FI73627C - Tryckanordning med elektrostatisk tryckhjaelp. - Google Patents

Description

1 73627

Painokone, jossa on sähköstaattinen apupuristus

Keksintö koskee painokonetta, erikoisesti syvä-painolaitetta, jossa on sähköstaattinen apupuristus helpottamaan värin siirtymistä painosylinteriltä sähköisesti 5 eristävälle alusnauhalle painosylinteripinnan ja sähköstaattisesta ladattavan puristusvalssin ulkokerroksen väliin muodostuvassa painoraossa, käsittäen korkeajännite-syötön induktorilaitteen, jolla ladataan sähköstaattisesta ainakin painorakoon kulloinkin tuleva alue puristusvals-10 sin ulkokerroksessa.

Eräässä vllämainitunlaisessa tunnetussa painokoneessa on induktorilaite varustettuna pitkänomaisella elektrodi-pitimellä, jossa on yksi tai useampaa elektrodirivejä. Näihin elektrodeihin johdetaan korkeajännite ja niissä on 15 kärjet, jotka työntyvät ulos elektrodipatimistä ja jotka luovuttavat latauksen ulkokerrokseen. Tämän lisäksi elek-trodipitimet sijaitsevat sopivissa paikoissa painokoneessa pitkin puristusvalssin kärkien ollessa samansuuntaisina kohti ulkokerrosta ja indusoidessa sähköisen latauksen täl-20 lä tavalla kosketuksettomasti.

Tällainen induktorilaite toimii sinänsä hvvin tyydyttävästi, mutta kuitenkin aiheuttavat tietyt tekijät, joiden syy on painotapahtumassa, vaikeuksia ennenkaikkea induktorilaitteen pitkähkön käyttöajan jälkeen. Painoko-25 neen ympäristöön muodostuu käytön aikana yhä väkevöityvä pilvi väri- ja liuotusaineesta sekä ainepölystä, joka on lähtöisin painettavasta alustanauhasta. Tällaiset partikkelit ja paperipöly kerrostuvat ajan mittaan myös induk-torilaitteeseen ja ennenkaikkea elektrodipitimeen, kiin-30 nittyen sinne lujasti. Kun nyt yleensä painokoneen yleensä säännöllisesti suoritettavan puhdistuksen yhteydessä induk-torilaitetta ei puhdisteta, muodostuu ennenkaikkea vaikeasti päästäviin kohtiin induktorilaitteessa väri- ja lika-kerros, joka muutoin riittävän eristyksen vallitessa elek-35 trodien ja maan välillä, aiheuttaa vuotovirtoja ja jännite- 2 73627 ylilyöntejä ja erikoisesti elektrodikärjistä ehdottomasti varottavaan induktorilaitteen runkoliitäntään. Tällöin syntyvän tehonhäviön ja ulkokerroksen sähköisen varauksen indusoitumisen heikkenemisen lisäksi aiheuttaa kerran 5 alkanut ja jatkuva kipinöinti induktorilaitteen nopean vaurion ja lisää yleistä palovaaraa.

Mahdollisuuden poistamiseksi täysin sellaisten haitallisten liitossiltojen ja vuotovirtojen muodostumiselle ehdotetaan, että induktorilaite tuodaan pääasiassa ontto-10 sylinterimäisen puristusvalssin sisätilaan, jossa induktorilaite olisi täysin suojassa likaantumiselta. Induktorilaitteen sijoittaminen puristusvalssin sisätilaan on kuitenkin mahdollista vain sellaisessa valsseissa, joiden sisätilaa ei tarvitse käyttää muuhun. Pitkissä ja sola-15 koissa puristusvalsseissa on sisätila täyttynyt esimerkiksi hydraulisesti toimivan tukilaitteen osista, joita tarvitaan pvörimisvakavuuden saavuttamiseksi. Jos sellaisissa puristusvalsseissa ylipäänsä on vielä mahdollista induktorilaitteen lisäasentaminen, voidaan se suorittaa vain 20 mittaamattomien teknisten kulujen myötä.

Keksinnön päämääränä on saada aikaan alussa mainitunlainen painokone, jossa induktorilaite on asetettavissa ja käytettävissä optimaalisen lataamisen ja tasaisen la-tausjakauman puristusvalssin ulkopinnalla säilyessä niin, 25 että kaikenlainen induktiotapahtuman vahingoittuminen väri- liuotusainehiukkasten ja vastaavien epäpuhtauksien vuoksi on poissuljettu.

Tämän tehtävän keksinnön, mukainen ratkaisu ilmenee patenttivaatimuksesta 1. Sen mukaisesti asetetaan induktori-30 laite ainakin toiseen päätyyn puristusvalssissa, jolloin se saadaan tämän keksinnön, mukaisen asennustavan vuoksi ulos siltä alueelta, jolla on suurin likaantumismahdolli-suus. Lisäksi induktorilaitteessa on keksinnön mukaisesti ainakin yksi induktorielektrodi, joka on ulkokerroksen 35 päädyn luona asennettuna ulkoiselta pääsyltä suojatusti.

3 73627 Tällainen puristusvalssin ulkopuolelta katsoen suojattu mahdollisuus syöttää sähköstaattinen varaus ulkokerrokseen tai sen päätyyn saa aikaan edullisen induktorielektrodien sekä varausta johtavien osien suojaamisen.

5 Keksinnön edullisen rakenteen mukaisesti on induktori laitteessa elektrodipidin, joka sijaitsee kannen tavoin puristusvalssin päädyissä. Tämän kannenmuotoisen elektrodi-pitimen ja puristusvalssin päädyn välille tehdään sellainen välimatka, että näiden molempien osien vai iin syntyy ren-10 gasmainen ilmarako. Tähän rengasrakoon on asetettu useita induktorielektrodeja rengasmaisesti ouristusvalssin ulkokehälle jakautuneita välittämään varauksensa elektrodikär-kiensä kautta kosketuksettomasti ulkokehälle.

Asiaa koskevat vaatimukset kuvaavat lisää keksinnön 15 ilmoittamia rakenne-esimerkkejä. Seuraavassa selostetaan keksintöön kuuluvia rakenne-esimerkkejä lähemmin piirustuksiin liittyen. Tällöin kuva 1 esittää sivukuvan kaaviona painokoneesta keksinnön mukaisena.

20 kuva 2 esittää pituusleikkauksena osan puristusvals sin päädystä, jossa on induktorilaite kuva 3 esittää kuvan 2 tavalla selvyyden parantamiseksi osittaisen pituusleikkauksen muunnetusta puristusvalssin rakenteesta, jossa 25 on kuvan 2 mukainen induktorilaite kuva 4 esittää sisänäkymän muunnoksesta kuvan 2 mukaiseen induktorilaitteeseen.

Painokoneessa 1 on kuvan 1 mukaisesti painosylinteri 2, joka on upotettu väriastiassa 25 sijaitsevaan värikylpyyn.

30 Pyöriessään värikylvyssä painosylinteri saa pinnalleen painoväriä, jota pyyhitään pois pyyhkäisylastalla 26 niin, että väriä jää vain uriin painosylinterin pinnalla. Kuvaamatta jätetyllä moottorilla pyöritetään painosylinteriä 2 keskeisakselilla 27 jolloin se liikkuu nuolen I 35 suuntaan.

73627

Kuvassa 1 sijaitsee painosylinterin 2 yläpuolella puristusvalssi 4, joka samankeskeisen akselin 29 avulla on tuettu laakeriasetelmaan 28 pyörivästi kuvaamatta jätetyssä painokoneen rungossa. Tätä puristusvalssia 4 pyörite-5 tään vasten painosylinterin 2 suuntaa nuolen II suuntaan. Puristussylinterin 4 ja painosylinterin 2 väliin muodostuu painorako 6, jonka läpi painettava alustanauha 3 johdetaan; Tätä alustanauhaa 3 voidaan vetää nuolen II suuntaan kuvaamatta . jätetyltä säilytysrullalta, johtaa ensimmäistä 10 ohjausrullaa 30 pitkin painokoneeseen 1 ja sen kuljettua painoraon 6 kautta ohjata toisen ohjausrullan 31 kautta seuraavalle painokoneelle tai keräyskelalle. Ohjausrullien 30 ja 31 sekä painoraon 6 väliin on asetettu ionisaattorit 32 aivan alustanauhan päälle; kumpikin ionisaattori toimii 15 sähköstaattisen varauksen poistajana alustanauhalta.

Kuvassa nähtävässä puristusvalssissa 4 on metallinen onttosylinteri 19, joka muodostaa kantavan valssi-rungon ja jonka päätyyn on sovitettu akselit 29 kiinni.

Tämän onttosylinterin 19 ulkopinnalle on asetettu vaippa 20 20 sähköä eristävästä materiaalista, jolla on suuri eristysva-kion arvo. Tässä vaipassa sijaitsee kuvan 2 mukaisesti sähköstaattisesta varattava ulkokerros 5 puolijohtavasta materiaalista. Ulkokerroksen materiaaliksi valitaan mielellään polyuretaani, joka on kestävä kulumista vastaan, ja 25 jolla on kimmoisuutta mekaanisten painovaatimusten suhteen.

Kuvassa 1 nähdään· puristusvalssin 4 aksiaalisuuntaan katsottuna induktorilaite 7 rengasmaisena kiekkona, jossa on keskeinen aukko akselia 29 varten. Leikkauskuvista 2 ja 3 nähdään, että induktorilaite 7 on asetettu kannen tavoin 30 ja aivan puristusvalssin 4 päädyn 14 sekä ulkokerroksen 5 päätyreunan 10 luo. Induktorilaitteen 7 muodostaa elektrodi-pidin 12 sisäpintoineen 13, joka on muotoiltu päätyreunan 10 ja puristusvalssin 4 rengaspäätypinnan 35 mukaan niin, että elektrodipitimen 12 sisäpinnan ja mainitun puristus-35 valssin 4 alueen väliin muodostuu ilmarako 15. Kun induktori- 73627 laite 7 kuvan 2 osoittamalla tavalla on asetettu laakeri-asetelmaan 28 tai muuhun paikkaan painokonerungossa kiinteästi, se pysyy puristusvalssin 4 pyöriessä aina rengas-raon 15 muodostamalla etäisyydellä vastapäätä olevasta pu-5 ristusvalssin alueesta.

Ilmarakoon 15 on tehty ulkokerroksen 5 korkeudelle ympärikulkeva rengasrako 16. Tähän rengasrakoon päätyvät induktorielektrodien 9 kärjet 11, jotka sijaitsevat elektrodipitimessä 12 sen kehälle tasaisesti jakautu-10 neina. Kuhunkin induktorielektrodiin 9 on liitetty korkea-jännitejohto 8 sopivan sähköisen kytkentäelementin 33 välityksellä. Tämä korkeajinnitejohto 8 kuhunkin elektrodiin voi olla erillisen johdon muodossa tai syöttö voi tapahtua rengasjohdon avulla, josta lähtee haarautumat 15 kuhunkin induktorielektrodiin. Elektrodipidin 12 voi olla valuhartsia, ja sen sisään on upotettu elektrodit 9, kyt-kentäelementit 33 ja korkeajännitesyötöt 8. Elektrodi-kärjet 11 työntyvät rengasrakoon 16 niin pitkälle, että riittävän suuri osa kärjistä on käytettävissä varauksen 20 siirtämiseen ulkokerrokseen. Rengasraossa 16 sijaitsevien elektrodikärkien lukumäärä eli elektoripitimessä 12 sijaitsevien induktorielektrodien 9 lukumäärä riippuu useasta tekijästä, esim. puristuvalssin 4 halkaisijasta, tuotavan latauksen suuruudesta, johtimen 21 rakenteesta 25 ulkokerrokseen 5 päällä tai sisällä, tämän kerroksen vastusarvosta, joka voi vaihdella puristusvalssin keskustaa kohti mentäessä, jne. Jos jossakin käyttötapauksessa yhteen elektrodipitimeen 12 tuotavien elektrodien lukumäärä ei riitä, voidaan asettaa induktorilaite 7 30 puristusvalssin kumpaankin päähän. Tämä kaksipuolinen sähköstaattisen varauksen tuominen ulkokerrokseen 5 voi myös auttaa tasaisen varausjakauman saamista puristusvalssin aksiaalisuunnassa.

Kuten jo mainittiin, saavutetaan yksin induktori-35 laitteen 7 edullisen asettamisen ja rakenteen avulla pu- 6 73627 ristusvalssin 4 päädyssä 14 yhdessä ulkopuoliselta sisäänpääsyltä suojatun induktorielektrodiasetelman 9 kanssa epäpuhtauksia vastaan erittäin suojattu siirty-misalue ulkokerrokseen tuotavalle lataukselle. Tämän 5 siirtymäalueen täydelliseksi sulkemiseksi on, kuten kuvan 2 alapuoliskossa nähdään, elektrodipitimen 12 ja ulkokerroksen 5 sekä puristusvalssin 4 päädyn rengaspin-nan 35 väliin asetettu ilmaraon 15 poikki kulkevat tiivisteet 17. Nämä tiivisteet voivat olla aalto- tai taso-10 maisia rengastiivisteitä tavanomaisina rakenteina. Ne voivat olla kiinni elektrodipitimessä 12 ja koskettaa tiivistekärjillään ulkokerrosta tai päädyn rengaspintaa 35, ja sulkea siten ilmarako 15 täydellisesti.

Kuvan 2 yläpuoliskossa esitetyssä rakenteessa ei 15 ole lainkaan tiivistystä, vaan ilmaraon 15 kautta puhalletaan käytön aikana jatkuvasti paineilmaa. Tämän paine-ilman syöttämistä varten on rengasrakoon 16 elektrodipitimessä 12 tuotu useita rengasraon kehälle jaettuja paineilmasuuttimia 18, jotka on liitetty paineilmalähtee-20 seen P vastaavan venttiilin 34 kautta. Kun paineilmaa syötetään rengasrakoon 16, se voi päästä ulos elektrodipitimen 12 ja ulkokerroksen 5 päätyreunan 10 välistä sekä myös haarautua puristusvalssin 4 akselin 29 läheisyyteen. Tämän paineilmatuuletuksen avulla suojataan rengasrako 15 25 ja aukkoalueet epäpuhtauksien tunkeutumista vastaan. Tämä tapahtuu edullisesti täysin kosketuksettomasti. Kuvassa 1 on paineilman syöttö yksittäisiin suuttimiin 18 järjestetty elektrodipitimeen 12 sijoitetulla rengasputkella 42, joka on yhdistetty kuvassa 2 nähtävään paineilmalähteeseen P.

30 Koko ulkokerrokseen 5 tasaisen sähköstaattisen varausjakauman aikaansaamiseksi on tarpeellista toisaalta johtaa se induktorilaitteelta 7 aksiaalisuunnassa eteenpäin; toisaalta on vältettävä, että varaus ei pääse akselin suuntaan ja siten runkomaadoitukseen. Sellaisen sivuttaisen 35 varauksen virtaamisen ehkäisemiseksi induktopielektrodeilta 9 7 73627 on, kuten kuvista 2 ja 3 nähdään, sähköä eristävä vaippa 20 jatkettu puristusvalssin 4 päädyssä 14 akselin 29 lähelle asti ja kiinnitetty päätyyn ulkoa. Latauksen mahdollisimman tasaisen johtumisen ja jakautuman 5 aikaansaamiseksi ulkokerrokseen 5 on asetettu johdinlaite 21 joka kuvan 2 rakenteen mukaisesti on tehty ulkokerroksen 5 sisään ja sijaitsee elektrodikärkiä 11 kohti paljaana. Nämä johdinlaitteet 21 voivat olla, sen mukaan täytyykö ulkokerroksen koko pinta vai vain alue tätä kerrosta 10 ladata sähköstaattisesti, tehdyt johdinkalvon 22 muotoon, joka peittää aivan koko kerrospinnan tai ne voivat olla johdinvöitä 23 (kuva 3), jotka muodostavat sähköä johtavia kehäsegmenttejä ulkokerroksen 5 sisäpuolella. Johdinlait-teet 21 voivat olla myös aksiaalisesti ulkokerroksessa 15 kulkevia johdinratoja, jotka voidaan jakaa kehän suunnassa vierekkäin monilukuisina niin, että ulkokerros 5 peittyy näistä johdinradoista verkkomaisesti. Kehäetäisvys johdinratojen välillä valitaan sopivasti sellaiseksi, että sähköstaattinen varaus ulkokerroksessa jakautuu tasaisesti 20 vierekkäisten johdinratojen välissä.

Usein täytyy yhdellä ja samalla puristusvalssilla 4 painaa erilevyisille alustanauhoille 3. Jos esimerkiksi alustaradan 3 ollessa kapean, vain noin kolmannes puristus-valssin pituudesta, ladataan sähköisesti koko ulkokerros 5, 25 voi alustanauhan 3 ulkopuolinen alue saada sähköstaattisen varauksensa vuoksi epätoivotulla tavalla väriä painosylinteriltä 2. Sen .vuoksi on yleiskäyttöön tarkoitetulle puristusvalssille etu, jos sen sähköstaattisesti varattava ulkokerros 5 voidaan varata vastaamaan painettavan alusta-30 radan 3 kulloistakin leveyttä. Kuvan 3 mukaisessa rakenne-esimerkissä ovat yksittäiset johdinvyöt 23 indusoitavissa varauksella, kun taas muut jäävät oleellisesti varauksettomiksi. Tämä tapahtuu siten, että induktorilaitteesta 7 siirretään varaus siihen induktorirenkaaseen 24, joka on 35 sähköä eristävän vaipan 20 päätyreunalla. Tästä induktori- "j __ 73627 renkaasta lähtien ohjataan niitä johdinvöitä 23, jotka ovat välimatkan A päässä toisistaan, yhdyssiltojen kautta yksitellen. Kuten nähdään kaaviomaisesti kuvasta 3, voidaan kaikki kolme johdinvyötä 23 kytkeä yhdyssiltojen 39 5 kautta induktorirenkaisiin 24 tai indusoidaan vain kaksi johdinvyötä tai vain yksi ainoa. Tällöin riittää, että yhdys sillat 39 vastaavan käyttötavan mukaan kytketään kiinni tai auki eli tuodaan kosketukseen tai irroitetaan.

Kuvatussa rakenteessa ovat yhdyssillat 35 ohuita teräs-10 kieliä 39, jotka on asetettu kulloinkin ohjattavaan johdinvyöhön 23. Nämä teräskielet 36 yhdistetään induktorirenkaisiin 24, jossa ne työnnetään pieniin aksiaali-reikiin 40, jotka ovat induktorirenkaan kehälle jakautuneina .

15 Yhdyssillat 39 voivat olla myös johdinvöihin 23 ja puristusvalssin onttosylinterin seinärakenteeseen kiinteästi liittyviä johtimia, joihin on asetettu sopivat korkeajännite- kytkinelementit tarvittavan johtimen kytkemistä varten induktorirenkaaseen 24.

20 Kuvan 4 mukainen induktorilaitteen 7 rakenne sopii käytettäväksi puristusvalssissa 4, jonka ulkokerrosta 5 ei tarvitse varata sähköstaattisesti koko kehäpinnaltaan, vaan ainoastaan kehänsuunnassa rajoitetulla alueella, joka on kulkusuunnassa painoraon 6 etupuolella.

25 Kuvassa 4 kaaviomaisesti esitetty näkymä induktori laitteen 7 sisustaan kuvaa elektrodipitimen 12 ja siinä rengasraon 16, johon paineilmasuuttimet 18 päätyvät. Kuten osoitetaan, voidaan myös useita tällaisia paineilmasuut-timia asettaa ympäri kehää. Myös tässä rakenteessa voitai-30 siin ilmaraon 15 läpipuhallus (kuva 2) korvata tiivistys-toimenpitein kuvassa 2 kuvatulla tavalla.

Elektrodipitimen 12 kulmalohkoon 47 on sijoitettu useita induktorielektrodeja 9, joiden kärjet 11 työntyvät kulmalohkon 47 rajoittamaan osaan rengasraossa. Tämän 35 kulmalohkon 47 ulkopuolella olevalla alueella elektrodi- 9 73627 pidintä ei ole lainkaan korkeajännitteisiä elektrodeja. Kulmalohko kattaa rengasraossa 16 likimain kulma-alueen 90° - 120°.

Piste-viivoitetulla ympyräviivalla esitetään kuvassa 5 4 puristusvalssin puoleista johdinlaitetta 21. Puristusvals- sin 4 ulkokerrokseen on asetettu yllä kuvattua käyttöä varten sellaiset johdinlaitteet 21, joilla päätyyn tuotu sähköstaattinen varaus jaetaan valssin aksiaalisuuntaan ja samalla kulkusuuntaan mainitulle rajatulle pinta-alu-10 eelle. Rakenne-esimerkkinä sellaisesta johdinlaitteesta ovat kuvan 3 mukaiset aksiaalisesti ulkokerroksessa sijaitsevat ja kehän suuntaan jakautuneet johdinradat, joiden kautta puristusvalssi, esim. halutulla leveydellä, voidaan varata. Toinen vaihtoehto tällaiselle johdinlait-15 teelle voi muodostua siten, että kuvassa 3 esitetyt joh-dinvyöt 23 eivät kulje kiertosuunnassa täysin puristus-valssin ympäri, vaan muodostuvat rivistä peräkkäisiä johtavia kehäsektroreita 45, kuten kuvassa 4 kaavamaisesti esitetään. Kehäsektoreiden 45 ohjaus tapahtuu tällöin, 20 kuten kuvassa 3 nähdään, induktorirengasosan 46 (kuva 4) kautta puristusvalssin 4 sähköäeristävän vaipan 20 pääty-reunalla sekä eripituisten yhdyssiltojen 39 kautta. Kuvan 3 mukaisessa rakenteessa on induktorirengas 24 asetettu johtavana kehänsuunnassa täysin ympäri. Kuvan 4 mukainen in-25 duktorirengasosa 46 on sitävastoin rakennettu kollektorin tapaan, jossa vaihtelevat kehän suunnassa johtavat ja eristävät lohkopinnat. Lohkopinnat määräytyvät kehäsektoreiden 45 pituuden mukaan ja vastaavien latausvaatimusten mukaan. Kuvassa 4 on renkaan 46 kummassakin induktori-30 lohkopinnassa esitetty esimerkin vuoksi kolme aksiaali-reikää 40 kaaviomaisesti niinkuin ne ovat kuvassa 3.

Kun puristusvalssi pyörii johdinlaitteen 21 jatkeena olevan nuolen kuvassa 4 suuntaan ja painoraon 6 (kuva 1) keskikohdan merkittynä pystyviivalla 49, oletetaan ku-35 vassa 4 sijaitsevan sen alaosassa, on kulmalohko 47 kulku- 10 73627 suunnassa katsoen painoraon etupuolella. Kulmalohkon alueella sijaitsevat elektrodit 9, joiden lukumäärä määräytyy painokoneen käyttö- ja latausvaatimusten mukaisesti, antavat varauksensa kulloinkin kulmalohkon 47 5 läpi kulkevalle reuna-alueelle, jolloin vastaava ulko-kerrosalue tulee ladatuksi. Kulkiessaan painoraon 6 läpi tämä varaus vaikuttaa alustanauhaan 3 ja painovärin siirtymiseen ja se johdetaan maadoitetun painosylinterin 2 kautta pois. Kun sähköstaattisesti varattu ulkokerroksen 10 5 alue on kulkenut painoraon 6 läpi, on ulkokerros 5 pää osin varaukseton ja pysyy sellaisena kunnes se tulee jälleen kulmalohkon 47 kohdalle. Tämä puristusvalssin 4 pinnan pysyminen varauksettoman painotapahtumaan tarpeellisen valssinalueen ulkopuolella tarjoaa erikoisen edun 15 siinä että ulkokerros 5 tuskin enää voi saada ympäristöstä kerrosta likaavia hiukkasia. Tällöin voi edullisesti myös alustanauhan 3 ulostulopuolella kuvassa 1 nähtävä ionisaattori 32 jäädä pois.

Jotta korkeajännitettä syöttävää kulmalohkoa 51 voi-20 taisi säätää puristusvalssin 4 pyörimissuunnassa vaadittujen käyttöolosuhteiden mukaan, on koko induktorilaite 7 kierrettävissä puristusvalssin suhteen. Osoittamaan sisällä-olevan kulmalohkon 47 tarkan kulma-asennon on, kuten kuvassa 1 nähdään, elektrodipitimen 12 ulkopuolelle tehty 25 astejaoitus 48, joka kiinteän kiertymämerkinnän 49 kanssa osoittaa kulmalohkon 47 kulloisenkin asennon lähinnä paino-raon 6 keskikohdan suhteen (viiva 49 kuvassa 4).

Claims (14)

1. Painokone (1), erikoisesti syväpainolaite, jossa on sähköstaattinen apupuristin helpottamaan värinsiirtoa 5 painosylinteriltä (2) sähköisesti eristävälle alusnauhalle (3) painosylinteripinnan ja puristusvalssin (4) sähköstaat-tisesti varattavan ulkokerroksen (5) väliin muodostuvassa painoraossa (6), käsittäen korkeajännitteellä syötetyn in-duktorilaitteen (7) lataamaan sähköstaattisesti ainakin 10 yhden kulloinkin painorakoon tulevan puristusvalssin (4) ulkokerroksen (5) alueen, tunnettu siitä, että in-duktorilaite (7) sijaitsee ainakin toisella puristusvalssin (4) päätyreunalla (14) ja siinä on ainakin yksi korkeajän-nitejohtoon (8) liittyvä induktorielektrodi (9), joka on 15 ulkokerroksen (5) päädyssä (10) suojattuna ulkoiselta kosketukselta ja varustettuna tähän päätyreunaan suunnatulla elektrodikärjellä (11) sähköstaattisen latauksen tuomiseksi kosketuksettomasti ulkokerrokseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painokone, t u n -20 n e t t u siitä, että induktorilaitteeseen (7) kuuluu elektrodinpidin (12), joka peittää kannen tavoin ainakin ulkokerroksen (5) päätyreunan (10) keskeisesti koko kehänsä alueella ja on silloin muotoiltu päätyreunaan päin olevalta ja mahdollisesti myös puristusvalssin (4) päädyn (14) 25 päätyrengaspinnan (35) yli yltävältä sisäpinnaltaan (13) päätyreunan (10) tai rengaspinnan (35) ulkoprofiilin mukaisesti niin, että elektrodipitimen (12) ja puristusvalssin päädyn (14) väliin jää rengasmainen ilmarako (15), että tähän rengasrakoon, ulkokerroksen päätyreunan kohdalle on 30 tehty rengasura (16), johon on sijoitettu useita induktori-elektrodeja (9), joiden kärjet (11) työntyvät rengasuraan kohti päätyreunaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen painokone, tunnettu siitä, että induktorielektrodit (9) sijaitsevat 35 rengasuran kehälle tasaisin välimatkoin jakautuneina.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen painokone, tunnettu siitä, että elektrodipitimen (12) ja 12 7362 7 ulkokerroksen (5) sekä puristusvalssin (4) päätyrengas-pinnan (35) väliin on asetettu rengasuran (15) poikki kulkevat tiivisteet (17) .

5. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen painokone, 5 tunnettu siitä, että elektrodipitimen (12) rengas-uraan (15) on sijoitettu uran kehälle jaettuina useita paineilmasuuttimia (18), jotka toimivat paineilmalähteen (P) kanssa ilmarengasuran (15) tuulettamiseksi.

6. Jonkun patenttivaatimuksen 1-5 mukainen painokone, 10 tunnettu siitä, että puristusvalssin (4) molempiin päätyihin (14) on asetettu induktorilaite (7).

7. Jonkun patenttivaatimuksen 1-6 mukainen painokone, jossa on puristusvalssin (4) sähköstaattisesti ladattava ulkokerros (5) puolijohdemateriaalista ja jossa 15 metallisen puristussylinterin (19) koko ulkopinnalla sekä ainakin puristusvalssin (4) induktorilaitteen (7) puoleisella päätypinnalla (14) on sähköisesti eristävä vaippa (201, jolla on suuri eristysvakio, tunnettu siitä, että ulkokerroksessa (5) on johdinosat (21), jotka ainakin 20 osalla pintaansa ovat liitetty yhteen sähköä johtavasti ja jotka tulevat ulos ulkokerroksen (5) päädystä (10) siten, että ne sijaitsevat vastapäätä elektrodikärkiä (11).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen painokone, tunnettu siitä, että johdinosana (21) on ulkokerrokseen 25 (5) kiinnitetty johdinkalvo (22), joka kulkee koko pinnan yli.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen painokone, tunnettu siitä, että johdinosissa (21) on useita ulkokerrokseen (5) kehänsuuntaisesti tehtyjä johdinvöitä (23), 30 jotka sijaitsevat puristusvalssin (4) aksiaalisuunnassa vieretysten välimatkan (A) päässä toisistaan, että johdinosissa (21) on vielä elektrodikärkiä (11) elektrodipiti-missä (12) vastapäätä sijaitseva induktorirengas (24) sähköisesti eristävän vaipan (20) päällä ympäröimässä 25 yhdyssiltoja (39), jotka on asetettavissa induktorirenkaan ja johdinvöiden välille yhdistämään induktorirengas kaikkiin 13 73627 tai joihinkin johdinvöihin tai yhteen niistä sähköä johtavasti.

10. Patenttivaatimuksen 2 ja 6 mukainen painokone, jossa ulkokerroksen (51 johdinosat (21) ovat rivissä 5 puristusvalssin (4) kehänsuunnassa vähäisemmän varautumis-kyvyn omaavien alueiden jakamia, vierekkäinolevia korkeajännitettä johtavia kehälohkoja (45), jotka ovat yhteydessä päätyyn (10) sijoitetun induktorirenkaan (46) johtavan lohkopinnan kanssa, tunnettu siitä, että 10 rengasosassa (16) sijaitsee useita induktorielektrodeja (9) vain elektrodipitimen (12) tietyn kulmalohkon (47) alueella ja että elektrodipidin (12) on aseteltavissa puristusvalssin (4) kehänsuunnassa niin, että elektrodien asema kulmalohkossa (47) on säädettävissä ainakin paino-15 raon (6) alueella,

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen painokone, tunnettu siitä, että kulmalohko (47) käsittää alueen 90° - 120° elektrodipitimessä.

11 73627

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen painokone, 20 tunnettu siitä, että elektrodipitimen (12) ulkopinnalla on astejaoitus (48), joka kiinteän kiertymämerkin-nän (49) kanssa osoittaa kulmalohkon (47) kulloisenkin kiertoasennon painoraon (6) keskikohdan suhteen.

13. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen paino- 25 kone, tunnettu siitä, että induktorirenkaassa (24) tai induktorilohkossa (46) on kehänsuunnassa jakautuneena useita pieniä aksiaalireikiä (40) ja että johdin-vöiden (23) tai kehälohkojen (45) yhdyssillat (39) ovat aksiaalireikiin sopivia teräskieliä (36) , jotka voidaan 30 asettaa tiettyihin aksiaalireikiin riippuen halutusta kytkennästä induktorirenkaan (24) ja yhden tai usean joh-dinvyön, tai induktorilohkon (46) ja kehälohkojen (45) välillä.

14 73627