FI74148C - Foerfarande och anordning foer proevning av transparenta materialbanor speciellt av planglas. - Google Patents

Description

74148

Menetelmä ja laite läpinäkyvän, erityisesti laaka-lasia olevan materiaaliradan tarkastamiseksi -Förfarande och anordning för prövning av transpa-renta materialbanor speciellt av planglas 5 Keksintö koskee menetelmää läpinäkyvän, erikoises ti laakalasia olevan materiaaliradan tarkastamiseksi radan sisälle suljettujen virheiden, kuten vieraiden kappaleiden tai kaasukuplien osalta, jossa materiaalirataa tunnustellaan sen leveydeltä liikkuvalla valopisteellä 10 ja läpipäästetty ja/tai heijastunut säteily kootaan, muutetaan sähköisiksi merkeiksi ja tunnistetaan.

Läpinäkyvillä materiaaliradoilla tämän keksinnön mielessä ymmärretään muoveja, orgaanisia laseja, erikoisesti kuitenkin ikkunalasia. Koska ikkunalasia valmis-1 5 tetaan suurina määrinä laakalasina päättömän nauhan muodossa koneellisesti, pyritään tietysti pitämään virhelähteet tässä mahdollisimman pieninä, joten laakalasin valmistuksessa on suurin tarkastuslaitteiden tarve. Keksintö esitetään senvuoksi, mitenkään siihen rajoittumat-20 ta, esimerkkinä laakalasin tarkastamisesta.

Laakalasin valmistuksessa, esimerkiksi float-lasi-laitteistoissa, sattuu huolimatta äärimmäisestä varovaisuudesta valmistuksessa jatkuvasti, että hienot enimmäkseen vaaleat kivensirut tunkeutuvat lasirataan. Toisen 25 myös yleisen virheen muodostavat kaasukuplat, jotka ovat hienoksijakaantuneessa tilassa sulatteessa. Molemmat virheet johtavat, kun ne saavuttavat tietyn mitan, lasira-dassa pinnanmuodon muutokseen myös silloin, kun ne ovat lasin täysin sisäänsä sulkemia. Pinnanmuodon muutokset 30 voidaan kuitenkin erittäin hyvin saada selville sähkö-optisilla tarkastuslaitteilla ja menetelmillä, kuten on esitetty esim. saksalaisessa patenttihakemusjulkaisussa DE-OS 24 11 407. Tämä ei koske kuitenkaan virheitä, jotka ovat niin pieniä, että ne eivät muuta lasiradan pin- 2 741 48 taa, kuten on erikoisesti pienten sydänkuplien kohdalla, niin että nämä sydänkuplat erikoisesti silloin, kun tarkastettava pinta ei ole 100%:sen puhdas, jäävät tavallisilla laitteilla huomaamatta.

5 Float-lasin tarkastus tapahtuu siten, että koko ma teriaaliradan leveydeltä tunnustellaan liikkuvalla valopisteellä jatkuvasti liikkuvaa materiaalirataa. Liikkuva valopiste muodostetaan yleensä, suuren valotiheyden saavuttamiseksi, lasersäteellä, joka suunnataan pyöriväl-10 lä, peileillä varustetulla monikulmiolla, niin että valonsäde seurauksena monikulmion suuresta kierrosluvusta pyyhkäisee laakalasiradan suurella nopeudella ja muodostaa tällöin liikkuvan valopisteen. Osa säteestä heijastuu jo lasiradan pinnalla, toinen osa menee lasiradan si-15 sään, heijastuu lasiradan alapinnasta, suurin osa säteestä kulkee hajoamisen jälkeen lasiradan läpi.

Esilläoleva keksintö perustuu näinollen tehtävään ilmaista läpinäkyvässä materiaaliradässa virheet, jotka eivät johda materiaaliradan pinnanmuodon muutokseen. Eri-20 koisesti tulee ilmaista ns. sydänkuplat, ts. kaasukuplat, jotka ovat enemmän tai vähemmän keskellä materiaalirataa, ja jotka ovat hyvin hienoja, niin että verrattuna mittoihinsa, ne ovat paksujen materiaaliradan kerrosten peittämiä.

25 Tämä tehtävä ratkaistaan edellä mainitun tyyppisel lä menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että tunnuste-lukierron aikana sivulle radasta ulostuleva säteily lisäksi kootaan ja muutetaan sähköiseksi merkiksi, jolloin tämän merkin sisäänsuljetuista virheistä johtuvat 30 osuudet ilmenevät sähköpulsseina, joita käytetään tunnistamiseen.

Julkaisussa DE-OS 24 11 407 kuvatun kaltaiset vir- 3 741 48 heentarkastuslaitteet tunnustelevat liikkuvalla valopisteellä yleensä suhteellisen suurella nopeudella liikkuvan materiaaliradan leveydeltä pinnan virheitä. Niiden herkkyys on aseteltavissa, joka mahdollistaa läpinäkyvillä 5 materiaaleilla sekä yläpuolen virheiden että alapuolen virheiden tunnustelemisen materiaaliradassa ylhäältäpäin. Materiaaliradan sisälläolevat sydänkuplat ja myöskään hienot sisälläolevat vieraat kappaleet eivät tällöin johda niin voimakkaaseen säteen poikkeuttamiseen kuin pinnan-10 muodon muutokset tekevät, ts. näiden virheiden aikaansaama merkki on niin heikko, että se vastaa merkkejä, jotka aiheutuvat hienoista materiaalirataan laskeutuvista pölyhiukkasista. Nämä merkit leikataan kuitenkin pois tarkastuslaitteen tunnistusasemalla, jolloin tämän leikkaa-15 misen kynnys on korkeudeltaan säädettävä. Herkkyys säädetään siis niin pitkälle alaspäin, että pinnan epäpuhtaus ei aiheuta virhemerkkiä.

Jos lasiradan sisällä on kuitenkin sydänkupla tai hieno hiukkanen, niin kaasukuplaan tai kivensirun pinnal-20 le osuva valopiste poikkeutetaan ja johdetaan edelleen materiaalirataan. Materiaalirata toimii siis tässä tapauksessa kuin valojohdin. Koska sekä sydänkuplilla, ts. siis pienillä kaasukuplilla, että myös sisälläolevilla kivensiruilla on olennaisesti kuulan muoto, heijastetaan 25 niille saapuva tai niiden sisään menevä valonsäde sivut-taista liikettään ja sen mukaan muuttuvaa tulokulmaa vastaten ainakin kerran myös yhdensuuntaisesti materiaali-radan tunnustelulinjan kanssa ja se johtuu tällä tavoin materiaaliradan oikeanpuoleiselle tai vasemmanpuoleisel-30 le sivureunalle, jossa se tulee näkyviin lyhyen aikaa välähtävänä vaaleana valopisteenä.

Virheiden arvostelua sellaisenaan ei kuitenkaan tällöin voida vielä tehdä, ts. virheen suuruutta ei voida määritellä tämän sivulle valaisevan valopisteen perus-35 teella. Tällä ei myöskään ole mahdollista päättää, täy- 4 74148 tyykö tämä vastaava materiaalirata erottaa vai voidaanko sitä käyttää virheen minimaalisesta suuruudesta johtuen. Radan sivusuuntaan ulostuleva säteily siis kootaan, muutetaan pulsseiksi ja käytetään tunnistusaggregaatin oh-5 jäämiseen, ts. että sillä hetkellä, jolloin valonsäde tulee ulos yhdelle tai molemmille puolille materiaalirataa, virhe voidaan paikallistaa ja tunnistaa suuruudeltaan. Tarkastettavan materiaaliradan normaali pintalikaantumi-nen ei johda virheosoittamiin.

10 Liikkuva valopiste aikaansaadaan tarkoituksenmukai sesti lasersäteellä, sillä tällä tavoin voidaan kohdistaa suhteellisen suuria energiamääriä, ts. että tunnistus tulee mahdolliseksi suhteellisen leveillä materiaaliradoil-la ilman häiritsevää tehohäviötä reunaosissa. Eräässä kek-15 sinnön erikoisen edullisessa suoritusmuodossa liikkuvan valopisteen väri on sama kuin tarkastettavassa materiaa-liradassa. Tavalliset ikkunalasit ovat väriltään, johtuen vähäisestä määrästä rautaa sulatteessa, hieman vihertäviä, joka voidaan havaita kuitenkin vain tarkasteltaes-20 sa ikkunalasin poikkipintaa. Johtuen suhteellisen pitkästä matkasta, jonka valopiste kulkee lasissa ennenkuin se näkyy sivulla, vaikuttaa tämä lasi kuin värisuodatin, ts. että tämän vihreäksi värjäytymisen tapauksessa sisääntu-leva punainen valo kuljettuaan määrätyn matkan lasissa 25 suodatinvaikutuksen johdosta katoaa, tulee siis poissuo-datetuksi. Sitävastoin saman aallonpituuden omaava valo, joka vastaa lasin värjäytymistä, ei tule poissuodatetuk-si, vaan on alttiina normaalille absorptiolle ja saavuttaa näinollen vähäisellä häviöllä sivupinnat.

30 Valitsemaalla säteilijä, joka säteilee samanvärise nä kuin mitä tarkastettava materiaalirata on, on mahdollista valita pienempitehoinen säteilijä ja säästää siten energia- ja materiaalikustannuksia, varmistaen tällöin kuitenkin samanaikasiesti optimaalisen tehon.

35 Kaikki läpinäkyvät materiaalit absorboivat kuiten- I: 5 74148 kin tietyn osan sen läpi kulkevasta valosta, ts. että suhteellisen leveillä laakalasiradoilla, joiden leveys on usein yli 3 m, ns. sydänkuplan, siis kaasukuplan esiintyessä radan keskellä täytyy tästä kuplasta heijas-5 tuneen valon kulkea n. 1,50 m matka toiselle kahdesta sivusta, ennenkuin se voi^saapua valosähköiseen muuttajaan, joka yleensä on fotomonistin. Tällöin tapahtuu huomattava valon absorptio, ts. että ei ole mahdollista ilman fotomonistimen antaman pulssin lisävahvistamista saa-10 da tämän juuri ilmaistun virheen tarkkaa arvoa. Toisaalta muodostuu valonsäteen kulkiessa materiaaliradan reunaan yhä selvempi virhemerkki, myös silloin, kun ilmaistun virheen suuruus on sama, ja myöskin sen asema radalla on identtinen virheen kanssa, joka ilmaistiin radan kes-15 kellä. Lisänä tässä on, että tarkastettava materiaalira-ta, siis float-lasi ei milloinkaan ole 100 %:sen puhdas, ts. siis että sekä ylä- että alapuolella voi olla pölyhiukkasia, jotka myös tekevät mahdolliseksi säteen heijastumisen lasiin. On siis aina mukana tietty häiriöta-20 so, jolloin myös tämä häiriötaso muuttuu, ts. se on tunnusteltaessa radan keskellä huomattavasti vähäisempi kuin tunnusteltaessa radan reunalla, niin että virheet, jotka esiintyvät radan keskellä, voivat olla sen häiriötason sisäpuolella, joka esiintyy radan reunalla. Siten on olen-25 naista ehkäistä häiriötaso niin differentoidusti, ja ottaa huomioon läpinäkyvän materiaaliradan absorptio siten, että samanlaiset ja yhtäsuuret virheet materiaaliradan reuna-alueella antavat tarkalleen samoja pulsseja kuin vastaavat virheet materiaaliradan keskialueella.

30 Keksinnön edullinen suoritusmuoto käsittää näinol len, että sähköistä merkkiä verrataan riippuen materiaa-lirataa tunnustelevan liikkuvan valopisteen asemasta tätä asemaa vastaavaan vertailuarvoon ja ylitettäessä tämä arvo, annetaan virhemerkki.

6 74148

Keksinnön erään tarkoituksenmukaisen suoritusmuodon mukaan valinnainen arvo viedään elektroniseen rekisteriin. Tätä suoritusmuotoa suositellaan erikoisesti silloin, kun on tarkastettava vain yhtä materiaalia, siis esimerkiksi 5 yhtä ainutta lasilaatua, niin että materiaaliradassa ei esiinny mitään muutoksia aineen koostumuksen eikä paksuuden kohdalla. Tässä tapauksessa riittää, että piirretään vain yksi absorptiokäyrä materiaalille ja rekisteröidään se.

10 Käsitteellä elektroninen rekisteri ymmärretään puo li johderekistereitä, jotka eroavat toisistaan käytetyn kytkentätekniikan mukaan. Siirtorekisterien ohella voidaan käyttää rekisterityyppejä kuten RAM tai ROM tai FROM, jolloin PROMit - programmable read only memories - ovat 15 osoittautuneet erikoisen sopiviksi. PROMit ovat vakioar-vorekistereitä, jotka valmistusprosessin mukaan varustetaan halutulla bitti-mallilla, joka voi tapahtua esim. polttamalla pois määrättyjä liitoksia puolijohdekytken-nässä. Tätä ohjelmointia ei voida enää palauttaa, ts. et-20 tä PROMin asettamisen jälkeen eivät mitkään muutokset ole mahdollisia kerran annettuun informaatioon, ja siten mikään tahaton muutos tarkastusolosuhteisiin ei ole mahdollinen. PROMin toisessa ohjelmointimahdollisuudessa käytetään hyväksi suurieristeisten porttielektrodien kapasiteet-25 ti, jotka purkautuvat säteilyttämällä UV-valolla ja latautuvat uudelleen kytkettäessä uudelleen vastaavan korkea jännite ts. ne voidaan ohjelmoida.

Tunnistusaggregaatin logiikassa verrataan tulopuls-sin arvoa rekisteröidyn pulssin arvoon, joka vastaa tun-30 nustelusäteen kulloistakin tunnusteluasentoa, ja ylitettäessä rekisteröity pulssiarvo annetaan virhemerkki. Tietysti on mahdollista käyttää useita PROMeja, jotka vastaavat erilaisia käyriä, ts. siis että myös erilaisia materiaaliratoja voidaan tarkastaa sopivan rekisterin kul-35 loisenkin esivalinnan jälkeen. Tarkoituksenmukaisesti voi- 74148 7 daan tässä tapauksessa käyttää rekisterinä myös RAMeja, joilla tosin ei ole kykyä säilyttää rekisteröityjä arvoja pitkää aikaa, kuitenkin niitä voidaan halutulla tavalla ohjelmoida.

5 Eräälle keksinnön edulliselle suoritusmuodolle on tunnusomaista, että liikkuvan valopisteen muodostavasta tunnustelusäteestä erotetaan vertailusäde, viedään se materiaaliradan koko levydeltä ulottuvan virheettömän vertailukaistaleen yli, kootaan vertailukaistaleen si-10 vupinnoilla ulostuleva valo ja muutetaan se sähkömer-kiksi ja käytetään tätä sähkömerkkiä vertailuarvona.

Keksinnön tällä suoritusmuodolla varmistetaan, että aina saadaan tarkkoja arvoja, koska Identtinen materiaa-lirata on vertallukalstaleena. Tietenkin on myös mahdol-15 lista käyttää vertailukaistaletta, joka olennaisesti vastaa tarkastettavaa materiaalirataa, eikä siis ole täysin identtinen. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon, että saadut vertailupulssit eivät 100 %:sesti vastaa pulsseja, jotka saadaan tarkastettavasta materiaaliradasta, 20 ts. täytyy ottaa huomioon tietty toleranssiraja.

Sivupulssien tunnistaminen tapahtuu edullisesti lii-paisukynnyksen avulla. Tätä varten viedään absorptiokäy-rä PROMiin, jolla sitä voidaan seurata hyvin tarkkaan. Tällä menetelmällä päästään absoluuttiseen riippumatto-25 muuteen nopeudesta, myös se on vapaa ylityksistä. Käyttämällä useampia PROMeja on mahdollista ohjelmoida myös värillisten lasien tarkastus.

Edullisesti sivupulssien tunnistaminen tapahtuu muuttamalla saatu jännite vastanapaiseksi.

30 Jokaisessa liikkuvan valopisteen paikassa materiaa- liradalla saadaan silloin, kun tämä on virheetön, pulssi, joka on identtinen sen pulssin kanssa, joka saadaan ver-tailukaistaleesta jaetun vertailusäteen avulla samassa e 74148 liikkuvan valopisteen paikassa. Virheettömässä tilassa vastaavat siten pulssiarvot molemminpuolin tpisiaan. Ei siis esiinny mitään osoittamaa, sitävastoin virheen esiintyessä ilmestyy ero pulssiarvojen välille. Koska lasin absorptio on suljettu 5 pois tekemällä saadut jännittet vastanapaisiksi, on pulssien eron suuruudesta luettavissa virheen suuruus, ts. että yhtä suuret virheet, riippumatta niiden sijainnista, siis niiden etäisyydestä materiaaliradan reunasta aikaansaavat myös yhtä suuren virhemerkin.

10 Laite menetelmän toteuttamiseksi muodotuu tarkoituksen mukaisesti ainakin yhdestä tarkastettavaa, läpinäkyvää mate-riaalirataa, sen leveydeltä liikkuvalla valopisteellä tunnustelevasta tarkastuslaitteesta, heijastettua ja/tai läpipäästet-tyä valoa keräävästä ja sähköisiksi merkeiksi muutettavasta 15 vastaanottimesta ja näihin liitetystä tunnistusasemasta sillä tunnusmerkillisellä lisäpiirteellä, että siihen kuuluu lisäksi ainakin yksi sivulle järjestetty, materiaaliradan sivulta ulos-tulevan valon vastaanottava ja tämän sähkömerkiksi muuttava, fotomonistin tarkastettavan materiaaliradan ainakin yhden sivu-20 pinnan lähellä, joka fotomonistin on yhdistetty tunnistusasemaan.

Yksi ainoa fotomonistin lisälaitteena tarkastettavan läpinäkyvän materiaaliradan pitkittäisellä sivulla mahdollistaa jo sydänkuplien havaitsemisen, ts. että tähän asti sarjamaisesti käytettyä laitetta, esim. julkai-25 sun de-OS 24 11 407 mukaista laitetta voidaan ohjata lisänä olevan fotomonistimen kautta ja paljastaa silloin sydänkuplat ja lasiradan sisällä olevat kappaleet. Foto-monistin on tällöin edullisesti asetettu liikkuvan valopisteen tarkastettavalle materiaaliradalle piirtämän tun-30 nustelulinjan korkeudelle, sillä lasirataan sisäänmene-, vä valonsäde heijastuu kyllä eri sivuille, tunnustelulin-jan suuntainen matka on kuitenkin lyhin matka, niin että kaikista pisteistä joisa valonsäde tulee ulos materiaalin sivureunan alueella, tunnusteluun jän alue antaa suu-35 rimmat valoisuusarvot ja siten vahvimman ja selvimmän pulssin.

Edulliselle laitteelle tarkastuksen suorittamiseksi l· 9 74148 on tunnusomaista, että fotomonistin on järjestetty materiaa-liradan yläpuolelle ja siihen vaikuttaa materiaaliradan sivusta ulostuleva valo ensimmäisen, materiaaliradan sivulle järjestetyn peilin avulla, ja että materiaaliradan alapuolelle on 5 järjestety toinen peili siten, että radan alapuolelta tuleva valo samoin ohjautuu fotomonistimeen.

Sydänkuplan tai materiaaliradan sisällä olevan kappaleen johtama valo tulee ulos käsittelemättömällä materiaaliradan reunalla ja hajoaa siinä. Se kulkee siis sekä sivulle että 10 myös ylöspäin ja alaspäin, niin että sen havaitseminen foto-monistimen puhtaasti sivuttaisella laitteella saa aikaan vaikeuksia. Yksinkertaisella peilipinnan järjestämisellä pituus-reunan alapuolelle saadaan koottua kuitenkin suuri osa materiaaliradan käsittelemättömältä sivupinnalta tulevasta valo-15 määrästä vielä peilin avulla ja heijastettua materiaaliradan yläpuolelle järjestettyyn fotomonistimeen, johon osuu lisäksi suoraan ylöspäin suuntautuva valo. Valon kokoaminen parantuu näin olennaisesti.

Erääseen keksinnön edulliseen suoritusmuodoon kuuluu, 20 että tarkastuslaitteeseen liittyy materiaaliradan koko leveyden yli ulottuva vertailukaistale virheettömästä, tarkastettavaa läpinäkyvää materiaalirataa paksuudeltaan, väriltään ja koostumukseltaan vastaavasta tai sen kanssa identtisestä materiaalista, että vertailusäde erotetaan liikkuvan valopis-25 teen muodostavasta tunnustelusäteestä ja viedään vertailu- kaistaleen yli ja että vertailukaistale on kapeissa päissään varustettu valosähköisellä muuttajalla, joka muuttaa vertai-lukaistaleesta tulevan valon sähkömerkiksi, joka viedään tun-nusteluasemalle vertailuarvon muodostamiseksi. Tämän vertai-30 lukastaleen kapeat sivut ovat yhdensuuntaisia tarkastettavan, läpimäkyvän materiaaliradna pituusreunojen kanssa, ne ovat kuitekin näihin verrattuna käsiteltyjä, joten mitään epämää-ristä hajotaa ei esiinny. Koska kaistaleet ovat myös suhteellisen kapeita, voidaan näiltä kapeilta reunoilta ulostuleva 35 valo kokonaan koota valosähköisellä muuntajalla.

Valo voi joutua tähän vertailukastaleeseen kuitenkin vain silloin, kun se on erikoisesti esikäsitelty, ts. normaalitapauksessa valo, kuten jokaisessa laakalasissa, kulkisi läpi lasin, eikä ohjautusisi lasiin niin, 741 48 10 että huomattava prosenttiosuus kulkeutuisi reunapuolel-le, siis tässä tapauksessa vertailukaistaleen kapeille sivuille.

Keksinnön erääseen edulliseen suoritusmuotoon kuu-5 luu sentähden, että vertailukaistale on varustettu samalla etäisyydellä toisistaan olevilla tarkastettavan materiaaliradan pituussuuntaan ulottuvilla loveuksilla, jotka edullisella tavalla ovat 5-10 mm päässä toisistaan. Tämän suoritusmuodon avulla saadaan tunnistukses-10 sa pulsseja, jotka vastaavat loveusten määrää. Jokaisella pulssilla on eri arvo vastaten sen etäisyyttä materiaaliradan keskustasta, sillä vertailukaistaleen reunaa lähestyttäessä, siis sen kapeaa reunaa kohti absorboituu vähemmän valoa ja siten voimakkaampi merkki tulee 15 valosähköiseen muuttajaan.

Järjestämällä loveukset samalle etäisyydelle toisistaan voidaan tätä merkkiä samanaikaisesti käyttää virheiden paikanmäärittelyyn, jolloin 5 - 10 mm etäisyys toisistaan mahdollistaa hyvin huomattavan tarkkuuden vir-20 heen tunnistamisessa.

Keksinnön erääseen toiseen edulliseen suoritusmuotoon kuuluu, että vertailukaistale on varustettu koko sen pituudelle ulottuvalla himmennetyllä viivalla. Tämä himmennetty viiva on tarkoituksenmukaisesti hiekkapuhal-25 lettu pinta tai vertailukaistaleeseen kiinnitetty läpinäkyvä liimanauha. Sekä hiekkapuhallettu pinta, että myös tarkoituksenmukaisesti vertailukaistaleen alle kiinnitetty läpinäkyvä liimanauha mahdollistavat valon joutumisen vertailukaistaleeseen ja siten sen edelleenjohtamisen ka-30 peille sivuille ja vastaanoton valosähköiseen muuttajaan. Poiketen aikaisemmin kuvatuista loveuksista ei muuttajaan kuitenkaan muodostu nyt virtapulssia, vaan valonsäteen osuessa vertailukaistaleeseen muodostuu määrätty jännite, joka muuttuu korkeudeltaan. Pienin arvo jännitteel-35 lä on silloin, kun liikkuva valopiste saavuttaa vertailuin 74148 11 kaistaleen keskustan, missä esiintyy voimakkain absorptio. Tämän takia vertailukaistale on myös varustettu molemmin puolin valosähköisellä muuttajalla, sillä vain vähäiset valomäärät liikkuvat materiaaliradan reunalta toi-5 selle. Muuttajien piirtämä käyrä alkaa siis kullekin molemmista muuttajista keskeltä materiaalirataa yhdellä arvolla, joka on hieman nollan yläpuolella ja kasvaa sitten tunnusteluvalopisteen lähestyessä radan reunaa. Koko radanleveyden arvostelemiseksi täytyy tällöin huomi-10 oida molempien muuttajien tulokset, jotka molemmin puolin muodostavat täyden käyrän.

Keksintö selostetaan seuraavassa piirrosten avulla.

Kuvio 1 esittää periaatepiirrosta tarkastelulait-teesta, 15 Kuvio 2 esittää tarkastuslaitetta vertailukaistale- tunnustelulla,

Kuvio 3 esittää yksityiskohtaisesti peilijärjestelyä reunalla,

Kuvio 4 esittää sivufotomonistimen piirtämää yksit-20 täistä, yhteen käyrään liitettyä pulssia,

Kuvio 5 esittää käyrän vastanapaiseksi tekemällä saatua suoraa, jossa on virhemerkki.

Materiaalirataa 1 liikutetaan teloilla 8, joita käyttää sähkömoottori 9 tarkastuslaitteen 2 alla. Tarkastus-25 laite 2 sisältää vastaanottimen 3 heijastuneelle säteilylle ja vastaanottimen 3' läpipäässeelle säteilylle. Molemmat vastaanottimet on liitetty tunnistusasemaan 4, johon on kytketty myös materiaaliradan 1 sivuille järjestetyt fotomonistimet 5, 5'.

30 Tarkastuslaitteeseen 2 järjestetty lasersäteilijä 14 on varustettu säteilynjakajalla 30, joka muodostaa kaksi osasädettä 31 ja 32 pyörivälle peilipyörälle 15. Osasä-teestä 31 muodostetaan valopiste 10', osasäteestä 32 valopiste 10, joka peilipyörän 15 pyörimisen johdosta joh-35 detaan tunnustelusäteenä 16 yli materiaaliradan 1 koko 12 74148 leveyden. Pisteeksi 10' muodostettu osasäde 31 johdetaan samanaikaisesti vertailukaistaleen 21 yli, ja se kulkee loveuksen 24 läpi tämän sisään. Vertailukaistaleen 21 kapeille sivuille 22 on kummallekin järjestetty valo-5 sähköinen muuttaja 23 tai 23', joka kokoaa vertailukais-taleesta 21 ulostulevan valon ja johtaa sen edelleen tun-nistusasemaan 4.

Jos materiaaliradassa 1 esiintyy virhe sydänkuplan 13 muodossa, niin tunnustelusäde 16 ei saavuta enää vas-10 taanotinta 3 heijastuneena tunnustelusäteenä 16', vaan olennaisesti poikkeutettuna johdetaan valonsäteenä 11 tai 12 pitkin tunnustelulinjaa 7 materiaaliradan 1 sivupinnalle 6, jossa se joutuu fotomonistimeen 5, 5', jotka antavat saadun pulssin tunnistusasemalle 4. Foto-15 monistimet 5, 5' on yhdistetty kappaleilla 17 ja 18 tun-nistusasemaan 4, valosähköiset muuttajat 23, 23’ analogisesti kaapeleilla 33 ja 34. Samaten ulottuu sähköjohto 19 vastaanottimen 3 ja tunnistusaseman 4 välille.

Tunnustelusäteen 16 osuessa, kuten jo on kuvattu, 20 sydänkuplaan 13, niin sydänkupla 13 poikkeuttaa valon, joka tulee ulos materiaaliradasta 1 reuna-alueella. Koska tämä valon ulostulo on hajanaista, on materiaaliradan 1 reuna-alueelle järjestetty olennaisesti vaakasuorassa asennossa oleva peili 27 ja olennaisesti pysty-25 suoraan asetettu peili 28 siirrettävään pitimeen 29, jolloin molemmat peilit on suunnattu siten, että ne kääntävät niille tulevan valon materiaaliradan reuna-alueen yläpuolelle järjestettyyn fotomonistimeen 5.

Osasäde 31 muodostaa pyörivälle peilipyörälle 15 30 valopisteen 10'. Tämän muodostama vertailusäde 20 tunnustelee vertailukaistaletta 21 ja kulkeutuu loveuksissa 24 näiden sisälle. Jokaisen loveuksen 24 avulla muodostetaan siis pulssi valosähköisessä muuttajassa 23, joka merkitään tunnistusasemassa ja verrataan kulloisenkin, 35 fotomonistimen 5, 5' antaman arvon kanssa. Materiaalira- 74148 13 dan 1 ollessa virheetön saadut arvot ovat identtiset, eivät siis poikkea toisistaan. Tunnistus on analoginen käytettäessä vertailukaistaletta 21, jossa on himmennetty viiva tai liimanauha. Valo siirtyy tällöin pitkin 5 himmennettyä linjaa tai liimanauhaa vertailukaistalee-seen 21 ja poistuu siitä sen kapeilla reunoilla 22, jossa valosähköiset muuttajat 23 vastaanottavat sen. Pulssin sijasta muodostuu tässä kuitenkin vertailusäteen liikkumisen mukaan muuttuva jännite, joka voidaan piir-10 tää käyränä.

Kuva 4 esittää absorptiokäyrää 35, joka piirrettiin pitkin yksittäisten pulssien 36 huippuja, jotka muodostettiin loveuksista 24 vertailukaistaleessa 21 vertailu-säteen 20 avulla. Samassa kuvassa on absorptiokäyrän 35 15 alapuolelle piirretty häiriötasokäyrä 37. Tämä häiriö- tasokäyrä on tuloksena olennaisesti epäpuhtauksista lasin ylä- ja alapinnoilla, eikä sillä ole keksinnänmukaises^ sa menetelmässä mitään merkitystä. Siitä näkyy kuitenkin selvästi, että häiriötaso on radan reuna-alueilla olen-20 naisesti korkeampi, niin että se peittää virheet, jotka voivat esiintyä radan keskialueella.

Kuva 5 esittää absorptiokäyrän 35 vastanapaiseksi tekemistä, joka saatiin vertailukaistaleesta 21 sen alle asetetulla liimanauhalla, sekä sen yläpuolella esitettyä 25 tunnustelykäyrää 38. Tunnustelukäyrässä 38 on virhemerk-ki 39, joka on absoluuttiselta korkeudeltaan pienempi kuin arvot käyrän reuna-alueella. Vastanapaiseksi tekemisellä muodostuu vastanapaisuussuora 40, josta virhemerk-ki 39 poikkeaa aivan selvästi.

Claims (15)

1. Menetelmä läpinäkyvän, erikoisesti laakalasia olevan materiaaliradan tarkastamiseksi radan sisälle suljettujen virheiden, kuten vieraiden kappaleiden tai kaasukuplien osalta, 5 jossa materiaalirataa tunnustellaan sen leveydeltä liikkuvalla valopisteellä ja läpipäästetty ja/tai heijastunut säteily kootaan, muutetaan sähköisiksi merkeiksi ja tunnistetaan, tunnettu siitä, että tunnustelukierron aikana sivulle radasta ulostuleva säteily lisäksi kootaan ja muutetaan 10 sähköiseksi merkiksi, jolloin tämän merkin sisäänsuljetuista virheistä johtuvat osuudet ilmenevät sähköpulsseina, joita käytetään tunnistamiseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että liikkuva valopiste muodostetaan lasersätei- 15 iijällä.

3. Jonkin patenttivaatimuksista 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liikkuvan valopisteen väri on sama kuin tarkastettavassa materiaaliradassa.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että sähköistä merkkiä verrataan riippuen materiaalirataa tunnustelevan liikkuvan valopisteen asemasta tätä asemaa vastaavaan vertailuarvoon ja ylitettäessä tämä arvo, annetaan virhemerkki.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnet-25 t u siitä, että vertailuarvona viedään valinnainen arvo elektroniseen rekisteriin.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että liikkuvan valopisteen muodostavasta tunnus-telusäteestä erotetaan vertailusäde, viedään se materiaali- 30 radan koko levydeltä ulottuvan virheettömän vertailukaistaleen yli, kootaan vertailukaistaleen sivupinnoilla ulostuleva valo ja muutetaan se sähkömerkiksi ja käytetään tätä sähkömerk-kiä vertailuarvona.

7. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suo-35 rittamiseksi, joka muodostuu ainakin yhdestä tarkastettavaa, li 15 741 48 läpinäkyvää materiaalirataa (1), sen leveydeltä liikkuvalla valopisteellä tunnustelevasta tarkastuslaitteesta (2), heijastettua ja/tai läpipäästettyä valoa keräävästä ja sähköisiksi merkeiksi muutettavasta vastaanottimesta (3) ja näihin 5 liitetystä tunnistusasemasta (4), tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu ainakin yksi sivulle järjestetty, materiaaliradan sivulta ulostulevan valon vastaanottava ja tämän sähkömerkiksi muuttava, fotomonistin (5, 5') tarkastettavan materiaaliradan (1) ainakin yhden sivupinnan (6) 10 lähellä, joka fotomonistin on yhdistetty tunnistusasemaan (4) .

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että fotomonistin (5, 5') on järjestetty liikkuvan valopisteen (10) avulla tarkastettavalle materiaalira- 15 dalle (1) muodostetun tunnustelulinjän (7) korkeudelle.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että fotomonistin (5, 5') on järjestetty materiaaliradan (1) yläpuolelle ja siihen vaikuttaa materiaali-radan sivusta ulostuleva valo ensimmäisen, materiaaliradan 20 sivulle järjestetyn peilin (28) avulla, ja että materiaali-radan alapuolelle on järjestety toinen peili (27) siten, että radan alapuolelta tuleva valo samoin ohjautuu fotomonis-timeen.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen laite, 25 tunnettu siitä, että tarkastuslaitteeseen (2) liittyy materiaaliradan (1) koko leveyden yli ulottuva vertailu-kaistale (21) virheettömästä, tarkastettavaa läpinäkyvää materiaalirataa (1) paksuudeltaan, väriltään ja koostumukseltaan vastaavasta tai sen kanssa identtisestä materiaalista, 30 että vertailusäde erotetaan liikkuvan valopisteen muodostavasta tunnustelusäteestä ja viedään vertailukaistaleen (21) yli ja että vertailukaistale (21) on kapeissa päissään (22) varustettu valosähköisellä muuttajalla (23), joka muuttaa vertailukaistaleesta tulevan valon sähkömerkiksi, joka vie-35 dään tunnusteluasemalle (4) vertailuarvon muodostamiseksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnet- ie 7414 8 t u siitä, että vertailukaistale (21) on varustettu samalla etäisyydellä toisistaan olevilla, tarkastettavan materiaali-radan (1) pituussuuntaan ulottuvilla loveuksilla (24).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnet-5 t u siitä, että loveukset (24) on järjestetty 5-10 mm etäisyydelle toisistaan.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että vertailukaistale (21) on varustettu yli sen koko pituuden ulottuvalla himmennetyllä kaistaleella.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnet- t u siitä, että himmennetty kaistale on aikaansaatu hiekkapuhaltamalla.

14 741 4 8 Patenttivaatimukset s

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että himmennetty kaistle on aikaansaatu kiinnittä-15 mällä läpinäkyvä liimakaistale. I? 7414 8