FI74181C - Kontinuerligt expanderbart kopplingsfaelt. - Google Patents

Description

77Ϊ5Ξ7| KUULUTUSJULKAISU _ . . _ „ PJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 74181 (51) Kv.lk.Vlnt CI4 Η ΟΑ Q 3/68

SUOMI-FINLAND

(Π) (21) Patenttihakemus-Patentansökning 780370 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag 06.02.78

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giinghetsdag 06.02.78

Patent-och registerstyrelsen (41) Tuiiutjuik.seksi-Bi.vitofhmtng 08.08.78 (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm - -?1 08.87

Ansökan utlagd och utl skriften publicerad (86) Kv hakemus - Int ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 07-02.77 USA(US) 766396 (71) Alcatel N.V., De Lairessestraat 153, Amsterdam, AIankomaat-Neder1änderna(NL) (72) Kenneth Frank Giesken, Fairfield, Connecticut,

John Michael Cotton, East Norwalk, Connecticut, USA(US) (7b) Oy Kolster Ab (5b) Jatkuvasti laajennettavissa oleva kytkinkenttä -Kontinuer1igt expanderbart koppiingsfält Tämän keksinnön kohteena ovat tila- ja aikajakosiirtojärjestelmien kytkennät ja nimenomaan uusi kytkinelin ja kytkinkenttä-järjestelmä, joilla voidaan toteuttaa olennaisesti jatkuvasti laajennettavissa oleva kytkinkenttä puhelinkeskuksissa, automaattisissa tilaajavaihteissa (PABX), kaukokeskittimissä, datapiirikyt-kimissä sekä muissa useita välikytkentöjä vaativissa laitteissa.

Tällä hetkellä saatavilla olevissa kytkinkentissä käytetään aikavälivaihtomoduleita tai tilavaihtomoduleita, jotka käyttävät osituskäyttöisiä tilavälikytkentöjä, tavallisesti siten että aika-moduleja on kaksi ja tilamoduleja yksi taikka aikamoduleja yksi ja tilamoduleja kaksi. US-patentissa n:o 3 770 895 on esitetty tekniikan tason mukainen aikavälivaihto. US-patentissa n:o 3 963 872 on esitetty tekniikan tason mukainen moniportainen kääntökytkinkenttä. Näitä tekniikan tason mukaisia kytkinkenttiä ei yleensä voida muun- 2 741 81 taa suurten järjestelmäkoon laajennusten yhteydessä ilman suurta uudelleenkaapelointia.

Tekniikan tason mukaiset kytkinkentät on suunniteltu tietynkokoisille tarpeille, siis tietylle kytkettävien linjojen lukumäärälle, kun taas tämä keksintö voidaan muuntaa kattamaan laajan ja vielä laajennettavissa olevan kokoalueen.

Tämän keksinnön mukaisesti voidaan rakentaa taloudellisesti pieni kytkinkenttä, esim. muutamalle sadalle linjalle, koska tällaisen pienen kentän toteuttamisessa ei esiinny mitään tiettyä tarvittavien portaiden lukumäärää. Kenttärakenne ei aseta mitään ylärajaa tällaisen pienen kentän laajentamiselle, eli kenttää voidaan laajentaa helposti pientä porrasmäärää vaativista muutamasta sadasta linjasta lukuisia portaita vaativiin suuriin Iinjamääriin, esim. 50 000 linjaan. Toiminnassa oleva pieni kenttä voidaan myös laajentaa suureksi toimivaksi kentäksi ilman tekniikan tason mukaisten järjestelmien vaatimia uudelleenkaapelointeja.

Tässä keksinnössä esitetään jatkuvasti laajennettavissa oleva kytkinkettä, jossa on yksi tai useampia kytkinasteita, jotka koostuvat useista valitsimista, jolloin jokaisessa valitsimessa on kaksi tai useampia sisäänmenoja ja kaksi tai useampia ulostuloja ja jotka soveltuvat mihin tahansa valitsimen sisäänmenoon tulevan liikenteen heijastamiseen takaisin mihin tahansa saman valitsimen toiseen sisäänmenoon, jossa valitsimessa edeltävien (ei kuitenkaan korkeimpien) kytkinasteiden valitsinten ulostulot toimivat saman kytkinasteen valitsinten ulostulojen välisen liikenteen heijastus-pisteinä ja jossa näiden edeltävien kytkinasteiden valitsinten muut ulostulot on yhdistetty seuraavan, korkeamman kytkinasteen valitsinten sisäänmenoihin, teleliikenne-, erityisesti puhelinlaitteita varten. Tämän keksinnön edullisessa suoritusmuodossa korkeimman kytkinasteen kunkin valitsimen ulostuloja käytetään yksinomaan saman valitsimen sisäänmenojen välisen liikenteen heijastuspisteinä eikä niitä ole kytketty muihin valitsimiin, ja siten nämä ulostulot ovat käytettävissä kytkinverkon laajennustapauksessa vielä korkeamman asteen valitsinten sisääntulojen kytkemiseen, ja että osalla edeltävien kytkinasteiden valitsinten ulostuloista ei ole mitään yhteyttä muihin valitsimiin, s.o. ne toimivat siis ainoastaan saman valitsimen sisäänmenojen välisen liikenteen heijastuspisteinä ja 3 74181 ovat käytettävissä ulostuloina lisälaajennuksia varten lisävalitsimilla kulloinkin seuraavasssa korkeammassa kytkinasteessa.

Tämän keksinnön päätarkoituksena on siten saada aikaan olennaisesti jatkuvasti laajennettavissa oleva kytkinkenttä.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan laajennettavissa oleva kytkinkenttä, jonka laajentamisessa ei tarvitse muuttaa ulkoisia tai sisäisiä kytkentälenkkejä.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan moniportainen kytkinkenttä, jossa jokaisen portaan kytkinelimien lähdöt on kytketty ainoastaan korkeampien portaiden kytkinclimiin.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan moniportainen kytkinkenttä, jossa tuleva liikenne tulee kentän sisälle vain tarvittavien kytkentöjen suorittamiseen vaaditun matkan.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan useisiin lähtöihin kytkettävissä oleva monituloinen kytkinelin, joka pystyy peilaamaan mihin tahansa tuloonsa saapuvan liikenteen takaisin mihin tahansa muuhun tuloon ja pystyy kytkemään minkä tahansa tulon mihin tahansa lähtöön.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan PCM-kytkin-moduli, jota voidaan ilman uudelleenkaapelointia laajentaa jatkuvasti laajalla alueella (kytkettävien päätteiden suurella lukumäärällä) , joka on 100:1 tai enemmän, ja joka voidaan toteuttaa ryhmä-kytkimenä, keskittimenä tai dekonsentraattorina.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan PCM-kytkin, joka kytkee minkä tahansa multipleksilinjan minkä tahansa aikavälin minkä tahansa muun multipleksilinjan mihin tahansa muuhun aikaväliin.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan yhdistetty tila- ja aikakytkinmoduli, joka kytkee nelijohtimisen yhteyden sekä meno- että paluutien.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan tienvalin-taohjauksella varustettu yhdistetty tila- ja aikakytkinmoduli, johon voidaan tuoda ohjauskomentoja puhetien kautta, jolloin erikoisia ohjausteitä ei tarvita.

4 74181

Keksinnön edellämainitut sekä muut ominaisuudet ja edut käyvät selville seuraavasta edullisten suoritusmuotojen yksityiskohtaisemmasta kuvauksesta, jossa viitataan oheisiin piirroksiin.

Piirrokset lyhyesti:

Kuviossa la on tekniikan tason mukainen yksinkertaistettu peilauspistetekniikkaa käyttävä liitoskytkin.

Kuvio Ib esittää tekniikan tason mukaisen kytkinkentän tekniikan tason mukaista peilauksen ja kytkentävertikaalien käyttöä.

Kuviot 2a - 2d esittävät tämän keksinnön mukaisen peilaus-tekniikan kenttälaajentuvuutta kuvaavia yksinkertaistettuja kytkin-kenttärakenteita, joissa on esitetty yhden lohkon (2a), kahden lohkon (2b), kolmen lohkon (2c) ja kahdeksan lohkon (2d) kytkinkenttiä.

Kuvio 3 esittää aikavälivaihdon tulopuolella olevaa tilakyt-kintä, jossa myös käytetään peilaustekniikkaa.

Kuvio 4 esittää estoa kytkinportaiden lukumäärän funktiona eri liikennevoimakkuustasolla.

Kuviot 5a ja 5b esittävät kytkinmatriisin laajentamista peilaus/kytkentäulostuloja käyttämällä; 5a esittää yhtä kytkinmodu-lia ja 5b laajennettua kytkinmodulia.

Kuviot 6a - 6e esittävät keksinnön mukaista moniportaisen kytkinkentän laajennusta.

Kuvio 7a esittää nelijohtimisen tien komplementaariviivettä.

Kuvio 7b esittää yhden tulo- tai lähtöpisteen ohjauslogiikkaa.

Kuvio 7c esittää kuvion 7b ohjauslogiikan ekvivalenttia loogista esitystä.

Kuvio 8 esittää nelijohtimisen viivelinjan aikakytkimen ohjauspiiriä, jossa käytetään kuvion 7b mukaista kytkinlogiikkaa.

Kuvio 9 esittää kentän kytkinpisteen logiikka- ja lohkokaaviota .

Kuvio 10 esittää kuvion 9 kytkinpistettä kytkinkenttämatrii- sissa.

Edullisten suoritusmuotojen kuvaus:

Peilauspistetekniikkaa on käytetty tekniikan tason mukaisissa Al-koordinaattikytkinkentissä, esim. tilajakokytkimessä kytkemällä kaksi vaakalinjaa yhteen pystysuoraan. Tämä on esitetty kuviossa la, jossa johtoyksiköiden 10 ja 12 liikenne on kytketty lii-toskytkimeen 14 vaakalinjoilla 16 ja 18 pystyjohtimeen 20. Kummassa- i- 5 74181 kin Iinjayksikössä 10 ja 12 voi olla kuten tekniikan tasosta hyvin tiedetään, pieni koordinaattikytkimen piiri, joihin on kytketty useita tulo/lähtöjohtoja 15. Peilaus toteutetaan kytkemällä johdon 16 liikenne liitoskytkimeen 14, jossa se peilautuu pystyjohdosta 20 ja poistuu kytkimestä 14 vaakajohdon 18 kautta.

Kuviossa Ib on esitetty parannus tekniikan tason mukaiseen kuvion la tekniikkaan, joka esittää Standard Elektrik Lorentz AG:n ESR-1 PABX-kytkinkentässä käytettyä peilausperiaatetta. Tässä järjestelmässä pystyjohtimet kytketään kytkinmodulien väliin samalla piirihierarkiatasolla, joten kentän maksimilaajennuskoko on rajoitettu. Johtoyksiköt 22, 24, 26 ja 30 on siis kytketty vaakajohtoihin 32, 34, 36 ja 38, jotka on kytketty kytkinmoduleihin 40 ja 42.

Moduli 40 yhdistää johtoyksiköt 22 ja 24 peilauksella, moduli 42 yhdistää johtoyksiköt 26 ja 30 peilauksella, ja modulit 40 ja 42 yhdessä lenkin 44 kanssa yhdistävät johtoyksiköt 22 ja 24 yksiköihin 26 ja 30.

Johtojen 32 ja 34 numeromerkinnät (1) vastaavat johtojen 32 ja 34 liikenteen modulivälikytkentää. Tässä tilassa kytkinpisteet 46 ja 48 ovat suljettuina. Johtojen 34, 38 ja 44 numeromerkinnät (2) vastaavat johtojen 34 ja 38 liikenteen modulivälikytkentää. Tässä tilassa kytkinpisteet 48 ja 50 ovat suljettuina ja kytkinpiste 52 on auki.

Kuvion Ib esittämässä tekniikan tason mukaisessa järjestelmässä, jossa käytetään peilauksen perustekniikkaa, on yhden kytkimen pystyjohdin kytketty piirihierarkiassa samalla tasolla olevaan eli saman kytkinportaan toiseen kytkimeen, mikä rajoittaa kytkinkentän suurinta laajennuskokoa. On havaittu, että - toisin kuin ylläkuvatuissa tekniikan tason mukaisissa järjestelmissä - kytkettäessä tämän keksinnön mukaisesti peilaus/kytkentäpystyjohdot ainoastaan myöskin peilaus/kytkentäpystyjohdoilla varustettuihin korkeamman tason kytkimiin saadaan aikaan jatkuvasti laajennettavissa oleva kytkinkenttä.

Tässä käytetyt termit tulo, lähtö, sisäänmeno ja ulostulo määritellään seuraavasti. Tulo on kytkimen tai kytkinryhmän portti, joka tuo signaaleja kytkimen ulkopuolelta sen sisälle, ja lähtö on 74181 6 kytkimen portti, joka vie signaaleja kytkimestä. Sisäänmeno on kytkimen liitäntä, jossa on sekä tulo- että lähtöportti, jotka kuljettavat dupleksiyhteyden muodostavan välityksen kahteen suuntaan liittyviä signaaleja ja jotka on kytketty kytkimen yhdelle puolelle. Ulostulo on kytkimen liitäntä, jossa on sekä tulo- että lähtö-portti jotka kuljettavat dupleksiyhteyden muodostavan välityksen kahteen suuntaan liittyviä signaaleja ja jotka on kytketty kytkimen sisäänmenolle vastakkaiselle puolelle.

Kuviot 2a - 2d esittävät peilausta käyttävää kääntökytkin kenttää, joka toimii esimerkkinä tämän keksinnön mukaisesta peilaus/ kytkentätekniikasta, jossa tietyn portaan minkä tahansa kytkimen ulostuloa ei koskaan kytketä samaan tai alempaan portaaseen ja jossa portaiden numerointi kasvaa pääteportaasta kääntöpisteeseen päin.

On ymmärrettävä, että tätä kytkinkenttää on yksinkertaistettu suuresti, jotta sen laajennettavuus saataisiin esille. Kussakin kyt-kinmatriisissa on tietty lukumäärä syvyyksiä, rangeja, eli kytkin-portaita joiden kautta kahta päätettä yhdistävän tien tulee kulkea. Kääntämättömässä kentässä kytkentätie kulkee kunkin portaan kautta vain kerran ja alkupäätteestä loppupäätteeseen kulkeva tie kulkee kunkin portaan läpi aina vain yhteen suuntaan. Kääntökentässä alku-päätteen ja loppupäätteen välinen kytkentätie voi kulkea minkä tahansa portaan kautta kumpaan suuntaan tahansa ja kulkee ainakin yhden portaan kautta vähintään kahdesti, kerran molempiin suuntiin.

Tässä keksinnössä käytetään korkeimman numeron omaavan portaan ulostuloja peilauspisteinä, mutta nämä ulostulot voidaan kuitenkin aina kytkeä vielä korkeampinumeroiseen portaaseen piirimuu-toksitta. Ulostuloja käytetään siis toiseen kytkimeen kytkemiseen, eli niitä voidaan pitää kääntöpisteinä. Kääntöpiste voidaan määrittää kääntökytkinkentän siksi pisteeksi, jossa kentän kautta kytketty signaali vaihtaa suuntaa eli lakkaa kulkemasta korkeampia portaita kohti. Lisäksi kytkimen peilaus- ja kytkentäkykyä voidaan käyttää vuorokytkennöissä.

Kuvio 2a esittää 2x2 johdon kytkintä, jossa on kaksi sisääntuloa, 100 ja 102, sekä kaksi peilauspistettä, 104 ja 106. Peilaus-portit 104 ja 106 ovat myös pystykytkentäjohtoja, kuten jäljempänä selostetaan. Jos kumpikin sisäänmenoista 100 ja 102 on 24-kanavai-nen aikajakomultipleksijohto, kytkin 108 pystyisi sopivalla kon- 7 74181 sentraatiolla, kuten tunnettua, saamaan aikaan 150 linjan kytkemisen yhteen sisäänmenoon ja toiseen sisäänmenoon korkeintaan 24 kau-kojohtoa, jotka voidaan kytkeä toisiinsa täydellisesti, kuten jäljempänä selostetaan. Peilaus/kytkentätekniikan toinen esimerkki on tapaus, jossa sisäänmenoon 100 on kytketty piiri johon on konsentroitu kuusi linjaa, kun taas sisäänmenoon 102 tulee kaksisuuntainen kaukojohto, joka menee toiseen kytkentäpaikkaan analogisesti eli multipleksoimattomana toteutuksena. Käyttämällä ainoastaan toista peilausporteista 104 ja 106 saadaan aikaan yhden puhelun kytkeminen kerrallaan joko johdolta johdolle tai johdolta kaukojohdolle. Tämä kenttä on jatkuvasti laajennettavissa esim. 12 johtoon ja kahteen kaukojohtoon, kuten kuviossa 2b on esitetty, lisäämällä kytkimeen 108 kytkimet 110, 112 ja 113, jolloin tapahtuu laajentuminen kahteen portaaseen. Lisättyä toista päätekytkintä merkitään tätä esitystä varten numerolla 2. Kun tarvitaan kanavien välikytkentää kytkimessä 108, sen ulostuloja 104 ja 108 käytetään peilauspisteinä, siis alkuperäisten johtojen ja kaukojohtojen välisille puheluille. Kytkimen 108 peilauskykyä käytetään hyväksi samalla kun puheluita kytketään myös uusien kytkimien välillä vastaavalla tavalla. Kytkimeen 108 kytkettyjen johtojen ja kytkimeen 110 (johon on kytketty yhtä monta johtoa ja kaukojohtoa kuin kytkimeen 108) kytkettyjen johtojen välisissä puheluissa kytketään kuitenkin kytkimien 108 ja 110 (siis molempien ensimmäisten portaiden) ulostulot saman toisen portaan kytkimen kautta, joko kytkimen 112 tai kytkimen 113. Yhteys saadaan aikaan toisen portaan peilauspisteillä 114, 116, 118 ja 120. Voidaan siis havaita, että kanavien eli ensimmäisten kytkimien 108 ja 110 välisissä kytkennöissä yhtä kummankin kytkimen ulostuloa käytetään kytkinporttina yhteiseen korkeamman portaan kytkimeen, jonka toista ulostuloa taas käytetään peilaus-porttina.

Kuvio 2c esittää kytkinkentän laajentamista kolmeen ensiö-kytkimeen ja kuvio 2d kahdeksaan ensiökytkimeen. Tämä laajennustek-niikka, jossa ei muuteta sisäisten eikä ulkoisten kytkentälenkkien järjestelyä, voidaan saada aikaan tila- ja aikajakokytkennässä ja minkä tahansa kokoisella peruskytkinelimellä; kuviossa 2 on esitetty tilajakosovellutus. Kuviossa 2c esitetyllä kolmen ensiökytkimen 8 741 81 lohkolla saadaan jälleen kuusi lisäjohtoa ja taas yksi kaksisuuntainen kaukojohto kolmannen kytkinlohkon 126 ansiosta. Kytkimeen 126 tulevasta liikenteestä suuntautuu tilastollisesti kaksi kolmen-nesta toisiin ensiökytkimiin 128 ja 130, koska kaksi kolmannesta kytkinkenttään tulevista johdoista ja välijohdoista on kytketty näihin. Koska kuitenkin kukin sisääntulo muodostaa yhden liikenne-yksikön, kaksi kolmannesta kytkinyksiköistä 128 ja 130 merkitsee neljää kolmannesta liikenneyksikköä, mikä ylittää yhden kytkinulos-tulon liikennekapasiteetin; tämän vuoksi kolmannelle ensiökytkimelle 126 on varattu kaksi toisen portaan kytkintä 132 ja 134. Kuten kuviosta 2d käy ilmi, neljännen kytkinyksikön lisääminen ei aiheuta minkään olemassaolevan lenkin uudelleenjärjestelyä. Toisen portaan kytkinlohkot 136 ja 138 sekä kolmannen portaan kytkinlohkot 140 ja 142 ovat topologialtaan samanlaisia kuin ensiökytkinlohkot. Kuviossa 2d on esitetty esimerkki kentän laajentamisesta, järjestämättä olemassaolevia lenkkejä uudelleen, kahdeksaan ensiökytkinlohkoon, joista jokaiseen tulee kuusi johtoa ja yksi kaksisuuntainen kauko-johto. Kytkinkentän ensimmäisen portaan kahdeksan ensiökytkinlohkoa 150 - 164 voivat olla topologialtaan identtiset kuvioiden 2a - 2d kytkinyksikköjen kanssa. Yksiportaiseen kääntökenttään verrattuna tämän keksinnön kytkinkenttä on laajennettavissa taloudellisemmin, koska yksiportaisen kääntökentän kustannukset kytkinpisteinä johtoa kohti kasvavat lineaarisesti päätteiden lukumäärän kasvaessa, siis sisääntuloporttien tai -linjojen lukumäärän kasvaessa, kun taas tämä kenttä kasvaa (ilmaistuna kytkinpisteinä johtoa kohti) suunnilleen samoin kuin päätteiden lukumäärästä otettu 2-kantainen logaritmi. Tämä on esitetty allaolevassa taulukossa kuvion 2d kahdeksan-lohkoiselle kentälle.

Ensio- Lisättyjä Kentässä Kentässä kytkimiä N (=portaan lohkoja kytkimiä kytkimiä ensiölohkoa kohti numero - 1) yhteensä 111 1 0 2 3 4 2 1 3 5 9 3 4 3 12 3 2 5 7 19 3,8 6 5 24 4 7 5 29 4,1 8 3 32 4 3 16 80 5 4 32 192 6 5 9 74181

Kenttään portaissa 2, 3 ja 4 lisätyt kytkinlohkot on merkitty numeroilla, jotka vastaavat ko. ensiökytkinlohkon lisäämistä, mikä vaatii vastaavan korkeamman portaan lisäämistä. Esimerkiksi viidennen ensiökytkimen 158 lisääminen aiheuttaa toisen portaan kytkimien 166 ja 168, kolmannen portaan kytkimien 170 ja 172 sekä neljännen portaan kytkimien 174 ja 176 lisäämisen.

Kuviossa 3 on esitetty edullisen suoritusmuodon yhden kytkin-elimen ominaiskäyrät. Koko kytkinkenttä muodostuu joukosta tällaisia kytkinelimiä. Kunkin kytkinelimen tulee toimia tilakytkimenä, joka pystyy kytkemään m sisäänmenoliitäntää n:ään ulostuloliitäntään. Lisäksi kussakin kytkinelimessä on oltava ainakin yksi aikavälivaih-toyksikkö (TSI) kullekin sisäänmenolle tai ulostulolle, missä m on sisäänmenoliitäntöjen lukumäärä ja n ulostuloliitäntöjen lukumäärä. Tämä sisäänmenojen ja ulostulojen merkintä on vain esimerkin luontoinen, ja TSI-yksiköiden lukumäärä vastaa pienempää luvuista m ja n. Vaikka käytettäisiin sellaista TSI-yksiköiden lukumäärää, joka on yhtä suuri kuin suurempi luvuista m ja n tai ainakin suurempi kuin pienempi luvuista m ja n, kenttä olisi yhä toimintakelpoinen, tosin entistä pienemmällä tehokkuudella. Lisäksi kussakin kytkinelimessä tulee olla signaalipeilauksen kytkentäportit, mikä on olennaista nelijohdinverkolle. Kuviossa 3 kytkentä/peilausportit on esitetty yksinkertaistettuina; on kuitenkin ymmärrettävä että kukin ko. porteista vastaa kuviossa 7a esitettyä loogista toteutusta. Tarvitaan myös tilakytkin, joka pystyy kytkemään m x n. Voidaan toteuttaa konsentraatio, jossa m on suurempi kuin n, sekä ekspansio, jossa n on suurempi kuin m. Jos konsentraatiotapauksessa halutaan lisäksi symmetristä kytkintä (n x n), tarvitsee käyttää vain n kappaletta m:stä sisäänmenosta, koska jäljelle jäävien sisäänmenojen käyttämättömyys aiheuttaa vain halpojen porttien pienen määrän käyttämättä jättämisen. Lisäksi voidaan toteuttaa m x 2n- kytkin kytkemällä tarvittavien lisäkytkimien sisäänmenot sisäänmenoihin 234 ja 236. m:n arvo voi tietenkin vaihdella suuresti: m voi olla mikä tahansa sisäänmeno liitäntöjen lukumäärä ja n mikä tahansa ulostuloliitäntöjen lukumäärä.

Kuvio 4 esittää estoa N kytkinportaiden lukumäärän N funktiona neljällä lenkkitasolla. Termi esto määritellään tätä esitystä varten mistä tahansa syystä johtuvana kykenemättömyytenä kytkeä _ - 1. ____ 10 74181 keskenään kenttään kytkettyjä vapaita johtoja tai kaukojohtoja.

Estoton kenttä tarkoittaa tässä kenttää, jossa on aina käytettävissä vähintään yksi tie eli lenkki minkä tahansa kenttään kytketyn vapaan johto- tai kaukojohtoparin välillä riippumatta jo varattujen teiden lukumäärästä.

Kentän toiminnan kaksi tärkeätä näkökohtaa ovat kentän kyky vastata muuttuviin liikennetasoihin sekä portaiden lukumäärän kasvamisen vaikutus kentän toimintaominaisuuksiin. Kun tämän keksinnön mukaisesti kasvatetaan kenttäportaiden lukumäärää (kussakin portaassa on kytkinjärjestelmäksi kytketty useita kytkimiä, joista jokaisen toiminta on identtinen ja rinnakkainen vastaavan portaan kytkimen kanssa), esto ei kasva jatkuvasti vaan lähestyy asymptoottisesti tiettyä arvoa, joka on nollan ja ykkösen välillä ja riippuu kytkimen koosta ja liikenteen voimakkuudesta. Termi liikenteen voimakkuus määritellään tätä esitystä varten seuraavasti: liikenteen määrä yhdellä tai useammalla liikennetiellä aikayksikköä kohti. Liikenteen voimakkuutta mitataan yleensä erlangeina: yksi erlang on yhden jatkuvasti varatun liikennetien liikennevoimakkuus tai yhden tai useamman tien liikennevoimakkuus on yksi puhelu tunnissa, yksi puhelu minuutissa, jne. Tässä keksinnössä kentän esto B tietyllä kytkinportaiden lukumäärällä N ja alhaisella, keskitasoisella ja korkealla liikennetasolla on sellainen, että kun tietyllä kytkin-portaiden lukumäärällä N on saavutettu maksimaalinen estotaso, kentän esto ei enää kasva N:ää kasvatettaessa, eli kentän estoa N:n funktiona kuvaava käyrä lähestyy asymptoottisesti maksimaalista estotasoa. Tämä on esitetty kuviossa 4 neljälle liikennevoimakkuus-tasolle: käyrä 1 esittää alhaista, käyrä 2 alhaisen ja keskitasoisen välistä, käyrä 3 keskitasoisen ja korkean välistä ja käyrä 4 korkeata liikennevoimakkuustasoa. Kunkin portaan kytkinkoon kasvaessa eston mahdollisuus pienenee tietyllä liikenteen voimakkuudella E.

Kuvioissa 5a ja 5b esitetään kentän laajentamista peilaus/ kytkentäulostulopäätteellä. Kytkinlohkon 300 puheyhteydet saadaan aikaan aikajakoisella tilamatriisilla 302 ja esimerkinluonteisilla kanavanvaihtoyksiköillä 304, 306 ja 308. Kullakin sisäänmenolla (joista 310, 312 ja 314 ovat esimerkkeinä) ja ulostulolla (esimerkkeinä 322, 324 ja 326) on tulo- ja lähtöliitännät, joita pitkin kulkevat nelijohdinyhteyden tulo- ja lähtötiet. Termit kanavanvaihto- 74181 11 yksikkö ja aikavälinvaihtoyksikkö ovat tässä keskenään vaihdettavissa. Kukin kytkinmatriisimoduli 300 saa aikaan 32 kanavaa kuhunkin kahdeksasta sisäänmenosta, joista on yksinkertaisuuden vuoksi esitetty kolme: 310, 312 ja 314 (näitä vastaavat sisäänmenot 0, 2 ja 7) .

Sisäänmenojen 310, 312 ja 314 (eli 0, 2 ja 7) tuloissa 311, 313 ja 315 olevat tiedot voidaan kytkeä kanavanvaihtoyksiköiden 304, 306 ja 308 sisäänmenoihin aikakytkinmatriisilla 302 kohdissa 316, 318 ja 320. Missä tahansa kytkinmodulin sisäänmenoissa olevat tiedot voidaan siis kytkeä selektiivisesti mihin tahansa kanavanvaihtoyksiköiden sisäänmenoihin kullakin kanava-ajalla. Kolme kana-vanvaihtoyksikköä 304, 306 ja 308, yksi kullekin esitetyistä kytkin-moduliulostuloista 322, 324 ja 326, saavat aikaan ennaltamäärätyn viiveen ja kytkevät tiedot yhden aikakanavan sisäänmenosta toisen aikakanavan ulostuloon siten, että mitkään kaksi kanavaa eivät ole samassa ajankohdassa missään kanavanvaihtimen ulostulossa. Esimerkiksi sisäänmenon 312 tulossa 313 oleva tieto kytketään kytkinpis-teen 354 kautta kanavanvaihtoyksikön 306 sisäänmenon 318 tuloon 244. Kanavan 15 tulossa 313 oleva tieto muutetaan kanavan 21 lähdössä 328 olevaksi tiedoksi.

Kanavanvaihtoyksiköissä voidaan käyttää tunnettuja yksiköitä, esim. US-patentissa n:o 3 740 483 kuvattuja; tässä patentissa on viitattu useisiin aikajakovaihtoa käsitteleviin viitteisiin. Tässä keksinnössä voidaan esimerkiksi pakottaa kanavanvaihtoyksikön 306 ulostulon 324 lähtö 328 ohjatusti toiseen impedanssitilaan kytkeytymään kanavanvaihtoyksikön 306 ulostulon 324 tuloon 330 kuvion esittämällä tavalla. Kanavanvaihto voi aiheuttaa esimerkiksi kanavan 21 tulossa 330 olevan tiedon muuttamisen aikakanavan 9 ulostulon 318 lähdössä 334 olevaksi tiedoksi. Kytkin 302 kytkee kytkinpisteen 340 avulla ulostulon 334 tiedon modulisisäänmenon 314 lähtöön 338. Tämä kuvaa tietotietä, joka vastaa nelijohdintien kahta johdinta. Tietotien toinen puolikas kuvataan seuraavasti. Aikakanavan 9 sisäänmenon 314 tulon 315 tieto kytketään kytkinpisteen 342 kautta kanavanvaihtoyksikön 306 sisäänmenon 318 tuloon 244. Kanavanvaihtoyk-sikkö 306 vaihtaa kanavan 9 tiedon kanavan 15 sisäänmenon 318 lähtöön 334 ja kytkee tiedon edelleen kytkinpisteen 350 kautta kanavasta 15 sisäänmenon 312 lähtöön 352. Ohjaus on sellainen, että 74181 12 kytkinmatriisimodulin sisäänmenoista 310, 312, 314, jne. on riippumaton pääsy kanavanvaihtosisäänmenoihin ennaltamäärätyllä tavalla.

Kuvio 5b esittää kuvion 5a laajennettua kytkintä toisella liikennetie-esimerkillä sekä sen kytkennöillä, kun useita yhtäläisiä kytkinmoduleita on kytketty moniportaiseksi kytkinkentäksi. Kuviosta voidaan nähdä, että modulin 300 sisääntulon 2 tulokanavas-ta 15 muodostuu liikennetie saman modulin 300 ulostulon 6 lähtökana-vaan 21. Modulin 300 ulostulo 6 on kytketty modulin 300A sisään-menoon 0. Modulin 300A sisäänmenon 0 tulokanava 21 on kytketty modulin 300A ulostulon 7 lähtökanavaan 30. Modulin 300A ulostulon 7 kanava 30 muodostaa siis peilauspisteen tälle kytkennälle. Kytkennän täydentää modulin 300A ulostulon 7 tulokanava 30, joka kytkeytyy modulin 300A sisäänmenon 7 lähtökanavaan 17. Modulin 300A sisäänmeno 7 kytkeytyy modulin 300B ulostuloon 6, joka kytkee ulostulon 6 tulokanavan 17 modulin 300B sisäänmenon 7 lähtökanavaan 9.

Tämä esittää modulin 300 sisäänmenon 2 tulokanavan 15 kytkemistä modulin 300B ulostulon 7 lähtökanavaan 9 peilaamalla modulin 300A ulostulon 7 kanavassa 30. Nelijohdinyhteyden paluupuoli on tämän kytkentäjakson komplementti. Kuviossa 5a esitetty kytkimen 300 kautta ennen laajennusta valittu kytkentätie on yhtä mahdollinen kuvion 5b esittämän laajennuksen jälkeenkin. Tapahtuuko modulin 300 ulostulossa 6 peilaus vai läpimeno, riippuu valitusta tiestä. Näin on näytetty, että kuvion 5a kytkinmoduli on laajennettu modulaari-sesti moniportaisessa järjestelmässä peilaustekniikalla siten, että mikä tahansa tarvittava tulokytkentä voidaan tehdä samalla kun pei-lausulostulo jää vapaaksi lisälaajennukselle, joka toteutetaan kytkemällä korkeampaan portaaseen. Muiden kytkinmodulien 300C, 300D rakenne on samanlainen kuin em. modulien.

Kuviot 6a - 6e esittävät kytkinkenttiä, joissa kukin kytkin-lohko muodostuu 2x2 -kytkimestä, ja nämä kytkinkentät ovat kvantitatiivisia esimerkkejä tästä keksinnöstä. Käytännössä voidaan tietenkin käyttää suurempia kytkimiä, jotka ovat luokkaa 8x8, 16 x 16, 32 x 32 jne. rakenteesta, kaapeloinnista ja muista taloudellisista näkökohdista riippuen. Jos 32 kanavalla on 192 linjaa ja liikenteen voimakkuus on 0,1 erlangia linjaa kohti, kussakin näistä 32 kanavasta on liikenteen voimakkuus 0,6 erlangia. Jos oletetaan 50 % liikenteestä olevan keskuksen sisäistä, niin kaukoliikenne on 74181 13 19,2 erlangia jaettuna kahdella eli siis 9,6 erlangia 192 linjaa kohti. Jos kaukoliikenne tapahtuu yhteen suuntaan yhdessä ryhmässä kumpaankin suuntaan, kunkin kaukolinjaryhmän tulee pystyä kuljettamaan 4,8 erlangia 192 linjalla. Allaoleva taulukko liittyy kuvioiden 6a - 6e esittämään tämän keksinnön aika- ja tilakenttään.

Kuvio Linjoja Erlangia/ Kauko- Yksisuunt. Kauko- Kauko- Kytki- linja liikenne liikenne linjoja linjoja miä (1 % esto- yht. mahd.) 6A 192 19,2 9,6 4,8 11 22 1 6B 384 38,4 19,2 9,6 18 36 4 6C 576 57,6 28,8 14,4 25 50 7 6D 768 76,8 38,4 19,2 31 62 9 6E 960 96,0 48,0 24,0 37 74 12

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukainen kytkin voidaan toteuttaa yhdelläI£I-palalla, jossa yhdistyy sekä aika- että tila-kytkentä, ja näitä voidaan kytkeä kaskadiin siten että muodostuu jatkuvasti laajennettavissa oleva kenttä, jossa on esim. 2000 -100 000 linjaa. Toiminnallisesti tämän kytkimen kanavanvaihto-osa voi toimia viivelinjana, joka, toteutetaan se sitten varauskytkentä-laitteella (CCD) tai dynaamisena MOS-siirtorekisterinä, aiheuttaa nelijohdintien tarvitseman komplementaarisen viiveen kuvion 7a esittämällä tavalla: tulosignaaleilla SI (linja 700) ja S2 (linja 702) on vaihtelevat viiveet, jotka ovat S2:lla (linjat 706 ja 708) tyypillisesti 5-125 ms (signaalin SI viivettä esittää 709). Koko-naisviive 706 + 708 + 709 on tyypillisesti 125 ms.

Tämän viiveen toteutuslogiikka on esitetty kuviossa 7b. Signaalien kukin tulo- ja poistumispiste pystyy tuomaan, ottamaan tai kytkemään ko. hetken signaalin kytkimen läpi.

Linjan 710 aikavälin vaihdon ohjaussignaali C tuodaan JA-portteihin 712 ja 714 sekä JA-porttiin 716 invertterin 718 kautta. Digitaalinen puhesignaali SI ja ohjaussignaali tuodaan JA-porttiin 712 ja S2 sekä ohjaussignaali JA-porttiin 714. Digitaalinen puhe-signaali S2 tuodaan siirtorekisteristä 720 JA-portteihin 714 ja 716 sekä yhdessä invertoidun ohjaussignaalin kanssa JA-porttiin 716.

741 81 14 JA-portin 716 (signaali S2) lähtösignaali sekä JA-portin 712 lähtösignaali (SI) tuodaan TAI-porttiin 722. Joko SI tai S2 siis kytkeytyy siirtorekisteriin 724. Kuvion 7C yksinkertaistettu logiikka esittää siirtorekistereitä 720 ja 724 sekä em. logiikkaa 726, ja sitä käytetään seuraavassa. Kun ko. ohjauslogiikka käytetään sisäänmenossa, linjan 710 ohjaussignaali on valittu talletettu ohjaussignaali; mutta kun ko. logiikka käytetään ulostulossa, ohjaussignaali on peilauksen ohjaus.

Kuvio 8 esittää aikakytkintä ja siihen liittyvää ohjauslo-giikkaa, jollainen on esitetty kuviossa 7b monikanavaiselle neli-johdinjärjestelmälle. Tulosignaali SI tuodaan kytkimen sisäänmenon 800 tulolinjaan 802 ja lähtö S2, nelijohdinyhteyden paluutie, otetaan kytkimen sisäänmenon lähtolinjalta 804. Ulostulossa 806 on tulolinja 816 ja lähtölinja 818. Signaalin SI viivettä sisäänmenon 800 tulon 802 ja ulostulon 806 lähdön 818 välillä voidaan vaihdella selektiivisesti valitsemalla haluttu signaalin tulopiste 802, 808, 810, 812 jne. tai muita tulopisteitä (ei esitetty kuviossa) viive-linjan aikakytkimestä ohjausmuistin 814 ohjelmoidulla ohjauksella.

Ohjausmuisti 814 sisältää signaalien tulopisteiden osoitteet ennal-tamäärätyssä ja vaihdeltavassa järjestyksessä. Antamalla ohjausmuis-tista 814 haluttu signaalin tulopiste saadaan signaali SI tulemaan ja signaali S2 lähtemään viivelinjan valitusta pisteestä. Ajoitus-piiri 820 ajoittaa ohjausmuistin 814 synkroniseksi puheviivelinjän kanssa siten, että kullekin Sl-tulolle valittava osoite kytkeytyy ohjausmuistista 814 linjan 822 kautta sarja-rinnakkaissiirtorekis-teriin 824. 814 linjan 822 kautta sarja-rinnakkaissiirtorekisteriin 824. Rekisterin 824 lähtösignaalilla valitaan ja käytetään yhtä lo-giikkaporttipiireistä, jotka on varattu tuloportteja 802, 810, 812, jne. ohjaaville 32 kanavalle. Kuviossa on esitetty näitä ohjaussignaalien logiikkaporttipiirejä seuraavasti: 826 - kanava 1, 828 -kanava 2, 830 - kanava 3, 832 - kanava 30 ja 834 - kanava 31. Rekisterin 824 rinnakkaislähtö tuodaan portteihin 826 - 834 linjojen 836 - 844 kautta. Linja 846 toimii peilausportin 848 viivelinjan paluulinjana. Ajoituspiiriin 820 tuotu tahdistussignaali tahdistaa puhenäytteenoton ja ohjausmuistista 824 tulevan ohjauskoodin. Näiden kahden ei tarvitse olla bittisynkronisia, koska koodit saattavat 741 81 15 olla erilaisia: puhenäytteessä voi olla kahdeksan bittiä ja ohjauskoodissa viisi. Jokainen signaalien tuonti-, otto- ja ohituskytkin 850, 852, 854, 856 ja 858, joka sijaitsee siihen liittyvien tuloja lähtöviiveiden 860 - 870 välissä, aiheuttaa SI- ja S2-signaalien tuonti- ja ottopisteiden valinnan siten että Sl:n sisäänmenon ja ulostulon välille tulee tarvittava viive ja S2:n paluutielle vastaava komplementaarinen viive. Tuonti-, otto- ja ohituskytkin 848 saa aikaan lähdössään signaalien peilauksen, kun A- ja B-tilaajan välille valittu tie vaatii kääntämistä kentän tässä kohdassa.

Tietyn yhteyden peilaus saadaan haluttaessa aikaan aktivoimalla peilausportin 848 ohjausjohto sopivalla hetkellä. Esimerkki: signaalin SI näyte tuodaan sisäänmenon 800 tuloon 802, ja se on peilattava ja palautettava sisäänmenon 800 lähdöstä 804 ennalta-määrättynä myöhempänä aikana, esim. kaksi kanava-aikaa myöhemmin kuin signaali SI samana kanava-aikana kuin komplementaarinen sig-naali S2 (joka on signaalinäyte keskustelun toiseen suuntaan) tuodaan sisäänmenon 800 tuloon 802 ja sisäänmenon 800 lähtöön 804 signaalina S2 30 kanava-aikaa myöhemmin, samaan kanava-aikaan kuin seuraava SI:n näyte tuodaan tuloon 802. Tämän aikaansaamiseksi va-lintaportti 826 aktivoi tulo/lähtölogiikan 858 tuomaan SI:n viive-linjalle, ja peilausportin 848 peilausohjain 872 aktivoituu yhtä kanava-aikaa myöhemmin peilaamaan Sl:n tielle 846.

Tämän jälkeen valintaportit 834 aktivoituvat ohjaamaan tulo/ lähtölogiikkaa 850 yhtä kanava-aikaa myöhemmin ottamaan signaalin SI ja tuomaan sen SI :nä lähtöön 804 samalla kun signaali S2 tuodaan tulosta 802 siirtorekisteriviivelinjaan 862. Kun on kulunut vielä 30 kanava-aikaa, valintaportit 826 aktivoivat jälleen tulo/ lähtölogiikan 858 ottamaan signaalin S2X ja lähdön S2X lähtölinjal-ta 804 signaalina S2. Tämän kanssa samanaikaisesti tuodaan SI:n seuraava näyte tulolinjalta 802 siirtorekisteriviiveeseen 870. Em. kytkin siis siirtää ja peilaa signaaleja SI ja S2 ohjausmuistin 824 määräämän kytkentätien vaatimalla tavalla.

Digitaalikoodatut puhe- ja ohjaussanomat, joilla ohjataan kytkinmodulien kytkentäteiden valintaa ja kanavanvaihtoviiveitä jotka kytketään kytkinmodulikytkennöillä, koodataan kullekin kanavalle 16 sarjabittinä. Tyypillisessä tapauksessa välitetään 8 -kehystä, 32 kanavaa kehystä kohti ja 16 bittiä kanavassa. Ajoituksella 16 741 81 hoidetaan, että esim. kanava 0 on samassa aikaikkunassa sekä tulossa että lähdössä. Kanavan vaihto sallii kunkin kanavan 16 bitin siirtämisen ohjatusti toiselle kanavalle tuomalla bittivirtaan viivettä. Tämä viive (32 kanavan tapauksessa) on vähintään yksikanava-jakso ja korkeintaan 31 kanavajaksoa.Peilaus saadaan aikaan muuttamalla kutakin kanavanvaihtoa vastaavat impedanssikytkinulostulot korkealle impedanssitasolle ja kytkemällä yhteen valitun kanavan-vaihtoulostulon lähtö ja tulo.

Kuviossa 9 on esitetty edelläkuvatun aikakytkimen tyypillinen aikajakoinen tilakytkinpiste xy 900, joka on tulolinjan 902 ja läh-tölinjan 904 sisältävän sisäänmenon x ja tulolinjan 906 ja lähtö-linjan 908 sisältävän ulostulon y kytkentäpiste. Kytkimen 910 yksi tulo on ohjausmuistista tuleva kytkimenvalintasignaali, toinen tulo on ko. kanavanvaihtoyksikön lähtö linjalta 906, ja lähtö on kytketty sisäänmenon lähtölinjaan 904. Kytkimeen 912 tulee ohjausmuis-tista kytkimenvalintasignaali sekä sisäänmenon x tulolinjan 902 signaali, ja sen lähtö tuodaan linjan 908 kautta vastaavaan kanavan-vaihtoyksikköön. Linjoille 906 ja 908 voidaan kytkeä pisteissä 924 ja 926 kytkimien 910 ja 912 kaltaisia tulo- ja lähtökytkimiä korkeintaan seitsemältä muulta sisäänmenolta. Sisäänmenon x tulolinja 902 ja lähtölinja 904 on myös kytketty portintunnistuksen ylimää-rätarkastuksen vianilmaisupiiriin 914 sekä kanavan vapausilmaisu-piiriin 916 JA-porteilla 918 ja 920, joiden toiset tulot tarkkaile-vat porttien kytkemistä haluttuina hetkinä.

Portintunnistus- ja (ylimäärätarkastuksella toimiva) vianil-maisupiiri 914 voi olla tavanomaista rakennetta, ja se ilmaisee tulon 902 ulostuloon y liittyviin ohjauspiireihin suunnatut sanomat, tarkastaa näiden sanomien koodauksen virheettömyyden, ilmaisee tulon 902 vapaat kanavat ja lähettää lähtöön 904 signaalit, jotka ilmaisevat ulostulon y varatun tai vapaan tilan. Piiriin 914 tulee esim. ulostuloon y liittyviltä ohjauspiireiltä tuleva komento "lähetä varattu", ja piiri lähettää tällöin varaus/vikasanoman linjalle 904. Kun piiri 914 tunnistaa tulolinjalta 902 ulostuloon y tarkoitetun valintapyyntösanoman, se kytkee prioriteetinvalintasig-naalin kytkinpisteen ohjauspiiriin, joka suorittaa valinnan samanaikaisista useamman kuin yhden sisäänmenon ulostuloon y kohdistuvista pyynnöistä. Kanavan vapausilmaisupiirin 916 lähtö on kytketty 741 81 17 vapaan kanavan valintapiiriin linjan 922 kautta.

Kuvion 9 esittämien kytkinpisteiden xy muodostama matriisi on esitetty kuviossa 10, jossa on näytetty yksi ulostulo 960 ja sen ohjaus esimerkkinä mahdollisista kahdeksasta sisäänmenon ja 8 ulostulon muodostaman matriisin ulostulosta kytkettynä kahteen sisään-menoon, 962 ja 964, mahdollisista kahdeksasta sisäänmenosta 0-7.

Kytkinpiste xy vastaa kuvion 9 kytkinpistettä. Kuten kuvion 9 suhteen on esitetty, aikakytkimeen (kanavanvaihtimeen) 928 voidaan kytkeä kahdeksan tällaista kytkinpistettä linjoilla 906 ja 908. Aikakytkin 928 on kuvattu kuvion 8 yhteydessä. Portintunnistus-, ylimäärätarkastuksinen vianilmaisu- ja kanavan vapausilmaisupiirit 930 ja 932 toimivat samalla tavalla kuin kuvion 9 piiri 914, ja kanavan vapausilmaisupiirit 934 ja 936 toimivat samalla tavalla kuin kuvion 9 piiri 916. Portintunnistuspiirien 914, 930 ja 932 lähdöt 922, 938 ja 940 ilmaisevat, että vastaaviin piireihin on tullut sanomia, jotka vaativat kytkentää kanavanvaihtimeen 928 ja kytketään yksitellen ja erikseen kytkinpisteen prioriteettiohjauspiiriin 942. Kun piiriin 942 tulee samanaikaisesti pyyntöjä kahdelta tai useammalta linjalta, piiri valitsee yhden näistä sisäänmenoista ja käskee lähettämään varattu-signaaleja muille, valitsematta jääneille sisäänmenoille linjan 944, 946 tai 948 kautta tapauksesta riippuen vastaaville piireille 930, 914 ja 932. Nämä varattu-signaalit tuodaan vastaaville kytkinpisteen sisäänmenojen lähtölinjoille kuvion 9 yhteydessä esitetyllä tavalla. Kytkinpisteen valintapiiri 950 ottaa vastaan ja tallettaa ohjausviivelinjälleen, joka on samanlainen kuin kuvion 8 yhteydessä esitetty ohjausmuisti 814, kytkin-pisteen valintapiirin 942 valitseman kytkinpisteen kutakin 32 kana-vajaksoa kohti ja avaa ja sulkee valitun kytkinpisteen kullekin kanavajaksolle kytkemällä signaalit ohjauslinjoille 952, 954, jne. Ulostulon 960 signaalit voivat sisältää korkeamman portaan kytkimeltä peilauksen jälkeen tulevia signaaleja, jotka tunnistaa edellämainittu piiri 932. Kanavanvapausilmaisupiirit 934 ja 936 suorittavat samaa tehtävää kuin kuvion 9 yhteydessä kuvattu piiri 916. On ymmärrettävä, että kuvion 10 matriisi on vain esimerkki. Sisään-menoihin 962 ja 964 voidaan kytkeä pisteissä 966 ja 968 kuitenkin esimerkinluontoisesti seitsemän kuvion 10 esittämän kaltaista lisä-matriisia. Voidaan toteuttaa korkeintaan kuusi lisäsisäänmenoa, 741 81 18 joiden piirit ja kytkennät ovat samanlaiset kuin sisäänmenojen 962 ja 964.

Vaikka tätä keksintöä on tässä selostettu sen edullisen suoritusmuodon avulla, on ymmärrettävä, että keksinnön oheisissa patenttivaatimuksissa esitettyyn henkeen ja alaan kuuluu muita suoritusmuotoja, muunnoksia ja sovellutuksia, jotka ovat ilmeisiä ammattimiehille.

Claims (8)

19 741 81

1. Laajennettavissa oleva kytkinkettä, jossa on yksi tai useampia kytkinasteita, jotka koostuvat useista valitsimista, jolloin jokaisessa valitsimessa on kaksi tai useampia sisäänmenoja ja kaksi tai useampia ulostuloja ja jotka soveltuvat mihin tahansa valitsimen sisäänmenoon tulevan liikenteen heijastamiseen takaisin mihin tahansa saman valitsimen toiseen sisäänmenoon, jossa valitsimessa edeltävien (ei kuitenkaan korkeimpien) kytkinasteiden valitsinten ulostulot toimivat saman kytkinasteen valitsinten ulostulojen välisen liikenteen heijastuspisteinä ja jossa näiden edeltävien kytkinasteiden valitsinten muut ulostulot on yhdistetty seu-raavan, korkeamman kytkinasteen valitsinten sisäänmenoihin, teleliikenne-, erityisesti puhelinlaitteita varten, tunnettu siitä, että korkeimman kytkinasteen (aste 2 kuviossa 2B, aste 3 kuviossa 2C) kunkin valitsimen (112, 113 kuviossa 2B; 140, 142 kuviossa 2C) ulostuloja (114, 116, 118, 120 kuviossa 2B) käytetään yksinomaan saman valitsimen (112, 113, 140, 142) sisäänmenojen välisen liikenteen heijastuspisteinä (RP) eikä niitä ole kytketty muihin valitsimiin, ja siten nämä ulostulot ovat käytettävissä kyt-kinverkon laajennustapauksessa vielä korkeamman asteen valitsinten sisääntulojen kytkemiseen, ja että osalla edeltävien kytkinasteiden valitsinten ulostuloista ei ole mitään yhteyttä muihin valitsimiin, s.o. ne toimivat siis ainoastaan saman valitsimen sisäänmenojen välisen liikenteen heijastuspisteinä ja ovat käytettävissä ulostuloina lisälaajennuksia varten lisävalitsimilla kulloinkin seuraavassa korkeammassa kytkinasteessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkinkenttä, tunnettu siitä, että lisävalitsimia kytkettäessä ensimmäisessä kytkinasteessa (110) kytketään korkeampien kytkinasteiden (112, 113. valitsimia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkinkenttä, tunnettu siitä, että tarpeen mukaan kytketään mukaan valitsimia lisäkytkinasteeseen, joka täten muodostaa korkeimman kytkinasteen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkinkenttä, tunnettu siitä, että kytkinkenttä on nelijohdinkenttä ja jokaisella sisäänmenolla (31) ja jokaisella ulostulolla (324) on sisäänmeno (315, 220) ja ulostulo (328, 338) ja jokainen sisäänmeno ja jokainen ulostulo on aikamultipleksikanava. 2° 74181

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkinkenttä, tunnettu siitä, että jokainen valitsin on tilavalitsin.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkinkenttä, tunnettu siitä, että jokainen valitsin on aikavalitsin.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkinkenttä, tunnettu siitä, että jokainen valitsin on yhdistetty tila-aika-valitsin.

8. Menetelmä kytkinkentän laajentamiseksi siten, että ensin luodaan useita valitsinasteita - jolloin kullakin valitsimella on kaksi tai useampia sisään-menoja ja kaksi tai useampia ulostuloja, - jolloin luodaan useampia valitsinasteita, joissa kullakin valitsimella on kaksi tai useampia ulostuloja ja jotka on sovitettu selektiivisesti heijastamaan liikennettä, joka tulee sisään mihin tahansa sisäänmenoon, takaisin mihin tahansa toiseen sisäänmenoon, - jolloin ulostulot valitsijoista millä tahansa mainituista kytkinasteista vain yhdistetään valitsijoiden sisäänmenoihin korkeammilla kytkinasteilla kentässä niin että valitsijoiden ulostuloja siinä valitsinasteessa, joka on korkein kentässä, käytetään heijastuspisteinä, tunnettu siitä, - että lisätään lisävalitsinaste ja jokaisella tähän lisä-valitsinasteeseen kuuluvalla valitsimella on kaksi tai useampia sisäänmenoja ja kaksi tai useampia ulostuloja, jotka on sovitettu heijastamaan selektiivisesti liikennettä, joka tulee sisään mihin tahansa sisäänmenoon takaisin mihin tahansa toiseen sisäänmenoon, ja - että ulostulot valitsimista korkeimmalla kytkinasteella yhdistetään valitsinten sisäänmenoihin lisäkytkinasteella siten, että valitsinten ulostulot korkeimmalla kytkinasteella toisaalta voivat toimia heijastus- tai yhdyspisteinä, kun taas valitsinten ulostulot lisäkytkinasteella on sovitettu heijastuspisteiksi niin, että lisävalitsinaste on laajennettavan kentän korkein. 21 74181