FI73630C - Flerbandkassett med banddrivanordning foer skrivmaskiner och liknande. - Google Patents

Description

TTSS^Tl KUULUTUSJULKAISU n 1 r r\ <11> UTLÄGGNINGSSKRIFT ' -^6 30 • •fjvof c r '· .1 ... '7 (45) :. -'·’ (51) Kv Ik 4/lnt Cl 4 B i+1 J 35/22 // B 41 J 32/00, 35/1 ^

SUOMI-F INLAND

(FI) (21) Patenttihakemus-Patertansokmng 78 16 78 (22) Hakemispäivä - An,ökmngsdag 26.05.78

Patentti-ja rekisterihallitus (23) Alkupäivä-Giitighetsdag 26.05.78

Patent-och registerstyrelsen (41) Tullut juikise<si-Biivit offering 28 11 78 (44) Nähtäväksipanon ja Kuul julkaisun pvm - 31 07 87

Ansökan utlagd ocr utl skriften publicerad -5 · υ / ·ö / (86) Kv. hakemus - Int ansokan (32) (33) (3 1) Pyydetty etuoikeus - Begäid priorltet 27.05-77 USA(US) 801286 (71) International Business Machines Corporation, Armonk, New York, USA(US) (72) John O'Neill Schaefer, Lexington, Kentucky, USA(US) (7^) Oy Koister Ab (5^) Moninauhakasetti nauhankäyttö1 aitteineen kirjoituskoneita ja sentapaisia varten - F1erbandkassett med banddrivanordninq för skrivmaskiner och 1i knande

Esillä olevan keksinnön kohteena on nauhakasetti kirjoituskoneita varten sekä syöttömekanismi siinä olevaa nauhaa varten ja erityisemmin nauhakasetti, jossa esiin, kahta nauhaa, ts. värinauhaa ja poistonauhaa voidaan käyttää yhdessä erillisissä ja erotettavissa vaipoissa kasetin sisällä ja joita uusi käyttömekanismi voi kävttää erillisesti ja valinnaisesti, jonka käyttömekanismin tila voidaan vaihtaa automaattisesti sekä mitä tulee nauhan syöttönopeuteen että nauhan nostoon kasetin vaikutuksen avulla.

Tavallisissa kirjoituskoneissa on värinauha kääritty kasetissa tai säiliössä syöttöpuolalle, nauha kulkee ulos aukon kautta ja on riittävän löyhä, niin että kirjoittaja, joka asentaa kasetin kirjoituskoneeseen, voi sijoittaa nauhan liikkuville ohjauselimille, jotka ovat osa kirjoituskoneen mekanismin. Nauha syötetään takaisin kasettiin vastaanottopuolalle, jossa on tavallisesti osa, joka tarttuu käyttönekanismiin, joka on asennettu kiinteästi kirjoituskonee- 2 7 3 6 3 0 seen. Jos nauha on hiilityyppinen, käytetään erityistä nostoteip-piä, kuten lähemmin kuvaillaan US-patenttijulkaisussa 3 788 442, 29. tammikuuta 1974, ja tämä teippi on asennettu erilliselle syöt-tömekanismille. Konekirjoittajan täytyy silloin pujottaa tänä erityinen teippi erityisten ohjauselinten kautta. Kirjoitettaessa ohjauselimet nostavat nauhan kirjasinpään ja telan väliin, niin että kirjasinpään ja telan väliin, niin että kirjasinelementti lyö nauhaa vasten ja kirjoittaa telalla olevalle paperille. Jos nauha on hiilityyppinen, ohjauselimet nostavat nauhan sallien oeräkkäis-ten kirjoitustoimenpiteiden yhteydessä lyönnit nauhan eri korkeuksille, jolloin syöttömekanismi syöttää nauhaa askeleittain nauhan leveyden täydellisen hyväksikäytön aikaansaamiseksi ja estää siten kirjasinelementtejä lyömästä useita kertoja samaan kohtaan nauhalla. Jokaisen kirjoitustoimenpiteen välissä ohjauselimet oalauttavat nauhan alasvietyyn asentoon, niin että kirjoittaja voi nähdä juuri kirjoitetun kirjaimen. Mekanismi käyttää siten täydellisesti hyväksi nauhan leveyttä ilman kaksoislyöntejä käyttämällä erillistä teippipuolaa nostotoimenpidettä varten.

Silloin kun ei ole välttämätöntä, että kirjoituksesta tulee niin täydellistä kuin hiilinauhalla, voidaan nauhaa käyttää kaksois-lyöntejä varten, jolloin kasetissa on välineet mekanismin tilan vaihtamiseksi ja kaksoislyöntien sallimiseksi muuttamalla nauhan-syöttönopeutta. Tämäntyyppisen nauhan yhteydessä on poistonauha tavallisesti peittävä erotukseksi nostotyyppisestä nauhasta, jota käytetään hiilinauhojen yhteydessä. Molempien tyyppien yhteydessä täytyy nauha pujottaa ohjauselimiin ja sen jälkeen, kun kasetti on käytetty, poistaa ohjauselimistä, jolloin kirjoittaja useimmiten saa väriä sormiinsa ja useasti myös koneen rajoittaviin osiin. Eräs tärkeimmistä syistä nauhan pitämiseksi kasetin ulkopuolella, joka automaattisesti tekee välttämättömäksi nauhan asentamisen tai viemisen liikkuvien ohjauselimien kautta, on että liikkeeseen saatettava massa, ts. nauhan massa, on hyvin pieni. Sitä paitsi on tämäntyyppisen koneen yhteydessä kasetin lataaminen aina toimenpide, joka vaatii molempia käsiä.

Edellä olevan perusteella on esillä olevan keksinnön päätarkoituksena saada aikaan uusi nauhakasetti kirjoituskonetta varten, joka on kirjoittajan helppo asentaa, joka ei aiheuta kirjoittajan käsien likaantumista ei kasettia poistettaessa eikä paikalleen si- 73630 joitettaessa ja mikä ei vaadi poistettaessa löyhää nauhaa.

Esillä olevan keksinnön toisena päämääränä on saada aikaan uusi nauhakasetti kirjoituskonetta varten, joka voidaan asettaa vain yhdellä kädellä ja joka automaattisesti lukittuu asentoonsa, mikä mahdollistaa kirjoittamisen välittömästi.

Keksinnön eräänä päämääränä on vielä saada aikaan nauhakasetti, joka sallii kirjoituskoneen mekanismin tilan automaattisen muuttamisen useiden erilaisten nauhatyyppien syöttövaatimuksiin mukauttamista varten.

Keksinnön päämääränä on vielä saada aikaan nauhakasetti, joka käsittää kaksi osastoa, ensimmäisen osaston, joka sisältää kirjoi-tusnauhan, ja toisen osaston, joka sisältää poistonauhan, joka viimeksi mainittu osasto on irrotettavasti kytketty ensimmäiseen osastoon muodostaen siten yksikön.

Keksinnön yllä mainitut ja muut päämäärät ja ominaisuudet käyvät selvemmin ilmi seuraavasta selityksestä ja patenttivaatimuksista sekä oheisesta piirustuksesta, jossa kuvio 1 on nauhakasettiyksikön erilleen otettu perspektiiviku-vanto, joka kasettiyksikkö on muotoiltu esillä olevan keksinnön mukaisesti.

Kuvio 2 on kasetin kaavamainen sivuprojisointi asennossaan kirjoituskoneessa ja se kuvailee kasettiyksikön liikettä painopään ja telan suhteen.

Kuvio 3a on värinauhan osan suurennettu kuva, kun tämä on hii-lityyppinen.

Kuvio 3b on erään toisen nauhan suurennettu osa, jossa päälle-lyönti on sallittu, ja esittää välitiloja sivusuunnassa ja korkeus-suunnassa kirjaimien ja merkkien välissä, jotka kirjoittaa kuviossa 1 ja 2 kuvaillun tyyppinen kirjasinpää ja nauhakasetti.

Kuvio 4 on esillä olevan keksinnön mukaisen kasetin tasokuvanto.

Kuvio 5 on kuviossa 4 olevan kasetin tasokuvanto yläosan ollessa poistettuna.

Kuvio 6 on kuvion 1 mukaisen kasettiyksikön alaosan pohjapro-jisointi.

Kuvio 7 on kuviossa 6 olevan kasetin nohjaprojisointi pohja-kappaleen ollessa poistettuna.

Kuvio 8 on leikkaus kuvion 6 viivaa 8-8 pitkin.

Kuvio 9 on mekanismin sen osan nersnektiivikuvanto, joka on 73630 sovitettu vaikuttamaan esillä olevan keksinnön mukaiseen kasettiin.

Kuvio 10 on kuviossa 9 esitetyn laitteen osan sivukuvanto.

Kuviot 11, 12 ja 13 esittävät perspektiivissä niitä tapoja, joilla keksinnön mukainen kasettiyksikkö voidaan viedä käyttöme-kanismiin.

Kuvio 14 on kuvioissa 9-13 esitetyn, nauhan käyttämiseksi tarkoitetun laitteen osan tasoprojisointi.

Kuvio 15 on käyttömekanismin tiettyjen osien välisen yhteyden perspektiivikuvanto.

Kuvio 16 on kuvion 14 mukaisen mekanismin osan persoektiivi-kuvanto, joka mekanismi yksinkertaistaa nauhan syöttöä kasettiyk-sikössä.

Kuvio 17 on aikadiagramma, joka esittää kaavioita sekä nauhan syöttämistä että nauhan nostamista varten.

Kuvio 18 esittää poistotoimintaa sekä nauhan syötettämisen että nauhan nostamisen yhteydessä.

Kuvio 19 esittää kuvion 16 mukaisen laitteen osaa erilleen otetussa tilassa, jonka avulla tapahtuu molempien kasetissa olevien nauhojen nauhansyöttö.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista kasettiyksikköä 10. Yksikkö 10 käsittää ensimmäisen vaipan 15 ja toisen vaipan 30, jolloin kumpikin vaippa, kuten kuvioissa 4, 5, 6 ja 7 esitetään, käsittää erillisen kammion 16, 31 sekä välineet (aukkoja 17 ja napsautus-nastoja 32) molempien vaippojen irrotettavaksi liittämiseksi keskenään päällekkäiseen asentoon. Kuten kuvioissa 1 ja 4-7 esitetään, on erotettujen ohjauselinten 18a, 18b, 33a, 33b ensimmäinen ja toinen pari sovitettu peräkkäin parittain. Erillisiä nauhansyöttö-ja vastaanottopuolia 19, 20 ja 34, 35 on sovitettu kammioihin 16 ja 31, jolloin syöttöpuolilla 19 ja 34 on kiinteä pyörimisakseli ja vastaanottopuolilla 20 ja 35 on siirtyvä pyörimisakseli tietä 21 ja vastaavasti 36 pitkin. Aukot 22 ja 37 ovat kunkin vaipan 15 ja 30 yhdellä reunalla, jolloin aukot on sovitettu linjaan liikeratojen 21, 36 kanssa ja vastaavasti kummankin kasetin tai vaipan kanssa mukaan lukien elimet 23, 38 kummankin vastaanottopuolan 20, 35 esijännittämiseksi niiden vastaavilla liikeradoilla aukkoja 22 ja 37 kohti.

Kasettiyksikkö 10 voidaan viedä yksinkertaisen painopään omaavan kirjoituskoneen kannatusosaan 71, kuten kuvioissa 2, 9 ja 10

II

73630 5 esitetään, jolloin kirjasinpään kannatin ja valintaraekanismi on pääasiassa sellainen, kuin US-patenttijulkaisussa 3 892 304 on aikaisemmin kuvailtu.

Kannatusosa 71 käsittää kannatusmekanismin (ei-esitetty) kir-jasinpäätä 72 varten, jota käännetään ja viedään eteenpäin, jotta se lyö nauhaa vasten ja tekee valitun kirjaimen jäljen telalla 73 lepäävälle paperilehdelle. Tavallisesti nauhaa pitävät ohjauseli-met ja siirtävät sitä ylöspäin liikkuvan kirjasinelementin 72 ja telan välisellä matkalla ja siirtävät sen jälleen alas jokaisen näppäimen lyönnin välillä, niin että kirjoittaja voi nähdä, mihin elementti lyö ja siten varmistuasiitä, että oikea kirjain on tullut painetuksi paperille. Esillä olevassa tapauksessa lukitaan kasetti-yksikkö 10 paikalleen kasetinpidikkeeseen 75, jota selitetään alla lähemmin, ja nauha siirretään tällöin esiin kirjasinelementilie oh-jauselimien 18a ja 18b avulla, katso kuv. 1, jolloin elimien 18a ja 18b välinen etäisyys on riittävä, jotta se sallii kirjasinele-mentin 72 kulkea sisään ja ulos niiden välissä. Koska kasettiyksikkö 10 pidetään kiinni pidikkeessä 75, ei kirjoittajan taholta vaadita mitään muita lisätoimenpiteitä kirjoituskoneen saattamiseksi valmiiksi kirjoittamista varten kuin virrankytkeminen ja paperin asettaminen telalle.

Siitä riippuen, minkä tyyppinen kasetti on pidikkeessä, aikaansaavat käyttöelimet, jotka on toiminnallisesti kytketty pidäkkeeseen 75, yksikön 10 pyörimisen akselin 11 ympäri tuoden siten esiin nauhan 12 eri osia painoelementille 72 jokaisen kirjoitustoi-menpiteen aikana. Käyttöelimet eivät aikaansaa ainoastaan nauhan 12 kohoamista vaan syöttävät myös nauhaa syöttöpuolan ja vastaan-ottopuolan välillä, niin että uusia nauhanosia tulee koko ajan kir-jasinelementille jokaisen kirjoitustoimenpiteen alussa.

Kasetin 15 tai kasettiyksikön 10 liike akselin 11 ympäri käy parhaiten ilmi kuviosta 2. Siitä riippuen, minkä tyyppistä nauhaa käytetään, tapahtuu osoitus kasettiyksikön 10 kautta, joka nuolestaan aikaansaa käyttöelinten tilan vaihtamisen, jotka on liitetty pidäkkeeseen 79, aiheuttaen noston ja syötön kuvion 3a mukaisesti tai aiheuttaen noston ja syötön kuvion 3b mukaisesti. Jos nauha on esim. hiilinauha 12a, joka kuvataan kuviossa 3a, jossa päällekirjoit-taminen ei ole sallittu, merkitsee kasettiyksikön 10 liike nauhan 6 73630 kohoamista ensimmäiselle tasolle 1, johon painetaan merkki (Λ piirustuksessa) , kasetti viedään sen jälkeen alas ja nauhaa syötetään esiin nuolen suunnassa välin d verran, minkä jälkeen kasettia nostetaan jälleen painamisen mahdollistamiseksi toiselle tasolle. Sen jälkeen se siirretään vielä kerran alas, jotta kirjoittaja voi nähdä kirjoitetun kirjaimen tai merkin, ja sen jälkeen tapahtuu jälleen eteenpäin syöttäminen matkan d verran. Kasetti nostetaan sen jälkeen tasolle 3, jolloin kirjoitetaan kolmas merkki, ja lasketaan sen jälkeen, minkä jälkeen nauhaa syötetään eteenpäin vielä matka d. Näin ollen on selvää, että vierekkäisten merkkien välinen etäisyys yhdessä ainoassa vaakarivissä nauhalla on yhtä kuin 3d.

Jos toisaalta käytetään yhtä nauhaa 12b, esim. teksti ilinauhaa, jossa päällekirjoittaminen sallitaan ja nauhaa halutaan käyttää mahdollisimman vähäisellä häviöllä mutta käyttää sitä hyväksi niin paljon kuin mahdollista, tapahtuu yhdeksän painallusta jokaisella eteenpäin siirtymisellä, esim. nauhan 12b matkalla d nuolen suunnassa. Edellä olevasta käy ilmi, että nauhan asteittainen eteenpäin syöttäminen ja nostaminen tämän tuomiseksi kirjoitusasentoon on riippuvainen käyttölaitteen muotoilusta.

Lisäksi on selvää, että jos sekä nauhan nostamisessa että eteenpäin syöttämisessä esiintyvä ero riippuu käytetyn nauhan tyypistä ja jos halutaan, että sellainen muutos tapahtuu automaattisesti, on sellaisen vaihtotoiminnan tai tunnistustoiminnan luonnollinen paikka kasetissa itsessään, niin että se automaattisesti kompensoi ja vaihtaa oikealle nauhatyypille sekä tämän syötölle.

Kasettiyksikkö 10 käsittää parin osakasetteja 15 ja vastaavasti 30, jolloin kasetti 15 kuuluu yhteen kirjoitusnauhan 12 kanssa, kun taas kasetti 30 sisältää poistonauhan 13. Vaikka kasettiyksikkö 10 voi muodostua yhdestä ainoasta yksiköstä, on kuitenkin toivottavaa, että yksikkö on jaettava ja sovitettu päällekkäisellä tavalla, kuten aikaisemmin on selitetty. Pääkasettia 15 voidaan kuitenkin erittäin hyvin käyttää ilman kasettia 30 mutta ei päinvastoin.

Piirustukseen ja erityisesti kuvioihin 1, 4 ja 5 viitaten käsittää kasetti 15 vaipan, jossa on yläpinta 15a ja alapinta 15b, joita erottaa seinä 16a, niin että muodostuu kammio 16. Ohjauselimien 18a, 18b lopussa on lähtöaukko 23a ja vastaavasti tuloaukko 23b kir-joitusnauhaa 12 varten, kun se kulkee radallaan vaioan ulkopuolella, jotta se siten on kirjoituselementin 72 saavutettavissa kirjoitus-

II

\ 7 73630 toimenpiteiden yhteydessä. Kuten kuviosta 4 parhaiten ilmenee, sisältää syöttöpuola 19 navan 19a, joka on pyörivästi laakeroitu yläjä alasivuihin 15a ja 15b. Vetojousi 24 säilyttää jännityksen nauhassa, kun sitä vedetään syöttöpuolalta 19, mitä kuvaillaan lähemmin julkaisussa IBM Technical Disclosure Bulletin, osa 18, no. 4, syyskuu 1975, s. 1093, artikkelissa nimeltä "Ribbon Drag Wire". Nauha tulee ulos lähtöaukon 23a läpi ja menee takaisin sisään tulo-aukosta 23b, ohittaa ohjaustapin tai sentapaisen 25 ja kääriytyy sen jälkeen vastaanottopuolalle 20, jossa on käyttöpinta 20a, joka on yhteistoiminnassa aukon 22 kanssa mainitun pinnan paljastamiseksi vaipan 15 ulkopuolella.

Sen varmistamiseksi, että nauhan pinta sallii vaipan ulkopuolella käyttöelimien tehokkaan tartunnan, on puolan keskiosa 20b tartunnassa tangon 26 kanssa, joka on esijännittävän elimen 23 osa, jolloin tangon toinen pää 26a ulottuu alaspäin puolan 20 keskustan 20b läpi ja tarttuu kasetin 15 alapinnassa 15b olevaan uraan 21. Tangon 26 vastakkainen pää 26b on tartunnassa jousen 29 kanssa, joka on liitetty kasetin 15 yläpintaan 15a ja toimii siten tangon ja siten myös puolan 20 esijännityksenä aukkoa 22 kohti.

Tangon 26 päätä 26b ei ainoastaan ohjata urassa 21a, vaan se toimii myös liikkeen rajoittamiseksi vasemmalle tietä 21 pitkin osan 26b ja syöttöpuolan 19 käärimisalueen ulkolaidan välisen tartunnan vuoksi.

Koska kasetti ja siihen kuuluva mekanismi on suunniteltu vähentämään käsin tapahtuva käsittely minimiin kasettia sovitettaessa ja poisotettaessa, on välttämätöntä, että tässä on sivusuunnassa kulkeva pyörimisakseli, kuten kuviossa 1 kuvataan, joka akseli 11 kulkee likimain kasetin painopisteen kautta. Tappi 27 työntyy ulos vaipasta akselia 11 pitkin ja kiinnityselimet, jotka on osittain muotoiltu ulkoneviksi korvakkeiksi 28 vaippaan, on pääasiassa erotettu tapista 27 akselia pitkin sallien lukitustartunnan kirjoituskoneen kanssa yhteistoiminnassa tapin 27 kanssa sallien sillä tavalla kasetin kääntymisen akselin 11 ympäri. Tavalla, jota kuvaillaan täydellisemmin myöhemmin, toimivat kiinnityselimet 28 saranana ja ovat yhteistoiminnassa pidikkeen 75 osan kanssa, katso kuviot 9 ja 10, pitäen kasetin 15 tai kasettiyksikön 10 kannattimessa 71.

Kasetti tai vaippa 30, joka tässä esitetään poistoteipi1lä 13 ladattuna, on yhdenmukainen kasetin 15 kanssa, paitsi että sii- 8 73630 tä puuttuvat erityiset kiinnityselimet 28 ja tappi 27. Kuten kuvioista 6, 7 ja 8 ilmenee, on kasetti 30 kaikissa muissa suhteissa samanlainen kuin kasetti 15 ja käsittää yläsivun 30a ja alasivun 30b, jolloin alasivu 30b on sovitettu tulemaan kosketukseen kasetin 15 pohjasivun 15b kanssa nastojen 32 ja reikien 17 avulla. Kuten kuvioista 6 ja 7 selvästi käy ilmi, on kasetti 30 jonkin verran pienempi kooltaan, mutta aukko 37 on sovitettu kasetin 15 aukon 22 mukaiseksi, kun molemmat kasetit on yhdistetty yhdeksi yksiköksi. Samoin on vastaanottopuola 35 samoin kuin sen vastine 20 muotoiltu siten, että siinä on nauhaa käyttävä pinta 35a, joka on avattu käyttöelimilie, kuten myöhemmin selitetään. Puola 35 ja siten myös sen käyttöpinta 35a ovat esijännitetyt esijännityselimien 38 avulla, jotka käsittävät jousikuormitetun tangon 39 ja jousen 40 täysin samalla tavalla kuin kasetin 15 yhteydessä on esitetty.

Kuten aikaisemmin on kuvailtu, on pidätysmekanismi 75, katso kuvio 9 ja 10, sovitettu vastaanottamaan kasettiyksikkö 10 tai ainakin kasetti 15 ja sovittamaan se asemaan kirjasinelementtiin 72 nähden kannattimelle 71 kirjoittamisen helpottamiseksi. Tämän aikaansaamiseksi sisältää pidätysmekanismi 75 ensimmäisen päätyosan 76, joka on yhteistoiminnassa kasetin 15 tai kasettiyksikön 10 kiin-nityselimen 28 kanssa kasettiyksikön toisen pään kiinnioitämiseksi sivusuuntaista akselia 11 pitkin, ja toisen päätyosan 86, joka on yhteistoiminnassa kasetin 15 tapin 27 kanssa taoin vastaanottamiseksi irrotettavasti ja milloin niin vaaditaan käyttömekanismin tilan vaihtamiseksi kasetissa olevan nauhan tyypistä riippuvaisesti. Pi-dätysmekanismin ensimmäinen päätyosa 76 käsittää varren 77, joka on asennettu pyörimään tapin 78 ympäri, joka sijaitsee kannattimen 71 kehyksen osalla 71a. Varsi 77 käsittää keskiosan 79, joka suuntautuu sisäänpäin kannattimessa ja on varustettu keskiosan 79 ulkopuolella olevilla taivutetuilla nastoilla 79a, 79b ja mitoitettu sopimaan aukkoihin 28a, 28b, jotka ovat yhteistoiminnassa kasetin 15 korvakkei-den 28 kanssa, katso kuvio 4. Keskiosan 79 ja siihen kuuluvien taivutettujen nastojen 79a, 79b ulkopuolella on toisistaan erotettuja haarukanmuotoisia haaroja 80 ja 81, jolloin jokaisessa sellaisessa haarassa on pystysuunnassa erotettuja ulkonevia sormiosia 80a, 80b, 81a, 81b, jotka tarttuvat ulkonevien korvakkeiden 28 ympäri toimien pinteenä ja pakottaen nastat 79a, 79b, lukitustartuntaan vastaavien

II

7 3 6 3 0 9 kasetissa 15 olevien aukkojen 28a, 28b, kanssa vietäessä kasetti kirjoituskoneeseen.

Tapa, jolla kasettiyksikkö 10 on sijoitettuna pidätysmeka-nismissa ja lukitusvarressa 76, esitetään selvästi kuvioissa 11-13, jolloin kasetti esitetään kuviossa 11 sijoitetuksi siten, että kor-vakkeet 28 puristuvat vartta 76 vasten. Korvakkeiden 28 vieminen haarukanmuotoisiin haaroihin 80 ja 81 auttaa sovittamaan aukot 28a ja 28b oikein nastoihin 79a ja 79b nähden, niin että kasetin si-säänviennin jälkeen tämä voidaan painaa alas kuten kuviossa 13 nuolella esitetään ja siten sallia nastojen 79a ja 79b täydellinen tarttuminen aukkoihin 28a ja 28b ja siten saadaan aikaan kasettiyk-sikön lukittuminen pidikkeeseen 79 haarukanmuotoisten haarojen 80 ja 81 ympäröivästä toiminnasta riippuvaisesti.

Aikaisempi selitys esittää mekanismia kasetin toisen pään sijoittamiseksi ja lukitsemiseksi sopivalla tavalla painoelementtiin 72 nähden, mutta vaaditaan myös, että kasetin toinen pää tulee oikein liitetyksi pidikkeen 75 toiseen päätyosaan. Tämä saadaan aikaan siten, että kasetissa on tappi 27, jonka pidikkeen 75 toinen pää voi lukita kasetin pitämiseksi asennossaan mutta sallien kaset-tiyksikön 10 pyörimisen pituusakselin 11 ympäri, joka kulkee kasetin läpi nastojen 79a ja 79b ja vastaavien kasetissa 15 olevien ulokkeiden tai korvakkeiden välissä. Kuten kuvioista 9-13 ilmenee, sisältää tämä toinen pää 86 liikkumattoman pystyssä olevan ohjaus-kiskon 87, joka on kiinnitetty varteen 86a kannattimella 71. Tilaltaan vaihdettava varsiosasto 88 on asennettu kääntyvästi kohtaan 89 ja esijännitetty kääntymään pyörimispisteensä ymnäri esitetyn nuolen suunnassa, ts. vastapäivään, jonka liikkeen aikaansaa tanko 90 ja varteen 88 sovitettu ura 91 ja jousi 92, joka sijaitsee tankoa vasten ja pyrkii saamaan aikaan varren 88 pyörimisen. Varren 88 tällaisen vastapäivään tapahtuvan liikkeen estää lukitusjousi 93, joka sijaitsee ohjauskiskon 87 vieressä ja jonkin verran korkeammalla kuin aukko 87a, joka muodostuu varren 88 reunan 88a ja ohjauskiskon 87 väliin. Vietäessä tappi 27 aukkoon 87a vaikutetaan lukitusjouseen 93 siten, että se vapauttaa varren 88 ja aiheuttaa tämän pyörimisen vastapäivään kiertoakselin 89 ympäri, jolloin tappi 27 menee aukkoon 87a. Lukitusjousi 93 on sovitettu tarttumaan osaan 94 peitelevyssä 95, joka muodostaa tapin 27 katon ja tehok- 10 7 3 6 3 0 kaasti sulkee tämän tilaan 87a varren 88 vapautuessa. Tapin 27 vapauttamiseksi, kun se sijaitsee aukossa 87a, on siirrettävällä var-siosastolla 88 näppäin 96, joka voidaan painaa alas kuvioissa 9, 10, 11 ja 12 esitettyyn asentoon ja sillä tavalla mahdollistuu tapin 27 poistuminen ja kasetin ulosottaminen päinvastaisena toimenpiteenä kuvioissa 11-13 esitettyyn verrattuna. Huomattaneen myös, että tangossa 90 on uloke 90a, joka sijaitsee varrenjatketta 77a vasten. Varsi on sitä paitsi esijännitetty tankoa ja sen uloketta 90a vasten jousen 97 avulla, joka käy parhaiten ilmi kuvioista 14 ja 16. Näppäimen 90 aiaspainaminen kiertää vartta 77 pyörimisakselin 78 ympäri ja esijännittää siten jousen 97. Kun kasettiyksikössä 10 oleva tappi 27 tulee kosketukseen lukitusjousen 93 kanssa, vapautuu varsi 88 ja jousi 92 aikaansaa varren 88 pyörimisen pyörimisakselin 89 ympäri ja lukitsee siten tapin 27 aukkoon 87a.

Lukitusjousen 93 vapautuessa kasettiyksikössä 10 olevan tapin 27 vaikutuksesta ja siten myös tangon 90, jousen 92 ja ulokkeen 90a vapautuessa varsi 77 kiertyy myötäpäivään pyörimispisteen 78 ympäri jousen 97 vaikutuksen johdosta, mikä aikaansaa kasettivksikön 10 pyörimisen kiertoakselin 78 ympäri kuviossa 13 nuolen 78a esittämässä suunnassa. Täten sijoitetaan kasetti ensimmäiseen asentoon painoelementtiin 72 nähden.

Kun kasetti 15 tai kasettiyksikkö 10 on viety sisään kuten yllä on kuvailtu ja se on saanut ensimmäisen eli alkuasentonsa tangon 90 vapautumisen johdosta, mikä sallii sen, että esi jännitysjousi 97 kiertää kasettia eteenpäin, on kirjoituskone valmis käytettäväksi. Niitä elimiä, jotka vaihtavat käyttömekanismin, niin että nauhan-nosto ja nauhansyöttö ovat erilaiset kasetissa 15 käytettyjen nauhojen tyypistä riippuvaisesti, kuvaillaan lähemmin seuraavassa varsinaisen nauhan nostamiseksi ja syöttämiseksi tarkoitetun mekanismin täydellisemmän kuvailun jälkeen.

Kirjoituskoneen valintamekanismi merkitsee periaatteessa sitä, että painoakseli kääntää vaihdepyörän 99 välityksellä toista akselia 99a levymäisten nokkien 98 pyörimisen aikaansaamiseksi, jotka sekä kääntävät että heilauttavat painoelementtiä 72 lyöntien aikaansaamiseksi telalla olevalle paperille. Painoakseli 100 saatetaan pyörimään tavanomaisesti, kuten US-patenttijulkaisussa 3 892 304 kuvaillaan, ja se merkitsee sitä, että painoakseli 100 73630 11 saatetaan pyörimään niin pian kuin kirjaimen tai muun merkin lyönti on tapahtunut.

Tänä ajankohtana ja nauhan sekä noston että syötön aikaansaamiseksi sen sijoittamiseksi kirjasinelementin 72 ja telan väliin, katso kuvio 14 ja 15, on kieräpyörä 101 asennettuna painoakse-lilla 100 ja käyttöyhteydessä hammaspyörän 102 kanssa, joka on kiinnitetty akselille 103, joka on liitetty kannattimeen 71. Hammaspyörien 101 ja 102 välinen jakosuhde on sellainen, että painoakselin yksi kierros liikuttaa hammaspyörää 102 1/9 kierrosta. On selvää, että tämä suhde on ainoastaan esimerkki ja että muita jakosuhteita voidaan käyttää halutusta toiminnasta riippuvaisesti.

Hammaspyörällä 102 on nokkaryhmä 110, jossa on joukko nokkia tai nokkauria 111-114 ja jonka toiminta esitetään lähemmin kuviossa 17. Nokat 111 ja 112 on tarkoitettu aikaansaamaan nauhan syöttö kasetissa kyseisen nokanseuraajän 115 asemesta riippuvaisesti, kun taas nokat 113, 114 on kytketty nokanseuraajän 150 välityksellä kasetin noston aikaansaamiseksi yhdenmukaisesti toisen tai toisen kaavion kanssa painokaavan yhteydessä, joka esitetään kuvioissa 3a ja 3b. Kun nokanseuraaja 115 on kosketuksessa nokan 111 kanssa, on nokanseuraaja 150 kosketuksessa nokan 114 kanssa syötön ja vastaavasti noston aikaansaamiseksi kuviossa 3a kuvattua painorakennetta varten. Kun sitä vastoin nokanseuraaja 115 on kosketuksessa nokan 112 kanssa, on nokanseuraaja 150 kosketuksessa nokan 113 kanssa nauhan syötön ja kasetin noston aikaansaamiseksi painorakennetta varten, joka kuvaillaan kuviossa 3b. Kun siten nokanseuraaja 115 on nokkaa 111 vasten, tulee nokanseuraaja 150 kosketukseen nokan 114 kanssa ja kun nokanseuraaja 115 on kosketuksessa nokan 112 kanssa, tulee nokanseuraaja 150 kosketukseen nokan 113 kanssa.

Jos tarkastellaan nauhansyöttömekanismia, kun nokanseuraaja 115 on kuviossa 15 esitetyssä asennossa, ts. kosketuksessa nokan 111 kanssa, ja olettaen, että hammaspyörien 101 ja 102 jakojen välinen suhde on 9:1, on selvää, että nokka 111 liikkuu aallonharjalta 1 aallonharjalle 2 kuvion 17 numeroinnin mukaisesti painoakselin 100 yhden kierroksen aikana, jolloin itse syöttö tapahtuu kokonaan silloin, kun nokka seuraa aaltomuodon ylöspäin kulkevaa osaa. Tätä tarkoitusta varten on, kuten kuvioissa 15 ja 16 esitetään, nokanseuraaja 115 liitetty kiertyvästi varren 116 välityksellä, joka on laakeroitu kohtaan 117 ja liitetty painotankoon 118, joka on 7 3 6 3 0 puolestaan kytketty nauhankäyttöelimeen, esitetyssä tapauksessa hammaspyöriä 120, joihin vaikuttaa varsi 119, joka aikaansaa hammaspyörien 120 samanaikaisen pyörimisen esitetyssä esimerkissä ainoastaan varren 118 vetäytyessä taaksepäin tai liikkuessa vasemmalle, katso kuvio 16. Kuten parhaiten ilmenee kuvioista 16 ja 19, on hammaspyörät 120 kytketty pyörimistä varten varren 77 keskiosaan 79 akselin 120a välityksellä, jolloin varressa on pitempi stabiloiva osa 121, joka on sovitettu kannattamaan kasetin 15 osaa ja yhdessä nastojen 79a, 79b ja haarukanmuotcisten haarojen 80, 81 kanssa varmistamaan hyvä yhteistoiminta käyttöpvörien .120 ja vastaan-ottopuolalle 20 syötetyn nauhanoinnan 20a välille aukon 22 kautta, katso kuvio 4. Koska nokanseuraaja 115 seuraa siten jokaista aaltomuotoa 1-9, askeltaa hammaspyörä eteenpäin matkan d painoakselin 100 jokaisella kierroksella. Kuten jäljempänä tullaan lähemmin kuvailemaan, tapahtuu ainoastaan yksi hammasrattaiden 120 askel-liike nokkien 110 jokaisella kierroksella, kun nokanseuraaja 115 laskeutuu nokkaa 112 vasten, kun taas syöttömekanismi pysyy muuttumattomana, ja siten tapahtuu ainoastaan yksi nauhan eteenpäinsvöttö-askel painoakselin 100 joka yhdeksännellä kierroksella.

Kuten aikaisemmin on selitetty, käyttävät nauhan nostamiseksi tarkoitettua mekanismia nokat 113 tai 114 sen mukaan, mikä nokka valitaan. Kuten kuvioissa 14, 15 ja 17 esitetään, on nokan-seuraaja 150 kiinnitetty tapille tai sentapaiselle 151 nysty1iikettä varten ja nokkien 114 ja 113 välistä vaihtanista varten tavalla, jota tullaan selittämään lähemmin. Nokanseuraaja on liitetty varteen 152, joka on kiertyvä kohdassa 153 kannattimella 71. Varsi 152 on puolestaan nostovarren 154 välityksellä, joka on kiertyvä kohdissa 155 ja 156, liitetty ikeeseen 157, jossa on varret 158 ja 159, jotka kannattavat ohjauselimiä 18a ja 18b kasetilla 15. Kun nokan-seuraaja 150 seuraa nokkaa 114 (kun nokanseuraaja 115 on kosketuksessa nokan 111 kanssa), mikä käy ilmi kuviosta 17, toistuu sarja kolme kertaa nokkien 110 jokaisella kierroksella, joten saadaan aikaan kolme uratasoa 1, 2 ja 3, jotka esitetään kuviossa 3a. Vastaavalla tavalla aikaansaadaan, kun nokanseuraaja 150 seuraa nokkaa 113, jolloin aaltomuodot ovat peräkkäin pieneneviä kuten kuviosta 17 ilmenee, eri uratasot (9 kaikkiaan), jotka kuvataan kuviossa 3b. Mekanismin tilan vaihtumista, niin että nokanseuraajät 115 ja 150 ovat kosketuksessa nokkien 111 ja 114 ja vastaavasti 112 ja 113 kanssa, ohjaa 73630 13 edullisesti automaattisesti kasetti siitä riippuen, minkä tyypoi-nen kasetti on sijoitettu kirjoituskoneeseen. Kasetissa oleva nau-hatyyppi määrää halutun syöttötavan ja painotavan, mitä kuvaillaan kuvioissa 3a ja 3b. Tätä tarkoitusta varten on kasetin tapissa 27 edullisesti kaareva nokkapinta, jota kuvataan kuviossa 4, ja se on suunnattu joko eteenpäin tai taaksepäin, katso viitemerkinnät R ja F kuviossa 4. Jos laitteessa on nokkapinta R, saadaan kuviossa 3a kuvailtu syöttö- ja nostokaavio, kun taas jos laitteessa on nokkapinta F, saadaan syöttö- ja nostokaavio, joka käy ilmi kuviosta 3b.

Mekanismia, joka aikaansaa tämän, kuvataan parhaiten kuviossa 9, 10, 14 ja 15, jossa nokkaan tarttuva elin on esitetty liukuvana ikeenä 160, jonka aukko 161 on liukuvassa yhteydessä kiskon 87 ja aukon 87a kanssa, jolloin tässä elimessä on ulkoneva osa 162, joka on kiertyvästi liitetty varteen 86a kohdassa 162a. Ies 160 on liitetty vipuvarteen 163, joka on jaettu pariksi haarukanmuotoisia osia 164 ja 165, jotka vaikuttavat nokanseuraajiin 115 ja 150. Nämä haarukanmuotoiset osat on laakeroitu kannattimelle 71 kohdassa 166, niin että ikeen 160 pyöriessä tai liukuessa kiertopisteen 162a ympäri haarukanmuotoisissa osissa 164 ja 165 saadaan aikaan liike kiertopisteen 166 ympäri. Kasetin ollessa varustettuna nokkapinnal-la R, katso kuvio 4, saa tämän sijoittaminen pidikkeeseen mekanismin tilan vaihtumaan vasemmalle ja siten kohottamaan nokanseuraajaa 115 ja painamaan alas nokanseuraajan 150 kiertopisteen 166 ympäri, jolloin nokanseuraaja 115 tulee kosketukseen ylemmän nokkaradan 111 kanssa ja nokanseuraaja 150 tulee kosketukseen alemman nokkaradan 114 kanssa. Jos kasetissa on sitä vastoin nokanseuraaja F, siirtyy nokkaan tarttuva elin 160 oikealle, katso kuvio 9, ja aiheuttaa sen, että haarukkaosat 164 ja 165 aikaansaavat nokanseuraajän 115 alas-painumisen ja nokanseuraajan 150 kohoamisen, niin että nokanseu-raaja 115 tulee kosketukseen nokkaradan 112 kanssa ja nokanseuraaja 150 tulee kosketukseen nokkaradan 113 kanssa.

Kun on syntynyt virhe, on toivottavaa kohottaa kasettiyksikkö 10 asemaan, jossa nauha 13, joka on kasetin 30 yhteydessä, sijaitsee kirjasinelementin 72 ja telan välissä. Sen vuoksi on kirjoitus-akselille 100 asennettu yksinkertainen kaksoisnokka 175, jossa on nauhansyöttöpinta 176 ja nauhannostopinta 177. Näiden erillisten nokkien kanssa voivat sitten tulla kosketukseen erilliset nokanseu- 73630 14 raajat 178 ja 179, jolloin nokanseuraaja 178 seuraa syöttönokkaa 176, kun taas nokanseuraaja 179 on sovitettu tarvittaessa olemaan yhteistoiminnassa nostonokan 177 kanssa. Nokanseuraaja 178 on liitetty varsimekanismin 180 välityksellä sulkumekanismiin, joka esitetään kuvioissa 16 ja 19. Tämä mekanismi käsittää indeksilaitteen 181, joka on liitetty varteen 180, joka voidaan saattaa kosketukseen hammaspyörän 182 kanssa nauhan 13 syöttämiseksi. Siitä huolimatta, että nokanseuraaja 178 seuraa aina syöttönokkaa 176 kirjoitusakse-lilla 100, on varsi 180 kykenemätön liikkumaan sulkuelimen 185 vuoksi, joka on osa poistovaikutusmekanismiä 186. Mekanismi 186 voi olla mielivaltaisella tavalla muotoiltu, mutta se toimii sulkuelimen 185 kytkemiseksi vapaaksi, kun siihen vaikuttaa käämi tai sentapainen 187. Haarukkavarren 186a alaspainaminen vie samanaikaisesti nokanseuraajan 179 kosketukseen nokan 175 ylimmän nosto-osan kanssa (ts. nokkarata 177), joka kuuluu yhteen nauhan nostotoiminnan kanssa. Nokanseuraaja 179 on liitetty varteen 188, joka on puolestaan kytketty varteen 154 ja ikeeseen 157. Kun käämi 187 aktivoituu, se palvelee alaspäin suuntautuvaa liikettä (katso nuolen suunta kuviossa 15) haarukkavarren 186a painamiseksi alas, jolloin varsi 180 saattaa nokanseuraajän 179 kosketukseen nokkaradan 177 kanssa ja siten asettaa varren 152 vapaa-asentoon ja lisää ikeen 157 nostoa, joten kasettiyksikkö 10 kohoaa lisää ja saattaa tehokkaasti poistonauhan 13 kirjasinelementin 72 ja telan väliseen asemaan. Samanaikaisesti saatetaan sulkuelin 185 vapaa-asentoon, jotta sallitaan nokanseuraajan 178 seurata nokkarataa 176 sekä varsimekanismin 180, 181 ja siten syöttökäyttölaitteen 182 viedä nauha aukon 37 kautta, katso kuvio 6.

Huomattaneen, että kirjoittaminen tapahtuu nauhansyötön ja nauhannoston väliaikana, kuten käy ilmi kahdesta merkinnästä 201 kuviossa 17. Poistettaessa tapahtuu sitä vastoin nauhansyöttö puoleksi ennen kirjoittamista ja puoleksi kirjoittamisen jälkeen.

Il

Claims (18)

1. Väri-- ja poistonauhamckanismi kirjoituskoneita tai vastaavia varten, jossa mekanismissa on vaihdettava nauhakasetti (10) kasetinkannattimessa, tunnettu siitä, että nauha-kasetti (10) muodostuu kahdesta päällekkäin sovitetusta osakase-tista (15, 30), jotka mahdollistavat kahden eri nauhan (12, 13) toisistaan riippumattoman nauhansyötön, että kumpikin osakasetti sisältää oman svöttöpuolan (19, 34) ja oman vastaanottopuolan (20, 35), että syöttöpuolilla on sijainniltaan kiinnitetyt kierto-akselit, kun taas vastaanottopuoli1la on osakasettien sivuissa (15b, 30b) olevia ohjausrakoja (21, 36) pitkin siirrettävät kier-toakseiit, että kummassakin osakasetissa on ohjausrakojen jatkeessa kummassakin ulospäin sovitettu, kaanmmuotoinen lovi (22, 37), johon vastaanottopuolien vastaanottopinnat (20a, 35a) työntyvät esiin, niin että näihin vastaanottopintoihin voidaan päästä käsiksi ulkoapäin, että vastaanottopuolat painetaan ulospäin urissa esijännitettynä niihin kuuluvia ohjausrakoja pitkin, että nauhakasetti on kiepattavissa kannattimessa (71) ensimmäisestä asennosta, lepoasennosta, toiseen asentoon koneen kirjoituselementin (72) ja kirjoitustelan (73) välissä, ja kirjasimen lyönnin jälkeen siirrettävissä takaisin lepoasentoon, jolloin tävdellinen kieppiliike valinnaisina nousukorkeuksineen lepoasennosta takaisin lepoasentoon saadaan aikaan kerran IvÖntiä kohden jommankumman nokan (113, 114) avulla, että kahdesta nauhasta (12, 13) syötetään ainoastaan se nauha, jota juuri käytetään erikseen kiertyvien käyttöelimien (120, 182) avulla valinnaisesti yksi nauhansiirtoaskel lyöntiä kohden tai ennaltamäärättyä lyöntilukumäärää kohden, joita käyttö-elimiä kiertävät kaksi valinnaista siirtonokkaa (111, 112), jolloin kiertoliikkeen siirto käyttcelimestä (120, 182) vastaavan vastaanottopuolan (20, 35) lovessa (22, 37) olevalle vastaanottopinnalle (20a, 35a) saa aikaan siihen kuuluvan nauhan yhden askeleen syötön .

1 5 73630

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että nauhakasetissa (10) on korvakemaisia ulokkeita (28) kasetin liittämiseksi kyseiseen koneeseen sovitettuun pidikkeeseen (75) . 16 73630

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että korvakemaiset ulokkeet (28) muodostavat parin, joka on sovitettu ainakin yhden kasettiin sovitetun kaarenmuotoisen loven (22) molemmille sivuille.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen osakasetti (15) sisältää värinauhan (12) ja toinen osakasetti (30) poistonauhan (13).

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että esijännityksen aikaansaamiseksi vas-taanottopuoliin (20, 35) vastaavan kasetissa olevan loven (22, 37) suuntaan tanko (26, 39), jossa on kulmaan taivutettu ensimmäinen pää (26a), on sovitettu yhteistoimintaan esijännitysjousen (29, 40. kanssa, jolloin kulmaan taivutettu tangonoää muodostaa kierto-akselin kyseistä vastaanottopuolaa varten.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että tangon (26, 39) toinen vastakkainen pää (26b) on varustettu pysäytyslenkillä, joka tulee kosketukseen kyseisen syöt-töpuolan (19, 34) kanssa, kun vastaava vastaanottopuola (20, 35) puristuu ohjausurassaan (21, 36) sisäänpäin pitemmälle kuin ennakolta määrätyn matkan.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että jokaisessa osakasetissa (15, 30) on kaksi nauhansyöttökanavaa (18a, 18b, 33a, 33b), jotka muodostavat ulossyöttö- ja vastaavasti sisäänsyöttöaukon kasetissa olevaa nauhaa varten.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kasettiyksikkö on varustettu nokka-maisilla olakkeilla (R/F), jotka ohjaavat nauhansvötön vaihtokyt-kentää sekä nauhan nostamista ja laskemista ainakin yhden osakase-teissa (15, 30) sijaitsevan nauhan (12, 13) tyypistä riippuvaisesti .

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1...8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kasetti (10) on varustettu kiertota-peilla (27) , jotka mahdollistavat kasetin asettamisen koneeseen ennalta määrättyyn asentoon olemassa oleviin nauhankäyttöelimiin (120, 182) nähden.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiertotapit (27) on sovitettu kasetin vastakkaisille sivuille mainittuihin loviin (22, 37) verrattuna. li 73630

11. Patenttivaatimusten 8...10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiertotapit (27) ja nokkamaiset pinnat (R/F) on sovitettu toistensa yhteyteen kasetissa (10).

12. Patenttivaatimusten 9... 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että kasetti (10) on kiepattavissa akselia (11) pitkin, joka kulkee kiertotappien (27) kautta nauhan nostosäädön mahdollistamiseksi käytetyn koneen kirjasinelementin (72) suhteen.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen osakasetti (15, 30) sisältää esijännitvselimiä vetolangan (24) ja vastaavasti ohjausnastan (25) muodossa, joten esiinsyötetty nauha pidetään pääasiassa jännitettynä .

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ainoastaan toinen osakasetti (15) on varustettu tapista (27) ja korvakenaisista ulokkeista (28) muodostuvilla pidätyslaitteilla.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että käyttöelimet (120, 182) on hammastettu ja sovitettu kiepattavasti yhdessä kasetin kanssa.

16. Patenttivaatimuksien 1 ja 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että nauhakasetin kiertotapin (27) kanssa yhteistoiminnassa olevaan pidikkeeseen (86) voi vaikuttaa liukuva ies (160), joka on liitetty vipuvarteen (163) koneen värinauhan (12) kahden eri siirtoasteen ja kahden eri kieppiliikkeen aikaansaamiseksi.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että siirrettävä ies (160) on yhteistoiminnassa kasetin tapin (27) yhteyteen sovitettujen nokkapintojen (R/F) kanssa.

18. Patenttivaatimusten 15...17 mukainen laite, tunnettu lisänostokieppimekanismista (175, 177, 179), jonka avulla nauhakasetin 1isäkiepautus on mahdollinen, niin että toisessa osakasetissa (30) oleva poistonauha (13) siirtyy ylös kirjasinele-mentin (72) ja kirjoitustelan (73) väliseen välitilaan. 18 73630