FI74856B - Tidssekventiellt televisionsoeverfoeringssystem, saerskilt foer en videoapparat. - Google Patents

Description

! 74856

AIKAVUOROTTAINEN TELEVISIOSIIRTOJÄRJESTELMÄ, ETENKIN VIDEONAUHUREITA VARTEN

Tallennettaessa väritelevisiosignaalia magneettinauhurilla on tunnettua (radio nentor elektronik 1973, s. 343-345) tal-5 lentää luminanssisignaali taajuusmoduloimalla kuvakantoaal- to ja värisignaalit värikantoaallolla, joka on kuvakanto-aallon ottaman taajuusspektrin alapuolella. Tätä tarkoitusta varten alennetaan kvadratuurimoduloidun värikantoaallon taajuus 4,43 MHz:sta arvoon, joka on suuruudeltaan 0,53 10 MHz, ja toistettaessa se palautetaan jälleen vastaavasti arvoon 4;43 MHz.

Tämän tyyppisessä tallennuksessa on se haitta, että äänityskan-toaallon epälineaarisuuksien johdosta tapahtuu ylikuulumista luminanssisignaalin ja värikantoaallon välillä. Jotta 15 värikantoaallon vaikutus luminanssisignaaliin pysyisi pie nenä, on värikantoaallon amplitudia alennettava huomattavasti kuvakantoaallon suhteen, minkä ansiosta häiriöväli värintoistossa pienenee.

On myös tunnettua (DE-patenttijulkaisu 20 56 684) supistaa 20 luminanssisignaali ja värisignaali ajallisesti, tallentaa ne juovajakson aikana ajallisesti peräkkäin ja laajentaa toistossa ajallisesti ja saattaa ne jälleen samanaikaisesti käytettäviksi. Värisignaali ottaa tällöin esim. noin 20% ja luminanssisignaali 80% juovanpiirtoajasta. Koska tässä 25 ratkaisussa luminanssisignaalia ja värisignaalia ei tal lenneta koskaan samanaikaisesti, vaan ajallisesti peräkkäin, vältetään varmuudella näiden signaalien välinen ylikuuluminen. Tämän lisäksi äänenkantimen ohjausaluetta voidaan käyttää täysin hyväksi molemmille signaaleille.

30 Nimellä "timeplex" tunnetussa tämän tyyppisessä tallennus- menetelmässä (Fernseh- und Kino-Technik 1983, Nr. 5, s. 187--196, etenkin sivu 193-194) siirretään vuorotellen juovassa juovantahdistuspulssin jälkeen ensin aikasupistettu väri-erosignaali (B-Y) ja tämän jälkeen aikasupistettu luminans- 2 74856 sisignaali Y ja seuraavassa juovassa ensin aikasupistettu värierosignaali (R-Y) ja aikasupistettu luminanssisignaali Y. Vastaanoton aikasupistus ja toiston aikalaajennus tapahtuvat tällöin tahdistettujen muistien avulla, joihin sig-5 naalit kirjataan ensimmäisellä tahdilla ja aikasupistetaan tai aikalaajennuksen mukaisesti tulostetaan jälleen toisella tahdilla.

Tällaisessa järjestelmässä laajennetaan siis toistossa kulloinkin yhdessä juovassa värierosignaali ja luminanssisig-10 naali jälleen ajallisesti juovanpiirtoajan pituuteen ja ne ovat siten käytettävissä samanaikaisesti kuvan toistossa.

Käytännössä on osoittautunut, että toistossa esiintyy lumi-nanssisignaalin ja värierosignaalin välillä ajallisia siirtoja, jotka aiheuttavat väärennöksiä värintoistossa. Molem-15 pien signaalien välinen siirto 1 jjs:llä merkitsee kuvaruu dussa, jonka kuvadiagonaali on 65 cm, jo suuruusluokaltaan 10 mm:n siirtoa, minkä johdosta pystysuorissa reunoissa voi esiintyä voimakkaita värisävyvirheitä ja niin kutsuttuja värinlikaantumisia.

20 Aikavuorottaisessa ajallisesti supistettujen signaalien siirrossa voi toistossa esiintyä myös muita virheitä, kuten vaihe-amplitudi ja/tai ryhmäkulkuaikaeroja molempien signaalien välillä.

On tosin mahdollista säätää kulloinkin toistokytkentä niin, 25 että molemmat toistoon tarvittavat signaalit, esim. lumi-nanssisignaali ja värierosignaali ovat oikeassa suhteessa toisiinsa, s.o. ne ovat etenkin ajallisesti yhtäpitäviä ja niillä on oikea amplitudesuhde. Toisella toistolaitteel-la tapahtuvassa toistossa tai myös päälleäänityksessä tal-30 lennusjärjestelmässä ei kuitenkaan tämä yhtäpitävyys ole enää taattu.

Keksinnön tehtävänä on kehittää edelleen esitetty aikavuo-rottainen järjestelmä niin, että toistossa vältetään molem- 3 74856 pien signaalien väliset mainitut poikkeamat, etenkin ajallisen aseman, amplitudin ja vaiheen suhteen.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä keksinnöllä. Edullisia keksinnön edelleenkehitysmuotoja 5 on esitetty alavaatimuksissa.

Keksintö perustuu seuraavaan ajatukseen. Molemmat samanlaiset signaalit molemmilla signaaliteillä ovat lähetyspuolel-la määritetyssä suhteessa toisiinsa nähden, etenkin ajallisen aseman ja amplitudin suhteen. Mieluummin molemmat mer-10 kintäsignaalit ovat identtisiä siten, että esim. määritettyi nä ajankohtina ensimmäinen signaali kulkee oman signaalitien-sä lisäksi toisen signaalin signaalitien läpi. Kaikki aika-supistuksessa, siirrossa ja aikalaajennuksessa esiintyvät virheet vaikuttavat tästä syystä myös merkintäsignaaleihin 15 siten, että näillä on toistensa suhteen esim. toistossa ajallinen siirto. Vastaanottopuolella vertaamalla merkintä-signaaleja voidaan siis muodostaa korjaussignaali, joka osoittaa siirrossa muodostuneet virheet. Tämän korjaussig-naalin avulla voidaan sitten eliminoida esiintyvät virheet 20 vaikuttamalla ensimmäiseen signaaliin tai toiseen signaaliin vastaanottopuolella.

Keksintöä voidaan käyttää erittäin edullisesti siirrettäessä tai tallennettaessa väritelevisiosignaali mainitun "time-plex"-tallennusmenetelmän mukaisesti. Tällöin lähdetään 25 seuraavista ajatuksista ja tiedoista:

Aikalaajennuksessa toistossa kaikki pulssit riippuvat juo-vantahdistuspulssin etuluiskasta. Koska luminanssisignaa-lin ja synkronisignaalin supistustekijä on sama, tasataan toleranssit ja aikasiirrot toistossa videonauhurissa auto-30 maattisesti. Värisignaali sitä vastoin kulkee tästä poik keavan signaalitien läpi. Korkeamman supistus- ja laajennus teki jän johdosta havaitaan ajalliset poikkeamat olennaisesti voimakkaammin kuin luminanssisignaalin tiellä.

Kun tallennuksen ja toiston välillä esiintyy aikavirhe, 4 74856 niin tämä esiintyy värisignaalille ja laajennustekijälle suurennettuna.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa järjestetään tietoisesti luminanssisignaalin ja värisignaalin tielle määritetyl-5 le juovan ajankohdalle merkintäpulssi. Kaikkinaiset lumi nanssisignaalin ja värisignaalin toistossa esiintyvät aikasiirrot vaikuttavat sitten myös näiden molempien merkin-täpulssien ajalliseen asemaan. Tulkitsemalla molempien mer-kintäpulssien ajallinen asema toistensa suhteen, s.o. tä-10 män ajallisen aseman poikkeama tallennuksessa ennalta mää rätystä pitoarvosta, niin siten voidaan saada asetussuure, joka esittää luminanssisignaalin ja värisignaalin välillä esiintyvän aikasiirron määrän. Tämän asetussuureen avulla voidaan siten siirtää toinen näistä signaaleista ajallises-15 ti niin, että merkintäpulssit ja siten pakostakin myös lu- minanssisignaali ja värisignaali ovat yhtäpitäviä kulloinkin juovassa niiden ajallisen aseman suhteen.

Merkintäpulssi11a voi olla erilaisia muotoja, koska sen on merkittävä olennaisesti vain juovan määrätty ajankohta. Mie-20 luummin on merkintäpulssi niin kutsuttu musta/valko-hyppy täyden ohjausalueen hyväksikäyttämiseksi. Merkintäpulssi voi muodostua myös useista peräkkäisistä yksittäispulsseis-ta. Toistossa tapahtuu sitten luminanssisignaalitien n:nen pulssin ja värisignaalitien n:nen pulssin välisen ajallisen 25 aseman vertailu. Merkintäpulssina voidaan käyttää myös jo signaalissa esiintyvää pulssia, esim. juovantahdistuspuls-sia. Tämä olisi liitettävä sitten värisignaaliin ylimääräi-sesti. Merkintäpulssina voidaan käyttää myös värisignaalin tiellä esiintyvää akromaattisen arvon pulssia, jolla on sa-30 moin määritetty asema juovajakson suhteen ja osoittaa amp litudilla akromaattisen arvon, s.o. (R-Y) = 0 ja (B-Y) = 0 ja tunnistaa kestollaan kulloinkin kyseessä olevan väriero-signaalin, s.o. B-Y tai R-Y.

On myös mahdollista kytkeä ensimmäisen signaalitien sig-35 naali, esim. luminanssisignaali Y värisignaalin C toiseen 5 74856 signaalitiehen, minkä jälkeen vastaanotinpuolella johdetaan molempien kanavien signaalierosta korjaussignaali.

Merkintäpulssien siirto tapahtuu mieluummin kenttäsammutus-aukossa tarkistusjuovien alueella, esim. juovissa 17 ja 18 5 sekä juovissa 330 ja 331. Sinänsä on riittävää, kun merkin-täpulssit siirretään molemmilla signaaliteillä vain yhdessä juovassa. Mieluummin merkintäpulssit siirretään molemmilla signaaliteillä kahdessa peräkkäisessä juovassa, koska "timeplex"-järjestelmän ominaisuudesta johtuen toistos-10 sa kulloinkin luminanssisignaali juovasta n-1 ja väriero- signaali juovasta n esiintyvät samanaikaisesti.

On riittävää, kun merkintäpulssit siirretään jaksottaan suuremmalla välillä, koska signaalien siirrossa on kysymys suhteellisen hitaista virheistä. Saatu korjauksen asetus-15 suure muuttuu toistossa käytännössä suhteellisen hitaasti.

Mieluummin merkintäpulssien siirto tapahtuu kulloinkin puo-likuvan alussa, niin että toistossa puolikuvasta tapahtuu luminanssisignaalin ja värisignaalin ajallisen poikkeaman mittaus, mahdollisesti asetussuureen muutos ja ajallisen 20 poikkeaman pienentäminen.

Asetussuure saa toistossa periaatteessa aikaan toisen tällaisen signaalin ajallisen siirron. Se voi ohjata esim. signaalin tiellä olevaa elektronisesti ohjattavaa viivästys johtoa.

25 Mieluummin käytetään asetussuuretta lukutahdin siirtämisek si aikalaajennusta varten toimivasta muistista, koska tämä lukutahti määrää sinä aikana laajennettujen signaalien ajallisen aseman. Joka tapauksessa aikalaajennusta varten tarvittavia muisteja voidaan siis käyttää ylimääräisen ohjauk-30 sen avulla toisen tällaisen signaalin ajallisen aseman muut tamiseksi.

Keksintöä selitetään piirustukseen viitaten "timeplex"-signaalin tallennusesimerkin avulla.

6 74856

Piirustuksessa: ·

Kuvio 1 esittää yksinkertaistettua tallennuksen ja toiston lohkokaaviokuvaa·,

Kuvio 2 esittää käyriä kuvion 1 mukaisen lohkokaaviokuvan 5 toimintatavan selittämiseksi;

Kuvio 3 esittää laajennettua lohkokaaviokuvaa tallennuspuo-Iestä, ja

Kuvio 4 esittää laajennettua lohkokaaviokuvaa toistopuo-lesta.

10 Kuviossa 1 syötetään luminanssisignaali Y pisteestä 1 sun-mainasteen 2 kautta aikakompressoriin 3, joka supistaa lu-minanssisignaalin (BAS-signaalin) tekijällä 0,8 siis 80 prosenttiin sen alkuperäisestä kestosta. Näin aikasupistettu luminanssisignaali syötetään vaihtokytkimeen 4. Värisignaa-15 li C, joka sisältää juovasta juovaan vuorotellen väriero-signaalit B-Y ja R-Y, syötetään pinteestä 5 summainasteen 6 kautta aikakompressoriin 7, joka supistaa värisignaalin tekijällä 0,2, s.o. 20 prosenttiin sen alkuperäisestä kestosta. Tämä supistettu värisignaali C syötetään vaihtokyt-20 kimen 4 toiseen sisäänmenoon.

Luminanssisignaalin Y tahdistuspulsseilla S tahdistetaan "timeplexM-aika-ohjauskytkentä 8. Tämä ohjaa johdon 9 kautta vaihtokytkintä 4 "timeplex"-järjestelmän mukaisesti niin, että kulloinkin yhdessä juovassa tallennetaan ajallisesti 25 peräkkäin aikasupistetut signaalit Y ja C videotallenti-mella 10.

Tahdistuspulssit 3 ohjaavat lisäksi pulssiastetta 11,joka sisältää laskimen ja avainnuspulssintuottajan. Aste 11 tuottaa juovissa 17 ja 18 sekä 330 ja 331 kulloinkin merkintä-30 pulssit 12, 13, jotka liitetään suminainasteissä 2, 6 signaaleihin Y ja C. Merkintäpulsseilla 12, 13 on määritelty asema juovankestoon nähden.

7 74856

Toistossa syötetään vaihtokytkimellä 14, jota ohjataan vaihtokytkimen 4 mukaisesti tahdistuspulsseilla S syötetyltä "timeplex"-aika-ohjauskytkennältä 15, kulloinkin signaali Y aikaekspanderiin 16 ja signaali C aikaekspanderiin 5 17. Ekspanderi 16 saa aikaan aikalaajenemisen tekijällä 1,25 ja ekspanderi 17 saa aikaan aikalaajenemisen tekijällä 5. Pinteessä 18 signaalilla Y ja pinteessä 19 signaa-lillä C on sitten jälleen alkuperäinen kesto.

Signaalit Y ja C syötetään tämän lisäksi vertailuastee-10 seen 20. Asteessa 20 verrataan aikaselektiivisen tulkinnan avulla merkintäpulsseja 12, 13 toisiinsa niiden ajallisen aseman suhteen. Siten saadaan asetussuure Us, joka osoittaa ei-toivotun signaalien Y ja C välisen ajallisen siirron. Asetussuure Us vaikuttaa ohjauskytkentään 15 ja si-15 ten ekspandereiden 16, 17 lukutahtiin siten, että signaalien Y ja C välinen ajallinen siirto tasataan ja nämä signaalit Y ja C ovat ajallisesti yhtäpitävinä pinteissä 18, 19.

Kuv. 2a esittää ajallisesti supistetun ,'timeplex"-signaa-20 Iin rakennetta vaihtokytkimen 4 ulostulossa tai vast, vaih tokytkimen 14 sisäänmenossa. Signaali sisältää kulloinkin juovantahdistuspulssin Z jälkeen juovassa n ensin aikasu-pistetun värierosignaalin B-Y, tämän jälkeen aikasupiste-tun luminanssisignaalin Y ja juovassa n+1 ensin aikasupis-25 tetun värierosignaalin R-Y ja tämän jälkeen aikasupistetun luminanssisignaalin Y.

Kuv. 2b esittää merkintäpulsseja 12 juovien 17 ja 18 aikana luminanssisignaalissa Y ja kuv. 2c esittää merkintäpuls-sit 13 samoissa juovissa värisignaalissa C. Nämä pulssit 30 12, 13 ovat identtisiä ajallisen aseman, keston, amplitu din ja pulssimuodon suhteen ja ne ulottuvat kulloinkin mustan tasosta valkoisen tasoon.

Kuv. 2d, e esittävät merkintäpulsseja 12, 13 vertailuasteen 20 sisäänmenoissa,"timeplex”-toistokytkennän toimin- β 74856 tatavan johdosta merkintäpulssi 12 juovasta n-1 ja mer-kintäpulssi 13 juovasta n osuvat yhteen. Asetussuure Us saadaan vertaamalla merkintäpulssien 12,13 molempien etu-luiskien ajallista asemaa kohdassa tl. Signaalien Y ja 5 C ollessa siirtyneitä, jotka signaalit voisivat aiheuttaa mainitun kuvahäiriön, on etuluiskat siirretty ajallisesti Atrllä toistensa suhteen, niin että esiintyy tätä siirtoa At vastaava asetussuure Us. Asetussuureen määrä riippuu ajallisen siirron määrästä ja asetussuureen etumerkki riip-10 puu siirron suunnasta. Asetussuure on esim. positiivinen, kun Y on C:n suhteen edellä ja negatiivinen, kun Y on C:n suhteen jäljessä, jotta korjaus tapahtuu oikealla määrällä ja oikeassa suunnassa.

Kuviossa 3 laskinta 35 ohjataan kenttätaajuisilla pulsseil-15 la V ja juovataajuisilla pulsseilla H. Laskin 35 tuottaa juovissa 17, 18 ja 330 ja 331 sammutuspulssin 20 juovan-piirron kestolla. Pulssi 20 sammuttaa sammutusasteiden 21 ja 22 kautta signaalit Y ja C näissä riveissä olevien signaalin eliminoimiseksi merkintäpulssien tuottamista var-20 ten. Pulssi 20 ohjaa pulssiastetta 21, joka tuottaa kuvios sa 1 esitetyn asteen 11 mukaisesti merkintäpulssit 12, 13. Nämä liitetään kuten kuviossa 1 summainasteissa 2, 6 signaaleihin Y ja C.

Kuviossa 4 on pinteessä 24 jälleen aikavuorottainen, aika-25 supistettu videonauhurista 10 tuleva signaali C, Y, joka vastaa kuviossa 3 esitetyn vaihtokytkimen 4 ulostulossa olevaa signaalia. Tahdistus-erotusasteella 25 saadaan Y-signaalista jälleen pulssit V ja H ja syötetään laskimeen 26, Tämä tuottaa laskemalla juovat 17, 18 ja 330, 331 30 avainnuspulssit 27, jotka kytkevät porttien 28, 29 kautta signaalit Y ja C näissä riveissä laskimeen 30. Laskin 30 saa molemmissa sisäänmenoissaan mainituissa osissa tallennetut merkintäpulssit 12, 13. Laskimen 30 vasen sisäänmeno on muodostettu start/stop-sisäänmenoksi ja laskimen 30 35 oikea sisäänmeno stop/start-sisäänmenoksi. Laskimen 30 9 74856 ulostulossa muodostuu jännite, jonka suuruus on riippuvainen merkintäpulssien 12, 13 ajallisesta poikkeamasta laskimen 30 molemmissa sisäänmenoissa, ja sen etumerkki riippuu tämän poikkeaman suunnasta. Tätä jännitettä ver* 5 rataan vertailuasteessa 31 vaiheen 32 pitoarvoon. Siten saadaan johdossa 33 jälleen asetussuure Us. Tämä vaikuttaa alipäästösuodattimen 34 kautta, kuten kuviossa 1, ”timeplex"-ohjauskytkentään 15 siten, että merkintäpulssien 12, 13 ajallinen poikkeama tasataan ja siten sig-10 naalit Y ja C ovat ajallisesti yhtäpitäviä kytkennän ulostuloissa. Alipäästösuodatin 36 saa aikaan sen, että toivotulla tavalla säätö tapahtuu hitaasti asteittain, ja sillä on esim. 100 ms:n aikavakio. Aikavakio voidaan mitoittaa suhteellisen suureksi, koska ajallisessa poikkea-15 massa on kysymys vain hitaasti muuttuvasta virheestä. Si ten voi korjauskytkentä toimia erittäin häiriövapaasti.

Merkintäpulssien 12, 13 ei tarvitse tallennuksessa olla välttämättä ajallisesti samanlaisia, vaan niillä voi myös siinä olla jo ajallinen siirtymä. Säätö voi tapahtua tois-20 tossa asetussuureella Us sitten niin, että ei säädetä ajal liseen poikkeamaan 0, vaan säädetään määritettyyn lopulliseen poikkeamaan merkintäpulssien 12, 13 ajallisessa asemassa laskimen 30 sisäänmenoissa.

Kuvioiden 1-4 avulla on selitetty keksinnön toimintata-25 paa molempien signaalien välisen aikavirheen suhteen. Sa moin voi merkintäsignaaleilla tai merkintäpulsseilla tapahtua muiden virheiden korjaus siten, että esim. merkintäsig-naalien vertailun avulla saatu asetussuure vaikuttaa toisen signaalin amplitudiin tai vaiheeseen.

30 Keksintöä ei ole rajoitettu televisiosignaaleihin, vaan sitä voidaan käyttää myös stereosignaaleissa, radiosignaaleissa.

Claims (17)

10 74 8 5 6

1. Aikavuorottainen siirtojärjestelmä, jossa ensimmäinen signaali ja toinen signaali supistetaan lähetyspuolel-la ajallisesti, siirretään aikavuorottaisesti ja laajenne- 5 taan vastaanottopuolella jälleen ajallisesti, tunnet- t u siitä, että lähetyspuolella ensimmäinen signaali ja toinen signaali sisältävät kumpikin määriteltyinä ajankohtina merkintäsignaalin (12, 13), jotka ovat määritellyssä suhteessa toisiinsa nähden, ja että vastaanottopuolella ver-10 tailemalla merkintäsignaaleja (12, 13) saadaan korjaussig-naali ensimmäisen ja/tai toisen signaalin korjaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetyspuolella ensimmäinen signaali kulkee määriteltyinä ajankohtina oman signaalitiensä li- 15 säksi toisen signaalin signaalitien läpi ja että vastaanottopuolella verrataan alunperin samanlaisia molempien sig-naaliteiden signaaleja ja vaihe-amplitudi- tai ryhmäkulku-aikaeroista saadaan korjaussignaali, joka vaikuttaa toiseen signaalitiehen.

3. Patenttivaatimuksen 1 jnukainen järjestelmä, tun nettu siitä, että se toimii väritelevisiosignaalien siirtojärjestelmänä. H. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se toimii luminanssisignaalin (Y) 25 ja värisignaalin (C) vaihekorjausta varten.

5. Patenttivaatimuksen 2 ja 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen signaali on lumi-nanssisignaali (Y) ja toinen signaali on värisignaali (C).

6. Patenttivaatimuksen 2 ja 3 mukainen järjestelmä, 30 tunnettu siitä, että ensimmäinen signaali on väri- signaali (C) ja toinen signaali on luminanssisignaali (Y). n 74856

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetyspuolella luminanssisignaa-liin (Y) ja värisignaaliin (C) liitetään kumpaankin määrätylle juovajakson ajankohdalle järjestetty aikamerkintä- 5 pulssi (12, 13) ja vastaanottopuolella molempien merkintä- pulssien (12, 13) välisestä aikavälistä (At) saadaan asetussuure (Us) luminanssisignaalin (Y) ja värisignaalin (C) välisen oikean aika-aseman säätämiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, t u n - 10. e t t u siitä, että merkintäpulssina käytetään joka ta pauksessa signaalissa esiintyvää tahdistuspulssia tai akro-maattisen tason pulssia.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että merkintäpulssissa (12, 13) on mustan 15 ja valkoisen jännitearvot.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että molemmilla merkintäpulsseilla (12, 13. on sama ajallinen asema, kesto, muoto ja/tai amplitudi.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, t u n -20 n e t t u siitä, että merkintäpulssi (12, 13) muodostuu useista yksittäispulsseista ja määrätyn järjestysluvun omaavaa yksittäispulssia käytetään asetussuureen (Us) tuottamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, t u n - 25. e t t u siitä, että merkintäpulssi (12, 13) siirretään tyhjän juovan tai tarkastus juovan aikana kenttäsammutuksen aikana.

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että merkintäpulssi (12, 13) siirretään 30 kulloinkin kahdessa ajallisesti peräkkäisessä juovassa (17, 18, 330, 331). 12 74856

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että asetussuure (Us) saadaan tulkitsemalla merkintäpulssien (12, 13) luiskat.

15. Patenttivaatimuksen 7 ja 12 mukainen järjestelmä, 5 tunnettu siitä, että asetussuureen (Us) tiellä on sellaisen aikavakion omaava suotoelin (34),että poikkeamaa oikeasta aika-asemasta pienennetään puolikuvasta puoliku-vaan pienissä asteissa.

16. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, t u n -10 n e t t u siitä, että asetussuure (Us) ohjaa toisen signaalin (B-Y, Y) tiellä olevaa kulkuaikaelintä.

17. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että asetussuure (Us) ohjaa ajallista laajennusta varten toimivien muistien (16, 17) lukutahtia. 13 74856