FI72929C - Tryckanordning med elektrostatisk tryckhjaelp. - Google Patents

Description

x 72929

Painolaite, jossa on sähköstaattinen apupuristus

Keksintö koskee painokonetta, erikoisesti syvä-painolaitetta, jossa on sähköstaattinen apupuristus hel-5 pottamaan värinsiirtoa painosylinteriltä eristävälle alus-tanauhalle patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaisesti.

Tunnetussa edellä mainitun tyyppisessä painokoneessa on induktorilaite, jossa on pitkä elektrodikannatin ja siihen valettuna yksi tai useita rivejä induktorielek-10 trodeja. Näissä elektrodeissa on elektrodikannattimesta ulospistäviä kärkiä, jotka ojentuvat likimain yhdensuuntaisina kohti ulkovaippaa puristusvalssissa ja jotka tuovat korkeajännitteen vaikuttaessa sähköstaattisen varauksen kosketuksettomasti puolijohdemateriaalia olevalle ulkoker-15 rokselle ja jakavat sen tasaisesti halutulle leveydelle.

Varautunut kerrosalue vaikuttaa painettavaan alustanauhaan painoraon läpi kulkiessaan niin, että värin siirtyminen alustanauhalle siihen nojaavan painosylinterin urista tapahtuu pienellä puristusvalssin puristuspaineella huomat-20 tavasti tasaisemmin ja paremmalla kontrastilla kuin paino-laitteissa, joissa ei käytetä sähköstaattista apupuristus-ta. Ennenkaikkea käytettäessä alempilaatuista paperia, jotka ovat vaikeasti painettavia, on sähköstaattisen apupuris-tuksen käyttö osoittautunut erittäin hyväksi. Siten on saa-25 vutettavissa hyvä painotulos jo hinnaltaan edullisempaa paperilaatua käytettäessä. Myös huomattavaa energiansäästöä voidaan saada aikaan painettaessa sähköstaattista apu-puristusta käyttäen, koska värinsiirtoa varten painosylinteriltä alustanauhalle voidaan asettaa huomattavasti alhai-30 sempi puristuspaine kuin ilman apupuristusta; samalla vähenee myös painokoneen kuluminen. Tällaisissa painokoneissa käytettäviä puristusvalsseja on kuvattu esimerkiksi Saksalaisessa kuulutusjulkaisussa DE-AS 2810452.

Jotta voitaisiin ohjata varauksen aluetta paino-35 raon kohdalla erikoisesti sen leveyttä tietyssä laajuudessa ehdotetaan, että induktorilaitteen elektrodikannatin varustetaan pituussuuntaan liikuteltavilla peiteosilla, jot- 2 72929 ka toimivat sähköä eristävinä kilpinä, sähköstaattisesti varattavan puristusvalssin kehäalueen ohjaamiseksi kulloisenkin painettavan alustanauhan leveyden mukaan. Tämän lisäksi ehdotetaan, että puristusvalssin päädyt varuste-5 taan eristyskansilla, jotka estävät varauksen vuotamisen puristusvalssin ulkokehältä maadoitettuihin valssilaake-reihin.

Näiden toimenpiteiden tuloksena saatiin täysin tyydyttävästi toimiva painokone. Koska kuitenkin painokoneen 10 käynnissä ollessa ainerainasta joutuu painokoneen ympäristöön jatkuvasti väri- ja liuotinaineosasia sekä pölyä, induktorilaitteen elektrodisovitukseen muodostuu näiden epäpuhtauksien kerrostumia. Tällaiset kerrostumat voidaan kuitenkin poistaa, mikä painokoneen osien kyseessä ollessa 15 on myös välttämätöntä tehdä säännöllisesti. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että laitteen pitkähkön käyttöajan puitteissa koko elektrodikannattimelle, ennen kaikkea vai-keapääsyisiin kohtiin, muodostuu väristä ja epäpuhtauksista koostuva päällyste. Tämä päällyste muodostaa sähköä joh-20 tavia siltoja, joiden kautta suurjännite voi virrata elektrodien kärjistä runkoon. Tällöin muodostuu ryömintävir-tateitä, jotka voivat nopeasti johtaa induktorilaitteen rikkoutumiseen. Lisäksi tulipalon vaara kasvaa.

Sen vuoksi ryhdyttiin toimenpiteisiin, joilla py-25 rittiin välttämäään tällaiset suurjännitesiirtymät. Erään GB-patenttihakemuksessa 1 293 302 kuvatun ehdotuksen mukaan sähköisesti eristävään ulkovaippakerrokseen asetetaan pu-ristustelaa pitkin suunnattuja johdinsauvoja. Johdinsauvat, joita voidaan syöttää joko ulkopuolisen harjasovitelman kaut-30 ta tai aksiaalisen tulojohdon kautta telan sisäpuolelta, ulottuvat valinnaisesti ulkovaippakerroksen koko pituudelle tai osalle sitä. Täten on. mahdollista valita ennakolta pu-ristustelan pinnan sähköstaattisesti varattavan alueen haluttu sijainti ja vastaavasti leveys. Haittana on se, että 35 kutakin tietylle leveysalueelle kuuluvaa johdinsauvaryhmää varten on erityiset syöttöjohtimet, jotka on eristettävä 3 72929 kulloinkin käyttökelpoista suurjännitettä varten toisiinsa ja maahan nähden.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada alussa määritellyn tapainen painokone, jossa on vältetty induktorilaitteen 5 kaikkinainen vahingoittuminen painettaessa syntyvän väri-ja liuotinainesumun sekä ainerainasta lähtevän pölyn seurauksena .

Tämän tehtävän keksinnön mukainen ratkaisu käy ilmi patenttivaatimuksesta 1. Sen mukaisesti on induktorilaite 10 sovitettu onttolieriömäisen puristustelan sisätilaan. Näin induktorilaite on suojassa kaikilta painon aikana syntyviltä epäpuhtauksilta. Sen ansiosta, että induktorilaite on keksinnön mukaisesti sovitettu puristustelan sisätilaan, sitä voidaan käyttää epäpuhtauksista täysin vapaassa ympä-15 ristössä. Samalla voidaan yksinkertaistaa myös itse paino-tapahtuman valvontaa.

Induktorilaitteen sovittaminen puristustelan sisätilaan antaa lisäksi edullisen kosketussuojan ja vähentää kunnossapitomenoja. Suurjännitteen syöttämiseksi päätypuo-20 listen laakerointiosien läpi ei tarvitse tehdä kalliita muutoksia laakereihin, koska sisäänvientiä varten laakeri-tapin muuten käyttämätön keskiakselialue tarvitsee varustaa ainoastaan yhdellä syöttöporauksella.

Epäitsenäisissä vaatimuksissa esitetään keksinnön 25 edullisia suoritusmuotoja.

Muutamia rakenne-esimerkkejä selostetaan seuraa-vassa edullisten rakenteidensa ja toimintojensa suhteen lähemmin piirustuksiin liittyen. Tällöin kuva 1 esittää kaaviomaisen sivunäkymän mukaises-30 ti rakennetusta painokoneesta, kuva 2 esittää kaaviomaisen pituusleikkauksen eräästä puristuvalssirakenteesta kuvan 1 painokonetta varten, kuva 3 esittää induktorilaitteen yksityiskohtaa 35 suurennettuna kuvan 2 puristusvalssissa, kuvat 3a ja 3b esittävät kuvan 3 induktorilaitteen 4 72929 muunnettua rakennetta, kuva 4 esittää kaaviomaisen pituusleikkauksen . induktorilaitteella varustetun puristusvalssin muunnetusta rakenteesta kuvan 1 painokonetta varten ja 5 kuvat 4a ja 4b muunnoksen kuvan 4 induktorilaitteen rakenteesta.

Painokoneessa 1 on kuvan 1 mukaisesti painosylinteri 2 upotettuna värialtaassa 40 olevaan värikylpvyn. Painosylinterin 2 pyöriessä se ottaa pinnalleen väri-10 kylvystä painoväriä, jota pyyhitään pois lastalla 41 niin, että, painoväriä jää vain painosylinterin ointasvven-nyksiin. Painosylinteriä 2 käytetään akselilla 42 kuvaamatta jätetyn moottorin avulla nuolen I suuntaan.

Painosylinterin 2 yläpuolella on kuvassa 1 onton 15 sylinterinmuotoinen puristusvalssi 4, joka nähdään kuvassa 2 yksityiskohtaisemmin. Siinä näkyvä päädyn laakerointi-syteemi 10, johon puristusvalssi 4 tukeutuu pyörivänä laa-keriholkkitapin 43 ympärillä, on jätetty pois kuvasta 1, jotta voitaisiin nähdä puristusvalssin sisään aksiaalisuun-2Q nassa. Puristusvalssia 4 pyöritetään nuolen II suuntaan, vasten painosylinterin 2 pyörimissuuntaa· Puristusvalssin 4 ja painosylinterin 2 väliin muodostuu painorako 6, jonka läpi painettava alustanauha 3 johdetaan. Ohjaamaan tätä alustanauhaa, jota vedetään kuvaamatta jätetyltä säiliö-25 rullalta nuolen II suuntaan ja jota painokoneen 1 jälkeen käsitellään edelleen seuraavassa painolaitteessa tai myös voidaan kelata rullalle, on sijoitettu painoraon 6 molemmin puolin alustanauhan kulkusuunnassa ohjausrullat 45. Kulkusuunnassa ennen ja jälkeen painoraon 6 sijaitsevat 30 ohjausrullien 45 välissä ionisaattorit 47, joiden tehtävänä on johtaa pois alustanauhassa oleva sähköstaattinen varaus.

Kuvissa nähtävässä ontossa sylinterimäisessä puristus-valssissa 4 on monikerroksinen seinärakenne 12. Molemmissa kuvatuissa rakenteissa muodostaa ontto metallisylinteri 44 35 puristusvalssin 4 kantavan rungon. Onton sylinterin avoi- 5 72929 miin päätyihin on sovitettu mainitut laakerien tappi-holkit 43, joilla puristusvalssi ohjataan ja tuetaan laakerisysteemiinsä 10 pyörivänä.Ottosylinterin 44 ulkopinnalla on vaippa 48 sähköisesti eristävästä mate-5 riaalista, jolla on suuri eristysvakio. Tämän eristys-yaipan 48 päälle on tehty sähköstaattisesti varautuva ulkokerros 5 puolijohdemateriaalista. Tämä ulkokerros 5 tulee välittömään kosketukseen siihen päin olevan alustanauhapinnan kanssa kuvassa 1 nähtävällä tavalla 10 puristusvalssin toimiessa. Siksi on sopivaa valita tähän ulkokerrokseen puolijohdeominaisuuksilla varustet-tukulutusta hyvin kestävä materiaali, jolla on riittävä kimmoisuus täyttämään painantavaatimukset paino-raossa 6. Ulkokerroksessa, jota kutsutaan purlstus-15 valssien yhteydessä myös "peitteeksi", voidaan käyttää polyuretaania.

Onton metallisylinterin 44 päälle sähköisesti eristävästä materiaalista tehty vaippa 48 muodostaa yhdessä sähköisesti varautuvan ulkokuoren 5 kanssa raken-20 teelliset perusedellytykset seinärakennelmassa 12 puristusvalssin käytölle sähköstaattisena apupuristajana. Erillisissä kuvissa nähdään seinärakennelmaan 12 kuuluvina vielä lisäkerroksia tai lohkoja, joiden rakenteista ja toimintoja selostetaan vielä lisää. On selvää, että 25 kaikki onttosylin seinärakenteen kerrokset, tilat ja lohkot on liitetty lujasti yhteen, jotta kerrosten irtoaminen käytön aikana on kaikissa tilanteissa mahdotonta.

Induktorilaite 7 sijaitsee keksinnön mukaisesti onton puristusvalssin 4 sisätilassa 8. Kuvan 2 mukaisessa 30 rakenteessa kuuluu tähän induktorilaitteeseen 7 rengasmaisia induktoriosia 14, joiden kohdalla sijaitsee kulloinkin induktorirengas 19 kiinnitettynä sisätilaan 8 keskeisesti johdettuun putkeen 18. Kussakin kolmessa kuvassa 2 nähtävässä rengasmaisessa induktoriosassa 14 on rengas-35 levyn muotoiset elektrodipitimet 15 mielellään valuhart-sista kahden rengaslevyn muotoisen sivurajoittimen 37 väliin asetettuina (vertaa kuva 3). Likimain keskellä sivu- 6 72929 rajoittimien 37 välissä on useita (elektrodeja 16 rivissä puristusvalssin 4 kehäsuunnassa peräkkäin ja likimain samalle etäisyydelle toisistaan rengasosan 14 kehälle jakautuneina (vertaa kuva 1). Nämä elektrodit 16 on eris-5 tetty korkeajäänitteen kestävästi ontosta metallisylinte-ristä 44 valuhartsin avulla ja niissä on elektrodikärjet 17 rengaslevyn muotoisten elektrodipitimien 15 sisäkehän kohdalla. Kaikki elektrodikärjet 17 elektrodipitimiin 15 upotetuissa elektrodeissa päättyvät puristusvalssin 4 10 pyörimisakselin R suhteen samakeskeiselle kuvitellulle kehälle K. Elektrodipitimen 15 sisällä kussakin elektrodissa 16 on johdinlanka 13, joka kulkee onttosylinterin 44 läpäisevän säteittäisreiän 38 kautta korkeajännitettä vastaan eristettynä ja kiinnittyy alapintaan 21 sähköstaatti-15 sesti verrattavassa ulkokerroksessa 5 laitospaikassa 20.

Liitosjohtoon 13, joka voi olla ohutta lankaa, on kytketty sähköinen liitoselementti 49, esim. vastus tai kondensaattori. Elektrodi 16 voi muodostaa elektrodikärjelle 17 yksinkertaisen liitos- tai ohjaushylsyn, tai myös korkea-20 jänniteliittimen, joka voi toimia tunnetuilla eri tavoilla kauko-ohjattuna. Käytettynä sitä kytkentäelimenä olisi mahdollista kytkeä joitakin elektrodeja irti rivissä peräkkäin olevista johdinlangoistaan 13 tarpeen mukaan. Rengaslevyn muotoinen elektrodipidin 15 on asetettu kuvan 3 mukaisessa 25 rakenteessa ulkokehältään suoraan puristusvalssin 4 sisätilaa 8 ympäröivää seinäpintaa vasten ja kiinnitetty siihen. On myös mahdollista, kuten kuvassa 2 on näytetty, päällystää onton metallisylinterin 44 sisätilan 8 puoleiselta pinnaltaan eristysainekerroksella 50 ja tuoda sitä vasten elek-30 trodipidin 15 tai pitimet.

Kuten kuva 2 osoittaa, putki 18 kulkee keskeisesti puristusvalssin 4 läpi ja sen molemmat päät sijaitsevat laa-keriasetelman 10 laakeriholkeissa 43 niin, että se on puristusvalssin 4 suhteen kiertyvä ja aksiaalisesti siirret-35 tävissä. Kuten kuvassa 3 nähdään suurennettuna, on putkella 7 72929 18 useita induktiorenkaita 19, jotka ovat yhteydessä puris-tusvalssin 4 ulkopuolelta putken 18 sisään johdettavan korkea jännitesyötön 9 kanssa. Putki 18 voi olla eristemateriaalia ja induktorirenkaat 19 metallia, joka korroosio-5 kestävyyden ja elektrolyyttisen kulutusvastuksen parantamiseksi voidaan kadmioida. Induktorirenkaat 19 liittyvät korkeajännitesyöttöön 9 ja tietyt vierekkäiset induktorirenkaat voidaan siirtää putken 18 aksiaaliliikkeen avulla elektrodikärkien 17 muodostamien induktorien rengasosien 14 1Q piirien sisään ja ulos niistä. Kun induktorirenkaiden 19 jakauma akselilla 18 on kuvan 2 mukainen ja kaikki induktorirenkaat 19 ovat yhteydessä korkeajännitteen syöttöön 9, on kussakin kolmessa induktorirengasosassa 14 yksi induk-torirengas 19 piirin K sisällä niin, että niiden ulkopin-15 tojen etäisyys ko. elektrodikärjestä 17 on lyhyin mahdollinen. Tällaisessa asennossa ovat muut myöskin korkeajännitteen alaiset induktorirenkaat 19 kuvan 3 mukaisesti hiukan ulkopuolella sen induktorirengasosan 14, joka jää ko rengasmaiseen sivurajoittimien 37 väliin. Näin muodostuu jo 20 induktorirengasosien ulkopuolella olevien induktorirenkaiden ja sisäpuolella olevien elektrodikärkien 17 välillä vallitsevasta suuremmasta etäisyydestä johtuen suurempi vastus näihin kärkiin kuin niillä etäisyyksillä, jotka vallitsevat piirin K sisällä olevasta renkaasta elektrodi-25 kärkiin. Rengasmaiset sivurajoittimet 37 voidaan ulottaa mieluiten ainakin elektrodikärkien muodostamaan piiriin K asti säteittäin kohti putkea 18 niin, että induktorirengasosan 14 elektrodikärki 17 tulee varjostetuksi jän-nitysinduktiota vastaan viereisestä induktorirenkaasta.

30 Jos kuvan 2 mukaisessa rakennelmassa induktoriren- gas 19 siirretään putkella 18 kuvan oikeanpuoleita sivua kohti kunnes seuraava induktiorengas putkella tulee elektrodikärkien 17 muodostaman piiriin K sisään, olisi vain kahdessa, nimittäin kuvan 2 oikeanpuoleisissa induk-35 torirengasosissa 14 induktiorengas 19 sisällä, kun taas 8 72929 elektrodikärki 17 vasemmassa induktorirengasosassa 14 olisi putken 18 eristävän pinnan kohdalla. Tässä asennossa voi korkeajännite indusoitua korkeajännitesyötöstä 9 vain molempiin kuvan 2 oikeanpuoleisiin induktoriren-5 gasosiin 14. Jos nyt edellämainitusta putken 18 asennosta suoritetaan aksiaalinen siirto vielä samaan suuntaan, ts. oikealle, tulisi kuvassa äärimmäisenä vasemmalla sijaitseva induktorirengas 19 elektrodikärjen 17 kohdalle vasemmassa induktorirengasosassa 14, kun taas molemmat oi-10 keanpuoleiset induktorirengasosat tulisivat putken 18 eristävän pinnan kohdalle. Kuvatusta kulloisenkin induk-torirenkaan 19 asennon valinnasta induktorirengasosan 14 suhteen käy ilmi, minkälaisen yhdistelmäperiaatteen mukaisesti muut kytkentävaihtoehdot voidaan suorittaa ku-15 vatun kolmen induktorirengasosan välillä ja myäs suuremman määrän välillä induktorirengasosia, esimerkiksi pitkässä puristusvalssissa. On myös mahdollista asettaa putkelle tai sen sisään kytkentäväline, jolla voidaan kytkeä yksi tai useita induktiorenkaita 19 irti korkea-20 jännitteestä tarpeen mukaisesti.

Induktorirenkaan 19 kulloisenkin asennon osoittamista varten induktorirengasosan 14 suhteen puristusvals-sin 4 ulkopuolella työntyy putken 18 pää 25, juuri korkea-jännitteen syöttöpuoleinen pää 9, ulos laakeriasetelmasta 25 10, varustettuna merkeillä 27, jotka osoittavat kiinteän merkin 28 (kuva 2) kohdalla kulloisenkin induktorirenkaan 19 asennon. Näin tulee mahdollisimman yksinkertaisesti mahdolliseksi suorittaa haluttu tietyn induktorirengasosan 14 luo- ja poiskytkentä puristusvalssin 4 sisätilassa 8.

30. Putken 18 laakerointi ja ohjaus puristusvalssin 4 laakeriholkissa 43 voidaan muodostaa siten, että putken 18 molemmat päät ovat avoimena puristusvalssin päädyissä. Mielellään kuitenkin vain kuvan 2 oikeanpuoleisessa laakeriholkissa 43 korkeajännitteen syöttöpuolella on hol-35 kissa läpikulkeva ohjaus, kun taas kuvan 2 laakeriholkin 43 9 72929 vasemmanpuoleinen pää on tiiviisti suljettu puristusvalssin 4 sisätilaan 8 päin. Näin saadaan suoritettua kuvan 2 mukaisesti laakeriasetelman 10 ja siitä ulostulevan putken 18 pään 25 välille räjähdysturvallinen tiivistys 26 puristus-5 valssin 4 sisätilan 8 paineenkestäväksi sulkemiseksi.

Tämän tiivistyksen täytyy kestää sisätilassa 8 syntyvä ylipaine voimassaolevien räjähdysturvallisuussääntöjen mukaisesti tai kyetä tiivistämään sisätilassa mahdollisesti oleva suojakaasukehä. Siten suoritettaessa puristusvals-10 sissa tai induktiolaitteessa 7 tarpeellisia huoltotöitä, jolloin induktorirenkailla 18 varustettu putki 18 on välttämättä vedettävä ulos puristusvalssin 4 sisätilasta 8, on eduksi, että putkella olevien osien suurin halkaisija on pienempi kuin laakeriholkin 43 aksiaalisen putkijoh-15 teen avoin halkaisija.

Edelläkuvattu onttosylinterin seinärakenne 12, johon kuuluu ainakin kaksi vaippaa, eritysvaipna 48 ja ulkokerrosvaippa 5 puolijohdemateriaalista, voidaan muuntaa puristusvalssin 4 erilaisia käyttömahdollisuuksia 20 varten. Kaksikerroksinen seinärakennelma 12 nähdään kuvassa 4. Siinä on säteittäisrei'än 38 läpikulkeva joh-dinlanka 13 kussakin liitoskohdassa 20 kytkettynä suoraan ulkokuoren 5 aluskerrokseen 21. Nämä liitoskohdat 20 voivat olla puristusvalssin kehän suunnassa, ilman suoraan 25 johtavaa liitosta, asetettuina peräkkäin riviin tai olla kuvan 1 osoittaman rengasjohtimen 22 kautta yhteenliitet-tyinä. Kun kuvissa 1-3 induktorirengasosa 14, jossa on kuvassa 4 nähtävä suoraan aluskerrokseen 21 kiinnitettävällä laitospaikalla varustettu onttosylinterin seinä-30 rakenne 12, indusoidaan, muodostuu liitospaikasta 20 puoli-johdekerrokseen valituista kerrosaineen johdeominaisuuk-sista riippuen enemmän tai vähemmän suuri varausvyöhyke. Puristusvalssin pyörimissuunnassa rivi peräkkäisiä liitos-paikkoja 20 tekee mahdolliseksj rengasvarausvyöhykkeen 35 muodostumisen ulkokerrokseen 5, ollen merkittyinä rengas- 10 72929 segmentin muotoisina kehäpintoina 36 kuvassa 4. Tällaisen pintavyöhykkeen ulkopuolella oleva alue puristusvalssia jää oleellisesti vapaaksi sähköstaattisesta varauksesta.

Jos halutaan varustaa (kaksikerroksisessa rakenteessa) 5 useita pinta-alueita 36 ulkokerroksessa 5 sähköstaattisella varauksella samanaikaisesti, voidaan muodostaa useita lohkoja aksiaalisuunnassa kuvan 2 tavalla siten, että kuvan 4 mukaisessa kaksikerrosrakenteessa ladataan puristusvalssin aksiaalisuunnassa sähköstaattisesti 10 ketju peräkkäisiä kehäpintoja 36. On selvää,että silloin kun puristusvalssi käytön yhteydessä pitää varata sähköstaattisesti koko leveydeltään tai tietyltä osaleveydeltä jatkuvasti, asetetaan paikalle yksi induktorirengasosa 14 sisätilassa 8 ja ulkokerroksen 5 sekä sähköisestä 15 eristeaineesta olevan vaipan 48 väliin muodostetaan liitospaikkojen 20 yhdistämää poikittaisia johtoreittejä vastaten haluttu varausleveyttä valssilla. Käyttämällä vain yhtä induktorirengasosaa 14 tulee tarpeettomaksi myös kuvattu putken 18 aksiaalisiirto ja riittää esi-20 merkiksi korkeajännitekaapelin kautta tapahtuvaa korkea-jännitteen syöttöä 9 varten, että putkea 18 kierretään puristusvalssin 4 suhteen. Toinen mahdollisuus sähköstaattisen varauksen tuomiseksi tietylle kehäalueelle puristusvalssissa on, mainitun poikittaisjohtotien lisäksi, 25 käyttää kuvassa 1 esitettävää rengasmaista johtotietä 22 ulkokerroksen 5 allaolevassa kerroksessa 21. Tämä yhteys 22, kuten myös mainittu poikittaistie, voidaan rakentaa langasta, johdekerroksesta, johtokiskosta, johtavasta pinnoitteesta tai vastaavasta.

30 Kun onttosylinterin seinämä 12 muodostuu kolmesta ulkokerroksesta, ts. onton metallisylinterin 44 päällä on vaippa 48 sähköä eristävästä aineesta ja sen päällä kuvan 3 mukaisesti johdekerros 24 sekä tämän päällä vielä ulko-vaippa 5 puolijohdemateriaalista, voivat kaikki johtimen 13 35 liitospaikkaa 20 olla liitettynä tähän johdekerrokseen 24.

n 72929

Siten leviäisi varaus tasaisesti koko ulkovaipalle.

Jotta tällaisessa kolmikerrosrakenteessa voitaisiin saada aikaan rengasmainen varaus yhdelle tai usealle kehävvö-hykkeelle, voidaan kuvan 2 mukaisesti johdekerros 24 jakaa 5 kolmeen johdevyöhykkeeseen 23. Kukin näistä johdevyöhyk- keistä 23 on liitetty elektrodien 16 tai johtimien 13 avulla yhteen kolmesta induktorirengasosasta 14, jotka ovat puristusvalssin 4 sisätilassa 8. Putken 18 kuvatun aksi-aalisiirron avulla voivat korkeajännitteen kytkeydyttyä 10 induktorirengasosiin kaikki kolme johdevyötä 23 välttää varauksen ulkovaipalle. Jotta toisaalta koko leveydelle kaikkia induktorirengasosia 14 käytettäessä leviäisi tasainen varaus ja toisaalta indusoitaessa korkeajännite yhteen tai useaan mutta ei kaikkiin induktorirengasosiin 15 varmistuisi, että vain kulloinkin jännitteen saanut johde-vyö 23 lataa varauksen haluttuun kehävyöhykkeeseen ulkokerroksessa 5, on vierekkäisten johdevöiden 23 reunojen väliin jätetty sellainen väli A, että ottaen huomioon asianomaiset materiaali- ja jännitearvot voidaan tehdä 20 optimaalinen kompromissi kaikkien mahdollisten käyttötapojen kesken.

Erään toisen muunnelman mukaisesti on johdevyöt 23 kolmikerroksisen onttosylinterin kuvan 2 mukaisessa seinämässä 12 jaettu puristusvalssin 4 aksiaalisuunnassa niin, 25 että kuten kuvan 1 alaosassa nähdään, muodostuu rivi kehä-sektoreita 58 perätysten valssin pyörimissuunnassa. Vierekkäisten kehäsektoreiden 58 keskinäinen välimatka voi vastata kuvan 2 johdevöiden 23 etäisyyttä A. Tämä ontto-sylinterin seinämärakenne soveltuu erikoisesti pääasiassa 30 poikkisuuntaisen sähköstaattisen kentän lataamista varten ulkokerrokseen 5, ts. yhden tai useamman aksiaalisesti vierekkäisen rivin kehäsektoreilta 58 lähteviä kenttiä lataamista varten, jolloin puristusvalssin 4 muu kehäosa voi jäädä latauksettomaksi.

35 Sellaista lataamista varten soveltuu kuvien 3a ja 3b 12 729 2 9 mukainen muunnettu induktorilaitteen rakenne. Kuva 3b esittää kaaviokuvan kuyan 3a mukaisesta variantista siihen piirretyn nuolen 3b suunnassa nähtynä. Tässä variantissa muodostuu kuvassa 3 selostettu induktorirengas 19 ainakin 5 yhdestä rengaselementistä 51, joka kuvan 3b tavalla on yain osalla putken 18 kehän aluetta. Jäljelle jäävä osa induktorirenkaan 19 kehästä on eristeainetta, mielellään samaa kuin putkessa 18. Induktorirengaselementin 52 leveys putken 18 aksiaalisuunnassa vastaa likimain induk-10 torirenkaan 19 leveyttä kuvassa 3 ja muodostaa putken 18 säteissuunnassa segmenttikulman, joka peittää likimain 1/4 tai 1/3 putkesta, ts. 90° - 120° sen kehästä. Rengaselementti 51 voidaan tehdä putken 19 pintaan työstämällä, siihen liimaamalla tai valamalla. Kukin induktori-15 rengaselementti 51 on liitetty korkeajännitesyöttöön 9 kuvan 3 esittämän rakenteen tavalla. Vastaavasti ovat myös rengassegmentit 51 siirrettäviä aksiaalisesti putken 18 avulla ja niiden suhteelliset asennot ovat luettavissa puristusyalssin 4 ulkopuolelta kuten kuvan 3 mukaisessa 20 rakenteessa kuvattiin. Jos useita induktorirengassegment-tejä 51 on putkella 18 ne on sijoitettu peräkkäin putken aksiaalisuunnassa.

Jotta korkeajännitteinen rengassegmentti 51 putkella 18 lataisi sähköstaattisesti painoraon 6 alueella sijaitsevan 25 osan puristusvalssin 4 ulkokerroksessa 5, on rengassegmentti 51 suunnattu kohti sitä elektrodia 16 tai sen kärkeä 17, joka sijaitsee painoraon 6 aluella tai on tulossa sinne. Esimerkiksi puristusvalssin 4 pyöriessä kuvan 1 nuolen II suuntaan, voisivat putkella 18 rivissä peräkkäin sijaitsevat 30 rengassegmentit 51 olla kohdassa X kuvassa 1, indusoidakseen siinä painoraon alueelle tulevan elektrodikärjen 17 ja siihen liittyvän elektrodin 16 niin, että ylittyvä korkeajännite tulee vain jöyörimissuunnassa ennen painorakoa 6 olevalle ulkokerroksen 5 osalle ja mieluiten kehäseoktorin 58 yllä.

35 Kun tämä sähköstaattisesti ladattu alue kulkee paino- 13 72929 raon 6 läpi. vaikuttaa sen lataus alustanauhaan 3 ja paino-väripäällysteeseen sekä johtuu maadoitettuun painosylinteriin 2. Kun ulkokerroksen 5 sähköstaattisesti varattu alue on kulkenut painoraon 6 läpi tulee ulkokerros pää-5 asiassa varauksettomaksi ja pysyy sellaisena kunnes se tulee uudelleen kohdalle X. Tämä puristusvalssin 4 pääl-lyspinnan pysyminen vapaana sähköstaattisesta varauksesta ollessaan ulkopuolella painotapahtumaan tarpeellisen puristusvalssin pinnan tuo erikoissn edun siten, että 10 ulkokerrokseen 5 ei voi tarttua ympäristöstä kerrosta saastuttavia partikkeleita. Silloin voisi myös alustanau-han 3 ulostulopuolella kuvassa 1 sijaitseva ionisaattori 47 jäädä pois.

Jotta korkeajännitteitä syöttävät rengassegmentit 51 15 voitaisiin asettaa puristusvalssin 4 pyörimissuuntaan vastaamaan haluttua käyttöolosuhteita, on rengassegmenttiä 51 kantava putki 18 kierrettävissä puristusvalssin suhteen. Putken 18 pää 25, joka kuvan 2 mukaan aksiaalisesti kulkee ulos laakeriasetelmasta 10, soveltuu myös putken 18 tarkoi-2Q tuksenmukaiseen kiertämiseen ja siten rengassegmentin 51 kiertokulman asettamiseen, esimerkiksi painoraon 6 keskustan suhteen. Osoittamaan segmentin 51 tarkan kulma-asennon puristusvalssin 4 sisällä, on kuvan 2 osoittamalla tavalla putken 18 ulostulevaan päähän 25 tehty merkkien 27 25 lisäksi astejaoitus, joka osoittaa paikallaan olevan kiertomerkintäsysteemin 53 avulla rengassegmentin 51 kulloisenkin kiertoasennon.

Kuvassa 4 esitetty rakenne onttosylinterimäistä pu-pistusvalssia 4, jossa on sähköstaattinen apupuristus, 30 omaa kuten sanottu kaksikerroksisen ulkokuoren onttosylin-terillä 4. Tässä rakenteessa on sähköisestä eristeaineesta oleva vaippa 48 tuotu laakeriholkin 43 päätyvaipan pinnalle estämään sähköstaattisen varauksen valmumista ulkokerroksen 5 pinnalta maadoitetun laakeriasetelman 10 35 alueelle. Erikoinen suoritustapa ja mittasuhteet, joilla 14 72929 eristysvaippa 48 on asetettu puristusyalssin päätvpinnan päälle, sopii käytössä esiintyviin korkeajännitysarvoihin sekä valituille materiaaleille. Onttosylinterissä 44 on kuvan 4 mukaisesti vaippaa 48 vastaava siäpinnan eristys 5 50 niin, että sisätilaa 8 reunustavan seinämän 11 muodostaa sisäpuolella eriste 50.

Induktorilaitteen 7 muodostaa tässä rakenteessa induktorilevy 31, jossa on rengasmainen elektrodipidin 32 sisältäen useita kehän suunnassa, eristetysti korkea-10 jännitteen suhteen, tasaisesti jakautuneita elektrodeja 33. Kuvien 1-3 mukaiset puristusvalssin 4 kiertoakselia R vasten suunnatut elektrodikärjet 17 ovat kuvan 4 rakenteen mukaisesti suunnatut kiertoakselista R ulos kohti seinämän sisäpintaa 11 muodostaen elektrodikärjet 34.

15 Nämä elektrodikärjet 34 sijaitsevat seinämän sisäpintaa 11 nähden sama-akselisella kehällä K'. Induktorikiekko 31 on kiertyvästä kiinni putkiakselilla 30, joka putken 18 tavalla voi olla eristeainetta ja korkeajännitesyöttö 9 voi kulkea putkiakselin 30 kautta elektrodeilla 33. Tähän 20 syöttöön voi liittyä sähköinen kytkinlaite 49. Elektrodi-kärkien 34 vastapäätä ole ville alueelle sisäeristyspintaa 50 on asetettu riviin puristusvalssin 4 pyörimissuunnassa liitoselementtejä 35, jotka liittyvät vaipan 48 läpi säteit-täin tehtyjen reikien 38 läpi ulkokerrokseen 5 kulkeviin 25 johdinlankoihin 13. Nämä liitoselementit 35 voivat olla suljettuina renkaina, induktorirenkaiden 19 kanssa samaa materiaalia ollen, samankeskeisinä sisäpintaeristeen 50 kanssa liitettyinä yhteen usean tai kaikkien säteistasolla sijaitsevien johdinlankojen 13 kanssa. Kuvan 4 mukaisesti 30 voivat putkiakselit 30 käsittää myös useita induktorikiekko ja 31, jotka sijaitsevat peräkkäin ja tiettyjen välimatkojen päässä laakeriasetelman 10 sisäosista. Tässä raken-reessa olisi myös mahdollista asettaa kutakin induktorikiekko 31 kohti useita vierekkäisiä liitoselemtnttejä 35 kuvan 2 35 mukaista induktorirengasjaoitusta vastaten ja sijoittaa 15 72929 induktorikiekot 31 liitoselementtien 35 suhteen, ts. ei liitoselementtien kohdalle sisäeristyksessä 50, siirret-tävästi, ohjaamaan yksittäinen tai useita kehäalueita 36 ulkokerroksen 5 kohdalle lohkoittain. Tiivistyksen suh-5 teen putkiakselin 30 ja laakeriholkin 43 välillä pätevät samat kriteeriot kuin kuvien 1-3 rakenteiden yhteydessä.

Kuvissa 4a ja 4b on esitetty muunnelmat kuvan 4 induktorilaitteessa 7, jossa voidaan saada aikaan poikki-suuntainen varaus ulkokerrokseen 5. Kuvan 4 mukainen pu-1Q ristusvalssin 4 seinärakenne 12 soveltuu hyvin sähköstaattisen varausvyöhykkeen tekemiseen liitosalueen 20 luo ulkokerroksen 5 alapinnalla 21, jolloin se voi olla käytetyn puolijohdeaineen ja indusoidun jännitteen mukaisesti isompi tai pienempi varausvyöhyke. Varaus tällä alu-15 eella vähenee kustakin liitospaikasta lähtien niin, että vierekkäisten latausvyöhykkeiden välissä vallitsee vähäinen tai erittäin vähäinen varaus. Nämä vyöhykkeet muodostavat puristusvalssin pyörimis- ja aksiaalisuunnissa eräänlaisen varausverkkorakenteen. Kun nyt kuhunkin liitospaikkaan 20 20. kuuluvaan liitoselementtiin 35 puristusvalssin sisätilassa aksiaalisen rivin muotoisena, ts. valssin leveyden suunnassa, indusoituu varaus, tulee varaus vain tämän liitos-alueen 20 viereiselle osalle ulkokerrosta, kun taas valssin kehän muu alue jää oleellisesti vapaaksi varauksesta.

25 Myös jo mainitulla poikittaisella johdetiellä voitaisiin aikaansaada puristusvalssin kehän ja akselin suuntaisesti eroava varausjakauma.

Kuvien 4a ja 4b mukaisessa rakenteessa on useita elektrodeja 33 induktorikiekossa 31 asetettu yhteen seg-30 menttiin 54 kiekossa. Tämä segmentti, joka voidaan tehdä myös siten, että siihen sisältyy myös ei elektrodeille varustettu induktorikiekon osa, suuntautuu ontto-sylinterimäisen puristusvalssin 4 sisätilassa kutakin liitoselementtiä 35 kohti, joka siirtää varauksen kulloinkin 35 painoraon 6 alueella olevaan ulkokerroksen 5 osaan.

ie 72929

Kun putkiakselilla 30 on useita induktorikiekkoja 31, ovat kaikki segmentit 54 asetettu riviin perätysten akselin pituussuunnassa. Ladattaessa aksiaalisuunnassa samanaikaisesti elektrodit 33 syntyy vastaava varausjakauma ulko-5 kerrokseen 5. On sopivaa, että kulloinkin kiekon 54 kautta syntyvä korkeajännitteen syöttöpinta on segmenttikulmal-taan = 90° - 120°. Korkeajännitteen syöttö 9 tapahtuu, kuten rakenteessa kuvassa 4, putkiakselin 30 kautta. Segmentin 54 tai koko segmenttirivin kiertoasennon osoitta-10 mistä varten puristusvalssin 4 sisätilassa 8 on putkiakseli 30 varustettu laakeriasetelmasta 10 ulostulevalla osalla 55 astejaoituksella 56 (kuva 4), joka sopivan paikallaanolevan asentomerkintäsysteemin 57 avulla osoittaa segmentin 54 kulloisenkin asennon.

15 Tämä segmentin 54 aseteltavuus myös painolaitteen toimiessa sallii varauylevevden muuttamisen ulkopinnalla pyörimissuunnassa painoraon suhteen, jolloin painotuotteen laatua voidaan säätää tai parantaa.

Kuvan 1 mukaisessa poikkileikkauksessa on onttosylin-20 teri 44 varustettu neljänneskehän alueella kolmella säteis-rei'aila 38. Kuvatun jakauman mukaisesti tulee koko kehälle tasaisesti jakautuen kahdeksan säteissäisreikää. Säteittäis-reikien lukumäärän valinta riippuu eri tekijöistä. Esimerkiksi onttosylinterin 44, joka on painokoneen rasitetuin 25 osa, kantokyky ei saa hekentyä reikien vuoksi liian paljon. Tämän vuoksi tulisi reikiä olla mahdollisimman vähän.

Mutta tietty vähimmäismäärä korkeajännitteen syöttöpaikkoja ulkokerrokseen 5 on tarpeellinen, jotta voitaisiin välittää haluttu sähköstaattinen varaus sekä jakaa se mahdollisimman 30 tasaisesti puolijohteelle tai halutulle leveydelle siinä. Koska ulkokerros muuttuu puristusvalssin halkaisijaa vastaavasti, tulee myös säteisreikien sopivan määrän valinnan tapahtua halkaisijan mukaisesti. Kussakin käytössäolevassa puristusvalssissa on vähintään neljä ja enintään kaksitoista 35 säteisreikää 38 kehällä samalla säteittäistasolla.

Claims (20)

1. Painokone, jossa on sähköstaattinen apupuristus auttamassa värin siirtymistä painosylinteriltä (2) eris- 5 teainerainalle (3) painosylinterin pinnan ja onttosylin-terimäisen puristustelan (4) sähköstaattisesti varautuvan ulkovaippakerroksen (5) väliin muodostuneessa painoraossa (6), jolloin ulkovaippakerrokseen (5), puristustelan (4) ulkovaippakerroksen (5) kulloinkin painoraon läpi liikute-10 tun ainakin yhden osan sähköstaattiseksi varaamiseksi syötetään suurjännite, joka puristustelan (4) ainakin yhden päätypuolisen laakerointiosan (10) läpi johdetun suurjännitejohdon (9) kautta on johdettu puristustelan (4) sisätilaan (8), ja jolloin puristustelan (4) sisätilan ja sen 15 sähköstaattisesti varautuvan ulkovaippakerroksen (5) väliin on sovitettu puristustelan (4) onttosylinteriseinä-märakenteen läpi johdetut suurjännitekestoiset eristetyt johdinvälineet (13), jotka on ainakin osittain yhdistetty ulkovaippakerrokseen (5), tunnettu siitä, että ont-20 tosylinterimäisen puristustelan (4) sisätilaan (8) on sovitettu induktorilaite (7) ulkovaippakerroksen (5) syöttämistä varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painokone, tunnettu siitä, että induktorilaitteessa (7) on ainakin 25 yksi puristusvalssin (4) sisätilaan (8) rajoittuvassa seinärakenteen (12) pinnassa sijaitseva induktorirengasosa (14), että tässä rengasosassa on renkaanmuotoinen elektro-dinpidin (15), johon sisältyy useita elektrodeja (16) sijoitettuina perätysten puristusvalssin pyörimissuunnassa 30 ja likimain yhtä etäälle toisistaan rengasosan kehää pitkin sekä korkeajännite-eristettyinä niin, että niiden kärjet (17) sijaitsevat puristusvalssin pyörimisakselin (R) kanssa aksiaalisella kuvitellulla kehällä (K), että kukin elektrodi on yhdistetty onttosyIinterin seinämän (12) lä-35 pi kulkevaan johdinlankaan (13), että pyörimisakselin (R) kanssa samankeskeisen, elektrodikärkien (17) muodostaman kehän (K) läpikulkevassa putkessa (18) puristusvalssin sisätilassa ιβ 72929 (8) on korkeajännitteen syöttöjohto (9), että tässä putkessa on elektrodikärjen kohdalla olevalla kehänosalla ainakin yksi korkeajännitejohtoon liittyvä induktoriren-gas (19), jonka halkaisija on kosketuksettomaan varauksen 5 siirtoon sopivasti pienempi kuin elektrodikärkien muodostama kehä (K).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen painokone, tunnettu siitä, että puristusvalssin (4) sisätilassa (8) on useita induktorirengasosia (14) peräkkäin ja 10 laakeriasetelman (10) sisätilassa aksiaalisti välimatkan päässä toisistaan, että kunkin induktorirengasosan elektrodit (16) on yhdistetty niiden kohdalla olevien johdin-lankojen (13) välityksellä puristusvalssin ulkokerroksen (5) alapuolisessa kerroksessa (21) oleviin liitospaikkoihin 15 (20), että putki (18) on laakeroitu puristusvalssiin kier rettäväsi ja aksiaalisesti siirrettävästi, että putkelle (18) on sijoitettu useita induktorirenkaita sellaiselle aksiaaliselle etäisyydelle toisistaan, että putken erilaisilla aksiaaliasennoilla joko kaikki induktorirengas- 20. osat muutamat tai yksi niistä sijaitsevat jonkun tai kukin yhden induktorirenkaan kohdalla säteittäin ja että induk-torirenkaat on yhdistetty korkeajännitteen syöttöjohtoon (9) niin, että ainakin tai kukin induktorirennasosan kohdalla oleva induktorirengas siirtää varauksensa elektrodille 25 (16), joka johtaa varauksen johdinlangan (13) ja liitos- paikan (20) kautta ainakin yhdelle ulkokerroksen (5) rengasmaiselle kehälohkolle.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen painokone, tunnettu siitä, että säteisetäisyys elektrodikärkien (17) 30 muodostaman kehän (K) ja korkeajännitteen johtavan pinnan välillä induktorirengasosan (14) kohdalla olevassa induk-torirenkaassa (19) on pienempi kuin pienin aksiaalietäisyys kahden vierekkäisen korkeajännitteisen induktorirenkaan välillä.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen painokone, jossa pu- 19 72929 ristusvalssin (4) ulkokerrokseen (5) yhdistetyt johdinlan-gat (13) muodostavat liitospaikkojen (20) välityksellä ulkokerrokseen (5) ainakin puristusvalssin (4) kehänsuun-taisten vähemmän varausta vastaanottavien vyöhykkeiden 5 eroittamia varausta vastaanottavia kehälohkoja (58), t u nn e t t u siitä, että induktorirengas (19) käsittää ainakin yhden putken (18) kehän osalle tulevan induk-torirengaslohkon (51) eristysaineesta ja että rengas-segmentti suuntautuu onttosylinterimäisen puristusvalssin 1Q (4) sisätilassa (8) kohti sitä elektrodia (18) tai sen elektrodikärkeä (17), jotka lataavat sähköstaattisesta kulloinkin painoraon (6) alueella olevan kehälohkon (58) ulkokerroksessa (5).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen painokone, t u n - 15. e t t u siitä, että useat putkelle (18) sijoitetut induktorirenkaiden (19) rengassegmentit (51) ovat putken aksiaalisuunnassa rivissä ja että kunkin rengassegmentin korkeajännitettä johtava alue peittää putkella segmentti-kulman («O. 90°-120°.

7. Patenttivaatimuksien 2-6 mukainen painokone, tunnettu siitä, että elektrodikärjet (17) sisältävät elektrodit (16) sijaitsevat elektrodipitimissä (15) niin että niiden rengaslevyn muotoiset sivupinnat (37) yltävät putkea (18) kohti ainakin elektrodikärkien muodostamaan 25 kehään (K) asti.

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen painokone, tunnettu siitä, että johdinlankojen (13) kaikki laitospaikat (20) liittyvät induktorirengasosista (14) puristus-valssin (4) kehän suuntaiseen johtimeen (22), joka on yh- 30 teydessä ulkokerroksen (5) alapuoliseen kerrokseen (21)

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen painokone, tunnettu siitä, että johdin (22) tehty johdinvyök.si (23) ja leveydeltään sellaiseksi, että puristusvalssin (4) aksiaalisuunnassa induktorirengasosien (14) lukumäärää 35 vastaavien vierekkäisten johdinvöiden kehäreunojen väliin 20 72929 jää välimatka (A).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen painokone, tunnettu siitä, että useiden induktorirengasosien (14) johdinlankojen (13) liitospaikat (20) liittyvät yh- 5 teen koko ulkokerroksen (5) alueen peittävään alakerroksen (21) johtokerrokseen (24),

11. Jonkun patenttivaatimuksen 3-10 mukainen painokone, tunnettu siitä, että korkeajännitejohdon (9) sisältämä ja induktorirenkaat (19) käsittämä putki 10 (18) kulkee puristusvalssin (4) päätypintojen laakeri- asetelmissa (10) samankeskeisesti pyörähdysakselin (R) kanssa, että ainakin putken toinen pää (25) työntyy ulos aksiaalisesti toisen laakeriosan läpi ja että tässä päässä kulkee sisään korkeajännitejohto (9),että induk-15 torirenkailla varustetun putken suurin halkaisija on pienempi kuin vapaa aukko päätyyn ainakin (25) laakeroidussa putkijohteessa ja että laakeriasetelman (10) ja siitä ulostulevan putken pään väliin on asetettu räjäh-dysturvallinen tiivistysosa (26) puristusvalssin (4) 20 sisätilan (8) sulkemista varten paineenkestävästi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen painokone, tunnettu siitä, että putki (18) on eristävää ainetta ja että induktorirenkaat (19) on tehty korroosionkes-tävästä ja elektrolyyttistä kulumista kestävästä aineesta.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen painokone, tunnettu siitä, että laakeriasetelmasta (10) ulostyöntyvän putken (18) pään (25) pituus vastaa vähintään induktorirenkaan (19) siirtymismatkaa valssin sisällä olevan induktorirengasosan (14) suhteen ja että ulostulevassa 30 päässä on merkinnät (27), jotka osoittavat kulloisenkin induktorirenkaan suhteellisen asennon induktorirengasosaan nähden puristusvalssin (4) ulkopuolella sijaitsevan kiinteän merkinnän (28) avulla.

14. Patenttivaatimuksen 5 ja 13 mukainen painokone, 35 tunnettu siitä, että putken (18) ulostulevalla 2i 72929 osalla (25) on merkintöjen (27) lisäksi astejaoitus (52), joka osoittaa kiinteän kiertymämerkinnän (53) kanssa ren-gassegmentin (51) kulloisenkin kiertymäasennon paineraon (6) keskikohdan suhteen.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painokone, tunnettu siitä, että induktorilaitteessa (7) on ainakin yksi induktorikiekko (31) puristusvalssille sama^aksiaalisesti laakeroidulla putkiakselilla (30) käsittäen renkaanmuotoisen elektrodipitimen (32), jossa sijaitsee 10 kehänsuuntaisesti useita korkeajännitekestoisesti eristettyjä elektrodeja (33) niin, että niiden kärjet (34) yltävät sisätilan (8) seinämän sisäpintaa (11) kohti osittaen tämän pinnan kanssa keskeiseen kuviteltuun kehään (K') asti, että elektrodit (33) liittyvät putkiakselin (läpi tulevaan 15 korkeajännitejohtoon (9) ja että elektrodikärkien (34) kohdilla sijaitsevilla kehäalueilla sisäseinäpintaa (11) on puristusvalssin (4) pyörimissuunnassa kiertävä rivi onttosylinterin seinämän (12) suhteen korkeajännite-eristettyjä liitospaikkoja (35) yhteydessä johdinlankojen (13) 20 kanssa välittäen puristusvalssin (4) sisätilasta (8) elektrodien saaman varauksen ainakin yhteen rengassegmentin muotoiseen kehäalueeseen (36) ulkokerroksessa (5).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen painokone, tunnettu siitä, että putkiakselilla (30) sijaitsee 25 peräkkäin ja laakeriasetelman (10) sisäpinnasta lukien aksiaalisesta tietyllä etäisyydellä olevia useita induktorikiekko ja (31), että kutakin induktorikiekkoa (31) vastapäätä on rivi liitospaikkoja (35) , jotka liittyvät riveittäin rengasmaiseen kehäalueeseen (36) ulkokerroksessa (5)ja 30 että kukin korkeajännitejohtoon (9) yhteydessä olevasta induktorikiekosta (31) eli kaikki tai osa niihin liittyvistä elektrodeista (33) voidaan kytkeä korkeajännitejohtoon (9) tai siitä irti.

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen painokone, 35 jossa puristusvalssin (4) ulkokerrokseen (5) lohkoittain 72929 liittyvät liitospaikat (20) muodostavat ulkokerroksessa (5) kehänsuunnassa ja puristusvalssin (4) aksiaalisuun-nassa vähäisen varauksen johtokyvyn alueiden eroittamia latausalueita halutulle latausvoimakkuudelle, t u n -5 n e t t u siitä, että useita induktorikiekkojen (31) elektrodeja (33) sijaitsee yhdessä kiekon kulmalohkon (54) alueessa ja että tämä kiekkokulmalohko on suunnattu ontto-sylinterimäisen puristusvalssin (4) sisätilassa (8) siihen liitospaikkaan (35) , joka lataa kulloinkin painoraon (6) 10 alueella sijaitsevan ulkokerroslohkon sähköstaattisella varauksella.

17 72929

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen painokone, tunnettu siitä, että kun putkiakselille (30) on sijoitettu useita induktorikiekkoja (31) ovat kaikki 15 kulmasektorit (54) aksiaalisuunnassa peräkkäin ja että kustakin kulmasegmentistä (54) syntyvä korkeajännitettä johtava lohko muodostaa segmenttikulman (p) joka on noin 90° - 120°.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen painokone, 20 tunnettu siitä, että puristusvalssista (4) ulos-tulevassa putkiakselin (30) päässä on kulmajaoitus (56), joka osoittaa kiinteän kiertymämerkinnän (57) kanssa segmentin (54) kulloisenkin kiertoasennon painoraon (6) keskikohdan suhteen.

20. Jonkun patenttivaatimuksen 1-19 mukainen paino kone, tunnettu siitä, että johdinlangat (13) ovat puristusvalssin (4) onttosylinterimäisen seinämän (12) läpi tehdyissä säteisrei'issä (38) kulkevia ohuita, korkea-yastuksisesti eristettyjä lankoja. 23 7 2 9 2 9