FI73097C - Foerfarande foer framstaellning av en laongstraeckt produkt och anordning foer utfoering av foerfarandet. - Google Patents

Description

1 73097

Pitkänomaisen tuotteen valmistusmenetelmä ja menetelmän soveltamiseen käytettävä laite

Keksintö koskee menetelmää, jolla valmistetaan 5 pitkänomainen tuote. Tuotteeseen kuuluu pitkänomainen tukiosa, jossa on yksi tai useampia pituussuuntaisia kanavia tai reikiä. Näissä on taas yksi tai useampia pitkänomaisia elementtejä, jotka suuntautuvat kanavan tai reiän koko pituudelle, kanavan tai reiän halkaisi-10 jän tai poikkileikkauspinta-alan ollessa tällöin pitkänomaisen elementin halkaisijaa suurempi.

Pitkänomaisella tuotteella ja tukiosalla tarkoitetaan tässä sellaista tuotetta, jonka pituus on tuntuvasti suurempi kuin sen poikittaismitta tai sen läpimit-15 ta, aina tilanteesta riippuen. Pituuden ja halkaisijan suhde on ainakin 500, yleensä kuitenkin 50 000 tai enemmän .

Tällaiset pitkät tuotteet voidaan valmistaa esimerkiksi suulakepuristamalla tukiosa erillisenä putkena 20 pitkänomaisen elementin ympärille. Pitkänomainen elementti menee tavalliseen tapaan erillisen putken suulakepu-ristamiseen elementin ympärille käytetyn suuttimen keskellä olevan reiän läpi.

Tähän jo tunnettuun prosessiin liittyy tiettyjä 25 epäkohtia, jos puheena oleva elementti on helposti särkyvää rakennetta, koska tällaisia vahinkoja sattuu aina silloin tällöin. Lisäksi tämä jo tunnettu menetelmä ei sovellu läheskään joka tarkoitukseen eikä sitä voida käyttää valmistettaessa sellaisia rakenteeltaan moni-30 mutkaisempia tuotteita, jotka käsittävät toisiaan hyvin lähellä, mutta kuitenkin toisistaan erillään olevia elementtejä.

Tämänkertainen keksintö koskee sitävastoin sellaista menetelmää, jota voidaan käyttää aivan yleisesti. 35 Se sopii etenkin helposti särkyvien elementtien käsittelyyn ja/tai sellaisten tuotteiden valmistukseen, jotka ovat 2 73097 rakenteeltaan monimutkaisempia kuin edellä mainittu erillinen, pitkänomaisen elementin käsittävä putki.

Keksintö koskee siis tämän selostuksen ensimmäisessä kappaleessa kuvattua menetelmää ja sille on tun-5 nusomaista, että yksi tai useampia pitkänomaisia elementtejä on työnnetty vähän matkaa kanavan tai reiän päähän tukiosan tai sen osan liikkuessa jaksoittain, jolloin tukiosa tai sen osa palaa jaksoittain alkuasentoonsa. Elementti/elementit liikkuu/liikkuvat kanavassa tai rei-10 ässä sen niiden massainertian voimasta ja kyseessä olevan jaksoittaisen liikkeen vaikutuksesta.

Eräässä suositettavassa rakenteessa sekä tukiosa että pitkänomainen elementti/elementit ovat joustavia. Tästä on teknisiä etuja, koska tukiosa voidaan kiertää, 15 niin että se saadaan yksinkertaisella tavalla jaksoittaiseen liikkeeseen.

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erittäin hyvin kaapelien tai niiden osien valmistukseen, nimenomaan sellaisten optisten kaapelien tai kaapelielement-20 tien valmistukseen, joissa tällainen pitkänomainen elementti on optisena kuituna.

Keksinnön erään suositettavan menetelmän mukaan kaapeli tai kaapelielementti valmistetaan niin, että siinä on pitkänomainen tukiosa, jossa on yksi tai use-25 ampia pituussuuntaisia kanavia tai reikiä, joka tai jotka käsittävät yhden tai useampia sähkö- ja/tai optisia johtimia kanavassa tai reiässä. Tälle menetelmälle on tunnusomaista, että yksi tai usemapia johtimia työnnetään vähän matkaa kanavan tai reiän päähän, ja että tu-30 kiosa tai sen osa liikkuu jaksoittain, jolloin tukiosa tai sen osa palaa jaksoittain alkuasentoonsa. Johdin/joh-timet liikkuu/liikkuvat kanavassa tai reiässä sen/niiden massainertian voimasta ja kyseessä olevan jaksoittaisen liikkeen vaikutuksesta.

35 Koska keksinnön mukainen menetelmä on hyvin tär keä optisten kaapelien tai kaapelielemcntt ien val.mistuk- 3 73097 tuksessa, seuraava selostus koskeekin lähinnä näiden valmistusta. Nyt on kuitenkin huomattava, ettei keksinnön mukainen menetelmä ole kuitenkaan rajoitettu yksinomaan tähän tarkoitukseen. Aluksi selostetaan hieman op-5 tisten kaapelien ja kaapelielementtien aikaisempaa valmistustapaa .

Optisen kaapelin tai kaapelielementin valmistukseen liittyvänä probleemana on, että optinen kuitu on erittäin herkästi särkyvä, sekä optisesti että mekaani-10 sesti. Optinen kuitu on yleensä lasikuitua. Se on päällystetty ohuella primaaripäällysteellä, joka suojaa pintaa vahingoittumiselta. Kuitu voi kuitenkin olla myös muovia. Optisen kuidun halkaisija on ilman päällystettä n. 125 ^um. Kuten jo mainittiin, kuitu särkyy hyvin hel-15 posti. Mekaanisen rasituksen alaisena optisen kuidun laatu voi huonontua tuntuvasti, nimenomaan kosteyden vaikutuksesta (jännityskorroosio).

Sen lisäksi, että optinen kuitu on herkkä lämpöjä mekaaniselle kuormitukselle, sen lämpölaajeneminen 20 poikkeaa myös hyvin paljon sen materiaalin lämpölaajenemisesta, jolla kuitu on yleensä päällystetty optista kaapelia valmistettaessa. Sekä optista että sähkökaapelia valmistettaessa käytetään usein muovia, etenkin termoplastista muovia, jonka laajenemiskerroin on moninker-25 täinen optisen kuidun kertoimeen verrattuna. Lämpötilan vaihdellessa optisen kuidun muovipäällysteen pituus muuttuu paljon enemmän kuin optinen kuitu, mikä voi aiheuttaa kuidun optisten ja mekaanisten ominaisuuksien liiallisen heikentymisen. Optisen kuidun päällä käytetään sen 30 vuoksi usein ensimmäisenä itsekantavana päällysteenä irtonaista sekundaaripäällystettä, jossa optinen kuitu pääsee jonkin verran liikkumaan.

Erään tunnetun ja paljon käytetyn rakenteen mukaan optinen kaapelielementti käsittää optisen kuidun ja ir-35 tönäisen muovipäällysteen, joka on muodostettu sen ympärille suulakepuristusmenetelmällä. Suulakepuristus on 4 73097 suoritettava hyvin varovasti, koska optinen kuitu särkyy helposti. Tällöin on huomioitava tarkasti kaikki valmistukseen liittyvät parametrit. Tämän menetelmän epäkohtana όη lisäksi se, että suulakepuristetun muovin korkea 5 lämpötila muodostaa tietyn lämpökuormituksen optiselle kuidulle, ja että suulakepuristetun päällysteen jäähtyessä ja jähmettyessä se voi myös kutistua tuntuvasti. Tällainen päällysteen jälkikutistuminen jatkuu lisäksi usein hyvin kauan.

10 Monet näin valmistetut kaapelin peruselementit voidaan kiertää esim. metallista tai lujitemuovista valmistetun sydämen ympärille. Elementit voidaan varustaa yhdellä tai useammalla suojapäällysteellä ja/tai kiertää, niin että saadaan suurempia elementtejä tai kaapeleita, 15 joissa on ulkopäällyste.

Kaapelielementin toisen jo tunnetun valmistusmenetelmän mukaan muovipäällysteinen alumiinifolio taivutetaan siten, että sen pituussuunnassa muodostuu yhdensuuntaisia, avonaisia kanavia, jotka ovat poikkileikkauksel-20 taan esim. puolisuunnikkaan muotoisia. Optiset kuidut syötetään sitten tällaisiin kanaviin ja folio peitetään vielä toisella foliolla, joka on taivutettu samalla tavalla, jolloin saadaan poikkileikkaukseltaan säännöllisiä, umpinaisia kuusikulmiokanavia. Toinen folio voidaan liit-25 tää ensimmäiseen folioon liimalla tai se voidaan sulattaa siihen lämpökäsittelyn avulla. Tarvittaessa useita tällaisia kaapelielementtejä voidaan panna päällekkäin, jolloin muodostuu optinen kaapeli, joka on poikkileikkaukseltaan kennomainen. Tämä menetelmä on kuitenkin mel-30 ko hankala, koska toinen folio on sijoitettava ja liimattava tai kiinnitettävä muulla tavalla tarkasti ja huolellisesti ensimmäiseen folioon; optinen kuitu ei saa tällöin vahingoittua.

Vielä tunnetaan eräs optisen kaapelielementin val-35 mistusmenetelmä. Perusmateriaalina on muovisydän, joka voidaan vahvistaa esim. metallilla. Sydämeen ja toisiinsa 73097 5 nähden pituussuuntaiset urat ovat kierukan muotoisia tai SZ-uria, jotka on tehty muovimateriaalin pintaan. Optiset kuidut pannaan sitten näihin uriin ja uritetun sydämen pinta peitetään suulakepuristetulla muovivaipal-5 la. Tässäkin prosessissa optinen kuitu kuormittuu lämmön vaikutuksesta, ja muovivaippa kutistuu tuntuvasti.

Edellä mainittujen menetelmien yhteisenä epäkohtana on, että kaapelin valmistaminen ensimmäisestä työvaiheesta lähtien, siis jo ensimmäistä irtonaista pääl-10 lystettä valmistettaessa, tapahtuu hyvin helposti vahingoittuvan optisen kuidun ollessa koko ajan mukana kuvassa, mistä aiheutuu taas tiettyjä vaikeuksia, kuten edellisessä kappaleessa mainittiin. Näiden jo tunnettujen menetelmien eräänä epäkohtana voidaan vielä mainita, 15 että on hyvin vaikeaa tai melkein mahdot.onata saada optiselle kuidulle tarkoin määrätty pituus tukiosassa.

Tämä on kuitenkin hyvin tärkeää esimerkiksi taivutettaessa optista kaapelia tai kaapelielementtiä ja myös kaapelin hyvän lämpömekaanisen "käyttäytymisen" kannalta.

20 Koska optinen kuitu saisi joutua lämpö- ja mekaaniseen kuormitukseen vain mahdollisimman vähän, ei menetelmän valitsemiseen eikä myöskään päällystysmateriaalin valintaan nähden jää kovinkaan monia mahdollisuuksia.

De-patenttihakemuksessa 25 35 979 esitellään op-25 tinen kaapeli, jossa on optisia kuituja tai kuitunippuja metallisen suojavaipan sisällä. Hakemukseen liittyvistä kuvista 1 ja 2 käy selville, että suojavaipan halkaisija on optisten kuitujen halkaisijaa tuntuvasti suurempi. Hakemuksesta ei sen sijaan käy ilmi, millä tavalla kuvan 30 1 esittämä optinen kaapeli, jossa on saumaton metallinen suojavaippa, on valmistettava.

DE-patenttihakemus 30 00 109 käsittelee puolestaan sellaista optisen kaapelin valmistusmenetelmää, jossa yksi tai useampia optisia kuituja syötetään metal-35 lista valmistettuun kapillaariputkeen nestevirtauksen 6 73097 avulla. Tämä menetelmä on kuitenkin hidas, sillä optisten kuitujen syöttönopeus on vain 5 m/min. Syötettävän optisen kuidun pituus on lisäksi verrattain pieni. Hakemuksen sivulla 9 mainitaan SA-pituudeksi nimittäin 150 m.

5 Edelleen siinä mainitaan, että erittäin suurilla neste-paineilla voidaan syöttää myös pitempiä optisia kuituja. Suuren paineen huomattavana epäkohtana on taas se, että tällöin joudutaan käyttämään kalliita metalliputkia, joilla on suuri seinämävahvuus. Varsinaisena vaaramoment-10 tina on kuitenkin optisen kuidun jännityskorroosio kosteudesta (vedestä) johtuen. Nesteen käyttöpakko aiheuttaa taas sen, että tätä menetelmää on vaikea soveltaa käytäntöön. Tälläkään menetelmällä ei optisen kuidun pituutta metalliputkessa voida tarkoin määrätä.

15 Edellä kuvatussa, tämänkertaisen keksinnön mukai sessa menetelmässä ei sen sijaan ole lainkaan tämäntapaisia epäkohtia, vaan esimerkiksi optisen kuidun pituus tukiosassa on helppo määrätä.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää nor-20 maalilämpötilassa ja -paineessa. Nestevirtausta ei tarvita, eikä optisen kuidun/optisten kuitujen lämpökuormitusta esiinny. Kutistumisilmiöistä johtuvaa kuidun/kuitujen puristus- tai vetokuormitusta ei myöskään esiinny.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan jo en-25 simmäisessä työvaiheessa valmistaa koko kaapeli siihen kuuluvia johtimia lukuunottamatta ja syöttää optiset joh-timet sitten niille tarkoitettuihin reikiin tai kanaviin.

Termeillä "kaapelit" ja "johtimet" tarkoitetaan tässä sekä optisia että sähkökaapeleita ja myös optisia 30 ja sähköjohtimia. Keksintö koskee kuitenkin lähinnä optisia kaapeleita ja optisia johtimia (kuituja).

Lisäksi keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa rakenteeltaan erilaisten sekä erilaisista materiaaleista ja materiaaliseoksista valmistettujen tukiosien käyttä-35 misen. Ainoana tähän liittyvänä vaatimuksena on, että 73097 7 tukiosassa on pituussuuntaiset kanavat, joihin johtimet voidaan syöttää. Tukiosan rakennetta ja materiaalia valittaessa ei johtimien eikä myöskään optisten kuitujen sär-kymisherkkyyttä tarvitse juuri ottaa huomioon, koska ne 5 tulevat mukaan kuvaan vasta myöhemmin. Kuituja syötettäessä tukiosaan kohdistuvaa puristuskuormitusta ei myöskään tarvitse huomioida, kuten jo mainitussa DE-patent-tihakemuksessa 30 00 109 selostetussa menetelmässä, jossa optisten kuitujen syöttäminen tapahtuu nestevirtauk-10 sen avulla.

Tukiosa voidaan valmistaa monista erilaisista materiaaleista, esim. orgaanisista aineista, nimenomaan erilaisista muovimateriaaleista ja lujitemuovista sekä epäorgaanisista aineista, nimenomaan lasista ja metal-15 leista.

Kuten jo mainittiin, tukiosan reikään tai kanavaan syötetty elementti tai elementit, esim. johtimet, liikkuvat tukiosassa pituussuunassa tämän jaksoittaisen liikkeen vaikutuksesta; tukiosa palaa jaksoittain alkuasen-20 toonsa. Elementtien (johtimien) massainertialla on suuri merkitys, koska pitkänomainen elementti ei massainertias-taan johtuen voi mukautua kokonaan tukiosan jaksoittaiseen liikkeeseen, vaan se suorittaa tiettyä suhteellista liikettä tukiosaan nähden ja sen pituussuunnassa. Tämän 25 vuoksi elementti, esim. johdin, joka on syötetty kanavan tai reiän päähän, menee tukiosan läpi. Eräänä esimerkkinä tukiosan jaksoittaisesta liikkeestä voidaan mainita epäkeskinen pyörimisliike, jossa elementti, esim. johdin, liikkuu reiässä tai kanavassa värähtelyliikkeen vaiku-30 tuksesta.

Hyvin sopiva jaksoittainen liike on värähtelyliike tai jaksoittainen, sykkivä liike. Värähtelyliike voi olla sekä lineaarinen että pyörivä. Sykkivä liike saadaan aikaan antamalla tukiosalle jaksoittainen tietty 35 sysäys (mv, jossa m = massa ja V = nopeus) pituussuunnassa. Tukiosa palaa alkuasentoonsa joka sysäyksen jäi- 8 73097 keen. Tätä liikettä voidaan verrata vasaran pään liikkeeseen vasaran varren suuntaan, kun vasaran varteen kohdistetaan jaksoittain tietty pituussuuntainen sysäys, esim. lyömällä vartta lattiaan.

5 Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä suositetta vassa muodossa tukiosaan kohdistetaan tietty harmoninen värähtely, joka kohdistuu vinosti tukiosan pituussuuntaan nähden.

Värähtelysuunta on mieluimmin 1° - 20° (kuiten-10 kin lähinnä 3° - 7°) kaltevuuskulmassa tukiosan pituussuuntaan nähden. Eräässä toisessa suositeltavassa menetelmässä tukiosaan kohdistetaan harmoninen värähtely, jonka taajuus on 1 - 500 Hz ja vaaka-amplitudikomponent-ti 0,1 - 10 mm.

15 Taajuus on kuitenkin mieluimmin 10 - 150 Hz ja vaaka-amplitudikomponentti 0,5 - 4 mm.

Elementtijohtimen nopeus kanavassa tai reiässä riippuu eri tekijöistä, esim. tukiosaan kohdistuvan jaksoittaisen liikkeen laadusta, elementin massainertiasta, 20 elementin ja reiän tai kanavan seinämän välisestä kitkasta, kanavan tai reiän halkaisijan suhteesta elementin halkaisijaan, ja edelleen siitä kulmasta, jonka jaksoittaisen liikkeen, esim. lineaarisen harmonisen värähtelyn, suunta muodostaa tukiosan pituussuunnan kanssa, sekä 25 luonnollisesti myös jaksoittaisen liikkeen taajuudesta ja amplitudista.

Edellä mainittua harmonista värähtelyä käytettäessä optiselle kuidulle sopiva nopeus on n. 10 - 40 m/min. Etäisyys voi olla taas hyvinkin pitkä, esim. 200 -30 2 000 m.

Reiän tai kanavan halkaisija voi olla melko pieni. Kanavan tai reiän halkaisijan ja elementin tai johtimen halkaisijan välinen suhde on yleensä 2 - 8:1, mieluimmin 2 - 6:1. Optisen kuidun halkaisija = kuidun ja siinä 35 olevan primaaripäällysteen halkaisija. Se on yleensä 250 ^um. Reiän tai kanavan halkaisija on 0,5 - 2 mm, mieluimmin 0,5 - 1,5 mm.

73097 9

Elementin ja kanavan tai reiän seinämän välinen kitka on mieluimmin pieni, jolloin vältetään elementin kiinnijuuttuminen. Nyt on huomattava, että optisen kuidun ollessa kysymyksessä primaaripäällyste on mieluim-5 min kova, säteilypolymeroidusta lakasta, esim. akrylaat-tilakasta, muodostettu päällyste.

Keksinnön mukaisen menetelmän soveltaminen ei vaadi erityistä ämmättityövoimaa, ja tällöin tarvittava laite on huokea ja varmakäyntinen.

10 Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä suositetta vassa muodossa tukiosa on yhdistetty irrotettavana rakenteena värähtely- tai tärytyslaitteeseen elementin/element-tien tai johtimen/johtimien liikkuessa kanavassa tai reiässä massainertiansa avulla ja värähtely- tai tärytyslait-15 teen tukiosalle antavan jaksoittaisen liikkeen vaikutuksesta .

Sopiva värähtely- tai tärytyslaite on esim. sellainen värähtelysuppilo, jota käytetään teollisuudessa syötettäessä pieniä osia, esim. sähkökomponentteja, yhtä-20 jaksoisena rivitoimintona asianomaiseen käsittely- tai pakkauskoneeseen.

Toisessa suositettavassa rakenteessa tukiosa (carrier member) on kierretty värähtely- tai tärytyslaitteeseen yhdistetyn, eräänlaisena tukena toimivaan osaan 25 (supporting member), tai sen ympärille. Pitkänomainen elementti/elementit tai johdin/johtimet liikkuvat kanavassa tai reiässä sen jaksoittaisen liikkeen vaikutuksesta, joka kohdistuu tukiosaan edellä mainitun tukena toimivan osan välityksellä ja elementin/elementtien tai 30 johtimen/johtimien massainertian vaikutuksesta.

Esimerkkeinä tällaisesta tukena toimivasta osasta voidaan mainita tukilevy, tukipylväs tai lieriöosa, esim. rulla.

Pitkänomaista tukiosaa (carrier member), jossa 35 on yksi tai useampia putkia, suositetaan kuitenkin käytettäväksi keksinnön mukaisessa menetelmässä. Yksi johdin 10 73097 tai useampia johtimia syötetään tällöin putken päähän ja tukiosa pannaan jaksoittaiseen liikkeeseen.

Yksinkertaisimman rakenteen mukaan tukiosa on putki, joka on valmistettu esim. muovista tai verkkoute-5 tuista hartseista, kuten polyeteeni-, polypropeeni, PVC-, polyvinylideenifluoridi-, polykarbonaatti-, polysulfoni-, polymetyylimetakrylaatti- tai polytetrafluorieteeniput-ki. Yksi tai useampia johtimia syötetään valmiiseen putkeen jaksoittaisen liikkeen avulla, jolloin saadaan lo-10 pullinen kaapelielementti.

Elementtiä valmistettaessa joht.imecn/johtimiin, nimenomaan optiseen kuituun/optisiin kuituihin, ei kohdistu lämpökuormitusta. Tällöin käytetty putki on kemiallisesti stabiili tuote, jonka lämpötila vastaa ympäröi-15 vän ilman lämpötilaa. Putki ei sitä valmistettaessa siis kutistu. Tarvittaessa putken mahdollinen kutistuminen sen valmistuksen jälkeen voidaan estää panemalla se ennen elementin valmistamista sopivaan kypsytysprosessiin.

Erään suositettavan rakenteen mukaan putken pituus 20 on ainakin 200 m ja sen sisähalkaisija 2-8 kertaa johtimen halkaisija.

Optisen kuidun ollessa kyseessä tällainen putki toimii irrallisena, itsekantavana sekundaaripäällysteenä.

Toisen suodatettavan rakenteen mukaan putki val-25 mistetaan epäorgaanisesta materiaalista tai muovista, jossa on venyviä kuituja.

Lasi tai metalli on tällainen sopiva epäorgaaninen materiaali.

Metallinen sekundaaripäällyste voidaan valmistaa 30 esim. vetoprosessina, jossa sopivaa työvälinettä käyttäen halkaisijaltaan suuri metalliputki muutetaan halkaisijaltaan pieneksi putkeksi, jonka pituus kasvaa tällöin. Metallipäällyste voidaan tehdä vaihtoet.oisesti suulake-puristusmenetelmällä, jolloin käytetään yleensä korkeaa 35 suulakepuristuslämpötilaa. Metallin tai lasin sulamis pisteet ovat huomattavasti korkeammat kuin erilaisten 73097 11 muovityyppien sulamispisteet. Korkealla lämpötilalla ei ole kuitenkaan mitään haittavaikutuksia, koska sekun-daaripäällystettä valmistettaessa ei käytetä johdinta eikä nimenomaan optista kuitua. Sekundaaripäällyste voidaan 5 valmistaa myös metallinauhasta taivuttamalla se pituussuunnassa ja muodostamalla siitä mieluimmin limittyvä poikittaiskierukka sekä sulkemalla saumat esim. hitsaamalla, juottamalla tai liimalla. Liimaa käytettäessä pääl-lyteen toisiinsa limittyviä osia on puristettava jonkin 10 verran yhteen. Tästä ei kuitenkaan aiheudu probleemaa, koska sekundaaripäällysteeseen ei liity johdinta eikä optista kuitua, kuten jo mainittiin. Sama koskee myös hitsattaessa tai juotettaessa vapautuvaa lämpöenergiaa. Metallinen tai lasinen sekundaaripäällyste voidaan halut-15 taessa varustaa sisäpuoleleta ja/tai ulkopuolelta muovi-kerroksella, esim. suulakepuristetulla sisäpäällysteel-lä ja/tai ulkopäällysteellä. Sisäpäällystettä voidaan käyttää hyvin myös alustana metallinauhaa taivutettaessa tai käämittäessä sekä liimasaumaa tehtäessä. Metallinau-20 hän mahdollinen karkeus peittyy myös muovikerroksen alle.

Metallista tai lasista valmistetun sekundaaripääl-lysteen (putken) vetolujuus ja vesitiiviys ovat erittäin hyvät. Huomattava etu on lisäksi se, että sekundaaripääl-lysteen laajenemiskerroin vastaa tällöin paremmin optisen 25 kuidun laajenemiskerrointa. Lasisella sekundaaripäällys-teellä on myös aivan sama laajenemiskerroin. Sopivia metalleja ovat esim. alumiini, kupari ja teräs. Toisena esimerkkinä hyvän vetolujuuden omaavasta sekundaaripääl-lysteestä voidaan mainita muovista valmistettu päällyste, 30 jossa on venyviä kuituja, esim. lasi-, hiili- tai poly-amidikuituja, tai päällyste, joka on valmistettu erityisestä, venyvästä muovityypistä, esim. polyaryloidusta muovista.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetty tukiosa 35 voi käsittää myös vahvist.usosan sekä yhden tai useampia putkia, jotka ovat yhdensuuntaisia sen kanssa ja sijoi- 12 73097 tettu sen päälle tai ympärille spiraalina tai SZ-muo-dossa. Johdin, nimenomaan optinen kuitu, on tällöin työnnetty onton putken päähän ja tukiosa on pantu jaksoittaiseen liikkeeseen.

5 Tämän rakenteen mukaan johtimet ja nimenomaan op tiset kuidut työnnetään myöhemmin tällaiseen onttoon putkeen (sekundaaripäällysteeseen). Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun ontot putket on liitetty toisiinsa asianomaisella työkalulla.

10 Tämä koskee myös toista keksinnön mukaista mene telmää. Siinä käytetään tukiosaa, jossa on yhden tai useamman pintauran käsittävä sydän. Urat, jotka ovat yhdensuuntaisia sydämen akselin kanssa, on peitetty yhdellä tai useammalla suojakerroksella. Urat on tehty joko 15 spiraaliksi tai SZ-muotoon, ja johdin - nimenomaan optinen kuitu - on työnnetty uran toiseen päähän ja tukiosa on pantu tiettyyn jaksoittaiseen liikkeeseen.

SZ-muoto on erittäin edullinen optisen kuidun rakennemuoto. Se on spiraali, jossa on vuorotellen vasem-20 manpuoleinen ja oikeanpuoleinen kierre. Suojakerrokset ovat esim. suulakepuristettuja muovikerroksia ja/tai kierrettyjä folioita. Koska urat on peitetty yhdellä tai useammalla suojakerroksella, muodostuu suljettuja kanavia tai reikiä, jotka ovat tukiosan pituussuunnassa.

25 Optinen kuitu/optiset kuidut työnnetään tällaisiin kanaviin tai reikiin.

Vielä eräässä suositeltavassa keksinnön mukaisessa menetelmässä muovista valmistettua pitkänomaista osaa käytetään tukiosana. Tämä käsittää yhden tai useamman 30 kanavan, jotka on muodostettu sen pituussuuntaan. Tukiosa on valmistettu suulakepuristamalla. Puristamisen jälkeen muovirunko on pienennetty poikkileikkaukseltaan, yksi tai useampia johtimia on työnnetty kanavan toiseen päähän ja runko on pantu jaksoittaiseen liikkeeseen.

35 Sitä menetelmää, jossa muovirunko pienennetään poikkileikkaukseltaan suulakepuristusvaiheen jälkeen, 73097 13 nimitetään poikkileikkauksen pienennys- tai kehruupro-sessiksi (draw down or spinningprocess). Muovirunkoon kohdistetaan tällöin sellainen vetovoima, että sen pituus kasvaa tuntuvasti ja sen poikkileikkaus pienenee saman-5 aikaisesti. Poikkileikkauksen pienennysprosessissa putkimainen muovirunko siis pitenee moninkertaisesti, kun taas sen halkaisija ja seinämävahvuus pienenevät. Tällaisena poikkileikkauksen pienennysprosessina voidaan pitkänomaisia muovituotteita valmistaa suurella nopeudella 10 ja pienin kustannuksin. Tämä menetelmä sopii erityisesti pitkien muovituotteiden valmistukseen, esim. useiden kilometrien kaapelien ollessa kyseessä. Valmisteessa on tällöin myös pituussuuntaiset kanavat ja pieni halkaisija, esim. 0,4 - 1,5 mm.

15 Kaapelielementti tai kaapeli ja nimenomaan sellai nen optinen kaapelielementti tai kaapeli, jonka tukiosa on keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettua, poikkileikkaukseltaan pienennettyä muovia, on uusi tuote. Tällaista kaapelia tai kaapelielementtiä ei nimittäin 20 voida valmistaa tavanomaisilla menetelmillä.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräässä suositeltavassa rakenteessa tukiosana käytetään poikkileikkaukseltaan pienennetystä muovista valmistettua nauhamaista runkoa, jossa on useita vierekkäisiä ja yhdensuuntaisia ka-25 navia. Yksi tai useampia johtimia työnnetään kanavan päähän ja tukiosa pannaan jaksoittaiseen liikkeeseen.

Näin muodostuva nauhamainen kaapeliosa sopii erittäin hyvin lisäkäsittelyyn suurempaa optista kaapelia valmistettaessa. Esimerkiksi useita nauhamaisia elementtejä 30 voidaan sijoittaa päällekkäin ja näin muodostuva paketti pannaan sitten muoviputkeen, joka voidaan vahvistaa esim. teräksisillä säikeislangoilla (litsilangoilla) tai lasikuiduilla. Yksi tai useampia nauhamaisia elementtejä voidaan myös kiertää sydämen ympärille. Se on esim. teräksi-35 nen säikeislanka, joka voidaan päällystää muovilla. Ulkopuolelle tuleva muovipäällyste voidaan tehdä suulakepuris-tamalla.

73097 14

Pitkänomaisen tukiosan kaikkiin kanaviin tai reikiin ei tarvitse kuitenkaan syöttää optisia kuituja, vaan asiakkaiden toivomusten ja käyttötarpeen mukaan vain tiettyihin kanaviin tai reikiin syötetään johtimet, 5 nimenomaan optiset kuidut, mikä takaa erittäin monipuoliset käyttömahdollisuudet. Tämän menetelmän teknisenä ja taloudellisena etuna on lisäksi se, että nyt voidaan käyttää normitettua tukiosaa, esim. nauhamaista muovi-valmistetta, joka voi olla 1 000 m pitkä ja käsittää 10 100 kanavaa. Johtimet voidaan sijoittaa näihin kanaviin sitten tarpeen mukaan.

Keksinnön mukainen menetelmä käsittää vielä sellaisen suositeltavan rakenteen, jossa yksi tai useampia apulankoja sijoitetaan yhteen tai useampaan jäljellä ole-15 vaan reikään tai kanavaa, ts. niihin reikiin tai kanaviin, joissa ei ole lainkaan johtimia tai joissa on johtimia vain osittain. Apulankojen sijoittaminen reikiin tai kanaviin tapahtuu samalla tavalla kuin optisten kuitujen syöttäminen niihin, siis tukiosan jaksoittaisen liik-20 keen avulla ja apulankojen massainertian vaikutuksesta.

Tällaisia apulankoja ovat esimerkiksi tunnus langat (mer-kintälangat), mm. värilliset lasikuidut. Jos tällaisten apulankojen massainertia ei riitä esimerkiksi silloin, kun apulankoina käytetään tekstiililankaa, langan toiseen 25 päähän voidaan kiinnittää sellainen elementti, esim.

tylppä neula, joka lisää massainertiaa. Samaa menetelmää voidaan käyttää myös johtimia, esim. optisia kuituja, syötettäessä.

Kuten jo mainittiin, keksinnön mukaisen menetel-30 män etuna on, että määrätyn pituinen optinen kuitu voidaan valmistaa yksinkertaisella tavalla. Kun optinen kuitu on työnnetty kanavan tai reiän koko pituudelle ja kanavan tai reiän loppupää on suljettu sopivalla tavalla, jaksoittainen liike voi siis jatkua vielä jonkin aikaa, 35 ts. siihen saakka, kunnes kanavaan tai reikään ei enää syötetä lisää kuitua. Kuidun pituus on tällöin maksimi.

15 73097 Tämän jälkeen kanavan tai reiän alkupää suljetaan tai loppupää avataan. Jaksottaista liikettä jatketaan sitten niin kauan, että kuitu tulee esiin loppupäästä. Kuidun maksimi pituus saadaan näin selville ja haluttu pi-5 tuus voidaan syöttää sulkemalla loppupää.

Vielä eräänä keksinnön mukaisen menetelmän etuna on, että mikäli kanavaan tai reikään syötetty optinen kuitu esimerkiksi vahingoittuu tai katkeaa, se voidaan poistaa helposti kanavasta tai reiästä syöttämällä se 10 ulos siitä tukiosaan kohdistuneen jaksottaisen liikkeen avulla. Reiän tai kanavan on oltava auki ainakin toisesta päästä.

Keksintö koskee myös menetelmän soveltamiseen käytettävää laitetta.

15 Keksinnön mukainen laite käsittää tukena toimivan osan ja käyttölaitteen, joka toimii yhdessä tämän kanssa, niin että tukena toimiva osa saadaan jaksoittaiseen liikkeeseen. Edelleen laitteessa on yhdyslaite, jolla pitkänomainen tukiosa liitetään tukena toimivaan osaan irrotet-20 tavana rakenteena.

Erään suositeltavan rakenteen mukaan käyttölaite käsittää värähtelygeneraattorin tai sykäysgeneraattorin, jolla tukena toimivalle osalle voidaan antaa tietty värähtelyliike ja vastaavasti sykäysliike. Tukena toimiva 25 osa on esim. tukilevy tai sylinteri. Pitkänomainen tukiosa kierretään tukena toimivaan osaan tai sen ympärille. Tukiosa on kiinnitetty tukevasti yhdysosalla tukena toimivaan osaan, jolloin tämän jaksoittainen liike siirtyy hyvin tukiosaan. Yhdyslaite käsittää mieluimmin puristus-30 laitteen, esim. puristusvarret tai puristuslevyn, joka pitää tukiosan lujasti kiinni tukena toimivassa osassa. Tällöin voidaan käyttää esim. tyhjöpumppua.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin viittaamalla piirustuksiin, joissa 35 kuva 1 on perspektiivi nauhamaisesta tukiosasta, kuva 2 on leikkaus tärytyslaitteesta keksinnön mukaisen menetelmän soveltamista varten, 16 7 3097 kuva 3 on pystykuva, osittain leikkauksena, toisesta laiterakenteesta, jota käytetään keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen, kuva 4 on perspektiivi keksinnön mukaisesti val-5 mistetusta optisesta kaapelista, ja kuva 5 on perspektiivi toisesta keksinnön mukaisesti valmistetusta optisesta kaapelista.

Kuvassa 1 viitenumero tarkoittaa nauhamaista tuki-osaa, joka on vahvistettua polysulfonia. Nauhan 1 leveys 10 on 7,3 mm, vahvuus 1 mm ja pituus 1 000 m. Nauhassa 1 on kahdeksan pituussuuntaista kanavaa 2, jotka ovat keskenään yhdensuuntaisia. Niiden pyöreä tai suorakaiteen muotoinen poikkileikkaus on 0,8 x 0,8 mm.

Kuvan 2 viitenumero 3 tarkoittaa tukena toimivaa 15 osaa, jossa on sähkömagneetti 4 ja kaksi lehtijousta 5. Magneetti 4 ja jouset 5 on yhdistetty vaakasuoraan täry-tyspöytään 6 tukena toimivasta osasta 3 kauempana olevista päistään. Jousikulma β, jonka lehtijouset 5 muodostavat tärytyspöydän 6 pystytason kanssa, on 5°.

20 Rullaksi kierretty tukiosa 1 (kuva 1) on kiinni tetty tärytyspöytään 6, jonka halkaisija on n. 1,5 m. Tukiosa 1 pysyy lujasti kiinni pöydässä 6 puristuslevyn 7 ja puristusvarsien 8 avulla. Varret 8 menevät puristus-levyn 7 ja tärytyspöydän 6 reunojen yli. Kiinnityslait-25 teisiin 10 puristulevyn 7 yläpuolelle on tuettu kahdeksan rullaa 9. Jokaisessa rullassa on optinen kuitu 11, jonka pituus on 11 km. Optisen kuidun halkaisija on 125 jum. Optisessa kuidussa on primaaripäällysteenä ultra-aaltokäsitelty lakka. Kuidun ja siihen kuuluvan päällys-30 teen halkaisija on yhteensä 250 pm. Laite toimii seuraavasti. Jokaisen kuidun pää työnnetään jonkin matkaa, esim. 50 cm, tukiosan 1 kanavaan 2. Kun sähkömagneetti herätetään, tärytyspöytä 6 saadaan harmoniseen värähtelyliikkeeseen, ja tukiosa 1 puristuu pyötään 6. Väräh-35 telysuunta on suunnilleen suorassa kulmassa lehtijou- siin 5 nähden. Taajuus on 100 Hz. Värähtelyn vaaka-amplitudi huipusta huippuun on n. 1,6 mm. Tukiosan 1 suorit- 17 73097 tämän värähtelyliikkeen johdosta ja optisten kuitujen 11 massainertian vaikutuksesta nämä (11) siirtyvät eteenpäin vastaavissa kanavissa 2. Nopeus on tällöin 25 m/min. Kun kuidut ovat liikkuneet tukiosan koko pituutta vastaavan 5 matkan, kanavat 2 ja tukiosan 1 loppupää 12 suljetaan.

Värähtely jatkuu niin kauan, kunnes kuidut 11 eivät enää liiku kanavissa 2. Tällöin optisen kuidun 11 pituus kanavassa 2 on maksimiarvossaan. Kuitu tukeutuu kokonaan tukiosan 1 spiraalikanavien 2 ulkoseinämään. Tukiosan 10 alkupää 13 on nyt suljettu, kun taas sen loppupää 12 on avoin. Tukiosaan 1 kohdistetaan jälleen tärytystoiminto, jolloin optisten kuitujen 11 päät siirtyvät ulos tukiosan 1 lähtöpäästä 12. Tärytystä jatketaan sitten niin kauan, kunnes kuitujen 11 liike loppuu. Kuitujen pituus tuki-15 osassa on nyt minimiarvossaan. Kuidut tukeutuvat tässä vaiheessa spiraalikanavien 2 sisäseinämiin. Tämän jälkeen mitataan se etäisyys, jonka verran kuidut suuntautuvat ulos tukiosan lähtöpäästä 12. Tämä pituus vastaa tukiosas-sa 1 olevien kuitujen maksimipituutta. Tukiosan 1 lähtö-20 pää 12 suljetaan ja alkupää avataan. Tukiosaan 1 kohdistetaan nyt tärytysliike, jolloin optisten kuitujen 11 haluttu osa (pituus) saadaan menemään tukiosan 1 sisään. Edellä selostettua vastaavalla tavalla voidaan optisten kuitujen asemesta myös sähköjohtimet, esim. kuparijohdot, 25 syöttää nauhaan 1, jolloin saadaan sähkökaapelinauha.

Keksinnön mukaisella sähkökaapelinauhalla on huomattavia etuja jo tunnettuun sähkökaapelinauhaan verrattuna, joka on valmistettu suulakepuristamalla ontto muoviputki sähkö johtimien ympärille. Johtimet ovat tällöin keskenään 30 yhdensuuntaisia laakatasossa. Tämän aikaisemman menetelmän mukaan putken seinämä puristetaan johtimiin tyhjentämällä putki ilmasta sekä puristamalla muoviputken seinämien ne osat, jotka ovat johtimien välissä, lujasti kiinni toisiinsa rullan avulla. Keksinnön mukaisen ra-35 kenteen joinakin etuina voidaan vielä mainita nauhan parempi "paljastettavuus", suurempi joustavuus ja tarkemmin rajattu eristyskyky sekä lisäksi se, että kanavissa 2 voi- 18 7309 7 daan käyttää halkaisijaltaan erilaisia sähköjohtimia hyvin yksinkertaisella tavalla.

Kuvan 3 viitenumero 14 koskee tukena toimivaa osaa, jossa on sähkömagneetti 15 ja kaksi lehtijousta 5 16, jotka on yhdistetty vaakasuoraan tärystyslevyyn 17 tukena toimivasta osasta 14 kauempana olevista päistään. Jousien jousikulma β, ts. lehtijousen ja tärytyslevyn pystysuunnan välinen kulma, on 3°.

Tärytyslevyyn 17 on kiinnitetty rulla 18 pulteil-10 la 19. Rullan 18 lieriösydämen 20 halkaisija on 2 m ja aksiaalinen pituus 25 cm. Rullan pyöreiden laippojen 21 halkaisija on 30 cm. Rullaan 18 on kierretty tukiosa, joka on polyvinylideenifluoridista valmistettu putki 22. Putken 22 ulkohalkaisija on 1,5 mm ja sisähalkaisija 15 1 mm. Putken 22 pituus on n. 1080 m. Putken 22 sydämen 20 päällä on kymmenen putkikierroskerrosta.

Putken 22 pää 23 on liitetty puristimella 24 täry-tyslevystä 17 etäällä olevaan rullalaippaan 21. Putken päähän 23 on työnnetty kolme optista kuitua. Putken 22 20 päähän 23 työnnettyjen optisten kuitujen osien pituus on n. 20-30 cm. Jokaisen optisen kuidun pituus on n. 1080-1090 m. Kuitu on kierretty syöttörullan 26 päälle ja syöttörullat 26 on kiinnitetty telineeseen 27.

Kun sähkömagneetti 15 herätetään, tärytyslevy 17 25 saadaan harmoniseen värähtelyliikkeeseen, joka siirtyy edelleen rullaan 18 ja tukiosaan 22. Värähtelyn taajuus on 50 Hz ja vaaka-amplitudi huipusta huippuun 4 mm. Tukiosaan 22 kohdistetun tärytyksen vaikutuksesta ja optisten kuitujen 25 massainertiasta johtuen ne (25) liikkuvat 30 eteenpäin tukiosassa (putkessa) 22. Liikkumisnopeus on n. 20 m/min. Noin 50 minuutin kuluttua putken 22 koko pituudella on kolme optista kuitua 25. Kuvaan 2 viittaamalla selostetulla tavalla putkeen 22 voidaan järjestää optisille kuiduille 25 määrätty pituus.

35 Putki 22 voidaan valmistaa muovista, esimerkiksi edellä selostetulla tavalla. Vaihtoehtoisesti putki voidaan valmistaa myös epäorgaanisesta aineesta, esim. metal- 19 73097 liputkesta, nimenomaan kupariputkesta, tai lasiputkesta. Epäorgaanisten aineiden etuina voidaan mainita niiden hyvä vetolujuus ja vesitiiviys.

Kuvan 4 viitenumero 28 tarkoittaa lieriövaippaa, 5 joka on valmistettu muovista, esim. polyeteenistä, ja jossa on vahvistuselementit 29. Ne on sijoitettu vaipan pituussuuntaan ja upotettu muoviin. Vahvistuselementit ovat esim. kierrettyjä teräslankoja. Vaipan 28 sisällä on viisi optista kaapelielementtiä 30. Jokaisessa kaa-10 pelielementissä on tukiosa 32, joka on valmistettu poikkileikkaukseltaan pienennetystä muovista ja käsittää kymmenen kanavaa 31. Jokaisessa kanavassa 31 on yksi optinen kuitu 33.

Kuvan 5 viitenumero 34 tarkoittaa terässydäntä, 15 jossa on muovipäällyste 35, esim. polyeteeniä. Päällysteen 35 päälle on kierretty optinen kaapelielementti 36, jossa on tukiosa 37. Se on poikkileikkaukseltaan pienennettyä muovia ja käsittää 25 kanavaa 38 tukiosan 37 pi-tussuunnassa. Kanavien sisähalkaisija on 1 mm. Jokaisessa 20 kanavassa on optinen kuitu 39, jossa on muovinen primaa-ripäällyste (ei esitetty kuvassa). Esim. polyesterifolio 40 on kierretty tukiosan ympärille ja peitetty polyeteeni-vaipalla 41.

Claims (18)

20 7 3 0 9 7

1. Menetelmä, jolla valmistetaan pitkänomainen tuote, jossa on pitkänomainen, yhden tai useampia kana- 5 via tai reikiä (2;31,38) käsittävä tukiosa (1; 22 ; 32 ; 3 7) , tällaisen kanavan tai reiän tai kanavien ja reikien sisältäessä taas yhden tai useampia pitkänomaisia elementtejä (11;25;33 ; 39) , jotka on sijoitettu kanavaan tai reikään, ja kanavan tai reiän halkaisijan tai poikkileikkauk-10 sen ollessa elementin halkaisijaa tai poikikileikkausta suurempi, tunnettu siitä, että yksi tai useampia pitkänomaisia elementtejä (11;25;33;39) sijoitetaan jonkin matkaa kanavan tai reiän (2;31;38) toiseen päähän, ja että tukiosaan (1;22;32;37) tai sen osaan kohdiste-15 taan jaksoittainen liike, jonka aikana tukiosa tai sen osa palaa jaksoittain alkuasentoonsa elementin/element-tien liikkuessa kanavassa tai reiässä massainertiansa voimalla ja tällaisen jaksoittaisen liikkeen vaikutuksesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että sekä tukiosa (1;22;32;37) että elementti/elementit (11;25;33;39) ovat joustavia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, jolla valmistetaan kaapeli tai kaapelielementti (30;36), jossa on pitkänomainen tukiosa (32;37), jossa on yksi 25 tai useampia pituussuuntaisia kanavia tai reikiä (31;38), yhden tai useamman tällaisen kanavan tai reiän käsittäessä yhden tai useampia sähkö- ja/tai optisia johtimia (33;39), jotka suuntautuvat kanavaan tai reikään, tunnettu siitä, että yksi tai useampia johtimia (33;39) 30 työnnetään jonkin matkaa kanavan tai reiän (31;38) päähän ja tukiosaan (32;37) tai sen osaan kohdistetaan jaksoittainen liike, jonka aikana tukiosa tai sen osa palaa jaksoittain alkuasentoonsa, johtimen/johtimien liikkuessa kanavassa tai reiässä massainertiansa voimalla ja edel-35 lä mainitun jaksoittaisen liikkeen vaikutuksesta.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiosaan (1;22; 32;37) 21 73097 kohdistetaan värähtelyliike tai jaksoittainen sykäyslii-ke elementin/elementtien tai johtimen/johtimien (11;25; 33;35) liikkuessa kanavassa tai reiässä (2;31;38) massa-inertiansa voimalla ja värähtelyliikkeen tai sysäysliik- 5 keen vaikutuksesta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiosaan (1;22;32;37) kohdistetaan harmoninen värähtely, joka suuntautuu vinosti tukiosan pituussuuntaan nähden.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että värähtelysuunta on l°-20° kulmassa tukiosan (1; 22; 32; 37) pituussuuntaan nähden.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että harmonisen värähtelyn taajuus 15 on 1-500 Hz ja vaaka-amplitudikomponentti on 0,1-10 mm.

8. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiosa (1;22;32;37) on kiinnitetty irrotettavana rakenteena tärytyslaitteeseen elementin/elementtien tai johtimen/johtimien (11;25;33;39) 20 liikkuessa kanavassa tai reiässä (2;31;38) massainertian-sa voimalla sekä tärytyslaitteen tukiosaan kohdistaman jaksoittaisen liikkeen vaikutuksesta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiosa (1;22;32;37) on kier- 25 retty tärytyslaitteeseen yhdistettyyn, tukena toimivaan osaan (3;14) tai sen ympärille elementin/elementtien tai johtimen/johtimien (11;25;33;39) liikkuessa kanavassa tai reiässä (2;31;38) tämän tukena toimivan osan tukiosaan suuntaaman jaksoittaisen liikkeen vaikutuksesta 30 ja elementin/elementtien tai johtimen/johtimien massa-inertian voimalla.

10. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä; tunnettu siitä, että siinä käytetty tukiosa (32; 37. käsittää yhden tai useampia putkia yhden tai useam- 35 man johtimen ollessa työnnetty putken toiseen päähän ja tukiosan ollessa jaksoittaisessa liikkeessä. 22 73097

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään putkea, jonka pituus on ainakin 200 m ja sisähalkaisija 2-8 kertaa johtimen (3 3 ? 3 9) halkaisija.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että putki valmistetaan epäorgaanisesta aineesta tai venyviä kuituja käsittävästä muovista .

13. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että tukiosana (32;37) käytetään pitkänomaista muovirunkoa, jossa on yksi tai useampia pituussuuntaisia kanavia (31; 38) ja joka on valmistettu suulakepuristusmenetelmällä, jolloin suulakepuristuksen jälkeen muovirungon poikkileikkaus pienennetään, yksi 15 tai useampia johtimia (33;39) työnnetään kanavan toiseen päähän ja tukiosaan kohdistetaan jaksoittainen liike.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukiosana (32; 37) on nauhamainen osa, joka on poikkileikkaukseltaan pienennettyä 20 muovia ja jossa on useita vierekkäisiä ja yhdensuuntaisia kanavia (31?38) yhden tai useamman johtimen (33;39) ollessa työnnetty kanavan toiseen päähän ja tietyn jaksoittaisen liikkeen kohdistuessa tukiosaan.

15. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että käytettävässä tukiosassa (32;37) on useita kanavia tai reikiä (31;38), joista joissakin on yksi tai useampia johtimia (33;39) ja yksi tai useampia apulankoja, jotka on työnnetty jäljellä oleviin kanaviin tai reikiin.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmän so veltamiseen käytettävä laite, tunnettu siitä, että siinä on tukena toimiva osa (3;14), edelleen käyttölaite (4;15), joka liittyy toiminnallisesti tukena toimivaan osaan ja kohdistaa tähän jaksoittaisen liikkeen, sekä 35 yhdysosa (5,6,7,8;16,18,24), joka yhdistää pitkänomaisen tukiosan (1;22) tukena toimivaan osaan irrotettavana rakenteena . 23 73097

17. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että käyttölaite (4;15) käsittää värähtelygeneraattorin tai sysäysgeneraattorin.

18. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen laite, 5 tunnettu siitä, että yhdysosa (5,6,7,8;16,18,24) käsittää puristuslaitteen (7,8;24). 24 Patentkrav 7 30 9 7