FI74782C - Hydraulisk ventil. - Google Patents

Description

74782

Hydraulinen venttiili Hydraulisk ventil Tämä keksintö kohdistuu venttiiliin lineaarisen tai pyörivän hydraulimoot-torin säätämiseksi tai asettamiseksi, moottorin ollessa kytketty venttiiliin kautta pumppuun, mikä toimii paineen syöttölähteenä ja kytketty joko suoraan tai venttiilin kautta säiliöön.

5 Tämän tyyppiset ja tätä tarkoitusta varten olevat tunnetut venttiilit sisältävät ainakin yhden paineella säädetyn venttiilin, jonka painetta ohjataan ohjausventtiilin avulla. Nämä tunnetut paineella säädetyt venttiilit sisältävät normaalisti venttiililuistin, mikä säätää sekä paineaineen 10 syöttöä moottorille että palautusvirtausta siitä. Nämä tunnetut venttiilit eivät kuitenkaan aina tyydytä kyseessä olevaa tarvetta sisäisten vuotojen johdosta, mikä esim. merkitsee, että lineaarimoottori kaksitoimisena hydraulisena sylinterinä ei joudu toimintaan haluttujen liikkeiden toteuttamiseksi .

15 Tämän keksinnön tarkoitus on tämän johdosta poistaa nämä haittapuolet ja aikaansaada venttiili, joka säädetään virtauksella ja mikä tekee mahdolliseksi paineen kompensoinnin ja useiden toimintojen rinnakkain- ja/tai sar-jakytkennän, kuten esim. kuorman ilmaisun, paineen kompensoinnin ja pai-20 neen alennuksen.

Tämä tarkoitus toteutetaan siten, että kyseessä olevan keksinnön mukaiselle venttiilille on tunnusomaista se, mikä on määritelty oheisessa patenttivaatimuksessa 1.

25

Keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin alempana viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on kaavlokuvanto tämän keksinnön mukaisen venttiilin perusrakenteen eräästä leikkauksesta kaksitoimisen hydraulisylin-terin säätämiseksi, kuvio 2 on hydraulikaavio kuviossa 1 esitettyä suo-30 ritusmuotoa varten, kuvio 3 on kaavlokuvanto istukkaventtiilin tietyn ensimmäisen suoritusmuodon leikkauksesta siihen liittyvine ohjausvent-tiileineen, mitkä sisältyvät venttiiliosiin, kuvio 4 on kaavlokuvanto 74782 eräästä leikkauksesta erästä toista istukkaventtiilin suoritusmuotoa siihen liittyvine ohjausventtiileineen, mitkä sisältyvät venttiililaittei-siin, kuvio 5 on kaaviokuvanto kuvion 1 mukaisesta venttiilistä, mikä on varustettu kuorman ilmaisulla, kuvio 6 on hydraulikaavio kuviossa 5 esi-5 tettyä suoritusmuotoa varten, kuvio 7 on kaaviokuvanto kuvion 1 mukaisesta venttiilistä varustettuna paineen alennustoiminnalla tämän moottorin virtausaukoissa, kuvio 8 on kuviossa 7 esitetyn suoritusmuodon hydraulikaavio, kuvio 9 on kaaviokuvanto kuvion 1 mukaisesta venttiilistä paineen kompensoinnilla varustettuna, kuvio 10 on hydraulikaavio kuviossa 9 esite-10 tystä paineen kompensoinnin suoritusmuodosta. Kuvio 11 on kaaviokuvanto tämän keksinnön mukaisesta venttiilistä, mikä on varustettu kuorman ilmaisulla, kuten myös paineen pienennyksellä ja paineen kompensoinnilla, kuvio 12 on kaaviokuvanto kuviossa 11 esitetyn venttiilin hydraulikaavios-ta, kuvio 13 on leikkaus normaalisti kompensoivasta paineen kompensaatto-15 rista, kuvio 14 on leikkaus ylikompensoivasta paineen kompensaattorista, kuvio 15 esittää alikompensoivaa paineen kompensaattoria. Kuvio 16 on si-vukuvanto osittain leikattuna venttiilipakkauksesta, mihin sisältyy useita tämän keksinnön mukaisia venttiililaitteita, kuvio 17 on leikkaus eräästä venttiilipakkauksesta otettuna oleellisesti pitkin viivaa XVII-XVII kuvi-20 ossa 16, kuvio 18 on kaaviokuvanto tämän keksinnön mukaisesta venttiilistä pyörivän moottorin säätämistä varten, kuvio 19 on kaaviokuvanto eräästä muunnetusta suoritusmuodosta, missä on paineen kompensointi kytkettynä suoraan tiettyyn istukkaventtiiliin, kuvio 20 esittää kaavamaisesti kuvion 11 venttiilin muunnettua suoritusmuotoa varustettuna kuorman ilmai-25 sulia, paineen rajoituksella ja kompensoinnilla sekä varustettuna vapaa-asemalla, kuviot 21 ja 22 ovat suurennettuja leikkauksia kuvion 20 mukaisen vapaa-aseman laitteesta sen tietyn ensimmäisen ja tietyn toisen suoritusmuodon mukaisesti, kuvio 23 esittää kaavamaisesti muunnettua suoritusmuotoa venttiilistä tässä venttiililaitteessa ja kuvio 24 esittää hydrau-30 lista rakennetta tämän venttiililaitteen eräästä suoritusmuodosta varustettuna ainoastaan kahdella ohjausventtiilillä kaikkien eri venttiilien säätämiseksi tässä venttiililaitteessa.

Tämän keksinnön mukainen venttiililaite on tarkoitettu säätämään tai oh-35 jaamaan hydraulimoottoria, mitä oheisissa piirustuksissa on yleisesti merkitty viitenumerolla 1 riippumatta siitä oliko se sitten yksi- tai kaksi-toiminen lineaarimoottori, esimerkkitapauksessa sylinteri tai pyörivä li 3 74782 moottori ja on tästä moottorin virtausaukkoja merkitty A ja B. Venttiili-laite on yhdistetty hydraulipiiriin venttiilin avulla hoidettavan moottorin ja tietyn pumpun P väliin, pumpun toimiessa paineväliaineen syöttö-lähteenä. Venttiililaite on kytketty säiliöön T, joka periaatteessa muo-5 dostuu tehokäytetystä venttiiliosasta 2, ohjausventtiilin osasta 3 ja käyttöosasta A, mitkä osat on koottu yhteen yhdeksi yksiköksi tai lohkoksi. Useita tällaisia yksiköitä voidaan puolestaan edullisesti koota yhteen venttiilipakkaukseksi useiden moottoreiden säätöä varten, kuten tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisemmin alempana.

10

Kuvioissa 1 ja 2 esitetään eräs perussuoritusmuoto nykyisestä venttiili-laitteesta kaksitoimisen hydraulisen sylinterin 1 säätämiseksi, sylinterin ollessa varustettu kahdella virtausaukolla A ja B. Tässä suoritusmuodossa sisältää tehokäytetty venttiilin osa 2 neljä istukkaventtiiliä Cl, 15 C2,C3 ja CA asennettuna venttiilikoteloon 2a ja sisältää sulkuventtiilin D samaan koteloon sijoitettuna. Venttiilikotelo 2a on edelleen varustettu yhteyekanavalla P1 pumppuun P, liitännällä AI moottorin aukkoon A ja yhte-ysosalla B1 moottorin aukkoon B sekä liitoskanavalla Tl säiliöön T. Istuk-kaventtiili Cl sijaitsee sisääntulon venttiilinä tietyssä syötön eli si-20 sääntulon yhteyssolassa Pl-Al pumppuliitännän P1 ja moottorin virtausaukon liitännän AI välissä ja sijaitsee istukkaventtili C2 sisääntulon venttiilinä syötön tai sisääntulon yhteysosassa Pl-Bl pumpun liitäntäkohdan P1 ja moottorin virtausliitännän B1 välissä. Istukkaventtiili C3 sijaitsee ulostulon venttiilinä palautussolan osuudella Al-Tl moottorin virtauslii-25 tännän AI ja säiliön liitännän Tl välissä ja sijaitsee istukkaventtiili CA ulostulon venttiilinä palautuksen virtaussolassa Bl-Tl moottorin virtausliitännän B1 ja säiliön liitännän Tl välissä.

Istukkaventtiilit C, jotka edullisesti voidaan suunnitella sellaisiksi 30 kuin mitä ne piirustuksissa on esitetty, eli nk. patruunayksiköiksi, toisin sanoen kunkin istukkaventtillin C muodostuessa liikuteltavissa olevasta venttlilikartiosta 5 ja sitä ympäröivästä lippaasta 6, mikä on paikallaan venttiilikotelossa 2a ja tiivistettynä edellämainittua vasten 0-ren-kallla 7. Istukkaventtiileitä säädetään kutakin ohjausventtiilillä K, mikä 35 on kytketty vastaavaan istukkaventtiiliin sisäpuolisilla ohjausventtiilin kanavilla tässä venttiilikotelossa. Ohjausventtiilit E ovat edelleen kytketty ohjausventtiilin osaan 3 pareittain kuvion 1 mukaisessa suoritusmuo- 74782 dossa ja saatetaan ne tässä suoritusmuodossa toimimaan suoraan mekaanisesti käyttövivun 8 avulla, mikä sisältyy käyttöosaan 4.

Ohjausventtiilin El tehtävänä on tarkemmin määriteltynä hoitaa eli säätää 5 istukkaventtiiliä Cl ja on se kytketty siihen suoraan kanavan 9 kautta ja moottorin virtausliitäntään AI kanavan 10 kautta. Ohjausventtiili E4 säätää istukkaventtiiliä C4 ja on se kytketty siihen kanavan 11 kautta ja säiliön liitäntään Tl ja täten sitten säiliöön T kanavan 12 kautta. Ohjaus-venttiili E2 säätää istukkaventtiiliä C2 ja on se kytketty siihen kanavan 10 13 kautta ja moottorin virtausliitäntään B1 kanavan 14 kautta. Ohjausvent tiili 13 säätää lopuksi istukkaventtiiliä C3 ja on kytketty siihen kanavan 15 kautta ja säiliön liitäntään ja täten itse säiliöön kanavan 16 kautta.

Kun käyttövipu 8 ei ole saatettu toimintaan on se neutraalissa asennos-15 saan, mikä on esitettynä kuviossa 1. Tässä asennossa pidetään kaikkia oh-jainventtiileitä suljettuna, toisin sanoen kunkin ohjausventtiilin tasa-painoitettu venttiilikartio 17 pidetään vastaavaa venttiilin istukkaa 19 vasten puristusjousella 18. Tämän johdosta ohjausvirtauksen puuttuessa ohjausventtiileiden E kautta pidetään myös kaikki istukkaventtiilit C sul-20 jettuna virtauksen suhteen normaalissa virtauksen suunnassa syiden johdosta, mitkä tulevat käymään ilmi alempana olevasta istukkaventtiilin C kuvauksesta sekä sisääntulon venttiilinä (kuvio 3) että ulostulon venttiilinä (kuvio 4), missä sovellutuksissa istukkaventtiili C toimii tarkalleen samalla tavoin, mutta on niillä eri lailla muotoillut venttiilikar-25 tiot 5 virtauksen suunnasta riippuen.

Kuten on esitettynä kuviossa 3, missä samoin kuin kuviossa 4 patruuna 6 on yksinkertaisuuden vuoksi jätetty esittämättä niin, kuten jo edellä on mainittu, sijaitsee istukkaventtiili venttiillkartioineen 5 virtauk-30 sen pääsolassa Pl-Al ja tässä yhteyssolassa venttiilin sisääntulon P1 ja venttiilin ulostulon AI välissä sijaitsee venttiilin istukka 20, mitä vasten sitten venttiilin kartio 5 esijännitetään joustavasti voiman avulla, mikä on seurausta paineesta venttiilin sisääntulossa P1 tämän voiman vaikuttaessa venttiilin kartion siihen päätypintaan 21, mikä sijaitsee 35 etäämpänä venttiilin istukassa 20. Kyseinen päätypinta sijaitsee tilassa 22, mikä on yhteydessä sekä siihen liittyvään ohjausventtiiliin E että venttiilin sisääntuloon P1 ontelon 23 kautta sylinterimäisessä venttiili- it 74782 kartiossa 5 ja ainakin yhden yhdistävän kanavan 24 kautta, mikä on muodostettu venttiilikartion sivupintaan.

Kuten myös on esitettynä kuviossa 3, varustetaan venttiili-istukka 20 sy-5 linterimäisellä seinämällä 25, mikä sijaitsee säteettäissuunnassa istukan ulkopuolella sitä ympäröimässä. Kyseinen seinämä, joka edullisimmin on muotoiltu istukkaventtiilin patruunaan 6, sijaitsee akselin suunnassa erossa istukasta 20. Seinämän 25 sisäpuolella venttiilin kartio 5, mikä on muotoiltu sylinterimäiseksi pistimeksi, on liikuteltavissa niin, että 10 se joutuu tiivisteen seinämää 25 vasten. Seinämässä 25 patruunassa 6 on ainakin yksi aukko 26 (vertaa osaa Cl kuviossa 5) sijaiten lähinnä tätä istukkaa ja se muodostaa yhteyden virtauksen pääsolan, missä venttiili-istukka sijaitsee, ulospäin kulkevan osuuden kanssa. Yhdistävä kanava 24 on suunniteltu ja muotoiltu siten, että se muodostaa kuristuskohdan, min-15 kä virtauksen poikkipinta-ala lisääntyy venttiilin kartion 5 etäisyyden sen istukkaan 20 nähden kasvaessa. Kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa tämä on toteutettu siten, että yhdistävä kanava 24 on muotoiltu kahden lävistäjänsuuntaisesti vastakkaisen, akselin suuntaisesti pitkänomaisen aukon muotoon, näiden aukkojen alkaessa sisemmästä ontelosta 23 ulottuen 20 aina pistimen 5 kuoripintaan saakka. Pitkänomaiset aukot 24 sijaitsevat sellaisella etäisyydellä siitä venttiilikartion pinnasta, mikä on tarkoitettu lepäämään ja tiivistämään venttiili-istukkaa 20 vasten, että aukkojen 24 ne päät, mitkä sijaitsevat kauimpana poispäin mainitulta pinnalta, sijaitsevat hieman kiinnityskohdan ulkopuolella tai uloimman säteettäis-25 suuntaisen äärireunan 27 ulkopuolella siitä sylinterimäisestä seinästä 25, mikä venttiilikartiota 5 ympäröi. Tällöin muodostuu aina, toisin sanoen silloinkin kun venttiilikartio 5 lepää venttiili-istukkaansa 20 vasten, pieni yhteyssola paineväliainetta varten venttiilin sisääntulosta tilaan 22 venttiilikartion 5 takana ja tämän johdosta paine ohjausventtiilin E 30 ollessa täysin suljettuna on sama tilassa 22 kuin mitä se on venttiilin sisääntulossa. Koska päätypinta 25 on suurempi kuin mitä on päätypinta 28 ontelossa 23, niin pidetään tämän johdosta venttiilin kartiota 5 venttiili-istukkaa 20 vasten ja pidetään istukkaventtiiliä C suljettuna niin kauan kuin ohjausventtiili E on suljettuna ja se estää ohjausvirtauksen 35 kulkemasta lävitseen. Kun kuitenkin ohjausventtiili saatetaan toimintaan kääntämällä käyttövipua 8 sallien ohjausvirtauksen kulkevan siitä läpi, kulkee paineväliainetta kuristetun yhdistävän kanavan 24 kautta ja vent- 6 74782 tiilikartio 5 saadaan täten siirtymään irti istukastaan 20 niin paljon kuin mitä on tarpeen tasapainon aikaansaamiseksi tilaan 22 venttiilikar-tion 5 taakse muodostuneen paineen, mikä paine toimii sulkevaan suuntaan tähän venttiilin kartioon nähden ja sen paineen välille, mikä on painevä-5 liaineessa venttiilin sisääntulossa Pl. Ohjausventtiilin venttiilikartio 17 toimii tässä säädettävissä olevana kuristimena ja mitä suurempi se ohjausvirtaus on, mikä kulkee ohjausventtiilin kautta, sitä kauemmas eroon sen istukasta 20 siirtyy venttiilin kartio 5 ja sitä suurempi on päävir-taus istukkaventtiilin kautta ja ohjausventtiilin ollessa täysin auki saa-10 daan myös maksimimääräinen virtaus istukkaventtilin kautta.

Toisin sanoen voidaan sanoa, että päävirtaus istukkaventtiilin C kautta kopioituu ohjausvirtauksesta ohjausventtiilin kautta suurennettuna riippuen eroavaisuuksista pinta-alasta ohjausvirtauksen kanavan ja päävirta-15 uksen kanavan välillä.

Tätä istukkaventtiiliä C voidaan täten pitää virtauksen vahvistimena. Päinvastaisen virtauksen suunnassa sille, mikä on esitettynä kuviossa 3 pystyy tämä istukkaventtiili päästämään vapaasti lävitseen virtauksen 20 venttiilin kartion 5 ohi. Tämä on etu useissa käytännön yhteyksissä ja koska venttiilikartio 5 ei ole mekaanisesti esijännitetty istukkaansa 20 vasten esim. puristusjousen tai vastaavan avulla, on paineen putoama vastakkaiseen suuntaan hyvin pieni ja tässä virtauksen suunnassa venttiilin istukka toimii varmistusventtiilinä, mikä on helppo avata ja millä on 25 niinsanottuna siihen mukaan aikaansaatuna kavitaation poistotehtävä.

Tämä istukkaventtiili C kopioi, kuten on mainittu siihen liittyvän ohjaus-venttiilin E virtausominaisuuksia vahvistuskertoimen mukaisesti, mikä on riippumaton ominaiskäyrän luonteesta ja täten tälle istukkaventtiilille 30 saadaan laaja sovellutusten alue. Eräs toinen etu tästä istukkaventtiilis-tä on, että ohjausventtiilin E säätövoimat ovat hyvin pieniä, koska ainoastaan hyvin pieni osa kokonaisvirtauksesta on käytössä ohjausvirtauksena ohjausventtiilin E kautta. Tätä istukkaventtiiliä voidaan täten säätää hyvin pienillä voimilla, mikä tekee venttiilin helpoksi kaukosäätöä var-35 ten esim. sähkösignaaleilla tai vastaavilla.

Ulostulon venttiilinä, kuten se on esitetty kuviossa 4, on istukkavent-

II

7 74782 tiili varustettu kiinteällä venttiilikartiolla 5, missä ei ole mitään sisempää onteloa 23 ja yhdistävä kanava 24 venttiilin sisääntulon B1 ja tilan 22 venttiilin kartion 5 takana välillä muodostuu ainakin yhdestä pitkittäissuuntaisesta lovesta tai urasta tämän venttiilikartion kuoripinnas-5 sa. Kuviossa 4 esitetyssä venttiilin suljetussa asennossa kunkin tällaisen uran päätyreuna, mikä sijaitsee etäämpänä venttiili-istukasta 20, sijaitsee suoraan venttiilin kartiota 5 ympäröivän sylinterimäisen seinämän 25 ulomman säteettäisen päätyreunan 27 ulkopuolella ulottuen tästä päätyreu-nasta venttilin istukkaa vasten tarkoitetun pinnan suuntaan sisäänpäin 10 aina tämän venttiilikartion tiettyyn osaan 5a saakka, mikä osa sijaitsee kyseisen pinnan vieressä ja millä on pienempi halkaisijamitta niin, että se muodostaa yhteyssolan, mikä istukkaventtiileiden patruunassa 6 olevan aukon tai aukkojen 26 kautta, jolloin tätä patruunaa ei ole esitettynä kuviossa 4, mutta on kuviossa 5, on yhteydessä syötön yhteyssolan B1 kans-15 sa ja täten tämä kulkusola on yhteydessä tilan 23 kanssa venttiilin kartion 5 takana, tämän täten ollessa päätypintansa 21 suhteen alttiina samalle paineelle, mikä vallitsee syötön yhteyssolassa B1 ja mitä täten pidetään venttiili-istukkaa 20 vasten sulkien tämän venttiilin. Tämän venttiilikartion tapauksessa on istukkaventtiilillä samat edut ja toiminta 20 kuin mitä on kuviossa 3 esitetyllä kartiolla.

Jotta voitaisiin käyttää tämän keksinnön mukaista venttiililaitetta siirretään käyttövipua 8, mikä kuvioissa on esitetty asennettuna pyöritettäväksi akselille 30 tiettyyn suuntaan tai toiseen. Kun vipua siirretään 25 kuvion 1 mukaisesti oikealle päin, toisin sanoen nuolen 31 suuntaan, niin saatetaan samanaikaisesti kaksi alempaa ohjausventtiiliä El ja E2, mitkä on kytketty sarjaan, toimintaan, toisin sanoen nämä kartiomaiset venttii-likartiot 17 siirretään samanaikaisesti niiden vastaavilta venttiili-istukoilta 19 irti. Tämän johdosta yhdistetään kanavat 10 ja 9 toinen 30 toisiinsa, niin että käyttövivun kulma-asettelun mukainen ohjausvirtaus aikaansaadaan ohjausventtiilin El kautta, mikä merkitsee, että tähän liittyvän istukkaventtiilin kartio siirretään vastaavan määrän verran sen istukalta 20 eroon ja se yhdistää pumpun P moottorin aukkoon A ja se yhdistää myös kanavat 11 ja 12 toinen toisiinsa niin, että aikaansaadaan toi-35 mintavivun asennon kulmaan verrannollinen ohjausvirtaus ohjausventtiilin E4 kautta, mikä merkitsee, että tähän liittyvän istukkaventtiilin C4 vent-tiilikartio 5 siirtyy vastaavan määrän verran irti venttiilin istukaltaan 8 74782 20 ja yhdistää moottorin aukon B säiliöön T. Täten saadaan täten käyttövi-vun asennon mukaan määräytyvä päävirtaus pumnpusta P istukkaventtiilin Cl kautta moottorin aukkoon A ja aikaansaadaan samanlainen palautusvirtaus moottorin aukosta B säiliöön T säiliön yhteysosan Tl kautta ja toiroisylin-5 terin mäntä saadaan siirtymään kuviossa 1 nuolella 32 merkittyyn suuntaan.

Kun käyttövipua 8 siirretään päinvastaiseen suuntaan, toisin sanoen kuviossa 1 nuolella 33 merkittyyn suuntaan, yhdistetään ylemmät kaksi sarjaan kytkettyä ohjausventtiiliä E2 ja E3 samanaikaisesti toimintaan, toisin sa-10 noen näiden kartiomaiset venttiilikartiot 17 irroitetaan samanaikaisesti vastaavilta venttiili-istukoiltaan 19. Tämän johdosta ohjausvirtauksen kanavat 14 ja 13 kytketään toinen toisiinsa, jolloin toimintavivun asennon kulmaan verrannollinen ohjausvirtaus aikaansaadaan ohjausventtiilin E2 kautta, mikä merkitsee, että tähän liittyvän istukkaventtiilin C2 venttii-15 likartio 5 siirtyy vastaavan määrän verran irti venttiili-istukaltaan 20 ja se yhdistää pumpun P moottorin aukkoon B ja ohjausvirtauksen kanavat 15 ja 16 kytketään myös toinen toisiinsa, jolloin toimintavivun kulmaan verrannollinen ohjausvirtaus saadaan ohjausventtiilin E3 kautta, mikä merkitsee, että tähän liittyvän istukkaventtiilin C3 venttiilikartio 5 siir-20 tyy vastaavan määrän verran irti venttiili-istukaltaan 20 ja se yhdistää moottorin aukon A säiliöön T säiliön yhteyskohdan Tl kautta. Täten saadaan toimintavivun aseman kulman määrittelemä päävirtaus pumpusta P moottorin aukkoon B ja vastaava palautusvirtaus saadaan moottorin aukosta A säiliöön T ja täten saadaan toimisylinterin mäntä siirtymään kuviossa 1 nuolella 25 34 merkittyyn suuntaan.

Edellä olevassa kuvattu venttiililaite on tarkoitettu yhdistettäväksi vakinaisen paineen syöttölähteeseen, esim. säädeltävän vakiopaineen säädettävään pumppuun. Kun venttiililaite sen sijaan on tarkoitettu käytettäväk-30 si systeemissä, missä moottorin kuorma saattaa vaihdella huomattavasti, täytyy pumpun painetta säätää kuormituksen tarpeiden mukaan, jotta voitaisiin pienentää tehohäviöitä. Tämän toteuttamiseksi venttiililaitteen täytyy olla kuorman ilmaiseva, toisin sanoen täytyy kyetä muodostamaan merkki pumpulle P, mikä kuvaa kyseessä olevaa kuormituspainetta. Kuvioissa 5 ja 35 6 on ylläkuvattu venttiililaite esitetty varustettuna tällaisella kuorman ilmaisun toiminnalla. Tätä tarkaitusta varten on venttiililaite varustettu sulkuventtiilillä 36 ohjausvirtauksen kanavassa 10 moottorin aukon lii- I! 9 74782 täntäkohdan AI ja ohjausventtiilin El välissä ja sulkuventtiilillä 37 ohjausvirtauksen kanavassa 14 moottorin yhteysaukon B1 ja ohjausventtiilin E2 välissä. Edelleen on järjestetty ilmaisukanava 38 tämän haarautuessa kahdeksi haarakanavaksi 38a ja 38b, joista toinen (38a) on yhdistetty 5 kanavaan 10 sulkuventtiilin 36 jälkeen ja toinen (38b) on yhdistetty kanavaan 14 sulkuventtiilin 37 jälkeen. Haarakanavat on varustettu kumpikin sulkuventtiilillä 39 ja vastaavasti 40, mitkä toimivat vastakkaisiin suuntiin sulkuventtiiliin 36 ja vastaavasti 37 verrattuna. Ilmaisukanava 38 on myös yhdistetty, kuten on esitettynä kuviossa 6, säätölaitteeseen 41 10 pumppua P varten ja säiliöön T kuristimen 42 välityksellä.

Kun venttiililaite ei ole saatettuna toimintaan ja täten käyttövipu 8 on neutraalissa asennossaan, pidetään näitä kahta sulkuventtiiliä 36 ja 37 suljettuna. Koska ohjausventtiilit E tässä asennossa ovat myös suljettu-15 ja ei mitään ilmaisusignaalia vastaanoteta ilmaisukanavan 38 välityksellä pumpun säätölaitteeseen 41, mutta pumppu P käy niinsanotusti tyhjäkäynnis-sä. Kun käyttövipu 8 nyt siirretään nuolen 31 suuntaan, avataan kaksi alempaa ohjausventtiiliä El ja E4, jolloin venttiili El yhdistää pumpun liitäntäkohdan Pl, missä vallitsee pumpun paine ilmaisukanavaan 38 is-20 tukkaventtiilin Cl ja yhdistävän kanavan 24 (vertaa kuvioita 1 ja 3) sekä kanavan 9 kautta. Kun nyt kuorman paine moottorin aukossa A vaikuttaa sulkuventtiiliin 36 ja ylittää vallitsevan pumpun paineen, ei pumpun paine kykene avaamaan sulkuventtiiliä 36, vaan tämä venttiili pidetään suljettuna. Vallitseva pumpun paine aikaansaasaa kuitenkin lisäyksen ilmaisupai-25 neessa ilmaisukanavassa 38 ja tämän johdosta vastaanotetaan signaali ku-ristuskohdan 42 kautta pumpun säätölaitteeseen 41, mikä johtaa lisäykseen tämän pumpun paineessa. Kun tämä pumpun paine ei sekään ylitä kuorman painetta moottorin aukossa A ja sulkuventtiilissä 36, lisääntyy ilmaisu-paine edelleen, mikä taas puolestaan johtaa lisääntyneeseen pumpun painee-30 seen, mikä johtaa lisääntyneeseen ilmaisupaineeseen jne, kunnes pumpun paine ylittää kuorman paineen moottorin aukossa A, jolloin sulkuventtiili 36 avautuu. Niin pian kuin sulkuventtiili 36 aukenee, alkaa ohjausvirtaus ohjausventtiilin El kautta ja se saa tähän ohjausventtiiliin kytketyn istukkaventtiilin Cl aukenemaan ja yhdistää pumpun liitospisteen Pl moot-35 torin aukkoon A, jolloin sylinterin mäntä liikkuu nuolen 32 suuntaan.

Paine kanavassa 9 ja sulkuventtiilin 36 jälkeen ei enää nyt määräydy pumpun paineen perusteella, vaan kuormituspaineesta moottorin aukossa A.

10 74782 Tämä paine siirtyy sulkuventtiilin 39 kautta ilmaisukanavaan 38 ja pumpun säätölaitteeseen 41, jolloin sulkuventtiili 40 estää ilmaisupaineen poistumisen sen istukkaventtiilin C4 kautta, mikä on kytketty moottorin aukkoon B ja mikä on nyt auki.

5

Niin kauan kuin sulkuventtiili 36 on avoinna, määräytyy paine ilmaisukana-vassa 38 paineesta moottorin aukossa A, toisin sanoen kuormituksen paineesta, ellei tietty toinen venttiililaite, mikä sisältyy saman pumpun piiriin aikaansaa korkeampaa ilmaisupainetta. Kun on kytketty useita vent-10 tiililaitteita samaan ilmaisukanavaan tai ilmaisuyhteyteen 38, pitävät sulkuventtiilit 39 ja 40 huolta siitä, että korkein ilmaistu kuorma määrittelee paineen ilmaisukanavassa 38 tuoden sen tämän pumpun säätölaitteeseen 41. Toisin sanoen nyt kyseessä oleva venttiililaite kuorman il-maisuineen kompensoidaan aina paineen suhteen sen toiminnan mukaisesti, 15 mikä kulloinkin vaatii korkeimman pumpun paineen, toisin sanoen sen tehtävän mukaan, mikä määrittelee paineen ilmaisupiirissä 38.

Tämän kuormaa ilmaisevan venttiililaitteen mukaisesti keksinnön mukaan voidaan täten pumppu P säätää siten, että saadaan sovelias pumpun paine 20 kussakin tilanteessa ja että tämä pumpun paine ylittää ilmaistun kuormi-tuspaineen tietyn määrän verran, jolloin ero pumpun paineen ja kuormituksen paineen välillä johtaa paineen putoamaan venttiilin yli ja kompensoi mahdolliset häviöt yhteyksissä. Istukkaventtiiliä C varten, minkä kuormituksen paine kulloinkin havaitaan, saavutetaan tällä tavoin kuormasta 25 riippumaton nopeuden säätö, toisin sanoen männän nopeus riippuu ainoastaan sen kulman määrästä, minkä käyttövipu 8 muodostaa neutraaliasentonsa kanssa ja se on riippumaton kuormituspaineen suuruudesta. Kuvatun kuormituksen ilmaisutoiminnan avulla saavutetaan edelleen, että venttiililaitteen kytkentäkohdassa havaitaan ainoastaan se kuormituspaine, mikä kul-30 loinkin yhdistetään pumpun liitäntäpisteeseen, eikä sitä kuormituspainet-ta, mikä tulee yhdistää säiliön yhteyspisteeseen, niin että kun venttiililaite ei ole kytkettynä, ei havaita mitään painetta, jolloin pumppu P pääsee vapaaksi ja niinsanotusti sijaitsee tyhjäkäynnillä ja että kun useita venttiililaitteita on kytketty samaan pumppupiiriin, voidaan il-35 maisyhteydet kytkeä yhteen toinen toistensa kanssa, niin että korkein ilmaistu kuormituspaine määrittelee paineen ilmaisuyhteydessä 38 säätäen

II

74782 11 pumpun säätölaitetta 41.

Niiden periaatteiden mukaisesti, joiden mukaisesti tämä venttiililaite toimii, säädetään päävirtausta vastaavan venttiili-istukan kautta säätä-5 mällä pientä virtausta eli ohjausvirtausta vastaavan ohjausventtiilin E kautta. Tämä säätöperiaate tekee mahdolliseksi yhdistää yksinkertaisella tavalla istukkaventtiiliin C useita ohjausventtiileitä kytkettynä sarjaan tai rinnakkain. Tällainen sovellutus on esitettynä kuvioissa 7 ja 8, missä kaksi istukkaventtiiliä C3 ja C4, mitkä voivat liittää moottoriaukon 10 A ja B säiliön yhteysosaan Tl, on kumpikin varustettu ylimääräisellä ohja-usventtiilillä 43 ja vastaavasti 44. Nämä kaksi venttiiliä toimivat periaatteessa samalla tavoin kuin ne, mitä yllä on kuvattu, toisin sanoen mekaanisesti toimintaan saatetut ohjausventtiilit E, mutta nämä ovat hydraulisesti toimintaansaatettuja moottorin aukoissa havaitun paineen perus-15 teella. Tätä tarkoitusta varten on ohjausventtiili 43 kytketty painepuo-leltaan moottorin aukon yhteyskohtaan AI säätökanavan 45 kautta ja istuk-kaventtiiliin C3 tilaan 22 kanavan 46 kautta ja on se yhdistetty puristus-jousen puoleltaan säiliön yhteyskohtaan Tl tyhjiöintikanavan 47 kautta. Samalla tavoin on ohjausventtiili 44 kytketty paineen puoleltaan moottorin 20 aukon yhteysosaan B1 säätökanavan 70 kautta ja istukkaventtiilin C4 tilaan 22 kanavan 48 kautta ja puristusjousen puoleltaan säiliön yhteysosaan Tl tyhjiöintikanavan 49 välityksellä.

Moottorin syöttökohdassa, esim. aukossa A vallitseva paine, mikä paine 25 vaikuttaa kanavan 45 välityksellä myös ohjausventtiilin 43 ohjausluistin 50 päätypintaan, muodostaa tällöin voiman, mitä vastavaikuttaa puristus-jousi 51, mikä on etukäteen jännitetty ja sisällytetty ohjausventtiiliin. Kun paine moottorin aukossa A on niin korkea, että tuloksena oleva voima ylittää puristusjousen esijännityksen voiman, aukenee ohjausventtiili 43 30 ja saadaan säätövirtaus venttiilin 43 kautta säiliön yhteyskohtaan Tl ja täten tähän säiliöön. Kun ohjausventtiili 43 aukenee, virtaa paineväliai-netta myös tilasta 22 istukkaventtiilin C3 venttiilikartion 5 takana ja täten myös tämä venttiilikartio 5 siirtyy suuntaan pois venttiili-istukasta 20. Täten pystyy istukkaventtiili C3 sallimaan suuremman virtauksen 35 kulkemisen säiliöön tämän säiliöyhteyden Tl kautta, kunnes paine moottorin aukkoyhteydessä AI jälleen laskee tarkoitetulle tasolleen, jolloin ohjaus-venttiili 43 sulkeutuu. Vastaavalla tavoin toimii myös ohjausventtiili 44.

74782

Toisin sanoen nämä ohjausventtiilit 43 ja 44 toimivat painetta rajoittavina osina aikaansaaden paineen rajoituksen moottorin aukoissa A ja B.

Kuten käy ilmi edellä olevan perusteella, määräytyy virtaus istukkavent-5 tiilin C kautta virtauksen pinta-alasta tässä venttiilissä ja tarkemmin sanottuna venttiilikartion asennosta venttiili-istukkaan verrattuna ja paineen putoamasta venttiilissä. Paineen putoama venttiilissä ei ole käyttäjän säädeltävissä, jonka tämän johdosta täytyy tämän sijaan kompensoida paineen vaihteluja muuttamalla käyttövivun poikkeutusta niin, että saadaan 10 haluttu virtaus ja tämän mukana haluttu moottorin nopeus. Tämä merkitsee, että konetta, jossa on useita toimintoja ja missä kuormituspaine aina vaihtelee huomattavasti, on hyvin vaikea käyttää. Säätöperiaate, jonka perusteella tämän keksinnön mukaiset venttiililaitteet saadaan toimimaan, sallii kuitenkin myös kyseisen käyttövaikeuksien poistamisen hyvin yksin-15 kertaisella tavalla. Kuvioiden 9 ja 10 suoritusmuodossa on esitetty tietty suoritusmuoto kyseisestä venttiililaitteesta, mikä on valmistettu siten, että tietty käyttövivun 8 poikkeutus aina saadaan vastaamaan tiettyä virtausta venttiililaitteen kautta ja täten tiettyä moottorin 1 nopeutta kuormituspaineesta ja pumpun paineesta riippumatta. Tämä aikaansaadaan 20 siten, että ohjausvirtaus kunkin kyseessä olevan ohjausventtiilin E kautta saadaan epäherkäksi paineen vaihteluille ja tämän johdosta voidaan saada aikaan paineesta riippumaton virtauksen säätö venttiililaitteen istukka-venttiileissä. Tämä venttiililaite on toisin sanoen painekompensoitu.

Tämä epäherkkyys paineen suhteen toteutetaan paineen pienentimen 54 avul-25 la, mikä sijaitsee ennen ohjausventtiiliä E sille istukkaventtiilille C, mikä tulee kulloinkin painekompensoida. Kuvioissa 9 ja 10 esitetyssä suoritusmuodossa, missä kukin istukkaventtiili C on painekompensoitu, on järjestetty paineen alennin 54 kuhunkin ohjausvirtauksen kanavista 9,11,13 ja 15 johtaen ohjausventtiileille E. Kyseiset kanavat avautuvat vastaavaan 30 paineen pienentimeen 54 venttiili-istukan 55 kanssa yhteistoiminnassa olevan venttiilikartion 56 ja liukuosan 57 väliin, tämän liukuosan ollessa kytketty jäykästi venttiilin kartioon 56 osan 58 avulla, mikä on halkaisi-jamitaltaan pieni. Kuvioissa 9, 10 ja 13 esitetyssä suoritusmuodossa liu-kuosa 57 ja venttiilin istukka 55 ovat halkaisijamitaltaan samoja, mikä 35 tarkoittaa, että sisääntulevan kanavan 9,11,13 ja vastaavasti 15 paineesta aiheutuva tuloksena oleva voima paineen alentimessa on nollan suuruinen. Liukuosa 57 kussakin paineen pienentimessä saatetaan toimintaan jou- tl 13 74782 sen 59 avulla ja se yhdistetään toiseen kanavaan 10,12,14 ja vastaavasti 16 tähän liittyvässä ohjausventtiilissä ja liukuun 57 vaikuttaa täten myös tässä kanavassa vallitseva paine. Kuviossa 13 esitetän paineen pienen-nin ohjausventtiilille El. Kukin paineen pienennin 54 pienentää täten 5 painetta ennen tiettyä ohjausventtiiliä tietylle tasolle suurempana kuin paine alavirtaan päin tästä venttiilistä toisin sanoen kanavassa 10,12,14 ja vastaavasti 16. Täten ei koskaan saada paineen putoamaa säädettävissä olevan kuristuskohdan 17 yli tähän liittyvässä ohjausventtiilissä, mikä olisi suuruudeltaan suurempi kuin mikä vastaa sitä jousivoimaa, mikä vai-10 kuttaa luistiin 57 paineen plenentimessä. Tämä voidaan matemaattisesti ilmaista yhteysriippuvaisuudella t^ = t2+t^+k, missä t^ on paine paineen pienentimen venttiilikartion 56 ja tähän liittyvän ohjausventtiilin vent-tiilikartion 17 välillä, t^ on paineen pienentimen luistiin 57 vaikuttava paine, t^ on jousivoima ja k on vakio, mikä kuvioissa 9, 10 ja 13 esitetys-15 sä suoritusmuodossa on nollan suuruinen.

Se säätöperiaate, mihin tähän keksinnön mukaiset venttiililaitteet perustuvat sallii täten, että ainoastaan pieni ohjauventtiili E täytyy paine-kompensoidan koko venttiililaitteen painekompensointia varten. Ei luon-20 nollisestikaan ole tarpeen painekompensoida kaikkia istukkaventtiileitä, mikäli tämä ei ole tarpeen siinä yhteydessä, mihin venttiililaite on tarkoitettu.

Kuvioissa 11 ja 12 on esitetty eräs suoritusmuoto keksinnön mukaisesta 25 venttiililaitteesta, mikä sisältää kaikki edellämainituista toiminnoista, toisin sanoen kuorman ilmaisun sulkuventtiileiden 36,39,37 ja 40 kautta, paineen rajoituksen moottorin aukoissa ohjausventtiileiden 43 ja 44 välityksellä ja paineen kompensoinnin paineen pienentimien 54 välityksellä. Tässä suoritusmuodossa ovat istukkaventtiilit C tehokäytetyssä venttiilin 30 osassa 2 järjestetty siten, että niillä on sama venttiilikartion tyyppi tarkemmin sanottuna kuviossa 4 esitetty tyyppi yhdistävine kanavineen 24 urien muodossa, mitkä on järjestetty umpinaiseen venttiilikartioon 5. Istukkaventtiilit Cl ja C2 toimivat sisääntulon venttiileinä ja ovat järjestetty pystysuuntaisesti kumpikin omalle puolelleen pumpun liitäntää P1 35 ja istukkaventtiileiden C3 ja C4 yläpuolelle, mitkä on järjestetty vaaka-suuntalsesti ja toimivat ulostuloventtiileinä. Istukkaventtiileiden C3 ja C4 sijaitessa kummankin omalla puolellaan säiliön yhteyskohtaa Tl.

74782

Sulkuventtiili D edellämainituista suoritusmuodoista on korvattu kahdella sulkuventtiilillä D, joista toinen sijaitsee päävirtauksen kanavassa moottorin aukon yhteyskohdan AI ja istukkaventtiilin Cl välillä, kuntaas toinen sulkuventtiili D sijaitsee päävirtauksen kanavassa moottorin yhteys-5 kohdan B1 ja istukkaventtiilin C2 välillä. Tämä merkitsee, että kuorman ilmaisua varten tarvitaan ainoastaan sulkuventtiilit 39 ja 40, koska sul-kuventtiilit D ovat tehtävältään samoja kuin sulkuventtiilit 36 ja 37 kuviossa 6 esitetyssä suoritusmuodossa.

10 Painetta rajoittava ohjausventtiili 43 on yhdistetty kanavistaan 45,46 ja 47 moottorin yhetysaukkoon AI, ohjausvirtauksen kanavaan 15 ja vastaavasti säiliöön johtavaan ohjausvirtauksen kanavaan 16. Toinen painetta rajoittava ohjausventtiili 44 on kytketty kanavistaan 70,48 ja 49 moottorin yhte-yskohtaan Bl, ohjausvirtauksen kanavaan 11 ja vastaavasti siihen ohjaus-15 virtauksen kanavaan 12, mikä johtaa säiliöön.

Paineen pienentimet 54 ohjausventtiileitä E varten sijaitsevat ylläkuvattuun tapaan ohjausvirtauksen kanavissa 9,11,13 ja 15 ja ovat ne liu'ustaan 57 kytketty vastaavien ohjausventtiileiden toiseen virtauskanavaan 10,12, 20 14 ja 16. Kuviossa 11 samoinkuin kuvioissa 9, 10 ja 13 esitetyt paineen pienentimet 54 ovat vakiomäärän painetta pienentäviä, mikä merkitsee, että moottorin nopeus on verrannollinen vivun klääntämäärään riippumatta paineen erosta ohjausventtiilin E yli tämän kaikissa asennoissa.

25 Kuviossa 14 on esitetty ylikompensoitu paineenpienennin 60, millä on sama rakennetyyppi kuin vakiomääräisellä paineenpienentimellä 54 kuviossa 13 ja mikä pystyy korvaamaan edellä mainitun tapauksissa, jolloin halutaan alhaisempaan moottorin nopeutta paineen kasvaessa, toisin sanoen sitä voidaan käyttää esim. alaslaskemisen jarruna nostinvarressa ja se on tällöin 30 yhdistetty mihin tahansa ohjausventtiileistä E, mikä toimii ulostulon venttiilinä istukkaventtiileitä varten.

Ylikompensoitu paineenpienennin 60 sisältää liu'un 61, minkä halkaisija-mitta ylittää sen venttiili-istukan 62 halkaisijamitan, mikä on yhteis-35 toiminnassa venttiilikartion 63 kanssa, mikä merkitsee, että venttiili- kartion 63 ja liu'un 61 välissä olevassa tilassa vaikuttava paine aikaansaa voiman, mikä vaikuttaa tähän liukuun vaikuttavaa jousen 64 voimaa

II

74782 vastaan ja tämä voima kasvaa täten paineen kasvaessa tässä tilassa. Mitä korkeampi paine on sitä pienempi on virtaus. Matemaattisesti tämä voidaan ilmaista riippuvaisuutena t^ = t2+t^+k.t2» missä t^ on venttiilikartion ulkopuolella oleva paine, t^ on paine tilassa venttiilikartion ja liu'un 5 välillä, on liukuun vaikuttava paine, t^ on jousipaine ja k on vakio, mikä on negatiivinen ja ilmaisee riippuvaisuuden halkaisijamittojen ja d^ välillä.

Kuviossa 15 on esitetty alikompensoitu paineenpienennin 65, mihin kuuluu 10 liuku 66, minkä halkaisijamitta on pienempi kuin mitä on sen venttiilin istukan 68 halkaisijamitta, mikä on yhteistoiminnassa venttiilikartion 67 kanssa, mikä merkitsee, että venttiilikartion 67 ja liu'un 65 välisessä tilassa vaikuttava paine aikaansaa voiman, mikä vaikuttaa samaan suuntaan kuin jousen 69 muodostama voima ja mikä on positiivinen. Mitä alhaisempi 15 paine on sitä suurempi on virtaus ja täten myös nopeus. Alikompensoitu paineenpienennin 65 toimii täten käänteisesti ylikompensoituun paineen-pienentimeen verrattuna ja voidaan sitä käyttää, milloin se katsotaan soveliaaksi.

20 Kuviossa 17 on esitetty eräs keksinnön käytännön suoritusmuoto keksinnön mukaisesta venttiilistä, tämän muodostuessa tehokäytetystä venttiiliosas-ta 2, ohjausventtiilin osasta 3 ja säätöosasta 4 koottuna kaikki yhdeksi yksiköksi. Tehokäytetyssä venttiilin osassa 2 ovat istukkaventtillit C järjestetty keskenään vaihdettaviksi ja ohjausventtiilin osassa 3 on oh-25 jausventtiilit E järjestetty pystysuuntaan ja keskenään vaihdettaviksi. Ohjausventtiilin osassa 3 on edelleen kiinnitetty toimintatulpat 75 keskenään vaihdettavasti molemmille puolille pystysuuntaan järjestettyjä ohjausventtiileitä E. Nämä tulpat kierretään esimerkkitapauksessa paikalleen ja sisältyy niihin laitteet, mitkä tarvitaan edellä mainittuja toi-30 mintoja varten, kuten kuorman ilmaisu, paineen kompensointi ja paineen rajoittamainen. Tämän rakenteen avulla voidaan keksinnön mukaista venttii-lilaitetta muutta yksinkertaisesti erilaisille sovellutusalueille ja mikäli tiettyä toimintaa ei tarvita, sen toimintatulppa voidaan korvata umpitulpalla. Eri osiin on luonnollisestikin muodostettu kyseiset kanavat 35 soveliaalla tavalla, jotta tämän esitetyn venttiililaitteen rakennesuunnittelu olisi mahdollista.

16 74782

Kuviossa 16 havainnollistetaan, että useita keksinnön mukaisia venttiilei-tä voidaan koota yhdeksi venttiilipakkaukseksi, jolla säädetään useita moottoreita, joilla on yksi ainoa pumppupiiri.

5 Mitä tulee säätöosaan 4, niin näissä kuvioissa esitetyssä suoritusmuodossa saatetaan ohjausventtiilit E toimimaan pareittain suoraan käyttövipua 8 käyttämällä, mutta myös muut keinot ohjausventtiilien E käyttämiseksi ovat mahdollisia, esim. sähköohjattujen säätimien avulla. Myös voidaan kuvitella ohjausventtiilien E yksittäistä säätöä ja tällainen yksittäinen säätö 10 merkitsee, että on mahdollista toteuttaa muitakin yhdistelmiä samanaikaisesti säädetyistä istukkaventtiileistä kuin ylläkuvatut yhdistelmät toteuttaa. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista toteuttaa vapaa asema, pumpun vapaakäynti tai nopea siirto (takaisinkytketty säätö).

15 Kuviossa 18 on tämä venttiililaite esitetty erään suoritusmuodon avulla, millä säädetään hydraulista moottoria 1, minkä suuntaa ei voida vaihtaa, riippumassa nosturivarressa 81 ja käyttämässä poralaitetta 82. Tämä venttiililaite sisältää istukkaventtiilin C sijaiten venttiilikotelossa 84 ilman sitä ympäröivää patruunaa 6, mikä myöskin on mahdollista jo aikai-20 semmin mainituissa suoritusmuodoissa. Venttiililaitteen sisääntulo 85 on kytketty johdon 86 kautta pumppuun P ja sen ulostulokohta 87 on yhdistetty moottorin aukkoon A johdon 86 kautta. Moottorin aukko B on kytketty palautus johdon 89 kautta säiliöön T.

25 Istukkaventtiilin venttiilikartion säätämiseksi on vivulla käytetty oh- jausventtiili E järjestetty ylläkuvattuun tapaan ja on tämä ohjausventtiili kytketty kanavan 90 kautta tilaan 22 istukkaventtiilin venttiilikartion 5 takana ja toisen kanavan 91 kautta se on yhdistetty istukkaventtiilin ulostuloon 87. Tällä yksinkertaisella venttiililaitteella voidaan täten 30 moottori käynnistää ja pysäyttää ja sen nopeutta voidaan rajattomasti säätää.

Yllä kuvioihin 9 ja 10 viitaten kuvatussa, paineen suhteen kompensoidussa venttiililaitteessa on sen suljetussa asennossa sisäpuolinen vuototie pai-35 netta alentavan venttiilin ohi, tämän yhdistäessä pääventtiilin sisääntulon sen ulostuloon tähän liittyvän ohjausvirtauksen kanavan kautta. Tämä vuoto johtuu siitä, että kussakin painetta alentavassa venttiilissä, ku- 11.

17 74782 ten on esimerkkitapauksessa esitettynä kuviossa 13, on tiivistysaukko sen säätöaluistin 57 ja tätä ympäröivän sylinteriseinämän välissä, mitä aukkoa ei voida sulkea esim. O-renkailla tai muilla tiivisteillä, koska ne säätö-voimat, joita on käytettävissä ja jotka vaikuttavat säätöluistiin tässä 5 painetta pienentävässä venttiilissä, ovat aivan liian pieniä, että ne kykenisivät voitamaan ne kitkavoimat, joita aiheutuisi, kun tämä aukko suljettaisiin tiivisteellä. Koska tämä sisäinen vuoto tapahtuu ohjausvirtauk-sen kanavassa, se on itsessään pieni ja voidaan jättää huomiotta useissa sovellutuksissa nyt kyseessä olevasta venttiililaitteesta.

10

Kuviossa 19 on kuitenkin esitetty eräs suoritusmuoto, minkä avulla tämän keksinnön mukainen, paineen suhteen kompensoitu venttiililaite saadaan täysin tiiviiksi suljetussa asennossaan. Tässä suoritusmuodossa on painetta pienentävä venttiili 100, mikä on yhdistetty vastaavaan istukkaventtii-15 liin (kuviossa 19 on yksinkertaisuuden vuoksi esitetty ainoastaan istukka-venttiili C4 ja tähän liittyvä paineenpienennysventtiili 100) järjestettynä siten, että sen sijaan että havaittaisiin palautuksen painetta istukka-venttiilissä havaitaankin sisääntulon paine Ps tästä istukkaventtiilistä ja paine istukkaventtiilin venttiilikartion 5 jälkeen tähän liittyvässä 20 ohjausvirtauksen kanavassa, toisin sanoen kanavassa 11 kuviossa 19 siten, että tämä vastaa palautuspaineen ilmaisua. Tämä on mahdollista toteuttaa sen periaatteen johdosta, jonka mukaisesti nyt kyseessä olevat istukka-venttiilit C1-C4 toimivat, mikä merkitsee, että saadaan aina vallitsemaan tietty riippuvaisuus sisääntulon paineen Ps, palautuksen paineen Pr ja oh-25 jausvirtauksen kanavan paineen Pc välillä. Tämä riippuvaisuus voidaan matemaattisesti ilmaista lausekkeena

Pc = it * Ps + Pr (1 -H) 30 missä Λ on pääventtiilikartion 5 pinta-alariippuvaisuus. Tämän yhtälön mukaisesti saadaan palautuspalne Pr lausuttua olemaan yhtä suuri kuin

Pc k. - Pa 1- H 1- tt 35

Palautuspalne Pr, mikä kuvatussa suoritusmuodossa yllä vaikuttaa paineen pienennykseen venttiilin luistialueeseen A (mikä kuviossa 14 on d^), on 18 74782 nyt tässä suoritusmuodossa järjestetty vaikuttamaan paineen pienennyksen venttiilin 100 säätöluistin 101 luistipinta-alaan A/(l-j£), kun taas sisääntulon paine Pa on järjestetty vaikuttamaan säätöluistin 101 luistipinta-alaan A.Ä/(1-J¢), mikä taas puolestaan on suunnattu päinvastaiseen 5 suuntaan kuvioissa 13-15 esitetyn paineen pienennyksen venttiilien vastaavaan luistipinta-alaan d^ nähden. Täsmällisemmin sanottuna on kuviossa 19 esitetyssä paineen pienennyksen venttiilissä 100 kartiomainen venttii-likartio 102, mikä on yhteistoiminnassa istukkaventtiilin 103 kanssa, minkä kautta ohjausvirtauksen kanava 11 kulkee pääventtiilin CA tilasta 22 10 tähän liittyvään ohjausventtiiliin EA. Venttiilikartio 102 on kytketty jäykästi säätöluistiin 101, minkä pinta-ala on A/(1-4Q, kapean osuuden kautta, mikä kulkee istukkaventtiilin 103 kautta tämän luistin 101 ollessa alttiina puristusjousen 10A voimalle ja paineelle Pc ohjausvirtauksen kanavassa kanavaa 105 pitkin. Painetta pienentävän venttiilin venttiili-15 kartio 102 on edelleen kytketty jäykästi toiseen säätöluistiin 106, minkä luistin pinta-ala on Α'#/(1-Λ) ja on se kanavan 107 kautta sisääntulon paineen Ps vaikutuksen alainen, mikä paine täten vastustaa jousen voimaa ja painetta Pc. Painetta pienentävään venttiiliin 100 pätee yleisesti ottaen, mitä jo edellä on selitetty paineenpienentimistä 5A,60 ja 65.

20

Painetta pienentävässä venttiilissä 100 ei täten ole mitään tiivistysauk-koa pääventtiilin C sisääntulon ja ulostulon välillä ja täten saadaan myös täysin tiivis venttiililaite, luonnollisestikin sillä edellytyksellä, että istukat kussakin pääventtiilissä C ja ohjausventtiilissä E ovat tii-25 viitä ja että kukin ohjausventtiili E on samalla tavoin kuin jo edellä mainitutkin tiivistetty sisäisiä vuotoja vastaan käyttäen soveliaita tiivisteitä.

Kuvioissa 20-22 on esitetty kuvion 11 mukainen venttiililaitteen vapaan 30 aseman suoritusmuoto. Vapaaksi asemaksi on ymmärrettävä sellainen asema, missä moottorin aukot A ja B on kytketty samanaikaisesti säiliön yhteys-kohtaan Tl. Vapaassa asemassa on sylinterin männän mahdollista liikkua vapaasti, toisin sanoen kellua puhtaasti ulkopuolisten voimien vaikutuksen alaisena. Kuten jo aikaisemmin on mainittu, voidaan vapaa asema to-35 teuttaa säätämällä samanaikaisesti kahta ohjausventtiiliä E, mitkä säätävät ulostulonventtiilejä C3 ja CA tässä venttiililaitteessa. Tämä menetelmä vaatii kuitenkin erityistä ohjausventtiilin osan rakennetta tässä

II

19 74782 venttiililaitteessa, mikä sallii ainoastaan ulostulon venttiileiden ohja-usventtiileiden samanaikaisen toimintaansaattamisen.

Kuvioissa 20-22 esitetty vapaan aseman suoritusmuoto on tarkoitettu vapaan 5 aseman saavuttamiseksi ainoastaan, kun venttiililaite on asetettu neutraaliin asemaansa. Tämä toteutetaan tämän keksinnön mukaisesti siten, että kuvion 11 mukaisen suoritusmuodon mukaisesti vaihtopatruunoiksi rakennetut kaksi ulostulon venttiiliä C3 ja C4 vaihdetaan yhdessä niihin liittyvine sulkuventtiileineen D erityisiin vapaan aseman laitteisiin eli patruunoi-10 hin G, joita varten on järjestetty erityiset istukat H tähän venttiilin koteloon, näiden ollessa samakeskisiä vastaavien moottorin aukkoyhteyk-sien AI ja B1 sekä sisääntulon venttiilien Cl ja C2 kanssa. Jotta voitaisiin asettaa nämä vapaan aseman patruunat G sisään, poistetaan ulostulon venttiilipatruunat C3 ja C4 ja niiden aukot suljetaan tulpilla 110. Tämän 15 jälkeen sisääntulon venttiilit Cl ja C2, mitkä myös on rakennettu vaihdettaviksi patruunoiksi poistetaan ja vapaan aseman patruunat G asetetaan vastaavaan istukkaan H. Tämän jälkeen asetetaan jälleen sisääntulon venttiilit Cl ja C2 paikalleen ja ne pitävät vastaavan vapaan aseman patruunan G paikallaan vastaavassa istukassa H, missä on tarpeelliset tiivis-20 teet 111 ja 112.

Kukin vapaan aseman patruuna G sisältää istukkaan H jäykästi kiinnitetyn hoikin 114 ja venttiilikartion 115, mitä voidaan liikuttaa hoikissaan 114 sen kahden päätyaseman välillä, toisin sanoen ylemmän aseman (kuvio 21), 25 missä moottorin yhteysaukot AI ja B1 on yhdistetty säiliön yhteyskohtaan Tl aukkojen 116 kautta hoikissa 114 ja missä venttiilikartio 115 sulkee yhteyden tähän liittyvään sisääntuloventtiiliin Cl ja C2, sekä alemman pään aseman (kuvio 22) välillä, missä venttiilikartio 115 sulkee hoikin aukot 116, toisin sanoen sulkee yhteyden säiliön yhteyskohtaan Tl ja avaa 30 yhteyden sisääntulon venttiiliin Cl ja C2. Tätä tarkoitusta varten on kukin venttiilikartio 15 suunniteltu hoikin kaltaiseksi, suljetun pään 117 siitä suuntautuessa sisääntulon venttiilin Cl ja C2 suuntaan ja avoimen pään suuntautuessa moottorin yhteysaukon Ai ja B1 suuntaan ja sisältää kartio suljetun pään 117 läheisyydessä aukot 119, joiden kautta hydrauli-35 nestettä pystyy virtaamaan sisääntulon venttiileistä sylinterimäisen tilan 118 kautta hoikissa 114 tähän liittyvään moottorin yhteysaukkoon AI ja B1 ja täten moottorin aukkoon A ja vastaavasti B.

20 74782

Normaalisti, toisin sanoen käyttövivun 8 ollessa neutraalissa asemassaan, on kummankin vapaan aseman patruunan venttiilikartio 115 ylemmän pään asennossaan (kuvio 21) ja tämän johdosta sallitaan virtauksen kulkevan moottorin aukkoyhteyden AI ja B1 sekä säiliön yhteyden Tl välillä. Tällaisessa 5 käyttövivun käyttöasennossa, missä venttiililaitteen sisääntuloventtiili Cl saatetaan toimintaan päävirtaus pumpun liitospisteestä P1 moottorin aukkoon A sisääntulon venttiilin Cl kautta, pakoittaa tämä voima venttii-likartion 115 vapaan aseman patruunasta siirtymään sen alemman pään asentoon (kuvio 22) ja täten venttiilikartio 115 avaa solan päävirtausta var-10 ten pumpun yhteyskohdasta P1 moottorin aukkoon A samalla kertaa kun se sulkee yhteyden säiliön yhteyskohtaan Tl. Toinen moottorin aukoista B on edelleen yhteydessä säiliöön T, koska sen vapaan aseman patruunassa sijaitsee venttiilikartio 115 ylemmän pään asennossaan ja täten saadaan sylinterin mäntä siirtymään kuviossa 20 nuolella 120 merkittyyn suuntaan.

15

Samalla tavoin voidaan venttiililaitteen sisääntuloventtiili C2 saattaa toimintaan, jotta aikaansaataisiin päävirtaus pumpun yhteyskohdasta P1 moottorin aukkoon B vapaan aseman patruunan G kautta, mikä sijaitsee tässä päävirtauksen kanavassa, jolloin sylinterin 1 mäntä saadaan siirtymään 20 suuntaan, mikä on päinvastainen kuviossa 20 nuolella 120 esitetylle. Päävirtauksen kanavassa Pl-Al sijaitseva vapaan aseman patruuna G on luonnollisestikin ylemmän pään asennossaan ja sallii virtauksen moottorin aukosta A säiliön T suuntaan.

25 Kuviossa 23 on esitetty vaihtoehtoinen suoritusmuoto pääventtiilistä C

niin kutsuttuine vastakkaisine ohjausvirtauksineen, mikä merkitsee, että ohjausvirtaus suunnataan pääventtiilin ohjauskammioon 22 ohjausventtiilis-tä E ja tästä kammiosta 22 se suunnataan venttiilin kartion yhteydenpito-kanavien 24 ja säätökuristuskohtien kautta päävirtauksen kanavaan päävent-30 tiilin C jälkeen. Jo aikaisemmin kuvatuissa suoritusmuodoissa, vertaa esim. kuvioita 3 ja 4, siirtyy ohjausvirtaus säätökammiosta 22 ohjausvent-tiilille E ja täältä päävirtauksen kanavaan pääventtiilin C jälkeen.

Jotta voitaisiin toteuttaa tämä nk. käänteinen ohjausvirtaus, on päävent-35 tiilin venttiilikartio 5 varustettu kartio-osuudella 130, mikä pääventtiilin suljetussa asennossa lepää venttiili-istukkaa 131 vasten ja sulkee kokonaisuudessaan päävirtauksen kanavan ennen venttiilikartiota 5. Säätö-

II

74782 kammio 22 on kuitenkin tässä asennossaan yhdistettynä päävirtauksen kanavaan pääventtiilin C jälkeen yhteydenpidon urien 24 ja säätökuristuskohti-en 27 kautta tämän venttiilikartion asemasta riippuen.

5 Ylläkuvatussa tämän keksinnön venttiililaitteen tai suunnatun venttiilin suoritusmuodoissa säädetään kutakin pääventtiiliä C omalla ohjausventtii-lillä E. Koska on järjestetty neljä pääventtiiliä C, tarvitaan täten neljä ohjausventtiiliä E, jotka käynnistetään pareittain käyttövivun 8 avulla. Kuvio 24 esittää edellisestä poiketen kaaviomaisesti erästä vaihtoeh-10 toista suoritusmuotoa, missä on ainoastaan kaksi ohjausventtiiliä E neljän pääventtiilin C säätämiseksi ja käyttämiseksi ja on näitä ohjausventtii-leitä merkitty E3 ja E4. Aikaisemmin mainitut ohjausventtiilit El ja E2 on jätetty pois.

15 Kuviossa 24 esitetyssä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa on pääventtiilit Cl ja C3 järjestetty säädettäväksi yhteisesti ohjausventtiilillä E4. Pää-venttiili Cl on yhdistetty ohjausvirtauksen kanavan 9,10 kautta ohjaus-venttiilille E3 paineen pienennyksen venttiilin 54 tai 100 kautta ja pää-venttiili G3 on yhdistetty oman ohjausvirtauksen kanavan 15 ja tässä kana-20 vassa sijaitsevan sulkuventtiilin 14 läpi samaan ohjausventtiiliin E3, kuin mitä oli kytketty pääventtiili Cl. Samalla tavoin pääventtiili C2 on oman ohjausvirtauksen kanavansa 13,14 ja paineen pienennyksenventtii-lin 54 tai 100 avulla, mikä sijaitsee edellisen sisällä, yhdistetty ohja-usventtiilille E4. Tälle ohjausventtiilille E4 on täten kytketty myös 25 pääventtiili C4 oman ohjausvirtauksen kanavan 11 ja tässä kanavassa sijaitsevan sulkuventtiilin 141 kautta. Ohjausventtiilit E3 ja E4, kuten myös painetta pienentävät venttiilit 54 on yhdistetty säiliöön T, kuten käy ilmi kuviosta 24.

30 Kun ohjausventtiili E3 saatetaan toimintaan avautuvat pääventtiilit Cl ja C3, jolloin pumppu P yhdistetään moottorin aukkoon A ja moottorin aukko B yhdistetään säiliöön ja sylinterin mäntä saadaan täten siirtymään viitenumerolla 150 osoitettuun suuntaan. Painetta pienentävä venttiili 54 tai 100 pienentää täten painetta ohjausvirtauksen kanavassa 10 ohjausventtii-35 lille E3, niin että saadaan vakinainen paineen putoama ohjausventtiilin E3 yli riippumatta pumpun paineen suuruudesta. Tämä venttiili on toisin sanoen paineen suhteen kompensoitu.

I --------- 22 74782

Kun ohjausventtiili E4 saatetaan toimintaan saadaan sylinterin 1 mäntä siirtymään nuolella 150 merkittyyn suuntaan nähden vastakkaisesti. Myöskin tässä saadaan paineen kompensointi paineen pienennyksen venttiilin 54 tai 100 avulla, tämän sijaitessa ohjausvirtauksen kanavassa 14 ohjausventtii-5 lille E4.

Ylläkuvattu toiminta pätee nostoliikkeeseen. Kun sylinterin 1 mäntä tämän sijaan on alttiina kuormalle, mikä vaikuttaa samaan suuntaan kuin männän liike eli niinkutsutussa alas laskevassa liikkeessä, suljetaan kyseessä 10 oleva painetta pienentävä venttiili 54 ja tämän johdosta myös vastaava pääventtiili Cl ja C2 sulkeutuu. Tämän johdosta estetään päävirtaus pumpusta P saapumasta sylinterille 1. Sylinteri 1 vastaanottaa tämän johdosta tämän sijaan päävirtauksen tähän liittyvän ulostuloventtiilin C3 ja C4 antikavltaatiotoiminnan jälkeen ja edellä kuvattuun tapaan. Tämän joh-15 dosta "säästetään" päävirtaus pumpusta ja voidaan sitä tämän sijaan käyttää johonkin muuhun tehtävään. Toisin sanoen saadaan venttiililaite, mikä säästää energiaa ja samalla kertaa ohjausventtiilin osaa ja säätöosaa voidaan yksinkertaistaa niin, että tarvitaan ainoastaan kaksi ohjausventtii-liä.

20

Vaikkakaan sitä ei ole esitetty, on mahdollista tämän keksinnön puitteissa valmistaa painetta pienentävät venttiilit 43 ja 44 mukaan vastaavaan ulostuloventtiiliin C3 ja C4.

25 Nyt kyseessä oleva keksintö ei ole rajoitettu siihen, mitä yllä on esitetty ja piirustuksissa havainnollistettu, vaan voidaan sitä muuttaa ja muunnella useilla erilaisilla tavoilla oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyn keksinnön idean puitteissa.

30 35

Claims (9)

23 Patenttivaatimukset: 74 782

1. Venttiililaite lineaarisen tai pyörivän hydraulimootto-5 rin nopeuden ja liikesuunnan ohjaamiseksi, jossa hydrauli-moottori on kytketty vuorottain joko paineväliaineen sisään-menona tai paluuväliaineen ulostulona toimivien virtausauk-kojen (A, B) kautta sekä paineväliainelähteenä toimivaan pumppuun (P), että tankkiin (T) venttiililaitteen kautta, jq joka venttiililaite käsittää pumpun (P) ja sisäänmenona toimivan virtausaukon (A tai B) väliseen yhteysosaan sisältyvän päävirtauskanavan (P-A, P-B), ulostulona toimivan virtausaukon (B tai A) ja tankin (T) väliseen yhteysosaan sisältyvän paluuvirtauskanavan (B-T; A-T) samoin kutakin virtausaukkoa varten sekä päävirtauskanavaan järjestetyn sisäänmenovent- I o tiilin (Ci; C2) että paluuvirtauskanavaan järjestetyn ulos-tuloventtiilin (C4; ¢3), tunnettu siitä, että nämä istukkaventtiileiksi (C) muodostetut sisäänmeno- ja ulostu-loventtiilit käsittävät kukin venttiilipesän ja venttiili-kartion (5), joka on venttiilipesänsä sisällä suljetusta 20 asemasta täysin avoimeen asemaan liikkuva ja on kyseisessä pää- ja paluuvirtauskanavassa vallitsevasta paineesta riippumatta portaattomasti ohjattavissa kaikkiin asemiin mainittujen suljetun ja täysin avoimen aseman välillä kyseisen pää- tai paluuvirtauksesta lähtevän ohjausvirtauksen avulla, J joka vaikuttaa kyseisen istukkaventtiilin (C) venttiilikar-tion (5) kautta, säädettävän virtauskuristimen (24) ja oh-jausvirtauskammion (22) kyseisessä istukkaventtiilissä (C) päävirtauskanavan kautta sisäänmenona toimivaan virtausauk-koon (A tai B) virtaavan paineväliaineen määrän ja paluuvir-3° tauskanavan kautta tankkiin (T) virtaavan paluuväliaineen määrän ja siten moottorin nopeuden säätämiseksi, mikä venttiililaite lisäksi käsittää sisäänmeno- ja ulostuloventtii-lien lukumäärää vastaavan määrän ohjausventtiilejä (E) mainittujen ohjausvirtausten muodostamiseksi ja ohjaamiseksi 35 vastaavien sisäänmeno- ja ulostuloventtiilien virtauskuris-tinten (24) kautta, jolloin jokainen ohjausventtiili (Ei; 24 74782 E2), joka ohjaa sisääntuloventtiiliä (Ci; C2) sen venttiili-kartion asettamiseksi päävirtauskanavan paineesta sekä si-säänmenoventtiilin (C-|; C2) virtauksen kasvusta tai vähenemisestä riippumattomasti, käsittää venttiilipesän, jossa on 5 ohjausventtiilisisäänmenolla ja ohjausventtiiliulostulolla varustettu ohjausvirtauksen kulkuaukko, elin ohjausvirtauk-sen kulkuaukon valikoivaan aukaisuun ja sulkemiseen, ensimmäinen ohjausvirtauskanava (9; 13), joka yhdistää ohjaus-venttiilisisäänmenon kyseisen sisäänmenoventtiilin (C1; C2) ohjausventtiilikamraioon (22), ja toinen ohjausvirtauskanava (10; 14), joka yhdistää ohjausventtiilin ulostulon päävir-tauskanavaan kohdassa, joka on alavirtaan vastaavasta sisäänmenoventt iilistä (Ci; C2), ja jolloin jokainen ohjaus-venttiili (E4; E3), joka ohjaa ulostuloventtiiliä (C4; C3), käsittää venttiilipesän, jossa on ohjausventtiilisisäänme-15 nolla ja ohjausventtiiliulostulolla varustettu ohjausvir-tauksen kulkuaukko, elin ohjausvirtauksen kulkuaukon valikoivaan aukaisuun ja sulkemiseen, ensimmäinen ohjausvirtauskanava (11; 15), joka yhdistää ohjausventtiilisisäänmenon kyseisen ulostuloventtiilin (C4; C3) ohjausventtiilikammioon 20 0 (22), ja toinen ohjausvirtauskanava (12; 16), joka yhdistää ohjausventtiilin ulostulon paluuvirtauskanavaan kohdassa, joka on alavirtaan vastaavasta ulostuloventtiilistä (C4; C3). 2 c

2. Patenttivaatimuksen 2 mukainen venttiili, tunnet- t u siitä, että kunkin sisääntuloventtiilin ohjausvirtaus-kanavassa (9, 10; 13, 14) sulkuventtiili (36, 37) on sijoitettu kyseisen ohjausventtiilin (E1, E2) ja sisääntuloventtiilin jälkeen päävirtauskanavaan liitetyn ohjausvirtauska-30 navan pään väliin, tämän sulkuventtiilin pitäessä ohjaus-venttiilistä (E 1, E2) riippumatta ohjausvirtauksen kanavaa suljettuna ohjausvirtauksen suhteen päävirtauksen kanavaan sisääntuloventtiilin jälkeen niin kauan kuin paine päävir-tauskanavassa on suurempi ennen sisääntuloventtiiliä (Cl,

35 C2) kuin mitä se on sen jälkeen. Il 25 74782

3. Patenttivaatimuksen 3 mukainen venttiili, tunnet-t u siitä, että sulkuventtiilin (36, 37) ja tähän liittyvän ohjausventtiilin (El, E2) välisestä ohjausvirtauksen kanavasta (9, 10; 13, 14) ulottuu ilmaisukanava (38) tiettyyn ^ säätölaitteeseen, joka on kytketty pumppuun, joka laite oh-jausventtiilin aukaisun yhteydessä havaitsee vallitsevan pumpun paineen ja täten aikaansaa signaalin pumpun säätölaitteelle pumpun paineen lisäämiseksi, kunnes tämä paine ylittää sen kuormasta riippuvan paineen, joka vaikuttaa sul-kuventtiiliin (36, 37), jolloin sulkuventtiili aukeaa ja 10 sallii ohjausvirtauksen kulun sisääntuloventtiilin (Cl, C2) säätämiseksi.

4. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen venttiili, tunnettu siitä, että ensimmäiseen ja/tai toiseen ulostulon venttiiliin (C3, C4) on liitetty ohjaus-venttiili (43; 44), joka havaitsee moottorin yhteysliitän-nässä (A1, B1) vallitsevan paineen ja tämän paineen ylittäessä tietyn ennakolta määrätyn arvon, joka on asetettu oh· jausventtiiliin, toteuttaa säätövirtauksen avaten ulostulon 20 venttiilin (C3, C4).

5. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen venttiili, tunnettu siitä, että yhteen, useampaan tai jokaiseen venttiililaitteeseen kuuluvaan ohjausvirtauk- 25 sen kanavaan (9, 10; 11, 12; 13, 14; 15, 16) on sijoitettu komponentteja, jotka tekevät vastaavan ohjausvirtauksen kanavaan kytketyn ohjausventtiilin (E) riippumattomaksi pai-neenpudotuksesta.

6. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen venttiili, tunnettu siitä, että yksi, useita tai kaikki ohjausvirtauksen kanavista (9, 10; 13, 15) ohjaus-venttiilille (E) on varustettu paineen pienentimellä paineen pienennetämiseksi ennen ohjausventtiiliä (E) tietylle enna- 35 koita määritellylle tasolle ohjausventtiilin jälkeiseen paineeseen nähden. 26 74782

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen venttiili, tunnet-t u siitä, että paineen pienennin (54) on vakiomäärän painetta pienentävä ohjausventtiilin toimintaansaattamiseen 5 verrannollisen moottorinopeuden saavuttamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen venttiili, tunnet-t u siitä, että paineen pienennin (54) on yli kompensoitu, jotta aikaansaataisiin paineen kasvaessa pienempi moottorin 10 nopeus.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen venttiili, tunnet-t u siitä, että paineen pienennin (54) on alikompensoitu, jotta aikaansaataisiin paineen kasvaessa korkeampi moottorin 15 nopeus. I! 27 Patentkrav: 7 4 7 8 2