FI73692B

FI73692B - Organosilylfoereningar och deras anvaendning som fungicider.

Info

Publication number: FI73692B
Application number: FI831193A
Authority: FI
Inventors: Ernst-Heinrich Pommer; Eberhard Ammermann; Rolf-Dieter Acker; Ernst Buschmann
Original assignee: Basf Ag
Priority date: 1982-04-24
Filing date: 1983-04-08
Publication date: 1987-07-31
Also published as: FI831193A0; US4579842A; EP0093274A1; FI831193L; DE3215409A1; ATE14436T1; AU554967B2; EP0093274B1; NO163958C; JPH0379358B2; NO831431L; AU1390983A; FI73692C; JPS58188888A; NO163958B; DE3360427D1; DK177783A; NZ203978A; DK177783D0; CA1234816A

Description

1 73692

Organosilyyliyhdisteitä ja niiden käyttö fungisideina Tämä keksintö koskee uusia organosilyyliyhdistei-tä, sieniä tuhoavia aineita, jotka sisältävät vaikutta-5 vina aineina mainittuja uusia yhdisteitä, menetelmiä sellaisten sieniä tuhoavien seosten valmistamiseksi sekä menetelmiä tuhosienien torjumiseksi mainituilla fungisideilla.

On tunnettua, että N-tridekyyli-2,6-dimetyyli-10 morfoliinia tai sen suoloja (esim. asetaattin tai sen dodekyylibentseenisulfonihapon kanssa muodostamaa suolaa) käytetään fungisideina (DE-1 164 152, DE-1 173 722, DE-2 641 513).

Nyt havaittiin, että kaavan I mukaisilla organo-15 silyyliyhdisteillä ja niiden suoloilla

R1 R

\ / R Si----------V-® '<’ <I( 20 / VI/ v_/

R3 " V

1 2 3 jossa kaavassa R , R ja R , jotka voivat olla samoja 25 tai erilaisia, tarkoittavat C^^Q-alkyyliryhmää, joka voi olla substituoitu halogeenilla, C^-C^-alkoksilla, syanolla tai metyylitiolla, C2-C^-alkenyyliryhmää, joka voi olla substituoitu kloorilla tai nietoksilla, Cg-C^-alkynyyliä, C^g-sykloalkyyliä tai fenyyliä, P^ ja R , 30 jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat cl_5-al^yyliä tai vetyä ja Y on Cl·^, happi tai typpi, on erittäin hyvä sieniä tuhoava vaikutus.

Cl_-LQ-alkyyliradikaale ja ovat esimerkiksi alkyyliradikaalit, kuten esimerkiksi metyyli, etyyli 35 ja butyyli, tai pentyyli, heksyyli tai dekyyli. Subs- 2 73692 tituoituja C^_^g-alkyyliradikaaleja ovat C^_^Q-alkyyli-radikyylit, jotka on substituoitu esimerkiksi halogeenilla (kloorilla, bromilla) tai alkoksilla (metoksil-la, otoksilla) tai dialkyyliaminolla (esim. dimetyy]i-5 aminolla), esimerkiksi C^_^-halogeenialkyyliradikaalit (kloorimetyyli, bromi-i-propyyli, dikloorietyyli, tri-bromibutyyli, fluorietyyli) tai syaaninonyyli tai metyy-liotiometyyli.

Alkenyyliradikaaleja ovat esimerkiksi 10 kenyyliradikaalit, kuten esimerkiksi allyyli, vinyyli tai metyyliallyvli, tai substituoidut alkenyyliradikaa-lit, kuten esimerkiksi klooriallyyli tai metoksiallyy- li.

Alkynyyliradikaaleja ovat esimerkiksi C2_4~al- 15 kyyliradikaalit, kuten esimerkiksi propargyyli ja ety-nyyli.

C3_g-sykloalkyyliradikaaleja ovat esimerkiksi syklopropyyli, sykloheksyyli, syklopentyyli, syklo-ok-tyyli, metyylisykloheksyyli ja dimetyy1isykloheksyyli.

20 C-^_-alkyylejä ovat esimerkiksi metyyli, etyy li, i-propyyli ja n-pentyyli.

Kaavan I mukaiset organosilyyliyhdisteet, jois- 12.3 sa R , R ja R tarkoittavat C. .-alkyyliä tai C. ,-kloo- ...4.5 1-4 -1·'4 rialkyyliä, R ja R tarkoittavat metyyliä tai vetyä 25 ja Y tarkoittaa Cl^-ryhmää tai happea, ovat edullisia.

Uudet kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa saattamalla yhdiste, jonka kaava on (II) 3 0 1 / 2 X . J---------γ/- X (II) ^ ch3 tl· 5 73692 1 . 2 jossa X ja X tarkoittavat samaa tai ori halogeenia, reagoimaan alkali- tai maa-alkalimetallin tai alkali-tai maa-alkalimetallia sisältävän organometallisen yhdisteen kanssa, jolloin ryhmä X1 korvautuu alkali- tai 5 maa-alkalimetallilla, ja saattamalla näin saatu metalli-yhdiste reagoimaan halogeenisi läänin kanssa, jonka kaava on (III) R1^ 10 R2———Si-X3 (III) / / / r3/ 12.3 3

jossa R , R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, ja X

15 tarkoittaa halogeenia, ja saattamalla näin saatu yhdiste, jonka kaava on (IV)

Rx 20 <IV» r3/ CH3 12 3. 2 jossa R , R , R ja X tarkoittavat samaat kuin edellä, 25 reagoimaan heterosyklisen amiinin kanssa, jonka kaava on (V) R1 HN Y (V) -h , XR2 5 2 35 jossa R , R ja Y tarkoittavat samaa kuin edellä, mahdolli- 4 73692 sesti apuemäksen läsnäollessa.

Menetelmässä käytetään esimerkiksi -80 - +60°C:n lämpötilaa reaktiossa metalliyhdisteiden kanssa. Metalli-yhdisteinä käytetään edullisesti seuraavia metalleja: 5 litium, natrium, kalium, magnesium ja kalsium. Mctalli-orgaanisina yhdisteinä tulevat kysymykseen mainittujen metallien orgaaniset johdannaiset, erityisesti al-kvylilitiumyhdisteet, kuten metyylilitium, n-, s- ja t-butyylilitium sekä fenvvlilitium, tai alkvvlimaqnesium-10 haloqenidit, esimerkiksi metvvlimaqnesiumkloridi tai etyvlimaqnesiumbromidi, mutta mvös metallialkvvliami ~ ditfesimerkiksi litiumdi-isopropyvliamidi. Kloorisilaanin III lisääminen tapahtuu esimerkiksi -40 - +30°C:n lämpötilassa, sen jälkeen voidaan sekoittamista jatkaa korkeam- 15 massa lämpötilassa reaktion saattamiseksi loppuun. Kaavan IV mukainen yhdiste voidaan sitten joko käyttää suoraan seuraavaan reaktioon tai puhdistaa tavanomaisella tavalla, esimerkiksi tislaamalla tai kromatografisesti.

Kaavan IV mukaisen yhdisteen annetaan reagoida 20 kaavan V mukaisen yhdisteen kanssa esimerkiksi 50-150°C:ssa, reaktio kestää 2-12 tuntia tuntia. Syntyvän hapon sitomiseksi voidaan mahdollisesti lisätä apuemästä. Yhdiste I voidaan puhdistaa tavanomaisella tavalla, esimerkiksi kiteyttämällä, tislaamalla tai kromatografisesti. Yhtä 25 ekvivalenttia kohden kaavan II mukaista yhdistettä käytetään esimerkiksi 0,5-1,5 ekvivale nttia metall1'3 tai metalliorgaanista yhdistettä, 0,8-1,5 ekvivalenttia kloori-silaania III ja 1,0-5,0 ekvivalenttia yhdistettä V sekä mahdollisesti 0,8-1,5 ekvivalenttia apuemästä. Liuotti-30 minä käytetään reaktio-olosuhteissa inerttejä aineita.

Yhdisteen I puhdistus tapahtuu tavanomaisella tavalla, esimerkiksi uuttaamalla, kiteyttämällä, tislaamalla tai kromatografisesti.

On tarkoituksenmukaista käyttää reaktiossa sellai-35 siä liuottimia ja laimennusaineita, jotka ovat inerttejä

II

73692 kulloisissakin reaktio-olosuhteissa. Reaktioon metalli-yhdisteiden kanssa soveltuvina liuottimina tulevat kysymykseen esimerkiksi eetterit, kuten esimerkiksi die-tyy1ieetteri, etyylipropyylieetteri, metyyli-t-butyyli-5 eetteri, n-butyylietyylieetteri, di-isopropyvlieetteri, anisoli, fenetoli, sykloheksyylimetyylieetteri,ety-leeniglykolidimetyylieetteri, tetrahydrofuraani ja dioksaani; alifaattiset tai sykloalifaattisot hiilivedyt, kuten esimerkiksi heksaani, pentaani, heptaani, 10 pinaani, nonaani, o-, m-, p-symeeni, maaöljyfraktiot, joiden kiehumispiste on välillä 70-190°C, sykioheksaani, metyylisykloheksaani, dekaliini, petrolieetteri, ligro-iini, tolueeni, o-, m-, p-ksyleeni, 2,2,4-t.r imetyy.l i-pentaani, 2,2,3-trimetyylipcntaani, 2,3,3-trimetyyli-15 pentaani ja oktaani. On tarkoituksenmukaista käyttää liuotinta 100-2000 p-i, edullisesti 200-700 p- s, laskettuna lähtöaineen II määrästä.

Reaktiossa käytettävinä happoakseptoroina (apuemäksi-nä) ja kaavan V mukaisina yhdisteinä voidaan käyttää kaik-20 kia tavanomaisia happoja sitovia aineita. Näihin kuuluvat edullisesti tertiaariset amiinit, maa-alkalivhdisteet, ammoniumyhdisteet ja aikaiiyhdisteet sekä vastaavat seokset. Myös sinkkiyhdisteitä voidaan käyttää. Emäksisinä yhdisteinä tulevat kysymykseen esimerkiksi seuraavat 25 yhdisteet:

Kaliumhydroksidi, natriumhydroksidi, kaliumkarbonaatti, natriumkarbonaatti, litiumhydroksidi, litiumkarbo-naatti, natriumbikarbonaatti, kaliumbikarbonaatti, kalsium-hydroksidi, kalsiumoksidi, bariumoksidi, magnesiumhydrok-30 sidi, magnesiumoksidi, bariumhydroksidi, kalsiumkarbo- naatti, magnesiumkarbonaatti, magnesiumbikarbonaatti, magnesiumasetaatti, sinkkihydroksidi, sinkkioksidi,sink-kikarbonaatti, sinkkibikarbonaatti, sinkkiasetaatti, natriumformaatti, natriumasotaatti, trimetyy1iamiini, 35 trietyyliamiini, tripropyyliamiini, tri-isopropyyli- f> 7 3 6 9 2 amiini, tributyyliamiini, tri-isobutyvliamiini, tri-s- butyyliamiini, tri-t-butyyliami ini, tribentsvyliami ini, trisykloheksvy liatni ini , tr ipentyy 1 iamii n ia , trihoksyyli- amiini, N,N-dimetyvlianiliini, N,N-dietvyliani 1iini, 5 N,N-dioropyyliani1iini, Ν,Ν-dimetyylitoluidiini, N,N- dietyvlitoluidiini, N,N-dipropyvlitoluidiini, N,N-di- metyvli-p-aminopyridiini, Ν,Ν-dietyyli-p-aminopyridiini, N,N-dipropyvli-p-aminopyridiini, N-metyy1ipvrrolidoni, N-etyylipyrrolidoni, N-metyvlipioeridiini, N-etvyli- 10 piperidiini, N-metyv1ipyrrolidiini, N-etvylipyrrolidiini, N-metyyli-imidätsoii, N-etyyli-imidatsoli,N-metyyli- pyrroli, N-etyylioyrroli, N-metyy1imorfoliini, N-etvyli- morfoliini, N-metyyliheksametyleeni-imiini, N-etvvli- heksametvleeni-imiini, pvridiini,kinoliini,ol-pikoliini, 15 Λ-pikoliini, ν' -pikoliini, isokinoliini, pyrimidiini, akridiini, N,N,N+,N'- teraetvviietyleenidiam.iini , kinok- saliini, kinatsoliini , N-propvy 1 idi-isopropy ui iami i ni , N,N-dimetyylisykloheksyvliamiini, 2,6-lutidiini, 2,4-luti- diini, trifururvvliamiini ja trietyleenidiamiini.

20 On tarkoituksenmukaista käyttää happoakseptoria korkeintaan 20 % yli- tai alimäärin lähtöaineen II tai IV määrästä laskettuna.

Reaktiossa kaavan V mukaisten yhdisteiden kanssa 25 on tarkoituksenmukaista käyttää sellaisia liuottimia ja laimennusaineita, jotka ovat inerttejä kulloisissakin reaktio-olosuhteissa, Liuottimina tulevat kysymykseen esimerkiksi halogenoidut hiilivedyt, erityisesti klooratut hiilivedyt, kuten esimerkiksi tetrakloorietyleeni, 30 1,1,2,2- tai 1,1,1,2-tetrakloorietaani, dikloorioropaani, metvleenikloridi, diklooributaani, kloroformi, kloorinafta-leeni, dikloorinaftaleeni, hiilitetrakloridi, 1,1,1- tai 1,1,2-trikloor ietaani , trikloorietyleeni , [jentakloori-etaani, o-, m-, p- difluoribentseeni, 1,2-dikloorietaani, 35 1,1-dikloorietaani, 1,2-cis-dikloorietyleeni, kloori- 11 7 73692 bentseeni, fluoribentseeni , bromibentseeni, jodibentseeni, o-, m-, n-diklooribentseeni, o-, m-, p-dibromibentseeni, o-, m-, p-klooritolueeni ja 1,2,4-triklooribentseeni; eetterit, esimerkiksi etyylipropyylieetteri, metyyli-5 t-butyylieetteri, n-butyylietyylieetteri, di-n-butyyli-eetteri, di-isobutyylieetteri, di-isopentyylieetteri, di-isopropyvlieetteri, anisoli, fenetoli, svk]oheksyvli-metyvlieetteri, dietyylieetteri, etyleeniqlvkolidime-tyylieetteri, tetrahydrofuraani, dioksaani, tioanisoli 10 ja /3,/3-diklooridietyylieetteri; nitrohiilivedyt; esimerkiksi nitrometaani, nitroetaani, nitrobentseeni, o-, m-, p-kloorinitrobentseeni ja o-nitrotolueeni; nitriilit, kuten asetonitriili, butyronitriili, isobu-tyronitriili, bentsonitriili ja m-klooribent.sonitriil i ; 15 alifaattiset tai sykloalifaattiset hiilivedyt, esimerkiksi heptaani, pinaani, nonaani, o-, m-, o-svmeeni, maaöljv-fraktiot, joiden kiehumispiste on välillä 70-190°C, sykloheksaani, metyylisykloheksaani, dekaliini, petro-lieetteri, heksaani, ligroiini, 2 ,2,4-trimetvylipentaani, 20 2 , 2,8-^rimetyylipentaani, 2,3,3-trimetyylipentaani ja oktaani; esterit, esimerkiksi etyyliasetaatti, etyyli (asetyyliasetaatti) ja isobutyyliasetaatti; amidit, esimerkiksi formamidi, metyyliformamidi ja dimetyyliforma-midi; ketonit, esimerkiksi asetoni ja metyvlietvvlike-25 töni, mahdollisesti myös vesi ja vastaavat seokset. Liuottimena voidaan myös käyttää kaavan V mukaisia yhdisteitä ylimäärin. On tarkoituksenmukaista käyttää liuotinta 100-2000 %, edullisesti 200-700 %, lähtöaineen II määrästä laskettuna.

30 Suolan muodostamiseen kaavan I mukaisten yhdis teiden kanssa soveltuvat kaikki orgaaniset ja epäorgaaniset hapot, kunhan ne muodostavat kasvifysiologisesti hyväksyttäviä suoloja. Sellaisina mainittakoon esimerkiksi kloridit, bromidit, jodidit, sulfaatit, fosfaatit, ase-35 taatit, oksalaatit, fumaraatit, malonaatit, alkvyli- ja 8 73692 aryylisulfonaatit.

Suolat valmistetaan saattamalla vastaavat hapot kosketuksiin kaavan I mukaisen vapaan amiinin kanssa, mahdollisesti inertissä liuottimessa, tislaamalla liu-5 otin pois ja mahdollisesti uudelleen kiteyttämällä jäännös. Seuraavat esimerkit valaisevat uusien yhdisteiden valmistamista.

Ilmoitetut osuudet ovat paino-osia.

Esimerkki 1 jq a) 24,7 osaa 2-metyyli-3-(4-bromifenyyli)propyyli-k^oridia liuotettuna 20 osaan tetrahydrofuraania (THF) lisättiin pisaroittain liuokseen, jossa oli 2,4 osaa magnesiumia 25 osassa THF:a. Reaktio-seosta pidettiin 50-52°C:ssa, ja sen jälkeen seosta 15 refluksoitiin vielä 30 minuuttia. Lisättiin pisa roittain huoneen lämpötilassa 16,5 osaa trietyyli-kloorisilaania, ja sen jälkeen refluksoitiin vielä 6 tuntia. Jäähdyttämisen ja suodattamisen jälkeen liuos väkevöitiin ja tislattiin. Saatiin 115-120 20 °C;ssa 0,01 torrin paineessa 20,3 osaa 2-metvyli-3- 24 (3-trietyylisilyylifenyyli)propyylikloridia, nQ = 1,5080.

bj 13,5 osaa 2'rmetyyli-3-(4-trietyylisilyylifenyyli) propyylikloridia ja 16,5 osaa cis-2,6-dimetvyli-25 morfoliinia yhdistettiin, ja seosta sekoitettiin 6 tuntia 150°C:ssa. Jäähdyttämisen jälkeen säädettiin seoksen pH 9:ksi kyllästetyllä NaCO^-liuoksella.

Seos uutettiin metyleenikloridilla, orgaaninen kerros kuivattiin ja väkevöitiin. Tislattaessa 3Q 110-114°C:ssa 0,01 torrin paineessa saatiin 12,6 osaa 4-/3- (4-trietyylisilyylifenyvli)-2-metyyli- 2 3 propyyli/-cis-2,6-dimetyylimorfoliinia, ηβ = 1,5025 (yhdiste n:o 15).

11 73692

Ohje 1 10.0 os.aa 2-snetyyli-3-(4-bromifenyyli) nyropvyli-kloridia liuotettiin 80 osaan THF:a. Sen jälkeen lisättiin pisaroittain -75 τ -70°C:ssa 2,55 osaa n-butyvli-litiumia (pentaaniin liuotettuna), tämän jälkeen seosta 5 sekoitettiin 30 minuuttia -50°C:ssa ja tässä lämpötilassa lisättiin seokseen pisaroittain 6,6 osaa n-bu-tyylimetyylikloorisilaania. Reaktioseosta sekoitettiin vielä 30 minuuttia -50°C;ssa, jonka jälkeen sen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan ja sekoitettiin vielä 12 tuntia.

Suodattamisen ja liuottimen pois tislauksen jälkeen jäännös tislattiin. 96-100°C:ssa O,/8 mbarin paineessa saatiin 9,8 osaa 2-metyyli-3-(4-n-butyylidi- 2 2 metvylisilvvlifenyyli)propvylikloridia, n = 1,5033.

15 Ohje 2

Seosta, jossa oli 15 osaa 2-metyyli-3-(4-bromifenyyli) propyylikloridia ja 28 osaa cis-2,6-dimetyylimorfoliinia, sekoitettiin 8 tuntia 150°C:ssa. Jäähdyttämisen jälkeen reaktioseos sekoitettiin 100 osaan vettä, pH säädettiin 20. välille 9-10 kyllästetyllä NaC0^:n vesiliuoksella, ja seos uutettiin metyleenikloridilla. Kuivauksen ja väkevöinnin jälkeen orgaaninen kerros tislattiin. 100-102°C:ssa 0,01 mbarin paineessa saatiin 1,8 osaa 4-/3-(4-bromife-nyyli)-2-metyylipropyyli/-cis-2 t 6-dimetyylimorfoliinia, 25 n22 = 1,5265,

Esimerkki 2 5.0 osaa 4-/-3- ( 4-n-butvylidimeyylisilyylifenvyli) 2-metyylipropyyli/-cis-2,6-dimetyylimorfoliinia ja 7,6 osaa 20%-ista suolahapon vesiliuosta sekoitettiin keskenään.

30 10 minuutin sekoittamisen jälkeen suoritettiin imusuodatus, pestiin sitten sykloheksaanilla ja kuivattiin. Saatiin 4,9 osaa 4-,/3-(4-n-butyylidimetyylisilyylifenvyli)-2-me-tyylipropvyli/-cis-2,6-dimetyylimorfoliinihydroklosidia, sp. 159-162°C (yhdiste n:o 25).

10 73692

Vastaavalla tavalla valmistetta in seuraavat yhdisteet: _2 ,. , 'lyi'^etta-Tais-tai ^•L :'· R R- e ^ y -«oio sulamispiste 5 1 C.-.3 CH, H H CH2 - 115-120°C/0, OTafcar 2 Cn3 CH3 CH3 H H CH2 H G1 152-154 4 CH3 ch3 ch3 ch3 CH3 0 - vv-l ;i7°C/C,07mbar 15 C2K5 C2H5 C2H5 ch3 CH3 O - 1.5025 22 n-C^Hg CH3 CH^ CH^ C«3 0 - i.4950 10 25 n"ce“:Q ch3 ch3 ch3 ch3 o kci 159-162°c 31 ch2g: :h3 ch3 ch3 ch3 o - 1.5110 33 c6H5 CH3 CH3 h H CH2 - 1,5475

39 C6H5 CH3 CH3 H H CK2 HC1 13”-2C00C

“0 C6h5 ch3 CH3 CH3 CH3 O - 1.5370 kl C5H5 CH3 c«3 CH3 CH3 O HOI aishrvsi 15 43 CSH5 CH3 CH3 H H O - 1,5503

Vastaavalla tavalla voidaan valmistaa seuraavat yhdisteet: m - n ? q h c „ nVjähmettymis-tai 20 H~ B a3 R ·' Suola ^ sulamispiste 3 CH3 CH3 CH3 H H CH2 HBr 5 CH3 CH5 CH3 CH3 CH3 0 HCi 6 ch3 ch3 ch3 ch3 ch3 o h: 7 CH3 CH3 C2K5 h" h ch2 8 CH3 CH3 H H CHj (C02H)2 25 9 ch3 ch3 c2h5 ch3 ch3 o

10 CH3 CH3 C2H5 CH3 CH3 o CcHlrcO-,H

11 CH3 C2H5 C2H5 h h CK2 1 J

12 Cl-V C-K- C H ~ CH-, CH, O

ia i ;> 3 3 - 3 -> 2 --1 c ^ 21' 5 O q a 3 H H C H 2 — 14 C2K5 C2H5 C2H5 H H CH2 H5r 16 c2h5 c2h5 c2k5 ch3 ch3 0 c12h23:o3h 17 c2h5 c2h5 c2h5 H H o - 18 n-C3H? CH3 CH3 H H CH2

19 n-C3H? CH3 CH3 CK3 CH^ O

20 n-C4K9 CH3 Cn3 H H CH2

21 r.-CjjHg CH3 CH3 H H CH2 HCI

35 23 r.-C^Hg CH3 CH3 CH3 CH3 O HBr

21 n-G4Hg CH3 CH3 H H O

I!

Taulukko jatkuu *^3692 11 n /jähmoi tvmis- tai N: o R1 r2 r3 Rn ?5 Y Suola su!aou,.soi3te 5 26 i-„4Hq H H Cr*2 27 1-C4H' CH, CK3 CH3 CH, 0 2 8 t-CjjHg CH3 CK3 h" H' CK2 -

29 t - C jj H q CH^ CH, CH, CH3 O

30 t-C^Hg CH^ CK3 CH3 CH3 O KC1 32 CH201 CH3 CH3 UH, CH3 0 H3r 10 33 c:-:,ci ch3 ch3 ch" ch3 o hoi 3 ti CHjCl CH, CH, H H CH, 35 c6h11 ck3 ch3 h h ch2 -

36 CjH.. CH, CH, CH, CH, O

37 c5:-:9 ch, ch3 ch3 ch3 o 62 C6H5 CH^ CH, CH3 CH, o ΗΞγ 15 64 ΟζΗ- CH3 Cn3 H K C HC1 45 4-ClC5H5 CH, CH3 K H CKg -

46 4-ClC6H3 CH“ CH3 CH, CH3 O

47 C6H5-CH2 CH3 CH3 H H CH2 48 CgH5CH2 CH, CH3 H H CH2 HC1 49 c6h5ch2 ck3 ch3 ch3 ch3 0 20 50 c6h5ch2 CK3 ch3 ch3 ck3 o (co2h)2 51 ch2=ch ch3 ch3 ch3 ch3 o 52 CK3CH=CH2 Cn3 CH3 H H CH2 HBr 53 c6h5 c6h5 ch, ch3 ch3 0 25 Uudet yhdisteet ja niiden suolat ovat erittäin tehokkaita monenlaisia kasveille patouecnisia sieni? vastaan, erityisesti Ascomycotes- ja B a s i di om v cores-luokan sieniä vastaan. Ne ovat osittain svteerr.isesti vaikuttavia, ja niitä voidaan lehdille ja maaperään 30 levitettävinä fungisidcina. Lisäksi niitä voidaan käyttää materiaalien suojaukseen.

Erityisen mielenkiintoisia ovat sieniä tuhoavat yhdisteet käytettyinä viljelyskasveissa tai niiden siemenissä, erityisesti vehnässä, rukiissa, ohrassa, 35 kaurassa, riisissä maississa, puuvillassa, soi jana- 12 7 7; 6 9 2 vussa, kahvissa, banaanissa, maapähkinässä, sokeri-ruohossa, hedelmissä ja koristekasveissa sekä vihanneksissa, kuten kurkussa, pavuissa ja kurkkukasveissa, esiintyvien lukuisten sienilajien torjuntaan.

5 Uudet yhdisteet soveltuvat erityisen hyvin seuraavien kasvisairauksien torjuntaan:

Erysiphe graminis (oikea heinänhärmä) viljakasveissa .

Erysiphe cichoracearum (oikea heinahärmä) kurkku-1Q kasveissa.

rodosphaera leueotrieha omenoissa,

Uncinula necator viiniköynnöksessä,

Erysiphe polygoni pavuissa,

Sphaerotheca pannosa ruusuissa, 15 Puccinia-lajit viljakasveissa,

Rhizoctonia solani puuvillassa sekä Helminthosporium-lajit viljakasveissa ja sokeri-ruo1ossa.

Ustilago-lajit viljakasveissa, 20 Venturia inaequalis (omenarupi).

Yhdisteitä käytetään ruiskuttamalla tai pölyttämällä kasvit tai käsittelemällä kasvien siemenet vaikuttavalla aineella. Käyttö tapahtuu joko ennen ka svien tai siementen seinillä infektoitumista tai sen jälkeen. 25 Uusista aineista voidaan valmistaa tavanomaisia formuloita, kuten liuoksia, emulsioita, suspensioita, pölytteitä, jauheita, tahnoja ja rakeita. Käyttötapa riippuu kussakin tapauksessa kokonaan käyttötarkoituksesta; kaikissa tapauksissa tulee kuitenkin saada aikaan 30 vaikuttavan aineen jakautuminen hienojakoisena ja tasaisesti. Formulat valmistetaan tunnetulla tavalla, esimerkiksi laimentamalla vaikuttava aine liuottimilla ja/tai kantaja-aineilla, käyttäen mahdollisesti emul-gointi- ja dispergointiaineita; käytettäessä vettä 35 laimennusaineena voidaan käyttää myös orgaanisia li 13 73692 liuottimia apuliuottimina. Tähän tarkoitukseen käytettävinä apuaineina tulevat pääasiassa kyseeseen;

Liuottimet, kuten aromaattiset hiilivedyt (esimerkiksi ksyleeni, bentseeni), klooratut aromaattiset 5 hiilivedyt (esimerkiksi klooribentseeni), parafiinit (esimerkiksi maaöljyfraktiot), alkoholit (esimerkiksi metanoli, butanoli), amiinit (esimerkiksi etanoli-amiini, dimetyyliformamidi) ja vesi; kantaja-aineet, kuten luonnon kivijauheet (esimerkiksi kaoliini, savet, 10 talkki, liitu) ja synteettiset kivijauheet (esimerkiksi hienojakoinen piihappo, silikaatit); emulgaattorit, kuten ei-ioniset ja anioniset emulgaattorit (esimerkiksi polyoksietyleeni-rasva-alkoholieetterit, aikyylisulfo-naatit ja aryylisulfonaatit ja dispergointiaineet, ku-15 ten ligniini, sulfiitti-jätelipeät ja metyyli selluloosa.

Sienimyrkyt sisältävät yleensä 0,1 - 95, edullisesti 0,5 - 90 d-% vaikuttavaa ainetta.

Käytettävät määrät ovat toivotun vaikutuksen laadusta riippuen 0,1 - 3 kg vaikuttavaa ainetta hehtaa-20 rille tai enemmän.

Uusia vaikuttavia aineita voidaan käyttää myös sienten vastaisesti vaikuttavina aineosina materiaalien suojaukseen, esimerkiksi öljymäisinä puunsuoja-aineina suojaamaan puuta puuntuhosieniltä. Esimerkiksi seuraavia 25 puuntuhosieniä voidaan torjua keksinnön mukaisilla vaikuttavilla aineilla;

Merulius lacrimans, Coniophora puteana, Lentinus lepideus, Lenzites trabea, Trametes versicolor, Stereum hirsutum, Fomos annosus.

30 Uusia vaikuttavia aineita voidaan käyttää valmisteis sa, kuten liuoksissa, emulsioissa, tahnoissa ja öljydis-persioissa tai haavojen hoitoaineissa. Nämä valmisteet sisältävät esimerkiksi 0,25 - 50 % vaikuttavaa ainetta.

Käytettävät määrät ovat toivotun vaikutuksen laadusta 2 35 riippuen 0,5 - 0,8 g vaikuttavaa ainetta / m suojattavaa 14 7 3 6 9 2 3 duunintaa tai 50 - 4000 a vaikuttavaa ainetta / m puuta. Siveltävät värit sisältävät esimerkiksi 0,5-2 n-% vaikuttavaa ainetta. Puuraaka-ainoiden suojaukseen voidaan vaikuttavia aineita lisätä emulsiona tai sekoittaen 5 liima-aineeseen, esimerkiksi 2-6 n-%.

Vaikuttavaa ainetta käytetään puun ollessa kyseessä esimerkiksi sivelemällä, ruiskuttamalla, suihkuttamalla, upottamalla tai painekyllästvs- tai diffuusiomene-telmällä.

10 Aineita tai niistä tehtyjä käyttövalmiita valmis teita, kuten liuoksia, emulsioita, suspensioita, jauheita, hienojakoisia jauheita, tahnoja tai rakeita käytetään tunnetulla tavalla puunsuojauksessa esimerkiksi suihkuttamalla, sumuttamalla, pölyttämällä, sirottamalla, kos-15 tuttamalla tai kaatamalla.

Esimerkkejä valmisteista ovat: I. Sekoitetaan 90 paino-osaa yhdistettä 1 10 naino-osaan N-metyyii-alfa-pyrnolidonia, jolloin saadaan liuos, joka soveltuu käytettäväksi hienojakoisien pisaroiden muodossa. 20 II. 10 naino-osaa vhdistettä 2 sekoitetaan seokseen, joka sisältää 90 paino-osaa ksvleeniä, 6 paino-osaa öljyhappo N-monoetanoliamiini-liittymistuototta (8-10 mol), 2 paino-osaa dodekyyliber.tsoenisulfonihaOon kalsiumsuolaa ja 2 paino-osaa etyleenioksidin (40 moi) ja risiiniöljvn 25 (1 mol) liittymistuotetta. Kaatamalla veteen saadaan vesi- dispersio.

III. 20 paino-osaa yhdistettä 4 liuotetaan seokseen, jossa on 60 paino-osaa sykloheksanoinia, 30 paino-osaa isobuta-nolia, 10 paino-osaa etyleenioksidin (40 mol) ja risiiniöljyn (1 mol) liittymistuotetta. Kaatamalla ja jakautta- 30 maila hienojakoiseksi veteen saadaan vesidispersio.

IV. 20 paino-osaa yhdistettä 15 liuotetaan seokseen, joka sisältää 25 paino-osaa svkloheksanonia, 65 paino-osaa mineraaliöljyjaetta, jonka kiehumispiste on 210 - 280°C

ja 10 paino-osaa etyleenioksidin (40 mol) ja risiini-35 öljyn (1 mol) liittymistuotetta. Kaatamalla liuos ja ja- 11 is 7 369 2 kauttamalla se hienojakoiseksi veteen saadaan vesidis-persio.

V. 80 paino-osaa yhdistettä 22 sekoitetaan 3 paino- osaan di-isobutyylinaftaleeni-alfa-sulfonihapon natrium-5 suolaa, 10 painossaan sulfiitti-jätelipeän ligniini- sulfonihapon natriumsuolaa ja 7 paino-osaan pulverimaista piihappogeeliä huolellisesti ja jauhetaan vasaramyllyssä. Sekoittamalla seos tasaisesti veteen saadaan ruiskutettava seos.

10 VI. 3 painoosaa yhdistettä 2 sekoitetaan hyvin 97 paino-osaan hienojakoista kaoliinia. Täten saadaan pölyte, joka sisältää 3 p-% vaikuttavaa ainetta.

VII. 30 paino-osaa yhdistettä 30 sekoitetaan hyvin seokseen, jossa on 92 paino-osaa pulverimaista niihappo- 15 geeliä ja 8 paino-osaa parafiiniöljyä, joka on ruiskutettu tämän piihappogeelin pinnalle. Tällä tavalla saadaan vaikuttavasta aineesta valmiste, joka on hyvin tarttu-miskykyinen.

VIII. 40 paino-osaa yhdistettä 4 sekoitetaan hyvin 10 20 osaan fenolisulfonihappo-urea-formaldehydikondensaatin natriumsuolaa, 2 osaan piigeeliä ja 48 osaan vettä:

Saadaan stabiili vesidispersio. Ohentamalla vedellä saadaan vesidispersio.

IX. 20 osaa yhdistettä 2 sekoitetaan hyvin 2 osaan 25 dodekyylibentseenisulfonihapon kalsiumsuolaa, 8 osaan rasva-alkoholipolyglykolieetteriä, 2 osaan fenolisulfoni-happo-urea-formaldehydikondensaatin natriumsuolaa ja 68 osaan parafiini-mineraaliöljyä. Saadaan stabiili öljy-dispersio.

30 X. öljymäisen puunsuoja-aineen, joka sisältää 1 p-% vaikuttavaa ainetta, valmistamiseksi liuotetaan lähes 1 osa (paino-osa) yhdistettä 22 varovasti lämit-täen 55 osaan paljon aromaattisia yhdisteitä sisältävää maaööljy fraktiota. Sen jälkeen lisätään 10 osaa alkydi-35 hartsia ja täytetään 100 osaksi käytetyllä öljyraktiolla huoneen lämpötilassa.

16 7 ?! 6 9 2

Vastaavalla tavalla valmistetaan öljyinä isiä puunsuoja-aineita, jotka sisältävät 0,25 - 5 o-l vaikuttavaa ainetta 22.

Vettä hylkivien kyllästyslevitteiden valmistami-5 seksi voidaan Öljymäisiin puunsuoja-aineisiiin lisätä niin kutsuttuja "water repellen" - aineita (vettä h/lkiviä aineita). Soveltuvia aineita ovat esimerkiksi sinkkistearaatti, alumiinistearaatti ja vahavat.Lisäksi voidaan värivaikutuksen aikaan saamiseksi lisätä hieno-10 jakoisia epäorgaanisia tai orgaanisia pigmenttejä tai öljyliukoisia väriaineita formuloihin.

Puun suojaamiseksi sienisairauksia vastaan levitetään tavallisesti 50 - 200 ml esimerkin 1 mukaista öljy-mäistä puunsuoja-ainetta I m :llo puun pintaa sivele-15 mällä, ruiskuttamalla tai upottamalla.

Uudet aineet voivat näissä käyttömuodoissa olla myös yhdistettyinä muihin vaikuttaviin aineisiin, kuten esimerkiksi herbisideihin, insektisidoihin, kasvunsää-täjiin ja fungisideihin, tai myös lannoitteisiin. Sekoit-20 tamalla fungisideihin saadaan useissa tapauksissa sikaan sienten vastaisen vaikutusalueen laajeneminen.

Seuraavan luettelon fungisideista, joiden kanssa uudet yhdisteet voidaan yhdistää, tarkoituksena on valaista yhdistelir.ämahdollisuuksia mutta ei rajoittaa keksintöä. 25 Fungisideja, joiden kanssa keksinnön mukaiset yhdis teet voidaan yhdistää, ovat esimerkiksi:

Rikki, ditiokarbamaat.it ja niiden johdannaiset, kuten rauta(III)dimetyyliditiokarbamaatti, 30 sinkkidimetyyliditiokarbamaatti, mangaanisinkki(etyleenidiamiini-bis-ditiokarba-maatti) ja sinkki(etyleeni-bis-ditiokarbamaatti), tetrametyy1itiuraamidisulf idit, 35 sinkki(K,N-etyleeni-bis-ditiokarbamaatin) ja N,N'- polyetyleeni-bis(tiokarbamoyyli)disulfidin ammoniakki kompleksi ,

II

17 73692 sinkki(N,Ν'-propyleeni-bis-ditiokarbamantti), sinkki(N,N*-propyleeni-bis-ditiokarbamaatin) ja N,N1-polypropvleeni-bis-(tiokarbamoyyli)di-sulfidin ammoniumakkikompleksi; 5 nitrojohdannaiset, kuten di nitro (1-rae tyylihep tyyli) f enyylikrotonaatti , 2-s-butyyli-4,6-dinit.rofenyyli-3,3-dimeiyyli-akrylaatti, 2-s-butyyli-4,6-dinitrofenyyli-isopropyylikarbo-10 naatti; heterosykliset aineet, kuten N-(1,1,2,2-tetrakloorietyylitio)tetrahydroftalimidi, N-(trikloorimetyylitio)tetrahydroftalimidi, 2-Heptadekyyli-2-imidatsoliiniasetaatti, 2,4-dikloori-6- (o-klooriani 1 ino) -s-triatsi.ini, Ο,Ο-dietyyliftalimidofonotioaatti, 5-amino-l-/fc>is- (dimetyyliamino) fosfinyyli/-3-fe-nyyli-l,2,4-triatsoli, 2 Q 2,3-disyaani-l,4-ditioantrakinoni, 2-tio-l,3-ditio-(4,5-b)-kinoksaliini, 1- butvylikarbamoyyli-2-bentsimidatsolikarbamiini-hapon metvyliesteri, 4- (2-koorifenyylihydratsono)-3-metyyli-3-isoksatso-Ioni, pyridiini-2-tio-l-oksidi, 8-hydroksikinoliini tai sen kuparisuola, 2,3—dihydro-5-karboksanilido-6-metvyli-l,4-oksatiini, 2- (fur-2-yyli)bentsimidatsoli, 5- butyyli-2-dimetyyliamino-4-hydroksi-6-metyvli-pyrimidiini, bis-p-kloorifenyyli-3-pyridiinimetanoli, 1.2- bis-(3-etoksikarbonvyli-2-tioureido)bentseeni, 1.2- bis-(3-metoksikarbonyyli-2-tioureido)bentseeni, samoin kuin monenlaiset muut fungisidit, kuten dodekyyliguanidiiniasetaatti, 18 7 3 692 3-/3-(3,5-dimetyy1 i-2-oks isykloheksyy1i)-2-hydrok-s ietyy l//-ol utarimidi , heksaklooribentseeni, N-dikloorifluorimetyylitio-N',N'-dimetyyli-N-fe-5 nvylirikkihappodiamidi, 2.5- c imetyylifuraani-3-karboksyylihappoanilidi, 2-metyy1ibentsoehappoanilidi, 2-jodibentsoehappoani1idi, 1-(3,4-diklcorianilino) -l-formyyliainino-2,2,2-trik- 10 loor.: otauoi , 2.6- dimetyy1i-N-tridekyy1imorfoiiini tai sen suolat, 2, 6-climotyyli -N-svklododekyylimorfoliini tai sen suolat, DL—me tyy 1 i-N- (2,6 - dime tyy l i fenyy I i ) -N- (2 ' -met.oksi-15 asetyyli)alaniinin metyy’iosteri, 5-nitroscftaaiihapon ci-isopropyyliesteri, 1- (1' , 2 1 , 4 1 -triatsol-l' -yyli) -/1- (4 ' -kloori f enoksi )J- 3.3- dimetyylibutan-2-oni, 1— (1',2',4’-triatsol-l'-yyli)-/1-(41-kloorife-2 0 noksi )J-3,3-dimetyv 1 ibutan-2-oli , N-(2,6-dimetyylifenvy 1i)-N-klooriasetvyli-DL-2-amino-butyrolaktoni , N-n-propyy li-N- (2 , , G-trikloorif eboksietyy 1 i; -N ' -imi- datsolyyl ’.urea, 2 5 N-sykloheksyyli-N-metoksi-2,5-dimetyy1 ifuraani-3-kar- boksyylib.appoamidi , 2,4,5-trimetyylifuraani-3-karboksyylihappoanilidi, 5-mefyyl L-5-vinyyli-3- (3 , 3-dikloorifenyyli) -2,4-dioksi-l,3-oksatsolidiini, 30 5-metoksim.etyyli-5-metyyli-3- (3.5-dikloorifenyyli) - 2.4- diokso-l.3-oksatsolidiini, N-/3- (p-t-butvylifenyyli) -2-metyylipropyyl:jt/-cis- 2.6- dimetyylimorfoli ini , N-formyy1i-N-morfoliini-2,2,2-trikloorietyy1iase-35 taali, i.

19 7 369 2 1- /2-(2,4-dikloorifenyyli)-4-etyyli-1,3-dioksolan- 2- yy1imetyy1i/-1H-1,2,4^-triatsoli .

Puunsuojauksessa käytettäessä pidetään seoksia seu-raavien yhdisteiden kanssa erityisen edullisina: 5 Orgaaniset tinayhdisteet, kuten tributyvlitina- oksidi ja tributyylitinabentsoaatti, metyleeni-bis-tiosyanaatti, alkyylidimetyylibentsyyliammoniumkloridi, setvylipyridiniumkloridi, kloorarut fenolit, kuten merkaptobentsotiatsoli, tetra- ja pentakloorifenoli, tetrakloori-isoftaalihappodinitriili, 2- halogeenibentsoehappoanilidi, 15 N-sykloheksyyli-N-metoksi-2,5-dimetyyli furaani- 3- karboksyylihappoaraidi, 2,4,5-trimetyylifuraani-3-karboksyylihappoanilidi, bentsimidatsoli-2-karbamiinihapon metyyliesteri, 2- (tiosyaanimetyyli)tiobentsotiatsoli, ^ kuparinaftenaatti, kupari-8-oksikinoliini, N-hydroksi-N-sykloheksyylidiatseniumoksidin aikaii-ja metallisuolat, p-kloorifenyyli-3-propargyyliformaali, 25 3- jodi-2-propynyylibutyylikarbamaatti, N-dikloorifluorimetyylitio-N’,N'-dimetyyli-N-fenyyli-rikkihappodiamidi.

Seuraavat kokeet valaisevat sieniä tuhoavaa vaikutusta. Niissä käytettiin vertailuaineina seuraavia tunnettuja vaikuttavia aineita: 20 736 92

CH

/ 3 / 5 / \ C13H27-f^/0 Λ 10 _/ / \

C, ^-N O - CH., CO,JI B

2" \_/ 3 2 \ \ CH 3 15 no . . /m\

C13H2 7 N\/° ' C12H2 5 \^J C

\ +

CH ~ SOoH

20 J Koe 1

Puita vahingoittavien sienten vastainen fungisi-dinen vaikutus· 25 Puita vahingoittavien sienten, Coniophora puteanan ja Trametes versicolorin, vastaisen fungisidisen vaikutuksen määrittämiseksi siveltiin männystä saaduille pintapuupalo.ille, joiden mitat olivat 50 x 25 x 15 mm, kul- 2 2 lekin 10 mg/cm (eli vaikuttavaa ainetta 1 g/m ) öljymäisiä 30 puunsuoja-ainevalmisteita, jotka sisälsivät 1 % vaikuttavaa ainetta. Neljän viikon säilytyksen jälkeen laitettiin käsitellyt palat yhdessä käsittelemättömien palojen kanssa la-simaljaan, joka sisälsi tutkittavana sienenä Coniophora puteanaa tai Tramcts versieoloria ravintoagarilla.

il 2i 7 3692

Maljoja inkuhoitiin sen jälkeen ilmastoidussa huoneessa lämpötilassa 22°C ja suhteellisessa kosteudessa 70 %. Kolmen kuukauden kuluttua puhdistettiin palat kiinni tarttuneista sienimyseeleistä ja kuivattiin. Sen jälkeen määritettiin puun vaurioitumisaste.

5 Kokeen tulokset osoittivat, että esimerkiksi yhdisteellä 22 käytettäessä 1% valmisteena oli hyvä fungisidinen vaikutus (esimerkiksi 100 %).

Koe 2

Vehnän heinähärmän vastainen vaikutus 10 Ruukuissa kasvatettujen vehnän taimien (lajike "Jubilar") lehdet ruiskutettiin vesipitoisella ruiskut-teella, joka sisälsi kuiva-aineessa 80 % vaikuttavaa ainetta ja 20 % emulgaattoria, ja 24 h:n kuluttua ruis-kutteen kuivumisesta lehdet tartutettiin vehnän heinän-15 härmän itiöillä (Erysiphe graminis var tritici). Tutkittavia kasveja pidettiin sen jälkeen kasvihuoneessa lämpötilassa 20 - 22°C ja suhteellisessa kosteudessa 75 - 80%.

7 päivän kuluttua määritettiin heinähärmän kehittymisen määrä.

20 Kokeen tulokset osoittivat, että esimerkiksi yhdis teet 2,4, 14 ja 22 käytettäessä esimerkiksi 0,025 % tai 0,006 % ruiskutteena olivat voimakkaammin fungisidisia (esimerkiksi 100 % vaikutus) kuin tunnetut vaikuttavat aineet A, B ja C (esimerkiksi 90 % vaikutus).

25 Koe 3

Vehnän ruskearuosteen vastainen vaikutus

Ruukuissa kasvatettujen vehnän taimien (lajike "Jubilas") lehdet tartutettiin ruskearuosteen itiöillä (Puccinia recondita). Sen jälkeen ruukkuja pidettiin 30 24 h 20-22°C:ssa kammiossa, jossa oli suuri ilmankosteus (90 - 95 %). Tänä aikana itiöt itivät ja alkiorakkulat tunkeutuivat lehtisolukkoon. Tartutetut kasvit ruiskutettiin sitten vesipitoisilla ruiskutteilla, jotka sisälsivät 80 % vaikuttavaa ainetta *'a 20 % emulgaattoria kuiva-ai-35 neessa, valuvan märiksi. Ruiskutteen kuvuttua sijoitettiin 22 73692 kasvit kasvihuoneeseen lämpötilaan 20 -22°C ja suhteelliseen kosteuteen 65 - 70 %„ 8 päivän kuluttua määritettiin ruskearuosteen kehittymisen määrä lehdillä.

Kokeen tulokset osoittivat, että esimerkiksi yhdisteillä 2,4, 15 ja 22 käytettyinä 0,025 % ruiskut-5 teenä oli parempi fungisidinen vaikutus (esimerkiksi 100 %) kuin tunnetuilla vaikuttavilla aineilla A, B ja C (esimerkiksi 50 %) .

11

Claims

23 7 3 6 9 2

1. Organosilyyliyhdisteet, joiden yleiskaava on (I) R4 5 r1\ Γ-' r-( r2'^i“\Ly \/ \ / m R3 CH \ - J R 12 3 10 jossa R , R ja R , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat C^-C^Q-alkyyliryhmaä, joka voi olla substitu-oitu halogeenilla, C^-C^-alkoksilla, C^-C^-dialkyyliaminol-la, syanolla tai metyylitiolla, C^-C^-alkenyyliryhmää, joka voi olla substituoitu kloorilla tai nietoksilla, C^-C^-15 alkynyyliä, C^-Cg-sykloalkyyliä tai fenyyliä, R4 ja R5, jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat C1_5~alkyyliä tai vetyä ja Y on CH2, happi tai typpi, sekä niiden suolat.

2. Fungisidi, tunnettu siitä, että se sisäl--20 tää yleiskaavan I mukaista organosilyyliyhdistettä tai sen suolaa R4 *2^-<5}-v—ri R3/ CH3 R 12 3 jossa kaavassa R , R ja R , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat C1_10-alkyyliryhmää, joka voi olla 30 substituoitu halogeenilla, C^-C^-alkoksilla, C^-C^-dialkyy-liaminolla, syanolla tai metyylitiolla, C^-C^-alkenyyli-ryhmää, joka voi olla substituoitu kloorilla tai nietoksilla, Cg-C^-alkynyyliä, Cg-Cg-sykloalkyyliä, tai fenyyliä, R4 ja R , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoitta-35 vat C3_5-alkyyliä tai vetyä ja Y on CH2, happi tai typpi. 24 7 3 6 9 2

3. Fungisidi, tunnettu siitä, että se sisältää yleiskaavan I mukaista organosilyyliyhdistettä tai sen suolaa i \—O R3/ CH3 \e5 • 12 3 jossa kaavassa R , R ja R , jotka voivat olla samoja tai 10 erilaisia, tarkoittavat C^_^Q-alkyyliryhmää, joka voi olla substituoitu halogeenilla, C^-C2-alkoksilla, C^-C2~dialkyy-liaminolla, syanolla tai metyylitiolla, C2-C4~alkenyyli-ryhmää, joka voi olla substituoitu kloorilla tai met oksilla, C-j-C^-alkynyyliä, C^-Cg-sykloalkyyliä tai fenyyliä, R4 ja 15 R , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat C^_,--alkyyliä tai vetyä ja Y on CH2, happi tai typpi ja kiinteätä tai nestemäistä kantaja-ainetta.

4. Menetelmä sienten torjumiseksi, tunnettu siitä, että yleiskaavan I mukaisen organosilyyliyhdisteen 20 tai sen suolan R4 „ *2 ^‘-<2)—v—Q R CH3 \r5 12 3 ]ossa kaavassa R , R ja R , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat C^_^Q-alkyyliryhmää, joka voi olla 30 substituoitu halogenidillä, C^-C^-alkoksilla, C^-C^-dialkyy-liaminolla, syanolla tai metyylitiolla, C2-C4-alkenyyliryh-mää, joka voi olla substituoitu kloorilla tai metyylitiolla, C2-C4~alkynyyliä, C^g-sykloalkyyliä tai fenyyliä, R4 ja R5, jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat C^_,--35 alkyyliä tai vetyä ja Y on CH2, happi tai typpi, annetaan vaikuttaa sieniin tai pintoihin, kasveihin, materiaaleihin tai siemeniin, joita sienet uhkaavat vahingoittaa. Il 73692

5 R1 / 2 /7 Λ ^ R -;.si-\7y V *W (I> E3^ CH3 \5 10 12 3 jossa kaavassa R , R ja R , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat C^^Q-alkyyliryhmää, joka voi olla substituoitu halogeenilla, C^-C2-alkoksilla, C^-C^-dial-kyyliaminolla, syanolla tai metyylitiolla, C^-C^-alkenyyli-15 ryhmää, joka voi olla substituoitu kloorilla tai nietoksilla, C0-C .-alkynyyliä, C-. 0-sykloalkyy1iä tai fenyyliä, 4^5^ ^-° R ja R , jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat C^_^-alkyyliä tai vetyä ja Y on CH2, happi tai typpit sekoitetaan kiinteän tai nestemäisen kantaja-aineen kanssa.

5. Menetelmä fungisidien valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yleiskaavan I mukainen organosilyyli-yhdiste tai sen suola 4 R

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen organosilyyliyh- 12 3 diste, tunnettu siitä, että R , R ja R tarkoitta- 4 5 vat C^_4-alkyyliä, R ja R tarkoittavat metyyliä tai vetyä ja Y on CH2 tai happi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, t u n -25 n e t t u siitä, että se on 4-Z-!-(4-(n)-butyylidimetyyli_ silyylifenyyli)-2-metyylipropyyli/-cis-2,6-dimetyylimortoliini . „ , H, 73692