FI74294B - Foerfarande foer framstaellning av foerbaettrade formmassor av finfoerdelade expanderbara styrenpolymerisat genom bestrykning och anvaendning av den bestrukna produkten. - Google Patents

Description

74294

Menetelmä parannettujen muottimassojen valmistamiseksi pienijakoisista huokoistettavissa olevista styreeni-polymeereistä pinnoittamalla ja pinnoitetun tuotteen käyttö - Förfarande för framställning av förbättrade 5 formmassor av finfördelade expanderbara styrenpolyme- risat genom bestrykning och användning av den be-strukna produkten

Huokoistettavissa olevista pienijakoisista styreeni-polymeereistä, so. hienojakoisista styreenipolymeereista, 10 jotka sisältävät kaasumaista tai nestemäistä paisutusai-netta, valmistetaan tunnetusti muotokappaleita siten, että ne kuumennetaan kaasua läpäisevissä muoteissa paisutusai-neen kiehumispistettä ja polymeerin pehmenemispistettä korkeampiin lämpötiloihin.

15 Tavallisesti paisutetaan huokoistettavissa olevat hiukkaset ensin epätäydellisesti ja sintrataan tämän "esi-paisutuksena" tunnetun vaiheen jälkeen kaasua läpäisevässä muotissa, mitä vaihetta kutsutaan "loppusolustukseksi". Esipaisutuksen aikana hiukkasten ei pidä sintrautua 20 tai liimautua aglomeraateiksi. Edelleen hiukkasten tulee säilyä käsittelyn aikana valuvassa muodossa eivätkä ne saa varautua staattisella sähköllä.

Loppusolustuksen jälkeen muotokappaleen täytyy olla muotissa niin kauan, että myös sisäosien lämpötila on laske-25 nut styreenipolymeerin pehmenemispisteen alapuolelle. Jos muotokappale otetaan muotista liian aikaisin, se voi kieroutua tai painua kasaan. Tämän jäähtymisajaksi tai muotis-saoloajaksi nimitetyn ajan, jonka kuluttua kappale poistetaan muotista, tulee ymmärrettävistä syistä olla mahdolli-30 simman lyhyt. Tunnetulla solustettavien osaston pinnan päällystämisellä on siten kaksi tehtävää: ensiksi aglome-roitumisen täytyy estyä esipaisutuksen aikana ja mahdollistua loppusolustuksen aikana (yhteenhitsautuminen), toiseksi tulee valittujen sopivien aiheiden pienentää jäähtymisai- 2 74294 kaa. Sopiva pinnoite täytyy siksi valita laatunsa perusteella. Täytyy kuitenkin myös huolehtia siitä, että helmet ovat tasaisesti pinnoitetut, so. että kerrospaksuus on sama kaikissa helmifraktioissa. Sen vuoksi on myös tar-5 peen löytää tähän tarkoitukseen sopiva menetelmä, joka soveltuu päällystemateriaalin saattamiseen lujasti hiukkasille .

Pinnoitemateriaaleina ovat tunnettuja pienihuokoiset jauhemaiset epäorgaaniset yhdisteet kuten piidioksidi, 10 talkki, savi, magnesiumoksidi, magnesiumhydroksidi, magnesiumkarbonaatti, edelleen orgaaniset yhdisteet kuten vahat, metallisaippuat, esim. magnesium- tai sinkkistea-raatti, risiiniöljyhappoamidi, lauriinihappoetanoliamidi, bis-stearoyylietyleenidiamiini, rasvahappojen ja polyhyd-15 roksiyhdisteiden esterit kuten glyserolistearaatit tai sorbitoliesterit (DE-B-16 94 591, DE-A-23 60 901, GB-A-1 497 319, Chemical Abstracts j)5 ( 1981) 2208749), edelleen hienojauheiset kestomuovit (DE-B-12 98 274).

Erityisen edullisiksi pinnoitemateriaaleiksi ovat 20 osoittautuneet pitkäketjuisten rasvahappojen glyserolies-terit (DE-B-21 33 253, DE-A-23 60 901, 22 56 842). Sen lisäksi esitetään käytettäviksi myös erilaisten esterien seoksia, kuten esim. mainitussa kohdassa Chem. Abstractissa tai julkaisussa DE-A-28 04 688, jolloin esitetään käytet-25 täväksi sellaisia estereitä, joiden molekyylissä ei ole hydroksiryhmiä, ja joiden sulamispiste on alueella 50 -110°C. Pitkäketjuisten rasvahappojen esterinä on myös sor-bitoliesteri tunnettu huokoistettavissa olevien pienija-koisten styreenipolymeerien pinnoiteaineena (DE-A-16 94 591 30 ja vastaavasti GB-A-1 093 899 ja 1 289 466). Tunnetulle tekniikan tasolle on yhteistä, että pinnoiteaine saatetaan huokoistettaville hiukkasille liuoksina tai niille levitetään jauhemainen pinnoiteaine rumpusekoittimessa. Sorbito-liestereitä ei voida pitää tyydyttävinä sen vaikutuksen 35 vuoksi, joka niillä on kappaleen muotistapoistamisaikaan.

3 74294

Mikäli pinnoiteaine täytyy levittää rumpumenetelmällä, johtaa tämä epätasaiseen pinnoittumiseen ja siten kuvattuihin haittoihin. Myös rasvahappojen glyseroliesteriseoksia käytetään liuoksina tai saatetaan raakahelmille rumpuse-5 koittimessa. Koska tällaiset esteriseokset ovat liukenemattomia käytettyyn hiilivetyyn, pentaaniin, on tarpeen lisätä liuottimeksi vielä metanolia, jolla on lisäksi se haitta, että se vahingoittaa helmiä. Sen lisäksi tulee menetelmään metanolina vielä ylimääräinen aineosa.

10 Julkaisussa DE-A-22 56 842 esitetyn työtavan mukaan käytetään veteen liukenematonta glyseroliesteriä, edullisesti öljyhappoesteriä, yhdessä epäorgaanisen kiinteän aineen kanssa. Seosta käytetään lietteenä. Sileää ja tasaista päällystettä tällöin ei saada (vrt. sivu 7, rivil-15 tä 13 lähtien).

Lopuksi julkaisun DE-A-23 60 901 työtavan mukaisesti käytetään glyseroliesteriseosta, joka koostuu pääasiassa glyserolimonostearaatista, yhdessä metallistearaatin kanssa. Myös tämän tunnetun tekniikan mukaan levitetään seos edul-20 lisesti kuivana rumpumentelmällä tai mahdollisesti lietteenä. Luonnostaan ei näillä menetelmillä saada tasaisesti pinnoitettuja hiukkasia.

Myös muun, aikaisemmin mainitun tekniikan tason mukaan suoritetaan pinnoitus analogisella tavalla.

25 Tekniikan tasosta voidan tämän mukaan todeta yhteen vetona, ettei solustettavien styreeni-raakahelmien pinnoitukseen liittyvää ongelmaa ole tähän mennessä ratkaistu tyydyttävästi. On tosin tunnettua, että glyseroliesterit ja hienojakoiset epäorgaaniset jauheet toimivat hyvin, 30 mutta tasaisen pinnoitteen saaminen tunnetuilla menetelmillä on kuitenkin mahdotonta. Syynä tähän on toisaalta päällystettävän materiaalin lämpötilaherkkyys, toisaalta glyseroliesterien huono liukoisuus kylmiin liuottimiin.

Rumpumenetelmässä tai kuivasekoituksessa jakautuvat 35 pinnoiteaineet riittämättömän kiinnittymisen vuoksi epä- . 74294 4 tasaisesti raakahelmien pintaan. Tällöin pinnalle muodostuu yli- tai alipitoisuuksia. Tämä johtaa esipaisutuksen aikana helmiin, joiden pinnalla osaksi ei ole lainkaan pinnoite-ainetta ja vastaavasti toisin paikoin sitä on suhteessa 5 liian paljon.

Tämän seurauksena esiintyy solustetussa muotokappaleessa yksittäisten hiukkasten huonoa ja epätasaista yhteen-kiinnittymistä, joka johtaa murtumiskohtiin. Voimakkaasti tällaisia mekaanisesti heikkoja kohtia esiintyy silloin, 10 kun glyseroliesterien ohella käytetään metallisaippuoita tai epäorgaanisia kiinteitä aineita. Jos liuottimia käytetään mukana tai pelkästään, ne syövyttävät helmien pintaa, mikä johtaa varsinkin liimautumiseen esipaisutuksen aikana.

Julkaisun DE-B-29 32 321 mukaisella menetelmällä, jossa 15 työskennellään käyttäen vesipitoisia dispersioita, on haittana, että täytyy höyrystää huomattavia vesimääriä. Lisäksi ei voida välttää sitä, että lämpimät tai kuumat dispersiot vahingoittavat huokoistettavia hiukkasia.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada menetelmä, jolla 20 on mahdollista pinnoittaa huokoistettavissa olevien styree-nipolymeerien muodostamat pienijakoiset muottimassat pit-käketjuisten rasvahappojen glyseroliesterien muodostamalla tasaisella pinnoitteella niin, että niiden työstöominai-suudet paranevat.

25 Tämän tehtävän ratkaisu onnistuu patenttivaatimuksissa esitetyllä menetelmällä.

Yllättävästi muodostavat valitut glyseroliesterit stabiileja organosoleja alifaattisissa hiilivedyissä, joissa on 3 - 8 hiiliatomia. Erityisen sopivia ovat butaanit tai 30 erityisen edullisia pentaanit, so. näitä hiilivetyjä voidaan käyttää sekä normaali- että iso-muotoina tai näiden seoksina. Seuraavassa puhutaan tämän määritelmän mukaisesti siten enää vain pentaanista tai butaanista.

Organosolit eivät erotu eri faaseiksi tavanomaisissa 35 työstötoimenpiteissä kuten pumpattaessa tai suihkutetta- ) 74294 essa. Erityisen edullista on, että organosolit ovat myös huoneen lämpötilassa stabiileja niin, ettei esiinny solus-tettavan polystyreenin lämpörasitusta. Käytettäessä disper-gointiaineena pentaania, jota käytetään samalla myös pai-5 sutusaineena, ei menetelmään joudu ylimääräistä vierasta ainetta. Pentaanin talteenotto menetelmästä on yksinkertaista ja täydellistä.

Dispersion alhaisen viskositeetin vuoksi huoneenlämmössä voidaan ongelmitta levittää myös suurehkoja määriä 10 pinnoiteainetta, minkä johdosta voidaan saavuttaa etuja erikoistyöstömenetelmissä (muotokappaleen valmistus).

Pinnoiteaine levitetään hiukkasina oleville styreeni-polymeereille lisäämällä organosolit huoneen lämpötilassa sekoittimeen, johon voidaan saada aikaan alipaine. Sekoit-15 tamisen jälkeen poistetaan hiilivety lyhytaikaisen tyhjön avulla. Käyttämällä organosoleja keksinnön mukaisesti saavutetaan lisäksi se etu, että pinnoiteaineet kiinnittyvät vain styreenipolymeereille mutta eivät sekoittimen metalli-osiin. Koska organosolit ovat hyvin herkkäjuoksuisia myös 20 alhaisissa lämpötiloissa 0 - 20°C, voidaan pinnoitusvaihe suorittaa vaikuttamatta solustettavan polystyreenin aineomi-naisuuksiin kuten esim. soluisuuteen.

Organosolien kiinteäainepitoisuus on yleensä 5-35, erityisesti 10 - 20 painoprosenttia. Edullisesti käytetään 25 dispergointiaineena pentaania, jolloin isomeerikoostumuk-sella on vain vähäinen merkitys.

Korkeampien rasvahappojen glyseroliestereillä tarkoitetaan esteröintituotteita, joita saadaan pitkäketjuisista tyydyttyneistä karboksyylihapoista, joiden C-atomien määrä 30 on 14 - 24, erityisesti kuitenkin 16 - 18, steariinihapon ollessa erityisen edullinen. Tavallisesti muodostuu este-röinnissä glyseriinin kanssa mono-, di- ja triesterien seoksia. Kuten tutkimuksistamme ilmenee, on organosolien sta-biilisuuden ja siten pinnoitteen tasaisuuden kannalta tär-35 keää, ettei monoesterien pitoisuus ylitä 40 %:a, mutta ei 74294 toisaalta ole myöskään nolla. Edullinen mono-, di- ja tri-esterien suhde on painoprosentteina 10 - 40 % monoesteria, 10 - 70 % diesteriä ja 10 - 80 % triesteriä, varsinkin 20 -30 % monoesteria, 20 - 70 % diesteriä ja 10 - 30 % trieste-5 riä. Edelleen on tarpeen, että jauheen hiukkaskoko on alle 100 pm. Organosolien stabiilisuutta voidaan vielä varmistaa myös siten, että lisäksi käytetään mukana pitkäketjuisten rasvahappojen hienojakoisia saippuoita (metallisaippuoita) kuten esim. sinkkistearaattia.

10 Hienojakoisten paisutettavien styreenipolymeerien val mistukseen käytetään monomeereina styreeniä, bentseeniren-kaaseen substituoitua styreeniä, erityisesti p-metyylisty-reeniä, tai monomeeriseoksia, joissa on vähintään 50 painoprosenttia styreeniä. Sopivia komonomeereja ovat esim. a-15 metyylistyreeni, bentseenirenkaaseen substituoidut styreenit, akryylinitriili, akryyli- ja metakryylihapon esterit 1-8 hiiliatomia sisältävien alkoholien kanssa, N-vinyy-liyhdisteet kuten N-vinyylikarbatsoli tai myös vähäiset määrät butadieeniä tai divinyylibentseeniä.

20 Suspensiopolymerointi suoritetaan 80 - 130° Csn lämpö tiloissa. Se initioidaan tavanomaiseen tapaan yhdellä tai useammalla radikaaleja muodostavalla aineella, joista esimerkkeinä mainittakoon t-butyyliperbentsoaatti, t-butyyli-peroktoaatti, di-t-butyyliperoksidi, dibentroyyliperoksidi 25 tai niiden seokset.

Suspension stabilisaattoreina voidaan käyttää tunnetulla tavalla orgaanisia suojakolloideja kuten polyvinyylialkoho-lia, polyvinyylipyrrolidonia tai polyvinyylipyrrolidonikopo-lymeereja tai mineraalisia suspendointiapuaineita kuten 30 hienojakoista trikalsiumfosfaattia ja bariumfosfaattia tai myös orgaanisten suojakolloidien ja mineraalisten suspendoin-tiaineiden seoksia.

Paisutusaineina käytetään tunnettuja, alhaalla kiehuvia, vain turvottavia, nestemäisiä alifaattisia hiilivetyjä 35 kuten pentaania, heksaania, sykloalifaattisiä hiilivetyjä 74294 kuten sykloheksaania tai halogeenihiilivetyjä kuten dikloo-ridifluorimetaania, 1,2,2-trifluori-1,1,2-trikloorietaania tai myös näiden yhdisteiden seoksia. Paisutusaineen määrä on 3 - 15 painoprosenttia, edullisesti alueella 5-8 pai-5 noprosenttia laskettuna styreenipolymeerin määrästä.

Paisutettavat styreenipolymeerit voivat sisältää tavanomaisia tulenestoaineita kuten orgaanisia halogeeniyhdis-teitä, varsinkin bromiyhdisteitä; erityisesti mainittakoon täysin tai osittain bromatut butadieenin tai isopreenin 10 oligomeerit, joiden keskimääräinen polymeroitumisaste on 2 - 20, esim. 1,2,5,6-tetrabromisyklo-oktaani, 1,2,5,6,9,10-heksabromisyklodekaani, bromattu polybutadieeni, jonka po-lymeroitumisasten on esim. 3-15.

Orgaanisia halogeeniyhdisteitä on paisutettavassa sty-15 reenipolymeerissä määrinä 0,4-3 painoprosenttia. Syttymistä ehkäisevien halogeeniyhdisteiden lisäksi voidaan käyttää tunnettuja synergisesti vaikuttavia aineita tavanomaisina määrinä, edullisesti orgaanisia peroksideja, varsinkin sellaisia, joiden puoliintumisaika on vähintään kaksi tuntia 20 373 K:ssa.

Paisutettavat styreenipolymeerit voivat lisäksi sisältää lisäaineita kuten väriaineita, täyteaineita ja stabilointiaineita. Ne ovat valmistuksen aikana hienojakoisena muotona (esim. helminä) ja niiden hiukkashalkaisija on yleen-25 sä 0,4 - 3 mm. Ne solustetaan edelleen esipaisutetussa tilassa tavanomaisen menetelmän mukaisesti kuumentamalla muoteissa, jotka eivät sulkeudu kaasutiivisti, ja sintrataan solumuovikappaleiksi, jotka vastaavat mitoiltaan käytettyjen muottien sisätilavuutta. Styreenipolymeerit voidaan 30 työstää erittäin muotostabiileiksi muotokappaleiksi. Solu-muovikappaleissa, jotka ovat mitoiltaan 1 x 1 x 0,5 m , esiintyy muotista ottamisen jälkeen vain erittäin vähäisessä määrin sivupintojen sisäänpainumistaipumusta. Solumuovi-kappaleille tai -möhkäleille on edelleen tunnusomaista yk-35 sittäisten hiukkasten erityisen hyvä yhteenhitsautuminen.

8 74294

Sen vuoksi niillä on erityisen hyvä mekaaninen stabiilisuus.

Seuraavat esimerkit (E) ja vertailuesimerkit (V) osoittavat edulliset tulokset tekniikan tasosta tunnettuun menetelmään verrattuna: 5 1. Organosolien valmistus:

Lasisäiliöön, joka on varustettu lapasekoittimella, pannaan teknisesti puhdasta pentaania (n- ja i-pentaanin seos). Pinnoitusaineet lisätää sekoittaen. Kun lisäys on suoritettu, sekoitetaan vielä noin tunnin ajan. Muodostuneen 10 organosolin stabiilisuus tutkitaan havaitsemalla faasien erottuminen 12-tuntisen varastoinnin jälkeen.

] 9 ^ ^-Γ 74294 •Η ·Η ja ή (Ο ο ρ wc w ο φ g ω C <0 X 00 00 Ο 0000 οοοοο H οι Η ο\ σι ο σι σ> ο m in in η

I—I M (IP i—I

0- ~ 0 τι W -* Ο W oV c § 5 '· ϋ

OHO H P -H -H CM

0 P P 1—I .

•H

0 p •H (0 a w c-3

Φ H

CU O

q w

Ho oo o oo ooooo

(0 g cm in (M (NiH (MfsicNogrM

£ δ* <D 0 1% t ί M ft C <*>

a> I

•5 a o o o C_ I n ro ii I I I I ro § «3 01

h *S

5 ε »o___ a

Oil I

. -~· (0 ip (0

►l"» φ -Η φ -Η ο -H

+J p p p p P P

P IP C I W P W Ρ I I IIIIW4-I

m H *J I Ip I (p I Ip

WOlO COCO CIO

•r-lqio N p N p N p 1- 4 W Ή ε 5 § Ρ Ή ip o o o o fO^ ^ il I li i m o en m fo «X o\° Φ___

P O

w x ε H O 3.

P 44 O w o P IP O

Φ ,¾ P oo o oo ooooo W 44 oo o oo o m i-ι γη m

kH P n i—I I—I *—I I—I I—I r—I

Ρ Ή ΰ ί # 9 ——T-

W p p P IIP I I § H I I I I I I

H ig oV> 8 P

P fjj I I

Q ft'.__ ·γΗ Φ (Op_'C+J:<ÖOO O in o ooooo -p to w p ι-~ r-~ p <-h t-- r~- p r-· W -H (/} OP Φ p iH 3 - —— ........... — c o i I lip . Φ P 3 ο -p Ρ P φ P C p

n o H? Ö Ρ ω 2 o O OO OOOOO

8 8 >1 Q E -P mm <-i m o m m σ m 44 W r—I Q w 4¾ 0 U 44 o\° φ P § 2 p Φ O *—i in m I» in rHiNtn^rm (p P 0 ·· ωω ω ωω >>>>> 10 74294

Taulukko 1 - jatkoa 1) Esteröitymisaste määritettiin mittaamalla OH- tai vastaavasti saippuoitumisluku.

2) Hiukkaskoko määritettiin laser-valonhajontalaitteel-5 la (MIKROTRACK).

3) Laskettuna glyserolistearaatin määrästä.

4) Organosolit jätettiin seisomaan 12 tunniksi vakiosy-linteriin. Tämän ajan kuluttua ilmeni organosolin stabiili-suudesta riippuen voimakkaampi tai heikompi faasien erottuko minen.

Esimerkit osoittavat, että säilytettäessä keksinnön mukaiset olosuhteet voidaan saada stabiileja organosoleja glyseroliestereistä pelkästään sekä yhdistettyinä hienojakoisiin epäorgaanisiin kiinteisiin aineisiin.

15 2. Hiukkasmuotoisten styreenipolymeerien pinnoitus

Hiukkasmuotoiset styreenipolymeerit viedään kierukka-kartiosekoittimeen, johon voidaan saattaa alipaine. Samalla kun materiaalia pyöritetään ympäri, suihkutetaan helmille organosolit ylhäältä. Kun lisäys on lopetettu, sekoitetaan 20 vielä 10 minuutin ajan ja sen jälkeen saatetaan sekoittimeen tyhjö. Lisätty pentaani saadaan talteen kvantitatiivisesti. Analyyttinen koe osoittaa, että lisätyn pinnoiteaineen koko määrä kiinnittyi helmille.

3. Työstöominaishuksien tutkiminen 25 Pinnoitettu paisutettava polystyreeni esipaisutettiin jatkuvatoimisessa sekoitinesipaisuttimessa vesihöyryn avulla tilavuuspainoon noin 15 g/1. Esipaisutettua ainesta varastoitiin 24 tuntia ja jatkokäsiteltiin sen jälkeen sekä automaattisessa kappalemuotissa (1x0,5x0,5 m ) että myös 30 muotokappaleautomaatissa.

1.Vuorokauden ajan varastoidut, 5 cm paksut solumuovile-vyt murrettiin särmän päällä. Tällöin särkyneiden hiukkasten suhde hiukkasiin, jotka ovat nähtävissä ehjinä murto-pinnalla, arvioidaan ja ilmoitetaan prosentteina. Murtokuva 35 0 % merkitsee, että esipaisutushelmien välinen kiinnitty- i 11 74294 mislujuus on pienempi kuin itse esipaisutushelmien lujuus; 100 % merkitsee, että vain rikki repeytyneitä hiukkasia on nähtävissä.

2. Muotokappaleesta (Fischkasten) otetaan neljältä 5 sivupinnalta koekappaleet, joiden mitat ovat 5 x 2,5 x 20 cm. Nämä koekappaleet kiinnitetään mittalaitteeseen siten, että yksi sivu pysyy kiinni kehän keskustassa. 16,5 cm:n etäisyydeltä painaa mäntä kappaleen toista päätä vakionopeudella, kunnes kappale murtuu. Mitataan kulma sekä käytetty 10 voima kohdassa, jossa koekappale murtuu. Vastaava kulma ilmoitetaan taivutuskulmana, voima (N/mm2) taivutuslujuutena. Mittaukset suoritettiin sadalle koekappaleelle. Ilmoitetaan keskiarvot ja keskipoikkeamat.

Taulukko 2 15 Esipaisutusteho (tilavuuspaino, tuotantoteho)

Esimerkki osoittaa pinnoittamismenetelmän vaikutuksen esipaisutustehoon.

Koe Menetelmä Glyseroli- Kuivatus- Tilavuus- Tuotanto- N:o stear. aika paino teho määrä paino-% nin g/1 tg/h 0-koe - - - 14,8 450 E 6 Organosoli 0,3 5 14,9 455 (pentaani)(El) 0,1 5 14,8 450 V 6 vesipitoinen 0,1 120 15,0 380 dispersio1) 0,3 240 15,2 250

Esipaisutintyyppi Rauscher, helmikoko; 0,9 - 1,6 mm. Organosolin tai vastaavasti vesipitoisen despersion 20 pitoisuus 20 paino-%.

Kuivatuslämpötila 20°C, kuivatuspaine: 10 mbar.

1) Julkaisun DBP 29 32 321 mukainen menetelmä.

74294 12

Pinnoittamiseen tarvittavan dispergointiaineen nopea haihdutus keksinnön mukaisen organosolin ollessa kyseessä ei vaikuta negatiivisesti esipaisutustehoon. Haihdutettaessa vesi poistuu myös paisutusaine, mikä johtaa hitaampaan 5 esipaisutusnopeuteen.

Taulukko 3

Työstäminen solumuovikappaleiksi (Rauscher-kappale-muotti 1 x 0,5 x 0,5 m), helmikoko 0,9 - 1,6 μπι.

Solumuovikappaleen hyvyyden määrää korkea yhteenhit-10 sautuneisuusaste ja pieni kutistuma.

Koe Organosoli Pinnoite- Tilavuus- MFZ Hitsautu- Kutistuma N: o esimerkis- ainemäärä paino ++) neisuus- tä paino-% g/1 min3) aste %3) %3) E 6 E 1 0,3 15,0 15+2 90 + 10 0,6+0,2 E 7 E 2 0,3 15,1 17+1 90+10 0,5+0,2 E 8 E 3 0,2 15,1 10+1 90+10 0,5+0,2 E 9 E 4 0,2 15,0 13+ 2 90+10 0,5 + 0,2 V 7 V 1 0,3 15,0 17+ 7 40+40 1,0 + 0,5 V 8 V 2 0,3 14,8 18+10 50+40 1,0+0,7 V 9+) - 0,3 15,0 18+ 8 50+40 1,2 + 0,7 ^ Pinnoitus kuivan jauheen rumpulevityksellä ++^ Vähimmäisaika muotissa 3)

Keskiarvot ja keskipoikkeamat 13 74294

Taulukko 4

Työstäminen muotokappaleiksi (Heitz-muotokappaleauto-maatti, fischkasten-muotti, helmikoko 0,9 - 0,63 mm).

Koe Organosoli Pinnoite- Vesijäähdytys- Taivutus- Taivutus- N:o esimerkis- ainemäärä aika kulma lujuus tä paino-% sek++ ^ asteita++ ^ N/mm2 ++ ^ E 10 E 1 0,2 35+1 19+1 0,30+0,01 EHEI 0,4 15+0 17 + 1 0,26+0,01 E 12 E 2 0,4 17+0 16+0 0,26 + 0,01 E 13 E 3 0,4 10+0 17+0 0,28 + 0,01 E 14 E 4 0,4 12 + 1 17 + 1 0,28 + 1 V 10 V 1 0,4 12+6 15+5 0,25 + 0,05 V 11 V 2 0,4 13+7 14+6 0,25 + 0,07 V 12+ - 0,3 35 + 10 17+8 0,25 + 0,08

Pinnoitus kuivan jauheen rumpulevityksellä.

+ +y> Keskiarvot ja poikkeamat.

Claims (5)

742 94

1. Menetelmä parannettujen muottimassojen valmistamiseksi huokoistettavissa olevista pienijakoisista styreenipoly-meereistä pinnoittamalla niitä pitkäketjuisten rasvahappojen glyseroliestereillä, tunnettu siitä, että pinnoite-aineina käytetään organosoleja, jotka koostuvat 14 - 24 hiiliatomia sisältävien rasvahappojen jauhemaisista glyseroli-estereistä alifaattisissa, 3-8 hiiliatomia sisältävissä hiilivedyissä, jolloin glyserolimonoesterin osuus on enintään 40, ei kuitenkaan 0 painoprosenttia, ja jauhemaisen esterin hiukkaskoko on pienempi kuin 100 /am.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että organosolit sisältävät lisäksi metal-lisaippuoita enintään 40 painoprosenttia laskettuna glyse-roliesteristä.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alifaattisena hiilivetynä käytetään pentaania.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhemaisena gyseroliesterinä käytetään glyserolistearaattia.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukaisesti saatujen pinnoitettujen muottimassojen käyttö muotokappaleiden valmistukseen .