jotka on kytketty pääkuljettimeen kehittämään ensimmäisen kuljetussignaalin, joka vastaa etäisyyttä, jonka lasilevyjä kuljetetaan pääkuljettimen kuljetustietä pitkin, tunnettu siitä, että on 15 toiset signaalin tuottavat elimet (94), jotka on kytketty apukuljetti-meen kehittämään toisen kuljetussignaalin, joka vastaa etäisyyttä, jonka lasilevyjä kuljetetaan apukuljettimen kuljetustietä pitkin, ja apuohjauslaitteen (88) pääohjauslaitteesta tulevan käskysignaalin ja 20 ensimmäisistä ja toisista signaalin tuottavista elimistä tulevan ensimmäisen ja toisen kuljetussignaalin käsittelemiseksi muodostamaan ainakin yhden ohjaussignaalin säätönopeuskäytölle lasilevyn kuljetuksen ohjaamiseksi apukuljettimella pääkuljettimella suoritettavasta lasilevyn kuljetuksesta riippumattomasti. 25

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä (20), tunnet-t u siitä, että mainittu apuohjauslaite (88) käsittää aputietokoneen (88) pääohjauslaitteesta tulevan ohjaussignaalin käsittelemiseksi ja ensimmäisistä ja toisista signaalin tuottavista elimistä tulevan ensim- 30 maisen ja toisen kuljetussignaalin käsittelemiseksi ainakin yhden digitaalisen kontrolllsignaalin aikaansaamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ohjausjärjestelmä (20), tunnet-t u siitä, että se lisäksi käsittää muuntlmen (90), joka on kytketty 35 aputietokoneeseen digitaalisen kontrolllsignaalin muuntamiseksi analogiseksi kontrollisignaaliksi ja analogisen kontrolllsignaalin aikaansaamiseksi apukuljettimen säätönopeuskäytölle siinä olevan lasilevykuljetuk- 1S 74 93 8 1 sen kontrolloimiseksi riippumattomasti pääkuljettimella tapahtuvasta lasilevyn kuljetuksesta.

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen ohjausjärjestelmä, t u n -5 n e t t u siitä, että ainakin yksi mainituista ensimmäisestä ja toisesta signaalin tuottavista elimestä käsittää koodauselimen (80 tai 94), joka on kytkettynä säätönopeuskäytön käyttömoottorin ulostulovarteen ulostulovarren kulmasiirtymää edustavan signaalin aikaansaamiseksi. 10 15 25 30 35 74938 20