FI74553B - Saett att framstaella en rasterdjuptrycksform. - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU ΠΛ^ΖΊ [B (11> UTLÄQQNINQSSKRIFT /4000 '2 ^gj ^---ν'-^ (51) Kv.lk.VlntCI4 G 03 F 5/00

SUOMI-FINLAND

(Fl) (21) Patenttihakemus - Petentansökning 773429 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdeg 14.11 .77

Patentti- ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 14.11.77

Patent- och registerstyreleen |41 j Tunut jUiitjSei<Sj _ Biivit offentiig 15.05.79 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.iulkaisun pvm. - 30.10.87

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32) (33) (31) Pyydetty etuoikeus - Begörd prioritet (71) Toppan Printing Co., Ltd., 5"1, Taito 1-Chome, Taito-ku, Tokyo,

Japan i-Japan(JP) (72) Yoshio Kameyama, Hong Kong, Hongkong(HK) (74) Ruska S Co Oy (54) Menetelmä laatan valmistamiseksi rasterisyväpäinoa varten -Sätt att framställa en rasterdjuptrycksform Tämän keksinnön kohteena on menetelmä laatan valmistamiseksi raste-risyväpainoa varten käyttäen rasteripositiivia.

Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on rasterisyväpainoa varten tarkoitettu laatanvalmistusmenetelmä, jossa voidaan käyttää useita valoherkkiä aineita ja rasteripositiiveja.

Lisäksi keksinnön kohteena on rasterisyväpainoa varten tarkoitettu laatanvalmistusmenetelmä, jolla saadaan laaja sävyjyrkkyys ja hyvä toisto.

Tavallisista syväpainomenetelmistä tunnetaan yleisesti tavanomainen syväpainomenetelmä ja rasterisyväpainomenetelmä. Tavanomaisessa syväpainomenetelmässä sävyjyrkkyyttä edustavat painolaattaan tehtyjen värikennojen syvyyksien vaihtelut, kun taas viimeksi mainitussa rasterisyväpainomenetelmässä sävyjyrkkyyttä edustavat värikennojen kokojen vaihtelu tai sekä värikennojen kokojen että niiden syvyyksien vaihtelu.

Tavanomaisessa syväpainomenetelmässä tarvitaan monenlaisia syövytys-liuoksia painolaatan syövyttämiseksi valoherkän a5 noen läpi, koska sävyjyrkkyys on aikaansaatava ainoastaan pr.j 1 ;·.nti - - .n tehtyjen vä- 2 74553 rikennojen syvyyksillä. Rasterisyväpainomenetelmä, toisin sanoen niin kutsuttu autotyyppinen syväpainomenetelmä, on parannus edellä mainittuun tavanomaiseen menetelmään. Kuitenkin, kun sävyjyrk-kyyttä edustavat vain värikennojen kokojen vaihtelu, saatujen painotuotteiden sävyjyrkkyys ei ole tyydyttävä eikä alkuperäisen kuvan sävyä voida toistaa hyvin. Sen sijaan värikennojen sekä koon että syvyyden vaihtelun yhdistelmää käyttävässä menetelmässä syvyyksien poikkeamisten vaikutusta voidaan pienentää, koska lisänä on kennon kokotekijä, jolloin viimeksi mainittu menetelmä on edullisempi toiston suhteen.

Kuitenkin, tunnetussa niin kutsutussa kaksoispositiivimenetelmäs-sä, vaikka värikennojen sekä koko että syvyys vaihtelee, on käytettävä kahdenlaista positiivia, syväpainorasteripositiivia ja sä-vypositiivia. Toisin sanoen tässä menetelmässä valoherkkä aine, esim. pigmentti on ensin valotettava valolähteellä rasteripositii-vin läpi rasteripisteiden muodostamiseksi, sitten se on lisäksi valotettava valolähteellä sävypositiivin läpi rasteripisteiden syvyyksien vaihtelun saamiseksi, jonka jälkeen painolaatta muodostetaan siirto-, kehitys- ja syövytysvaiheiden avulla. Tässä menetelmässä on rasteripositiivi saatettava täydellisesti sävypositiivin kohdalle, joka on hyvin vaikeata, ja lisäksi valotusmenettely on monimutkaista. Tämän johdosta tämä menetelmä vaatii suurta taitoa, ja on varsin kallis.

Kuten edellä on esitetty, alkuperäisen sävy toistetaan tavanomaisessa syväpainomenetelmässä muuttamalla värikennojen syvyyksiä, ja tämän johdosta syövytysvaiheessa pigmentin siirtämisen jälkeen on käytettävä erikseen monenlaisia syövytysliuoksia värikennojen muodostamiseksi. Tässä tapauksessa on hyvin vaikeata tehdä väri-kennoja syvyyteen nähden noin 1 mikronin luokkaa olevalla tarkkuudella käyttäen monenlaisia syövytysliuoksia ottaen huomioon pigmentin paksuus. Esimerkiksi, kun alkuperäisen huippuvalo-osa on syövytettävä 2 mikronin syvyiseksi, ja jos käytetään syväpainoras-teria, jossa on 70 viivaa/cm ja viivasuhde on 1 : 2,5, värin tilavuudeksi värikennossa tulee: (lO^y)2 x 2w = 2 x 10**μ^ (= 2 x 10 ^mm^)

Siinä tapauksessa, että on aiheutettu 0,5 mikronin virheen syntyminen syvyydessä, väritiheyden toisinnettavuudeksi tulee 75 % tarkoitetusta arvosta. Tavanomaisessa menetelmässä tulos en huono,

II

3 74553 koska on vaikeata syövyttää suuruusluokkaa 0,5 mikronia olevalla tarkkuudella. On olemassa edellä mainitut epäkohdat poistava ras-terisyväpainomenetelmä, mutta kuitenkin sävyjyrkkyyttä edustaa ainoastaan vakiosyvyisten rasteripisteiden kokojen vaihtelut, mikä on riittämätön edustamaan alkuperäisen sävyjyrkkyyttä, kuten alalla hyvin tiedetään.

Päinvastoin kuin edellä olevassa tapauksessa, kun käytetään rasteripisteiden kokojen ja syvyyksien vaihtelujen yhdistelmää, virhe syvyyksissä syövytysvaiheen aikana ei aiheuta niin suurta poikkeamaa painotuotteen sävyssä, koska myös rasteripisteiden koon vaihtelu vaikuttaa, ja sen tähden voidaan saavuttaa pysyvä sävy-toisto. Esimerkiksi värikennon, jolla on sama väritilavuus kuin tavanomaisella 2 mikronia syvällä värikennolla viivatiheyden ollessa 70/cm ja viivasuhteen ollessa 1 : 2,5* syvyys on 5 mikronia siinä tapauksessa, että rasteripiste on 20 %, joten 0,5 mikronin poikkeama syvyydessä aiheuttaa ainoastaan 10 % muutoksen kennon koko tilavuudessa. Tämän johdosta edellä mainittuun tavanomaiseen menetelmään verrattuna viimeksi mainittu menetelmä tekee syövytys-vaiheen helpommaksi, ja lisäksi on ilmeistä, että painotyön valvonta helpottuu.

Värikennojen kokojen ja syvyyksien vaihtelua käyttävässä rasteri-syväpainomenetelmässä käytetään kahta positiivia, nimittäin syvä-painorasteripositiivia ja sävypositiivia, ja sitä nimitetään kak-soispositiivimenetelmäksi, kuten edellä on esitetty. Tässä menetelmässä pigmentti valotetaan valolähteellä käyttäen rasteriposi-tiivia rasteripisteiden muodostamiseksi ja sitten se valotetaan uudelleen käyttäen sävypositiivia rasteripisteiden syvyyksien vaihtelun saamiseksi. Sen jälkeen painolaatta saadaan siirto-, kehitys- ja syövytysvaiheiden avulla, jolloin on tarpeellista asettaa rasteripositiivi ja sävypositiivi täydellisesti kohdalleen. Tämän johdosta vaaditaan teknillistä taitavuutta edellä esitetyn menetelmän vaikeuden ja monimutkaisuuden vuoksi, ja lisäksi käytetään erilaisia aineita, joten menetelmä on taloudellisesti epäedullinen eikä sitä käytetä yleisesti.

Edellä mainittujen haittojen eliminoimiseksi on ehdotettu oi öitä menetelmiä. Eräässä tyypillisessä tällaisessa menetelmässä valoherkkä aine valotetaan ensimmäisessä vaiheessa syväpainorasterin läpi, jos- 4 74553 sa on haluttu määrä läpinäkyviä verkkoviivoja, toisessa vaiheessa rasteripositiivin läpi ja kolmannessa vaiheessa rasteripositiivin sekä rasteripositiivin ja valoherkän aineen väliin asetetun diffuu-sioarkin läpi. Tässä rasteripositiivi siis toimii sävypositiivin tavoin. Kun käytetään rasteripositiivia, jossa rasteripisteet keskisä-vyn ja varjon välisillä alueilla ovat jatkuvia, kuten laakapainoras-teripositiivissa ja kohopainorasteripositiivissa, jatkuvaan osaan muodostetaan rasteriviivat edellä mainitussa ensimmäisessä valotus-vaiheessa, jotta voitaisiin estää painovärin valuminen keskisävy-alueilta varjoalueille.

Edellä mainitussa menetelmässä rasteripositiivi yhdistetään rasteri-levyn kanssa, jolla on samat tai eri rasteriviivat siten että voi muodostua moirekuvio. Tämä heikentää painojälkeä.

Nyt on keksitty patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jonka avulla voidaan moirekuvion muodostuminen tehokkaasti estää.

Rasteripositiiveissa laakapainoa tai kohopainoa varten on yleensä ruutukuviot, kuten kuvioissa 1, 2 ja 3 on esitetty. Kun piste- ala on pienempi kuin 50 %, kukin rasteripiste on erillään, ja kun pisteala on suurempi kuin 50 Ϊ, pisteet ovat yhteydessä viereisiin pisteisiin. Toisin sanoen 10 % pistealan omaavassa huippuvalo-osassa olevat rasteripisteet 16 on esitetty suurennetussa koossa kuviossa 1, 50 % pistealan omaavassa keskisävyosassa olevat rasteripisteet 17 on esitetty kuviossa 2 ja 80 % pistealan omaavassa varjo-osassa olevat pisteet 18 on esitetty kuviossa 3.

Syväpainossa painaminen suoritetaan suurella nopeudella, ja painovärin viskositeetti on hyvin pieni, joten painolaatan pinta huip-puvalo-osasta varjo-osaan on katettava suurella määrällä erillisiä värikennoja.

Kun kohopainoa tai laakapainoa varten tarkoitettua rasteripositiivia käytetään syväpainoa varten, yli 50 % tiheyden omaava osa, jossa on suurempia rasteripisteitä, on varustettava värikennoj^n seinillä, kuitenkin huippuvalo-osassa on jo erilliset rasteripisteet, joten ei ole tarpeellista järjestää värikennojen seiniä syli 74553 väpainorasterilla. Lisäksi, kun huippuvalo-osa varustetaan tällaisilla värikennojen seinillä, sävyn toisto häiriintyy. Tämän johdosta syväpainorasteri on saatettava vaikuttamaan osiin keski-sävystä varjoon.

Kuten edellä on esitetty, kun huippuvalo-osa varustetaan seinillä käyttäen syväpainorasteria, aiheutetaan moirekuvion muodostuminen samoin kuin edellä mainittu sävytiheyden häriintyminen. Tämän moirekuvion muodostumisen estämiseksi on harkittu epäsäännöllisesti pisteitetyn tai viivoitetun rasterin käyttämistä tavallisen sy-väpainorasterin tilalla.

Esimerkiksi, kun käytetään syväpainojyvärasteria, sävyn toiston heikkeneminen on suuri ja painettu pinta tulee karkeaksi, koska se kärsii jyvärasterin kuvion vaikutuksesta, mikä ei ole suotavaa painamiselle. Tämän johdosta syväpainojyvärasteria käytetään ainoastaan erikoistarkoituksiin.

Kun käytetään 5~10 % rasteripistekuviota, joka on tehty hienoilla läpinäkyvillä viivoilla, esim. 120 viivaa tai 2^0 viivaa/cm, varustettua rasteria syväpainorasterin sijasta, muodostetaan raake-literää kannattavat seinät, ja moirekuvion muodostuminen ja värin valuminen voidaan melkein estää, mutta kuitenkin varjo-osan väri-kennotilavuus pienenee hyvin paljon, niin että suurta tiheyttä, joka on tunnusomaista syväpainamiselle, ei voida odottaa.

Vielä lisäksi on havaittu, että viivarasterin käyttö verkkoraste-rin sijasta ei anna toivottua tulosta.

Yleensä moirekuvio muodostuu huippuvalo-osasta keskisävyosaan sy-' väpainossa. Tämä johtuu siitä, että varjo-osan seinien leveydet pienenevät hyvin paljon sivusyövytysvaikutuksesta syövytyksen aikana, ja painoväri diffusoituu ja tunkeutuu painettaessa paperin kuituihin kapillaarivaikutuksesta sen pienen viskositeetin johdosta. Lisäksi painetut väripisteet hajoavat jossakin määrässä paperilla painamispuristuksen johdosta, ja ne liittyvät keskenään ja muodostavat jatkuvan värikalvon. Sen tähden menetetään rasteri-pisteiden sijainnin säännöllisyys. Näin ollen moirckuviota tuskin esiintyy osassa keskisävystä varjoon.

6 74553

Huippuvalo-osassa sivusyövytys syövytysvaiheessa on hyvin vähäistä, ja väritilavuus kussakin värikennossa on hyvin pieni varjo-osan väritilavuuteen verrattuna, joten värikennojen kokojen ollessa jonkin verran suurentuneitakin pistemuotojen säännöllisyys ja niiden kobdallaanolo voidaan säilyttää.

Nyt keksityssä menetelmässä käytetään rasteripositiivia, jossa on läpinäkyviä viivoja vain keskisävyn ja varjon välisillä alueilla, sitten rasteripositiivi pinnakkaiskuvataan kahdesti valoherkälle materiaalille, minkä jälkeen valmistetaan syväpainolaatta näin valotettua materiaalia käyttäen.

Esimerkkejä, edellä mainituista valoherkistä aineista ovat pigmentti, esim. pigmenttipaperi; ylivientifilmit, esim. E.I. du Pont de Nemours & Co:n nimellä "Rotofilm" myymä filmi; ja syväpainosylin-tereille muodostetut valoherkkää hartsia olevat kerrokset, esim. Kansai Paint Co., Ltd:n myymä "Sonne ΚΡΜ2000” (tavaramerkki). Kun pigmenttiä käytetään valoherkkänä aineena, edellä mainituissa laa-tantekovaiheissa siirretään valotettu pigmentti syväpainosylinte-rille, pigmentti kehitetään ja syväpainosylinteri syövytetään pigmentin läpi. Kun ylivientifilmiä käytetään valoherkkänä aineena, seuraavassa laatanteossa kehitetään ensin valotettu yli-vientifilmi kehitysaineilla, sitten siirretään filmi syväpainosy-linterille, kehitetään uudelleen kuumalla vedellä ja syväpainosylinteri syövytetään ylivientifilmin läpi. Kun käytetään syväpai-nosylinterille muodostettua valoherkkää hartsikerrosta, seuraavana laatantekovaiheena on ainoastaan itse hartsikerroksen kehittäminen.

Edellä mainitut valotusvaiheet voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa, koska sama valoherkkä aine valotetaan valolähteellä toistuvasti valotuksien järjestyksen vaikuttamatta mitään.

Nämä ja muut tämän keksinnön piirteet tulevat paremmin ymmärretyksi seuraavasta ainoastaan asian valaisemiseksi esitetystä selityksestä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää suurennettuna päältä katsottuna rasteripositiivin huippuvalo-osaa, josta käy selville rasteripisteidcn tila, kuvio 2 esittää myöskin suurennettuna päältä katsottuna rasteri -positiivin keskisävyosaa,

II

7 74553 kuvio 3 esittää myöskin suurennettuna päältä katsottuna rasteri-positiivin varjo-osaa, kuvio 4 esittää suurennettuna poikkileikkauksena menetelmän ensimmäistä vaihetta, kuvio .5 esittää suurennettuna poikkileikkauksena kuviossa 4 esitetyn vaiheen toista sovellutusmuotoa, kuvio 6 esittää suurennettuna päältä katsottuna toisessa vaiheessa muodostettua huippuvalo-osaa, kuvio 7 esittää suurennettuna päältä katsottuna toisessa vaiheessa muodostettua varjo-osaa, ja kuvio 8 esittää menetelmän eri vaiheita juoksukaaviona.

Tämän keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen vaihe on rasteriva 1 otus (kuvio 8-A). Esimerkiksi, kuten kuviossa 4 on esitetty sävynegatiivi 19, jolla on samat mitat kuin laakapaino- tai kohopainorasteripositii-villa, ja syväpainorasteri 20 pannaan kerroksiksi valoherkälle filmille 21, ja sen jälkeen suoritetaan valotus valolähteellä.

Nuolet 22 piirustuksessa osoittavat valotusvalon suunnan.

Tässä tapauksessa alkuperäisen huippuvalo-osan a (kuvio 4) optinen tiheys sävynegatiivissa 19 on hyvin suuri, joten valo tuskin pääsee läpi valotuksen aikana. Tämän johdosta syväpainorasteria 20 ei paineta filmille 21.

Sävynegatiivin 19 optinen tiheys alkuperäisessä varjo-osassa b on hyvin pieni, joten sävynegatiivi 19 ei vaikuta syväpainorasterin 20 kuvioon, ja rasteriviivat painetaan filmille 21. Lisäksi keskisävyosassa c filmiin 21 tulee valonsäteitä, joiden voimakkuus on suhteessa sävynegatiivin 19 tiheyteen. Tämän johdosta seiniä (rasteriviivoja) tuskin muodostuu huippuvalo-osan a puolelle, kun taas seiniä muodostuu varjo-osan b puolelle. Seurauksena moirekuvion muodostuminen voidaan estää kaikissa osissa .huippuva-losta varjoon, ja lisäksi syväpainorasteriin vaikutetaan osassa keskisävystä £ varjoon b.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä voidaan myöskin suorittaa smiraa-valla tavalla. Toisin sanoen, kuten kuviossa 5 on esitetty, lumleii-negatiivia 23 käytetään edellä mainitun sävynegatiivin 19 sijasta, ja di ffuusioarkki 24 pannaan välikkeeksi rasterinegatiivin 23 alle. Nämä 8 74553 arkit 23 ja 2 b pannaan syväpainorasterille 20 samalla tavalla kuin edellisessä vaiheessa, ja kerrokset saatetaan kosketukseen valolähteellä valotettavan filmin 21 kanssa. Myöskin nuolet 22 osoittavat valonsäteiden suunnan.

Kuten edellä on esitetty, edellä mainitun välikkeenä olevan dif-fuusioarkin 2b tehtävänä on erottaa rasterinegatiivi 23 ja syvä-painorasteri ja myöskin hajottaa valotusvalo. Tämän johdosta rasterinegatiivi 23 toimii kuten sävynegatiivi, ja siten rasteri-negatiivin 23 ja syväpainorasterin 20 aiheuttama moirekuvion muodostuminen voidaan estää samalla tavalla kuin edellä olevassa menetelmässä.

Menetelmän toisessa vaiheessa (kuvio 8-B) filmi 21, joka on painettu syväpainorasteria käyttäen ensimmäisessä vaiheessa, valotetaan uudelleen valolähteellä saattamalla se kohdistetusti kosketukseen laaka- tai kohopainossa käytetyn rasteripositiivin kanssa 30.

Kuten kuviossa 6 suurennettuna on esitetty, koska syväpainoraste-ri muodostaa seiniä niukasti huippuvalo-osassa a, ainoastaan pieniä värikennoja 25 muodostuu hajalleen, kun taas varjo-osassa b, kuten kuviossa 7 myöskin suurennettuna on esitetty, painetaan seinien 26 ja pienien rasteripisteiden 28 rajoittamia suuria värikennoja 27·

On edullista, että negatiiveja, jotka saadaan välituotteina tavanomaisessa menetelmässä, voidaan käyttää suoraan sävynegatiivina tai rasterinegatiivina keksinnön mukaisessa menetelmässä, joten kustannuksien osalta ei ole mitään haittoja.

Menetelmän ensimmäinen ja toinen vaihe voidaan suorittaa valinnaisessa järjestyksessä.

Lisäksi tavanomaisessa menetelmässä käytettyä läpinäkyvillä viivoilla varustettua syväpainorasteria voidaan käyttää tässä keksinnössä. Syväpainorasterin tiheys voi olla esim. 60, 70, 80, 100 tai 120 vii-vaa/cm.

Il 9 74553

Lisäksi edelleen muitakin maskeja kuin edellä mainittua rasterine-gatiivia ja rasteripositiivia, voidaan käyttää yhdessä syväpaino-rasterin kanssa. On esimerkiksi taloudellinen menetelmä valmistaa käänteisen kuvan rasterinegatiivi valolla, lämmöllä tai paineella rasteripositiivista.

Näiden vaiheiden avulla verkkoviivat painetaan osiin keskisävvstä varjoon läpinäkyvillä verkkoviivoilla varustetun rasterin läpi, ja lisäksi suoritetaan valotus rasteripositiivin läpi, joten mustilla verkkoviivoilla varustettu rasterinegatiivi 31 voidaan valmistaa kehittämällä valokuvausfilmi 21 (kuvio 8-C).

Kun tämä mustilla verkkoviivoilla varustettu rasterinegatiivi 31 painetaan kosketuksella valokuvausfilmille 32 ja sen jälkeen kehitetään, voidaan saada läpinäkyvillä verkkoviivoilla osissa keskisävys-tä varjoon varustettu ja osissa keskisävystä kirkkaaseen verkkovii-vaton rasteripositiivi 33 (kuvio 8-D). Näin saatua läpinäkyvillä verkkoviivoilla osissa keskisävystä varjoon varustettua rasteripositiivia 33 voidaan käyttää rasteripositiivina keksinnön mukaisessa menetelmässä. Toisin sanoen, rasteripositiivi 33 asetetaan pigmentille 34, ja niitä valotetaan (kuvio 8-E). Sen jälkeen asetetaan diffuu-sioarkki 24 rasteripositiivin 33 ja valoherkän materiaalin 34 väliin, ja rasteripositiivia 33 kuvataan vielä di f fuusicarkin läpi (V. vio 8-F) .

Edellä kuvattu rasteripositiivin 33 kaksinkertainen kuvaus valoherkälle materiaalille 34 voidaan tehdä valinnaisessa järjestyksessä. Tämä kaksinkertainen kuvaus on suoritettava tarkalleen kohdistetustι.

Edellä mainittu rasteripositiivi ja pigmentti 34 asetetaan tyhjiöke-hykseen ja valotetaan valolähteellä. Valolähteenä tätä tarkoitusta varten voi olla kaarilamppu, elohopealamppu, ksenonlamppu, me-tallibalidilamppu tai sen tapainen.

Edellä mainittu diffuusioarkki 24 muodostaa välin rasteripositiivin 33 ja pigmentin 34 välille diffuusioarkin 24 paksuuden mukaan ja myöskin sillä on diffusoiva vaikutus. Aineina, joilla on diffusoiva vaikutus, voidaan esimerkkeinä mainita hyvälaatuinen himmeä filmi, 10 74553 opaalilasi, hyvin hienosti karhennettu lasi ja sen tapaiset, ja valottaminen voidaan suorittaa samalla tavalla kuin edellä esitetyissä ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa.

Tässä dlffusoivassa valotuksessa diffuusioarkin 24 diffusoiva vaikutus ja rasteripositiivin 33 ja pigmentin 34 välillä olevan raon olemassaolo diffusoivat muiden kohtien kuin rasteripositiivin rasteripisteiden läpi kulkeneet valonsäteet, joten rasteri-pisteiden alla oleva pigmentti 34 valottuu jossakin määrässä vastaavien rasteripisteiden kokojen mukaan, joka muuttaa rasteripisteiden syvyyksiä ja tekee myös moirekuvion muodostumisen huomaamattomaksi. Tässä vaiheessa saatua tiheyskäyrää voidaan säätää säätämällä diffuusioarkin laadusta ja paksuudesta riippuvaa diffuusion määrää ja valotuksen määrää.

Sen jälkeen valotettu pigmentti 34 siirretään syväpainosylinterin pinnalle, joka sitten syövytetään syväpäinolaatan muodostamiseksi (kuvio 8-G).

Menetelmän syövytysvaihe voidaan suorittaa tavanomaisen menetelmän mukaan, jossa valotettu pigmentti sovitetaan valmistetun syväpainosylinterin pinnalle ennalta määrättyyn kohtaan oikeine vedensyöttöineen. Tämän pigmentin siirtämisen jälkeen kovettuma-ton gelatiini pestään pois kastamalla se kuumaan veteen kuvan kehittämistä varten, jonka jälkeen se kuivataan. Edellä esitetyn menetelmän avulla muodostuu pigmenttiin rasteripisteitä, joilla on erilaiset mitat ja paksuudet rasteripositiivin sävytiheyden mukaan.

Seuraavassa vaiheessa sylinterin pinta syövytetään jäljellä olevan gelatiinifilmin läpi käyttäen ferrikloridia sisältävää syövy-tysliuosta, ja haluttuun syvyyteen syövyttämisen jälkeen syövytettyyn pintaan voidaan tarvittaessa panna kromipäällys painoskestä-vyyden lisäämiseksi.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä syväpainolaatta, jossa on eri mittaiset ja -syvyiset rasteripisteet, voidaan muodostaa käyttäen ras-teripositiivia ilman sävypositiivia, joten tavallisen kaksoispo- 11 74553 sitiivimenetelmän valokuvausvaihetta ja painovaihetta voidaan yksinkertaistaa ja helpottaa. Lisäksi voidaan valmistaa syväpaino-tuotteita, joilla on hyvä reprodusoitavuus ja erinomainen tiheys-porrastus, koska väri siirretään kunkin värikennon koon ja syvyyden yhteisvaikutuksella. Lisäksi syövytyspoikkeama vaikuttaa vain vähän sävyjyrkkyyteen, jolloin reprodusoitavuus tulee pysyväksi ja syövytysvaiheen säätö tulee helpoksi.

Edelleen keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan käyttää laakapaino- ja kohopainorasteripositiiveja. Esimerkiksi, kun käytetään laakapai-norasteripositiivia, joka on muodostettu suoraan alkuperäisestä, voidaan tavanomaista rasterisyväpainomenetelmää, jossa rasteripo-sitiivi muodostetaan kaksoispositiivimenetelmää käyttäen, yksinkertaistaa suuressa määrässä, mikä helpottaa menettelyä ja pienentää kustannuksia. Lisäksi laakapainoa varten tarkoitetun rasteri-positiivin tiheysporrastus on suurempi kuin syväpainoa varten tarkoitetun rasteripositiivin porrastus, joten erinomaisia ja pysyviä painolaattoja ja painotuotteita voidaan valmistaa käyttämällä laa-kapainorasteripositiivia.

Tämän keksinnön menetelmän mukaan el tarvita sävypositiivia, jota käytetään aikaisemmin tunnetussa menetelmässä pigmentin painamiseksi, ja rasteripisteiden kokoja ja syvyyksiä voidaan säätää käyttämällä ainoastaan läpinäkyvillä verkkoviivoi 11a varustettua rasteripositiivia vain keskisävyaineen ja varjon välillä. Lisäksi kaksoispositiivimenetelmän tavanomaista valokuvaus- ja valotusvaihetta voidaan yksinkertaistaa. Edelleen tiheyttä edustaa värikennojen mittojen ja syvyyksien yhdistelmä, niin että tiheysporrastuksen alue laajenee antaen erinomaisia painotuotteita ja toistettu sävy tulee hyvin pysyväksi syövytysvaiheen syövytysvaikutuksen vaikuttamatta siihen oleellisesti, mikä helpottaa syövytysvaiheen valvontaa.

Tämän keksinnön mukaisen menetelmän mukaan vastatoimenpide moire-kuvion muodostumista vastaan voidaan vielä lisäksi suorittaa läpinäkyvä llä verkkoviivoi11a varustettua rasteripositiivia valmistettaessa, niin että rasterikulman säätö syväpainolauttaa tehtäessä tulee melkein tarpeettomaksi. Tämän johdosta painotyön tchok- 12 74553 kuutta, joka ennen liittyi kulman säätöön, voidaan lisätä, ja rasterin huono kosketus, mikä johtuu ilmassa olevan pölyn tarttumisesta pigmentin pinnalle ja rasterin tahraantumisesta, voidaan helposti estää, niin että työskentelyn kokonaistehokkuutta voidaan parantaa hyvin paljon.

(f

Claims (2)

13 . ,· 74553 Patenttivaatimus

1. Menetelmä laatan valmistamiseksi rasterisyväpainoa varten tunnettu seuraavista vaiheista: - asetetaan syväpainorasteri (20), jossa on läpinäkyviä 5 verkkoviivoja, valottamattomalle valokuvausfilmille (21) ja asetetaan edelleen joko sävynegatiivi (19) tai sekä diffuu-sioarkki (24) että rasterinegatiivi (23) tässä järjestyksessä edellä mainitulle materiaalille ja valotetaan ne valolähteellä, ja asetetaan laakapaino- tai kohopainorasteriposi- 10 tiivi (30) mainitulle valottomattomalle valokuvausfiImille (21) ja valotetaan ne valolähteellä suorittaen mainitut kaksi valotusta valinnaisessa järjestyksessä ja kohdistetusti, - valmistetaan mainittu valotettu valokuvausfiImi kehittämällä rasterinegatiivi (31), jossa on mustia viivoja vain 15 keskisävyn ja varjon välisissä osissa, - asetetaan mainittu rasterinegatiivi toiselle valokuvausf ilmille (32), valotetaan ne valolähteellä ja kehitetään mainittu toinen valokuvausfilmi (32), jolloin saadaan raste-ripositiivi (33), jossa on läpinäkyviä viivoja vain keskisä- 20 vyn ja varjon välisissä osissa, - asetetaan mainittu rasteripositiivi (33), jossa on läpinäkyviä viivoja vain keskisävyn ja varjon välisissä osissa, pigmentille (34) ja valotetaan ne valolähteellä, ja asetetaan diffuusioarkki ja mainittu rasteripositiivi, jossa on 25 läpinäkyviä viivoja vain keskisävyn ja varjon välisissä osissa, mainitulle pigmentille tässä järjestyksessä ja valotetaan ne valolähteellä suorittaen mainitut kaksi valotusta valinnaisessa järjestetyksessä ja kohdistetusti, ja - valmistetaan sen jälkeen valotettua pigmenttiä (34) 30 käyttäen syväpainolaatta tavanomaiseen tapaan.